Rikkaat rakennuttivat kirkot

Paimennettavien ansiotuloilla!😁

Tai mistä työntekijän palkka?😁

Väitteesi on kyllä aika omituinen. Oletko nyt varmasti perehtynyt siihen, mitä hyvinvointivaltio oikein tarkoittaa?

Asiahan on kyse paljon muusta kuin nimellisistä rahallisista arvoista. Käytännössä hyvinvointivaltiot olivat mahdollisia vasta kun kehitys oli riittävän pitkällä ja sitten tarvittiin yhteinen intressi, eli kansalliset valtiot. Kunnolla hyvinvointivaltiot syntyivät vasta öljyn yleistyttyä energiamuotona, koska se vapautti ihmisiä raskaasta ruumiillisesta työstä.

Mutta ajatellaanpa, että uskonsotien soturit olisivat tuolloin vaihtaneet alaa ja alkaneet työskennellä hoiva-alalla ja terveydenhoidossa. Olisihan se ollut mahdollista ja parantanut ehkä tilannetta joidenkin sairaiden ja köyhien osalta. Pappien palkoista osa olisi voitu lahjoittaa tukena köyhille, olisiko se sitten auttanut kovinkaan monia.

Ylipäätään sosiaaliturvan osalta tuolloin oli haasteellista se, että työn reaalinen tuottavuus, ei siis mikään markkinahintaan mitattu rahallinen tuottavuus, oli alhaista ja siksi ihmiset eivät tuottaneet kovinkaan paljon muille jaettavaa tuotosta yli oman tarpeensa. Toki sekin olisi voitu käyttää tasaisemmin yhteiskunnassa, linnojen, palatsien ja kirkkojen sijasta olisi voitu rakentaa köyhille ja sairaille asuin- ja hoitopaikkoja, aloittaa kansan kouluttaminen jo aiemmin ja käyttää voimavaroja tutkimukseen ja kehitykseen niin, että kehitys olisi jonkun verran ehkä nopeutunut.

Kyllähän sellaisia utopioita esitettiin jo 1600-luvulla. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että ne olisivat parhaimmillaankin olleet aika kaukana nykyisistä hyvinvointivaltioista, yksinkertaisesti siitä syystä, ettei silloin ollut jaettavaa kuten nykyään. Mutta on se totta, että kehitystä olisi voitu sillä tavalla aika paljonkin nopeuttaa ja ihmisten elämää olisi voitu helpottaa enemmän kuin silloin tehtiin, jonkin verran.

Jos verrataan vain rahallisia arvoja, on hyvä muistaa, että ne ovat vain kysynnän ja tarjonnan välinen kompromissi, koskien sitä osaa tuotannosta, jonka markkinat jakoivat. Ja niihin ovat vaikuttaneet myös jalometallien ja rahan arvon vaihtelut. Nälän hädän aikana edellisiä vuosi paljon pienemmän viljasadon arvo laskettuna markkinahinnoista saattoi olla paljon suurempi kuin hyvien aikojen paljon suuremman sadon arvo. Eikä nälänhätää olisi ollut mahdollista lievittää jakamalla ihmisille rahaa, kun viljaa yksinkertaisesti ei ollut riittävästi.

Mutta totta kai vähentämällä sotia, jotka aiheuttivat tuhoa myös viljelylle, ja kehittämällä varastointia ja viljelytekniikoita sekä säännötelemällä syntyvyyttä edes hieman alemmas olisi katastrofeista selvitty vähemmällä ja kehityttyä nopeammin nykyaikaisiksi.

Sama pätee nykyäänkin. Ne asiat, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme, ovat edelleen käytännöllisiä, hyvin pitkien aikojen kehitykseen vaikuttavia asioita. Kun media höpöttää jatkuvasti vain rahasta, todellisuus senkin takana, miten sitä rahaa tehdään tai Suomen kaltainen maa voisi tienata, hämärtyy täysin näkymättömiin usealtakin tavalliselta tallaajalta, jonka on kuitenkin tehtävä omat valintansa äänestyskopissa.

Anonyymi kirjoitti:

Väitteesi on kyllä aika omituinen. Oletko nyt varmasti perehtynyt siihen, mitä hyvinvointivaltio oikein tarkoittaa?

Asiahan on kyse paljon muusta kuin nimellisistä rahallisista arvoista. Käytännössä hyvinvointivaltiot olivat mahdollisia vasta kun kehitys oli riittävän pitkällä ja sitten tarvittiin yhteinen intressi, eli kansalliset valtiot. Kunnolla hyvinvointivaltiot syntyivät vasta öljyn yleistyttyä energiamuotona, koska se vapautti ihmisiä raskaasta ruumiillisesta työstä.

Mutta ajatellaanpa, että uskonsotien soturit olisivat tuolloin vaihtaneet alaa ja alkaneet työskennellä hoiva-alalla ja terveydenhoidossa. Olisihan se ollut mahdollista ja parantanut ehkä tilannetta joidenkin sairaiden ja köyhien osalta. Pappien palkoista osa olisi voitu lahjoittaa tukena köyhille, olisiko se sitten auttanut kovinkaan monia.

Ylipäätään sosiaaliturvan osalta tuolloin oli haasteellista se, että työn reaalinen tuottavuus, ei siis mikään markkinahintaan mitattu rahallinen tuottavuus, oli alhaista ja siksi ihmiset eivät tuottaneet kovinkaan paljon muille jaettavaa tuotosta yli oman tarpeensa. Toki sekin olisi voitu käyttää tasaisemmin yhteiskunnassa, linnojen, palatsien ja kirkkojen sijasta olisi voitu rakentaa köyhille ja sairaille asuin- ja hoitopaikkoja, aloittaa kansan kouluttaminen jo aiemmin ja käyttää voimavaroja tutkimukseen ja kehitykseen niin, että kehitys olisi jonkun verran ehkä nopeutunut.

Kyllähän sellaisia utopioita esitettiin jo 1600-luvulla. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että ne olisivat parhaimmillaankin olleet aika kaukana nykyisistä hyvinvointivaltioista, yksinkertaisesti siitä syystä, ettei silloin ollut jaettavaa kuten nykyään. Mutta on se totta, että kehitystä olisi voitu sillä tavalla aika paljonkin nopeuttaa ja ihmisten elämää olisi voitu helpottaa enemmän kuin silloin tehtiin, jonkin verran.

Jos verrataan vain rahallisia arvoja, on hyvä muistaa, että ne ovat vain kysynnän ja tarjonnan välinen kompromissi, koskien sitä osaa tuotannosta, jonka markkinat jakoivat. Ja niihin ovat vaikuttaneet myös jalometallien ja rahan arvon vaihtelut. Nälän hädän aikana edellisiä vuosi paljon pienemmän viljasadon arvo laskettuna markkinahinnoista saattoi olla paljon suurempi kuin hyvien aikojen paljon suuremman sadon arvo. Eikä nälänhätää olisi ollut mahdollista lievittää jakamalla ihmisille rahaa, kun viljaa yksinkertaisesti ei ollut riittävästi.

Mutta totta kai vähentämällä sotia, jotka aiheuttivat tuhoa myös viljelylle, ja kehittämällä varastointia ja viljelytekniikoita sekä säännötelemällä syntyvyyttä edes hieman alemmas olisi katastrofeista selvitty vähemmällä ja kehityttyä nopeammin nykyaikaisiksi.

Sama pätee nykyäänkin. Ne asiat, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme, ovat edelleen käytännöllisiä, hyvin pitkien aikojen kehitykseen vaikuttavia asioita. Kun media höpöttää jatkuvasti vain rahasta, todellisuus senkin takana, miten sitä rahaa tehdään tai Suomen kaltainen maa voisi tienata, hämärtyy täysin näkymättömiin usealtakin tavalliselta tallaajalta, jonka on kuitenkin tehtävä omat valintansa äänestyskopissa.

Lue lisää

Kaipa Sinäkin ymmärrät, mitä oltaisiin saatu aikaan pelkästään rakentamalla sairaaloita ylettömän ylellisten katedraalien ja luostareiden sijasta ja kouluttamalla osaavia ja halukkaita auttamaan lähimmäisiä, eikä kuluttamaan aikaansa vuosikausia pappiskoulussa.

Käsitän, että kirkko teki myös hyväntekeväisyyttä, mutta hyötysuhde oli niin heikko, että nykyään moisilla käyttökuluilla toimiva hyväntekeväisyysjärjestö haastettaisiin oikeuteen petoksesta.

Uskontoon kuului, että kohtaloonsa oli köyhän ja sairaan tyytyminen, ja rikkaaksi aateliseksi syntyminen oli Jumalan armolahja.

Anonyymi kirjoitti:

Väitteesi on kyllä aika omituinen. Oletko nyt varmasti perehtynyt siihen, mitä hyvinvointivaltio oikein tarkoittaa?

Asiahan on kyse paljon muusta kuin nimellisistä rahallisista arvoista. Käytännössä hyvinvointivaltiot olivat mahdollisia vasta kun kehitys oli riittävän pitkällä ja sitten tarvittiin yhteinen intressi, eli kansalliset valtiot. Kunnolla hyvinvointivaltiot syntyivät vasta öljyn yleistyttyä energiamuotona, koska se vapautti ihmisiä raskaasta ruumiillisesta työstä.

Mutta ajatellaanpa, että uskonsotien soturit olisivat tuolloin vaihtaneet alaa ja alkaneet työskennellä hoiva-alalla ja terveydenhoidossa. Olisihan se ollut mahdollista ja parantanut ehkä tilannetta joidenkin sairaiden ja köyhien osalta. Pappien palkoista osa olisi voitu lahjoittaa tukena köyhille, olisiko se sitten auttanut kovinkaan monia.

Ylipäätään sosiaaliturvan osalta tuolloin oli haasteellista se, että työn reaalinen tuottavuus, ei siis mikään markkinahintaan mitattu rahallinen tuottavuus, oli alhaista ja siksi ihmiset eivät tuottaneet kovinkaan paljon muille jaettavaa tuotosta yli oman tarpeensa. Toki sekin olisi voitu käyttää tasaisemmin yhteiskunnassa, linnojen, palatsien ja kirkkojen sijasta olisi voitu rakentaa köyhille ja sairaille asuin- ja hoitopaikkoja, aloittaa kansan kouluttaminen jo aiemmin ja käyttää voimavaroja tutkimukseen ja kehitykseen niin, että kehitys olisi jonkun verran ehkä nopeutunut.

Kyllähän sellaisia utopioita esitettiin jo 1600-luvulla. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että ne olisivat parhaimmillaankin olleet aika kaukana nykyisistä hyvinvointivaltioista, yksinkertaisesti siitä syystä, ettei silloin ollut jaettavaa kuten nykyään. Mutta on se totta, että kehitystä olisi voitu sillä tavalla aika paljonkin nopeuttaa ja ihmisten elämää olisi voitu helpottaa enemmän kuin silloin tehtiin, jonkin verran.

Jos verrataan vain rahallisia arvoja, on hyvä muistaa, että ne ovat vain kysynnän ja tarjonnan välinen kompromissi, koskien sitä osaa tuotannosta, jonka markkinat jakoivat. Ja niihin ovat vaikuttaneet myös jalometallien ja rahan arvon vaihtelut. Nälän hädän aikana edellisiä vuosi paljon pienemmän viljasadon arvo laskettuna markkinahinnoista saattoi olla paljon suurempi kuin hyvien aikojen paljon suuremman sadon arvo. Eikä nälänhätää olisi ollut mahdollista lievittää jakamalla ihmisille rahaa, kun viljaa yksinkertaisesti ei ollut riittävästi.

Mutta totta kai vähentämällä sotia, jotka aiheuttivat tuhoa myös viljelylle, ja kehittämällä varastointia ja viljelytekniikoita sekä säännötelemällä syntyvyyttä edes hieman alemmas olisi katastrofeista selvitty vähemmällä ja kehityttyä nopeammin nykyaikaisiksi.

Sama pätee nykyäänkin. Ne asiat, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme, ovat edelleen käytännöllisiä, hyvin pitkien aikojen kehitykseen vaikuttavia asioita. Kun media höpöttää jatkuvasti vain rahasta, todellisuus senkin takana, miten sitä rahaa tehdään tai Suomen kaltainen maa voisi tienata, hämärtyy täysin näkymättömiin usealtakin tavalliselta tallaajalta, jonka on kuitenkin tehtävä omat valintansa äänestyskopissa.

Lue lisää

”Väitteesi on kyllä aika omituinen. Oletko nyt varmasti perehtynyt siihen, mitä hyvinvointivaltio oikein tarkoittaa?”

Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen.

Köyhyys on sosiaalipolitiikan käsite, jolla kuvataan ihmisen tai kokonaisten väestönosien taloudellista ja usein myös sosiaalista syrjäytymistä.

Tällä perusteella metsästäjäkeräilijät elävät hyvinvointiyhteiskunnassa. Sitä ei mitata ylijäävillä resursseilla vaan hyvinvoinnin tasa-arvoisena jakautumisena. Itse asiassa uskonnot mahdollistivat hyvinvointiyhteisöjen rikkomisen kun se legitimoi luokkayhteiskunnan ja omaisuuden epätasa-arvoisen jaon.

Humanist_atheist kirjoitti:

”Väitteesi on kyllä aika omituinen. Oletko nyt varmasti perehtynyt siihen, mitä hyvinvointivaltio oikein tarkoittaa?”

Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen.

Köyhyys on sosiaalipolitiikan käsite, jolla kuvataan ihmisen tai kokonaisten väestönosien taloudellista ja usein myös sosiaalista syrjäytymistä.

Tällä perusteella metsästäjäkeräilijät elävät hyvinvointiyhteiskunnassa. Sitä ei mitata ylijäävillä resursseilla vaan hyvinvoinnin tasa-arvoisena jakautumisena. Itse asiassa uskonnot mahdollistivat hyvinvointiyhteisöjen rikkomisen kun se legitimoi luokkayhteiskunnan ja omaisuuden epätasa-arvoisen jaon.

Lue lisää

Kyllä nimenomaan tehokkaammat tuotantotavat ovat aiheuttaneet sen, että tienaamismahdollisuudet ovat jakautuneet epätasaisesti ja silloin tasa-arvo on saavutettavissa vain tulon siirroin, jotka taas ovat mahdollisia vain, jos ylijäämää on riittävästi.

Keräilijöiden yhteiskunnat ovat olleet kyllä hyvin tasa-arvoisia, mutta eivät tainneet aina tarjota turvaa sairauden, vanhuuden tai muun kyvyttömyyden varalle. Ja juuri siksi, että terveillä ja työkykyisilläkin on tarpeeksi vaikeaa selvitä itse, saati että olisivat auttaneet vielä muita.

kollimaattori kirjoitti:

Kaipa Sinäkin ymmärrät, mitä oltaisiin saatu aikaan pelkästään rakentamalla sairaaloita ylettömän ylellisten katedraalien ja luostareiden sijasta ja kouluttamalla osaavia ja halukkaita auttamaan lähimmäisiä, eikä kuluttamaan aikaansa vuosikausia pappiskoulussa.

Käsitän, että kirkko teki myös hyväntekeväisyyttä, mutta hyötysuhde oli niin heikko, että nykyään moisilla käyttökuluilla toimiva hyväntekeväisyysjärjestö haastettaisiin oikeuteen petoksesta.

Uskontoon kuului, että kohtaloonsa oli köyhän ja sairaan tyytyminen, ja rikkaaksi aateliseksi syntyminen oli Jumalan armolahja.

Lue lisää

Olisi tasaamisella saatu jonkin verran parempi maailman, mutta ei sen ajan lääketieteellisellä osaamisella olisi paljoa enempää saatu aikaan, vaikka sairaaloita ja hoitohenkilöstöä olisikin ollut enemmän.

Ei raamatullisena aikana esim spitaalisia kaihdettu vain tunteellisista syistä ja pelkkää sydämen kovuutta, vaan kun hoitokeinoa ei tiedetty, ainoa mitä voitiin tehdä, oli välttää saamasta tautia itse. Vasta hoitokeinojen kehittyminen mahdollisti auttaa niitäkin ihmisiä, jotenkin turvallisesti.

Sitä voi tietenkin kysyä, miksi tietämyksen kehittämiseen kului niin pitkä aika. Ja mikä oli uskonnon rooli, kuinka paljon se kenties hidasti kehitystä. Tai ehkä nopeutti sitä joissain suhteissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä nimenomaan tehokkaammat tuotantotavat ovat aiheuttaneet sen, että tienaamismahdollisuudet ovat jakautuneet epätasaisesti ja silloin tasa-arvo on saavutettavissa vain tulon siirroin, jotka taas ovat mahdollisia vain, jos ylijäämää on riittävästi.

Keräilijöiden yhteiskunnat ovat olleet kyllä hyvin tasa-arvoisia, mutta eivät tainneet aina tarjota turvaa sairauden, vanhuuden tai muun kyvyttömyyden varalle. Ja juuri siksi, että terveillä ja työkykyisilläkin on tarpeeksi vaikeaa selvitä itse, saati että olisivat auttaneet vielä muita.

Lue lisää

"Kyllä nimenomaan tehokkaammat tuotantotavat ovat aiheuttaneet sen, että tienaamismahdollisuudet ovat jakautuneet epätasaisesti..."

Ei kai voi mitenkään rationaalisesti perustella sitä, että joku "tienaa" esimerkiksi sata tai tuhat kertaa enemmän kuin toinen kun molemmat ovat samaa Homo Sapiens Sapiens lajia, asuvat samalla seudulla ja molempien vuorokaudessa on 24 tuntia? Ennen tätä epätasa-arvoa perusteltiin jumalilla, nyt ideologialla, talousteorioilla ja muilla perusteettomalla, jumaliin verrattavalla huuhaalla, jota ei voi tieteellisesti perustella.

"... jotka taas ovat mahdollisia vain, jos ylijäämää on riittävästi."

Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan. Ei kai kyse ole muusta kuin tahdosta?

"Keräilijöiden yhteiskunnat ovat olleet kyllä hyvin tasa-arvoisia, mutta eivät tainneet aina tarjota turvaa sairauden, vanhuuden tai muun kyvyttömyyden varalle."

Ulkomuistista sanoisin, että metsästäjäkeräilijät ovat nykytutkimusten valossa onnellisimpia sekä vanhuus ja lapsuus parasta. Kyse ei ole materiasta vaan yhteisöllisyydestä ja ihmisten välisten suhteiden tärkeydestä koska me olemme eläinkunnan sosiaalisin ja älykkäin laji.

En malttanut olla etsimättä tutkimusta aiheesta. Tässä on tutkittu yhtä heimoa eikä siitä välttämättä voi vetää yleistyksiä, mutta ainakin Hadzoilla hyvinvointi ei perustu materiaan vaan tasa-arvoon, jakamiseen, yhteisöllisyyteen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tuohan vastaa juuri sitä, mitä me olemme pohjimmiltaan lajina ja noin ihmiset ovat eläneet 95% siitä ajasta, jona lajimme on ollut olemassa, joten ei kai se mitään jatkuvaa kurjuutta ja kärsimystä ole voinut olla kun kuitenkin näin hyvin olemme menestyneet.

Subjective Happiness Among Polish and Hadza People

"Perhaps Hadza of old age find their place in the social organization, and their contribution to the society remains high despite not being as fit as in younger age. The best illustration are Hadza grandmothers, investing actively in grandchildren, and providing better chances for their survival."

"We speculate that the relatively high level of Hadza happiness is rooted in their social organization and culture directed toward the community. In fact, happiness is related with communal, interpersonally-oriented traits and high positive affect. Moreover, many studies highlight the role of social support and social ties in developing and maintaining high levels of happiness and well-being. It is, thus, not surprising that positive psychologists, psychotherapists, and even World Bank recommend fostering quality social ties, as they have a significant and positive effect on happiness"

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7296072/

"Ja juuri siksi, että terveillä ja työkykyisilläkin on tarpeeksi vaikeaa selvitä itse, saati että olisivat auttaneet vielä muita."

Metsästäjäkeräilijät tekevät vähemmän töitä kuin maanviljelijät, teollisuustyöntekijät tai informaatio- ja palveluyhteiskunnan työntekijät. Lopun ajan he käyttävät harrastuksiin, peleihin, leikkeihin, yhdessäoloon, lastenhoitoon ja vanhustenhoitoon, mutta siinä ei liiku raha eikä ole palvelun tuottajia ja asiakaita vaan yhteisö.

Lasten- ja vanhustenhoidosta tuli mieleen vielä se, että metsästäjäkeräilijät pääsevät paljon parempaan hoitajamitoitukseen kuin me modernissa yhteiskunnassa koska kaikki aikuiset osallistuvat niihin askareisiin ja lapsia ja vanhuksia on suhteessa vähemmän koska kuolleisuus.

"Hyvinvointivaltion tarkoitus on tarjota kohtuu hyvinvointi kansalaisille. Se ei tarkoita rikkaiden ja vauraiden riistämistä köyhän tasolle"

Tuo kyllä riippuu täysin siitä, miten kohtuu hyvinvointi käsitetään, ja miten paljon ja miten varakkaita ovat ne, joilta köyhemmille siirretään tasaamisen nimissä. Eli siis lähinnä yhteiskunnan tuottaman ylijäämän määrästä.

Luther tapatti Saksan talonpojat, jotka nousivat kapinaan luterilaisten hirmuvaltaa vastaan.

Ja hiilidioksidi päästöt.