Mihin perustuu väittämä -1C lämmönpudotuksen antamasta 5% säästöstä?

"se lasketaan lämmitystarve eli astep. luvuilla."

Hienoa!

Varsmaan osaat kertoa sitten, mikä on astepäivälukuun perustuvaa keskimmääräinen säästö-% pudotettua sisäilman lämpöastetta kohden esimerkiksi Jyväskylässä😂 😅 🤣 😎


Annas kun arvaan, syyyyyyyyyvä hiljaisuus???

Anonyymi kirjoitti:

"se lasketaan lämmitystarve eli astep. luvuilla."

Hienoa!

Varsmaan osaat kertoa sitten, mikä on astepäivälukuun perustuvaa keskimmääräinen säästö-% pudotettua sisäilman lämpöastetta kohden esimerkiksi Jyväskylässä😂 😅 🤣 😎


Annas kun arvaan, syyyyyyyyyvä hiljaisuus???

Lue lisää

Laskurihan siinä tarvitaan, mikä laskee astepäiväluvuilla. Kyse on karkeasti energioilla laskemisesta kuitenkin.

Kuules sossun elätti. Ei tarvita mitään lämmitystarvelukuja, ulko- ja sisälämpötilan ero määrää mikä on säästöprosentti.

Anonyymi kirjoitti:

Kuules sossun elätti. Ei tarvita mitään lämmitystarvelukuja, ulko- ja sisälämpötilan ero määrää mikä on säästöprosentti.

Senkin typerys, astepäiväluku on sisä- ja ulkolämpötilojen erotuksien ja tietyn ajanjakson tulon summa.

Ja sitten kun velien sohvallalöhöäjien vinkuessa "kalsarikännääjää palelee" nostetaan huonelämpö 25-26 asteen lukemiin, on energiakulutus +25 %. Muttei haittaa, kun sossun täti maksaa laskut.

Kiitos asiallisesta vastauksesta!*

"Tosin tässä vääristää se, ettei keskellä kesää tarvita lämmitystä lainkaan. "

- Vaikuttasi lyhyen penkomisen pohjalta sille, että lämmityskauden ulkopuoliset ajankohdat olisi huomioitu.


𝐋ä𝐦𝐦𝐢𝐭𝐲𝐬𝐭𝐚𝐫𝐯𝐞𝐥𝐮𝐯𝐮𝐧 𝐥𝐚𝐬𝐤𝐞𝐧𝐧𝐚𝐬𝐬𝐚 𝐞𝐢 𝐨𝐭𝐞𝐭𝐚 𝐡𝐮𝐨𝐦𝐢𝐨𝐨𝐧 𝐩ä𝐢𝐯𝐢ä, 𝐣𝐨𝐢𝐝𝐞𝐧 𝐤𝐞𝐬𝐤𝐢𝐥ä𝐦𝐩ö𝐭𝐢𝐥𝐚 𝐨𝐧 𝐯𝐮𝐨𝐝𝐞𝐧 𝐚𝐥𝐤𝐮𝐩𝐮𝐨𝐥𝐢𝐬𝐤𝐨𝐥𝐥𝐚 (𝐚𝐢𝐤𝐚𝐯ä𝐥𝐢𝐥𝐥ä 𝟏.𝟏.-𝟑𝟎.𝟔.) 𝐲𝐥𝐢 +𝟏𝟎 °𝐂 𝐣𝐚 𝐯𝐮𝐨𝐝𝐞𝐧 𝐥𝐨𝐩𝐩𝐮𝐩𝐮𝐨𝐥𝐢𝐬𝐤𝐨𝐥𝐥𝐚 (𝐚𝐢𝐤𝐚𝐯ä𝐥𝐢𝐥𝐥ä 𝟏.𝟕.-𝟑𝟏.𝟏𝟐.) 𝐲𝐥𝐢 +𝟏𝟐 °𝐂.

Laskentatavassa siis oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastauksesta!*

"Tosin tässä vääristää se, ettei keskellä kesää tarvita lämmitystä lainkaan. "

- Vaikuttasi lyhyen penkomisen pohjalta sille, että lämmityskauden ulkopuoliset ajankohdat olisi huomioitu.


𝐋ä𝐦𝐦𝐢𝐭𝐲𝐬𝐭𝐚𝐫𝐯𝐞𝐥𝐮𝐯𝐮𝐧 𝐥𝐚𝐬𝐤𝐞𝐧𝐧𝐚𝐬𝐬𝐚 𝐞𝐢 𝐨𝐭𝐞𝐭𝐚 𝐡𝐮𝐨𝐦𝐢𝐨𝐨𝐧 𝐩ä𝐢𝐯𝐢ä, 𝐣𝐨𝐢𝐝𝐞𝐧 𝐤𝐞𝐬𝐤𝐢𝐥ä𝐦𝐩ö𝐭𝐢𝐥𝐚 𝐨𝐧 𝐯𝐮𝐨𝐝𝐞𝐧 𝐚𝐥𝐤𝐮𝐩𝐮𝐨𝐥𝐢𝐬𝐤𝐨𝐥𝐥𝐚 (𝐚𝐢𝐤𝐚𝐯ä𝐥𝐢𝐥𝐥ä 𝟏.𝟏.-𝟑𝟎.𝟔.) 𝐲𝐥𝐢 𝟏𝟎 °𝐂 𝐣𝐚 𝐯𝐮𝐨𝐝𝐞𝐧 𝐥𝐨𝐩𝐩𝐮𝐩𝐮𝐨𝐥𝐢𝐬𝐤𝐨𝐥𝐥𝐚 (𝐚𝐢𝐤𝐚𝐯ä𝐥𝐢𝐥𝐥ä 𝟏.𝟕.-𝟑𝟏.𝟏𝟐.) 𝐲𝐥𝐢 𝟏𝟐 °𝐂.

Laskentatavassa siis oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Lue lisää

Nyt on puurot ja vellit sekaisin.

Lämmitystarveluvussa on olettu, että sisällä on aina +21 °C. Luku kuvaa sitä, kuinka monta tuntia/päivää ulkoilman lämpötila on niin paljon sisälämpötilaa alempi, että lämmitystä tarvitaan. Luku vaihtelee paikkakunnan ja vuotuisen sään mukaan. Tätä käytetään verrattaessa rakennusten energiatehokkuutta - voidaan pistää eri paikkakunnat tai eri vuodet "samalle viivalle".

Lämmitystarveluvusta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miten sisälämpötilan muutos vaikuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt on puurot ja vellit sekaisin.

Lämmitystarveluvussa on olettu, että sisällä on aina 21 °C. Luku kuvaa sitä, kuinka monta tuntia/päivää ulkoilman lämpötila on niin paljon sisälämpötilaa alempi, että lämmitystä tarvitaan. Luku vaihtelee paikkakunnan ja vuotuisen sään mukaan. Tätä käytetään verrattaessa rakennusten energiatehokkuutta - voidaan pistää eri paikkakunnat tai eri vuodet "samalle viivalle".

Lämmitystarveluvusta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miten sisälämpötilan muutos vaikuttaa.

Lue lisää

Osaatko ottaa kantaa topicin alkuperäiseen kysymykseen "Mihin perustuu väittämä -1C lämmönpudotuksen antamasta 5% säästöstä lkämmityksessä?"

Anonyymi kirjoitti:

Nyt on puurot ja vellit sekaisin.

Lämmitystarveluvussa on olettu, että sisällä on aina 21 °C. Luku kuvaa sitä, kuinka monta tuntia/päivää ulkoilman lämpötila on niin paljon sisälämpötilaa alempi, että lämmitystä tarvitaan. Luku vaihtelee paikkakunnan ja vuotuisen sään mukaan. Tätä käytetään verrattaessa rakennusten energiatehokkuutta - voidaan pistää eri paikkakunnat tai eri vuodet "samalle viivalle".

Lämmitystarveluvusta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miten sisälämpötilan muutos vaikuttaa.

Lue lisää

"Lämmitystarveluvusta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miten sisälämpötilan muutos vaikuttaa."

- Tuo on jo ihan perusmatematiikalla helppo nähdä paikkansa pitämättömäksi.

-Unohdetaan lämmin käyttövesi jne, vaikka toki sekin osaltaan lämmittää sisätiloja.

Case 1. Lämmitystarveluku on suuri eli ollaan pohjoisessa ja kylmässä ilmanalassa. Silloin ero sisälämpötilan ja ulkolämpötilan välilläon suuri ==> Yhden asten pudotus sisälämpötilaan vaikuttaa vain suhteellisen vähän lämpötilaeroon.

Case 2. Lämmitystarveluku on pieni eli ollaan etelän lämmössä. Silloin ero sisälämpötilan ja ulkolämpötilan välillä on pieni ja jo yhden asteen lämpötilanpudostus on suhtellisesti merkittävämpi.

>>Lämmitystarveluvusta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miten sisälämpötilan muutos vaikuttaa><

Kertoisitko oman näkökulmasi asiaan? Itse asiassa uskon että sellainen on.

Anonyymi kirjoitti:

"Lämmitystarveluvusta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miten sisälämpötilan muutos vaikuttaa."

- Tuo on jo ihan perusmatematiikalla helppo nähdä paikkansa pitämättömäksi.

-Unohdetaan lämmin käyttövesi jne, vaikka toki sekin osaltaan lämmittää sisätiloja.

Case 1. Lämmitystarveluku on suuri eli ollaan pohjoisessa ja kylmässä ilmanalassa. Silloin ero sisälämpötilan ja ulkolämpötilan välilläon suuri ==> Yhden asten pudotus sisälämpötilaan vaikuttaa vain suhteellisen vähän lämpötilaeroon.

Case 2. Lämmitystarveluku on pieni eli ollaan etelän lämmössä. Silloin ero sisälämpötilan ja ulkolämpötilan välillä on pieni ja jo yhden asteen lämpötilanpudostus on suhtellisesti merkittävämpi.

>>Lämmitystarveluvusta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miten sisälämpötilan muutos vaikuttaa><

Kertoisitko oman näkökulmasi asiaan? Itse asiassa uskon että sellainen on.

Lue lisää

Lue uudelleen ja yritä ymmärtää, mihin lämmitystarveluku on tarkoitettu.

Anonyymi kirjoitti:

"Lämmitystarveluvusta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miten sisälämpötilan muutos vaikuttaa."

- Tuo on jo ihan perusmatematiikalla helppo nähdä paikkansa pitämättömäksi.

-Unohdetaan lämmin käyttövesi jne, vaikka toki sekin osaltaan lämmittää sisätiloja.

Case 1. Lämmitystarveluku on suuri eli ollaan pohjoisessa ja kylmässä ilmanalassa. Silloin ero sisälämpötilan ja ulkolämpötilan välilläon suuri ==> Yhden asten pudotus sisälämpötilaan vaikuttaa vain suhteellisen vähän lämpötilaeroon.

Case 2. Lämmitystarveluku on pieni eli ollaan etelän lämmössä. Silloin ero sisälämpötilan ja ulkolämpötilan välillä on pieni ja jo yhden asteen lämpötilanpudostus on suhtellisesti merkittävämpi.

>>Lämmitystarveluvusta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, miten sisälämpötilan muutos vaikuttaa><

Kertoisitko oman näkökulmasi asiaan? Itse asiassa uskon että sellainen on.

Lue lisää

> -Unohdetaan lämmin käyttövesi jne, vaikka toki sekin osaltaan lämmittää sisätiloja.

Hyvä, hyvä. Kannattaa kommentoida lämmitystavelukua täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella.

Siinä juuri on tehty oletuksia ns. ilmaslämpöjen suhteen. Ja myös lämmöneristyksen suhteen. Eli oletetaan, että sisäiset lämmönlähteet kattavat lämmitystarpeen +17 asteen ulkolämpötilaan saakka.

Eipä tämä oletus pida paikkaansa kuin wanhoissa taloissa, missä iv on mallia koneellinen poisto. Ja laskenta menee metsään, jos lähdetään ulkolämpötilaa muuttamaan. Muuttuu sekä lämmitystehon tarvet että ilmaislämmöillä katettava osuus että niiden päivien lukumäärä, jolloin lämmitystä tarvitaan.

Sekin olisi hyvä hahmottaa, että lämmitys ja käyttöveden lämmitys ovat 2 eri asiaa. Ei huonelämpötilan alentaminen astella alenna kokonaiskulutusta 5 % vuokratalossa, jossa törsätään 80 l/d,hlö lämmintä vettä (kokonaiskulutus 200 l/d,hlö).

"OLET TODELLA NOLO TYPERYS"

??

No nyt sinulla on oiva tilaisuus antaa näyttö tietämyksestäsi ja pyyhkiä edellisillä vastaajilla lattiaa
😂 😅 🤣 😎

Anonyymi kirjoitti:

"OLET TODELLA NOLO TYPERYS"

??

No nyt sinulla on oiva tilaisuus antaa näyttö tietämyksestäsi ja pyyhkiä edellisillä vastaajilla lattiaa
😂 😅 🤣 😎

Lue lisää

Jos asut 5000 astepäivän alueella, viisi astetta säästää 0,1 % vuotuisesta lämmityksestä yhdessä päivässä. Jos teet sen 125 lämmityspäivässä, säästät 12,5 %.

Anonyymi kirjoitti:

Jos asut 5000 astepäivän alueella, viisi astetta säästää 0,1 % vuotuisesta lämmityksestä yhdessä päivässä. Jos teet sen 125 lämmityspäivässä, säästät 12,5 %.

Of Topic

Anonyymi kirjoitti:

Of Topic

Sinä itse olet, lapsellinen ja tyhmä paska, tuollaisten ääliöiden takia Helsingin pörssi on paskatunkio.

Astepäiväluvut ovat jonkinlainen tilastollinen yhteys lämmitystarpeeseen, sinulla taas ei ole lainkaan yhteyttä todellisuuteen. Tuollaisten paskojen takia kaikki suomalaiset leimataan teknisesti vähälahjaisiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos asut 5000 astepäivän alueella, viisi astetta säästää 0,1 % vuotuisesta lämmityksestä yhdessä päivässä. Jos teet sen 125 lämmityspäivässä, säästät 12,5 %.

Loistava esimerkki siitä, miten 70 pinnan ÄO:llakin varustetut pystyvät nykyään tuomaan tyhmyytensä jullki

Anonyymi kirjoitti:

Sinä itse olet, lapsellinen ja tyhmä paska, tuollaisten ääliöiden takia Helsingin pörssi on paskatunkio.

Astepäiväluvut ovat jonkinlainen tilastollinen yhteys lämmitystarpeeseen, sinulla taas ei ole lainkaan yhteyttä todellisuuteen. Tuollaisten paskojen takia kaikki suomalaiset leimataan teknisesti vähälahjaisiksi.

Lue lisää

No meneepö ihosi alle...

Mutta vaikuttaa sille, ettet tunteellisista purkauksistasi huolimattra kykene sanan sanaa lausumaan topicin kysymykseen:

"Mihin perustuu väittämä -1C lämmönpudotuksen antamasta 5% säästöstä?"

Vaikuttaa sille ontuvien vastuksiesi perusteella, että topicin kysymys ja ylipäätään koko aihealue ylittää tiedolliset ja mentaaliset resursisi?

Anonyymi kirjoitti:

Loistava esimerkki siitä, miten 70 pinnan ÄO:llakin varustetut pystyvät nykyään tuomaan tyhmyytensä jullki

"...miten 70 pinnan ÄO..."

- Kas nällä aikuisten keskustelupaltoilla kenenkään ei tarvitse erikseen omaa oletettamaansa älykkyytä korostaa tai alleviivata, muut kyllä huomavat sen tuossa tuokiossa, siis jos sellaista sattus ilmenemään.

- Ihan mielenkiinnosta, mihin perustat omat, älykkyyttäsi ihannoivat kirjoituksesi....?

Ettet vaan olisi ottanut äipän kehuja ekan potalla käymisn jälkeen liian kirjaimellisesti?
😂 😅 🤣 😎

Anonyymi kirjoitti:

No meneepö ihosi alle...

Mutta vaikuttaa sille, ettet tunteellisista purkauksistasi huolimattra kykene sanan sanaa lausumaan topicin kysymykseen:

"Mihin perustuu väittämä -1C lämmönpudotuksen antamasta 5% säästöstä?"

Vaikuttaa sille ontuvien vastuksiesi perusteella, että topicin kysymys ja ylipäätään koko aihealue ylittää tiedolliset ja mentaaliset resursisi?

Lue lisää

Sehän on yksinkertaista antamani esimerkin perusteella Jyväskylän pohjoispuolella, 0,02 x 250= 5%.

Ompa kumpa.

WIKI:

>>Lämmönläpäisykerroin k on lämpötehon P suhde lämpötilaeroon ΔT ja pinta-alaan A:

k = P / (ΔT · A)<<


K:n osalta kyseessä on selkeän lineaarinen riippuvuus.

Mitä ei-lineaarisia kompoenbtteja on sinun lasskelmissasi?

Ollos hyvä

Anonyymi kirjoitti:

WIKI:

>>Lämmönläpäisykerroin k on lämpötehon P suhde lämpötilaeroon ΔT ja pinta-alaan A:

k = P / (ΔT · A)<<


K:n osalta kyseessä on selkeän lineaarinen riippuvuus.

Mitä ei-lineaarisia kompoenbtteja on sinun lasskelmissasi?

Ollos hyvä

Lue lisää

Sekä konvektion että säteilylämmönsiirtokertoimet riippuvat lämpötiloista ja lämpötilaeroista eli eivät tarkalleen ottaen ole vakioita. Konvektiota ja säteilyä tapahtuu myös lämmöneristeiden sisällä. Lisäksi soppaan voidaan lisätä kosteuden kulkeutuminen rakenteiden sisällä, vuotoilmanvaihto, tuuli...

Saa siis tarvittaessa tehdä tiedettä ihan tosissaa. Vaan käytännön elämässä pääsee oikealle hehtaarille jo näillä linearisoiduilla laskentamalleilla, joissa on samaan koriin lyöty johtuminan, konvektio ja säteily.

Anonyymi kirjoitti:

WIKI:

>>Lämmönläpäisykerroin k on lämpötehon P suhde lämpötilaeroon ΔT ja pinta-alaan A:

k = P / (ΔT · A)<<


K:n osalta kyseessä on selkeän lineaarinen riippuvuus.

Mitä ei-lineaarisia kompoenbtteja on sinun lasskelmissasi?

Ollos hyvä

Lue lisää

Tämä nuori einstein on oikein isännöitsijäainesta.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä nuori einstein on oikein isännöitsijäainesta.

Voisit ihan suoraselkäisesti myöntää, ettet vaan osaa vastata?

Se kun alkaa näyttämään ilmeiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Voisit ihan suoraselkäisesti myöntää, ettet vaan osaa vastata?

Se kun alkaa näyttämään ilmeiselle.

Tuossa on jankutettu vastaukset, jotka sinä olet itkenyt poistettaviksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa on jankutettu vastaukset, jotka sinä olet itkenyt poistettaviksi.

Topicin kysymyksen ei ole vielä kukaan osannut vastata.

Ei, kyse on topicin mukaisesti ainoastaan siitä, paljonko 1C huonelämpötilan pudotus pienentää lämmitysenergian tarvetta.

-20C pakkasta j sisälämpötila on +20C dt = 40 astetta. Asteen muutos suuntaan tai toiseen =2,5% ?

Mutta miten koko lämmityskaudelle jyvitettynä?

Anonyymi kirjoitti:

Ei, kyse on topicin mukaisesti ainoastaan siitä, paljonko 1C huonelämpötilan pudotus pienentää lämmitysenergian tarvetta.

-20C pakkasta j sisälämpötila on 20C dt = 40 astetta. Asteen muutos suuntaan tai toiseen =2,5% ?

Mutta miten koko lämmityskaudelle jyvitettynä?

Lue lisää

Voi ressukkaa, kun se ulkoilman lämmitys on pakko olla, kukaan ei halua istua olkkarissa pakkasessa.