Joseph Haydn

Eräänä pienenä itsekehuskelun hetkenä papa sanoi." Jokainen voi nähdä silmistäni, että olen hyväluonteinen henkilö". Siitä on osoituksena sekin, että vaimostaan erottuaan, Haydn huolehti avokätisesti tämän toimeentulosta tämän loppuelämän ajan.

Onko Haydnista julkaistu suomeksi biografiaa, ts. elämäkertaa? En löytänyt ainuttakaan suomen kielistä Haydn kirjaa, mikä on perin outoa, sillä papa on niin merkittävä säveltäjä monessa suhteessa, että hänestä pitäisi ilman muuta olla olemassa kirja myös suomeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Onko Haydnista julkaistu suomeksi biografiaa, ts. elämäkertaa? En löytänyt ainuttakaan suomen kielistä Haydn kirjaa, mikä on perin outoa, sillä papa on niin merkittävä säveltäjä monessa suhteessa, että hänestä pitäisi ilman muuta olla olemassa kirja myös suomeksi.

Lue lisää

Lievästi sanottuna hämmentää Wikipediassa esitetty väite, jonka mukaan papan musiikki on luonteeltaan mukamas kevyttä ja viihdyttävää ja tehty pilke silmäkulmassa. Voihan sitä musiikkia noinkin kuunnella, mutta pohjimmiltaan Papan musiikki on painavampaa ainesta ja sisältää myös vakavia ja syviä, jopa intohimoisia tunteita. Haydnia käsittelevässä Musiikin historia sivuston artikkelissa papan musiikkia luonnehditaan luonnolliseksi ja syvälliseksi.


Sitä suuresti ihmettelen kuinka kykenin silloin lukioiässä keskittymään ja syventymään yhtä aikaa sekä Haydnin sinfoniaan, että maalaustaiteeseen ja tarkasti detaljeja myöten muistamaan mielessäni Grünewaldin erään inspiroivan ja aiheeltaan uskonnollisen maalauksen, musiikkia sängyssä silmät kiinni ja kuulokkeilla kuunnellen, eläytyessäni kumpaankin taidemuotoon yhtä aikaisesti niin intensiivisesti ja eräänlaisen tarinan maalauksen kautta musiikin ympärille luoden, että tavoitin niiden hartaan ja meditatiivisen tunnelman ja syvimmän olemuksen paljon paremmin, kuin vain jompaan kumpaan taidemuotoon syventyen ja saavutin syvän henkistyneen tilan. Mutta en voisi kuvitellakaan enää pystyväni niiden syvintä olemusta tavoittamaan tällä tavalla. Eräänä syynä saattaa olla, että tuossa iässä ihminen on lähes älykkäimmillään ja henkisiltä kyvyiltään parhaimmillaan, jotain neroja nyt lukuun ottamatta, ja kiinnostukseni musiikkiin oli suurimmillaan. Schopenhauer tosin sanoo, että on parempi tajuta musiikki puhtaana, kuin kuvitella sitä kuunnellessa kaikenlaisia luonnonilmiötä. Sekin ihmetyttää, että jossakin klassismin aikakauden musiikissa on niin monia tasoja ja sitä voi kuunnella viihteenä tai mittaamattoman syviä tunteita kokien.

Anonyymi kirjoitti:

Lievästi sanottuna hämmentää Wikipediassa esitetty väite, jonka mukaan papan musiikki on luonteeltaan mukamas kevyttä ja viihdyttävää ja tehty pilke silmäkulmassa. Voihan sitä musiikkia noinkin kuunnella, mutta pohjimmiltaan Papan musiikki on painavampaa ainesta ja sisältää myös vakavia ja syviä, jopa intohimoisia tunteita. Haydnia käsittelevässä Musiikin historia sivuston artikkelissa papan musiikkia luonnehditaan luonnolliseksi ja syvälliseksi.


Sitä suuresti ihmettelen kuinka kykenin silloin lukioiässä keskittymään ja syventymään yhtä aikaa sekä Haydnin sinfoniaan, että maalaustaiteeseen ja tarkasti detaljeja myöten muistamaan mielessäni Grünewaldin erään inspiroivan ja aiheeltaan uskonnollisen maalauksen, musiikkia sängyssä silmät kiinni ja kuulokkeilla kuunnellen, eläytyessäni kumpaankin taidemuotoon yhtä aikaisesti niin intensiivisesti ja eräänlaisen tarinan maalauksen kautta musiikin ympärille luoden, että tavoitin niiden hartaan ja meditatiivisen tunnelman ja syvimmän olemuksen paljon paremmin, kuin vain jompaan kumpaan taidemuotoon syventyen ja saavutin syvän henkistyneen tilan. Mutta en voisi kuvitellakaan enää pystyväni niiden syvintä olemusta tavoittamaan tällä tavalla. Eräänä syynä saattaa olla, että tuossa iässä ihminen on lähes älykkäimmillään ja henkisiltä kyvyiltään parhaimmillaan, jotain neroja nyt lukuun ottamatta, ja kiinnostukseni musiikkiin oli suurimmillaan. Schopenhauer tosin sanoo, että on parempi tajuta musiikki puhtaana, kuin kuvitella sitä kuunnellessa kaikenlaisia luonnonilmiötä. Sekin ihmetyttää, että jossakin klassismin aikakauden musiikissa on niin monia tasoja ja sitä voi kuunnella viihteenä tai mittaamattoman syviä tunteita kokien.

Lue lisää

sammaa mielt että ihimettelen suuresti ku noin kirjootettu haydnin musasrta kun pohjavire on hällä aina ollut tunteikas.

Anonyymi kirjoitti:

Lievästi sanottuna hämmentää Wikipediassa esitetty väite, jonka mukaan papan musiikki on luonteeltaan mukamas kevyttä ja viihdyttävää ja tehty pilke silmäkulmassa. Voihan sitä musiikkia noinkin kuunnella, mutta pohjimmiltaan Papan musiikki on painavampaa ainesta ja sisältää myös vakavia ja syviä, jopa intohimoisia tunteita. Haydnia käsittelevässä Musiikin historia sivuston artikkelissa papan musiikkia luonnehditaan luonnolliseksi ja syvälliseksi.


Sitä suuresti ihmettelen kuinka kykenin silloin lukioiässä keskittymään ja syventymään yhtä aikaa sekä Haydnin sinfoniaan, että maalaustaiteeseen ja tarkasti detaljeja myöten muistamaan mielessäni Grünewaldin erään inspiroivan ja aiheeltaan uskonnollisen maalauksen, musiikkia sängyssä silmät kiinni ja kuulokkeilla kuunnellen, eläytyessäni kumpaankin taidemuotoon yhtä aikaisesti niin intensiivisesti ja eräänlaisen tarinan maalauksen kautta musiikin ympärille luoden, että tavoitin niiden hartaan ja meditatiivisen tunnelman ja syvimmän olemuksen paljon paremmin, kuin vain jompaan kumpaan taidemuotoon syventyen ja saavutin syvän henkistyneen tilan. Mutta en voisi kuvitellakaan enää pystyväni niiden syvintä olemusta tavoittamaan tällä tavalla. Eräänä syynä saattaa olla, että tuossa iässä ihminen on lähes älykkäimmillään ja henkisiltä kyvyiltään parhaimmillaan, jotain neroja nyt lukuun ottamatta, ja kiinnostukseni musiikkiin oli suurimmillaan. Schopenhauer tosin sanoo, että on parempi tajuta musiikki puhtaana, kuin kuvitella sitä kuunnellessa kaikenlaisia luonnonilmiötä. Sekin ihmetyttää, että jossakin klassismin aikakauden musiikissa on niin monia tasoja ja sitä voi kuunnella viihteenä tai mittaamattoman syviä tunteita kokien.

Lue lisää

ja että mukamas pilike silimäkulumassa tehtyä? Vähän outo näkemys . Haydn panosti paljon älykkäisiin ratkaisuihin.

Anonyymi kirjoitti:

ja että mukamas pilike silimäkulumassa tehtyä? Vähän outo näkemys . Haydn panosti paljon älykkäisiin ratkaisuihin.

Ajattelin jotain siihen hupsuttelu kategoriaan sopivaa, niin muistui Haydnilta nukketeatterille säveltämä marionettiooppera, ainoa säilynyt laatuaan Philemon ja Bauciksen ohella, Feuersbrunst, jonka eräästä aariasta Mozartkin on saanut idean erääseen Zaiden ensemblenumeroon siteeraten harvinaisen kauniin aarian alkutahteja. Feuersbrunst on myös levytetty ja joitakin vakavampia sävyjä lukuun ottamatta se on hieman kevyemmällä kädellä sävelletty, mutta yleisö tuntuu nauttivan esityksestä, joka on täynnä komiikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

sammaa mielt että ihimettelen suuresti ku noin kirjootettu haydnin musasrta kun pohjavire on hällä aina ollut tunteikas.

Mozart sanoi, että Haydn saa hänet tuntemaan myös sielunsa syvimpiä myöten.

Anonyymi kirjoitti:

Mozart sanoi, että Haydn saa hänet tuntemaan myös sielunsa syvimpiä myöten.

Vaikka olen tutustunut ja ihastunut Joseph Haydniin ja hänen musiikkinsa jo koulun musiikintunneilta alkaen, ja saanut sieltä aikanaan innostuksen hänen musiikkiaan ja lähinnä tunnetuimpia sinfonioitaan ja oratorioitaan käsittävien levyjen ostamiseen ja niiden kuuntelemiseen, niin vasta nyt tai jo jokin aika sitten löysin papalta tämän teosluetteloa selailemalla netistä minulle aiemmin tuiki tuntemattoman orkesterimusiikkia edustavan sävellysmuodon, josta en ollut ennen kuullutkaan, ja jota säveltäjä on jonkin verran viljellyt suhteellisen varhain luovalla urallaan ruhtinas Esterhazyn palveluksessa jo noin v. 1761 kieppeillä, jolloin 6 Scherzando tyyppistä pienoissinfoniaa, joksi niitä nettitiedon mukaan on kutsuttu, syntyivät, luullessani niiden kuuluvan musiikin muotoina serenadin ja sinfonian välimaastoon suhteellisen kepeällä kädellä kirjoitetuiksi teoksiksi, mutta hämmästyttävää kyllä, eräässä netti artikkelissa, joka perustunee musiikintutkijoiden tai musiikkitieteilijöiden tarkkoihin tutkimuksiin ja niiden perusteella suoritettuihin määrityksiin ja teosanalyyseihin, nämä Scherzandot rakenteeltaan sinfoniaa muistuttavassa muodossaan, mutta hieman suppeampina teoksina, enteilevät muodon ja tematiikan keskittymisessä Beethovenin bagatelleja opus 126 ja jopa modernismin erästä airuetta, Weberniä, ripeästi vaihtuvissa tunnelmissaan kasvattaen emotionaalista intensiteettiä elinvoimaisina ja hienovaraista herkkyyttä heijastelevina ja suurta musiikillista keksintäkykyä osoittavina monimuotoisina teoksina, joiden osat ovat Allegro, Menuetto, Adagio ja Presto.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka olen tutustunut ja ihastunut Joseph Haydniin ja hänen musiikkinsa jo koulun musiikintunneilta alkaen, ja saanut sieltä aikanaan innostuksen hänen musiikkiaan ja lähinnä tunnetuimpia sinfonioitaan ja oratorioitaan käsittävien levyjen ostamiseen ja niiden kuuntelemiseen, niin vasta nyt tai jo jokin aika sitten löysin papalta tämän teosluetteloa selailemalla netistä minulle aiemmin tuiki tuntemattoman orkesterimusiikkia edustavan sävellysmuodon, josta en ollut ennen kuullutkaan, ja jota säveltäjä on jonkin verran viljellyt suhteellisen varhain luovalla urallaan ruhtinas Esterhazyn palveluksessa jo noin v. 1761 kieppeillä, jolloin 6 Scherzando tyyppistä pienoissinfoniaa, joksi niitä nettitiedon mukaan on kutsuttu, syntyivät, luullessani niiden kuuluvan musiikin muotoina serenadin ja sinfonian välimaastoon suhteellisen kepeällä kädellä kirjoitetuiksi teoksiksi, mutta hämmästyttävää kyllä, eräässä netti artikkelissa, joka perustunee musiikintutkijoiden tai musiikkitieteilijöiden tarkkoihin tutkimuksiin ja niiden perusteella suoritettuihin määrityksiin ja teosanalyyseihin, nämä Scherzandot rakenteeltaan sinfoniaa muistuttavassa muodossaan, mutta hieman suppeampina teoksina, enteilevät muodon ja tematiikan keskittymisessä Beethovenin bagatelleja opus 126 ja jopa modernismin erästä airuetta, Weberniä, ripeästi vaihtuvissa tunnelmissaan kasvattaen emotionaalista intensiteettiä elinvoimaisina ja hienovaraista herkkyyttä heijastelevina ja suurta musiikillista keksintäkykyä osoittavina monimuotoisina teoksina, joiden osat ovat Allegro, Menuetto, Adagio ja Presto.

Lue lisää

kiitos tiedosta! Mielenkiintoista luettavaa! JEes. =)

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelin jotain siihen hupsuttelu kategoriaan sopivaa, niin muistui Haydnilta nukketeatterille säveltämä marionettiooppera, ainoa säilynyt laatuaan Philemon ja Bauciksen ohella, Feuersbrunst, jonka eräästä aariasta Mozartkin on saanut idean erääseen Zaiden ensemblenumeroon siteeraten harvinaisen kauniin aarian alkutahteja. Feuersbrunst on myös levytetty ja joitakin vakavampia sävyjä lukuun ottamatta se on hieman kevyemmällä kädellä sävelletty, mutta yleisö tuntuu nauttivan esityksestä, joka on täynnä komiikkaa.

Lue lisää

niin olishan se ehkä aika raskasta henkisesti jos säveltäjä koko ajan tekis jottain raskasta juttua. Että mukaan mahtui hänellä leikkisämpääkin.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelin jotain siihen hupsuttelu kategoriaan sopivaa, niin muistui Haydnilta nukketeatterille säveltämä marionettiooppera, ainoa säilynyt laatuaan Philemon ja Bauciksen ohella, Feuersbrunst, jonka eräästä aariasta Mozartkin on saanut idean erääseen Zaiden ensemblenumeroon siteeraten harvinaisen kauniin aarian alkutahteja. Feuersbrunst on myös levytetty ja joitakin vakavampia sävyjä lukuun ottamatta se on hieman kevyemmällä kädellä sävelletty, mutta yleisö tuntuu nauttivan esityksestä, joka on täynnä komiikkaa.

Lue lisää

Ainakin mun pikkuhermoilleni raskaiden musateemojen(teksti+sävellys) olis lähinnä "murhaa" hahha eli saisin varmaan hermoromahduskohtauksen lopullisen ettei sängystä noustas yli vuoteen =) ... noh noh hieman suurentelin nyt asianlaitaa =)

jos mä oisin säveltäjä niin kait mä kokeilisin sekä molleja että duureja tai yhdistelisin niitä, mut siten että niissä ei olis liikaristiriitaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelin jotain siihen hupsuttelu kategoriaan sopivaa, niin muistui Haydnilta nukketeatterille säveltämä marionettiooppera, ainoa säilynyt laatuaan Philemon ja Bauciksen ohella, Feuersbrunst, jonka eräästä aariasta Mozartkin on saanut idean erääseen Zaiden ensemblenumeroon siteeraten harvinaisen kauniin aarian alkutahteja. Feuersbrunst on myös levytetty ja joitakin vakavampia sävyjä lukuun ottamatta se on hieman kevyemmällä kädellä sävelletty, mutta yleisö tuntuu nauttivan esityksestä, joka on täynnä komiikkaa.

Lue lisää

onko sua kiinnostanut aloittaa säveltäjän hommat vai oliko niin että sun kuntos on niin huono ettet pysty???? Kyllä sulla takuuvarmasti rahkeet riittäisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelin jotain siihen hupsuttelu kategoriaan sopivaa, niin muistui Haydnilta nukketeatterille säveltämä marionettiooppera, ainoa säilynyt laatuaan Philemon ja Bauciksen ohella, Feuersbrunst, jonka eräästä aariasta Mozartkin on saanut idean erääseen Zaiden ensemblenumeroon siteeraten harvinaisen kauniin aarian alkutahteja. Feuersbrunst on myös levytetty ja joitakin vakavampia sävyjä lukuun ottamatta se on hieman kevyemmällä kädellä sävelletty, mutta yleisö tuntuu nauttivan esityksestä, joka on täynnä komiikkaa.

Lue lisää

minun kohdalla säveltäjän työt estää aika monikin asia;

1.henkisen kapasiteetin ohuus

2.häpeä (eli jos omalla nimellä alkais tekkeen musaa niin siitä koituis vain suurta häpeää kun mun historia on ollu sitä pitkäjatkoista henkistä sortoa niin mä romahdin sillai että itsetunto romahti pohjamutiin , josta ei ainakaan vielä 35 vuoden aikana olla noustu ylös)

3.enkä tiedä olenko tarpeeksi lahjakas (en ainakaan oo käyny mitään musakouluja mut onhan niitäkin musa-alalla toimivia jotka kantapään kautta -opiskelleita)

4.erakkoluonne(en viitsis lähtee kotinurkasta minnekään tai no eihän välttämättä säveltäjän tarvikaan jos pyrkii vain ainoastaan säveltäjäks)

5.tosi heikko työkyky( välillä alle tunnin työskentely voi aiheuttaa vakavan uupumustilan aivoihin jolloin pitää mennä lepäämään)

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelin jotain siihen hupsuttelu kategoriaan sopivaa, niin muistui Haydnilta nukketeatterille säveltämä marionettiooppera, ainoa säilynyt laatuaan Philemon ja Bauciksen ohella, Feuersbrunst, jonka eräästä aariasta Mozartkin on saanut idean erääseen Zaiden ensemblenumeroon siteeraten harvinaisen kauniin aarian alkutahteja. Feuersbrunst on myös levytetty ja joitakin vakavampia sävyjä lukuun ottamatta se on hieman kevyemmällä kädellä sävelletty, mutta yleisö tuntuu nauttivan esityksestä, joka on täynnä komiikkaa.

Lue lisää

jos oisin terve niin oon pohtinut myös kriitikon ammattia että tekisin työkseni musalevyjen arvostelijana. Ensin sitä pitäs opiskella musa-alaa ja sitten vasta kriitikoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelin jotain siihen hupsuttelu kategoriaan sopivaa, niin muistui Haydnilta nukketeatterille säveltämä marionettiooppera, ainoa säilynyt laatuaan Philemon ja Bauciksen ohella, Feuersbrunst, jonka eräästä aariasta Mozartkin on saanut idean erääseen Zaiden ensemblenumeroon siteeraten harvinaisen kauniin aarian alkutahteja. Feuersbrunst on myös levytetty ja joitakin vakavampia sävyjä lukuun ottamatta se on hieman kevyemmällä kädellä sävelletty, mutta yleisö tuntuu nauttivan esityksestä, joka on täynnä komiikkaa.

Lue lisää

sori monta erillistä viestiä pahoittelut kun ei meinaa hermosto oikein keskittyä mut vielä yks viesti eli nuoruuden yks unelma-ammatti oli lintutieteilijän ammatti.

Tänään on tullut liikaa istuttua tietokoneella . Loppupäivän ajattelin pitää vapaata niin netistä kuin musiikista. Liika on liikaa. Huomenna jollekin reissulle lähden (vähintään 100km päähän pitää mennä). En mä tietenkään istu päiväkausia tietokoneella kuten nuorempana noin 10 vuotta sitte oli tapana kun päiväohjelmaan kuuluu paljon muutakin eli ulkona kotiaskareiden tekoa ja kävelylenkit.

Anonyymi kirjoitti:

niin olishan se ehkä aika raskasta henkisesti jos säveltäjä koko ajan tekis jottain raskasta juttua. Että mukaan mahtui hänellä leikkisämpääkin.

Musiikkitieteilijä Maasalo kritisoi kirjassaan tätä Joseph Haydnin musiikkiin liitettyä luonnehdintaa "leikillinen" ja kutsuu kyseistä ominaisuutta huumoriksi, jolla säveltäjä paiskaa kättä Beethovenin kanssa, kuten herra tieteilijä toteaa pienessä Suuri sinfoniamusiikki kirjassaan.

Anonyymi kirjoitti:

Musiikkitieteilijä Maasalo kritisoi kirjassaan tätä Joseph Haydnin musiikkiin liitettyä luonnehdintaa "leikillinen" ja kutsuu kyseistä ominaisuutta huumoriksi, jolla säveltäjä paiskaa kättä Beethovenin kanssa, kuten herra tieteilijä toteaa pienessä Suuri sinfoniamusiikki kirjassaan.

Lue lisää

mä kuuntelen musaa niin paljon että mahdotonta muistaa tarpeeks hyvin J.Haydnin musajuttuja että suurin osa haihtuu pois mielestä. Mun kohdalla se menee siten että pyrin kuunteleen mahdollisimman paljon kaikkea niin se tarkoittaa myös sitä, että on mahdotonta muistaakaan monien musaa kuten esim millaisissa melodialajeissa ne kulkee että meneekö duurissa vaiko mollissa jne jne.

Anonyymi kirjoitti:

Musiikkitieteilijä Maasalo kritisoi kirjassaan tätä Joseph Haydnin musiikkiin liitettyä luonnehdintaa "leikillinen" ja kutsuu kyseistä ominaisuutta huumoriksi, jolla säveltäjä paiskaa kättä Beethovenin kanssa, kuten herra tieteilijä toteaa pienessä Suuri sinfoniamusiikki kirjassaan.

Lue lisää

jotakin toki muistan haydnin musasta.

Anonyymi kirjoitti:

Musiikkitieteilijä Maasalo kritisoi kirjassaan tätä Joseph Haydnin musiikkiin liitettyä luonnehdintaa "leikillinen" ja kutsuu kyseistä ominaisuutta huumoriksi, jolla säveltäjä paiskaa kättä Beethovenin kanssa, kuten herra tieteilijä toteaa pienessä Suuri sinfoniamusiikki kirjassaan.

Lue lisää

sibelius veti ussein mollilinjaa. ainakin ne sibben teokset jotka kuunnellut.

Anonyymi kirjoitti:

onko sua kiinnostanut aloittaa säveltäjän hommat vai oliko niin että sun kuntos on niin huono ettet pysty???? Kyllä sulla takuuvarmasti rahkeet riittäisi.

Luulen, että säveltäminen olisi olemattomat musiikilliset kykyni huomioon ottaen utopistinen unelma, sillä minulla ei synny mielessä musiikillisia aiheita, kuten oikeilla säveltäjillä ja enintään saattaisin pystyä, jos osaisin kirjoittaa nuotteja nuottipaperille, jäljittelemään muiden säveltäjien tyyliä, kuten joku Nepomuk Hummel jäljitteli suurten wieniläsklassikoiden musiikillista tyyliä ja suorastaan plagioi esim. Mozartin Haffner sinfoniaa alkutahtien osalta trumpettikonsertossaan.

Anonyymi kirjoitti:

Luulen, että säveltäminen olisi olemattomat musiikilliset kykyni huomioon ottaen utopistinen unelma, sillä minulla ei synny mielessä musiikillisia aiheita, kuten oikeilla säveltäjillä ja enintään saattaisin pystyä, jos osaisin kirjoittaa nuotteja nuottipaperille, jäljittelemään muiden säveltäjien tyyliä, kuten joku Nepomuk Hummel jäljitteli suurten wieniläsklassikoiden musiikillista tyyliä ja suorastaan plagioi esim. Mozartin Haffner sinfoniaa alkutahtien osalta trumpettikonsertossaan.

Lue lisää

pahoittelut olinko liian töykeä kun eräänä toisena päivänä vastasin sulle jotain että outo näkemys eli koskien sun kommenttiasi kun muistaaksnei oli kyse haydnin musiikin huumorista&leikillisyyfdestä niin sä varmaan tiiät joo paremmin ja kun kerta tänään postasit viestin jossa kerroit että joku kuuluisa musa-alan professori vai mikä se nyt olikaan, niin että hän oli todennut saman pointin minkä sinä olit tajunnut myös. Eipä tuollaisia yksityiskohtia välttämättä tajua ehkä kuin musajuttuihin enemmän syvemmin siihen vannoutuneet ja lahjakkuudet, siis todelliset lahjakkuudet. Teorian sä ainakin osaat!

Anonyymi kirjoitti:

pahoittelut olinko liian töykeä kun eräänä toisena päivänä vastasin sulle jotain että outo näkemys eli koskien sun kommenttiasi kun muistaaksnei oli kyse haydnin musiikin huumorista&leikillisyyfdestä niin sä varmaan tiiät joo paremmin ja kun kerta tänään postasit viestin jossa kerroit että joku kuuluisa musa-alan professori vai mikä se nyt olikaan, niin että hän oli todennut saman pointin minkä sinä olit tajunnut myös. Eipä tuollaisia yksityiskohtia välttämättä tajua ehkä kuin musajuttuihin enemmän syvemmin siihen vannoutuneet ja lahjakkuudet, siis todelliset lahjakkuudet. Teorian sä ainakin osaat!

Lue lisää

Se oli se Wikipediassa esiintynyt väite, jonka mukaan Haydnin musiikki olisi muka sävelletty pilke silmäkulmassa, jota kritisoitiin.

Anonyymi kirjoitti:

Se oli se Wikipediassa esiintynyt väite, jonka mukaan Haydnin musiikki olisi muka sävelletty pilke silmäkulmassa, jota kritisoitiin.

En musiikin teoriaan ole juurikaan perehtynyt, mutta saavutin syvän levollisuuden Joseph Haydnia kuunnellessa eräänlaisessa meditatiivisessa tilassa.

Anonyymi kirjoitti:

mä kuuntelen musaa niin paljon että mahdotonta muistaa tarpeeks hyvin J.Haydnin musajuttuja että suurin osa haihtuu pois mielestä. Mun kohdalla se menee siten että pyrin kuunteleen mahdollisimman paljon kaikkea niin se tarkoittaa myös sitä, että on mahdotonta muistaakaan monien musaa kuten esim millaisissa melodialajeissa ne kulkee että meneekö duurissa vaiko mollissa jne jne.

Lue lisää

Sitä hiukan ihmettelen Mozartissa, joka seurasi kuulemma Franz Joseph Haydninkin hengen tuotteiden syntyprosessia ja työn hedelmiä tiiviisti saaden niistä vaikutteita sävellystyöhönsä ja ilmeisesti myös toisin päin, mutta Mozart paitsi oppi säveltämään kvartetille nimenomaan Haydnin esimerkin perusteella, niin siitä päätellen mitä papan teoksia vähemmän tunnettujenkin sävellysmuotojen osalta on tullut kuunneltua, niin sattumaa tai, tietoisia tai tiedostamattomia sitaatteja tai ei, voidaan kuulla Mozartin mahdollisesti lainanneen esim. eräästäkin papan divertimentosta jousille 40. sinfonian andanteen erään varsin tutunkuuloisen sävelkulun tai joitakin muita pieniä motiiveja eräistä muista teoksista, mutta Mozartilla oli ilmiömäinen muisti, jolla hän kykeni muistamaan valtavan määrän kuulemaansa musiikkia ja yhdistämään saamansa vaikutteet persoonalliseksi synteesiksi.

Anonyymi kirjoitti:

sibelius veti ussein mollilinjaa. ainakin ne sibben teokset jotka kuunnellut.

Joseph Haydnilla on mollisävellajiin sävellettyjä sinfonioita teosluettelossaan sinfoniatuotannon suuresta määrästäkin johtuen paljon enemmän kuin Sibeliuksella, varsinkin sturm und drang kaudella, mutta ne ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti säveltäjän luovan uralle.

Anonyymi kirjoitti:

jotakin toki muistan haydnin musasta.

Joseph Haydnilla on todella niin suuri sävellystuotanto, että keskeisiä teoksia lukuun ottamatta saattaa olla, mikäli ei omaa fenomenaalista muistia, hankalaa tai lähes mahdotonta muistaa kaikkia teoksia mitä säveltäjä on luonut.

Mutta on hämmentävää, että mm. monenlaiset papan triolle säveltämät kamarimusiikkiteokset ovat tulleet minulle orkesteriteoksia otollisemmaksi syvän ja raukean meditatiivisen tilan saavuttamisen kannalta, päinvastoin kuin nuorena, jolloin jokin papan mahtava sinfonia toimi tässä tarkoituksessa parhaiten, vaikkei kumpikaan teosmuoto edustane varsinaista meditaatiomusiikin lajityyppiä, mutta saattavat taidemusiikkina olla paljon antoisampiakin musiikin muotoja neron luomina aitoina hengentuotteina, jos niitä verrataan esim. joihinkin luonnonääniä käsittäviin youtube-videoihin, jotka on nimenomaan räätälöity meditaatioharjoitusta varten.

Anonyymi kirjoitti:

Joseph Haydnilla on todella niin suuri sävellystuotanto, että keskeisiä teoksia lukuun ottamatta saattaa olla, mikäli ei omaa fenomenaalista muistia, hankalaa tai lähes mahdotonta muistaa kaikkia teoksia mitä säveltäjä on luonut.

Mutta on hämmentävää, että mm. monenlaiset papan triolle säveltämät kamarimusiikkiteokset ovat tulleet minulle orkesteriteoksia otollisemmaksi syvän ja raukean meditatiivisen tilan saavuttamisen kannalta, päinvastoin kuin nuorena, jolloin jokin papan mahtava sinfonia toimi tässä tarkoituksessa parhaiten, vaikkei kumpikaan teosmuoto edustane varsinaista meditaatiomusiikin lajityyppiä, mutta saattavat taidemusiikkina olla paljon antoisampiakin musiikin muotoja neron luomina aitoina hengentuotteina, jos niitä verrataan esim. joihinkin luonnonääniä käsittäviin youtube-videoihin, jotka on nimenomaan räätälöity meditaatioharjoitusta varten.

Lue lisää

se on juuri kuten kuvaat, vähän kuten meditaatiomainen vaikutus aivoihin&koko roppaan että musa voi todella parantaa mieltä. On sitä musan vaikutusta parantumiseen paljon tutkittu vuoskauvet. On siinä perää. Eikös se ole ihan 100% faktaksi todettu?

Ei kait pelkkä meditaatiotyylinen musa ole ainoa väylä saavuttamaan hyvä olotila aivoissa kun se varmaan on yksilökohtaista että toiselle voi jopa "häiriintyneenoloinen" musa aiheuttaa mielihyvää, mutta minulle tietyssä mielentilassa ei passaa kuunnella "häiriintyneenoloista" musaa, koska aivot huutaa silloin "hoosiannaa" ns negatiivisessa mielessä.

Onko niin että Haydn oli kautta aikain yksi aktiivisimpia säveltäjiä että onko sulla tietoa(sori pahoittelut jos oot aiemmin jo maininnut mutta mulla on vähän vaikeuksia keskittyä 100% hyvin näihin postauksiin kuten oon siitä kertonu sulle kait aiemminkin monta kertaa että mulla on tapana "hutiloida" ja varmaan jonkun mielestä hutiloin niin paljon että se ärsyttää monia) että onko Josef haydnilla kautta aikain eniten sävellyksiä ja onko sulla antaa joku suht tarkka määrä kuinka paljon on tekenyt musateoksia ?? On varmaan myös paljon julkaisemattomia teoksia jotka jääneet ns pöytälaatikkohon, mutta ne on todennäköisesti semmosii, ettei ne ole niin laadukkaita.

Anonyymi kirjoitti:

se on juuri kuten kuvaat, vähän kuten meditaatiomainen vaikutus aivoihin&koko roppaan että musa voi todella parantaa mieltä. On sitä musan vaikutusta parantumiseen paljon tutkittu vuoskauvet. On siinä perää. Eikös se ole ihan 100% faktaksi todettu?

Ei kait pelkkä meditaatiotyylinen musa ole ainoa väylä saavuttamaan hyvä olotila aivoissa kun se varmaan on yksilökohtaista että toiselle voi jopa "häiriintyneenoloinen" musa aiheuttaa mielihyvää, mutta minulle tietyssä mielentilassa ei passaa kuunnella "häiriintyneenoloista" musaa, koska aivot huutaa silloin "hoosiannaa" ns negatiivisessa mielessä.

Onko niin että Haydn oli kautta aikain yksi aktiivisimpia säveltäjiä että onko sulla tietoa(sori pahoittelut jos oot aiemmin jo maininnut mutta mulla on vähän vaikeuksia keskittyä 100% hyvin näihin postauksiin kuten oon siitä kertonu sulle kait aiemminkin monta kertaa että mulla on tapana "hutiloida" ja varmaan jonkun mielestä hutiloin niin paljon että se ärsyttää monia) että onko Josef haydnilla kautta aikain eniten sävellyksiä ja onko sulla antaa joku suht tarkka määrä kuinka paljon on tekenyt musateoksia ?? On varmaan myös paljon julkaisemattomia teoksia jotka jääneet ns pöytälaatikkohon, mutta ne on todennäköisesti semmosii, ettei ne ole niin laadukkaita.

Lue lisää

Mä kuuntelen Haydnin kamarimusiikkia, kuten jousitrioja, pianotrioja, puhallindivertimentoja ja vaikka viululle ja alttoviululle sävellettyjä duettoja juuri siksi, että tämä musiikki viimeksi eilen spotifysta kuunneltuna saa aikaan sitä syvällisemmän meditatiivisen tilan ns. "esteettistä kontemplaatiota" harjoittamalla mitä enemmän musiikkiin kuuntelemalla keskittyy. Nerohan keskittää kaikki hengenvoimansa yhteen ainoaan pisteeseen niin voimallisesti kuten Schopenhauer kuvailee, että kaikki muu häviää ja hänen objektistaan tulee ainoa realiteetti. Haydnin musiikki sopii meditoimiseen mainiosti luultavasti senkin takia, ettei se ole liian syvällistä ja tuota Mozartille ja Beethovenille ominaisia ja maestro kirjassa kuvailtuja "korkeimmanasteisia psykofyysisiä tiloja", paitsi ehkä suurimmissa teoksissa jossain määrin, mutta jotenkin nämä pienemmät teokset ovat ymmärrettävämpiä kuin sinfoniat, joissa dynamiikkakin vaihtelee raisummin kuin dynamiikkaa säästeliäämmin viljelevät kamarimusiikkiteokset, joissa ei juurikaan esiinny forte fortissimoja tai sforzatoja "äkkiä voimakkaasti", mututuntumalla sanottuna ja siksi jousitrioja on nautittavampi kuunnella keskittyneesti, kuin rajuja fortissimo purkauksia sisältäviä sinfonioita.

Anonyymi kirjoitti:

Mä kuuntelen Haydnin kamarimusiikkia, kuten jousitrioja, pianotrioja, puhallindivertimentoja ja vaikka viululle ja alttoviululle sävellettyjä duettoja juuri siksi, että tämä musiikki viimeksi eilen spotifysta kuunneltuna saa aikaan sitä syvällisemmän meditatiivisen tilan ns. "esteettistä kontemplaatiota" harjoittamalla mitä enemmän musiikkiin kuuntelemalla keskittyy. Nerohan keskittää kaikki hengenvoimansa yhteen ainoaan pisteeseen niin voimallisesti kuten Schopenhauer kuvailee, että kaikki muu häviää ja hänen objektistaan tulee ainoa realiteetti. Haydnin musiikki sopii meditoimiseen mainiosti luultavasti senkin takia, ettei se ole liian syvällistä ja tuota Mozartille ja Beethovenille ominaisia ja maestro kirjassa kuvailtuja "korkeimmanasteisia psykofyysisiä tiloja", paitsi ehkä suurimmissa teoksissa jossain määrin, mutta jotenkin nämä pienemmät teokset ovat ymmärrettävämpiä kuin sinfoniat, joissa dynamiikkakin vaihtelee raisummin kuin dynamiikkaa säästeliäämmin viljelevät kamarimusiikkiteokset, joissa ei juurikaan esiinny forte fortissimoja tai sforzatoja "äkkiä voimakkaasti", mututuntumalla sanottuna ja siksi jousitrioja on nautittavampi kuunnella keskittyneesti, kuin rajuja fortissimo purkauksia sisältäviä sinfonioita.

Lue lisää

ootko ehkä sitä mieltä että jos teos koskettaa liikaa niin ei se välttämättä ole hyvä kun kuvailet tuossa että teos ei saa olla liian syvällinen että niinku käsitinkö nyt oikein? Sä oot sanonu aiemmin että musan pitää koskettaa mutta että se ei saa liian paljoa ettei aiheuta esim surua jos teos aiheuttaa pian surua jos koskettaa liikaa jolloin keho ja kroppa saavuttaa tilan joka ei ole niin positiivinen???????

ehkä tossa on pointtinsa mitä kerroit mut enpä oo suuremmin pohtinut tota kun mä otan vastaan kaikki tunnetilat musassa, vähän väkisinkin kun tota kuuntelen laidasta laitaan musaa. Saatanpa kuunnella musaa joka voisi olla jopa haitallistakin minulle mut koetan ottaa kuuntelussa huomioon aina silloisen kehoni ja mieleni tunnetilan sekä päivän ajankohdan eli ilta-aikaan mieluummin vaikka tuota kuvailemaas Haydnin musaa jossa ei liikaa tunnetiloja voimakkain purkauksin ja muutenkaan en kovin lähellä nukkumaanmenoa kuuntele musaa.

On tiettyjä biisejä jotka koskettaa mua niin paljon, etten pysty niitä kuunteleen edes kovin usein. On ainaki ammattilaiset (psykologit) sanoneet että ihmisen pitää vastaanottaa avoimesti tunteet. Joskus ennen vanhaan ainaki mie muistan, että kun isä on kertonut vanhoista ajoista jossa esim hänen vanhemmat on eläneet aikaa/elämää eli 1930-1950 lukua nii silloin ihmisten piti kovettaa tunteet kun ei saanu näyttää tunteita kuten ei saanu itkeä vaan piti tehä vain työtä. Silloin noihin aikoihin tietääkseni ihmiset kuunteli pääsääntöisesti klassista musaa tai odotas hetkinen ! Ei kyllä se oli enemmän aikakautta 1800-luku ja 1900 luvun alku jolloin melkeinpä ainoostaan klassista musaa ihmiset kuunteli. Niin kun palaan vielä tohon psykologien ja psykiatrien antamaan ohjenuoraan niin sovelsin sen omaan elämääni mm musan kuuntelussa että vappaasti vastaanotan "anturoillani " musiikin eri tunnetilat kehooni mutta pyrin älyllisesti järkäilemään kuitenki sen siten että huomioin aina silloisen olotilani ja ajankohdan päivästä.

Mitä ajatuksia herättää viestini?

On tietääkseni todettu että ihmisen mieli saa parhaimman vastaanoton jostain kevyemmästä musasta vai onko näin että onko siitä tehty koskaan tieteellisiä tutkimuksia? Kyllähän ne tiedetoimistoissa pysttyy sen selvittään "anturoilla" ja johtojen avuilla jotka panevat ihmisen aivoihin josta saa mittaustuloksia =)

Mun kissa (edesmennyt joka eli pitkän elämän täällä ja hyvän elämän) nautti aina selvästi pianomusiikista joka oli harmonisen kaunista ja aina kun iski soittimistani joku häiriintyneenoloinen musa kuten noise-musa niin johan kissa ponnahti punkasta pois hahha!" Muistanpa hyvin! Jossain on sanottu että kissat esim nauttivat pianon äärellä olemisesta kun muinoin musantekijät on tekeneet biisejä kissa vierellään.

Anonyymi kirjoitti:

Joseph Haydnilla on mollisävellajiin sävellettyjä sinfonioita teosluettelossaan sinfoniatuotannon suuresta määrästäkin johtuen paljon enemmän kuin Sibeliuksella, varsinkin sturm und drang kaudella, mutta ne ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti säveltäjän luovan uralle.

Lue lisää

no kun mainittit mollin ja minä myös mainitsin mollin niin mitä sä tuumaat duurimusasta? Että eikös duuria enempi ruottalaiset ja esim italosäveltäjät duurin maailmoissa että onks niin että duuri ei sua kosketa tarpeeks????

Anonyymi kirjoitti:

Mä kuuntelen Haydnin kamarimusiikkia, kuten jousitrioja, pianotrioja, puhallindivertimentoja ja vaikka viululle ja alttoviululle sävellettyjä duettoja juuri siksi, että tämä musiikki viimeksi eilen spotifysta kuunneltuna saa aikaan sitä syvällisemmän meditatiivisen tilan ns. "esteettistä kontemplaatiota" harjoittamalla mitä enemmän musiikkiin kuuntelemalla keskittyy. Nerohan keskittää kaikki hengenvoimansa yhteen ainoaan pisteeseen niin voimallisesti kuten Schopenhauer kuvailee, että kaikki muu häviää ja hänen objektistaan tulee ainoa realiteetti. Haydnin musiikki sopii meditoimiseen mainiosti luultavasti senkin takia, ettei se ole liian syvällistä ja tuota Mozartille ja Beethovenille ominaisia ja maestro kirjassa kuvailtuja "korkeimmanasteisia psykofyysisiä tiloja", paitsi ehkä suurimmissa teoksissa jossain määrin, mutta jotenkin nämä pienemmät teokset ovat ymmärrettävämpiä kuin sinfoniat, joissa dynamiikkakin vaihtelee raisummin kuin dynamiikkaa säästeliäämmin viljelevät kamarimusiikkiteokset, joissa ei juurikaan esiinny forte fortissimoja tai sforzatoja "äkkiä voimakkaasti", mututuntumalla sanottuna ja siksi jousitrioja on nautittavampi kuunnella keskittyneesti, kuin rajuja fortissimo purkauksia sisältäviä sinfonioita.

Lue lisää

en esitä asiantuntijaa (koska en oo asiantuntija ) psykologiassa joten älä ota neuvoa vastaan jos koet että voi olla haitallista, mut mä ainaki kuuntelen kaikkea musaa joka aiheuttaa mielessä eri tunnetiloja mut kuten oon "jankuttanut" usein nii otan kuuntelussa huomioon aina sen hetkisen tunnetilan ja päivän ajankohdan paitsi poikkeutena se jos alan etsimään musaa netistä niin silloin poimin sielt ihan mitä tahansa musaa mut se onkin vain poikkeuksena tuo.

kuuntelen kaikkea musaa josta saan eri tunnetiloja koska haluan sitä elämääni koska haluan kokea eri tunnetiloja koska omasta mielestäni se on hyvä juttu, siis itselleni, mutta se mikä toimii itselle, ei välttämättä toimi toiselle.

Anonyymi kirjoitti:

ootko ehkä sitä mieltä että jos teos koskettaa liikaa niin ei se välttämättä ole hyvä kun kuvailet tuossa että teos ei saa olla liian syvällinen että niinku käsitinkö nyt oikein? Sä oot sanonu aiemmin että musan pitää koskettaa mutta että se ei saa liian paljoa ettei aiheuta esim surua jos teos aiheuttaa pian surua jos koskettaa liikaa jolloin keho ja kroppa saavuttaa tilan joka ei ole niin positiivinen???????

ehkä tossa on pointtinsa mitä kerroit mut enpä oo suuremmin pohtinut tota kun mä otan vastaan kaikki tunnetilat musassa, vähän väkisinkin kun tota kuuntelen laidasta laitaan musaa. Saatanpa kuunnella musaa joka voisi olla jopa haitallistakin minulle mut koetan ottaa kuuntelussa huomioon aina silloisen kehoni ja mieleni tunnetilan sekä päivän ajankohdan eli ilta-aikaan mieluummin vaikka tuota kuvailemaas Haydnin musaa jossa ei liikaa tunnetiloja voimakkain purkauksin ja muutenkaan en kovin lähellä nukkumaanmenoa kuuntele musaa.

On tiettyjä biisejä jotka koskettaa mua niin paljon, etten pysty niitä kuunteleen edes kovin usein. On ainaki ammattilaiset (psykologit) sanoneet että ihmisen pitää vastaanottaa avoimesti tunteet. Joskus ennen vanhaan ainaki mie muistan, että kun isä on kertonut vanhoista ajoista jossa esim hänen vanhemmat on eläneet aikaa/elämää eli 1930-1950 lukua nii silloin ihmisten piti kovettaa tunteet kun ei saanu näyttää tunteita kuten ei saanu itkeä vaan piti tehä vain työtä. Silloin noihin aikoihin tietääkseni ihmiset kuunteli pääsääntöisesti klassista musaa tai odotas hetkinen ! Ei kyllä se oli enemmän aikakautta 1800-luku ja 1900 luvun alku jolloin melkeinpä ainoostaan klassista musaa ihmiset kuunteli. Niin kun palaan vielä tohon psykologien ja psykiatrien antamaan ohjenuoraan niin sovelsin sen omaan elämääni mm musan kuuntelussa että vappaasti vastaanotan "anturoillani " musiikin eri tunnetilat kehooni mutta pyrin älyllisesti järkäilemään kuitenki sen siten että huomioin aina silloisen olotilani ja ajankohdan päivästä.

Mitä ajatuksia herättää viestini?

On tietääkseni todettu että ihmisen mieli saa parhaimman vastaanoton jostain kevyemmästä musasta vai onko näin että onko siitä tehty koskaan tieteellisiä tutkimuksia? Kyllähän ne tiedetoimistoissa pysttyy sen selvittään "anturoilla" ja johtojen avuilla jotka panevat ihmisen aivoihin josta saa mittaustuloksia =)

Mun kissa (edesmennyt joka eli pitkän elämän täällä ja hyvän elämän) nautti aina selvästi pianomusiikista joka oli harmonisen kaunista ja aina kun iski soittimistani joku häiriintyneenoloinen musa kuten noise-musa niin johan kissa ponnahti punkasta pois hahha!" Muistanpa hyvin! Jossain on sanottu että kissat esim nauttivat pianon äärellä olemisesta kun muinoin musantekijät on tekeneet biisejä kissa vierellään.

Lue lisää

Schopenhauer on sanonut että musiikki ei tuskaisimmassaan soinnussa aiheuta kuulijalle todellista kärsimystä, vaan nautintoa, mutta siinä missä emme ole tekemisissä sävelten ja niiden lukusuhteiden kanssa olemme itse väräjävä ja pingotettu kieli. Tyynnytin rauhattoman sieluni eilen Haydnin pianotrioilla ja olin lumoutunut runollista kirkastuneisuutta henkivässä andante cantabile osassa. Hildesheimer sanoo eräästä Mozartinkin kamarimusiikkiteoksesta, että se ei ole ainoa hänen teoksensa jonka lumous dsaa unohtamaan paikan jossa se on syntynyt.

Anonyymi kirjoitti:

no kun mainittit mollin ja minä myös mainitsin mollin niin mitä sä tuumaat duurimusasta? Että eikös duuria enempi ruottalaiset ja esim italosäveltäjät duurin maailmoissa että onks niin että duuri ei sua kosketa tarpeeks????

Lue lisää

Suurin osa wieniläisklassisestakin säveltaiteesta on sävelletty duuriin, joskin esim. Hildesheimer otaksui Mozartin säveltäneen molliin joskus siitä syystä, että pääsisi eroon rasittavasta mollikiintiöstä. Minkään muun taiteen alalla ei ilmene lähellekään samanlaista polariteettia, kuin duuri ja molli, ja joka syntyy kuin nappia painamalla. Hildesheimer ihmettelee sitä meistä muista niin itsestään selvää asiaa, että miksi molli tekee surullisemmaksi kuin duuri. Vaikka yleensä molliteokset yhdistetään tragiikkaan, ja Abert Mozartin g molli kvintetosta puhuessaan tuntee sitä kuunneltuaan "viiltävää kipua" ja Alfred Einstein puhuu sen yhteydessä "fatalistisista syöksyistä" ja Getsemanesta, kun opetuslapset nukkuvat jne., niin minä en tee eroa musiikin vaikuttavuutta ajatellen suuren säveltaiteen osalta duurin ja mollin välille, jos säveltäjä on kyennyt valamaan teokseensa "objektivoitua tunnetta" ( Hildesheimer) ja "sublimoimaan katastrofinsa" ( Hildesheimer).

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa wieniläisklassisestakin säveltaiteesta on sävelletty duuriin, joskin esim. Hildesheimer otaksui Mozartin säveltäneen molliin joskus siitä syystä, että pääsisi eroon rasittavasta mollikiintiöstä. Minkään muun taiteen alalla ei ilmene lähellekään samanlaista polariteettia, kuin duuri ja molli, ja joka syntyy kuin nappia painamalla. Hildesheimer ihmettelee sitä meistä muista niin itsestään selvää asiaa, että miksi molli tekee surullisemmaksi kuin duuri. Vaikka yleensä molliteokset yhdistetään tragiikkaan, ja Abert Mozartin g molli kvintetosta puhuessaan tuntee sitä kuunneltuaan "viiltävää kipua" ja Alfred Einstein puhuu sen yhteydessä "fatalistisista syöksyistä" ja Getsemanesta, kun opetuslapset nukkuvat jne., niin minä en tee eroa musiikin vaikuttavuutta ajatellen suuren säveltaiteen osalta duurin ja mollin välille, jos säveltäjä on kyennyt valamaan teokseensa "objektivoitua tunnetta" ( Hildesheimer) ja "sublimoimaan katastrofinsa" ( Hildesheimer).

Lue lisää

No tuopa oli hyvinkiteytetty . Amen. Ei lisättävää. Kiitos taas keskusteluista. Arvostan. Pijetään täällä jatkossakin yhteyttä. Onko löytynyt uusia keskustelukavereita näiltä palstoilta minä mukaanlukien??

Anonyymi kirjoitti:

No tuopa oli hyvinkiteytetty . Amen. Ei lisättävää. Kiitos taas keskusteluista. Arvostan. Pijetään täällä jatkossakin yhteyttä. Onko löytynyt uusia keskustelukavereita näiltä palstoilta minä mukaanlukien??

Lue lisää

Haydniin liittyen eivät järin monet ole osoittaneet intressejä osallistuakseen keskusteluun, mutta tyylistä ja Dvorakiin liittyvästä aiheesta päätellen saattaa olla, että muutkin ovat keskusteluun jollakin tavalla osallistuneet, mutta siinä musiikillisiin piloihin liittyvässä ketjussa, mutta ei tässä ketjussa niinkään.

Minuun teki eilen useampikin Haydnin pianotrio verrattain syvällisen vaikutuksen liikkuessaan affektien koko asteikolla, näin musiikkitieteellistä terminologiaa soveltaen Maasalolta. Myös eräs Bachin tyyliä jäljittelevä allegretto osa kosketti syvästi tunteita liikuttuessani sydän juuria myöten osan vakavahenkisestä ilmeestä. Fis molli pinotriokin sai endorfiinit hyrräämään ja eräs adagio ma non troppo lumosi myös.

Anonyymi kirjoitti:

Haydniin liittyen eivät järin monet ole osoittaneet intressejä osallistuakseen keskusteluun, mutta tyylistä ja Dvorakiin liittyvästä aiheesta päätellen saattaa olla, että muutkin ovat keskusteluun jollakin tavalla osallistuneet, mutta siinä musiikillisiin piloihin liittyvässä ketjussa, mutta ei tässä ketjussa niinkään.

Minuun teki eilen useampikin Haydnin pianotrio verrattain syvällisen vaikutuksen liikkuessaan affektien koko asteikolla, näin musiikkitieteellistä terminologiaa soveltaen Maasalolta. Myös eräs Bachin tyyliä jäljittelevä allegretto osa kosketti syvästi tunteita liikuttuessani sydän juuria myöten osan vakavahenkisestä ilmeestä. Fis molli pinotriokin sai endorfiinit hyrräämään ja eräs adagio ma non troppo lumosi myös.

Lue lisää

Pianotrio nro 27 on myös hieno ja lumoava teos.

Anonyymi kirjoitti:

Pianotrio nro 27 on myös hieno ja lumoava teos.

Kuuntelin Haydnin Barytonitrioja, kun pianotriot ja jousitriot on miltei osaltani jo luodattu, mutta en ainakaan vielä kokenut niistä viimeksi mainittuihin verrattavia tunnetiloja tai peräti jonkinlaista transsendenssiä, mutta eilen syvää levollisuutta kuitenkin ja tänään nukutti suorastaan niiden kuuntelu.

Anonyymi kirjoitti:

Kuuntelin Haydnin Barytonitrioja, kun pianotriot ja jousitriot on miltei osaltani jo luodattu, mutta en ainakaan vielä kokenut niistä viimeksi mainittuihin verrattavia tunnetiloja tai peräti jonkinlaista transsendenssiä, mutta eilen syvää levollisuutta kuitenkin ja tänään nukutti suorastaan niiden kuuntelu.

Lue lisää

mä kuuntelin toissa päivänä fanny mendellsohnin teoksia (huilulle ja pianolle) mut pitää ottaa josef haydnin tuotantoa taas kuunteluun tässä kohta puolin kun osa on pyyhkiytynyt pois mielestä mut eniten jääny mieleen ne hänen kirkkomusateokset. Kirkkomusasta puheenollen niin kuuntelin toissa päivänä jotain kokoelmalevyä youtubesta jossa eri esittäjien kirkkomusateoksia kuten mm eestiläissäveltäjä arvo pärtin teoksia oli siellä ja muidenkin säveltäjien niin yksi teos oli ylitse muiden, mutten saa mieleen kenen teos se oli, mut siinä oli tiettyä italialaista melodiakulkua enkä ole varma että oliko se edes italosäveltäjän tekemä, sillä saattaapa olla ettei ole.

Fanny mendelssohnin musateokset on aina koskettaneet mua herkkyydellä ja kauneudellaan. Ei aina tehnyt isoja hittejä, mutta harvoin teki "sekundaa".

Ei toki nyt fanny liity mitenkään tähän aiheeseen joka käsittelee haydnia.Sallittakoon pieni hyppäys fannyyn????

Anonyymi kirjoitti:

Pianotrio nro 27 on myös hieno ja lumoava teos.

empä muista tuota hänen pianotrio nro 27 teosta pahus vie mut siitä sainkin idean että tänään käyn kuunteleen sen =)

Anonyymi kirjoitti:

Pianotrio nro 27 on myös hieno ja lumoava teos.

hetkinen onko se tämä teos jonka kuuntelit= joseph haydn keyboard trio no.27 in flat a major ja tässä teoksessa niin viulut ja piano on keskeisessä osassa ja taidokkaan teknillisiä osuuksia (sormien nivelet on kovassa testissä esim enkä ihmettele jos osa pianisteista kärsii paljon nivelsairauksista ja voi jopa aiheuttaa reumankin) ja kauniita melodian pyörittelyä ja joka kokonaiskestoltaan koko teos kestää noin 24.40 että onko se juuri tuo musateos haydnin jota tarkoitit niinkö vai???

Mä tykkäsin siis ja sopii paremmin aamumusaksi kuin tänä aamuna kuuntelemani goottimetallimusa ja harsh noise wall&noise musa kun tämä aamu "pärähti" käyntihin näiden kolmen koplan osalta eli ensin harsh noise wall&noise tyylistä musaa noin puol tuntia ja sitten goottimetallia (tämä ei soveltunut mun mielentilaan näin aamuaikaan kun oli liian melankolista) ja sitten kuuntelin tuon haydnin piano 27 teoksen joka siis todella aamuaikaan soppii (kuin nenä päähä) kun minun hidas ja vetelä sekä väsynyt härkä-mieleni tarvii juuri joko iloisen musan aamuaikaan ja joka antaa toivoa alkavaan päivään tai sitten joku voimabiisi joka menee enemmän duurissa tai ei ainakaan saa olla melankolia mollia. Jos nyt ymmärsit mitä tarkoitin hittaalla, väsyneellä ja vetelällä härkämielelläni niin kerron sen nyt; härkä mieleni tarkoottaa sitä että mun syntymähoroskooppimerkki on härkä ja mun horoskooppirata koostuu muutenkin pääosin hitaista horoskooppimerkeistä kuten skorpioni ja löytyy myös jousimiestä joka tuo pientä spontaania menoa arkeeni toki, mut pääosin oon niin hidas, saamaton, vetelä ja väsynyt että perse ei irtoa aina nii helepolla penkistä. Toki on sitten päivän aikana ne kävelylenkit ja kotiaskareet että on siinä mulle ihan riittävästi =) että musan parissa menee suurin osa ajastani. työelämässä oon vain osittain eli teen semmosta liukuvan joustavaa työtä joka soveltuu minulle (kuin nenä päähän) ja mulla on siis takuueläkepaperit että ihan eläkeukkeli oon ja iältäni oon 42 vuotias keski-ikäinen.

mä siis löysin tuosta haydnin piano nro27 teoksesta myös chamber-juttuja pianon lisäksi. Ajaton teos ja klassikko eikä vain sisällä kauniita melodioita (toivoa antavia sellaisia) vaan myös teknillisesti haastavia juttuja. Nautin kyllä teoksen äärellä.

Amen.

Anonyymi kirjoitti:

Pianotrio nro 27 on myös hieno ja lumoava teos.

onko se tämä teos ?
https://www.youtube.com/watch?v=CeoMoNPljsU

linkki jos ei toimi niin kokeileppa mennä itse etsimään teos youtubesta eli laitan tähän teoksen tarkan (koko) nimen joka on tämä;
J.Haydn-Hob XV:14-Keyboard Trio No.27 in A flat major

Anonyymi kirjoitti:

onko se tämä teos ?
https://www.youtube.com/watch?v=CeoMoNPljsU

linkki jos ei toimi niin kokeileppa mennä itse etsimään teos youtubesta eli laitan tähän teoksen tarkan (koko) nimen joka on tämä;
J.Haydn-Hob XV:14-Keyboard Trio No.27 in A flat major

Lue lisää

Kyllä, mutta kuuntelin modernilla flyygelillä eikä fortepianolla,

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta kuuntelin modernilla flyygelillä eikä fortepianolla,

fortepiano on parempi mut makuasioita vaikka toki myönnän että moderni flyygeli tuo monivivahteisuutta enempi, mut pidän fortepianon pelkistetyn kauniin luonnollisesta soinnista . Siinä on jottain vanhaa ja mie tykkään luomujutuist enempi =) hihhih mä oon vähän lapsi kun mie innostua asioista eli vähän kuten innostunut sonni (lue väärinpäin hah!). ei kai se mitään on meitä ihmisiä monneen junaan kuten minä!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta kuuntelin modernilla flyygelillä eikä fortepianolla,

oletko muilla suomi24 palstan aihealueilla käynyt? Ja missä aihealueilla? minä oon käynyt vähän joka paikassa täällä Suomi24-palstalla kuten esim horoskooppiaiheet, uskonnot, ateismi, urheilu, tämä musa-aiheinen palsta, vitsipalsta joka liittyy ajanviete-palstaan, psykologiset aiheet (terveyspalsta muistaakseni nimeltään) niin koettanut välttää semmosia aihealueita mitkä voi aiheuttaa mielelleni ongelmia kun voi törmätä esim ilkeisiin ja jopa raakoihin ihmisiin. Usein tuolla psykologisilla palstoilla ja yhteiskunnan(etenkin politiikka) palstoilla törmää mulkkuihin mut on siellä mukavia ja järkeviäkin. Mulkut ne luulee olevansa älykkäimpiä mutta todellisuudessa joskus liikaäly on myös vähäjärkisyyttä kodska liikaälyn mennessä ääripäähän , se kääntyykin vähäjärkisyydeksi ja tuhoksi sillä maailman koko historiassa on nähty liikaa näitä julmia johtajia ja puolueita jotka aiheuttaneet pelekkää tuhoa vaikka ne pitäneet itseänsä realisteina ja vaikka minkälaisina pelastajina.

Kiinnostais jutella sun kanssa muillakin aihealueilla että vinkkaa mut jonnekin keskustelupaikkaa sopiiko että kerrot tässä missä jutellut oot niin tuun jutteleen sinne sun kanssa sopiiko vai onko niin että se on vain tämä musa-aihe palsta jokaon sun juttus?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta kuuntelin modernilla flyygelillä eikä fortepianolla,

niin että ei realismissa sinänsä mitään vikaa että tuo realismin maininta jonka otin esille äsken niin en nyt ihan oikein hiffaa tajuta että mitäköhän mä sillä nyt oikein tarkoitin hmm?? En osaa nyt sanoa, mutta liikaäly että jos ihminen yrittää liikaa älyllä rakentaa yhteiskuntia&maailmaa niin sekään ei toimi sillä nähty on mihi se ussein johttaa eli tuhoon jossa vastakkainasettelu rikkaat vastaan duunarit&köyhät.

En kannata kommunismiakaan. Ihmiset valitsee koko maailmassa /koko maailman historian ajan liian usein joko kommunismin tai nationalismin. En ymmärrä oon aina ollu pettynyt ihmisten tyhmyyteen. Kun olen niin yliherkkä ihminen niin usein vaivun apatiaan ja tyhjyyteen mutta musiikki auttaa! Onneksi on toivoakin. Maailma etenki tänä vuonna 2024 on jakautunut kahtia ihan liikaa. on hyvä että on mielipiteitä ja että demokratia on se vaan on menny siihen että pahuus on lisääntynyt vaikka myönnän toki että nykyaika on parempi kuin keskiaika, mut jotenki tuntuu että emme ole me ihmiskunta oppineet oikeastaan juuri yhttään mittään.

Itse oon poliittisesti keskustalainen eli asetun mieluusti keskelle.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta kuuntelin modernilla flyygelillä eikä fortepianolla,

Haydnilla on paljon kauniita pianotrioja luovan uransa varrelta miltei kaikkein ensimmäisistä alkaen, mutta niissä huomaa eron myöhäisempiin teoksiin nähden, jotka edustavat jo kypsää klassismia ja ovat virtuoosisempia teoksia kun varhaisemmissa huomaa ehkä vielä esiklassismin ja Bachin aikakauden vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Haydnilla on paljon kauniita pianotrioja luovan uransa varrelta miltei kaikkein ensimmäisistä alkaen, mutta niissä huomaa eron myöhäisempiin teoksiin nähden, jotka edustavat jo kypsää klassismia ja ovat virtuoosisempia teoksia kun varhaisemmissa huomaa ehkä vielä esiklassismin ja Bachin aikakauden vaikutusta.

Lue lisää

minäpä väitän tänä aamuna kuunneltuani haydnin piano trio 27 teoksen, että siitä löytyi myös virtuoosimaisuuttakin että ainakin teknisesti haastavia kohtia oli ujutettu&sävelletty tohon teokseen. Näin siis mie kuulin kun kuuntelin tuon teoksen vai viittasitko ollenkaan piano trio nro 27 teokseen kun onhan se myöhemmin ehkä tehty kyseinen teos koska numeroltaan 27 että tarkoititko sitä että haydnin piano trio teokset ihan alussa eli noin teokset nro 1-10 on niitä jois ei ole sitä virtuoosimaisuutta&teknisesti haastavia koukeroita?? Niinkö? Mulla tapana sekoittaa ajatukseni välillä mut toivottavasti ymmärrät kun varmaan sen selittää eri neurologiset poikkeamat vaikka en mä edes tiedä onko minulla mitään sellaisia mutta tapana on usein se, että keskittysmisongelmia on.

Anonyymi kirjoitti:

minäpä väitän tänä aamuna kuunneltuani haydnin piano trio 27 teoksen, että siitä löytyi myös virtuoosimaisuuttakin että ainakin teknisesti haastavia kohtia oli ujutettu&sävelletty tohon teokseen. Näin siis mie kuulin kun kuuntelin tuon teoksen vai viittasitko ollenkaan piano trio nro 27 teokseen kun onhan se myöhemmin ehkä tehty kyseinen teos koska numeroltaan 27 että tarkoititko sitä että haydnin piano trio teokset ihan alussa eli noin teokset nro 1-10 on niitä jois ei ole sitä virtuoosimaisuutta&teknisesti haastavia koukeroita?? Niinkö? Mulla tapana sekoittaa ajatukseni välillä mut toivottavasti ymmärrät kun varmaan sen selittää eri neurologiset poikkeamat vaikka en mä edes tiedä onko minulla mitään sellaisia mutta tapana on usein se, että keskittysmisongelmia on.

Lue lisää

Kyllä myöhäisimmissä näistä mainitsemissasi trioissa ilmenee ehkä aivan ensimmäisiä trioja lukuun ottamatta soittoteknistä taiturillisuutta, kuten kympissäkin, pianon osuuden ollessa hallitsevana sellon vain kaksintaessa bassolinjaa, mutta triothan eivät liene viimeisiä trioja ajatellen täysin kronologisessa järjestyksessä, enkä tunne sitä ideaa, millä periaatteella ne ovat järjestetty outoon järjestykseen siten, että järjestysnumeroltaan kaikkein suurimmat triot eivät olekaan oikean kronologian mukaisessa järjestyksessä, vaan ne ovat järjestysnumerostaan huolimatta ja siitä poiketen paljon varhaisempia teoksia, kuten esim. triot 38-40, mutta esim. Beaux arts trion hienossa triojen kokonaislevytyksessä ne ovat sijoitettu triojen oikean järjestyksen mukaisesti levysarjan alkupuolelle. Otaksun, että ensimmäisissä trioissa on vielä näitä barokkihyveitä, rekisterisääntelyä ja äänenkuljetuksen puhtautta, kuten esim. Mozartinkin varhaisteoksissa.

Anonyymi kirjoitti:

oletko muilla suomi24 palstan aihealueilla käynyt? Ja missä aihealueilla? minä oon käynyt vähän joka paikassa täällä Suomi24-palstalla kuten esim horoskooppiaiheet, uskonnot, ateismi, urheilu, tämä musa-aiheinen palsta, vitsipalsta joka liittyy ajanviete-palstaan, psykologiset aiheet (terveyspalsta muistaakseni nimeltään) niin koettanut välttää semmosia aihealueita mitkä voi aiheuttaa mielelleni ongelmia kun voi törmätä esim ilkeisiin ja jopa raakoihin ihmisiin. Usein tuolla psykologisilla palstoilla ja yhteiskunnan(etenkin politiikka) palstoilla törmää mulkkuihin mut on siellä mukavia ja järkeviäkin. Mulkut ne luulee olevansa älykkäimpiä mutta todellisuudessa joskus liikaäly on myös vähäjärkisyyttä kodska liikaälyn mennessä ääripäähän , se kääntyykin vähäjärkisyydeksi ja tuhoksi sillä maailman koko historiassa on nähty liikaa näitä julmia johtajia ja puolueita jotka aiheuttaneet pelekkää tuhoa vaikka ne pitäneet itseänsä realisteina ja vaikka minkälaisina pelastajina.

Kiinnostais jutella sun kanssa muillakin aihealueilla että vinkkaa mut jonnekin keskustelupaikkaa sopiiko että kerrot tässä missä jutellut oot niin tuun jutteleen sinne sun kanssa sopiiko vai onko niin että se on vain tämä musa-aihe palsta jokaon sun juttus?

Lue lisää

Olen lähinnä vain musiikista keskustellut.

Anonyymi kirjoitti:

fortepiano on parempi mut makuasioita vaikka toki myönnän että moderni flyygeli tuo monivivahteisuutta enempi, mut pidän fortepianon pelkistetyn kauniin luonnollisesta soinnista . Siinä on jottain vanhaa ja mie tykkään luomujutuist enempi =) hihhih mä oon vähän lapsi kun mie innostua asioista eli vähän kuten innostunut sonni (lue väärinpäin hah!). ei kai se mitään on meitä ihmisiä monneen junaan kuten minä!

Lue lisää

Väite, että fortepiano olisi jollakin tavoin suorituskyvyltään parempi instrumentti kuin soinniltaan hienostuneempi ja voimakkaampi moderni flyygeli olisi sama kuin sanoa, että potkurikone voittaa suihkuhävittäjän.

Anonyymi kirjoitti:

Väite, että fortepiano olisi jollakin tavoin suorituskyvyltään parempi instrumentti kuin soinniltaan hienostuneempi ja voimakkaampi moderni flyygeli olisi sama kuin sanoa, että potkurikone voittaa suihkuhävittäjän.

Lue lisää

niin fortepiano sopii paremmin tiettyihin teoksiin,kun taas moderni flyygeli sopii taas paremmin tiettyihin muihin teoksiin. Täsmennys &tarkennus, että tuota enemmän tarkoitin kun kirjoitin kommenttini mut hieman epäselvästi muotoilin asian.

Anonyymi kirjoitti:

niin fortepiano sopii paremmin tiettyihin teoksiin,kun taas moderni flyygeli sopii taas paremmin tiettyihin muihin teoksiin. Täsmennys &tarkennus, että tuota enemmän tarkoitin kun kirjoitin kommenttini mut hieman epäselvästi muotoilin asian.

Lue lisää

Kuuntelen papan pianotrioja kernaasti modernilla flyygelillä esitettynä juuri soittimen tuottaman täyteläisemmän, kirkkaamman ja voimakkaamman soinnin vuoksi, mutta kyllä fortepiano sopii joskus esim. joidenkin Schubertin pianominiatyyrien, kuten ländlerien, saksalaisten tanssien ym. esittämiseen. Eilen kuuntelin vain erään pianotrion Andante osan lisäksi papan jousitrio divertimentoja.

Anonyymi kirjoitti:

Kuuntelen papan pianotrioja kernaasti modernilla flyygelillä esitettynä juuri soittimen tuottaman täyteläisemmän, kirkkaamman ja voimakkaamman soinnin vuoksi, mutta kyllä fortepiano sopii joskus esim. joidenkin Schubertin pianominiatyyrien, kuten ländlerien, saksalaisten tanssien ym. esittämiseen. Eilen kuuntelin vain erään pianotrion Andante osan lisäksi papan jousitrio divertimentoja.

Lue lisää

Totean vielä papan jousitrioihin liittyen, että vaikka esim. Orkesterimusiikki kirjassa täysin erheellisesti väitetään, että Haydn on säveltänyt muka sata jousitrioa, ellei sitten suurin osa ole kadonnut, niin edes triojen tähän asti kattavimmassa levytyksessäkään ei jostain syystä ole mukana kaikkia säveltäjän nimiin tämän teosluettelossa tai sen liitteissä merkittyjä trioja kokoonpanosta riippumatta, mikäli niiden lukumäärä käsittää 29 trioa, kuten olen jostain lukenut, ellen sitten muista väärin, sillä levytyksessä on vain 21 trioa, jos laskin lukumäärän edes suunnilleen oikein, kun osien määrä trioissa saattaa vaihdella 2:sta 3 tai 4 osaan trioa kohti. Niin taikka näin, saavutin jonkinasteisen meditaation kaltaisen levollisen ja raukean tilan eilen trioja kuunnellessani, vaikka sitten keskeytinkin kuuntelun hieman meditaatiohuipun jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Totean vielä papan jousitrioihin liittyen, että vaikka esim. Orkesterimusiikki kirjassa täysin erheellisesti väitetään, että Haydn on säveltänyt muka sata jousitrioa, ellei sitten suurin osa ole kadonnut, niin edes triojen tähän asti kattavimmassa levytyksessäkään ei jostain syystä ole mukana kaikkia säveltäjän nimiin tämän teosluettelossa tai sen liitteissä merkittyjä trioja kokoonpanosta riippumatta, mikäli niiden lukumäärä käsittää 29 trioa, kuten olen jostain lukenut, ellen sitten muista väärin, sillä levytyksessä on vain 21 trioa, jos laskin lukumäärän edes suunnilleen oikein, kun osien määrä trioissa saattaa vaihdella 2:sta 3 tai 4 osaan trioa kohti. Niin taikka näin, saavutin jonkinasteisen meditaation kaltaisen levollisen ja raukean tilan eilen trioja kuunnellessani, vaikka sitten keskeytinkin kuuntelun hieman meditaatiohuipun jälkeen.

Lue lisää

mä aika yllättäen eilen sain upean eufoorisen ja rauhoittuneen olotilan kuunneltuani noin 45 minuutin ajan harsh noise wall-tyylistä musaa koska vaikka sitä on sanottu häiriintyneeksi äänimusataiteeksi jossa on esim terävän korkeita ääniä niin jotenki siinä jonka kuuntelin oli kuitenkin erittäin rauhaisa ja harmoninen meininki.

Anonyymi kirjoitti:

mä aika yllättäen eilen sain upean eufoorisen ja rauhoittuneen olotilan kuunneltuani noin 45 minuutin ajan harsh noise wall-tyylistä musaa koska vaikka sitä on sanottu häiriintyneeksi äänimusataiteeksi jossa on esim terävän korkeita ääniä niin jotenki siinä jonka kuuntelin oli kuitenkin erittäin rauhaisa ja harmoninen meininki.

Lue lisää

Oletko Joseph Haydnia kuunnellut? Mainitut jousitriot ovat vielä aika aikaista papan tuotantoa jostakin v. 1765 tai 1755 kieppeiltä, ennen kuin hän alkoi säveltämään jousikvartettojaan, ja siksi on suorastaan jonkinlainen ihme, että niistä jopa kaikkein varhaisimmat kykenevät tuottamaan syvään emotionaaliseen tyydytykseen verrattavia sieluntiloja, jotka laskevat tuntuvasti sydämen lyöntitiheyttä ja saavat aikaan rauhoittuneen mielentilan. Pianotriot ovat vieläkin otollisempia teoksia tätä tarkoitusta varten ja muistelen jonkin tuottaneen syvemmänkin lumouksen. On todettu, että Haydnin pianotriot ovat Mozartin pianokonserttojen ohella loistavimmat pianolle sävelletyt teokset ennen Beethovenia. Tämäkään ei ole aivan totta, sillä Mozartin pianotriot KV 502 ja myös KV 542 ovat Haydnia merkittävämpiä teoksia. KV 564 on sovitus pianosonaatista ja KV 496 on vähemmän merkittävä kyseisen lajityypin teos.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko Joseph Haydnia kuunnellut? Mainitut jousitriot ovat vielä aika aikaista papan tuotantoa jostakin v. 1765 tai 1755 kieppeiltä, ennen kuin hän alkoi säveltämään jousikvartettojaan, ja siksi on suorastaan jonkinlainen ihme, että niistä jopa kaikkein varhaisimmat kykenevät tuottamaan syvään emotionaaliseen tyydytykseen verrattavia sieluntiloja, jotka laskevat tuntuvasti sydämen lyöntitiheyttä ja saavat aikaan rauhoittuneen mielentilan. Pianotriot ovat vieläkin otollisempia teoksia tätä tarkoitusta varten ja muistelen jonkin tuottaneen syvemmänkin lumouksen. On todettu, että Haydnin pianotriot ovat Mozartin pianokonserttojen ohella loistavimmat pianolle sävelletyt teokset ennen Beethovenia. Tämäkään ei ole aivan totta, sillä Mozartin pianotriot KV 502 ja myös KV 542 ovat Haydnia merkittävämpiä teoksia. KV 564 on sovitus pianosonaatista ja KV 496 on vähemmän merkittävä kyseisen lajityypin teos.

Lue lisää

Luulin joitakin papan jousitrioja huomattavasti myöhäisemmiksi teoksiksi kuin ne ovatkaan ja Wienin filharmoninen trio on tehnyt niistä laatuun käyvät hienot levytykset intensiivisillä tulkinnoillaan, joihin voi tutustua vaikkapa Spotifyssa kaikkien yhtyeen levyttämien triojen täytenä ryppäänä ja joista kumma kyllä ehkä noin tunnin kuuntelun jälkeen vasta ne viimeisimmät ja mahdollisesti merkityksettömimmät niistä vaikuttivat meditatiivisimmin, ehkä siksi, että levollisuuden saavuttaminen kesti sen verran. Joissakin teoksissa ihmetyttää se, että ne on todellakin sävelletty divertimentoiksi kenties viihdyttämään ruhtinaan illallisseuruetta pöytämusiikin tavoin, mikäli ottaisimmekin huomioon, että illallisvieraat kykenivät havaitsemaan duurin ja mollin välisen polariteetin, sillä tällaisen pöytämusiikin ei ainakaan Hildesheimerin mukaan tarvinnut karttaa kaikkea sielullista syväluotausta, jollaista tarjoaa vaikka syvällinen h molli trio, joka on hämmästyttävän kypsä ja täysipainoinen teos, kuten muutamat seuraavatkin niin nuoren neron säveltämiksi divertimentoiksi, kohoten korkealle divertimentotyylin yläpuolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Luulin joitakin papan jousitrioja huomattavasti myöhäisemmiksi teoksiksi kuin ne ovatkaan ja Wienin filharmoninen trio on tehnyt niistä laatuun käyvät hienot levytykset intensiivisillä tulkinnoillaan, joihin voi tutustua vaikkapa Spotifyssa kaikkien yhtyeen levyttämien triojen täytenä ryppäänä ja joista kumma kyllä ehkä noin tunnin kuuntelun jälkeen vasta ne viimeisimmät ja mahdollisesti merkityksettömimmät niistä vaikuttivat meditatiivisimmin, ehkä siksi, että levollisuuden saavuttaminen kesti sen verran. Joissakin teoksissa ihmetyttää se, että ne on todellakin sävelletty divertimentoiksi kenties viihdyttämään ruhtinaan illallisseuruetta pöytämusiikin tavoin, mikäli ottaisimmekin huomioon, että illallisvieraat kykenivät havaitsemaan duurin ja mollin välisen polariteetin, sillä tällaisen pöytämusiikin ei ainakaan Hildesheimerin mukaan tarvinnut karttaa kaikkea sielullista syväluotausta, jollaista tarjoaa vaikka syvällinen h molli trio, joka on hämmästyttävän kypsä ja täysipainoinen teos, kuten muutamat seuraavatkin niin nuoren neron säveltämiksi divertimentoiksi, kohoten korkealle divertimentotyylin yläpuolelle.

Lue lisää

Vaikka Franz Joseph Haydn tunnetaan mm. jousikvarteton ja sinfonian suvereenina mestarina, on varsin hämmentävää ja suorastaan uskomatonta, että tämä mies, joka ei ollut mikään lapsinero Mozartin tavoin, kykeni lähteestä riippuen ehkä jopa jo 23 vuoden iässä, jolloin hän ei ollut luonut vielä ainuttakaan jousikvartettoa, luomaan silti joukon varsin täysipainoisia, kypsiä, kunnianhimoisia, mutta ihme kyllä vielä kevyiksi divertimentoiksi luokiteltuja vähän tunnettuja kamarimusiikkiteoksia, kuten trioja jousille 4 CD:llä levytettynä, joista useita, kuten esim. numeroita 8-12, luulin paljon myöhäisemmiksi teoksiksi säveltäjän kypsän mestaruuden kaudelta, mutta ne kuuluvatkin säveltäjän varhaistuotantoon, jolta en olisi uskonut tällaista musiikillista mestaruutta, joka ilmenee teknisen taidon, kypsän muodontajun, sujuvan rutiinin, sekä soittimien tasavertaisuuden puolesta, niiden kohotessa paljon tavanomaisen divertimentotyylin yläpuolelle todelliseksi taide-ja nautintomusiikiksi, jolla on kyky tuottaa elämyksiä.

https://youtu.be/OLoqsUlW7M4

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka Franz Joseph Haydn tunnetaan mm. jousikvarteton ja sinfonian suvereenina mestarina, on varsin hämmentävää ja suorastaan uskomatonta, että tämä mies, joka ei ollut mikään lapsinero Mozartin tavoin, kykeni lähteestä riippuen ehkä jopa jo 23 vuoden iässä, jolloin hän ei ollut luonut vielä ainuttakaan jousikvartettoa, luomaan silti joukon varsin täysipainoisia, kypsiä, kunnianhimoisia, mutta ihme kyllä vielä kevyiksi divertimentoiksi luokiteltuja vähän tunnettuja kamarimusiikkiteoksia, kuten trioja jousille 4 CD:llä levytettynä, joista useita, kuten esim. numeroita 8-12, luulin paljon myöhäisemmiksi teoksiksi säveltäjän kypsän mestaruuden kaudelta, mutta ne kuuluvatkin säveltäjän varhaistuotantoon, jolta en olisi uskonut tällaista musiikillista mestaruutta, joka ilmenee teknisen taidon, kypsän muodontajun, sujuvan rutiinin, sekä soittimien tasavertaisuuden puolesta, niiden kohotessa paljon tavanomaisen divertimentotyylin yläpuolelle todelliseksi taide-ja nautintomusiikiksi, jolla on kyky tuottaa elämyksiä.

https://youtu.be/OLoqsUlW7M4

Lue lisää

onkoha mahdollista että ne haydnin pimenthoon jääneet teokset tuodaan joskus julki vai oliko se niin että osa niistä on julkisia mut on loppuunmyytyjä? Sori pahus vie mä taas ajatusteni kanssa sekoilen yritä koeta ymmärtäää että en jaksa taas oiklein keskittyä että tota noin. Että näin.

Jos joku esim kaivais esille ne teokset , sellainen henkilö jolla on lupa siihen. Onhan se kait varmaan aika haastavaakin.

Anonyymi kirjoitti:

onkoha mahdollista että ne haydnin pimenthoon jääneet teokset tuodaan joskus julki vai oliko se niin että osa niistä on julkisia mut on loppuunmyytyjä? Sori pahus vie mä taas ajatusteni kanssa sekoilen yritä koeta ymmärtäää että en jaksa taas oiklein keskittyä että tota noin. Että näin.

Jos joku esim kaivais esille ne teokset , sellainen henkilö jolla on lupa siihen. Onhan se kait varmaan aika haastavaakin.

Lue lisää

"Vuonna 1979 Esterhaza, oopperatalo, jossa Haydn työskenteli, sytytettiin tuleen ja monet hänen ei-laajalti julkaistuista teoksistaan tuhoutuivat", ( kuten mahdollisesti esim. monet teosluettelossa nimeltä mainitut, mutta kadonneeksi merkityt nukkeoopperat, joista tunnetaan, on säilynyt ja levytetty vain Feuerbrunst ja Philemon ja Baucis ). "Aina silloin tällöin partituurikopiosta löytyy teos, mutta monien pelätään katoavan ikuisiksi ajoiksi. Vaikka hänen oopperansa ja sinfoniansa ovat enimmäkseen säilyneet, suurin osa hänen jousikvartetoistaan, konsertoistaan ja pianokappaleistaan on vielä löytämättä. Hänen kuuluisimmasta konsertostaan, kontrabassolle d-molli, on vain pari tahtia jäljellä."

Anonyymi kirjoitti:

"Vuonna 1979 Esterhaza, oopperatalo, jossa Haydn työskenteli, sytytettiin tuleen ja monet hänen ei-laajalti julkaistuista teoksistaan tuhoutuivat", ( kuten mahdollisesti esim. monet teosluettelossa nimeltä mainitut, mutta kadonneeksi merkityt nukkeoopperat, joista tunnetaan, on säilynyt ja levytetty vain Feuerbrunst ja Philemon ja Baucis ). "Aina silloin tällöin partituurikopiosta löytyy teos, mutta monien pelätään katoavan ikuisiksi ajoiksi. Vaikka hänen oopperansa ja sinfoniansa ovat enimmäkseen säilyneet, suurin osa hänen jousikvartetoistaan, konsertoistaan ja pianokappaleistaan on vielä löytämättä. Hänen kuuluisimmasta konsertostaan, kontrabassolle d-molli, on vain pari tahtia jäljellä."

Lue lisää

Artikkelissa on virheitä, sillä teatteri paloi v. 1779.

"Filemon und Baucis oli ensimmäinen nukketeos, joka esitettiin vuonna 1773 keisarinna Maria Theresian Eszterházan palatsissa tekemän vierailun muistoksi. Esityksiä oli vähän noin vuoteen 1776 asti. Niihin kuuluivat Haydnin Hexenschabbes (Noitien sapatti) vuonna 1773, Karl von Ordoñezin Alceste vuonna 1775. Pauersbach, teatterin johtaja vuosina 1776–1778, rikastutti ohjelmistoa huomattavasti luomalla useita uusia näytelmiä. Didone abbandonata (Dido hylätty, 1776), Demofoonte (Demophon, 1776), Genovevens (kolme ensimmäistä näytöstä, 1776), La fée Urgèle, ou Ce qui plaît aux dames (Keiju Urgèle tai mikä miellyttää naisia, 1776) ovat niiden kahdentoista teoksen joukossa, jotka hän kirjoitti nukkeille. Ei ole aivan varmaa, kirjoitettiinko ne kaikki oopperaa varten, mutta jotkut olivat ehkä näytelmiä, joissa oli Haydnin musiikillisia välisoittoja.

Vuoden 1779 suuri tulipalo Eszterházan palatsissa tuhosi lukemattomia Haydnin kirjoittamia partituureja ja librettoja. Ja palatsi menetti kulttuuriroolinsa prinssi Nikolaus I: n kuoleman jälkeen vuonna 1790. Hänen seuraajansa Anton Eszterházy erotti muusikot ja muun teatterihenkilökunnan; lavasteet, puvut ja asusteet lähetettiin Eisenstadtin palatsiin. Vuonna 1799 kreivitär Klutschesky osti kuuluisat nuket ja sen, mitä teatterista oli jäljellä. Osa nukkeoopperoista esitettiin myöhemmin muissa ruhtinaallisissa hoveissa, ja librettojen toivotaan jonain päivänä löytyvän. Monet Haydnin partituureista ovat nykyään Wienin kirjastossa, Eisenstadtin arkistossa ja Budapestissa."

Anonyymi kirjoitti:

onkoha mahdollista että ne haydnin pimenthoon jääneet teokset tuodaan joskus julki vai oliko se niin että osa niistä on julkisia mut on loppuunmyytyjä? Sori pahus vie mä taas ajatusteni kanssa sekoilen yritä koeta ymmärtäää että en jaksa taas oiklein keskittyä että tota noin. Että näin.

Jos joku esim kaivais esille ne teokset , sellainen henkilö jolla on lupa siihen. Onhan se kait varmaan aika haastavaakin.

Lue lisää

Kuten jossain muussa ketjussa olen todennutkin, niin tällaisia kadonneeksi luultuja ja uudelleen löydettyjä tai vaikka jostakin arkistosta mystisesti ilmoille tulleita ja ennestään tuntemattomia teoksia on tapana merkitä esim. KV Deest merkinnällä, joka viittaa siihen, että tässä tapauksessa jotakin Mozartin teosta ei ole vielä ajoitettu, eikä se näin ollen sisälly oikean kronologian mukaiseen täsmällistä aikajärjestystä ilmaisevaan paikkaan säveltäjän teosluettelossa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten jossain muussa ketjussa olen todennutkin, niin tällaisia kadonneeksi luultuja ja uudelleen löydettyjä tai vaikka jostakin arkistosta mystisesti ilmoille tulleita ja ennestään tuntemattomia teoksia on tapana merkitä esim. KV Deest merkinnällä, joka viittaa siihen, että tässä tapauksessa jotakin Mozartin teosta ei ole vielä ajoitettu, eikä se näin ollen sisälly oikean kronologian mukaiseen täsmällistä aikajärjestystä ilmaisevaan paikkaan säveltäjän teosluettelossa.

Lue lisää

Haydn muuten sanoi kerran jotakin siihen suuntaan, kun sen luin eräästä kirjasta, että hänellä olisi ollut kykyjä tulla vaikka aikansa parhaaksi oopperasäveltäjäksi, jos joku suuri eurooppalainen oopperatalo olisi tilannut häneltä oopperan ja hän olisi päässyt näyttämään kykynsä, mutta totesi, että hänen oopperansa on liiaksi Esterhazan oopperaan varattuja, mutta jossakin kirjeessä, mikäli se on osoittautuva aidoksi taittaa peistä Mozartin puolesta ja ihmettelee ettei mikään hovi ole kiinnittänyt vielä tätä miestä palvelukseensa, jonka palvelukseen saamiseksi hänen mukaansa kansakunnat kilpaisivat keskenään Mozartin suurenmoisuudesta johtuen jos täysin oivaltaisivat tämän kyvyt eikä itse katso voivansa asettua tämän edelle ja kilpailla tämän kanssa oopperatilauksesta, mikä puolestaan osoittaa sen, että Haydnin käsitys omista oopperasäveltäjän kyvyistä on muotoutunut ilmeisesti paljon ennen kuin Mozartista tuli suuri tähti Prahassa da Ponte oopperoillaan ja mielipiteen muutos olisi siten selitettävissä ja näin ymmärrettävissä.

Mutta tässä on hieno näyte papan oopperasäveltäjän kyvyistä Tosi uskollisuus-oopperan aariassa, joka syöksähtää äkkiä tuntemattomiin syvyyksiin, eikä ole enää niin sovinnainen, vaan samalla kertaa omaperäinen ja kirkastunut opera serian tyyliin. oOpperassa on myös hauskoja buffo aarioitahttps://youtu.be/jXxWXmIeRWg

Anonyymi kirjoitti:

Haydn muuten sanoi kerran jotakin siihen suuntaan, kun sen luin eräästä kirjasta, että hänellä olisi ollut kykyjä tulla vaikka aikansa parhaaksi oopperasäveltäjäksi, jos joku suuri eurooppalainen oopperatalo olisi tilannut häneltä oopperan ja hän olisi päässyt näyttämään kykynsä, mutta totesi, että hänen oopperansa on liiaksi Esterhazan oopperaan varattuja, mutta jossakin kirjeessä, mikäli se on osoittautuva aidoksi taittaa peistä Mozartin puolesta ja ihmettelee ettei mikään hovi ole kiinnittänyt vielä tätä miestä palvelukseensa, jonka palvelukseen saamiseksi hänen mukaansa kansakunnat kilpaisivat keskenään Mozartin suurenmoisuudesta johtuen jos täysin oivaltaisivat tämän kyvyt eikä itse katso voivansa asettua tämän edelle ja kilpailla tämän kanssa oopperatilauksesta, mikä puolestaan osoittaa sen, että Haydnin käsitys omista oopperasäveltäjän kyvyistä on muotoutunut ilmeisesti paljon ennen kuin Mozartista tuli suuri tähti Prahassa da Ponte oopperoillaan ja mielipiteen muutos olisi siten selitettävissä ja näin ymmärrettävissä.

Mutta tässä on hieno näyte papan oopperasäveltäjän kyvyistä Tosi uskollisuus-oopperan aariassa, joka syöksähtää äkkiä tuntemattomiin syvyyksiin, eikä ole enää niin sovinnainen, vaan samalla kertaa omaperäinen ja kirkastunut opera serian tyyliin. oOpperassa on myös hauskoja buffo aarioitahttps://youtu.be/jXxWXmIeRWg

Lue lisää

kiitos käynpä kuunteleen heti nyt vaik tosa onki ny errään musanimem kuuntelu (koko levy) nii paan kesken sen levyn kuuntelun ja klikkaan tota linkkiä niin että kiitos"! tuun kertoon mielpitteen tosta.

Anonyymi kirjoitti:

Haydn muuten sanoi kerran jotakin siihen suuntaan, kun sen luin eräästä kirjasta, että hänellä olisi ollut kykyjä tulla vaikka aikansa parhaaksi oopperasäveltäjäksi, jos joku suuri eurooppalainen oopperatalo olisi tilannut häneltä oopperan ja hän olisi päässyt näyttämään kykynsä, mutta totesi, että hänen oopperansa on liiaksi Esterhazan oopperaan varattuja, mutta jossakin kirjeessä, mikäli se on osoittautuva aidoksi taittaa peistä Mozartin puolesta ja ihmettelee ettei mikään hovi ole kiinnittänyt vielä tätä miestä palvelukseensa, jonka palvelukseen saamiseksi hänen mukaansa kansakunnat kilpaisivat keskenään Mozartin suurenmoisuudesta johtuen jos täysin oivaltaisivat tämän kyvyt eikä itse katso voivansa asettua tämän edelle ja kilpailla tämän kanssa oopperatilauksesta, mikä puolestaan osoittaa sen, että Haydnin käsitys omista oopperasäveltäjän kyvyistä on muotoutunut ilmeisesti paljon ennen kuin Mozartista tuli suuri tähti Prahassa da Ponte oopperoillaan ja mielipiteen muutos olisi siten selitettävissä ja näin ymmärrettävissä.

Mutta tässä on hieno näyte papan oopperasäveltäjän kyvyistä Tosi uskollisuus-oopperan aariassa, joka syöksähtää äkkiä tuntemattomiin syvyyksiin, eikä ole enää niin sovinnainen, vaan samalla kertaa omaperäinen ja kirkastunut opera serian tyyliin. oOpperassa on myös hauskoja buffo aarioitahttps://youtu.be/jXxWXmIeRWg

Lue lisää

Todella hyvä teos , kiitos. Tykkäsin.

Anonyymi kirjoitti:

Todella hyvä teos , kiitos. Tykkäsin.

Erään netissä olevan Haydn tutkimuksia esittelevän laajan artikkelin mukaan Haydn otti suuren harppauksen oopperasäveltäjänä todellisesta rakkaudesta toscanassa kertovassa Infidelta delusa oopperassa, joka syntyi Pescatrisi oopperan jälkeen, ja edellinen onkin Haydnin parhaita buffa oopperoita, monine hienoine aarioineen, mutta joskus on todettu, että Haydnin jääminen Mozartin varjoon oopperasäveltäjänä ja hänen oopperatuotantonsa unohdus suurelta osaltaan johtuu mm. draamallisen teatteri vaiston, musiikillisen luonnehtimiskyvyn, vauhdikkuuden ym. tekijöiden puutteesta, mutta ainakin laajoissa ja näytösten päättävissä finaleissa on vauhdikkaitakin jaksoja ekspressiivisen melodisen kauneuden ohella, josta minäkin suorastaan hetkellisesti lumouduin tosi uskollisuus oopperaa kuunnellessani.

Anonyymi kirjoitti:

Erään netissä olevan Haydn tutkimuksia esittelevän laajan artikkelin mukaan Haydn otti suuren harppauksen oopperasäveltäjänä todellisesta rakkaudesta toscanassa kertovassa Infidelta delusa oopperassa, joka syntyi Pescatrisi oopperan jälkeen, ja edellinen onkin Haydnin parhaita buffa oopperoita, monine hienoine aarioineen, mutta joskus on todettu, että Haydnin jääminen Mozartin varjoon oopperasäveltäjänä ja hänen oopperatuotantonsa unohdus suurelta osaltaan johtuu mm. draamallisen teatteri vaiston, musiikillisen luonnehtimiskyvyn, vauhdikkuuden ym. tekijöiden puutteesta, mutta ainakin laajoissa ja näytösten päättävissä finaleissa on vauhdikkaitakin jaksoja ekspressiivisen melodisen kauneuden ohella, josta minäkin suorastaan hetkellisesti lumouduin tosi uskollisuus oopperaa kuunnellessani.

Lue lisää

Suomessakin on esitetty Haydnin Il mondo della luna oopperaa, jossa on myös herkullisia buffo hahmoja.

Anonyymi kirjoitti:

Todella hyvä teos , kiitos. Tykkäsin.

Haydnin Orlando Paladino ooppera, kuten olen kauan sitten intuitiivisesti tiedostanut enteilee peräti Mozartin Don Giovannia.


Pelkän soitinmusiikin, kuten sinfonioiden, kvartettojen, konserttojen, triojen tai suurten oratorioiden, Il ritorno di Tobia, Die Schöpfung, Die Jahrezeiten, ja messujen perusteella ei aivan uskoisi, kenties ikinä edes aavistaisikaan, papa Haydnia niin taitavaksi, tuotteliaaksi, kekseliääksi, perinnetietoiseksi, hurmaavalla tavalla aidoksi, instrumentiltaan taipuisaksi, italialaisten oopperoiden, varsinkin aarioiden ja teatterin valohämyn mestariksi, kun vielä muistetaan ja otetaan huomioon että valta-osa, filosofin sielua lukuunottamatta, syntyi jo 60, 70 ja 80 lukujen taitteessA esterhazyn euroopan eristäytyneintä oopperaseuruetta varten kun säveltäjän kypsimmät ja suurimmat sinfoniat, joista hänet ensisijaisesti tunnetaan, näkivät päivänvalonsa vasta 90-luvulla lontoossa ja oratoriot vuosikymmenen lopulla ja seuraavan vuosisadan vaihteessa ja siitäkin huolimatta nämä keskikauden oopperat Apteekkarista ja kenties jo acide e galateasta ja intermezzo la canterinasta lähtien La Vera Costanzaan kantavat persoonallista leimaa sisältäen paljon mestarin raikkainta ja kestävintä musiikkia, varsinkin, josta toisinaan kuvastuu hänen kuihtumaton ja sydämellinen huumotintajunsa, toisinaan intohimoiset ja palavat tunteet henkilöidensä sisäistä elämää ilmentäessään pelkillä soittimen sävelillä.

Minulle ainakin oli miltei mykistävä ja haltioitunut kokemus kuulla Harnoncourtin johtama seria Armida levyllä, mutta tätäkin suuremman ihmeen koin kuultuani infidelta delusan tai il mondo della lunan, la fedelta premiatan jne. ja kaiken kruunaavana huipentumana orlandon jotka osoittivat haydnin lajissaan verrattomaksi buffa-oopperoiden mestariksi jo niin varhain. Vähintään yhtä suuri ihme oli Schubertin fierrabrasin II ja IIi-näytös.


Haydn on oikeastaan paradoksaalisesti sattuman oikusta on tullut jälkipolville tunnetuksi sellaisten sävellysmuotojen taitajana, muiden muassa sinfonikkona ja kvartettosäveltäjänä, joihin hänen luova energiansa ja aktiviteettinsa olivat vasta toissisaisesti focusoituneet mieltäessään itse tärkeimmäksi aktiviteetikseen oopperoiden tuottamisen ja johtamisen kapellimestarina esterhazyn hoviteatterin palveluksessa, ja jonne itse keisarinnakin kehotti menemään jos haluaa kuulla hyvää oopperaa, mutta jonka 12 ensimmäistä kenties kreivi Morzinin yksityistilalalla Lucavecissa böömissä syntyneet oopperaa, ja vielä varhaisempia kuten Der Krumme Teufel, ovat ikävä kyllä kadonneet jäljettömiin.

Vaikka Haydnin kyvyt oopperasäveltäjänä olivat esim. Mozartin luonnehtimiskykyä, psykologista silmää ja näyttämövaisioa ajatellen rajoittuneemmat on hän parhaimmillaan kyennyt luomaan tunnelmaltaan erikoisen mielentilan värittämiä näytöksiä kuten il mondo Lunan II-näytös jonka suggeroivana lopputuloksena, jossa Haydn on säveltänyt kesytettyä luontoa, baletteineen ja linnun sirkutuksineen, on kuussa kävelyn kaltainen tunnelma joka itse asiassa tapahtuu valeastrologi Ecciliton puutarhassa jossa "myrkkyjuomalla" nukutettu vanha rikas höppänä Buonafede herää luullen olevansa kuun kamaralla tarkoituksena saada ovelalla huijauskeinolla hänen naimattomat tyttärensä juonittelijoiden kanssa vihille joilta puuttuu vain tarpeeksi rahaa tähän päämäärään muutoin päästäkseen Ceccon esittäytyessä kuun keisarina.

Mielestäni on kohtalon ivaa että oopperoiden säveltämisen intohimoisimmaksi harrastuksekseen ilmoittaneen Haydnin varhanen oopperatuotanto on kadonnut tietymättömiin jälkiä jättämättä luultavasti lukemattomine koomisine ja tunteikkaan kauniine karakteristisine ja taidokkaine aarioineen mutta muiden muassa jokseenkin tavanomainen ja musiikillisesti yllätyksetön ja melko kaavamaisen rutiininomainen varhainen sinfoniatuotanto joitakin piristäviä ppoikkeuksia lukuunottamatta joista kuvastuu ankeampi ja värittömämpi säveltäjäprofiili kuin raikasta buffan henkeä tulvillaan olevien oopperoiden musiikillinen kieli, on säilynyt lähes kokonaisuudessaan jälkimaailmalle joiden ihmiset vielä nykyäänkin luulevat olleen haydnin varsinainen leipätyö ja anti länsimaiselle taiteelle.