"Nuori ukrainalaisnainen meni kauppaan Suomessa – löytö hyllystä muutti hänen koko elämänsä"
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000010869619.html
"Ukrainalainen Aino Törni, 27, puhuu lähes täydellistä suomea, vaikka hän on asunut Suomessa vasta kaksi vuotta.
Hänen nimensä on sekoitus Kalevalaa ja suomalaista sotasankaria, mutta hänellä ei ole ainuttakaan suomalaista sukulaista.
Törniä itseään huvittaa asian kummastelu.
– On aika outoa, että suomalaista mediaa kiinnostaa nimeni ja miksi puhun niin hyvää suomea, hän naurahtaa.
Törnillä ei ollut mitään kosketusta Suomeen lapsuudessaan tai nuoruudessaan. Hän syntyi ja kasvoi Kiovassa, jossa hänen vanhempansa ja mummonsa edelleen asuvat. Muut sukulaiset asuvat Venäjällä, mutta heidän kanssaan Törni ei ole enää tekemisissä.
– Propagandasyyt, hän kuittaa lyhyesti.
Törni oli kiinnostunut kielistä nuoresta pitäen ja opiskeli koulussa englantia, saksaa ja venäjää, jota hän myös puhui ensimmäisenä kielenään. Myöhemmin yliopisto-opintojen aikana hän kiinnostui viron opiskelusta.
– Osallistuin vuonna 2017 ryhmämatkalle Itämeren rannikolle. Matkalla käytiin Riikassa, Tallinnassa, Helsingissä ja Tukholmassa. En tiennyt silloin Suomesta juuri mitään: muumit, talvisodan ja Mannerheimin, sen perussetin.
Helsinki tuntui kiinnostavalta ja sopivan kokoiselta pääkaupungilta. Törni halusi hankkia itselleen matkamuiston ja suuntasi kirjakauppaan.
– Halusin ostaa kirjan suomeksi. Sellaisen, joka olisi ostamisen arvoinen. Päädyin sotahistorian osastolle ja löysin kirjan Lauri Törnistä. Tiesin hänestä aika vähän, ja mietin, miksi hänestä on tehty kokonainen kirja. Se oli edullinen, joten ostin sen."
"– Luin lopulta kirjan englanniksi. Ostamani kirja oli suomennos, ja sitä oli hankala lukea. Meillä oli kurssilla tehtävänä lukea jokin kirja englanniksi, joten valitsin sen, Törni kertoo.
– Sitten aloin opiskella itsenäisesti suomen kieltä. Totesin, että se kiinnostaa minua enemmän kuin viro. Siitä kirjasta kaikki silloin lähti.
Nyt yksi kirja on kasvanut kokoelmaksi useita kirjoja ja lehtiä. Törnillä on Lauri Törni -juhlapuukko, jonka hän huusi itselleen 650 eurolla.
– Lähtöhinta oli 150 euroa, ja sen halusi aika moni.
Huutokaupat ja Tori.fi ovat tulleet tutuiksi, ja muun muassa Törni-artikkelin sisältävä vuoden 1966 lehti on löytynyt sieltä.
Isoin lisäys kokoelmaan on kuitenkin hänen oma nimensä. Aino Törni tunnettiin syksyyn 2018 asti Sofia Sokolovana.
– Olen aina halunnut vaihtaa etunimeni, sillä en pitänyt siitä. Sitten ajattelin, että miksi se ei voisi olla jokin suomalainen nimi. Aino oli helppo Ukrainan passia ajatellen, koska siinä ei ole yytä, öötä tai äätä. Aino on lyhyt ja kaunis sekä Suomessa suosittu nimi.
Vanhemmat antoivat luvan nimenmuutokseen, kunhan Sofia jäisi toiseksi nimeksi.
– Ukrainassa naisten nimet loppuvat yleensä a-kirjaimeen. Jos sanassa on o-pääte, se on neutri. Äiti kysyi, että onhan Aino varmasti naisen nimi Suomessa. Kaverit sanoivat, että näytän ihan Ainolta.
Ajatus sukunimen muuttamisesta virisi vuonna 2021. Ukrainassa ei ole yhtä tiukkoja sääntöjä kuin Suomessa, vaan siellä saa ottaa lähes minkä tahansa sukunimen.
– Luin, että Suomessa on hankalampaa löytää töitä, jos ei ole suomalaista sukunimeä. Ajattelin helpottaa asiaa, mutta en halunnut mitään tavallista Korhosta tai Virtasta. Koska kaikki lähti Törnistä, oli kunnioittavaa ottaa se sukunimi.
Törnin vanhemmat eivät olleet tyytyväisiä päätökseen. Isä jopa sanoi, ettei Törnillä ole enää isää Ukrainassa, joten hän voi kääntyä Lauri Törnin puoleen. Vähitellen vanhemmatkin sopeutuivat.
Törniä ei lopulta tuonut Suomeen Lauri Törni vaan aivan toinen mies.
– Voi sanoa, että tulin rakkauden perässä. Tapasin silloisen suomalaisen poikaystäväni Kiovassa. Aloimme seurustella kaksi viikkoa ennen sodan syttymistä.
Poikaystävä sai työkomennuksen Varsovaan, jossa pariskunta asui puoli vuotta. Kun työt loppuivat, he päättivät kokeilla asumista Suomessa.
– Olimme vuoden Helsingissä, jossa tein töitä. Sitten muutimme Turkuun, jossa olen nyt asunut reilun vuoden. Opiskelen yliopistossa suomen kieltä."
"Tällä hetkellä Törni opiskelee, tekee gradua Viipurin murteista ja kääntää kirjallisuutta ukrainaksi. Hän on juuri saanut valmiiksi käännöksen Finlandian voittaneesta Magdalena Hain Sarvijumalasta. Suunnitelmissa on myös kääntää Simo Häyhän elämäkerta.
– Myös Lauri Törnin elämäkerta olisi hienoa kääntää, hän naurahtaa."
"Aino Törni toivoo voivansa jäädä Suomeen valmistumisensa jälkeen. Yksi syistä on se, että hän kokee voivansa olla täällä oma itsensä. Hänen asenteessaan on jotain samaa kuin sukunimikaimalla.
– Täällä kukaan ei vaadi minulta mitään ja saan olla sellainen kuin olen. En välitä enää niin paljon muiden mielipiteistä, ja päätän itse, mitä haluan olla ja mitä en halua olla, hän tiivistää."
Mitäs ajatuksia tämä herättää SS-Waffenia ihailevissa immoslaisissa sivareissa? Etninen tausta on tiedossa, joten dna-testiä ei tarvita?
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000010869619.html
"Ukrainalainen Aino Törni, 27, puhuu lähes täydellistä suomea, vaikka hän on asunut Suomessa vasta kaksi vuotta.
Hänen nimensä on sekoitus Kalevalaa ja suomalaista sotasankaria, mutta hänellä ei ole ainuttakaan suomalaista sukulaista.
Törniä itseään huvittaa asian kummastelu.
– On aika outoa, että suomalaista mediaa kiinnostaa nimeni ja miksi puhun niin hyvää suomea, hän naurahtaa.
Törnillä ei ollut mitään kosketusta Suomeen lapsuudessaan tai nuoruudessaan. Hän syntyi ja kasvoi Kiovassa, jossa hänen vanhempansa ja mummonsa edelleen asuvat. Muut sukulaiset asuvat Venäjällä, mutta heidän kanssaan Törni ei ole enää tekemisissä.
– Propagandasyyt, hän kuittaa lyhyesti.
Törni oli kiinnostunut kielistä nuoresta pitäen ja opiskeli koulussa englantia, saksaa ja venäjää, jota hän myös puhui ensimmäisenä kielenään. Myöhemmin yliopisto-opintojen aikana hän kiinnostui viron opiskelusta.
– Osallistuin vuonna 2017 ryhmämatkalle Itämeren rannikolle. Matkalla käytiin Riikassa, Tallinnassa, Helsingissä ja Tukholmassa. En tiennyt silloin Suomesta juuri mitään: muumit, talvisodan ja Mannerheimin, sen perussetin.
Helsinki tuntui kiinnostavalta ja sopivan kokoiselta pääkaupungilta. Törni halusi hankkia itselleen matkamuiston ja suuntasi kirjakauppaan.
– Halusin ostaa kirjan suomeksi. Sellaisen, joka olisi ostamisen arvoinen. Päädyin sotahistorian osastolle ja löysin kirjan Lauri Törnistä. Tiesin hänestä aika vähän, ja mietin, miksi hänestä on tehty kokonainen kirja. Se oli edullinen, joten ostin sen."
"– Luin lopulta kirjan englanniksi. Ostamani kirja oli suomennos, ja sitä oli hankala lukea. Meillä oli kurssilla tehtävänä lukea jokin kirja englanniksi, joten valitsin sen, Törni kertoo.
– Sitten aloin opiskella itsenäisesti suomen kieltä. Totesin, että se kiinnostaa minua enemmän kuin viro. Siitä kirjasta kaikki silloin lähti.
Nyt yksi kirja on kasvanut kokoelmaksi useita kirjoja ja lehtiä. Törnillä on Lauri Törni -juhlapuukko, jonka hän huusi itselleen 650 eurolla.
– Lähtöhinta oli 150 euroa, ja sen halusi aika moni.
Huutokaupat ja Tori.fi ovat tulleet tutuiksi, ja muun muassa Törni-artikkelin sisältävä vuoden 1966 lehti on löytynyt sieltä.
Isoin lisäys kokoelmaan on kuitenkin hänen oma nimensä. Aino Törni tunnettiin syksyyn 2018 asti Sofia Sokolovana.
– Olen aina halunnut vaihtaa etunimeni, sillä en pitänyt siitä. Sitten ajattelin, että miksi se ei voisi olla jokin suomalainen nimi. Aino oli helppo Ukrainan passia ajatellen, koska siinä ei ole yytä, öötä tai äätä. Aino on lyhyt ja kaunis sekä Suomessa suosittu nimi.
Vanhemmat antoivat luvan nimenmuutokseen, kunhan Sofia jäisi toiseksi nimeksi.
– Ukrainassa naisten nimet loppuvat yleensä a-kirjaimeen. Jos sanassa on o-pääte, se on neutri. Äiti kysyi, että onhan Aino varmasti naisen nimi Suomessa. Kaverit sanoivat, että näytän ihan Ainolta.
Ajatus sukunimen muuttamisesta virisi vuonna 2021. Ukrainassa ei ole yhtä tiukkoja sääntöjä kuin Suomessa, vaan siellä saa ottaa lähes minkä tahansa sukunimen.
– Luin, että Suomessa on hankalampaa löytää töitä, jos ei ole suomalaista sukunimeä. Ajattelin helpottaa asiaa, mutta en halunnut mitään tavallista Korhosta tai Virtasta. Koska kaikki lähti Törnistä, oli kunnioittavaa ottaa se sukunimi.
Törnin vanhemmat eivät olleet tyytyväisiä päätökseen. Isä jopa sanoi, ettei Törnillä ole enää isää Ukrainassa, joten hän voi kääntyä Lauri Törnin puoleen. Vähitellen vanhemmatkin sopeutuivat.
Törniä ei lopulta tuonut Suomeen Lauri Törni vaan aivan toinen mies.
– Voi sanoa, että tulin rakkauden perässä. Tapasin silloisen suomalaisen poikaystäväni Kiovassa. Aloimme seurustella kaksi viikkoa ennen sodan syttymistä.
Poikaystävä sai työkomennuksen Varsovaan, jossa pariskunta asui puoli vuotta. Kun työt loppuivat, he päättivät kokeilla asumista Suomessa.
– Olimme vuoden Helsingissä, jossa tein töitä. Sitten muutimme Turkuun, jossa olen nyt asunut reilun vuoden. Opiskelen yliopistossa suomen kieltä."
"Tällä hetkellä Törni opiskelee, tekee gradua Viipurin murteista ja kääntää kirjallisuutta ukrainaksi. Hän on juuri saanut valmiiksi käännöksen Finlandian voittaneesta Magdalena Hain Sarvijumalasta. Suunnitelmissa on myös kääntää Simo Häyhän elämäkerta.
– Myös Lauri Törnin elämäkerta olisi hienoa kääntää, hän naurahtaa."
"Aino Törni toivoo voivansa jäädä Suomeen valmistumisensa jälkeen. Yksi syistä on se, että hän kokee voivansa olla täällä oma itsensä. Hänen asenteessaan on jotain samaa kuin sukunimikaimalla.
– Täällä kukaan ei vaadi minulta mitään ja saan olla sellainen kuin olen. En välitä enää niin paljon muiden mielipiteistä, ja päätän itse, mitä haluan olla ja mitä en halua olla, hän tiivistää."
Mitäs ajatuksia tämä herättää SS-Waffenia ihailevissa immoslaisissa sivareissa? Etninen tausta on tiedossa, joten dna-testiä ei tarvita?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuo piikki iski kovaa pääviallisiin immoslaisiin ei saa muistuttaa että on heitetty pellolle kaikista mahdollisista paikoista
Immoslaisten täytyy olla Halla-aholle ja Purralle todella tärkeitä, koska eduskunnasta tipahtanut Immonen nostettiin kansanedustajaryhmän pääsihteeriksi.
Ap se vain pauhaa saamatta rauhaa.
Aino Törni SS wermacht
Aino Törnin edessä persusivarit häpeäisivät - jos osaisivat ruojat.