Käräjille saatava jälkipuheenvuorot

Sellainen oikeus on, mutta ei enää siinä tuomioistuimessa, missä asia on ratkaistu, koska sen jäsenet eivät enää voi asiaa käsitellä. Tuomioistuimessa asian ratkaisseet henkilöt tulevat esteellisiksi asiaa käsittelemään millään tavalla uudestaan. Siksi samoilla käräjillä ei ole hyödyllistä enää jälkipuheita pitää, koska tuomari voisi sanoa parhaassakin tapauksessa vain, että "olet ihan oikeassa, olisi pitänyt jättää tuomitsematta rangaistusta, mutta en voi enää asialle mitään".

Jos sen sijaan tuomittu tekee valituksen valitusasteessa olevaan tuomioistuimeen, siellä sitten asia käsitellään uudestaan, miksi tuomittiin näin. Valitusoikeuden mahdollisuus yleensä myös vaikuttaa asian ratkaisijoihin niin, että he pyrkivät perusteellisesti käsittelemään ja perustelemaan asian, jotta tehty ratkaisu ei muuttuisi valituksen vuoksi.

Suomalainen perusluonne. Suomessa on olemassa ns. tunnustusoikeudenkäynti, missä syytetty
myöntää syyllisyytensä ja saa alennusta rangaistukseen. Ne ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.
Viimeiseen saakka kiisto tapahtuu melkein aina. Vangeistakin suurin osa kertoo olevansa vankilassa syyttömänä.

Jos tuomio on väärä on ihan kohtuullista että perusteet saa kysyä ja että kysymyksiinsä myös symmetriset vastaukset saa. Koska tuomari ja lautamiehet voivat ratkaisuun päätyä tietäen itsekin perusteiden kiistanalaisuuden täytyisi heillä olla selkärankaa tuomittu silmästä silmään kohdata.