Itsemurha neuroleptien takia

Anonyymi-ap

Kuinka moni on tehnyt itsemurhan neuroleptien takia??

188

1367

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Teoriassa sellaisiakin voi olla, mutta itse en ole koskaan kuullut että näin olisi tapahtunut, enkä ole myöskään täällä foorumilla nähnyt että kukaan olisi voinut todistaa näin tapahtuneen.

      Itsemurhan nimi on kuitenkin itsemurha sen takia että jokaisen täytyy päättää sen syyt itse. Eikä kukaan hoidonvastainen ihminen voi päättää niitä toisen puolesta.

      • Anonyymi

        Ei lääkkeet tee sitä että haluaa kuolla vaan sairaus sen tekee . Usein lääkityksen alussa kun se ottaa aikansa ennekö ne alkavat vaikuttamaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei lääkkeet tee sitä että haluaa kuolla vaan sairaus sen tekee . Usein lääkityksen alussa kun se ottaa aikansa ennekö ne alkavat vaikuttamaan

        Lääkkeet ja psykiatria ovat osatekijä siinä Ongelmavyyhdissä joka saa potilaan toivomaan kuolemaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeet ja psykiatria ovat osatekijä siinä Ongelmavyyhdissä joka saa potilaan toivomaan kuolemaa

        Niin no, miten sen taas ottaa. Hoito on länsimaissa osa sitä ongelmavyyhtiä, siinä missä hoitamattomuus on osa jossain muualla päin maailmaa.

        Sekin tiedetään, että tilastollisesti joihinkin lääkkeisiin, tai erityisesti niiden alotuksiin liittyy kohonnutta itsemurha riskiä. Koska kenenkään ajatuksia ei pystytä lukemaan, niin oletetaan, että tämä johtuisi siitä, että lääke antaa riittävää "virtaa" ihmiselle toteuttaa jo pitkään muhinut ajatus itsemurhasta.

        Mutta taas se ajatusmalli, että ihmiset lähtis tekemään itsemurhia ihan vain sen takia että he haluaa miellyttää jotain itsekekeisesti ajattelevaa sairasta, niin on aika tuulesta temmattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeet ja psykiatria ovat osatekijä siinä Ongelmavyyhdissä joka saa potilaan toivomaan kuolemaa

        Toivominen on eri asia kuin toiveen toteuttaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin no, miten sen taas ottaa. Hoito on länsimaissa osa sitä ongelmavyyhtiä, siinä missä hoitamattomuus on osa jossain muualla päin maailmaa.

        Sekin tiedetään, että tilastollisesti joihinkin lääkkeisiin, tai erityisesti niiden alotuksiin liittyy kohonnutta itsemurha riskiä. Koska kenenkään ajatuksia ei pystytä lukemaan, niin oletetaan, että tämä johtuisi siitä, että lääke antaa riittävää "virtaa" ihmiselle toteuttaa jo pitkään muhinut ajatus itsemurhasta.

        Mutta taas se ajatusmalli, että ihmiset lähtis tekemään itsemurhia ihan vain sen takia että he haluaa miellyttää jotain itsekekeisesti ajattelevaa sairasta, niin on aika tuulesta temmattu.

        Itsemurhan tekevä tuskin tekee sitä kenenkään toisen takia, ei se olisi itsemurha silloin, se tehdään oman itsensä takia, jos tehdään.
        Siitä ei voi syytellä muita ihmisiä, ei lääkkeitä, ei yhteiskuntaa, tms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei lääkkeet tee sitä että haluaa kuolla vaan sairaus sen tekee . Usein lääkityksen alussa kun se ottaa aikansa ennekö ne alkavat vaikuttamaan

        Kyllä hoidon haitat kuten akatisia tai vieroitusunettomuus on ajanut minut reunalle. Todennäköisesti päättäisin päiväni jos saisin esim tardiivin dyskinesian.

        On ihan psykiatriapropagandaa esim se että aktiivisuustasojen lisääntyminen aikaansaa itsemurha-ajatuksia kun on energiaa toteuttaa itaemurha. Tosiasiallinen syy voi olla tunteiden leikkautuminen ja siitä seuraava tunne-elämän sekoittuminen, akatisia ja lääkkeisiin liittyvä agitaatiotila mikä pahentaa oloa ynnä muu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeet ja psykiatria ovat osatekijä siinä Ongelmavyyhdissä joka saa potilaan toivomaan kuolemaa

        Lääkkeet ja psykiatria auttavat, ettei tarvitse kuolla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeet ja psykiatria auttavat, ettei tarvitse kuolla

        Mikä olisi syy siihen, että ihmisen tarvitsisi kuolla, eli täytyisi, pitäisi, kuolla ?
        On asioita, jotka täytyy tehdä, esim. siivoaminen, pesulla käyminen, opiskelu, pukeutuminen, kaupassa käynti, ym.
        Mutta eihän ihmisen tarvitse kuolla, se ei ole välttämätöntä, ennen kuin se itse kullakin eteen tulee, vaikka sairauden takia, sairaskohtauksen, tms.


    • Anonyymi

      Akatisia saattaa olla syy itsemurhiin psyykenlääkkeiden kohdalla

      • Anonyymi

        Keksitkö jonkun sellaisen syyn mikä ei voi olla syynä itsemurhaan?

        Valitettavasti syiden arvailu on vähän turhaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keksitkö jonkun sellaisen syyn mikä ei voi olla syynä itsemurhaan?

        Valitettavasti syiden arvailu on vähän turhaa.

        Elämänhalu ja myönteisyys (vaikeuksistaKEIDENhänTAHOILTAhuolimatta pikkuPERHEeseeni), AINA ainakin omalla kohdallani. piti oikein alkaa hokkeen heillensä, etten oo koskaan ollut, enkä oo nytkään ja enkä tuu jatkossakaan olemaan itsetuhoinen JA SAMAT asiat/oletteet/toiveet pätee MYÖSminulta(kin) muita ihmisiä kohtaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keksitkö jonkun sellaisen syyn mikä ei voi olla syynä itsemurhaan?

        Valitettavasti syiden arvailu on vähän turhaa.

        saavathan lavastettua...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keksitkö jonkun sellaisen syyn mikä ei voi olla syynä itsemurhaan?

        Valitettavasti syiden arvailu on vähän turhaa.

        toisin sanoen: organisaatiot ”MUKA”saavat näyttämään ne ”MUKA”siltä/niiltä jopa lisäävät KUIN”ihmisARVOTTOMILLA”käytösKohteluilla(kohtaamattakaan) kasvotusten=päinNaamaa kylläKehtaavat ihanKOKOhenkilöKUNTA‼️🤮


    • Anonyymi

      Käytin neuroleptejä noin 23 vuotta. Voin omakohtaisesta kokemuksesta sanoa, että kyllä, ne lisäävät masentuneisuutta, väsymystä, ahdistuneisuutta, levottomuutta ja aiheuttavat pitkäaikaisessa käytössä jopa tuskaisuutta. Taustalla oli muu sairaus, kuin se virallinen, minkä sain.

      Itse yritin itsemurhaa ainakin sen kolme, neljä kertaa. Ja itsetuhoisia ajatuksia oli lähes joka päivä. Lopetettuani lääkkeiden ottamisen, alkoholin käyttökin on vähentynyt liki puoleen. Ja en sentään joka päivä, tai viikko ole päättämässä elämääni.

      • Anonyymi

        Minullakin on ollut paljon itsemurha-ajatuksia neuroleptihoidon aikana, jossa olen edelleenkin. Haluaisin kuolla.


      • Anonyymi

        Siis itse sairaushan se antaa ne itsetuho ajatukset , joten turh syytellä lääkkeitä


      • Anonyymi

        Alkoholin käyttö ?
        Ensinnäkin on niin että alkoholin käyttö ei Ole hyväksi kellekkään jolla on heikkilä hermosto.
        Joten sairauden hoitoon on ainostaan lääkkeet ei tippaakaan alkoholia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minullakin on ollut paljon itsemurha-ajatuksia neuroleptihoidon aikana, jossa olen edelleenkin. Haluaisin kuolla.

        Sairaus sinänsä on syypää sellaisia ajatuksia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaus sinänsä on syypää sellaisia ajatuksia

        Oletko käyttänyt koskaan neuroleptejä? Niinkuin Einstein sanoi, kokemus on tietoa, muu on informaatiota. Neuroleptit ovat helvetti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko käyttänyt koskaan neuroleptejä? Niinkuin Einstein sanoi, kokemus on tietoa, muu on informaatiota. Neuroleptit ovat helvetti.

        Minä en ole itse koskaan käyttänyt mutta työni kautta ollut tekemisissä sairaiden kanssa . Ja ivat kaikki sanoneet että voivat hyvin lääkkeen kanssa äjos sivuvaikutukset lukee ensimmäisenä kun saa lääkkeen. Niin on ihan varma että saakin ne. Ihmisen aivot ovat jo omaksuneet että sivuvaikutukset ovat kaikilla, todellisuudessa vaan hyvin harvalla ja silloin tavallisesti vaihdetaan toiseen lääkkeeseen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en ole itse koskaan käyttänyt mutta työni kautta ollut tekemisissä sairaiden kanssa . Ja ivat kaikki sanoneet että voivat hyvin lääkkeen kanssa äjos sivuvaikutukset lukee ensimmäisenä kun saa lääkkeen. Niin on ihan varma että saakin ne. Ihmisen aivot ovat jo omaksuneet että sivuvaikutukset ovat kaikilla, todellisuudessa vaan hyvin harvalla ja silloin tavallisesti vaihdetaan toiseen lääkkeeseen

        Lääkevaihdot eivät auta. Neuroleptit ovat neuroleptejä, oli merkki mikä tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en ole itse koskaan käyttänyt mutta työni kautta ollut tekemisissä sairaiden kanssa . Ja ivat kaikki sanoneet että voivat hyvin lääkkeen kanssa äjos sivuvaikutukset lukee ensimmäisenä kun saa lääkkeen. Niin on ihan varma että saakin ne. Ihmisen aivot ovat jo omaksuneet että sivuvaikutukset ovat kaikilla, todellisuudessa vaan hyvin harvalla ja silloin tavallisesti vaihdetaan toiseen lääkkeeseen

        Tuskin olet sitten työtäsi vielä kovin pitkään tehnyt, koska aina on jonkin verran ihmisiä, jotka eivät ole tyytyväisiä lääkkeeseen, eivät kaikki sano voivansa lääkkeiden kanssa hyvin.
        Itsellänikin on kokemusta, kun lääkärit eivät aina välittäneet kertoessani joidenkin lääkkeiden haitoista. Oli toki heitäkin, jotka uskoivat ja keskusteltiin vaihtoehdoista.
        Mutta koskaan ei voi sanoa ei koskaan, kukaan ei ole aina myötämielinen ylipäätään koskien asia mitä tahansa. On ihmisiä puolesta, on ihmisiä vastaan.


      • Anonyymi

        Minun on pakko lopettaa työt ja kaikki jotta saan olla rauhassa yksin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkevaihdot eivät auta. Neuroleptit ovat neuroleptejä, oli merkki mikä tahansa.

        Itse huomasin aikoinaan ihan samaa, oli kyseessä mikä tahansa neurolepti, niin lähes samanlaisia olivat vaikutuksineen ja haittoineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaus sinänsä on syypää sellaisia ajatuksia

        Sairaus ei aiheuttanut minulle koskaan pakkoliikehdintää, niin kamalaa paniikkia että haluaisin nahoistani irti eikä tuhonnut uniani niin pahasti kuin lääkevieroitus. Jo ssri paketissa sanotaan että lääkkeet voi aiheuttaa itsemurha ajatuksia. Uskon sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkevaihdot eivät auta. Neuroleptit ovat neuroleptejä, oli merkki mikä tahansa.

        Minulla on ollut kevyt neurolepti 35 vuotta. Ei ongelmia, olin töissä


    • Anonyymi

      joo en tiiä johtuuko neurolepteistä vai mistä mut itsemurha ajatuksia on toki koitin jo ennen lääkehoitoo itsemurhaa nii ei oikee voi lääkkeitä syyttää mut jos on ollu jo vuoden ajan sairas ja syöny lääkkeitä nii miks ei oo parantunu oonko parantumattomasti sairas jolla ei oo toivoo :(

      • Anonyymi

        Neuroleptit ovat huuhaata.


      • Anonyymi

        Sinun pitää vaihtaa toisiin lääkkeisiin jos ei vuoden sisällä ole auttaneet. ,
        Sairaus se on joka laittaa ajatukset itsemurhaan , se on aika yleinen vaiva kun masentuu .
        Joten miksi aina syytetään lääkkeitä vaikka ei edes tiedetä miten ne vaikuttaa mö


      • Anonyymi

        Toivoa on aina. Ehkä heikoimmalla hetkellä voi tuntua, ettei sitä ole, mutta kyllä sitä on.
        Pelkät lääkkeet eivät varmaan kovin monia paranna, on itsekin selviteltävä, mikä mahtaa olla taustalla, että on alkanut voimaan henkisesti huonosti, ja yritettävä löytää keinot myös pahan olon kanssa pärjäämiseen.
        Mielen ongelmat on vähän sellaisia, että välillä on parempi olla, ja joskus taas menee huonommin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun pitää vaihtaa toisiin lääkkeisiin jos ei vuoden sisällä ole auttaneet. ,
        Sairaus se on joka laittaa ajatukset itsemurhaan , se on aika yleinen vaiva kun masentuu .
        Joten miksi aina syytetään lääkkeitä vaikka ei edes tiedetä miten ne vaikuttaa mö

        En ole yhtään masentunut. Älä leiki lääkäriä sairaudesta suyttelijä. Kun et edes tiedä, mistä on kyse.


      • Anonyymi

        Eipä ole vielä kokemusta noista neurolepteistä, ei tiedä millaisia ovat! Toivottavasti ei tarvi koskaan kokeilla!


      • Anonyymi

        Kaikkiin ei pure sama lääke , silloin mennään lääkäriin ja sanotaan ettei olo ole tullut paremmaksi . Niin kokeilevat jotain muuta tuotetta . Tiedän vaan yhden ihmisen jolle ei auttanut mikään lääke kunnolla otti sitten sähkö hoitoa ja tuli paremmaksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole yhtään masentunut. Älä leiki lääkäriä sairaudesta suyttelijä. Kun et edes tiedä, mistä on kyse.

        Kas kun minun ei tarvitse leikkiä .siis ei masennusta , masennus ilmenee muissakin muodoissa kun että mieli on allapäin . Joten en puutu en todellakaan välitä miten epämiellyttävä ihminen aloittaa syyttelemään . Ei niitä lääkkeitä yleensä kirjoiteta ilman sairautta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kas kun minun ei tarvitse leikkiä .siis ei masennusta , masennus ilmenee muissakin muodoissa kun että mieli on allapäin . Joten en puutu en todellakaan välitä miten epämiellyttävä ihminen aloittaa syyttelemään . Ei niitä lääkkeitä yleensä kirjoiteta ilman sairautta

        Psyykkkisiä sairauksia ei ole olemassa..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toivoa on aina. Ehkä heikoimmalla hetkellä voi tuntua, ettei sitä ole, mutta kyllä sitä on.
        Pelkät lääkkeet eivät varmaan kovin monia paranna, on itsekin selviteltävä, mikä mahtaa olla taustalla, että on alkanut voimaan henkisesti huonosti, ja yritettävä löytää keinot myös pahan olon kanssa pärjäämiseen.
        Mielen ongelmat on vähän sellaisia, että välillä on parempi olla, ja joskus taas menee huonommin.

        Lääkkeet ja itse yrittäminen yhdessä antavat usein hyvän tuloksen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä ole vielä kokemusta noista neurolepteistä, ei tiedä millaisia ovat! Toivottavasti ei tarvi koskaan kokeilla!

        Moni on todella saanut niistä helpotuksen tilaansa. Joten kaikki nämä jotka kirjoittelevat kaiken maailman huuhaata lääkkeistä eivät noudata lääkkeiden ottamista kuten se on tarkoitettu.
        Joten ihme sinänsä että joku vielä uskoo kaiken mailman selityksiin.
        Totta in että jollekkin ei lääke sovi ja silloin tavallisesti vaihdetaan toiseen lääkkeeseen kuten kaikissa muissakin sairauksissa.äkatselin netistä nuoren julkkiksen haastattelua ja hän sanoi että lääkkeet antoivat hänelle elämän takaisin. Se on tiedettävä ettei alkoholia käytetä tippaakaan silloin kun syödään lääkkeitä aillä lääke ja viina vaikuttavat samaa osaan aivoja ja viina ottaa pois lääkkeen vaikutuksen ja saa ihmisen voimaan hyvin huonosti . Moni ei niin yksinkertaista asiaa edes ole ymmärtänyt . Että tulla terveeksi on sentään enemmistön toive ja silloin tehdään hoito yhteistyössä lääkärin kanssa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moni on todella saanut niistä helpotuksen tilaansa. Joten kaikki nämä jotka kirjoittelevat kaiken maailman huuhaata lääkkeistä eivät noudata lääkkeiden ottamista kuten se on tarkoitettu.
        Joten ihme sinänsä että joku vielä uskoo kaiken mailman selityksiin.
        Totta in että jollekkin ei lääke sovi ja silloin tavallisesti vaihdetaan toiseen lääkkeeseen kuten kaikissa muissakin sairauksissa.äkatselin netistä nuoren julkkiksen haastattelua ja hän sanoi että lääkkeet antoivat hänelle elämän takaisin. Se on tiedettävä ettei alkoholia käytetä tippaakaan silloin kun syödään lääkkeitä aillä lääke ja viina vaikuttavat samaa osaan aivoja ja viina ottaa pois lääkkeen vaikutuksen ja saa ihmisen voimaan hyvin huonosti . Moni ei niin yksinkertaista asiaa edes ole ymmärtänyt . Että tulla terveeksi on sentään enemmistön toive ja silloin tehdään hoito yhteistyössä lääkärin kanssa

        Minulle ei ole määrätty lääkkeen lääkettä liikehäiriöiden jälkeen jotka aikaansai itsetuhoajatuksia. Sain useista kokeiluista vain pahentunutta oloa. Eli kuuntelen mieluusti lääkäriä tässä asiassa ja lääkäri on kuunnellut minua. Erityisen tyhmää on vaihdella lääkkeitä jos olo on pahentunut lääkkeiden vuoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulle ei ole määrätty lääkkeen lääkettä liikehäiriöiden jälkeen jotka aikaansai itsetuhoajatuksia. Sain useista kokeiluista vain pahentunutta oloa. Eli kuuntelen mieluusti lääkäriä tässä asiassa ja lääkäri on kuunnellut minua. Erityisen tyhmää on vaihdella lääkkeitä jos olo on pahentunut lääkkeiden vuoksi.

        Käsittääkseni viinan otto ei ole absoluuttisesti kielletty. Tiedän moniakin ketkä ottaa kohtuudella lääkkeissä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulle ei ole määrätty lääkkeen lääkettä liikehäiriöiden jälkeen jotka aikaansai itsetuhoajatuksia. Sain useista kokeiluista vain pahentunutta oloa. Eli kuuntelen mieluusti lääkäriä tässä asiassa ja lääkäri on kuunnellut minua. Erityisen tyhmää on vaihdella lääkkeitä jos olo on pahentunut lääkkeiden vuoksi.

        On minullekin joskus ehdotettu jotain mielialalääkettä vaikka unta tukemaan, joskus jopa kivun hoitoon.
        Olen kuitenkin kieltäytynyt, kertonut suoraan millaista lääkkeiden kanssa aikoinaan oli, ja asia on jäänyt siihen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käsittääkseni viinan otto ei ole absoluuttisesti kielletty. Tiedän moniakin ketkä ottaa kohtuudella lääkkeissä

        En oikeastaan suosittelisi kenellekään mitään alkoholi-lääkkeet yhdistelmää.
        Itsellä on kokemusta takavuosilta, vaikka minulla ei kyllä sitä kohtuutta ollut touhuissa mukana ollenkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psyykkkisiä sairauksia ei ole olemassa..

        Jos psyykkisiä sairauksia ei ole olemassa, niin lopettakaa kaikki, hoidot ja lääkkeet ja puhumiset ja menkää töihin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos psyykkisiä sairauksia ei ole olemassa, niin lopettakaa kaikki, hoidot ja lääkkeet ja puhumiset ja menkää töihin!

        Psykiatriaa ei olisi olemassakaan, jos ei sellaiselle olisi koskaan ollut tarvetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatriaa ei olisi olemassakaan, jos ei sellaiselle olisi koskaan ollut tarvetta.

        Jaa no itseasiassa lopetin lääkkeeni ja menin töihin. Kertoo susta tosi paljon ihmisenä et näet hyvinvoinnin vain työn kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa no itseasiassa lopetin lääkkeeni ja menin töihin. Kertoo susta tosi paljon ihmisenä et näet hyvinvoinnin vain työn kautta.

        Taisit napata väärän kommentin kohdalta.
        Minä kirjoitin, ettei psykiatriaa olisi, jos....
        Mutta näen kyllä hyvinvoinnin paljonkin muuna kuin ainoastaan työn kautta.
        Kuka tykkää ja pystyy tekemään töitä, se on hyvä. Jos taas ei pysty töitä tekemään, ei siinäkään mitään pahaa ole, ja silti voi voida ihan hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa no itseasiassa lopetin lääkkeeni ja menin töihin. Kertoo susta tosi paljon ihmisenä et näet hyvinvoinnin vain työn kautta.

        Työ ei ole koko elämä, mutta se tekee elämästä kokonaisen.

        Lähtökohtaisesti aikuinen ihminen pitää itse itsestään huolen. Länsimaissa siihen konseptiin kuuluu työssäkäynti.

        Ihminen tarvitsee elämässään myös onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia. Niitä voi saada muualtakin kuin työelämästä, mutta työelämä on hemmetin hyvä väline siihen.

        Työstä saa myös rahaa. Se ei tuo automaattissti onnea, mutta se helpottaa elämää, ja sillä pystyy ylläpitämään myös muita itselle elämässä merkityksellisiä asioita.

        Jos mielisairauksia ei ole olemassa, niin silloin niitä ei voi myöskään käyttää syynä työstä pakoiluun, ja toisten rahoilla elämiseen. Niin se vaan on haluttiin tai ei.


    • Anonyymi

      Suomessa tapahtuu joka ikinen päivä keskimäärin 2 itsemurhaa ja on itsestään selvää että keskimäärin vähintään joka toiseen liittyy psyykelääkkeiden käyttö joka on tuhonnut ihmisen elämänilon ja tuonut erilaisia ja vakavia sairauksia.


      Itsemurhatilastoja Suomessa:

      Vuonna 2022 itsemurhan teki 740 suomalaista
      Vuonna 2022 itsemurhan teki Suomessa 740 henkilöä, mikä on 7 vähemmän kuin edellisenä vuonna (747 vuonna 2021; 717 vuonna 2020). 75% itsemurhan tehneistä oli miehiä. Noin joka kymmenes itsemurhiin kuolleista oli alle 25-vuotias ja joka neljäs oli 65 vuotta täyttänyt.

      Psyykenlääkkeiden käyttö Suomessa:

      Noin 700 000 suomalaista käyttää vuosittain ainakin lyhyen aikaa jotakin psyykenlääkettä. Aikuisista joka kymmenes käyttää tällaista lääkettä säännöllisesti, esimerkiksi kaksi prosenttia käyttää psykoosilääkettä ja kahdeksan prosenttia masennuslääkettä.17.8.2023

      • Anonyymi

        Neuroleptejä ei moni haluaisi käyttää, mutta yhteiskunta pakottaa..


      • Anonyymi

        Oho. Nyt tuli taas niin salaista tietoa että googlekaan ei sitä löytäny. Pistäppä taas lähteet siihen että missä tiedetään joka toisen itsarin johtuvan lääkkeistä.

        Sen mitä google löysi, on se että 40% miehistä tekee itsarin kännissä.

        Ylipäätään voisit selittää että miksi itsarien määrä on vähentynyt samojen vuosikymmenten aikana, milloin lääkkeiden käyttö on lisääntynyt?


      • Anonyymi

        Suomi on tunnettu kaa melankoliasta ja epäilevästi suhtautumista asioihin joissa tavallinen ihmisen ei näe epäilyn aihetta niin suomalainen kylällä näkee , oli asia mikä hyvänsä niin aina muka kustaan silmään .kuinka voi edes elää sellaisessa mielentilassa. .aina muka selitys jos jotain on tapahtunut ja lapinlisää laitetaan joka juttuun .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oho. Nyt tuli taas niin salaista tietoa että googlekaan ei sitä löytäny. Pistäppä taas lähteet siihen että missä tiedetään joka toisen itsarin johtuvan lääkkeistä.

        Sen mitä google löysi, on se että 40% miehistä tekee itsarin kännissä.

        Ylipäätään voisit selittää että miksi itsarien määrä on vähentynyt samojen vuosikymmenten aikana, milloin lääkkeiden käyttö on lisääntynyt?

        Google ei ole mikään totuuden selittäjä sinne ovat ihmiset laittaneet asioita . Totuuden saa oppikirjoista ja opetuksesta . Aina sanotaan potilaalle lääkärissäkin Ettei alettais googlaamaan sairauttaan sillä,se tekee ihmisen entistä sairaammaksi, koska ei ymmärrä tarkoituksia


      • Anonyymi

        Sairaus aiheuttaa itsemurhan ei mikään muu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaus aiheuttaa itsemurhan ei mikään muu

        Ei pidä paikkaansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä paikkaansa.

        Syy on sairaus ja asenne lääkkeisiin. Kun haetaan aina syyllistä jostain , moni potilas ei saa koskaan apua koska ei ole vastaanottavainen avulle. Jo etukäteen huopataan lääkkeestä ja asenne sen mukaisesti. Ja luetaan sivuvaikutuksista ja sittenhän niitä saakin . Aivoista lähtee kaikki . Ja jos ei lääke sovi niin vaihtaa toiseen.
        Miksi muut voivat hyvin lääkityksen kanssa on se että eivät katsele sivuvaikutuksia vaan luottavat että lääke auttaa.
        Pelko on kova siitä ettei vaan saa mitään myrkkyjä kuten se aina ilmaistaan .luulotautikin on vaikea hoidettava kun ollaan niin tärkeitä olevinaan , ei tavallinen ihminen ole mikään erikoisuus lääkärille , osaavat jo ulkoa kaikki epäilyt .kuuluvat muuten sairauteen nekin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syy on sairaus ja asenne lääkkeisiin. Kun haetaan aina syyllistä jostain , moni potilas ei saa koskaan apua koska ei ole vastaanottavainen avulle. Jo etukäteen huopataan lääkkeestä ja asenne sen mukaisesti. Ja luetaan sivuvaikutuksista ja sittenhän niitä saakin . Aivoista lähtee kaikki . Ja jos ei lääke sovi niin vaihtaa toiseen.
        Miksi muut voivat hyvin lääkityksen kanssa on se että eivät katsele sivuvaikutuksia vaan luottavat että lääke auttaa.
        Pelko on kova siitä ettei vaan saa mitään myrkkyjä kuten se aina ilmaistaan .luulotautikin on vaikea hoidettava kun ollaan niin tärkeitä olevinaan , ei tavallinen ihminen ole mikään erikoisuus lääkärille , osaavat jo ulkoa kaikki epäilyt .kuuluvat muuten sairauteen nekin

        Olin minäkin varmaan oikein "unelmapotilas", yli 20 vuotta. Enkä taatusti ollut millään tavalla lääkeskeinen. Käytinhän minä niitä lääkkeitä koko sen ajan. Mutta sain lopulta tarpeekseni jatkuvasta, väsymyksestä, aivosumusta, keskittymisvaikeuksista ja muistin heikkenemisestä. Kuka nyt haluaa dementoitua ennenaikaisesti?

        Mutta jos joku haluaa sairastua sydän ja verisuonitauteihin, diabetekseen, tai dementiaan, niin mikäs siinä. Koska niin tulee käymään niille, jotka ottavat kyseisiä lääkkeitä suuria annosmääriä, tai käyttää niitä useita vuosikymmeniä. Riskit sairastua muihin sairauksiin ovat liian suuret.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olin minäkin varmaan oikein "unelmapotilas", yli 20 vuotta. Enkä taatusti ollut millään tavalla lääkeskeinen. Käytinhän minä niitä lääkkeitä koko sen ajan. Mutta sain lopulta tarpeekseni jatkuvasta, väsymyksestä, aivosumusta, keskittymisvaikeuksista ja muistin heikkenemisestä. Kuka nyt haluaa dementoitua ennenaikaisesti?

        Mutta jos joku haluaa sairastua sydän ja verisuonitauteihin, diabetekseen, tai dementiaan, niin mikäs siinä. Koska niin tulee käymään niille, jotka ottavat kyseisiä lääkkeitä suuria annosmääriä, tai käyttää niitä useita vuosikymmeniä. Riskit sairastua muihin sairauksiin ovat liian suuret.

        Korjaus edelliseen tekstiin: en siis ollut lääkevastainen sen 20 vuoden aikana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korjaus edelliseen tekstiin: en siis ollut lääkevastainen sen 20 vuoden aikana.

        Suurin piirtein saman ajan minäkin popsin pillereitä, en ollut lääkevastainen, päinvastoin, joskus meni enemmän kuin lääkärit määräsivät.
        Vasta jälkeenpäin, kokemusteni jälkeen, olen kääntynyt aika kriittiseksi lääkkeiden suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä paikkaansa.

        Tuo sairauksista syyttelijä pitäisi häipyä tältä palstalta. Hän on täysi maallikko, joka ei ymmärrä mitään näistä asioista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo sairauksista syyttelijä pitäisi häipyä tältä palstalta. Hän on täysi maallikko, joka ei ymmärrä mitään näistä asioista.

        Ei taida ketään jäädä tänne, jos maallikoilta kielletään keskustelu...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Neuroleptejä ei moni haluaisi käyttää, mutta yhteiskunta pakottaa..

        Jaa että vaan pakotetaan kas kun miksi olet lääkäriin mennyt kun sulle kirjoitetaan lääkkeitä . Eiköhän niitä sairauteen kirjoiteta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä paikkaansa.

        Siis mikä muu sen aiheuttaisi jos ei sairas ihminen itse saa päähänsä niitä ajatuksia .
        Lääke kirjouitetaan siksi että,olo parantuisi , joka tapahtuu vähitellen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syy on sairaus ja asenne lääkkeisiin. Kun haetaan aina syyllistä jostain , moni potilas ei saa koskaan apua koska ei ole vastaanottavainen avulle. Jo etukäteen huopataan lääkkeestä ja asenne sen mukaisesti. Ja luetaan sivuvaikutuksista ja sittenhän niitä saakin . Aivoista lähtee kaikki . Ja jos ei lääke sovi niin vaihtaa toiseen.
        Miksi muut voivat hyvin lääkityksen kanssa on se että eivät katsele sivuvaikutuksia vaan luottavat että lääke auttaa.
        Pelko on kova siitä ettei vaan saa mitään myrkkyjä kuten se aina ilmaistaan .luulotautikin on vaikea hoidettava kun ollaan niin tärkeitä olevinaan , ei tavallinen ihminen ole mikään erikoisuus lääkärille , osaavat jo ulkoa kaikki epäilyt .kuuluvat muuten sairauteen nekin

        Kun ei ole mitään syytä, mitä lääkkeiden pitäisi auttaa. Olen terve kuin pukki..


      • Anonyymi

        Eli mitä, puhutaanko me jostain promillesta. Eli niin pienestä luvusta mikä jossain tutkimuksessa menee virhemarginaaliin.

        Eli sillä mittarilla mitattuna puhutaan hemmetin turvallisista lääkkeistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ei ole mitään syytä, mitä lääkkeiden pitäisi auttaa. Olen terve kuin pukki..

        No sit ei varmaan ole mitään syyt lähteä foorumeilla etsimään niitä sytä lääkäreistä ja lääkkeistä, tai muista ihmisistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sit ei varmaan ole mitään syyt lähteä foorumeilla etsimään niitä sytä lääkäreistä ja lääkkeistä, tai muista ihmisistä.

        Ikävää todeta, mutta syyt löytyvät yleensä omasta itsestä.
        Se mitä muut tekevät tai sanovat, ei sinänsä vaikuta ihmiseen, vaan se, miten kuulija ottaa kaiken vastaan, kuinka hän itse asennoituu kuulemaansa, ja minkälaisia tunteita kuulemansa herättää hänessä itsessään.
        Usein sanotaan, että ongelmia ei ole paljoa olemassa, vaan ihminen voi tehdä itse asioista ongelmia/ongelmallisia itselleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin piirtein saman ajan minäkin popsin pillereitä, en ollut lääkevastainen, päinvastoin, joskus meni enemmän kuin lääkärit määräsivät.
        Vasta jälkeenpäin, kokemusteni jälkeen, olen kääntynyt aika kriittiseksi lääkkeiden suhteen.

        Ainahan lääkkeissä on jotain sivuvaikutuksia , siis kaikissa lääkkeissä ei ainoastaan psyykkeen lääkkeissä .
        Sitten in niitäkin jotka eivät todellakaan saa mitään sivuvaikutuksia , yleensä korkeasti koulutettuja jotka ymmärtävät että sairaaksi voi jokain tulla ja silloin mennään lääkäriin .
        Janyhteistyössä lääkärin kanssa suunnitellaan hoito muoto joka olisi paras. Ennakkoluuloja eivät myöskään kanna lääkkeistä mitenkään , joten sekin on yksi syy että tulevat terveeksi
        Kun eivät mielikuvittele asiasta mitkä eivät ole muuta kun hoitomuoto sairauteen . Se joka hankaa lääkettä vastaan ei tule koskaan terveeksi , sillä itse on oltava hoidossaan mukana


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainahan lääkkeissä on jotain sivuvaikutuksia , siis kaikissa lääkkeissä ei ainoastaan psyykkeen lääkkeissä .
        Sitten in niitäkin jotka eivät todellakaan saa mitään sivuvaikutuksia , yleensä korkeasti koulutettuja jotka ymmärtävät että sairaaksi voi jokain tulla ja silloin mennään lääkäriin .
        Janyhteistyössä lääkärin kanssa suunnitellaan hoito muoto joka olisi paras. Ennakkoluuloja eivät myöskään kanna lääkkeistä mitenkään , joten sekin on yksi syy että tulevat terveeksi
        Kun eivät mielikuvittele asiasta mitkä eivät ole muuta kun hoitomuoto sairauteen . Se joka hankaa lääkettä vastaan ei tule koskaan terveeksi , sillä itse on oltava hoidossaan mukana

        Taas joku alan ammattilainen nostaa paremmin pärjäävät jalustalle, " yleensä korkeasti koulutettuja, jotka ymmärtävät " jne...
        Ei ole haittavaikutukset eikä hyvätkään vaikutukset koulutuksesta kiinni, vaan ihan on ihmisistä kiinni, kuka mitenkin tuntee, miten lääkkeet keneenkin vaikuttavat.

        " Ennakkoluuloja eivät myöskään kanna..". Siis mitä ? Jos jollain on sellaiset ennakkoluulot. että ajattelee jopa lääkkeestä olevan itselleen apua, niin hänkö ei ennakkoluulojensa takia tule terveeksi ?

        Ja korkeampi koulutusko se rajaa jollain tietyllä tapaa sitä ihmisen mielikuvitusta ? Anna mun kaikki kestää....

        Eikös nykyään puhuta paljon siitä samanarvoisuudesta ? Se on vaan taas unohtunut jonnekin, jäänyt vain sanoiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syy on sairaus ja asenne lääkkeisiin. Kun haetaan aina syyllistä jostain , moni potilas ei saa koskaan apua koska ei ole vastaanottavainen avulle. Jo etukäteen huopataan lääkkeestä ja asenne sen mukaisesti. Ja luetaan sivuvaikutuksista ja sittenhän niitä saakin . Aivoista lähtee kaikki . Ja jos ei lääke sovi niin vaihtaa toiseen.
        Miksi muut voivat hyvin lääkityksen kanssa on se että eivät katsele sivuvaikutuksia vaan luottavat että lääke auttaa.
        Pelko on kova siitä ettei vaan saa mitään myrkkyjä kuten se aina ilmaistaan .luulotautikin on vaikea hoidettava kun ollaan niin tärkeitä olevinaan , ei tavallinen ihminen ole mikään erikoisuus lääkärille , osaavat jo ulkoa kaikki epäilyt .kuuluvat muuten sairauteen nekin

        En tunnusta mitään sairautta. Mielenterveysongelmat eivät ole sairauksia. Ne ovat ongelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa että vaan pakotetaan kas kun miksi olet lääkäriin mennyt kun sulle kirjoitetaan lääkkeitä . Eiköhän niitä sairauteen kirjoiteta

        Kaikki kokemattomat neuvojat ovat typeriä. Yksikään ei ymmärrä mielenterveysongelmista mitään. Sairauksia ne eivät ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki kokemattomat neuvojat ovat typeriä. Yksikään ei ymmärrä mielenterveysongelmista mitään. Sairauksia ne eivät ole.

        Monilla ihmisillä on ongelmia.
        Toiset ihmiset sairastuvat ongelmiensa takia, eli ongelmat menevät ylitsepääsemättömiksi.
        Jotkut taas pystyvät elämään suurin piirtein normaalia elämää ongelmista huolimatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tunnusta mitään sairautta. Mielenterveysongelmat eivät ole sairauksia. Ne ovat ongelmia.

        Ei kai sitä kutsuta sairaudentunnottomuudeksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki kokemattomat neuvojat ovat typeriä. Yksikään ei ymmärrä mielenterveysongelmista mitään. Sairauksia ne eivät ole.

        Mikään oma subjektiivinen komekus ei ole absoluuttinen fakta joka todistaisi sen, että kaikki muut kokisivat samalla tavalla, tai että se olisi jotnekin tutkimusten valossa se oikea kokemus.

        Siinä valossa on vähnä typerää väittää ymmärtävänsä mielenterveysongelmia, jos ei edes kykene puhumaan muusta kuin lääkkeiden sivuvaikutuksista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikään oma subjektiivinen komekus ei ole absoluuttinen fakta joka todistaisi sen, että kaikki muut kokisivat samalla tavalla, tai että se olisi jotnekin tutkimusten valossa se oikea kokemus.

        Siinä valossa on vähnä typerää väittää ymmärtävänsä mielenterveysongelmia, jos ei edes kykene puhumaan muusta kuin lääkkeiden sivuvaikutuksista.

        "Sitten in niitäkin jotka eivät todellakaan saa mitään sivuvaikutuksia , yleensä korkeasti koulutettuja jotka ymmärtävät että sairaaksi voi jokain tulla ja silloin mennään lääkäriin ."

        Ai korkeakoulutusko suojaa lääkehaitoilta. Voi pyhä yksinkertaisuus.

        Kyllä kuule monien kognitio ja tunne-elämä on kohentunut kun ovat lopettaneet psykiatrian lääkepolun etenkin tilanteessa missä on alkanut tulla liikehäiriöitä, vieroitusoireita, huonoja lääkereaktioita tai muuta terveyden pettämistä lääkkeiden jälkeen. Ei ole tervettä napsia itselleen liikehäiriöitä. Se ei lisää kenenkään hyvinvointia.

        Itse uskon että hermostolla voi tulla raja vastaan sietää näitä aineita. Psykiatrian mielestä ei mikä voi synnytttää suurta harmia.


      • Anonyymi

        Itsemurhiin syypää ei ole lääkkeet, vaan ihmisen omat ratkaisemattomat ristiriidat, usein alitajuiset


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olin minäkin varmaan oikein "unelmapotilas", yli 20 vuotta. Enkä taatusti ollut millään tavalla lääkeskeinen. Käytinhän minä niitä lääkkeitä koko sen ajan. Mutta sain lopulta tarpeekseni jatkuvasta, väsymyksestä, aivosumusta, keskittymisvaikeuksista ja muistin heikkenemisestä. Kuka nyt haluaa dementoitua ennenaikaisesti?

        Mutta jos joku haluaa sairastua sydän ja verisuonitauteihin, diabetekseen, tai dementiaan, niin mikäs siinä. Koska niin tulee käymään niille, jotka ottavat kyseisiä lääkkeitä suuria annosmääriä, tai käyttää niitä useita vuosikymmeniä. Riskit sairastua muihin sairauksiin ovat liian suuret.

        Sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, tulevat liikkumattomuudesta ja huonosta ruokavaliosta. Syö vähemmän, liiku enemmän.
        Olen muuttanut ruokavaliotani enemmän kasvis-voittoiseksi. Välillä ei lihaa lainkaan, otan soijarouhetta, kalaa kanaa, herneitä, papuja. Kolesteroli ok, verenpaine ok, paino kurissa. ei tupakkaa


      • Anonyymi

        On turhaa sanoa, että joka toiseen itsemurhaan liittyy psyykenlääkkeet. Ihminen tarvitsee psykiatrista apua ja saa sitä. Hän saa lääkkeitä. Ei ne lääkkeet ole syy itsemurhiin, vaan ne ongelmat, miksi se ihminen meni alun alkaen hakemaan apua. Minulla on itsellä nuoruudessa yksi kompastuminen ns. "itsemurhaan" . Syy ei ollut lääkkeet, vaan kaoottinen tilanne psyykkisesti.
        Jumala auttoi minua. Se oli koetus. Oli menetetty tuki, jota tarvitsin.En minä halunnut kuolla, vaan se oli yritys ratkaista ongelma. Olin yön sairaalassa vatsahuuhtelussa. Aamulla luikin tieheni. Joku olisi tullut kyllä keskustelemaan minun kanssani, mutta minulla oli muita, joita käytin sellaiseen.
        Tein sitten päätöksen: Minä luovun ajattelutavasta, että kuolema olisi ratkaisu ongelmiin.


    • Anonyymi

      Tiedän muutaman joka on tehnyt kun einhalunjut lääkitystä . Sitten on niin ettö sairaus itse tekee itsemurha ajatukset. Ei neuroleptit . Joten pysy asiassa.

      • Anonyymi

        Neuroleptit tuhoavat käyttäjän aivot ja liuottavat aivomassaa joka on todistettu lukuisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa globaalisti eri maissa.

        Myös Suomessakin jopa jotkut julkisuuden henkilötkin ovat tappaneet itsensä joilla on ollut neuroleptilääkitys.

        Hävytön myrkkyhoito jatkuu Suomessa vieläkin vuonna 2024


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Neuroleptit tuhoavat käyttäjän aivot ja liuottavat aivomassaa joka on todistettu lukuisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa globaalisti eri maissa.

        Myös Suomessakin jopa jotkut julkisuuden henkilötkin ovat tappaneet itsensä joilla on ollut neuroleptilääkitys.

        Hävytön myrkkyhoito jatkuu Suomessa vieläkin vuonna 2024

        Muistaakseni muutamalla julkkiksella oli masennuslääkitys. Toki nekin aiheuttavat itsetuhoisuutta. Mutta kyllähän ne neuroleptit tuhoavat aivoja, vaikuttavat kognitioon, aiheuttavat anhedoniaa ja johtavat etenkin pitkäaikaiskäytössä itsemurhiin. Asia, jota ei juurikaan edes kunnolla tutkita. On helpompaa laittaa tapahtuneet itsemurhat sairauden tiliin. En suosittele kenellekään, että uskoo lääkäreitä, että alkaa käyttää omaa hermostoa ja sen toimintaa vain sotkevia lääkkeitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Neuroleptit tuhoavat käyttäjän aivot ja liuottavat aivomassaa joka on todistettu lukuisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa globaalisti eri maissa.

        Myös Suomessakin jopa jotkut julkisuuden henkilötkin ovat tappaneet itsensä joilla on ollut neuroleptilääkitys.

        Hävytön myrkkyhoito jatkuu Suomessa vieläkin vuonna 2024

        Söin neuroleptejä suunnilleen parikymmentä vuotta. Ehkä aivoni ovat jo osittain liuenneet, mutta näinkin pärjäilen. Ei tee mieli itselleni mitään pahaa tehdä.


      • Anonyymi

        Haista sinä pitkä p****. Kun et tiedä toisten sairauksista mitään, älä leiki lääkäriä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistaakseni muutamalla julkkiksella oli masennuslääkitys. Toki nekin aiheuttavat itsetuhoisuutta. Mutta kyllähän ne neuroleptit tuhoavat aivoja, vaikuttavat kognitioon, aiheuttavat anhedoniaa ja johtavat etenkin pitkäaikaiskäytössä itsemurhiin. Asia, jota ei juurikaan edes kunnolla tutkita. On helpompaa laittaa tapahtuneet itsemurhat sairauden tiliin. En suosittele kenellekään, että uskoo lääkäreitä, että alkaa käyttää omaa hermostoa ja sen toimintaa vain sotkevia lääkkeitä.

        Masennus itsestään aiheuttaa itsemurha ajatuksia ja usein ennenkun lääke alkaa vaikuttaa niin voi masennus lisääntyä hieman .
        Mutta hyvä tietää kuitenkin että masennus menee aina ohitse toisilla pian toisilla ottaa kauemman aikaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haista sinä pitkä p****. Kun et tiedä toisten sairauksista mitään, älä leiki lääkäriä.

        Sinähän siinä leikit farmaseuttia, kun niin kovasti terveenä kirjoittelet lääkkeistä ja sairauksista . Ja sairastahan jokin on kun haistatellaan ihmisille. Kukaan ei leiki lääkäriä mutta joku on lääkäri ja se ei ole leikkimistä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Neuroleptit tuhoavat käyttäjän aivot ja liuottavat aivomassaa joka on todistettu lukuisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa globaalisti eri maissa.

        Myös Suomessakin jopa jotkut julkisuuden henkilötkin ovat tappaneet itsensä joilla on ollut neuroleptilääkitys.

        Hävytön myrkkyhoito jatkuu Suomessa vieläkin vuonna 2024

        Sinä liouttat omia teorioitasi ja uskot niihin ja silloin ei ole odotettavissakaan tervehtymistä,.äse joka työskenteleealalla näkee parantumisen , mutta netti psyykkisesti sairaat elävät epäluulojen vallassa. Muuten aivot kutistuu jonkin verran jokaisella vanhetessa sekin on luonnollinen asia. Ei pitäisi mennä selittelemään asioita silloin kun ei tiedä lääketieteestä mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä liouttat omia teorioitasi ja uskot niihin ja silloin ei ole odotettavissakaan tervehtymistä,.äse joka työskenteleealalla näkee parantumisen , mutta netti psyykkisesti sairaat elävät epäluulojen vallassa. Muuten aivot kutistuu jonkin verran jokaisella vanhetessa sekin on luonnollinen asia. Ei pitäisi mennä selittelemään asioita silloin kun ei tiedä lääketieteestä mitään.

        Makakiapinoilla tavattiin aivojen kutistumaa neurolepteissä etenkin etuotsalohkoissa joka saattoi olla 10 prosenttia. Neuroleptit aikaansaa tardiivia dyskinesiaa mikä on vaurio aivoille. Siihen usein liittyy myös kognitiivinen dementiamainen oireisto.

        Näin saa aivonsa vanhenemaan pikavauhdilla.

        Aivoja suojaa liikkuminen, aivojen aktiivisena pitäminen, terveellinen ruokavalio ja kunnon lepo mitkä sen sijaan lisäävät neurogeneesiä eli uusien hermosolujen syntymistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Makakiapinoilla tavattiin aivojen kutistumaa neurolepteissä etenkin etuotsalohkoissa joka saattoi olla 10 prosenttia. Neuroleptit aikaansaa tardiivia dyskinesiaa mikä on vaurio aivoille. Siihen usein liittyy myös kognitiivinen dementiamainen oireisto.

        Näin saa aivonsa vanhenemaan pikavauhdilla.

        Aivoja suojaa liikkuminen, aivojen aktiivisena pitäminen, terveellinen ruokavalio ja kunnon lepo mitkä sen sijaan lisäävät neurogeneesiä eli uusien hermosolujen syntymistä.

        Lääketiedekö sponsored by pharma tutkimuksensa kanssa tietää jossa lääkkeet vaikuttaa erityisen hyödyllisiltä ja suotuisilta etenkin lääketehtaiden tutkimuksissa.

        Neuroleptit on neurotoksisia aivoille huonoja aineita jotka eivät ole neuroprotektiivisia millään tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Neuroleptit tuhoavat käyttäjän aivot ja liuottavat aivomassaa joka on todistettu lukuisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa globaalisti eri maissa.

        Myös Suomessakin jopa jotkut julkisuuden henkilötkin ovat tappaneet itsensä joilla on ollut neuroleptilääkitys.

        Hävytön myrkkyhoito jatkuu Suomessa vieläkin vuonna 2024

        Onko se hoito ulkomailla sitten muka parempi. Pitäisi olla todellista, tutkittua faktaa, ei yhden huu-haa-hörhön kirjoituksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääketiedekö sponsored by pharma tutkimuksensa kanssa tietää jossa lääkkeet vaikuttaa erityisen hyödyllisiltä ja suotuisilta etenkin lääketehtaiden tutkimuksissa.

        Neuroleptit on neurotoksisia aivoille huonoja aineita jotka eivät ole neuroprotektiivisia millään tavalla.

        Luuletko ettei "ostaja" tee omia tutkimuksiaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko se hoito ulkomailla sitten muka parempi. Pitäisi olla todellista, tutkittua faktaa, ei yhden huu-haa-hörhön kirjoituksia.

        Ihmiset kuvittelevat usein turhaan, että muualla olisi muka parempi.
        Miksiköhän tuollainen ajattelu on yleisempää mt-ongelmaisilla ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko ettei "ostaja" tee omia tutkimuksiaan?

        Ei taida perus psykoosisairas tietää kuka maksaa viulut ja on se todellinen ostaja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset kuvittelevat usein turhaan, että muualla olisi muka parempi.
        Miksiköhän tuollainen ajattelu on yleisempää mt-ongelmaisilla ?

        Kai kaikilla on niitä haaveita että ruoho on vihreämpää aidan takana. Ero lienee siinä että miten realistisia ne haaveet ovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai kaikilla on niitä haaveita että ruoho on vihreämpää aidan takana. Ero lienee siinä että miten realistisia ne haaveet ovat.

        Tämä kyllä totta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko ettei "ostaja" tee omia tutkimuksiaan?

        No esim pssd:stä ei kukaan tee tutkimuksia. Ei ostaja eikä lääkeyhtiö. Ei vain kiinnosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No esim pssd:stä ei kukaan tee tutkimuksia. Ei ostaja eikä lääkeyhtiö. Ei vain kiinnosta.

        Miten on mahdollista, että koko pssd on edes olemassa, jos siitä ei olisi tehty tutkimuksia ?
        Onhan sitä tutkittu, että on löydetty sellaisen olemassa olo, ja se on saatu tautiluokituslistalle.
        Ja kun pssd tiedetään, sitä pystytään hoitamaan, ainakin yrittämään hoitoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No esim pssd:stä ei kukaan tee tutkimuksia. Ei ostaja eikä lääkeyhtiö. Ei vain kiinnosta.

        Pitäisikö pssd potilaiden järjestää vaikka joukkorahoitus tällaiseen tutkimukseen?


    • Anonyymi

      Miksi tilastollisesti meidän skitsofreenikkojen määrä ei vähene, jos meillä on näin "näppärä" keino päästä niistä eroon?

      Vai onko kuitenkin niin että ajatus pankkiryöstöstä, ei ole sama asia kuin sen toteuttaminen?

      • Anonyymi

        Siksi, koska kenelle tahansa voidaan myös "keksiä" omasta päästä oli diagnoosi, mikä tahansa. Alalla harjoitetaan oireiden liioittelua ja jopa suoranaista valehtelua potilaista tehtyihin kirjauksiin. "Löydetään" olevinaan johonkin sopivat oireet. Veikkaanpa, että suurin osa nykyisistäkin kyseisen diagnoosin saaneista eivät ole oikeasti mitään "skitsofreenikkoja".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi, koska kenelle tahansa voidaan myös "keksiä" omasta päästä oli diagnoosi, mikä tahansa. Alalla harjoitetaan oireiden liioittelua ja jopa suoranaista valehtelua potilaista tehtyihin kirjauksiin. "Löydetään" olevinaan johonkin sopivat oireet. Veikkaanpa, että suurin osa nykyisistäkin kyseisen diagnoosin saaneista eivät ole oikeasti mitään "skitsofreenikkoja".

        Psykiatrit kuvittelevat, että kaikki ovat mielisairaita:
        -Työttömyys on mielisairaus
        -Kodittomuus on mielisairaus
        -Yli- ja alipaino on mielisairaus
        -Huono fiilis on mielisairaus
        -Hyvä fiilis on mielisairaus
        -Väärä mielipide on mielisairaus
        -Väärä elämäntapa on mielisairaus
        -Jos henkilö ei usko olevansa mielisairas, niin sekin on mielisairaus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrit kuvittelevat, että kaikki ovat mielisairaita:
        -Työttömyys on mielisairaus
        -Kodittomuus on mielisairaus
        -Yli- ja alipaino on mielisairaus
        -Huono fiilis on mielisairaus
        -Hyvä fiilis on mielisairaus
        -Väärä mielipide on mielisairaus
        -Väärä elämäntapa on mielisairaus
        -Jos henkilö ei usko olevansa mielisairas, niin sekin on mielisairaus

        No kun ei käy jäfkeen. Miksi skitsofreenikkojen määrä ei kasva, jos kerta kaikki voidaan diagnosoida sellaisiksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kun ei käy jäfkeen. Miksi skitsofreenikkojen määrä ei kasva, jos kerta kaikki voidaan diagnosoida sellaisiksi?

        Psykiatrithan valittelevat jatkuvaa resurssipulaa. Eli toisinsanoen haluavat lisää rahaa veronmaksajilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrithan valittelevat jatkuvaa resurssipulaa. Eli toisinsanoen haluavat lisää rahaa veronmaksajilta.

        Eiköhän se psykiatrille ole se ja sama että onko jonossa kymmenen vai sata potilasta. Sama palkkahan siitä tulee.

        Eiköhän se valitus tule sieltä pidemmän jonon perältä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän se psykiatrille ole se ja sama että onko jonossa kymmenen vai sata potilasta. Sama palkkahan siitä tulee.

        Eiköhän se valitus tule sieltä pidemmän jonon perältä.

        Haluavat lisää rahaa jotta voivat laittaa enemmän viattomia ihmisiä lukkojen taakse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haluavat lisää rahaa jotta voivat laittaa enemmän viattomia ihmisiä lukkojen taakse.

        Ihmisiä ei laiteta lukkojen taakse ilman syytä, se ei ole ihan halpaa " lystiä ".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisiä ei laiteta lukkojen taakse ilman syytä, se ei ole ihan halpaa " lystiä ".

        Nolla veroprosentilla taitaa kaikki yhteiskunnassa olla halpaa lystiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisiä ei laiteta lukkojen taakse ilman syytä, se ei ole ihan halpaa " lystiä ".

        Tottakai psykiatrit keksitvät jonkun syyn vapaudenriistolle. Kyse on kuitenkin ihmisestä joka ei ole tehnyt mitään rikosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi, koska kenelle tahansa voidaan myös "keksiä" omasta päästä oli diagnoosi, mikä tahansa. Alalla harjoitetaan oireiden liioittelua ja jopa suoranaista valehtelua potilaista tehtyihin kirjauksiin. "Löydetään" olevinaan johonkin sopivat oireet. Veikkaanpa, että suurin osa nykyisistäkin kyseisen diagnoosin saaneista eivät ole oikeasti mitään "skitsofreenikkoja".

        Niinhän se aina on skitsofreenikoille usein ” annetaan ” väärä diagnoosi , juuri se on merkki sairaudesta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrit kuvittelevat, että kaikki ovat mielisairaita:
        -Työttömyys on mielisairaus
        -Kodittomuus on mielisairaus
        -Yli- ja alipaino on mielisairaus
        -Huono fiilis on mielisairaus
        -Hyvä fiilis on mielisairaus
        -Väärä mielipide on mielisairaus
        -Väärä elämäntapa on mielisairaus
        -Jos henkilö ei usko olevansa mielisairas, niin sekin on mielisairaus

        Tämä luokka onkin lääketieteen koekaniineja.. eivät yhteiskunnalle hyödyllisiä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä luokka onkin lääketieteen koekaniineja.. eivät yhteiskunnalle hyödyllisiä

        Jospa lääketiede pitää heitä hyödyllisinä....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi, koska kenelle tahansa voidaan myös "keksiä" omasta päästä oli diagnoosi, mikä tahansa. Alalla harjoitetaan oireiden liioittelua ja jopa suoranaista valehtelua potilaista tehtyihin kirjauksiin. "Löydetään" olevinaan johonkin sopivat oireet. Veikkaanpa, että suurin osa nykyisistäkin kyseisen diagnoosin saaneista eivät ole oikeasti mitään "skitsofreenikkoja".

        No niin siinähän se sairaus taas ilmeni ihan tutulla tavalla . Siis diagnoosikin on muka keksitty. Voin sanoa että moni sairas sanoo kuten sinä , koska eivät hyväksy sairauttaan . Hyväkyminen on yksi askel terveyteen, että osaa ajatella että myöten voi hyvin.ja syön lääkkeet että saan hyvän oloni takaisin vähitellen . Mutta ei näille on muka aina tehty väärä diagnoosi , menevät siis lääkäriin terveenä vai ?
        Kyllä se niin on ettei diagnoosia anneta oikein helpolla ennen kun on selvillä miten potilas voi . Se on hyvin vastuuna alaista työtä jossa ei huviksensa jaella vääriä diagnooseja .
        Mutta sekin kuuluu sairauden kuvaan että harhaluulot itsestään ovat sellaiset ettei itse tunnisteta sairauttaan . Ei kai lääkäri voi kirjoittaa diagnoosiksi mitäön muuta kun mikä se on, vaikka potilas miten änkkää esim selkäkipuaan .
        Aika herätä huomaaman että lääkäriin mennään jos halutaan tulla terveeksi eikä saamaan mitään diagnoosia jota ei lääketiede edes tue.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatrit kuvittelevat, että kaikki ovat mielisairaita:
        -Työttömyys on mielisairaus
        -Kodittomuus on mielisairaus
        -Yli- ja alipaino on mielisairaus
        -Huono fiilis on mielisairaus
        -Hyvä fiilis on mielisairaus
        -Väärä mielipide on mielisairaus
        -Väärä elämäntapa on mielisairaus
        -Jos henkilö ei usko olevansa mielisairas, niin sekin on mielisairaus

        Ei psykiatrit mitenkään kuvittele sellaisia mistä kirjoitat . Esim ihminen joka on vuosikausia työttömänä kärsii jostakin kun ei hommaa työpaikkaa .äkosittomuus voi tehdä hmisen sairaaksi turvattomuuden tunnevammaisia siinä tulee jos ei ole kotia . Painolla eiole mitäön tekemistä asian kanssa jos ei olemtodellamhyvin laiha tai liian kivaa kyetäkseen töihin eikä,tee mitäön asialle,
        Ei ihme että,olet sairas koska sinulle on hybåvin alkeiden tapa kirjoittaa sepustuksesi lääkäreistä jotka eivä tee ketään mielisairaaksi jaan yrittävät auttaa ihmistä,joka ON mieleltään sairas


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No niin siinähän se sairaus taas ilmeni ihan tutulla tavalla . Siis diagnoosikin on muka keksitty. Voin sanoa että moni sairas sanoo kuten sinä , koska eivät hyväksy sairauttaan . Hyväkyminen on yksi askel terveyteen, että osaa ajatella että myöten voi hyvin.ja syön lääkkeet että saan hyvän oloni takaisin vähitellen . Mutta ei näille on muka aina tehty väärä diagnoosi , menevät siis lääkäriin terveenä vai ?
        Kyllä se niin on ettei diagnoosia anneta oikein helpolla ennen kun on selvillä miten potilas voi . Se on hyvin vastuuna alaista työtä jossa ei huviksensa jaella vääriä diagnooseja .
        Mutta sekin kuuluu sairauden kuvaan että harhaluulot itsestään ovat sellaiset ettei itse tunnisteta sairauttaan . Ei kai lääkäri voi kirjoittaa diagnoosiksi mitäön muuta kun mikä se on, vaikka potilas miten änkkää esim selkäkipuaan .
        Aika herätä huomaaman että lääkäriin mennään jos halutaan tulla terveeksi eikä saamaan mitään diagnoosia jota ei lääketiede edes tue.

        Kun nuorella ihmisellä riistäytyy päihteiden käyttö käsistä, hän alkaa oireilemaan psyykkisesti, tulee deliriumeja, psykooseja, mielialan heittelyä, ja sitten häntä aletaan lääkitsemään neurolepteillä ja muilla psyyken lääkkeillä, jonka seurauksena psyyke menee enemmän ja enemmän sekaisin, kun päihteidenkin käyttö on edelleen mukana kuvioissa, niin onko ne lääkkeet ihan aidosti oikea tapa hoitaa tuollaista nuorta ?

        Lisäksi hänelle annetaan psykoosisairauden diagnoosi ainoastaan siitä syystä, kun kyseisellä hetkellä, siinä ajassa, on päihteet se ongelma, joka aiheuttaa psykooseja ym.
        Häntä yritetään hoitaa, lääkityksiä lisäillään ja vaihdellaan ilman mitään erityistä syytä, kokeillaan vain, olisiko jostain yhdistelmästä mahdollisesti hyötyä.
        Ei sillä tavalla saa nuorta ihmistä paranemaan, ei edes toipumaan, saati edes suunnittelemaan mitään tulevaa, itselleen ehkä parempaa elämää.

        Sitten käykin niin, että lopulta tuo ihminen saa itsensä ja elämänsä kasattua, päihteet jäävät menneeseen elämään, eli käyttö loppuu, psyykkiset ongelmat ( psykoosit, deliriumit ) katoavat myös päihteiden käytön loputtua, ja siltikin psykoosisairaus diagnoosi jää elämään ja olemaan vuosikausiksi ilman ainuttakaan psykoosia ( joihin päihteiden käyttö oli johtanut, ja lääkkeiden tultua kuvioihin päihteiden yhteyteen, psykoosit ja deliriumit toistuivat useammin ) Jääkö ihminen lopuksi elämäänsä psykoosisairaaksi, koska hänellä on siitä diagnoosi ?
        Vai tuleeko tässäkin kohtaa vastaukseksi se, ettei ihminen itse ymmärrä muka olevansa sairas, ja tarvitsisi niitä lääkkeitään joka tapauksessa huolimatta siitä, ettei ole oireillut vuosikausiin ?

        Voisiko tämä " ammattilainen ", joka täällä kovasti puolustelee lääkkeitä, viittailee sairaudentuntoon/-tunnottomuuteen, kertoa mikä hänen ajatuksensa on tuosta, jonka tulin kirjoittaneeksi, vieläkö suosittelisit esim. tuollaiselle henkilölle lääkityksiä ? Ja jos, niin miksi, miten perustelisit sen, että hän tarvitsisi edelleen lääkkeitä ( jos siis olet sitä mieltä ) ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nolla veroprosentilla taitaa kaikki yhteiskunnassa olla halpaa lystiä.

        Jos "lukkojen taakse " laitetaan, niin se on yhteiskunnalle todella kallista. Jos joku muuta väittää, on itse todella sairas


    • Anonyymi

      Itsemurhan tehneillä ongelmat omasta elämästä ovat niin suuria, että he syöksyvät kuolemaan

      • Anonyymi

        Elämän ongelmat eivät ole sairauksia.


      • Anonyymi

        En minäkään aikoinaan yrittänyt itseäni tappaa lääkkeiden takia, vaan ihan itseni takia.
        En kestänyt enkä sietänyt itseäni, enkä omaa oloani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään aikoinaan yrittänyt itseäni tappaa lääkkeiden takia, vaan ihan itseni takia.
        En kestänyt enkä sietänyt itseäni, enkä omaa oloani.

        Minä siedän ihan hyvin itseäni. Itseni suhteen ei ole mitään ongelmia. Mutta lääkkeiden suhteen on ongelmia.


    • Hei kaikki, joilla itsellänne tai läheisellänne on itsetuhoisia ajatuksia,

      Itsetuhoisista ajatuksista kannattaisi keskustella ammattilaisen kanssa. On olemassa monia auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä. Ao. palveluista voi halutessaan saada tukea ja vinkkejä myös muuhun avun hakemiseen.

      - Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/

      Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy mm. MIELI Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/

      Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.

      Joka viikko maanantaista keskiviikkon klo 15-19 ja torstaina klo 15-21 on MIELI Kriisichat päivystys, jossa voi jutella kahden kesken päivystäjän kanssa. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

      - MIELI Kriisipuhelin

      Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin Kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.

      - Kriisikeskukset

      Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Osassa yksiköistä myös etävastaanotto on mahdollinen. Yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisivastaanotoilla/

      Akuutissa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä oman kunnan psykiatriseen päivystykseen tai soittaa 112.

      Ysätävällisin terveisin
      MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata

      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Kukaan ei tee itsemurhaa neuroleptien tähden. Itsemurha tehdään omien ongelmien tähden.

      • Anonyymi

        Oletko itse kokeillut käyttää neuroleptejä? Jos et, älä ole olevinasi asiantuntija.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko itse kokeillut käyttää neuroleptejä? Jos et, älä ole olevinasi asiantuntija.

        Kyllä ja tiesin myös sen että mihin niitä käytin. Se ei ollut mitään valittamisen viihdekäyttöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko itse kokeillut käyttää neuroleptejä? Jos et, älä ole olevinasi asiantuntija.

        Minulla on ollut kevyt neurolepti 35 vuotta


    • Anonyymi

      Tuohan ei ole huono lopputulema .

    • Anonyymi

      Jokainen joka on tehnyt itsemurha on ollut saira sitä suunnitellessaan , ja saanut sairauteensa lääkkeet joista ihmiset kovasti syyttelevät lääkkeitä jos joku tekee itsemurhan mutta sairaus on ainoastaan syypää. Ihme että niin moni haukkuu neuroleptejä ja jokainen heistä voi kohtalaisen hyvin. Mutta jos jo etukäteen on kovat ennakkoluulot lääkettä kohtaan niin on itse suggesoinut aivonsa siihen ettei lääke auta , ja etekkin jos on lukenut sivuvaikutukset niin totta helkkarissa saakin ne heti, niin toimii ihmisen aivokoneisto. Valitettavasti. Kun ollaan niin epäluuloisia niin mikään hoito sellaiselle ei sovi

      • Anonyymi

        Väitteesi on täysin naurettava.


      • Anonyymi

        " Jokainen heistä voi kohtalaisen hyvin..."
        Ehkäpä joo, kohtalaisen, varmaan moni voikin.
        Itse olin nuorena käytökseltäni itsetuhoinen, päihteiden käyttöä yltiöpäisesti. Silloin en koskaan ajatellut itseni tappamista.
        Siinä vaiheessa, kun ongelmiani alettiin lääkitsemään monilla eri lääkecocktaileilla, olin jatkuvasti vähän " muissa maailmoissa ". Ja koko ne rankasti lääkityt vuodet olin kovin itsetuhoinen, yritin itsemurhaa monen monituista kertaa, yleensä lääkkeiden yliannostuksilla.
        Mutta kuinkas sitten kävikään, kun tulin parempaan kuntoon, lääkitykset väheni, kunnes lopulta jäivät kokonaan pois. Itsetuhoisuuteni loppui siihen kuin seinään, voisi sanoa. Sen jälkeen ei ole tullut kertaakaan mieleeni tehdä itselleni mitään pahaa.
        Millä sen voi selittää, että itsemurhayritykset alkoivat lääkitysten alettua, ja loppuivat heti, kun lääkitykset loppuivat ?
        Onko vastaus paraneminen tai toipuminen ? Ei niinkään voi sanoa, että lääkkeet olisivat auttaneet, kun olin jatkuvasti lopettamassa omaa elämääni.
        Ehkä kohdallani oli jokin tarkoitus, että se kaikki vain piti käydä läpi, jotta pystyin/pystyn jatkamaan parempaa elämää.


    • Anonyymi

      Kuinka moni on tehnyt / tekemässä turhia aloituksia neuroleptien takia ?

      • Anonyymi

        Toivottavasti olen väärässä, mutta ihan niin kuin se resurssipulan mukanaan tuoma ahdinko näkyisi foorumeilla, ja entistä heikko kuntoisempina kirjoituksina.

        Tai sitten en vain osaa arvostaa sitä, että samat ihmiset kirjoittaa saman tekstin yhä uudestaan viikon välein. Ainahan se vika voi savolaisittain olla täällä vastaanottavassakin päässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toivottavasti olen väärässä, mutta ihan niin kuin se resurssipulan mukanaan tuoma ahdinko näkyisi foorumeilla, ja entistä heikko kuntoisempina kirjoituksina.

        Tai sitten en vain osaa arvostaa sitä, että samat ihmiset kirjoittaa saman tekstin yhä uudestaan viikon välein. Ainahan se vika voi savolaisittain olla täällä vastaanottavassakin päässä.

        Toivottavasti olen väärässä, mutta miksi ihminen lueskelee näitä palstoja, jos ei ole muuta mielessä kuin arvostella toisia ja heidän kirjoituksiaan ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toivottavasti olen väärässä, mutta ihan niin kuin se resurssipulan mukanaan tuoma ahdinko näkyisi foorumeilla, ja entistä heikko kuntoisempina kirjoituksina.

        Tai sitten en vain osaa arvostaa sitä, että samat ihmiset kirjoittaa saman tekstin yhä uudestaan viikon välein. Ainahan se vika voi savolaisittain olla täällä vastaanottavassakin päässä.

        Samaa voisi todeta siitä yhdestä tälle palstalle toistuvasti kommentoivasta, joka jatkuvasti kehuu ja suitsuttaa psykiatriaa ja uskoo sen kaikkivoipaisuuteen. Kaikki ne, jotka kritisoivat kyseistä hoitokulttuuria, tai tuovat esille lääkehaittoja ovat aina hänen mielestään vain ja ainoastaan "sairaudentunnottomia", tai ovat alunalkaen psykiatriavastaisia. Vaikka osa kommentoijista onkin saattanut käyttää lääkkeitä jo peräti 20 vuotta. Pisteen laittaminen kommentin loppuun on myös ilmeisen vaikeaa. Papukaijamainen samojen psykiatriansuitsutus ja palveluiden mainostaminen viittaa patsi vakavaan arvostuskyvyttömyyteen, myös alkavaan dementiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa voisi todeta siitä yhdestä tälle palstalle toistuvasti kommentoivasta, joka jatkuvasti kehuu ja suitsuttaa psykiatriaa ja uskoo sen kaikkivoipaisuuteen. Kaikki ne, jotka kritisoivat kyseistä hoitokulttuuria, tai tuovat esille lääkehaittoja ovat aina hänen mielestään vain ja ainoastaan "sairaudentunnottomia", tai ovat alunalkaen psykiatriavastaisia. Vaikka osa kommentoijista onkin saattanut käyttää lääkkeitä jo peräti 20 vuotta. Pisteen laittaminen kommentin loppuun on myös ilmeisen vaikeaa. Papukaijamainen samojen psykiatriansuitsutus ja palveluiden mainostaminen viittaa patsi vakavaan arvostuskyvyttömyyteen, myös alkavaan dementiaan.

        Ne kommentit vaikuttaa siltä, että kirjoittaja on jonkinlainen hoitoalan ammattilainen.
        Eikös jossain kohtaa kirjoittanut, että on työssään tavannut sairaita ihmisiä, ja muka kaikki ovat olleet tyytyväisiä lääkkeisiin jne.
        Kirjoitusasusta päätellen ei välttämättä ole edes kantasuomalainen, vaikea tietää, tai sitten on kirjoituksessa jotain muuta häikkää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne kommentit vaikuttaa siltä, että kirjoittaja on jonkinlainen hoitoalan ammattilainen.
        Eikös jossain kohtaa kirjoittanut, että on työssään tavannut sairaita ihmisiä, ja muka kaikki ovat olleet tyytyväisiä lääkkeisiin jne.
        Kirjoitusasusta päätellen ei välttämättä ole edes kantasuomalainen, vaikea tietää, tai sitten on kirjoituksessa jotain muuta häikkää.

        Yleisesti ottaen, perusjärkevät ihmiset eivät ryhdy mielenterveyshoitajiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toivottavasti olen väärässä, mutta miksi ihminen lueskelee näitä palstoja, jos ei ole muuta mielessä kuin arvostella toisia ja heidän kirjoituksiaan ?

        Entä jos ihmiset toivoo, että palstalla olisi jotain muuta kuin arvosteltavaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa voisi todeta siitä yhdestä tälle palstalle toistuvasti kommentoivasta, joka jatkuvasti kehuu ja suitsuttaa psykiatriaa ja uskoo sen kaikkivoipaisuuteen. Kaikki ne, jotka kritisoivat kyseistä hoitokulttuuria, tai tuovat esille lääkehaittoja ovat aina hänen mielestään vain ja ainoastaan "sairaudentunnottomia", tai ovat alunalkaen psykiatriavastaisia. Vaikka osa kommentoijista onkin saattanut käyttää lääkkeitä jo peräti 20 vuotta. Pisteen laittaminen kommentin loppuun on myös ilmeisen vaikeaa. Papukaijamainen samojen psykiatriansuitsutus ja palveluiden mainostaminen viittaa patsi vakavaan arvostuskyvyttömyyteen, myös alkavaan dementiaan.

        Onko koskaan käynyt mielessä, että intternetti on varmaan niin iso paikka, että sieltä löytyy potilaita joilla on neljänkymmenen vuoden kokemus miepä mankelista?

        Onko silloin automaattisesti varmaa, että tämä puolet vähemmän kokemusta omaava ihminen ymmärtää asioita, yhtä hyvin tai objektiivisesti, kuin tämä tuplasti enemmän kokemusta omaava?

        Voisiko käydä niin, että sitä objektiivisuutta voitaisiin jopa kuvitella psykiatrian kaikkivoipaisuudeksi?

        Siinäpä pähkinää purtavaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne kommentit vaikuttaa siltä, että kirjoittaja on jonkinlainen hoitoalan ammattilainen.
        Eikös jossain kohtaa kirjoittanut, että on työssään tavannut sairaita ihmisiä, ja muka kaikki ovat olleet tyytyväisiä lääkkeisiin jne.
        Kirjoitusasusta päätellen ei välttämättä ole edes kantasuomalainen, vaikea tietää, tai sitten on kirjoituksessa jotain muuta häikkää.

        Jos lääkkeistä on hyötyä, niin silloinhan sen näkee vaikka työkseen olisi joku hampurilaisketjun HR työntekijä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleisesti ottaen, perusjärkevät ihmiset eivät ryhdy mielenterveyshoitajiksi.

        Onko siinä vähän sama logiikka, kun perusjäkrevät ihmiset eivät ryhdy mielisairaiksi, tai ainakaan valittamaan siitä, että heitä luullaan sellaisiksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toivottavasti olen väärässä, mutta miksi ihminen lueskelee näitä palstoja, jos ei ole muuta mielessä kuin arvostella toisia ja heidän kirjoituksiaan ?

        Eikö se olisi ihan hyvä jos maailmassa olisi ihmisiä jotka jaksaisi käydä korjaamassa foorumeilla levitettyä disinformaatiota?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleisesti ottaen, perusjärkevät ihmiset eivät ryhdy mielenterveyshoitajiksi.

        Itse ajattelen, etten sanoisi ihan noinkaan, mitäänhän ei voi yleistää.
        Hoitajiakin on paljon erilaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entä jos ihmiset toivoo, että palstalla olisi jotain muuta kuin arvosteltavaa?

        Toivoa saa ihan mitä vaan, mutta ei ne toiveet aina toteudu, ikävä kyllä.
        Ja jos yhtään ymmärtää mikä somekin on, niin ei voi oikeastaan ihmeitä odottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko koskaan käynyt mielessä, että intternetti on varmaan niin iso paikka, että sieltä löytyy potilaita joilla on neljänkymmenen vuoden kokemus miepä mankelista?

        Onko silloin automaattisesti varmaa, että tämä puolet vähemmän kokemusta omaava ihminen ymmärtää asioita, yhtä hyvin tai objektiivisesti, kuin tämä tuplasti enemmän kokemusta omaava?

        Voisiko käydä niin, että sitä objektiivisuutta voitaisiin jopa kuvitella psykiatrian kaikkivoipaisuudeksi?

        Siinäpä pähkinää purtavaksi.

        Puolet vähemmän kokenut ymmärtää tietenkin vähemmän näitä asioita, mutta sen enemmän kokeneenkin on ymmärrettävä, ettei se toinen ole välttämättä kokenut niin paljon, eikä hänellä ole tietoa ja sitä kokemusta kaikesta ehtinyt kertyä.
        Kokeneemmankaan ei tarvitse yrittää päteä sillä, että on kokenut enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos lääkkeistä on hyötyä, niin silloinhan sen näkee vaikka työkseen olisi joku hampurilaisketjun HR työntekijä.

        Tuossakin oli tuo JOS lääkkeistä on hyötyä....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö se olisi ihan hyvä jos maailmassa olisi ihmisiä jotka jaksaisi käydä korjaamassa foorumeilla levitettyä disinformaatiota?

        Aina voi korjailla, mutta kun monissa asioissa on monta eri korjaajaa. Ihmiset voivat olla samasta asiasta paljonkin eri mieltä.
        Joku voi väittää jotain informaatioksi, toinen taas samaa asiaa disinformaatioksi.
        Kuka jaksaisi yrittää korjata kaiken, mistä ei välttämättä itsekään tiedä, onko totta vai ei.
        Joskus on parempi antaa asioiden olla, vähän kuin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, vaikka toki luetulle ei voi sellaista tehdä. Mutta kuitenkin omaa harkintaa siihen mitä lukee, mitä uskoo, eikä kannata takertua siihen, mikä itsestä saattaa tuntua väärältä.
        Tämähän on kuitenkin vain some ja keskustelupalsta.
        Aitoa tietoa saa kunkin aiheen asiasivuilta, joilla on ammattilaisten laatimia tekstejä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko siinä vähän sama logiikka, kun perusjäkrevät ihmiset eivät ryhdy mielisairaiksi, tai ainakaan valittamaan siitä, että heitä luullaan sellaisiksi?

        Hehheh!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse ajattelen, etten sanoisi ihan noinkaan, mitäänhän ei voi yleistää.
        Hoitajiakin on paljon erilaisia.

        Minkä ihmeen takia perusjärkevä ihminen rupeaisi mielenterveyshoitajaksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko koskaan käynyt mielessä, että intternetti on varmaan niin iso paikka, että sieltä löytyy potilaita joilla on neljänkymmenen vuoden kokemus miepä mankelista?

        Onko silloin automaattisesti varmaa, että tämä puolet vähemmän kokemusta omaava ihminen ymmärtää asioita, yhtä hyvin tai objektiivisesti, kuin tämä tuplasti enemmän kokemusta omaava?

        Voisiko käydä niin, että sitä objektiivisuutta voitaisiin jopa kuvitella psykiatrian kaikkivoipaisuudeksi?

        Siinäpä pähkinää purtavaksi.

        Psykiatria ja siellä nykyisinkin käytössä olevat hoitomenetelmät, asenteet ja ilmapiiri, kyseisessä hoitokulttuurissa ilmenevän vahvan hierarkian noudattamisen ja vallitsevan autoritäärisyyden ylläpitämisen ja diagnoosi/ lääkeskeisyyden, potilaille kenties tulevien lääkkeiden haittavaikutusten vähättelyn takia, potilaiden hyvinvoinnin ja paremmin voimisen kannalta ajateltuna eivät ole todellakaan mitenkään erityisen edistyksellisiä. Psykiatria kaikkivoipaisuuden voi näin ollen myöskin hyvällä syyllä kyseenalaistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkä ihmeen takia perusjärkevä ihminen rupeaisi mielenterveyshoitajaksi?

        Sitä pitää varmaan kysyä siltä perusjärkevältä ihmiseltä itseltään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossakin oli tuo JOS lääkkeistä on hyötyä....

        Niin, mieti jos kaikki vähänkään ihmisen kanssa tekemisissä olevat ihmiset voisivat nähdä ne hyödyt, mutta henkilö ei itse tajua sitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkä ihmeen takia perusjärkevä ihminen rupeaisi mielenterveyshoitajaksi?

        Pitäisikö kysyä perusjärkeviltä ihmisiltä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne kommentit vaikuttaa siltä, että kirjoittaja on jonkinlainen hoitoalan ammattilainen.
        Eikös jossain kohtaa kirjoittanut, että on työssään tavannut sairaita ihmisiä, ja muka kaikki ovat olleet tyytyväisiä lääkkeisiin jne.
        Kirjoitusasusta päätellen ei välttämättä ole edes kantasuomalainen, vaikea tietää, tai sitten on kirjoituksessa jotain muuta häikkää.

        Lähinnä hänestä tulee mieleen, että saattaisi olla jopa itse psykiatri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, mieti jos kaikki vähänkään ihmisen kanssa tekemisissä olevat ihmiset voisivat nähdä ne hyödyt, mutta henkilö ei itse tajua sitä?

        Olen nähnyt kanssaihmisten lääkitykset, sekä kokenut omat lääkitykset.
        Olemme myös omaisteni ja läheisteni kanssa jälkeen päin keskustelleet siitä, miten he kokivat esim. minun lääkitykseni.
        Eli minun ei tarvitse millään tavalla miettiä tuota asiaa, koska on kokemusta.
        On asioita, joita potilas ei välttämättä itse tajua, on myös asioita, joita omaisetkaan eivät aina tajua, ja yksi niistä voi hyvinkin olla liian rankka, vahva lääkitys.
        Vuosikymmeniä sitten itseni kohdalla jopa kaveriporukka oli huolissaan siitä, kuinka lääkepöllyssä kuljeskelin kaikkialla.
        Ja siihen maailman aikaan jopa osastolla olevat hoitajat olivat sitä mieltä, että potilaita lääkittiin ihan liikaa, lähes kaikki potilaat olivat osastolla kuin zombeja.

        Nykyään olen itse huolissani parin kaverini lääkemääristä, että samalla ihmisellä voi mennä samaan aikaan jopa kolmea eri neuroleptiä, paria eri masennuslääkettä, rauhoittavaa, sekä lääkettä tukemaan nukkumista. Ja kaverit ovat myös kuin zombeja, ( ovat vähän ulkopuolella tästä todellisuudesta ), pelkästään rankkojen lääkitysten takia. Muutoin reippaat ja iloiset, ennen niin tunteikkaat ihmiset on lamattu lääkkeillä aivan täysin.
        Olen toki tuntenut ja nähnyt myös heitä, jotka ovat lääkkeistään hyötyneet. Mutta hyöty taitaa olla aika kaukana siinä vaiheessa, jos lääkkeitä on aivan liikaa, suuria määriä, eri lääkkeitä sekaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähinnä hänestä tulee mieleen, että saattaisi olla jopa itse psykiatri.

        Tekstien takana saattaa olla myös tekoälyn luomat tekstit. Tuo pisteen jättäminen kommenteista on vähän jonkin ilmaan roikkumaan jättämistä. Ja se on paitsi virheellistä kirjoittamista, myös lukijan kannalta erittäin ärsyttävää. Pisteen käyttäminen opitaan yleensä ala-asteella. Niin, että jos kirjoittaja on oikeasti fyysinen ihminen, niin jotakin olennaista on jäänyt oppimatta. Ei anna itsestään kovin fiksua kuvaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tekstien takana saattaa olla myös tekoälyn luomat tekstit. Tuo pisteen jättäminen kommenteista on vähän jonkin ilmaan roikkumaan jättämistä. Ja se on paitsi virheellistä kirjoittamista, myös lukijan kannalta erittäin ärsyttävää. Pisteen käyttäminen opitaan yleensä ala-asteella. Niin, että jos kirjoittaja on oikeasti fyysinen ihminen, niin jotakin olennaista on jäänyt oppimatta. Ei anna itsestään kovin fiksua kuvaa.

        Muitakin kirjoitusvirheitä hänen teksteissään on aika paljon, ei pelkät pisteiden puuttumiset.
        Itsellä tuli mieleen, olisiko muualta Suomeen tullut henkilö, tai sitten vaan kirjoittaa huolimattomasti kovalla kiireellä.
        Nämä tietenkin vain oletuksia.
        Eikä häneltä kyllä muuta hoidollista tekstiä tule, kuin ainoastaan lääkitysten kehumista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tekstien takana saattaa olla myös tekoälyn luomat tekstit. Tuo pisteen jättäminen kommenteista on vähän jonkin ilmaan roikkumaan jättämistä. Ja se on paitsi virheellistä kirjoittamista, myös lukijan kannalta erittäin ärsyttävää. Pisteen käyttäminen opitaan yleensä ala-asteella. Niin, että jos kirjoittaja on oikeasti fyysinen ihminen, niin jotakin olennaista on jäänyt oppimatta. Ei anna itsestään kovin fiksua kuvaa.

        Entä jos siellä vaan joku trollaa? Tietää että suurin osa tällä palstalla käyvistä ihmisistä takertuu pisteisiin, eikä osaa käsitellä kokonaisuuksia tai syy ja seuraus suhteita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muitakin kirjoitusvirheitä hänen teksteissään on aika paljon, ei pelkät pisteiden puuttumiset.
        Itsellä tuli mieleen, olisiko muualta Suomeen tullut henkilö, tai sitten vaan kirjoittaa huolimattomasti kovalla kiireellä.
        Nämä tietenkin vain oletuksia.
        Eikä häneltä kyllä muuta hoidollista tekstiä tule, kuin ainoastaan lääkitysten kehumista.

        Missä vaiheessa siitä on tullut ongelma että laajasti mielenterveyttä käsittelevällä foorumilla änkytetäänkin vain lääkkeistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä vaiheessa siitä on tullut ongelma että laajasti mielenterveyttä käsittelevällä foorumilla änkytetäänkin vain lääkkeistä?

        Missä vaiheessa olisin sitä ongelmaksi väittänyt ?
        Ja kyllä vaan mielenterveys sisältää hyvin paljon muutakin kuin lääkkeet.
        Sinänsä minulle on aivan sama, kuka kirjoittaa mistäkin, se on jokaisen oma asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkä ihmeen takia perusjärkevä ihminen rupeaisi mielenterveyshoitajaksi?

        Minkä ihmeen takia perusjärkevän ihmisen pitäisi ruveta syömään pälli lääkkeitä?

        Ehkä siinä on kyse vähän muustakin kuin toisten sormella osoittelusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkä ihmeen takia perusjärkevä ihminen rupeaisi mielenterveyshoitajaksi?

        Narskulle konsepti perusjärkevästä voi olla vähän vaikea ymmärtää, koska siihen liittyy empatiaa ja sympatiaa.

        Siinä kohti narsku on oikeassa, että mielenterveyshoitaja ei saa sitä palkkaa mikä hänelle koulutuksen tai vastuiden mukaan kuuluu.

        Siksi en suosittele hoitoalaa kenellekkään tutulle, vaan kannattaa mennä siksi aikaa vaikka Hesburgeriin töihin, niin tietää mitä on saada paskaa asiakaspalautetta minimipalkalla ilman kusitaukoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Narskulle konsepti perusjärkevästä voi olla vähän vaikea ymmärtää, koska siihen liittyy empatiaa ja sympatiaa.

        Siinä kohti narsku on oikeassa, että mielenterveyshoitaja ei saa sitä palkkaa mikä hänelle koulutuksen tai vastuiden mukaan kuuluu.

        Siksi en suosittele hoitoalaa kenellekkään tutulle, vaan kannattaa mennä siksi aikaa vaikka Hesburgeriin töihin, niin tietää mitä on saada paskaa asiakaspalautetta minimipalkalla ilman kusitaukoja.

        Enpä ole koko sen mt-palveluiden käyttämiseni aikana törmännyt yhteenkään sympaattiseen, tai empaattiseen hoitajaan. Pikemminkin päinvastoin. Potilaille oireita aiheuttavat tekijät, taustalla olevat olosuhteet ja elämäntilanne eivät kiinnosta sen enempää lääkäreitä, kuin hoitajiakaan. Se siitä juurisyiden ymmärtämisestä. Hoidoksi ja "avuksi" tarjotaan hoitopaikoissa vain lääkkeitä. Niillä ei korjaannu ne oikeasti ihmisille oireita aiheuttavat taustalla olevat syyt. Mm. näistä syistä kyseisiä palveluita ei kannata käyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enpä ole koko sen mt-palveluiden käyttämiseni aikana törmännyt yhteenkään sympaattiseen, tai empaattiseen hoitajaan. Pikemminkin päinvastoin. Potilaille oireita aiheuttavat tekijät, taustalla olevat olosuhteet ja elämäntilanne eivät kiinnosta sen enempää lääkäreitä, kuin hoitajiakaan. Se siitä juurisyiden ymmärtämisestä. Hoidoksi ja "avuksi" tarjotaan hoitopaikoissa vain lääkkeitä. Niillä ei korjaannu ne oikeasti ihmisille oireita aiheuttavat taustalla olevat syyt. Mm. näistä syistä kyseisiä palveluita ei kannata käyttää.

        Etenkin julkisella puolella tämä näkyy erittäin selvästi, että hoitotaho ja siellä toimivat keskittyvät liikaa potilaan oireisiin, etsimällä potilaan kohdalla kaiken muka selittäviä sairauksia. Ja kaikkiin mahdollisiin oireisiin määrätään vain lääkkeitä. Psykiatrian keskittyessä liikaa diagnoosi ja lääkekeskeisyyteen, se jättää liian vähälle huomiolle ihmiselle tapahtuneet asiat ja olosuhteet. Ja kun ihminen nähdään vain diagnoosina, hänestä muodostettu kuva kapeutuu liikaa.

        Se, että alalla olevat näkevät kritiikin ja sen esittämisen merkkinä sairaudesta on hyvin tyypillistä. Se näkemys ontuu monen kohdalla siksi, että jotkut on käyttänyt palveluita ja lääkkeitä pitkäänkin. Mone palveluita käyttäneet ovat tehneet myös aivan oikeita havaintoja mm. lääkkeiden haittavaikutuksista, joita alalla tyypillisesti vähätellään. Potilas saa kirjoittaa rihvelitauluun vaikka satamiljoonaa kertaa hänelle annetun diagnoosin nimen ja napsia pillereitä vaikka koko elämänsä, nk. joidenkin käypähoitosuositusten on joidenkin sairauksien kohdalla suositeltu, mutta onko hänelle siitä loppupelissä oikeasti mitään todellista hyötyä, jos haitat muodostuvat suuremmiksi, kuin hyödyt?

        Psykiatrit onnistuvat vain leimaamaan potilaitaan heille antamillaan diagnooseilla apua ja tukea itselleen hakeneen. Potilas nähdään systeemissä vain jonkin sairauden edustajana, eikä oteta huomioon häntä, hänelle elämässä tapahtuneita asioita ymmärrettävänä ja homioonotettavana kokonaisuutena.

        "Medicins to your hands, eat them, be satisfied, and try to now manage somehow" ajattelu ei taida oikeasti auttaa apua tarvitsevia kovinkaan paljon. Jos esim. ihmisten olosuhteet, elämäntilanne, heille tapatuneet vaikeat asiat ja todellinen hyvinvointi ei kiinnosta psyykkisellä alallakaan olevia. Sorry, jon joku nyt tästä päätelmästä jotenkin loukkaantuu. En kirjoita ja tarkoittanut tätä millään pahalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etenkin julkisella puolella tämä näkyy erittäin selvästi, että hoitotaho ja siellä toimivat keskittyvät liikaa potilaan oireisiin, etsimällä potilaan kohdalla kaiken muka selittäviä sairauksia. Ja kaikkiin mahdollisiin oireisiin määrätään vain lääkkeitä. Psykiatrian keskittyessä liikaa diagnoosi ja lääkekeskeisyyteen, se jättää liian vähälle huomiolle ihmiselle tapahtuneet asiat ja olosuhteet. Ja kun ihminen nähdään vain diagnoosina, hänestä muodostettu kuva kapeutuu liikaa.

        Se, että alalla olevat näkevät kritiikin ja sen esittämisen merkkinä sairaudesta on hyvin tyypillistä. Se näkemys ontuu monen kohdalla siksi, että jotkut on käyttänyt palveluita ja lääkkeitä pitkäänkin. Mone palveluita käyttäneet ovat tehneet myös aivan oikeita havaintoja mm. lääkkeiden haittavaikutuksista, joita alalla tyypillisesti vähätellään. Potilas saa kirjoittaa rihvelitauluun vaikka satamiljoonaa kertaa hänelle annetun diagnoosin nimen ja napsia pillereitä vaikka koko elämänsä, nk. joidenkin käypähoitosuositusten on joidenkin sairauksien kohdalla suositeltu, mutta onko hänelle siitä loppupelissä oikeasti mitään todellista hyötyä, jos haitat muodostuvat suuremmiksi, kuin hyödyt?

        Psykiatrit onnistuvat vain leimaamaan potilaitaan heille antamillaan diagnooseilla apua ja tukea itselleen hakeneen. Potilas nähdään systeemissä vain jonkin sairauden edustajana, eikä oteta huomioon häntä, hänelle elämässä tapahtuneita asioita ymmärrettävänä ja homioonotettavana kokonaisuutena.

        "Medicins to your hands, eat them, be satisfied, and try to now manage somehow" ajattelu ei taida oikeasti auttaa apua tarvitsevia kovinkaan paljon. Jos esim. ihmisten olosuhteet, elämäntilanne, heille tapatuneet vaikeat asiat ja todellinen hyvinvointi ei kiinnosta psyykkisellä alallakaan olevia. Sorry, jon joku nyt tästä päätelmästä jotenkin loukkaantuu. En kirjoita ja tarkoittanut tätä millään pahalla.

        Olen tullut ajatelleeksi, että eihän se psykiatria ketään parannakaan. Taitaa tarkoituksena olla, että sieltä saisi tukea pärjäämiseen, ja apukeinoja, kuinka selvitä niiden kaikkine ongelmien kanssa, jotka ovat psykiatrian puolelle ajaneet.
        Traumat, ikävät tapahtumat, masennus, ahdistus, jne. Niitä ei kukaan pysty poistamaan, mutta niiden kanssa voi opetella elämään, ja psykiatrian puolelta siihen aika useinkin löytyy työkalut ihmiselle itselleen, kuinka ajatella, toimia, ym.
        Psykiatria toimii siis lähinnä tukena, ei parantajana, jos tarkkaan ajattelee. Ei kenestäkään kukaan toinen voi vaan ottaa jotakin sairautta tai mielen ongelmaa pois.
        Sama kuin vaikka alkoholistiakaan ei kukaan muu saa viinasta eroon, kuin alkoholisti itse.
        Vähän huono vertaus, mutta ehkä tarkoituksen pystyy käsittämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enpä ole koko sen mt-palveluiden käyttämiseni aikana törmännyt yhteenkään sympaattiseen, tai empaattiseen hoitajaan. Pikemminkin päinvastoin. Potilaille oireita aiheuttavat tekijät, taustalla olevat olosuhteet ja elämäntilanne eivät kiinnosta sen enempää lääkäreitä, kuin hoitajiakaan. Se siitä juurisyiden ymmärtämisestä. Hoidoksi ja "avuksi" tarjotaan hoitopaikoissa vain lääkkeitä. Niillä ei korjaannu ne oikeasti ihmisille oireita aiheuttavat taustalla olevat syyt. Mm. näistä syistä kyseisiä palveluita ei kannata käyttää.

        Montako hoitotahon edustajaa olet vuosiesi varrella tavannut? Viisi? Kymmenen? Viisikymmentä?

        Oletko koskaan miettinyt, että mikä näitä kaikkia vuorovaikutustilanteita on yhdistänyt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Montako hoitotahon edustajaa olet vuosiesi varrella tavannut? Viisi? Kymmenen? Viisikymmentä?

        Oletko koskaan miettinyt, että mikä näitä kaikkia vuorovaikutustilanteita on yhdistänyt?

        "Mikä asia niitä kaikkia vuorovaikutustilanteita on yhdistänyt?" Vastaus: hoitotahon puolella toimijat ovat aina kohdelleet vain ja ainoastaan diagnoosina, ja oireisiini määrättiin hoidoksi vain lääkkeitä. Minua ei nähty inhimillisesti tuntevana ja kärsimyksiä kokeneena ihmisenä. Minulta ei koskaan kysytty elämässäni tapahtuneista asioista ja miltä ne minusta tuntuivat. Kaikki minuun liittyvät asiat, olosuhteet ja elämäntilanteeni olivat hoitajille ja lääkäreille täysi merkityksettömiä. En ollut heidän silmissään arvostettava tai arvokas ihminen. 🙁


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Montako hoitotahon edustajaa olet vuosiesi varrella tavannut? Viisi? Kymmenen? Viisikymmentä?

        Oletko koskaan miettinyt, että mikä näitä kaikkia vuorovaikutustilanteita on yhdistänyt?

        Taitaa se yhdistävä tekijä olla potilas/asiakas ihan itse. Hän on ollut ainoana jokaisessa tapaamisessa, vaikka ammattilaiset ovat vaihtuneet.
        Luulisi, jos tapaa viisikymmentä ihmistä, että vuorovaikutuksissa olisi edes jonkinlaisia eroja, jos kaikki tuntuu samalta, niin mikäköhän olisi.....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tekstien takana saattaa olla myös tekoälyn luomat tekstit. Tuo pisteen jättäminen kommenteista on vähän jonkin ilmaan roikkumaan jättämistä. Ja se on paitsi virheellistä kirjoittamista, myös lukijan kannalta erittäin ärsyttävää. Pisteen käyttäminen opitaan yleensä ala-asteella. Niin, että jos kirjoittaja on oikeasti fyysinen ihminen, niin jotakin olennaista on jäänyt oppimatta. Ei anna itsestään kovin fiksua kuvaa.

        Tämä ketju olisi ihan älytön ja sairas, ellei täällä myös tuotaisi totuutta esiin. Psykiatria ja lääkkeet auttavat ihmisiä heidän elämänsä vaikeuksissa ja työ-elämässä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tullut ajatelleeksi, että eihän se psykiatria ketään parannakaan. Taitaa tarkoituksena olla, että sieltä saisi tukea pärjäämiseen, ja apukeinoja, kuinka selvitä niiden kaikkine ongelmien kanssa, jotka ovat psykiatrian puolelle ajaneet.
        Traumat, ikävät tapahtumat, masennus, ahdistus, jne. Niitä ei kukaan pysty poistamaan, mutta niiden kanssa voi opetella elämään, ja psykiatrian puolelta siihen aika useinkin löytyy työkalut ihmiselle itselleen, kuinka ajatella, toimia, ym.
        Psykiatria toimii siis lähinnä tukena, ei parantajana, jos tarkkaan ajattelee. Ei kenestäkään kukaan toinen voi vaan ottaa jotakin sairautta tai mielen ongelmaa pois.
        Sama kuin vaikka alkoholistiakaan ei kukaan muu saa viinasta eroon, kuin alkoholisti itse.
        Vähän huono vertaus, mutta ehkä tarkoituksen pystyy käsittämään.

        Nimenomaan psykiatria tuo apua ja tukea ihmiselle. Kyllä psykiatreissa on empaattisia henkilöitä. Kyllä siinä hoitosuhde täytyy olla, jotta se toimii.
        Elämän onni, ohjeet olen saanut Jumalalta. Minun psykiatrini kirjoitti johonkin todistukseen, että usko on minulla suuri, hyvä asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä ketju olisi ihan älytön ja sairas, ellei täällä myös tuotaisi totuutta esiin. Psykiatria ja lääkkeet auttavat ihmisiä heidän elämänsä vaikeuksissa ja työ-elämässä

        Se sinun "totuutesi" on kyllä täyttä paskan jauhamista!

        Ja kissanpaskat psykiatriasta saa itselleen mitään apua, Mitä isompiannoksisempi on määrätty lääkeannos ja mitä pidempään niitä käyttää, sitä enemmän tulee haittoja ja ne myös maksimoituvat. Toiminta ja työkykyä ne eivät ainakaan anna, eivätkä lisää. Ei ainakaan, jos otettu päivittäinen lääkeannos on iso.

        Mitä tulee siihen, että psykiatrian, tai mt.palveluiden puolella "autettaisiin" heidän luokseen hakeutuvia, tai apua itselleen hakevia, se on täyttä puppua. Heillä ei ole muuta "tukea" ja "apua tarjottavana, kuin diagnoosien antamista, lääkemääräysten kirjaamista, ja ikuisen stigman, eli leiman lyömistä otsaan. Sen päälle vielä lisää uusia puhkeavia sairauksia.

        Tuo edellinen kommentoija elää jossakin ihan ihme todellisuudessa, vai mikä lie taustalla oleva ladattu tekoäly, joka noita psykiatriaa ylistäviä ja sen kaikkivoipaisuutta ihannoivia tekstejä tälle palstalle suoltaa.


    • Anonyymi

      Liian moni on päätynyt päättämään päivänsä. https://www.dovepress.com/the-relationship-between-antipsychotic-induced-akathisia-and-suicidal--peer-reviewed-fulltext-article-NDT

      ---Akathisia (kreikaksi "ei istua") on liikehäiriö, jolle on ominaista subjektiivinen sisäinen levottomuuden tunne ja vaikeus pysyä paikallaan, ja se liittyy usein antipsykoottisen lääkityksen aloittamiseen tai nopeaan lisääntymiseen. Akatisiaan liittyy yleensä lisääntynyt ahdistuneisuus, kiihtyneisyys ja dysforinen vaikutus. ---

      ---Lopullista syy-yhteyttä antipsykoottien aiheuttaman akatisian ja itsemurhakäyttäytymisen välillä ei ole toistaiseksi osoitettu, mikä mahdollisesti heijastaa sekä akatisian että itsemurhakäyttäytymisen kliinisten ilmiöiden monimutkaisuutta. Tässä katsauksessa keskityimme vain psykoosilääkkeiden aiheuttamaan akatisiaan emmekä sisältäneet masennuslääkkeisiin liittyvän akatisian tutkimuksia, koska tätä suhdetta välittävät mekanismit voivat olla erilaisia. ----

      • Anonyymi

        On vain totta, että on olemassa ihmisiä, joilla on vielä paljon vaikeampaa kuin jokin akatisia.
        En toki vähättele tuotakaan vaivaa, mutta olisi hyvä miettiä, että elämässä pärjää myös liikehäiriön kanssa.
        Itselläni on hermostosairaus, johon liittyy tunto- ja liikehäiriöitä. Sekin ainakin osittain seurausta vuosikausien lääkityksistä.
        Jos pitäisi valita, niin mieluummin ottaisin akatisian kuin että makaisin sängyssä niin, ettei mikään toimi, muu kuin pää. Tai että joutuisin istumaan pyörätuolissa lopun elämää.
        Joskus tekee hyvää miettiä, mitkä asiat ovat edelleen hyvin, eikä sitä, mikä ei enää ole niin hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On vain totta, että on olemassa ihmisiä, joilla on vielä paljon vaikeampaa kuin jokin akatisia.
        En toki vähättele tuotakaan vaivaa, mutta olisi hyvä miettiä, että elämässä pärjää myös liikehäiriön kanssa.
        Itselläni on hermostosairaus, johon liittyy tunto- ja liikehäiriöitä. Sekin ainakin osittain seurausta vuosikausien lääkityksistä.
        Jos pitäisi valita, niin mieluummin ottaisin akatisian kuin että makaisin sängyssä niin, ettei mikään toimi, muu kuin pää. Tai että joutuisin istumaan pyörätuolissa lopun elämää.
        Joskus tekee hyvää miettiä, mitkä asiat ovat edelleen hyvin, eikä sitä, mikä ei enää ole niin hyvin.

        Oli suoranainen ihme etten tappanut itseäni akatisiassa. Valitsisin mielummin amputoidut jalat kuin kroonisen akatisian.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oli suoranainen ihme etten tappanut itseäni akatisiassa. Valitsisin mielummin amputoidut jalat kuin kroonisen akatisian.

        Niin, jokaisellahan on oikeus valita elämässään, miten sen haluaa elää, tai jos joutuu elämään siten miten ei halua, niin miten sitten opetella sen kanssa elämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, jokaisellahan on oikeus valita elämässään, miten sen haluaa elää, tai jos joutuu elämään siten miten ei halua, niin miten sitten opetella sen kanssa elämään.

        Moni kokee että akatisia on pahempi kuin mikään aiempi olotila. 24/7 ahdistus, ei pysty olemaan aloillaan, ei pysty nukkumaan. Tuntuu että pitäisi tappaa itsensä lopettaakseen tuo olotila.

        Vrt. Masennus. Masentaa, nukkuu liikaa, on itsemurha-ajatuksia. Voi kuitenkin lepäillä sängyssä.

        Paniikkikohtauksetkin tulee ja menee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On vain totta, että on olemassa ihmisiä, joilla on vielä paljon vaikeampaa kuin jokin akatisia.
        En toki vähättele tuotakaan vaivaa, mutta olisi hyvä miettiä, että elämässä pärjää myös liikehäiriön kanssa.
        Itselläni on hermostosairaus, johon liittyy tunto- ja liikehäiriöitä. Sekin ainakin osittain seurausta vuosikausien lääkityksistä.
        Jos pitäisi valita, niin mieluummin ottaisin akatisian kuin että makaisin sängyssä niin, ettei mikään toimi, muu kuin pää. Tai että joutuisin istumaan pyörätuolissa lopun elämää.
        Joskus tekee hyvää miettiä, mitkä asiat ovat edelleen hyvin, eikä sitä, mikä ei enää ole niin hyvin.

        Akatisia on sitä, että sinun tekee mieli kuoriutua ihostasi etkä pysty olemaan paikallasi. Se johtaa suurella varmuudella kuolemaan eli itsemurhaan, jos se jää päälle. Sellaiseen ei totu, koska se on koko ajan läsnä ja se on täysin sietämätön tila. Kipuun ja hermosärkyyn voi tottua, jos se ei ole jatkuvaa ja jos sitä voi jotenkin vältellä ja omin toimin vähentää. Ainoa akatisian etu täydelliseen halvaantumiseen on se, että sinä voit itse tappaa itsesi. Halvaantunut ei voi tehdä sitäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Akatisia on sitä, että sinun tekee mieli kuoriutua ihostasi etkä pysty olemaan paikallasi. Se johtaa suurella varmuudella kuolemaan eli itsemurhaan, jos se jää päälle. Sellaiseen ei totu, koska se on koko ajan läsnä ja se on täysin sietämätön tila. Kipuun ja hermosärkyyn voi tottua, jos se ei ole jatkuvaa ja jos sitä voi jotenkin vältellä ja omin toimin vähentää. Ainoa akatisian etu täydelliseen halvaantumiseen on se, että sinä voit itse tappaa itsesi. Halvaantunut ei voi tehdä sitäkään.

        Psykiatrien mielestä itsensä tappaminen on mielisairaus.


    • Anonyymi

      Lääkkeissä on eroja. Toiset antaa puhtia saattaa päätökseen oma elämä.

      ---Verrattuna antipsykoottisten lääkkeiden käyttämättä jättämiseen, klotsapiinin käyttö oli ainoa psykoosilääkkeet, johon liittyi johdonmukaisesti itsemurhariskin väheneminen.

      ---Bentsodiatsepiinit ja Z-lääkkeet liittyivät lisääntyneeseen itsemurhayritysten tai sen loppuunsaattamisen riskiin


      https://academic.oup.com/schizophreniabulletin/article/47/1/23/5892975

      • Anonyymi

        Bullshit. Bullshit. Bullshit.

        Masennuslääkkeiden aiheuttama aktivaatio toteuttaa itsemurha ikäänkuin positiivisena ilmiönä lääkkeistä (sekin on vain energiatasojen nostoa) on psykiatriapropagandaa. Masennuslääkeitsemurhat voi johtua esim sisäisestä agitaatiosta mikä on ssri lääkkeisiin yleisesti liitetty ongelma esim akatisian muodossa mihin voi liittyä esim univaikeuksia ja ahdistusta. Tunteet voi leikkautua mikä madaltaa kynnystä itsemurhaamiseen. Lääke voi olla myös hyödytön.

        Ainoa positiivinen asia antipsykooteista itsemurhaa ajatellen oli se että en osannut enää toimia niitä käyttämällä. Ne sedatoivat. Tyhmensivät. Hidastivat.

        Lääkkeet tuhosivat elämäni.

        Akatisiaa potiessani mietin itsemurhaa kokoajan. Antipsykootit aiheuttaa sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bullshit. Bullshit. Bullshit.

        Masennuslääkkeiden aiheuttama aktivaatio toteuttaa itsemurha ikäänkuin positiivisena ilmiönä lääkkeistä (sekin on vain energiatasojen nostoa) on psykiatriapropagandaa. Masennuslääkeitsemurhat voi johtua esim sisäisestä agitaatiosta mikä on ssri lääkkeisiin yleisesti liitetty ongelma esim akatisian muodossa mihin voi liittyä esim univaikeuksia ja ahdistusta. Tunteet voi leikkautua mikä madaltaa kynnystä itsemurhaamiseen. Lääke voi olla myös hyödytön.

        Ainoa positiivinen asia antipsykooteista itsemurhaa ajatellen oli se että en osannut enää toimia niitä käyttämällä. Ne sedatoivat. Tyhmensivät. Hidastivat.

        Lääkkeet tuhosivat elämäni.

        Akatisiaa potiessani mietin itsemurhaa kokoajan. Antipsykootit aiheuttaa sitä.

        Miksi sitten sait lääkityksen ?
        Masennuskin aiheuttaa usein ahdistusta, ja monille myös univaikeuksia.
        Onko sinulla edelleen sitä akatisiaa ? Jos ei ole, niin olisi hyvä olla tyytyväinen nykytilanteeseen, eikä miettiä sitä, mitä on ollut aiemmin.
        Itsellänikin oli aikoinaan akatisiaa, mutta se oli vain silloin, kun käytin lääkkeitä, meni ohi lääkitykset lopetettuani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi sitten sait lääkityksen ?
        Masennuskin aiheuttaa usein ahdistusta, ja monille myös univaikeuksia.
        Onko sinulla edelleen sitä akatisiaa ? Jos ei ole, niin olisi hyvä olla tyytyväinen nykytilanteeseen, eikä miettiä sitä, mitä on ollut aiemmin.
        Itsellänikin oli aikoinaan akatisiaa, mutta se oli vain silloin, kun käytin lääkkeitä, meni ohi lääkitykset lopetettuani.

        Sain lääkityksen kuten moni muu, ihan normaaleihin ihmiselämän tunteisiin jotka psykiatria on luokitellut sairaiksi. Antipsykootit sain SSRI-vieroituksen puhkaisemaan unettomuuteen ja pahaan oloon.

        Masennus on yhtä paljon ihmisen tunteista kertova tila kuin päänsärky kertoo yhtään mitään mistään. Se on oire. Se ei aiheuta mitään erityisesti. Se on oire jostain. Syyt on jossain muualla.

        Uskoisin että montaa "masentunutta" voisi auttaa jo se että olisi esim enemmän rahaa käytössä ja ei kävisi jossain paskaduunissa tai olisi esim työtön. Tai esim ei uupuisi työssänsä. Silloin se on oire ei syy ja sen unettomuuden ja ahdistuksen voi aiheuttaa esim ylläolevat asiat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sain lääkityksen kuten moni muu, ihan normaaleihin ihmiselämän tunteisiin jotka psykiatria on luokitellut sairaiksi. Antipsykootit sain SSRI-vieroituksen puhkaisemaan unettomuuteen ja pahaan oloon.

        Masennus on yhtä paljon ihmisen tunteista kertova tila kuin päänsärky kertoo yhtään mitään mistään. Se on oire. Se ei aiheuta mitään erityisesti. Se on oire jostain. Syyt on jossain muualla.

        Uskoisin että montaa "masentunutta" voisi auttaa jo se että olisi esim enemmän rahaa käytössä ja ei kävisi jossain paskaduunissa tai olisi esim työtön. Tai esim ei uupuisi työssänsä. Silloin se on oire ei syy ja sen unettomuuden ja ahdistuksen voi aiheuttaa esim ylläolevat asiat.

        Sain neurologisia ja hermostollisia haittoja lääkkeistä. Ne ei poistuneet koskaan täysin sen jälkeen kun reagoin huonosti lääkkeisiin. Vieroitus harmin jälkeen oli vaikeaa ja vei aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sain neurologisia ja hermostollisia haittoja lääkkeistä. Ne ei poistuneet koskaan täysin sen jälkeen kun reagoin huonosti lääkkeisiin. Vieroitus harmin jälkeen oli vaikeaa ja vei aikaa.

        Mullekin on jäänyt neurologista haittaa, ihan hermostosairaus, joka ei parane koskaan.
        Pakko myöntää, ettei aina ole helppoa, mutta itseni takia on asennoiduttava hyväksymään tapahtunut, ja elettävä sen mukaan, mitä vielä pystyn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sain lääkityksen kuten moni muu, ihan normaaleihin ihmiselämän tunteisiin jotka psykiatria on luokitellut sairaiksi. Antipsykootit sain SSRI-vieroituksen puhkaisemaan unettomuuteen ja pahaan oloon.

        Masennus on yhtä paljon ihmisen tunteista kertova tila kuin päänsärky kertoo yhtään mitään mistään. Se on oire. Se ei aiheuta mitään erityisesti. Se on oire jostain. Syyt on jossain muualla.

        Uskoisin että montaa "masentunutta" voisi auttaa jo se että olisi esim enemmän rahaa käytössä ja ei kävisi jossain paskaduunissa tai olisi esim työtön. Tai esim ei uupuisi työssänsä. Silloin se on oire ei syy ja sen unettomuuden ja ahdistuksen voi aiheuttaa esim ylläolevat asiat.

        Eihän ns. normaali mene lääkäriin hakemaan apua normaaleihin ihmiselämän tunteisiin.
        Jos sillä perusteella luokiteltaisiin sairaaksi, että ihmisellä on normaalit tunteet, niin kaikkihan olisivat sairaita, tai psykiatrian asiakkaita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän ns. normaali mene lääkäriin hakemaan apua normaaleihin ihmiselämän tunteisiin.
        Jos sillä perusteella luokiteltaisiin sairaaksi, että ihmisellä on normaalit tunteet, niin kaikkihan olisivat sairaita, tai psykiatrian asiakkaita.

        Höpö höpö. Voi hyvinkin hakea apua normaaleihin ihmiselämän tunteisiin. Ne on normaaleja asioita jos vaikka tapahtuu kauheita elämässä, sietämättömiä asioita.
        Yhä useampia normaaleja ihmiselämän tunteita, reaktioita menetyksiin suruun yhteiskunnan paineisiin lääkitään. Yksinäisyydestä köyhyyteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö. Voi hyvinkin hakea apua normaaleihin ihmiselämän tunteisiin. Ne on normaaleja asioita jos vaikka tapahtuu kauheita elämässä, sietämättömiä asioita.
        Yhä useampia normaaleja ihmiselämän tunteita, reaktioita menetyksiin suruun yhteiskunnan paineisiin lääkitään. Yksinäisyydestä köyhyyteen.

        Miten voidaan määritellä normaali tunne, joka olisi ihan kaikilla samanlainen, tuntuisi samalta joka ihmisessä ?
        Vaikkapa reaktiot suruun, jokainen tuntee surun omalla tavallaan, toiset masentumiseen asti, toiset eivät masennu surusta. Silti se tunne on suru, joo, mutta ihmiset reagoivat tunteeseen eri tavoin.
        Myös sietämättömät asiat, jollekin jokin pienempikin voi olla todella sietämätöntä, kun taas samanlainen asia voi olla jollekin toiselle vähemmän sietämätön, eli toinen voi sietää paremmin kuin toinen.
        Ei normaaleja tunteita voi määritellä, miltä ne tuntuu, koska kaikki tuntevat eri tavoin.
        Ei ole mitään säädöstä, mikä olisi normaali tunne, millä tavalla kuuluisi tuntea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten voidaan määritellä normaali tunne, joka olisi ihan kaikilla samanlainen, tuntuisi samalta joka ihmisessä ?
        Vaikkapa reaktiot suruun, jokainen tuntee surun omalla tavallaan, toiset masentumiseen asti, toiset eivät masennu surusta. Silti se tunne on suru, joo, mutta ihmiset reagoivat tunteeseen eri tavoin.
        Myös sietämättömät asiat, jollekin jokin pienempikin voi olla todella sietämätöntä, kun taas samanlainen asia voi olla jollekin toiselle vähemmän sietämätön, eli toinen voi sietää paremmin kuin toinen.
        Ei normaaleja tunteita voi määritellä, miltä ne tuntuu, koska kaikki tuntevat eri tavoin.
        Ei ole mitään säädöstä, mikä olisi normaali tunne, millä tavalla kuuluisi tuntea.

        Pitää myös muistaa muut elämänkokemukset. On helpompi kohdata suru jos on tukiverkostoa, jos ei ole yksinäinen tai jos resilienssi kohdata surua on kasvanut. On helpompi läpikäydä asioita jos elämä ei kokoajan potki päähän.

        Psykiatriaan kuuluu olennaisena osana sen määrittely mikä on epänormaalia irroittaen ihminen siitä mitä elämä on, siinä on paljon kärsimystä eikä ole epänormaalia sortua ja kärsiä ja opetella selviytymiskeinoja.

        Sen sijaan että ihminen löytäisi vahvuuksiaan ja oppisi ymmärtämään elämää, psykiatriassa ihmisestä tehdään sairas oireyhtymineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää myös muistaa muut elämänkokemukset. On helpompi kohdata suru jos on tukiverkostoa, jos ei ole yksinäinen tai jos resilienssi kohdata surua on kasvanut. On helpompi läpikäydä asioita jos elämä ei kokoajan potki päähän.

        Psykiatriaan kuuluu olennaisena osana sen määrittely mikä on epänormaalia irroittaen ihminen siitä mitä elämä on, siinä on paljon kärsimystä eikä ole epänormaalia sortua ja kärsiä ja opetella selviytymiskeinoja.

        Sen sijaan että ihminen löytäisi vahvuuksiaan ja oppisi ymmärtämään elämää, psykiatriassa ihmisestä tehdään sairas oireyhtymineen.

        Minun oli käytävä sairaana oireyhtymineni ja lääkityksineni, ennen kuin aloin löytämään vahvuuksiani ja opin ymmärtämään elämää, ja ennen kaikkea itseäni.
        En ajatellut, että minusta olisi tehty sairas, ihan itse sairastuin, ja sairautta ehkä tavallaan pidettiin yllä lääkkeillä ym., sitten jostain kummasta löytyi vielä mahdollisuus, hyvä niin, tai näin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö. Voi hyvinkin hakea apua normaaleihin ihmiselämän tunteisiin. Ne on normaaleja asioita jos vaikka tapahtuu kauheita elämässä, sietämättömiä asioita.
        Yhä useampia normaaleja ihmiselämän tunteita, reaktioita menetyksiin suruun yhteiskunnan paineisiin lääkitään. Yksinäisyydestä köyhyyteen.

        Ja mitä paremmin osaa käsitellä omia tunteitaan, sen helpompaa on. Myös vaikeampien tunteiden kanssa helpottaa, jos niitä osaa ymmärtää ja pystyy sietämään.
        Tunteet kuuluvat elämään, halusi tai ei.


    • Anonyymi

      Minullakin alkoi itsariajatukset, kun aloitin neuroleptit. Syvä ahdistus nousi pintaan.

      • Anonyymi

        Minulla ne taas vähenivät ja jaksoin tehdä huomattavasti enemmän asioita mitä oli jäänyt tekemättä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      44
      5239
    2. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      24
      3440
    3. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      299
      2830
    4. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      56
      2643
    5. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      170
      2312
    6. On ikävä sua

      Koko ajan
      Ikävä
      24
      2119
    7. Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.

      Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      126
      1881
    8. Vielä kerran.

      Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä
      Ikävä
      366
      1845
    9. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1761
    10. M nainen tiedätkö mitä

      Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti
      Ikävä
      16
      1391
    Aihe