Schubertin tunnetuimmat teemat

Yhdysvaltalaistenorin Moserin tulkitsema palmerinin romanssi melodraamassa Taikaharppu tai vaikka Mauregaton, Adolphon aariat sekä oopperan viimeinen aaria, jota laulanutta roolihahmoa en juuri nyt muista, mutta eikös Eginhardtillakin ollut hieno aaria oopperassa Fierrabras? Vaiikika Schubert oli Beethovenia etevämoi oopperasäveltäjä parhaissa näyttämöteoksissaan, niin minua silti kiinnostaa enemmän Ludwgin taide, ja on suuri menetys ihmiskunnalle, että Faust, joka askarrutti Beetä viimeisiin hetkiin asti, jäi säveltämättä. Schuberthan sävelsi pätkän Faustia.

Anonyymi kirjoitti:

Yhdysvaltalaistenorin Moserin tulkitsema palmerinin romanssi melodraamassa Taikaharppu tai vaikka Mauregaton, Adolphon aariat sekä oopperan viimeinen aaria, jota laulanutta roolihahmoa en juuri nyt muista, mutta eikös Eginhardtillakin ollut hieno aaria oopperassa Fierrabras? Vaiikika Schubert oli Beethovenia etevämoi oopperasäveltäjä parhaissa näyttämöteoksissaan, niin minua silti kiinnostaa enemmän Ludwgin taide, ja on suuri menetys ihmiskunnalle, että Faust, joka askarrutti Beetä viimeisiin hetkiin asti, jäi säveltämättä. Schuberthan sävelsi pätkän Faustia.

Lue lisää

nyt muistan suomenkielisen MA nummisen version schubertin ehkä tunnetuimmasta klassisesta teoksesta eli suomeksi kappaleen nimi on nainen on häilyvä. Tyypillistä MA nummista eli heti pitää tehdä tommonen härski teksti hehhe. Muistan kun hän sitä aikoinaan esitti ja kaikkia suomalaisia lähinnä ärsytti, mutta tuo nummisen esitys vetosi saksalaisiin kun hän teki siitä myös tietääkseni saksankielisen(jamyös käsittääkseni ruottinkielisenkin version) ja numminenhan menestyi paremmin ulkomailla (ruotsi &saksa) kuin suomessa. Hän oli perehtynyt jo nuorena paljon klassiseen musaan jota ammensi mm lastenlauluihinkin.

Siis tässä on MA nummisen levy jossa tulkihtee franz Schuberttiä;
MA Numminen -Franz Schubert lieder
sisältää kappaleet an die musik
heidenröslein
ständchen
der sturmischer morgen

saksankielisiä siis nuo, mut en varma käännettiinkö ruotsiksi

Anonyymi kirjoitti:

nyt muistan suomenkielisen MA nummisen version schubertin ehkä tunnetuimmasta klassisesta teoksesta eli suomeksi kappaleen nimi on nainen on häilyvä. Tyypillistä MA nummista eli heti pitää tehdä tommonen härski teksti hehhe. Muistan kun hän sitä aikoinaan esitti ja kaikkia suomalaisia lähinnä ärsytti, mutta tuo nummisen esitys vetosi saksalaisiin kun hän teki siitä myös tietääkseni saksankielisen(jamyös käsittääkseni ruottinkielisenkin version) ja numminenhan menestyi paremmin ulkomailla (ruotsi &saksa) kuin suomessa. Hän oli perehtynyt jo nuorena paljon klassiseen musaan jota ammensi mm lastenlauluihinkin.

Siis tässä on MA nummisen levy jossa tulkihtee franz Schuberttiä;
MA Numminen -Franz Schubert lieder
sisältää kappaleet an die musik
heidenröslein
ständchen
der sturmischer morgen

saksankielisiä siis nuo, mut en varma käännettiinkö ruotsiksi

Lue lisää

Tarkoitatko ständcheniä Schwanengesang, Joutsenlaulua, kokoelmasta? Schubert on säveltänyt pari muunkinlaista Ständchen nimistä laulua, joista vaikuttavin on sooloäänelle, kuorolle ja pianolle sävelletty teos.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko ständcheniä Schwanengesang, Joutsenlaulua, kokoelmasta? Schubert on säveltänyt pari muunkinlaista Ständchen nimistä laulua, joista vaikuttavin on sooloäänelle, kuorolle ja pianolle sävelletty teos.

Lue lisää

En ole varma, mut kai se on tuo mitä meinaat. Jos kiinnostaa nuo MA nummisen tulkinnat&omat versiot maailmalla todella tunnetun frankz Schuupärtin tunnetuista teoksista(jotka kuuluu minusta ns musamuseoon eli käytän sanaa musamuseo joka oma keksimä termi eli kuuluu musamuseoon koska on niin kovan tason teoksia että oksat pois) niin käy etsimässä = ainakin pitäs löytyä youtubest.

Schubertti osasi romantismiklassisen muodon siten että niistä ei puuroutunut tylsän onton veteliä teoksia kuten yleensä usein kävi niin kansallisromanttisissa teoksissa kun suomalainen jean Sibelius niitä väsäsi. Joskus myös richard wagneri ja gustav Maaleri kompastuivat siihen että teokset oli niin tappavan tylsän mitäänsanomattomia, mutta näistä kaikista romantismimuodon parhaiten osasi minusta Schubert nimenomaan ja ei minusta mikään ihme että niin moni kriitikko, musa-alalla toimiva ja yleisö arvostaneet hänen teoksiaan eniten niistä jotka tekeneet tätä klassisen musan muotoa.

Nummisen tulkinnat minusta ihan jees schubertin teoksista. Otin esille nummisen vaikkei kuulu aiheeseen mutta otin siksi esille koska hän tulkinnut Schupärttiä ja kun aiheena on kuitenkin Franz Schubert niin ei kai se nyt kovin off-topic kirjottelua ole nyt kun kerroin nuo pointit MA nummisesta että on esittänyt omat versionsa Schubertin teoksista vai mitä vai haittaako sua ollenkaan kun otin esille tän pointin?? Nummisen versiot schubertin kuuluisista teoksista on aika kevyen ja taiteellisen oloisia eli taiteellisuus joka on aina ollut osana MA nummisen musaa.

Anonyymi kirjoitti:

En ole varma, mut kai se on tuo mitä meinaat. Jos kiinnostaa nuo MA nummisen tulkinnat&omat versiot maailmalla todella tunnetun frankz Schuupärtin tunnetuista teoksista(jotka kuuluu minusta ns musamuseoon eli käytän sanaa musamuseo joka oma keksimä termi eli kuuluu musamuseoon koska on niin kovan tason teoksia että oksat pois) niin käy etsimässä = ainakin pitäs löytyä youtubest.

Schubertti osasi romantismiklassisen muodon siten että niistä ei puuroutunut tylsän onton veteliä teoksia kuten yleensä usein kävi niin kansallisromanttisissa teoksissa kun suomalainen jean Sibelius niitä väsäsi. Joskus myös richard wagneri ja gustav Maaleri kompastuivat siihen että teokset oli niin tappavan tylsän mitäänsanomattomia, mutta näistä kaikista romantismimuodon parhaiten osasi minusta Schubert nimenomaan ja ei minusta mikään ihme että niin moni kriitikko, musa-alalla toimiva ja yleisö arvostaneet hänen teoksiaan eniten niistä jotka tekeneet tätä klassisen musan muotoa.

Nummisen tulkinnat minusta ihan jees schubertin teoksista. Otin esille nummisen vaikkei kuulu aiheeseen mutta otin siksi esille koska hän tulkinnut Schupärttiä ja kun aiheena on kuitenkin Franz Schubert niin ei kai se nyt kovin off-topic kirjottelua ole nyt kun kerroin nuo pointit MA nummisesta että on esittänyt omat versionsa Schubertin teoksista vai mitä vai haittaako sua ollenkaan kun otin esille tän pointin?? Nummisen versiot schubertin kuuluisista teoksista on aika kevyen ja taiteellisen oloisia eli taiteellisuus joka on aina ollut osana MA nummisen musaa.

Lue lisää

Schubert oli erään musiikkikirjailijan mukaan sekä klassinen rakentaja e romanttinen laulaja. hänen laulujensa tunnelmaa hallitseva melankolia ei ole Sulho Rannan mukaan eräiden saksalaisten ym. säveltäjien marisevaa pessimismiä, vaan se on sellaista melankoliaa, joka huokuu alakuloisen kevätpäivän silmuista ja rakastavaisten huulilta. Schubertin luomisvoima näyttäis olleen hieman hiipumassa myöhäisissä teoksissa ja liedeissä, joita en pitäisi säveltäjänsä kaikkein parhaimpina ja merkittävimpinä, kuten en tuota Joutsenlaulusarjaakaan, jossa säveltäjän tyyli on yksinkertaistunut sitten suurimpien liedien ja jotenkin köyhtynyt sitten rikkaimman ilmaisun, joka vallitsee ehkä siinä noin päälle kahdeksan sadan D numeron liedeissä ja suuressa C duuri sinfoniassa, jonka D numero on liian suuri teoksen oikeaa ajoitusta ajatellen. Mutta Schubert ei nyt kiinnosta vaan suuri Beethoven, jonka kehitys ei ollut taantumisvaiheessa viimeisissä teoksissaan, vaan luultavasti poismeno katkais säveltäjän hedelmällisimmän luomiskauden. monien sävellyssuunnitelmien jäätyä toteutumatta.

Anonyymi kirjoitti:

Schubert oli erään musiikkikirjailijan mukaan sekä klassinen rakentaja e romanttinen laulaja. hänen laulujensa tunnelmaa hallitseva melankolia ei ole Sulho Rannan mukaan eräiden saksalaisten ym. säveltäjien marisevaa pessimismiä, vaan se on sellaista melankoliaa, joka huokuu alakuloisen kevätpäivän silmuista ja rakastavaisten huulilta. Schubertin luomisvoima näyttäis olleen hieman hiipumassa myöhäisissä teoksissa ja liedeissä, joita en pitäisi säveltäjänsä kaikkein parhaimpina ja merkittävimpinä, kuten en tuota Joutsenlaulusarjaakaan, jossa säveltäjän tyyli on yksinkertaistunut sitten suurimpien liedien ja jotenkin köyhtynyt sitten rikkaimman ilmaisun, joka vallitsee ehkä siinä noin päälle kahdeksan sadan D numeron liedeissä ja suuressa C duuri sinfoniassa, jonka D numero on liian suuri teoksen oikeaa ajoitusta ajatellen. Mutta Schubert ei nyt kiinnosta vaan suuri Beethoven, jonka kehitys ei ollut taantumisvaiheessa viimeisissä teoksissaan, vaan luultavasti poismeno katkais säveltäjän hedelmällisimmän luomiskauden. monien sävellyssuunnitelmien jäätyä toteutumatta.

Lue lisää

Jep tuli selväks aiemmassa postauksessasi sun suosikkis= Ludvikki Van Beethovveni eli oikeinkirjoitettuna Ludvig Van Beethoven. Hän on koko klassisen musan historian moniulotteisin säveltäjä. Hänen teoksiaan ihailen paljon eli hänen älykkyyttä säveltäjänä ja monipuolisuutta ja ei suinkaan aina kulkenut duurissa vaan myös mollijuttuja kyhäili. Mulla on yksi hänen pianolle tehty teos joka löytyy C-kasettina tuolta komerostani muttan en saa mieleen tarkalleen sen teoksen nimeä mutta kaikki teokset esittää pianolla. Niistä huokuu semmonen kunnianhimoisuus ja taito sekä moniulotteisuus. Schubert oli hittien tekijä eli hänet tunnettiin hiteistä. Tietenkin myös Beethoven teki hittejä paljon kuten Schubert, mutta se mikä beethovenin eroitti monista muista on se, että hänen tuotannossaan on eniten monipuolisuutta ja älyä&taitoa. Se tekee minusta hänestä mestarin number one. Eli siis oon aina pitänyt Beethovenia parhaana. Hänen takanaan seuraavana tulevat eivät toki ole "valovuoden "päässä hänen tasostaan. Voi nostaa esille monia tunnettuja nimiä kuten vivaldi, mozartti, schubertti, haydn, verdi, prokofievvi, muun muassa nuo ja sitten on paljon myös harmi kyllä sellaisia jotka on jääneet liikaa varjoon kuten romanialainen monille hyvin tuntematon säveltäjä serban nichifor ja avantgardesäveltäjistä nostan esille vaikkapa györgy ligetin.

Anonyymi kirjoitti:

Jep tuli selväks aiemmassa postauksessasi sun suosikkis= Ludvikki Van Beethovveni eli oikeinkirjoitettuna Ludvig Van Beethoven. Hän on koko klassisen musan historian moniulotteisin säveltäjä. Hänen teoksiaan ihailen paljon eli hänen älykkyyttä säveltäjänä ja monipuolisuutta ja ei suinkaan aina kulkenut duurissa vaan myös mollijuttuja kyhäili. Mulla on yksi hänen pianolle tehty teos joka löytyy C-kasettina tuolta komerostani muttan en saa mieleen tarkalleen sen teoksen nimeä mutta kaikki teokset esittää pianolla. Niistä huokuu semmonen kunnianhimoisuus ja taito sekä moniulotteisuus. Schubert oli hittien tekijä eli hänet tunnettiin hiteistä. Tietenkin myös Beethoven teki hittejä paljon kuten Schubert, mutta se mikä beethovenin eroitti monista muista on se, että hänen tuotannossaan on eniten monipuolisuutta ja älyä&taitoa. Se tekee minusta hänestä mestarin number one. Eli siis oon aina pitänyt Beethovenia parhaana. Hänen takanaan seuraavana tulevat eivät toki ole "valovuoden "päässä hänen tasostaan. Voi nostaa esille monia tunnettuja nimiä kuten vivaldi, mozartti, schubertti, haydn, verdi, prokofievvi, muun muassa nuo ja sitten on paljon myös harmi kyllä sellaisia jotka on jääneet liikaa varjoon kuten romanialainen monille hyvin tuntematon säveltäjä serban nichifor ja avantgardesäveltäjistä nostan esille vaikkapa györgy ligetin.

Lue lisää

unohdin mainita tunnetuista nimistä Johan sebastian bachin! Sori lapsus. Bach osoitti teoksilla teknisestä näppäryyttä.

Anonyymi kirjoitti:

unohdin mainita tunnetuista nimistä Johan sebastian bachin! Sori lapsus. Bach osoitti teoksilla teknisestä näppäryyttä.

Musiikin tutkija Kai Maasalo, ilmeisesti siteeraten jotakin tunnetumpaa edeltäjäänsä, toteaa kirjassa Mozart ja hänen pianokonserttonsa, että "Mozart näki ihmisen sieluun, niin kuin vain harva., säveltäjistä ei kukaan". Katsotaan usein silti, ettei Mozart hallinnut musiikkinsa syntyaikanaan sellaisia romantiikalle ominaista suurta ilmaisuvoimaa pidettäessä sitä jonakin absoluuttisena ominaisuutena, jota se Hildesheimerin mielestä ei ole, mutta näkee Mozartissa jonkinlaisessa ohjelmallisessa objektiivisuudessa ainutkertaisen elementin, etc.
Oli niin taikka näin, nämä mainitut säveltäjät kohoavat musiikin alalla korkeimpaan arvoluokitukseen, mutta jotta voisin eksaktisti ja faktisesti arvioida heidän välistä paremmuuttaan, olisi minun kyettävä luotaamaan pohjia myöten kumpaisenkin säveltäjäneron suurimmat teokset, mutta Beethovenin myöhäiskvarteton kuuntelusession aikanaan keskeytin päästessäni jo varsin syvälle teokseen ja jo Keisarikonserton ja erään Mozartin pianokonserton synnyttämät elämykset olivat niin suuria, että vertailu on työlästä ellei mahdotonta sillä jo yli 40 vuoden ajallinen etäisyys ja välimatka luo omat haasteensa näiden elämysten mieleen palauttamiseksi, mutta kyllä Mozartin musiikin tuottama transsi oli syvällisempi ja kokonaisvaltaisempi kuin Beestä saatu katharsis, joka voimisti tuolloin suuresti elämäntahtoa ja antoi uutta motivaatiota.

Anonyymi kirjoitti:

Musiikin tutkija Kai Maasalo, ilmeisesti siteeraten jotakin tunnetumpaa edeltäjäänsä, toteaa kirjassa Mozart ja hänen pianokonserttonsa, että "Mozart näki ihmisen sieluun, niin kuin vain harva., säveltäjistä ei kukaan". Katsotaan usein silti, ettei Mozart hallinnut musiikkinsa syntyaikanaan sellaisia romantiikalle ominaista suurta ilmaisuvoimaa pidettäessä sitä jonakin absoluuttisena ominaisuutena, jota se Hildesheimerin mielestä ei ole, mutta näkee Mozartissa jonkinlaisessa ohjelmallisessa objektiivisuudessa ainutkertaisen elementin, etc.
Oli niin taikka näin, nämä mainitut säveltäjät kohoavat musiikin alalla korkeimpaan arvoluokitukseen, mutta jotta voisin eksaktisti ja faktisesti arvioida heidän välistä paremmuuttaan, olisi minun kyettävä luotaamaan pohjia myöten kumpaisenkin säveltäjäneron suurimmat teokset, mutta Beethovenin myöhäiskvarteton kuuntelusession aikanaan keskeytin päästessäni jo varsin syvälle teokseen ja jo Keisarikonserton ja erään Mozartin pianokonserton synnyttämät elämykset olivat niin suuria, että vertailu on työlästä ellei mahdotonta sillä jo yli 40 vuoden ajallinen etäisyys ja välimatka luo omat haasteensa näiden elämysten mieleen palauttamiseksi, mutta kyllä Mozartin musiikin tuottama transsi oli syvällisempi ja kokonaisvaltaisempi kuin Beestä saatu katharsis, joka voimisti tuolloin suuresti elämäntahtoa ja antoi uutta motivaatiota.

Lue lisää

No kyllä sitä voi arvioida tunnepohjalta että musa joka vaikuttaa tunteisiin mut voi sen arvioida muutakin reittiä . Perusongelmat tarkkakorvaiset kuulevat herkästi jos on jokin vinossa musateoksessa.

Anonyymi kirjoitti:

No kyllä sitä voi arvioida tunnepohjalta että musa joka vaikuttaa tunteisiin mut voi sen arvioida muutakin reittiä . Perusongelmat tarkkakorvaiset kuulevat herkästi jos on jokin vinossa musateoksessa.

Lue lisää

Sekä Beethoven, että Mozart tuottivat verrattoman suuria emotionaalisia kokemuksia ja elämyksiä, kuten Schubertkin, eikä niiden vertailu ja paremmuusjärjestykseen laittaminen ole siksi järin hedelmällistä. Siis, että mikä näistä ihmiskunnan suurimmista luovista hengistä on se kaikkein paras ja suurin. Bachin eräästä brandenburgilaisesta konsertosta en saanut aivan yhtä syviä elämyksiä. Haydnin Luomis oratoriostakin suurempia ja jopa eräästä Pariisin sinfoniastakin.

Anonyymi kirjoitti:

Sekä Beethoven, että Mozart tuottivat verrattoman suuria emotionaalisia kokemuksia ja elämyksiä, kuten Schubertkin, eikä niiden vertailu ja paremmuusjärjestykseen laittaminen ole siksi järin hedelmällistä. Siis, että mikä näistä ihmiskunnan suurimmista luovista hengistä on se kaikkein paras ja suurin. Bachin eräästä brandenburgilaisesta konsertosta en saanut aivan yhtä syviä elämyksiä. Haydnin Luomis oratoriostakin suurempia ja jopa eräästä Pariisin sinfoniastakin.

Lue lisää

bachin teoksia ja josef haydnin on käytetty paljon kirkoissa kun he paljon sävelsi musaa kirkkoihin. Bachin "kirkkoteokset " on hyvin kysyttyjä ja paljonsoitettuja ympäri maailman = merkittävä, todella merkittävä säveltäjä. Hän piirteli samaan aikaan suhteellisen helpostilähestyttäviä , suoraviivaisia mutta myös teknisesti jonkun verran haastaviakin "juoksutuksia" teoksiensa sisälle jotka vaati niiden soitto usein nopeutta soittajilta eli nopeaa ja sujuvaa sorminäppäryyttä mutta kuten sanoin, musa bachin oli samaan aikaan muyös toisaalta suoraviivaisen helpostilähestyttävää. Haydn oli taidokas säveltäjä joka pani paljon älyä teoksiinsa ja harmoniaa.

Noh tämä ei ole tarkoitettu bachin musalle vaan schubertin musalle. Schubert maalaili enemmän hidastempoisia juttuja ja syvällisen sielukkaita ja luotti isoihin melodioihin.

Toisaalta kuten sanoit, vertailu on turhaa, mutta on se minulle aina ollut mielenkiintoista vertailla ja tehdä paremmuuslistoja jonka voisi selittää alituinen haluni pohtia musaa laajemmin jolloin houkutus kasvaa kaiken maailman listoihin esim. Listojen teko on sitäpaitsi haastavaa ja aikaa vievää puuhaa.

Anonyymi kirjoitti:

bachin teoksia ja josef haydnin on käytetty paljon kirkoissa kun he paljon sävelsi musaa kirkkoihin. Bachin "kirkkoteokset " on hyvin kysyttyjä ja paljonsoitettuja ympäri maailman = merkittävä, todella merkittävä säveltäjä. Hän piirteli samaan aikaan suhteellisen helpostilähestyttäviä , suoraviivaisia mutta myös teknisesti jonkun verran haastaviakin "juoksutuksia" teoksiensa sisälle jotka vaati niiden soitto usein nopeutta soittajilta eli nopeaa ja sujuvaa sorminäppäryyttä mutta kuten sanoin, musa bachin oli samaan aikaan muyös toisaalta suoraviivaisen helpostilähestyttävää. Haydn oli taidokas säveltäjä joka pani paljon älyä teoksiinsa ja harmoniaa.

Noh tämä ei ole tarkoitettu bachin musalle vaan schubertin musalle. Schubert maalaili enemmän hidastempoisia juttuja ja syvällisen sielukkaita ja luotti isoihin melodioihin.

Toisaalta kuten sanoit, vertailu on turhaa, mutta on se minulle aina ollut mielenkiintoista vertailla ja tehdä paremmuuslistoja jonka voisi selittää alituinen haluni pohtia musaa laajemmin jolloin houkutus kasvaa kaiken maailman listoihin esim. Listojen teko on sitäpaitsi haastavaa ja aikaa vievää puuhaa.

Lue lisää

Sulho Rannan toimittamassa Sävelten mestareita kirjassa on mm. todettu, että Schubert täytti rakennesuunnitelmansa kauniiden ajatusten rikkaudella ja hänen jokaisella ajatuksellaan oli lyriikan siivet. Soitinteoksissa kuulee samoja ominaisuuksia kuin lauluissakin, melodian ja moduloinnin taitoa ja välittömyyttä, mutta ainakin varhaisemmissa teoksissa taito järjestää muodon yksityiskohdat on vaillinaisuutta ja puutteellisuutta ja arvostelukykyä puuttuu liiankin usein, mutta nämä virheet unohtaa, vaikka ne huomaakin, sillä Schubertissa meidät valtaa täydellinen lumon maailma, schubertilaisen tenhon taikapiiri, joka kauneus koskettaa sydäntä kipeämmin kuin tuska. Vaihdoin jonkun sanan, mutta muistista kirjoitettu. en kopsannut suoraan kirjasta. tämä kirja on kirjoitettu joskus 1945, joten vanhentunutta tietoa. Oleellisempaa on se, että Schubertin nero tunkeutui romantiikan maaperälle ja hänen lauluisaan on kuumeista kiihkoa, Tarpeeksi kuvausvoimainen runous Tarpeeks kuvausvoimainen runous sytytti hänen mielikuvituksensa. Mutta suurimmasta innoituksesta huolimatta hän ei kuulemma aina kyennyt välttämään latteutta. Orkesterimusiikkikirjassa kirjoittaja selostaa Schubertin suurta sinfoniaa sanomalla, että se kohottaa väliverhon uuteen musiikilliseen maailmaan. ja vaikka se perustuu klassisiin muotokaavoihin, niin Schubert laajentaa niitä yhdellä suurella pyyhkäisyllä ja tämän sinänsä yksinkertaisen materiaalin polveillessa kulkiessa halki suunnattoman ja välillä pilvien peittämän sointiavaruuden. pasuunat kirjovat osaa kysymyksin, johon muu orkesteri ei pysty vastaamaan. etc.

Nämä edellä mainitut tosi nerot vaikuttivat siihen maailman aikaan, jolloin Euroopan tietyillä reuna alueilla ei musiikkikulttuuri vielä kukoistanut eikä kansallinen identiteettikään ollut vielä muotoutunut kunnes vasta kansallisen heräämisen myötä, jolloin koettiin taiteiden ja musiikin suuri nousukausi kansallisromanttisten ideaalien myötä suomessakin mm. Erkki Melartinin sinfonisen tuotannon myötä ja tätä seurasi säveltaiteen voimakas kehitys-ja kukoistusvaihe suomessa, tuottaen suuren määrän korkealuokkaista taidemusiikkia, josta suurin osa on vaipunut unholaan ja mieluummin yleisö kuuntelee kanonisoitua saksalaista musiikkia kuin oman maansa säveltaidetta.