Luin ET-lehdestä linkissä olevan jutun Jorma Uotisesta. Hän kertoo siinä muun muassa hyvästä ystävästään Aira Samulinista. Hän kertoo, ettei sure Airan kuolemaa,
koska on luonnollista, että iäkäs ihminen kuolee ja koska hän ei ole nostalginen, mutta kaipaa Airaa joskus. Mitä ajatuksia juttu herättää sinussa ?
https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/jorma-uotinen-74-me-kaikki-kuolemme-itsekin-mietin-koko-ajan-montako-paivaa
Oletko nostalginen ?
Anonyymi-ap
37
358
Vastaukset
- Anonyymi
Kuten Jorma Uotinen minäkään en usko sellaiseen, että joku taistelisi
vakavasta sairaudesta itsensä terveeksi, niitä juttuja saa joskus lukea, mutta
eiköhän se ole lääketiede ja lääkärit, jotka taistelevat ihmisen puolesta.
Ja kuten Jorma toteaa: "Ja onni oli mukana" - Anonyymi
Alotuksen kysymykseen:
" oletko nostalginen "
siis nostalgia,
luultavasti en ole,
luullakseni haluan unohtaa kaiken menneen
vaikka elämäni on ollu hyvin hyvin hyvin vaihe reikas, tavallaan loista vahyvä elämä, mutta mistä se on koostunu,
minun jatkuvasta pinnistelystä olla aina parempi ihminen ja aina huomaan etten kuitenkaan kykene
parampaan,
siis
en koskaan riittäny itselleni,
siinä ehkä syy pettymys koko ihmiselämään maanpäällä,
vaikka jälkeläiset ovat loisto yksilöitä kiitos luojalle heistä
mutta itse en koskaan ollu yhtään mitään,
en koskaan olisi halunnu syntyäkkää maanpäälle,
josaki runossani kirjitin
" synnyin väärään elämään "
ei ole sanoja tarpeeksi kuinka kertoisin pettymysken loistavaa vauraseen hyvään pyykkisesti rikkaseen elämääni,
kaikesta huolimatta luoja Jumalani suojelusenkelini on jaksanu suojella elämäääni kaikkina elin päivinäni, vaikka itse en ole jaksanu,
ei ole sanona tämän enempää kertoakseni
kuinka ihanan elämän olen saanu elää jota itse en olisi ansainnu enkä halunnu,
joka päivä odotan vain kuolemaa.
anteeksi elämä negatiivinen fantasia maailmani !- Anonyymi
Onkohan mitään mahdollisuutta että rakentaisit jälkikäteen itsellesi uuden nuoruuden. Että pystyisit olemaan pinnistelystä iloinen. Jo siitä että jaksoit pinnistellä, tuskin nyt niin ettei siitä mitään apua ollut. Minäkin pinnistin ja pääsin enempään kuin jos en olisi pinnistänyt. Se riittää. Mikset osaa iloita monipuolisesta menneisyydestäsi tai vauraudestasi? Anna hyvä ihminen palaa täysillä ja iloitse. Mikä sinua estää.
Entä siitä osuudestasi että sinulla on "itseäsi loistokkaammat" lapset. Eikö se ole saavutus. Minullakin on itseäni viisaammat lapset ja kehrään siitä kuin kissa.
Tietenkin olet ansainnut ihanan elämäsi. Sekin on siinnyt osin pinnistyksestäsi ja lisäksi Jumalan varjeluksesta. Olen itsekin usein kokenut siunauksen.
Mitä siinä negatiivisuuttasi anteeksi pyytelet - muuta se. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onkohan mitään mahdollisuutta että rakentaisit jälkikäteen itsellesi uuden nuoruuden. Että pystyisit olemaan pinnistelystä iloinen. Jo siitä että jaksoit pinnistellä, tuskin nyt niin ettei siitä mitään apua ollut. Minäkin pinnistin ja pääsin enempään kuin jos en olisi pinnistänyt. Se riittää. Mikset osaa iloita monipuolisesta menneisyydestäsi tai vauraudestasi? Anna hyvä ihminen palaa täysillä ja iloitse. Mikä sinua estää.
Entä siitä osuudestasi että sinulla on "itseäsi loistokkaammat" lapset. Eikö se ole saavutus. Minullakin on itseäni viisaammat lapset ja kehrään siitä kuin kissa.
Tietenkin olet ansainnut ihanan elämäsi. Sekin on siinnyt osin pinnistyksestäsi ja lisäksi Jumalan varjeluksesta. Olen itsekin usein kokenut siunauksen.
Mitä siinä negatiivisuuttasi anteeksi pyytelet - muuta se.Lahjakkat ihant lapseni ovat i h a n ITSE hankkineet oman
hyvän elämänsä,
en minä
minä olen vain tuntenu RAKKUTTA
ja rukoillu heille mesnestystä LUOJAN SUOJELUA
oikeaan ohjausta ,
-- suuresti kiitän luojaa että on pitäny hyvää huolta ihan kaikista minun läheisistäni ,
toivon mukaan myös tuleveista jälkipolvista joita minä en tule näkemään,
mun aika on lähteä
kun kutsu tulee.
minusta ei tule sadan vuoden sankaria. oletan.
- Anonyymi
Sadanvuoden sankarit
heidän ikä on kunnioitettava, ja varsinki näitten joka esiintyivät ohjelmassa,
heidän psyykkinen ja fyysinen terveytensä ihmetyttää ,
joten me jotka emme kykene samaan koemme suurta häpeää, tai jos ei kuitenkaan ME vaan MINÄ
koska en kykene samaan
olen vasta 86 v monnella tavalla hyvinki sairas,
oletan elämäni päättyy ennen staavuotispäivää,
näin heikko ja mitätön on yli kahdeksankymppinen,
vaikka parhaansa on tehnyt aktiiviliikkujana terveytensä eteen,
ei vaan jaksa samaan kuin nämä sadanvuoden sankarit, loisto yksilöt,
anteeksi häpeän itseni heikkoutta,
en halua elää sata vuotiaaksi, en kykene samaan,
äkki-lähtö on hartain haaveeni,
pois tahdon maailman pahuudesta,
maailma on pelkkää pahuutta,
vaikka kaikki mahdollisuus olisi sivistyneeseen toisaan kunnioittavaan
kansojen kanssakäymiseen,
aina vaan pahuus pääsee valtaan kaikkialla
sotdat jatkuu, - Anonyymi
Ei ymmärrä olenkaan positiivisia ihmisiä heidän ikuista hymyään näytellessään positiivistä ihmistä,
joksu epäilyttää
tajuavatko reaalielämää ollenkaan,
vai onko positiivisyys pelkkää näytelmää,
taitaa olla pelkkää teeskentelyä
eivät usklla olla rehellisiä edes itsellen.
olis itsensä pettämistä jos näyttelis vain positiivista julkisuudessa
vaikka sydän märkänis tuskasta. - Anonyymi
Luin Uotisen haastattelusta kaksi kertaa tämän:
"Omassa vuosien, kuukausien, päivien tai tuntien päässä olevassa kuolemassa
Jormaa harmittaa vain yksi asia: se, että ei silloin itse tiedä, että on kuollut.
– Sehän on ihan perkeleellistä. Muut tietävät, että hän on nyt kuollut, mutta itse ei tiedä."
Huvitti jollain lailla. - Anonyymi
Uotinen olikin tänään haastattelussa TV:ssä. Huipputaiteilija
tanssin alalla ja erinomaisen selkeä tyyli puhua.- Anonyymi
Katsoin nyt aamulla Jorma Uotisen haastattelun. Hän todellaki puhuu selkeästi. Mielenkiintoinen urapolku hänellä on ollut. Kuin katkeanaton helminauha, aina uusi helmi, kun entinen taakse jäi.
Eipä oma elämä ole juurikaan muistelemisen arvoinen. Toisin rakentaisin, jos nyt olisin vaikkapa 16-18 -vuotias.
Kuolemalta en muuta toivo kuin sen, että ei olisi kivulias, ei onnettomuus.
- Anonyymi
googlesta: Synonyymejä sanalle nostalginen
toiveikas, kaipauksellinen, muistoja herättävä, muistoinen, rouhea.
Olen viimeisen päälle nostalginen. (En ymmärrä tuota sanaa rouhea, ei sovi tähän.)
Mutta monesta tapahtumasta, hajusta, äänestä tulee mieleen jokin kohtaus lapsuudesta, nuoruudesta, avioliiton alusta, lapsen syntymästä, työpaikoista. Elämässä tapahtumat jotenkin kertaantuvat siten että uudet tapahtumat sivuuttavat jo koettua. Jonkun vanhan kanssa samantyyppisen uuden tapahtuman yhteydessä sanon lapsille, tähän isänne olisi sanonut näin, melkein kuulen hänen sanovan. Tai vedän siihen oman isäni tai äitini sanoman. Tai kerron mieleeni muistuneen jutun heidän syntymästään tai lapsuudestaan.
Tapahtumat ovat lähes aina kauniita, herkistäviä, joskus kyynelkin vierähtää. Hyvin harvoin pahoja asioita, onko syy se että huonot painuvat unhoon ja hyvät jäävät muistiin. Nostalgisuus on ihanaa. Ja se että vielä muistaa niitä vanhoja. - Anonyymi
olen nostalginen.
Muistelen kaiholla lapsuutta ja sitä aikaa. Ei ollut suuria odotuksia elämältä, ei ollut koettuja pettymyksiä, eikä turvattomuuden tunnetta, joka nyt on uhkana.
En oikeastaan pelkää mitään. Mikä on tapahtuva, se tapahtuu, pelolla ei voi tapahtumia väistää.
Oi sitä ihanaa ensirakkautta, kuka ei sellaisia aikoja ja tunteita kaipaisi, mikäli ne olivat arvokkaita.
Ensi suukko oli sellainen ettei sitä minulla ole ikävä, väkisin riistetty, salaa muilta, nurkan takana, suukko, joka ei edes osunut suulle, mutta sellaisia suukkoja näyttää joku johtajakin antavan, kunhan sinne päin .
Mutta ne ensirakkauden suukot, niitä saan muistella, nostalgiaa kymmeniltä vuosilta, kunnes kuolema meidät erotti.
Kaikki mikä on ollut kallista ja hyvää, elää muistoissa ja iltaisin, ennen unta, kiitän päivän kulusta ja kaikista muistoista.
Kas, kun eräänä yönä heräsin painajaiseen. Sen jälkeen mietin, jäävätkö unen kaltaiset näyt kuollessakin mielikuviin ja näkeekö niitä kuolleena.
Mikä on Kuolema. Sydän pysähtyy, aivot lakkaavat toimimasta, mutta kuinka käy henkisen elämän.
Enkä nyt tarkoita mitään Hengellistä elämää, kuten uskontoa.- Anonyymi
Ai jaaa, minäki elin nuoruuden rakkauteni kanssa yli50+++++ vuotta kunnes kuolema erotti,
vaikka nuoruuden rakkaus oli täysin erilaista hurmaa kiihkoa joka sitoi miedät ikuisin siten yhteen, lapsia syntyi vuoden välein kuin vilikkän kissoja konsanaan,
en halua muistella niitä aikoja,
kun piolisoni koli, suljin tavallaan kirjan kannet ja pisti kirjan hyllyyn muitten kirjojen joukkoon unohduksen syövereihin, tiedostaen kuitenki omistavani yhden arvokkaan kirjan hyllyssä, mutta en halua sitä lukea toiseen kertaan,
nyt elän tätä yksinäisyyden vanhan ihmisen loppuelämää vaivoineni,
oikea elämä oli ja meni ovi sulkeutui meneisyyteen puolisoni kouleman yhteydessä,
nyt näen pettyneenä nyky yhteiskuntaan sekavan huolia ja velkaisen sekasortoisen yhteiskuntamme,
jossa vanhusten asema onpaljon heikompi kuin oli sotaveteraanien hoivan aikana,
nyt vanhukset ovat tavallaan heitteillä huonosti hullettu ja hoivan tarve on suuri, mutta harva todellisuudessa on edes hoivan piirissä,
nyt on nyt
vanhus voi vain rukoilla jälkipolville selviytymistä
rakkaan suomen
suurista vaikeuksista ja yhteikuntamme suurista ristiriitaisista poliittista vastakkainasetteluista selvitymiseen.
vielä suomi on kohtuulisen turvallinen maa mutta
ristiriitaisuudet suomen sisällä ON anteeksiantamatonta suurta TYHMYYTTÄ, hävetkää nuoret politikot kehtaattekin aiheuttaa kansallemme suurta kärsimystä tyhmyydellänne
törkeällä vastaikkainasettelulla yhteiskunalle tärekissä polittisissa asioissa
ja päätöksissä.
suorastaan anteeksiantamaton on nykyinen vastaikaisettelu politiikka
pelkää räyhäämistä
" minä olen oikeassa
eipäs kun minä "
systeemillä
koko opposition politiikka ON suomen vastaista politiikka,
HÄVETKÄÄ ja RAUHOTTUKAA
olkaa järkeviä
suomi on selvinny ennenki vaikeista ajoista YHTEEN HIILEEN PUHALTAMALLA
se thkää nytkin,
RIITELY ON VAIN PAHASTA koko suomen taloudelle !
tämä on MIELIPIDE nyky tilanteesta suomen sisäpolitiikassa ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai jaaa, minäki elin nuoruuden rakkauteni kanssa yli50 vuotta kunnes kuolema erotti,
vaikka nuoruuden rakkaus oli täysin erilaista hurmaa kiihkoa joka sitoi miedät ikuisin siten yhteen, lapsia syntyi vuoden välein kuin vilikkän kissoja konsanaan,
en halua muistella niitä aikoja,
kun piolisoni koli, suljin tavallaan kirjan kannet ja pisti kirjan hyllyyn muitten kirjojen joukkoon unohduksen syövereihin, tiedostaen kuitenki omistavani yhden arvokkaan kirjan hyllyssä, mutta en halua sitä lukea toiseen kertaan,
nyt elän tätä yksinäisyyden vanhan ihmisen loppuelämää vaivoineni,
oikea elämä oli ja meni ovi sulkeutui meneisyyteen puolisoni kouleman yhteydessä,
nyt näen pettyneenä nyky yhteiskuntaan sekavan huolia ja velkaisen sekasortoisen yhteiskuntamme,
jossa vanhusten asema onpaljon heikompi kuin oli sotaveteraanien hoivan aikana,
nyt vanhukset ovat tavallaan heitteillä huonosti hullettu ja hoivan tarve on suuri, mutta harva todellisuudessa on edes hoivan piirissä,
nyt on nyt
vanhus voi vain rukoilla jälkipolville selviytymistä
rakkaan suomen
suurista vaikeuksista ja yhteikuntamme suurista ristiriitaisista poliittista vastakkainasetteluista selvitymiseen.
vielä suomi on kohtuulisen turvallinen maa mutta
ristiriitaisuudet suomen sisällä ON anteeksiantamatonta suurta TYHMYYTTÄ, hävetkää nuoret politikot kehtaattekin aiheuttaa kansallemme suurta kärsimystä tyhmyydellänne
törkeällä vastaikkainasettelulla yhteiskunalle tärekissä polittisissa asioissa
ja päätöksissä.
suorastaan anteeksiantamaton on nykyinen vastaikaisettelu politiikka
pelkää räyhäämistä
" minä olen oikeassa
eipäs kun minä "
systeemillä
koko opposition politiikka ON suomen vastaista politiikka,
HÄVETKÄÄ ja RAUHOTTUKAA
olkaa järkeviä
suomi on selvinny ennenki vaikeista ajoista YHTEEN HIILEEN PUHALTAMALLA
se thkää nytkin,
RIITELY ON VAIN PAHASTA koko suomen taloudelle !
tämä on MIELIPIDE nyky tilanteesta suomen sisäpolitiikassa !Oppisitioko se on terveydenhuollostakin leikannut, sairaaloita sulkenut ja eläkkeitä verotetaan suuremmalla prosentilla kuin ennen?
Siis oppositio saa maan kaatumaan.
( en vastaa jos kysyt jotain poliittista, ihmettelen vain kommenttiasi) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oppisitioko se on terveydenhuollostakin leikannut, sairaaloita sulkenut ja eläkkeitä verotetaan suuremmalla prosentilla kuin ennen?
Siis oppositio saa maan kaatumaan.
( en vastaa jos kysyt jotain poliittista, ihmettelen vain kommenttiasi)olet tyhmä kuten oppositioki on
ET näe kokonaisuuksia valtion taloudessa kuten EI näe oppositiokaan,
joten tyhmyys on se joka aiheuttaa ristiriitaa ja VASTAKKAINASETTELUA politiikassa
josta seuraa se että KOKO yhteiskunta KÄRSII ja MITÄÄN TÄRKEÄÄ yhteiskunnalle ovaa asiaa EI saada lain muodossa järjestykseen, on vain TYHJÄNPÄISTÄ tyhmää RÄYHÄÄMISTÄ
suuvaahdossa KIURUKI
silmät TUUMAA PITKÄLLÄ PÄÄSTÄ
huutaa ja mesoaa estää kuukausi tolkulla teätekiettn päätösten tekinistä ja laikien laillistamista,
KIURUN POLITIIKASSA EI OLE MITÄÄN JÄRKEÄ
potkut tommoselle VÄHÄ-ÄLYISEKLLE joka pitäisi OSATA TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ koko suomen kansan ja talouden tasapainnottamisen takia,
mutta KIURU EI PYSTY YHTEISTYÖHÖN
on vain RIIDAN ja vastakkin asettelun aiheuttaja suuressa TYHMYYDESSÄÄN,
potku tyhmille
yhteistyökyvyttömille, heti !
mielipide!
- Anonyymi
Asian sivusta: Olen nähnyt yhden "tanssinäytelmän" Oopperatalossa,
joka oli Jorma Uotisen projekti ja hän tanssi pääosassa.
En muista esityksen nimeä enää, siitä on ainakin 30 vuotta aikaa.
Mennessäni mietin mitenköhän jaksan sen loppuun katsoa,
kun en ole modernin tanssin ystävä.
Esitys oli teatteriesityksen pituinen väliaikoineen,
muta se oli aivan upea esitys ja hieno kokemus. Pitkästymisen hetkeä ei tullut.
(En olisi itse lippua ostanut ja mennyt katsomaan, olin "kutsuvieras")- Anonyymi
Joskus käy noin,
ennakko negatiivinen odotus muuttuukin
myönteisen yllättäväksi mielenkiintoiseksi tapahtumaksi,
noin on joskun mullekki käyny.
- Anonyymi
Katson juuri Areenasta uusintaa Uotisen haastattelusta.
Rohkean päätöksen teki aikoinaan, lähti oppimaan lisää ja on todella taitava lajissaan.
Innokas ihailijansa olen ollut aina. - Anonyymi
"Nostalgia on toinen nimeni"
- Anonyymi
Nostalgia on menneisyyttä
menneisyyden muistelua Suomeksi !
En halua olla nostagiininen ! - Anonyymi
Olen älyttömän nostalginen ja tunteellinen. Joskus se on henkisesti raskasta,
mutta tykkään olla tunteellinen. En haluaisi olla kylmä, tunteeton ihminen.- Anonyymi
Olen kyllä tunteellinen aidosti
osaanottavatava surussa ja ilossa,
jostain syystä en halua muistella menneitä , ainakaa aina, ehkä sillointällöin mutt enimmäseen vältän vanhojen muitelemiset,
ainahan on syynsä jos ei halua elää menisyyden muistoissa,
haluun elää tätä hetkeä,
haluun ITSE kokea kuoleman hetken omalla kohdallani,
kun olen lähdössä ikuisuuteen,
jää nähtäväksi voiko itse tiedostaa kuolemansa hetken ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen kyllä tunteellinen aidosti
osaanottavatava surussa ja ilossa,
jostain syystä en halua muistella menneitä , ainakaa aina, ehkä sillointällöin mutt enimmäseen vältän vanhojen muitelemiset,
ainahan on syynsä jos ei halua elää menisyyden muistoissa,
haluun elää tätä hetkeä,
haluun ITSE kokea kuoleman hetken omalla kohdallani,
kun olen lähdössä ikuisuuteen,
jää nähtäväksi voiko itse tiedostaa kuolemansa hetken !Voi silti elää tätä hetkeä, vaikka muistelisi menneitä. Menneisyydestä voi muistaa
onnellisia aikoja, jotka tuovat lohtua ja iloisuutta nykyiseen elämään ja muutenkin
on joskus mukava muistella millaista elämä oli esimerkiksi lapsuudessa ja
nuoruudessa. Muistot voivat olla myös surullisia. Elämään kuuluu surujakin.
Surullisiin muistoihin ei kannata unohtua pitkäksi aikaa. On parempi muistella
enemmänkin valoisia asioita. Joskus tekee kipeää muistella menneitä. Joskus
menneestä nousee mukavia asioita mieleen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi silti elää tätä hetkeä, vaikka muistelisi menneitä. Menneisyydestä voi muistaa
onnellisia aikoja, jotka tuovat lohtua ja iloisuutta nykyiseen elämään ja muutenkin
on joskus mukava muistella millaista elämä oli esimerkiksi lapsuudessa ja
nuoruudessa. Muistot voivat olla myös surullisia. Elämään kuuluu surujakin.
Surullisiin muistoihin ei kannata unohtua pitkäksi aikaa. On parempi muistella
enemmänkin valoisia asioita. Joskus tekee kipeää muistella menneitä. Joskus
menneestä nousee mukavia asioita mieleen.Toista mieltä,
menneisyyden muistelu tekee vihaseksi
koska se on auttamattomasti meneisyyttä,
miksi piehtaroida meneisyydessä,
ja
kun tajuaa kuinka lyhyt elämä on,
ja kun tajuaa
kuika supean elämään virheineen ihminen ehtii ja joutuu pakostaki muodostamaan,
koko parhaimman, terveimmän elämänkaarensa aikana ,
--- joku luulee kokeneensa paljon saaneensa elämältä paljon,
ehkä maallisen näkemyksen mukaan on saanukki,
mutta
maallinen elämä on pelkkää pettymystä,
ei osaa edes itseleen sitä selittää miksi,
raamattu varottaa :
älä kokoa maanpäälistä mammonaa ,
mammona on katovaista,
sillä ei todellisuudessa ole samaa arvoa kuin ihmisellä itsellään,
maanpääliseen elämään pettyneen salaisuus on tässä,
--- " lapset on laina vain "
se on totta,
he lähtivät kuin muutto linnut maailman tuuliin,
yksi lintuseni ei palannu koskaan,
heitä itken ja ikävöin,
millää muulla ei elämässä ole meritystä puolisoni kuoleman jälkeen, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toista mieltä,
menneisyyden muistelu tekee vihaseksi
koska se on auttamattomasti meneisyyttä,
miksi piehtaroida meneisyydessä,
ja
kun tajuaa kuinka lyhyt elämä on,
ja kun tajuaa
kuika supean elämään virheineen ihminen ehtii ja joutuu pakostaki muodostamaan,
koko parhaimman, terveimmän elämänkaarensa aikana ,
--- joku luulee kokeneensa paljon saaneensa elämältä paljon,
ehkä maallisen näkemyksen mukaan on saanukki,
mutta
maallinen elämä on pelkkää pettymystä,
ei osaa edes itseleen sitä selittää miksi,
raamattu varottaa :
älä kokoa maanpäälistä mammonaa ,
mammona on katovaista,
sillä ei todellisuudessa ole samaa arvoa kuin ihmisellä itsellään,
maanpääliseen elämään pettyneen salaisuus on tässä,
--- " lapset on laina vain "
se on totta,
he lähtivät kuin muutto linnut maailman tuuliin,
yksi lintuseni ei palannu koskaan,
heitä itken ja ikävöin,
millää muulla ei elämässä ole meritystä puolisoni kuoleman jälkeen,En minä suinkaan tarkoittanut, että menneisyydessä pitäisi "piehtaroida"
varsinkaan jos tekee vihaiseksi. Menneisyyteensä voi suhtautua niin monella
tavalla ja mitä tunteita se herättää riippuu menneisyydestä ja ihmisen
suhtautumisesta siihen.
Minusta tuntuu surulliselta, että kaikki se hyvä ja onnellinen aika on mennyt.
Meidänkin elämässämme - niinkuin kai kaikkien - oli vaikeuksia,
mutta ne yhdistivät meitä lujemmin yhteen, koska me arvostimme
toisiamme, voimme aina luottaa toisiimme ja puhua asioista hyvässä
yhteisymmärryksessä.
"Maallinen mammona" ei ollut tärkeää meidän elämässämme,
vaan ihan toisenlaiset asiat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En minä suinkaan tarkoittanut, että menneisyydessä pitäisi "piehtaroida"
varsinkaan jos tekee vihaiseksi. Menneisyyteensä voi suhtautua niin monella
tavalla ja mitä tunteita se herättää riippuu menneisyydestä ja ihmisen
suhtautumisesta siihen.
Minusta tuntuu surulliselta, että kaikki se hyvä ja onnellinen aika on mennyt.
Meidänkin elämässämme - niinkuin kai kaikkien - oli vaikeuksia,
mutta ne yhdistivät meitä lujemmin yhteen, koska me arvostimme
toisiamme, voimme aina luottaa toisiimme ja puhua asioista hyvässä
yhteisymmärryksessä.
"Maallinen mammona" ei ollut tärkeää meidän elämässämme,
vaan ihan toisenlaiset asiat.Asiallinen kommentti edellisen viesti sanomaan.
Aikanaan minulle olisi joku voinut nuo sanat sanoa. Surussani tunsin olevani yksin, jäin yksin.
En osannut edes itkeä.
Hyvät muistot ovat aina lohduttamassa, mutta niissä ei pidä piehtaroida.
Kaikki me kuolemme, mutta meidän pitäisi muistaa elää, olla elossa, ei vain olemassa ja odottaa ihmettä joka auttaisi.
Hyvä liitto, monta riitaa ja yhtä monta anteeksipyyntöä.
Puolison kuoltua minä en tuntenut olevani pyytämään anteeksi.
Kaikki oli puhuttu.
- Anonyymi
Ei sitä itse oikein voi päättää miten suree ja kuinka kauan.
Läheisen menetys on niin suuri menetys. Se koskee kauan. - Anonyymi
Nostalgia on tuttu tunne minulle; hienoinen kaipaus, ikävöinti ihmisiä, jotka ovat merkinneet paljon minulle, mutta joita ei enää ole, paikkoihin joissa olen asunut ja tuntenut onentunteita, viihtynyt, olleet osa elämääni, mutta olen jättänyt ne jostain syystä taakseni.
Tunnen nostalgiaa omaan nuoruuteeni, ikävöin aikoja, jolloin jaksoin kävellä pitemmälle, kiivetä korkeammalle, uida salmen yli, kierrellä kaupungilla katselemassa nähtävyyksiä tai paikkoja, shoppailemassa kokonaisen päivän, väsymättä. Kaipaan aikoja kun uskalsin kävellä liukkaallakin pelkäämättä että kaatuisin, liukastuisin, loukkaisinitseäni.
Kaipaan vanhoja ystäviäni, rakkaitani, läheisiäni, ajattelen usein heitä ja tunnen syvää melankoliaa, nostalgiaa, kaipausta, saudade....katselen vanhoja valokuvia, vaalin vanhoja ystävyyksiä.
Elän tätä hetkeä, olen onnellisesti aviossa, minulla on perhe, lapset ja lapsenlapset ja viihdyn täällä. missä asun, tässä elämässä mitä elän,, Minulla on harrastus joka täyttää kaikki tyhjät välit elämässäni: kirjoitan ja luen paljon. Täytän päiväni narratiiveilla ja touhuamisella.
Nostalgia on kuitenkin osa perusluonnettani.- Anonyymi
kuittaa Paloma.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kuittaa Paloma.
Mitä se tarkoittaa, että täyttää päivänsä narratiiveilla ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä se tarkoittaa, että täyttää päivänsä narratiiveilla ?
Kertomuksilla,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kertomuksilla,
Ahaa, kiitos tiedosta, mutta miksi ei voi sitten sanoa 'kertomuksilla' ?
Onko narratiivi joku hienompi kertomus tai sen kertoja hienompi ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ahaa, kiitos tiedosta, mutta miksi ei voi sitten sanoa 'kertomuksilla' ?
Onko narratiivi joku hienompi kertomus tai sen kertoja hienompi ?Ei ,vaan se pitää sisällään käsityksen kerronnan jatkuvuudesta.
Kertomuksella on selkeä alku j aloppu, "narratiivilla" ei välttämättä., vaan se on ikäänkuin jatkuvaa sanoiksi puettua selitystä asjoiden kululle.
Tässä yhteydessä nostalgia pukeutuu jatkuviin muistoissta esiin pulpahteleviin tarinoihin jotka joko seuraavat toisiaan tai ovat samanaikaisia, rinnakkain kulkevia.
Kysymys ei ole hienostelusta, vaan vivahde-erosta sanojen käytössä. - Anonyymi
Kaikilla on menneisyys, on asuttu eri paikoissa, ei se mikään luonteen piirre ole.
Jokaine on nuorena jaksanut liikkua ja tehdä enemmän, mitä tuota nyt haikailemaan. Nyt on levon aika, voi nauttia oman kodin lämmöstä ja jälkipolvista, oman ikäiset pian kaikki manan majoilla.
Minä en tunne mitään tyhjiä välejä, vaikka en kaiken aikaa touhota jotain. Osaan nauttia omasta rauhasta ja nykyhetkestä, viihdyn myös omassa seurassa luontoa katsellen ja musiikkia kuunnellen. - Anonyymi
On se surullusta kun pitää paeta todellisuutta johonkin narratiiveihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikilla on menneisyys, on asuttu eri paikoissa, ei se mikään luonteen piirre ole.
Jokaine on nuorena jaksanut liikkua ja tehdä enemmän, mitä tuota nyt haikailemaan. Nyt on levon aika, voi nauttia oman kodin lämmöstä ja jälkipolvista, oman ikäiset pian kaikki manan majoilla.
Minä en tunne mitään tyhjiä välejä, vaikka en kaiken aikaa touhota jotain. Osaan nauttia omasta rauhasta ja nykyhetkestä, viihdyn myös omassa seurassa luontoa katsellen ja musiikkia kuunnellen.Jokainen elää omaa elämäänsä oman kaavansa mukaan.
Koet elämäsi hyvänä, seesteisenä, suvannossa ja et ikävöi mitään, kaipaa mitään , se on ihan hyvä asia.
Myös me jotka tunnemme nostalgiaa, ikävöimme, kaipaamme välillä enemmän jotain, uutta sisältöä joka piristäisi arkipäivää nautimme kodin lämmöstä, arkipäivän suloisista rutiineista, musiikista, luonnosta ja etenkin oman perheen seurasta, läsnäolosta ja läheisyydestä. Harrastukset tulevat silloin apuun: sisaruksistani yksi tekee ihania nukkeja ja myy seurakunnan myyjäisissä, maalaa tauluaj ja käy taideleireillä, laulaa ja sepittää lauluja ja esiintyykin pienissä tilaisuuksissa, toinen taas keskittyy suurperheensä lastenlapsien hoitamiseen ja on suureksi avuksi etenkin tyttärilleen.
Ei ole vain yhtä tapaa kokea elämää ja sen tulkita sen tarkoitusta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ,vaan se pitää sisällään käsityksen kerronnan jatkuvuudesta.
Kertomuksella on selkeä alku j aloppu, "narratiivilla" ei välttämättä., vaan se on ikäänkuin jatkuvaa sanoiksi puettua selitystä asjoiden kululle.
Tässä yhteydessä nostalgia pukeutuu jatkuviin muistoissta esiin pulpahteleviin tarinoihin jotka joko seuraavat toisiaan tai ovat samanaikaisia, rinnakkain kulkevia.
Kysymys ei ole hienostelusta, vaan vivahde-erosta sanojen käytössä.Kertomuskin voi jatkua. On jopa jatkokertomuksia.
- Anonyymi
Olen joskus nostalginen kyyneliin asti. Niin paljon kaipaan rakkaita ihmisiäni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?
Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.1011600- 2101487
Ikävä on häntä
Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos59990Minkä kultakimpaleen
Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik31969Terveystalon lääkärit ylilaskuttaneet
Tämän pörriäiset osaavat, laskuttamisen. Terveystalo myöntää asian. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011134269.html "K54777Helppo selvittää onko oma täällä
Laittaa yhden selvän kysymyksen ja jos kukaan ei osaa vastata, niin oikea ei ole täällä. Saa käyttää vapaasti hyödykse49745The Summit Suomi: Maxie avaa hyytävästä tilanteesta kuvauksissa: "Veri roiskui ja tajusi, että..."
Oletko seurannut The Summit Suomea? Tykkäätkö vai et tai mitä mieltä ylipäätään olet sarjasta? Moni katsoja on kaikonnut5702Tykkäsit nainen
Aina eniten lähetyssaarnaajassa, muistan miten nautit!😎😚 meidän pitää päästä vielä kokemaan se.36695Kerroppas nyt
M mies, että kenestä sinä oikein tykkäät, niin saadaan tämä asia muillekin selväksi 😉54692En kai koskaan saa sinua
Koska et usko että riitäisit minulle. Olet aina pitänyt itseäsi liian risana ja heikkona. Katkot korkeutesi, ja poraat k40686