Miten löydätte kiinnostusta tutustua mahdollisiin partnereihin?

Anonyymi-ap

Se vaan tapahtuu vai kunnolla työstät?

17

226

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Pitää säännöllisesti joka viikonloppu juoda viinaa ja lähteä yökerhoihin niin tapaa naisia ja voi löytää sen partnerin.

      t. viinamies

    • Anonyymi

      Aikpinaan se kiinnostus syntyi sisäisestä tarpeesta kietoa joku rakastavaan haliin ja olla elämänmatkassa mukana. Romanttinen tarve kaiken kaikkiaan. Myös ne lapset oli hetkittäin mielessä, että olishan se kiva saada edes yksi oma lapsi ja kasvaa yhdessä nöhden millainen uusi ihminen hänestä kasvaa.

      Nykyään taas ei mitään motivaatiota olisi etsiä yhtikäs mitään. Romanttisuutenikin on lähinnä enää hyväntahtoisuutta, ei muuta.

      Jasu

      • Anonyymi

        Lähinnä sitä siis etten halua satuttaa ja siksen ketään enää etsisi enkä suhdetta ryhtyisi kyhäämään. Inhoan itseäni jos satutan toista, mutta inhoan itseäni silloinkin jos pakotan itseni jatkuvasti syrjäyttämään itseäni. Niinpä valitsisin itseni, näin ei ketään muuta tulisi satutettua itsekkyydelläni.

        Jasu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lähinnä sitä siis etten halua satuttaa ja siksen ketään enää etsisi enkä suhdetta ryhtyisi kyhäämään. Inhoan itseäni jos satutan toista, mutta inhoan itseäni silloinkin jos pakotan itseni jatkuvasti syrjäyttämään itseäni. Niinpä valitsisin itseni, näin ei ketään muuta tulisi satutettua itsekkyydelläni.

        Jasu

        Voin samaistua suhun täysin. En itsekään haluaisi enää "etsiä" ketään. Ja kauhea homma
        - vuosikausien - oppia tuntemaan toinen. Saati että toinen oppii tuntemaan sinut ja ymmärtämään... tai hyväksymään...

        Silloin kun olin sinkkuna niin en "etsinyt" ketään. Hän nyt sananmukaisesti tipahti puusta eteeni. Ja olen herkkä ihastumaan ihmisiin.

        Mutta osaisnko elää yksin? En osaa sanoa. On siinä se viehätys tietysti ettei ole tilivelvollinen kenellekään, päätöksistään, tekemisistään jne.


      • Anonyymi
        elisakettu kirjoitti:

        Voin samaistua suhun täysin. En itsekään haluaisi enää "etsiä" ketään. Ja kauhea homma
        - vuosikausien - oppia tuntemaan toinen. Saati että toinen oppii tuntemaan sinut ja ymmärtämään... tai hyväksymään...

        Silloin kun olin sinkkuna niin en "etsinyt" ketään. Hän nyt sananmukaisesti tipahti puusta eteeni. Ja olen herkkä ihastumaan ihmisiin.

        Mutta osaisnko elää yksin? En osaa sanoa. On siinä se viehätys tietysti ettei ole tilivelvollinen kenellekään, päätöksistään, tekemisistään jne.

        Nojuu, niin ne omatkin suhteet kaikki alkaneet, ettei vasiten ole etsinyt vaan löytänyt. Välillä ihan huttuakin.

        Mä taas tiedän osaavani ja nauttivani yksin olosta. Nuorena oli toisin, vaikeaa hetkittäin yksin olo. Kaipasi yhteyttä toiseen ihmiseen, vaikka muuten yksinään olikin kiva olla. Nykyään kun en enää kaipaa yhteyttä kehenkään, kuin lapsiini ja eläimiini, puolisooni. Niin olis varmasti helppoa olla yksin.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nojuu, niin ne omatkin suhteet kaikki alkaneet, ettei vasiten ole etsinyt vaan löytänyt. Välillä ihan huttuakin.

        Mä taas tiedän osaavani ja nauttivani yksin olosta. Nuorena oli toisin, vaikeaa hetkittäin yksin olo. Kaipasi yhteyttä toiseen ihmiseen, vaikka muuten yksinään olikin kiva olla. Nykyään kun en enää kaipaa yhteyttä kehenkään, kuin lapsiini ja eläimiini, puolisooni. Niin olis varmasti helppoa olla yksin.

        Jasu

        Ihminen joka kaipaa yhteyttä muihin ihmisiin yleensä haalii kavereita ja ystäviäkin, kun sitten se yhteyden tarve loppuu syystä tai toisesta, ei kaipaa ketään pois lukien ne jo rakkaat ihmiset joihin suhde jo luotu. Muttei uusia.

        Jasu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen joka kaipaa yhteyttä muihin ihmisiin yleensä haalii kavereita ja ystäviäkin, kun sitten se yhteyden tarve loppuu syystä tai toisesta, ei kaipaa ketään pois lukien ne jo rakkaat ihmiset joihin suhde jo luotu. Muttei uusia.

        Jasu

        Monilla on ikävä joskus kavereitaankin, mulla ei ole koskaan. Siitä jo olen tajunnut, että pärjään yksin siinä määrin, kun vaan muu elämä toimii. Saa apua kun sairastaa, ruokaa kaupasta jne. Palvelut. Mutten henkilökohtaiseen elämään tarvi ketään.

        Jasu


    • Kyllä se pariutumisen tarve on jossain syvällä sisäänrakennettuna eli sitä ei ole koskaan tarvinnut mitenkään erikseen etsiä tai puskea. Tarve olla toisen ihmisen lähellä, rakastaa ja olla rakastettu, olla turvassa, saada jakaa elämä jonkun kanssa, perustaa perhe.. Nuo ovat ihan sisäänrakennettuja tarpeita itselläni.

      Nykyään pitkän sinkkuuden jälkeen omaa suhtautumista parisuhteeseen ja kumppanin löytämiseen on joutunut hieman työstämään. Ja työstäminen jatkuu yhä..

    • Helposti, tarvitaan vain kaunotar lyhyessä minihameessaan, koipireidet paljaina, joka vastaa katseeseeni.

      • Anonyymi

        joka vastaa katseeseeni -> ei tuu pervosetämies tapahtumaan.


    • Anonyymi

      No olen aina muutenkin ollut kiinnostunut kanssaihmisistä. Mun taktiikka on kuitenkin siirtää kaikki munat samaan koriin, eli jos vakavasti haluan johonkin tutustua siinä mielessä, niin keskityn yhteen ihmiseen kerrallaan. Vähän liikaa näkee näitä "kirjoitellaan joka suuntaan" esim. Tinderissä ja omassa kaveripiirissä. Jos ei anna kaikkeaan, ei voi saadakaan.

      • "𝓙𝓸𝓼 𝓮𝓲 𝓪𝓷𝓷𝓪 𝓴𝓪𝓲𝓴𝓴𝓮𝓪𝓪𝓷, 𝓮𝓲 𝓿𝓸𝓲 𝓼𝓪𝓪𝓭𝓪𝓴𝓪𝓪𝓷."

        Syvällinen viisaus!


      • Anonyymi
        Koipireisimies kirjoitti:

        "𝓙𝓸𝓼 𝓮𝓲 𝓪𝓷𝓷𝓪 𝓴𝓪𝓲𝓴𝓴𝓮𝓪𝓪𝓷, 𝓮𝓲 𝓿𝓸𝓲 𝓼𝓪𝓪𝓭𝓪𝓴𝓪𝓪𝓷."

        Syvällinen viisaus!

        Olen kieltämättä aika syvällinen ihminen, mutta hyvä jos sen joku muukin huomaa.


    • Anonyymi

      Jos riittävän kiinnostava tulee eteen, niin kiinnostusta löytyy kyllä.

      • Anonyymi

        Odotat vain passiivisena ihmeen ilmestymistä eteesi?


      • Anonyymi

        Noinhan se on.

        Ihan etsimättä ovat aina eteen tulleet. 😊

        xLiner


    • Anonyymi

      "Toiset kompastuu ja toiset kompuroi"
      -Lao Tse Lukka-

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      67
      2525
    2. Vanhuksen varpaankynsien leikkaus 89 euroa...

      Huh huh.......Parturikäynti olisi varmasti ollut 250 euroa? Kallis on suomi nykyään.
      Maailman menoa
      186
      2199
    3. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      47
      2113
    4. Anne Kukkohovi. Myy likaisia alushousujaan.

      Kuka ihme ostaa jonkun naisen likaisia alushousuja, menee lujaa kyllä tälläkin housujen myyjällä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      128
      2082
    5. Viulu vaiennut

      Eikö pisnikset suju ? Vai miksi pahin yrittäjä vouhka on "kadonnu" maan alle. 🤣
      Suomussalmi
      33
      1865
    6. Kauanko skuutteja on siedettävä? Ei tietoa liikennesäännöistä, ajellaan miten sattuu ja missä vain.

      Kauanko on kestettävä sähköpotkulautojen terrorismismia? Niillä ajelevat eivät tiedä, tai jos tietävätkin, niin eivät vä
      Maailman menoa
      194
      1577
    7. Nainen, sellaista tässä ajattelin

      Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost
      Ikävä
      220
      1515
    8. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      17
      1391
    9. Kyllä tekee kipeää

      Luopua kaikesta mitä on elämässä saavuttanut😞 ei vaan ole enää yhtäkään hiljaista vuorokautta🤬
      Ikävä
      26
      1275
    10. Hallitus haluaa sossuhuijjarit esiin tutkimalla ihmisten pankkitilejä

      Kuristusote vätkylöiden palleista kiristyy! 😆 Hallitus suunnittelee laajentaa Kelan tiedonsaantioikeutta sosiaaliturva
      Lieksa
      200
      1062
    Aihe