viljan hinnat nousussa

Australiasta vietiin tammikuussa 1,09 milj. t. ohraa, josta noin puolet
mallasohraa.
Marras, joulu ja tammikuun vienti on karttunut tasolle 2,6 milj. t. josta
mallasohraa 1 milj. t.
Kiina on ollut suurin asiakas 1,83 milj. tonnin ostoilla, Saudi-Arabia
toisena 0,21 milj. tonnin ostoilla, - määrä on kokonaan rehua uskonnollisista
syistä johtuen.
https://www.graincentral.com/markets/jan-barley-exports-surge-from-dec-sorghum-hits-annual-low/

Marokko on vaihteeksi saanut pariin otteeseen kohtalaiset sateet, joilla
ainakin osa vehnästä toipuu jonkinlaisen sadon tuottamaan.

Intiassa vehnän tuotannon alueen päivälämpötilat ovat viikon aikana nousseet
28 asteesta 32 asteeseen ja huomisen jälkeen ennustetaan ainakin viikoksi
päälle 37 asteen lämpötiloja.
---
Venäjän varsinaisen raakaöljyn tuotanto on arvioitu 8,9 milj, barreliin
päivässä ja nesteiksi tiivistyvät kaasut mukaanlukien noin 9,6 milj, barreliin,
- ja tämä helmikuun aijalla.
Venäjän tuotantohuippu oli 2019, jolloin tuotettiin noin 11 milj. barrelia
päivässä.
Ukrainan kehitettyä pitkän kantaman lennokkeja, on öljynlalostus päätynyt
näiden pommareiden saaliiksi.
Lähes 1000 kilometrin päässä on saatu jalostamoja tuleen, joten suuri osa
Venäjän jalostamoista on näiden lennokkien säteellä.
Jos jalostamot eivät vedä, niin öljyn tuotantoa on vastaavasti vähennettävä.
Tilanne voi vallan hyvin päätyä Venäjän ruokahuollonkin kannalta vaaralliseksi.
Ei tarvita kummoistakaan pulaa puimureiden dieselin saannissa, kun viennin
rajoittaminen on tästä syystä esillä, ja ruokapula leviää laajemmalle.
Äärimmäinen sotatoimi olisi sadonkorjuun aikana puimureiden jahtaaminen
Etelä-Venäjän pelloilla, jotka ovat nekin lennokkipommareiden toimintasäteen
sisällä.
Muutama malliksi tuleen, ja propello on stoppo pitkäksi aikaa.
Putiniltakin aletaan kyselemään että miten meni niiku omasta mielestä ?
---
soija maalis 9,87 touko 10,01
maissi-------4,48 touko 4,61
vehnäfutuurit
------chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,38----5,61----5,80
touko 5,55-----5,74----5,94
heinä 5,69-----5,87----6,08
syys 5,87------6,01----6,19
Pariisi vehnä
touko 223,25 syys 224,50 joulu 230,75 maalis 235,50 touko 238,50
rapsi
touko 473,50 elo 459,50 marras 461,50 helmi 460,75
maissi
kesä 212 elo 217,25 marras 215 maalis 218,50

Viikolla 28.2.-6.3 myytiin Usasta 783 400 t. vehnää ja laivattiin 224 000 t.
Kauden myynti kasvoi 21,08 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,67 milj. t.
Myynti ylittää 2,5 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 92,7 %
osuutta vientiarviosta, - arvio täyttyy myynnin puolesta 1,2 milj. tonnin
myynnillä, - arvion mukainen vienti taas vaatii 556 300 tonnin viikottaiset
laivaukset.
Seuraavan kauden laivauksiin myytiin 82 600 tonnia ja sen myynnit karttuivat
0,47 milj. tonniin.
---
Maissia myytiin 967 300 t. ja laivattiin 1,863 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 50,53 milj. tonniin, josta laivaamatta 20,84 milj. t.
Myynti ylittää 10 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 81,2 %
osuutta vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 751 700 t. ja laivattiin 923 100 t.
Kauden myynti kasvoi 45,06 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,52 milj. t.
Myynti ylittää 5,4 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 90,7 %
osuutta vientiarviosta.
---
Jonkinsortin kriisi hääti Panaman ostamaan suuren määrän Usan vehnää, ja
merkittävää on sekin että kaikki lajit kelpasivat.
Panaman ostoista 91 700 t. oli HRW vehnää, 27 700 t. SRW vehnää, 207 600 t.
kevätvehnää ja 41 900 t. WWv vehnää , - yhteensä 237 600 tonnia.
Etelä-Korea osti 180 000 t. vehnää - - ja kriisistä vainun saaneet
ufomiehet saivat ostetuksi 113 000 tonnia.
Seuraavaakin satoa alettiin ostaa, - Etelä-Korea, Peru ja Filippiinit
olivat ostajina.

Usan vehnäkaupassa on poikkeuksellista että myydään kuin vierasta sikaa,
mutta laivauksiin ei potsia saada hätistetyksi.
Laivausten vauhti panee epäilemään että rehuvehnää on myyty vähemmän
kuin oletin, ja suma seisoo kun laatuvajeen vuoksi ei löydy täytettä
laivoihin.
Nykyinen laivausten taso ei riitä, vaan mahtimäärä myytyä vehnää siirtyy
seuraavan kauden murheeksi.
---
soija maalis 9,96 touko 10,09
maissi--------4,53-----4,64
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,47----5,75-----5,90
touko 5,62-----5,88-----6,03
heinä 5,77-----6,01-----6,17
syys 5,94------6,15-----6,30
Pariisi vehnä
touko 226 syys 226,25 joulu 232,50 maalis 236,75 touko 239,75
rapsi
touko 471 elo 459,25 marras 461,25 hhelmi 460
maissi
kesä 215,50 elo 220 marras 216,75 maalis 219,50

EU:sta vietiin viikolla 36. tavallista vehnää 232 986 tonnia ja sitä
tuotiin 60 063 tonnia.
Ranskan osuus viennistä oli 33 848 tonnia, mikä nosti sen viennin
1,528 milj. tonniin, - mikä edustaa vain 10,6 % osuutta EU:n viennistä.

Viejien listan ykkösenä on Romania 4,142 milj. tonnilla, sitten Latvia
2,07 milj. t. , Liettua 1,76 milj. t. , Saksa 1,62 milj. t. ja viidentenä
Ranska.

Ranskan virallinen vientiarvio EU:n ulkopuolelle on 3,2 milj. tonnia, joten
alle puolet tuosta on saatu viedyksi.
Jos vienti säilyttäisi nykyisen viikkotason, niin kauden virallinen arvio
jäisi noin 1,2 milj. tonnia vajaaksi.
---
Usassa on Teksasin,Oklahoman ja Kansasin eteläosan hujakalla menossa
kuiva pölymyrsky joka pahimmillaan repii vehnän oraat juurineen ilmojen
teille.
Kuiva pöly kerääntyy paikoin kinoksiksi ja peittää oraat, oraat myös
vahingoittuvat pölyn hiomisen vuoksi.
https://x.com/docdeason/status/1900611685649358889
---
soija maalis 9,99 touko 10,17
maissi-----4,45-------4,58
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,45----5,73----5,90
touko 5,57-----5,86----6,01
heinä 5,73-----5,98----6,16
syys 5,90------6,12----6,29
Pariisi vehnä
maalis 223,50 syys 223,50 joulu 229,75 maalis 234,75 touko 237,75
rapsi
touko 468,50 elo 457 marras 460 helmi 459,25
maissi
kesä 214 elo 218,50 marras 214,75 maalis 218

Pariisin huumoripörssin rypsifutuurit ovat laskeneet alle 500 euron hinnasta
tonnia kohti, jonka osasyy löytyy Australian vientitilastosta.
Linkistä löytyy minne on viety tammikuun loppuun mennessä ja alkaen marraskuun
alusta.
EU:n osalta Belgiaan on viety 493 785 t. , Ranskaan 181 018 t. , Saksaan
702 237 t. , Kreikkaan 63 701 t. , Hollantiin 125 890 t. ja Portugaliin
33 000 t. , - eli yhteensä 1,544 milj. tonnia.
EU on ollut suurin asiakas 74 % osuudella, yhteensä 2,086 milj. tonnin viennistä.
https://www.graincentral.com/markets/australias-jan-exports-at-788094-up-34pc-from-dec/

EU:n alueelle on tuotu rypsiä muualtakin, - viikon 36. lopulla rypsin
tuontia oli karttunut Australia mukaanlukien 4,64 milj. tonnia, josta
2,29 milj. t. Ukrainasta ja 0,47 milj. t. Kanadasta.
Viime kaudella rypsin tuonti päätyi 5,67 milj. tonniin ja sitä edeltävällä
7,46 milj. tonniin.
Koska tuonti ei ole vapaaehtoinen harrastus EU:n ollessa rypsin taseiden
suhteen miinuksella, niin vielä pitäisi löytyä 1 - 3 milj. tonnin verran
kauden tarpeisiin.

Rypsin ohella on tuotu rypsiöljyä 148 705 tonnia, vastaan 336 491 t. viime
kauden vastaavalla ajalla.
Rypsiöljyn saanti näyttää totaalisen hyytymisen merkkejä, - kauden alusta
alkanut vajaus näkyy asiasta laaditussa kuvaajassa vaakasuorana viivana.
Viimeisten viiden viikon tuonti onkin ollut keskimäärin 1760 tonnia.
Lähes sama tilanne näkyy soijaöljyn tuonnissa, sitä on tuotu alle puolet
normaalista.

Öljykasvien, niistä saadun öljyn ja rehutiivisteiden taseet ovat EU:ssa
murheellisesti miinuksella.
Noin 32,69 milj. tonnia on tähän mennessä tuotu, vastaan 3,4 milj. tonnin
vienti.
Linkin sivulta saa esille ajankohdtaiset raportit otsikon "trade" alta
kohdasta "oilseed export and import (custom surveillance)"
https://agriculture.ec.europa.eu/data-and-analysis/markets/overviews/market-observatories/crops/oilseeds-and-protein-crops_en
Tai viikon 36. raportti suoraan linkistä:
https://circabc.europa.eu/rest/download/205f3b77-1c1b-4e00-ae27-42d720e6b767?ticket=

Rypsin FOB pohjaiset vientihinnat olivat lähtösatamissa helmikuun alussa
noin 500 doll. t. Australian ja Ukrainan osalta, ja hieman alle Kanadan
osalta.
Ukrainan hinnat olivat viime vuoden tammikuussa alimmillaan 300 doll. FOB ,
josta ne ovat olleet tasaisesti nousevia ja nyt tasoissa Australian kanssa.
Ukrainan osalta propello alkaa olla stoppo, eikä aussienkaan rypsi kauan
riitä.
Niimpä Pariisin huumoripörssi on pihalla puutarhatonttujen parissa.
---
Soija touko 10,15 heinä 10,28
maissi------4,60--------4,69
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,68----6,05----6,15
heinä 5,85----6,17----6,30
syys 6,01-----6,30----6,43
joulu 6,24----6,49----6,60
Pariisi vehnä
touko 224,50 syys 226 joulu 232,50 maalis 237,25
rapsi
touko 466 elo 455,50 marras 459,75 helmi 458,75
maissi
kesä 215 elo 220 marras 215,50 maalis 219

Tällä kertaa katsastetaan muutamia menetelmiä joita on tarkoitus käyttää
polttoaineiden tuottamiseen täällä Suomessa.
Eräs sellainen on puolibiologinen menetelmä jossa metaania tuotetaan vedyn
ja hiilidioksidin ollessa lähtöaineina, - erään suosta löytyneen mikrobin avustuksella.
Samantapainen menetelmä on käytössä niissä pyrkimyksissä joilla on tarkoitus
valmistaa valkuaisaineita elintarvikekäyttöön.

Ensin muistellaan menneitä, eli rehuhiivan tuotantoa Äänekoskella sijainneen
sulfiittisellua tuottaneen tehtaan jäteliemi lähtöaineena.
Käytössä ollut hiivalaji käytti kasvuunsa jäteliemen sokereita ja etikkahapoa,
- tuotti rihmastoa joka kuivattiin rehutehtaiden käyttöön.
Tehdas tuotti vuodessa lähes 5000 tonnia valkuaista vuodessa, kunnes toiminta
loppui sellutehtaan 1984 tapahtuneen lopetuksen vuoksi vain 10 vuoden käytön
jälkeen.
Linkistä löytyy hyvä artikkeli tehtaan monipolvisesta historiasta.
https://vaksy.com/pukkimakea/hiivatehdas.php

Seuraavaksi katsastetaan Q-Power yhtiön menetelmää joka poikkeaa varsin paljon
monella maatilalla käytössä olevista karjanlantaa ja muita käyttävistä
ja metaania tuottavista järjestelmistä.

Toiminnan vaatima energia tulee nyt karjanlannan sijasta vedystä,
jota voidaan tuottaa vaikapa happikaasutuksella puusta taikka elekrolyysillä
vedestä.
Metaanin hiili saadaan hiilidioksidista, jonka suolta peräisin oleva
mikrobi muuttaa monipolvisen katalyyttiketjun avulla metaaniksi, mutta myös
mikrobin omiin rakenteisiin ja mikrobikannan kasvuun tarvitaan hiiltä ja
vähän happeakin.
Mikrobikanta vaatii toki muitakin ravinteita niinkuin kasvitkin.
Tässä pitää huomata se että metaanin valmistuksessa vapautuu energiaa sopivan
pienissä erissä mikrobin omiinkin tarpeisiin, joten kaikkea prosessin sisään
syötetyn vedyn sisältämää energiaa ei saada sidotuksi metaaniin.
Kuitenkin muunnoksen hyötysuhde on erinomainen eli peräti 82 % vedyn
energiasta päätyy metaanille.

Reaktion kaava olisi muutoin sama kuin "sabatier" reaktiossa joka menee
näin: CO2 + 4H2 → CH4 + 2H2O.
Kaava ei paljon kerro ellei kemia ole kiinnostanut, mutta selvitetään.
Käytetään selvityksessä kilomooleja mutta ei sekaannuta atomipainoihin.
Kilomooli CO2 kaasua vaatii 22 kuutiometriä tilavutta normaalissa
ilmanpaineessa.
Reaktion vetyosa 4H2 sisältää 4 kappaletta H2 kilomooleja, jotka kukin
vaativat 22 kuutiota tilaa, eli yhteensä 88 kuutiometriä.
Eli lähdössä vaaditaan peräti 110 kuutiometriä kaasuja, jotka sitten
reaktion jälkeen tiivistyvät 22 kuutiometriin CH4 metaania.
Vettä syntyisi kaasumuodossa 44 kuutota mutta kun tuo rietas tiivistyy
vedeksi.
Syntyvän metaanin energiasisältö on noin 15 kwt/ kg , mutta kuutio
kaasua painaa vain 0,657 kiloa, joten 22 kuutiota painaa 14,45 kiloa,
ja edelleen sen sisällön energiaksi saadaan 216,75 Kwt vastaava määrä.

Biologia sotkeutuu kuitenkin asiaan, joten hyödytöntä vettä ei synny noin
paljon, vaan esimerkiksi glyserolia ja rasvahappoja.
Yhtiön brosyyrit eivät valota tätä puolta lainkaan, vaikka kyseessä voi
olla lisäplussana ylimääräisen mikrobimassan sisältämät aineet.

Linkin artikkelissa kerrotaan että Q-Power on vielä suomalaisissa käsissä,
ja perustutkimuskin on tehty täällä.
Eli ulkomaanpellet eivät ole asialla, joten punaista mattoakaan ei olla
levitetty, eikä paljon muutenkaan ole riekuttu mualiman pelastuksella.
Artikkelista näkee että paljon on valmista ja lisää tulee jatkossa.
https://qpower.fi/fi/meista/
Video Harjavaltaan rakenteilla olevasta laitoksesta, - kallista kallista,
ei ötökät tarvitse näin loistokkaita tiloja tai pelejä sekä vehkeitä.
https://www.youtube.com/watch?v=XG9U7R9tV-s
---
soija touko 10,12 heinä 10,25
maissi------4,57------4,67
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
toko 5,64-----6,05----6,14
heinä 5,81----6,18----6,30
syys 5,97-----6,31----6,43
joulu 6,20----6,50----6,60
Pariisi vehnä
touko 222,25 syys 226 joulu 232,75 maalis 237,50 touko 240,75
rapsi
touko 471,25 elo 465 marras 468 helmi 467
maissi
kesä 214 elo 219,25 marras 215 maalis 218,25

Jatketaan vielä eilen aloitettua selvitystä, jossa vasta päällisin puolin
käsiteltiin metaanin biologista tuotantoa, mutta nyt jatketaan romunomian
ja biokemian puolelle.
Mitä tarvitaan metaanin tuotantoon, on monen ensimmäinen kysymys.
Laitteiston perustana on tynnyrimäinen säiliö, jonka sisuksiin on sijoitettu
eräänlaisia kasetteja, joiden sisällä olevien pidäkkeiden pinnoilla kasvaa
varsinainen metaania tuottava osa, eli mikrobimassa.
Ylhäältä ripotellaan hieman kasteluvettä, että kuivumista ei pääse tapahtumaan,
mutta muutoin pyritään siihen että vedystä ja hiilidioksidista koostuvat
syötekaasut ympäröivät lähituntumassa mikrobimassaa.

Näin täytyy menetellä että massa ei paakkuunnu säiliön pohjalle eristyksiin
ja sisään syötettyjen kaasujen ulottumattomiin.
Luonnontilaisella suolla mikrobit ovat tietenkin hapettoman suoveden
ympäröiminä ja pidäkkeinä on melkoisen maatunut turve.
Mistäpä suon pohjalle toimitetaan vetyä ? - eipä oikein mistään ja tämä
rajoittaan metaanin tuotannon vähäiseksi.
Että edes vähän tapahtuu, - vaatisi pitkän selostuksen, mutta nyt vain
päällisin puolin.
Vetyähän on tietenkin vedessä mutta mikrobit seivät sitä suoraan saa irti.
Vesi kuitenkin jopa tislattuna hajoaa omia aikojaan hieman H + ja OH -
ioneiksi, mistä johtuu että puhdas vesikin on heikko happo.
Suovesi ei ole puhdasta vaan siinä on orgaanisia happoja jotka lisäävät
H + ionien pitoisuutta.
Näitä mirobit voivat helposti siepata solukalvon rakenteiden avulla solujen
sisälle jossa varsinainen metaanin tuotanto tapahtuu.
Tässäpä on kuitenkin heti paha ongelma käsillä.
Tapahtuu sähkövarausten erottuminen, ja tämä koska OH - ionit jäävät solun
ulkopuolelle.
Tarvitaan varausten neutraloimista joka pieneltä osin tapahtuu luonnostaan
orgaanisten aineiden hajoamisen myötä.
Metaanin muodostuminen vaatii myös yhden hiiliatomin, jonka toimittaa paikalle
veteen liuennut hiilidioksidi, joka vedessä on hiilihapon muodossa.
Tämäkään ei heti neutraloi haitallista varausten erottumista, mutta itse
metaanin synteesi solukalvon yhteydessä sen lopulta tekee.

Vieläkään ei ole ongelmat ohi, ja tämä koska hiilidioksidin sisältämä
happi jää vallan orvoksi koska sitä ei tarvittaisi mihinkään.
Solun sisällä se olisi sinällään myrkkyä, mutta solukalvon rakenneosana
olevien rasvahappojen synteesi sitä hieman tarvitsee.
Se miksi luonnon suot eivät puhku valtoimenaan metaania ja hajoa samalla
näkymättömiin on osaltaan kiinni hiilidioksidin saannista ja tämä koska
turpeen hajoaminen on hidas prosessi.
Vetyäkin tulisi saada helpommalla tavalla ilman vaivalloista tietä
varausten neutraloinnissa.

Tässä tämän osuuden lopussa metsäveli tunnustaa että biokemia ei ole
ollut erityisen kiinnostuksen kohteena, joten en mene takaamaan että
yllä oleva on täysin virheetöntä.
Yleisen kemian pohjalta kyllä voi päätellä missä ongelmakohtia on,
mutta miten luonto ne ratkaisee on monesti yllättävää.
---
Joka tapauksessa koelaitteissa on saatu mikrobit elämään " kuin
pellossa" josta aiheutuu omia ongelmia.
Eräässä saksalaisessa tutkimusraportissa oli kuvia puretusta
synteesiastiasta, jonka mikrobit olivat nopean lisääntymisensä
vuoksi lähes tukkineet.
Miten täällä Suomessa tämä puoli on ratkaistu, ei ole vielä
metsäveljelle selvinnyt.
---
Niin tai näin, hyviä tuloksia on saatu menetelmällä joka väistää
muiden menetelmien suurimmat ongelmat.
Monet onnistuvat vain halvan sähkön avulla, mutta tämä biologinen
synteesi hoituu myös puun tai muun jätteen happikaasutuksella
saatavalla epäpuhtaalla synteesikaasulla.
Paljon kallista romunomiaa jää pois, ja sähkön saantiin liittyvät
ongelmat poistuvat.

Eräs suuri ongelma on se että monet muut menetelmät onnistuvat vain
suurikokoisissa yksiköissä, mutta pienuus ei ole suuri este nyt
käsitellyn prosessin yhteydessä.
Metaani on jo nyt Suomen tieliikenteessä käytössä, se kun sopii
hyvin dieselmoottorien voimanlähteeksi.
Metaanista voidaan tietenkin edetä myös ammoniakin tai polttonesteiden
tuotantoon varsin pienissä yksiköissä Suomessa kehitetyn Hycamite
prosessin avustuksella.
---
Linkistä löytyy solukalvojen rakenneosat ja rasvahappojen koostumus.
Fosforia ja ammonium typpeä pitää olla kasvatusliuoksessa mukana.
Hyvää biodieselin raaka-ainetta löytyy rasvahapoista, joita kannattaisi
erotella mikrobimassasta
https://en.wikipedia.org/wiki/Membrane_lipid
---
Soija touko 10,08 heinä 10,21
maissi-----4,62--------4,69
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,64----5,95-----6,11
heinä 5,80----6,09-----6,27
syys 5,97-----6,23-----6,41
joulu 6,20----6,43-----6,58
Pariisi vehnä
touko 227,25 syys 229 joulu 236 maalis 240 touko 243,75
rapsi
touko 486,25 elo 471,50 marras 475,50 helmi 474,75
maissi
kesä 216,75 elo 221,50 marras 217,550 maalis 220,75

Usan vehnäkauppa alkaa muistuttaa Juha "wat" Vainion rallatusta, jossa
Virosta kumiveneellä saapuneet, ja K-kaupan Väiskin lihatiskin lumouksessa
olevat hemmot päätyivät ihmettelemään saariston kesäkauppaa, joka oli
kunnossa: "kauppa tyhjiin syöty, laudat ikkunoihin lyöty".

Eli ensimmäiset suuret kauppojen peruutukset ja niiden korvaaminen seuraavan
sadon myynneillä on "täällä tänään".
Kuluvan kauden myyntejä jopa pakitettiin 248 800 tonnin verran.
Ajankohta sattuu sopimaan Usan seuraavaan varastoraporttiin kerättävien
tietojen keruuajalle.
Nämä tiedot ovat tietenkin niiden antajien tiedossa, eli Usan vehnän
vientikauppaa monopolin omaisesti hallitsevat viljajätit saavat ne noin
kuukautta muita ennen ihmeteltäviksi.

Näiden katsausten lukijat ovat tiedostaneet tilanteen jo aikaa sitten,
joten hieman ihmetyttää nyt tapahtunut paniikinomainen äkkijarrutus.
Jonkinmoinen osuus lienee ollut äskettäinen Panaman poikkeuksellisen
suuri osto, joka joutui nyt lahtipenkkiin, - osa tosin korvattiin uuden
sadon laivauksiin.
---
Viikolla 7-13.3. Usan vehnän myyntimäärä väheni 248 800 tonnia kuluvan
kauden osalta, mutta seuraavan kauden laivauksiin myytiin 491 100 tonnia.
Kuluvan kauden myynti väheni 20,83 milj. tonniin, josta laivaamatta
4,95 milj. tonnia.
Kesäkuun alusta alkavan kauden myynti kasvoi 0,96 milj. tonniin.
---
Maissia myytiin 1,496 milj. t. ja laivattiin 1,686 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 52 milj. tonniin, josta laivaamatta 20,65 milj. t.
Vientiarvio täyttyy myynnin puolesta noin 10 milj. tonnin myynnillä.
---
Soijaa myytiin 352 699 t. ja laivattiin 592 100 t.
Kauden myynti kasvoi 45,42 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,28 milj, t,
---
Vehnäkauppojen peruutuksia oli HRW vehnän osalta noin 155 600 tonnia, joista
osa korvattiin seuraavankauden laivauksiin.
Pamanan osalta peruutettii 80 000 kauppa, mutta vain 8400 t. kirjattiin
uudesta sadosta toimitettavaksi, olikohan mukana "pitäkää tunkkinne" henkeä?
Kevätvehnä peruutti 125 700 t, - Egyptille korvattiin sama määrä mikä
mikä peruuntui, ufomiehille hieman enemmän, mutta Panaman 113 600 tonnin
peruuntunut kauppa korvattiin vain 23 400 tonnin määrällä.
WW vehnää peruttiin 153 400 t. josta vain Filippiinit saivat määrälliseen
korvauksen.
Kaikkiaan vekslauksesta paljastuu että myllyvehnää on ostettu, mutta ei
saatu, ja seuraava sato on liian kaukana että sen ostaminen olisi
kiinnostanut.
Voisipa tässä riekkua rallatuksen jatkolla että "samat ne on evväät Usan
taikka Vennään".
---
soija 10,13 heinä 10,26
maissi 4,67-------4,74
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,56----5,85-----6,04
heinä 5,73----6,00-----6,20
syys 5,89-----6,15-----6,34
joulu 6,12----6,36-----6,51
Pariisi vehnä
touko 226,75 syys 227,75 joulu 234,75 maalis 239,50 touko 242,59
rapsi
touko 492 elo 471,50 marras 474,50 helmi 473,25
maissi
kesä 216,75 elo 222 marras 216,75 maalis 221,25

EU:n tavallisen vehnän vienti oli viikolla 37. vain 131 670 tonnia.
Kauden vientiä on karttunut tavallisen osalta 14,92 milj. t. ja durum
sekä jauhot lisäten 15,7 milj. t.
Vuosi sitten nämä numerot olivat 22,91 ja 23,83 milj. t.
---
Tähän aikaan vuodesta tehdyt ennusteet tulevasta sadosta ovat enempi
huumoria, mutta IGC on sellaisen tehnyt.
Vehnää ennustetaan tietenkin uuteen ennätykseen, mutta ennätys jää
kuitenkin liian pieneksi niinkuin on ollut aiempinakin vuosina.
Kulutus nousee tasaisesti väestönkasvun ajamana,ja niimpä vehnän
loppuvarastot nytkähtävät jälleen alemmaksi.

soija touko 10,10 heinä 10,21
maissi-----4,63-------4,70
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,58----5,89----6,05
heinä 5,74----6,04----6,20
syys 5,90-----6,14----6,35
joulu 6,13----6,39----6,53
Pariisi vehnä
touko 226,25 syys 227 joulu 233,75 maalis 238,50 touko 241,50
rapsi
touko 494 elo 472,50 marras 475 helmi 473
maissi
kesä 215,75 elo 220,75 marras 216,50 maalis 220

Huumoriksi menneen futuuripelin merkitystä vähentää vientihintojen nousu,
eli pellekoulut on syrjäytetty hintojen määrittelyn kannalta.
Äskettäinen Usan vehnäkaupan oireilu on tulkittu täysin väärän virsikirjan
mukaan, - voi meitä, vehnät jää käsiin tyylillä.

Seuraavassa vientihintoja jotka ovat FOB pohjaisia, - kannattaa ottaa huomioon
että FOB hinnat ovat kunkin ajanjakson käytäntöä, ja tämä koska hinta kirjataan
lastauksen yhteydessä.
Varsinainen kauppa on tehty paljon aikaisemmin, joten hinnat ovat "vanhojen
sanomalehtien katsauksia"

Usan länsirannikon kevätvehnä 269 doll t. jossa 3 taalan nousu edelliseltä
viikolta.
Meksikon lahden hinta HRW vehnälle 266 doll. t. jossa 2 taalan plussa.

Vaikka Kiinan ostot ovat olleet vähäisiä, on Ausralian vienti ollut silti
lähellä viime kauden tasoa, jolloin Kiina osti paljon vehnää.
APW eli paras myllyvehnä on hinnassa 248 doll. t. jossa 1 taalan nousu.

Argentiinan vehnän vienti ei suju USDAn odotusten mukaan, - vain 7 milj. t.
on tähän mennessä rekisteröity vientiin, - vastaan 12 milj. tonnin viimeisin
vientiarvio.
Vehnän hinnat ovat nouseet alkuaan heikolta tasolta noin 250 dollariin tonnilta.
Kahden viimeisimmän viikon nousu on noin 15 dollaria.

Ranskan 11 % vehnän FOB hinnat ovat nousseet huolimatta futuurien laskusta,
- nyt 251 doll. t. jossa 4 doll. plussa
Saksalainen 12,5 % vehnä on hinnassa 256 doll. t. jossa 2 taalan plussa
Baltian 12,5 % 254 doll. t. jossa 1 doll. plussa.

Iranin kerrotaan ostaneen Venäjältä 500 000 t. vehnää hintaan 310 doll. t.
jossa mukana rahti.
Suurella todennäköisyydellä kyse on seuraavasta sadosta.
---
soija touko 10,07 heinä 10,19
maissi-------4,64-------4,71
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,47-----5,77-----5,92
heinä 5,64-----5,92-----6,09
syys 5,81------6,07-----6,25
joulu 6,04-----6,29-----6,44
Pariisi vehnä
touko 222,25 syys 223,50 joulu 230,75 maalis 236 touko 238,75
rapsi
maalis 499,50 elo 473,75nmarras 476,75 helmi 475
maissi
kesä 214,25 elo 218,75 marras 214,25 maalis 218,25

Marokossa on satanut tammikuun jälkeen siksi paljon että sademäärä vastaa
80 % osuutta normaalista.
Huonossa kunnossa olleet kylvöt jonkin verran elpyvät, mutta viivästynyt
kasvuvaihe on ongelmissa lämpötilojen noustessa vuodenajan normaaliin
tapaan.
Marokko ei olisi omavarainen normaalinkaan sadon turvin, - väestön määrän
ylittäessä maan kantokyvyn.
Marokon hallinto on päätynyt jatkamaan tuonnin tukemista ainakin kuluvan
vuoden loppuun, joten luottamusta ei ole tulevan sadon suhteen.
Muutama vuosi sitten Marokko sääti tuonnin rajoituksia oman sadon valmistumisen
ajaksi, niin että tuottajahinnat saatiin pysymään vakiintuneella tasolla.
---
Brasiliassa maissin hinnat lähestyvät tasoa joka nähtiin Venäjän hyökkäyksen
nostamissa sotahinnoissa.
Kuluvan kauden hintakuopasta on edistytty noin 30 % plussalle.
Osasyynä on pessimistiset odotukset seuraavan safrinha sadon suhteen jonka
kylvöt saatiin äskettäin päätökseen.
Paikallisten ennusteiden haarukka safrinha sadosta on 96 -105 milj. tonnia,
- minkä toteutuminen varmistuisi tai kumoutuisi huhtikuun loppuun mennessä.

Toinen syy on aiemmin korjatun ensimmäisen sadon pienuus, jonka perussyy on
sen kylvöalojen menetys soijalle, mutta kuivuuskin on ollut vaivana.
Muutama vuosi sitten ensimmäinen sato ei riittänyt edes Brasilian omaan
käyttöön, josta syystä siipikarjaa kuoli joukottain rehun toimitusten
takistaessa.
Asian vaikutus on läsnä nytkin, mutta vielä tässä vaiheessa hintojen nousuna.
Eräälle Brasilian kulmalle on jopa tuotu maissia Usasta siipikarjan tuotantoon.
Hinnaksi Brasilian rannalla kerrotaan 226 dollaria tonni, jossa on mukana
noin 15 dollarin laivaushinta.
Hintaan tulee Brasilian päässä lisäystä lukuisten kustannusten myötä, jolloin
ostaja joutuu pulittamaan 241 - 252 dollaria tonnilta vastaavaa hintaa.
Tähän vielä päälle rahtikulut Brasilian sisällä joita kertyy noin 16 dollaria
tonnilta.
Että Usasta kannattaa tuoda, antaa aihetta päättelyyn että Brasiliasta
paikalle tuotu maissi maksaa enemmän, - taikka sitä ei luvatakaan.

Naapurimaa Argentiinan maissista on korjattu lähelle 20 % osuus kylvöistä,
eikä sieltä irtoa ainakaan vielä yhtään halvemmalla.
Brasiliaan tuodun maissin hinnaksi on laskettu 252 dollaria tonni.
---
soija touko 10,02 heinä 10,16
maissi------4,58-------4,66
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,43------5,70----5,88
heinä 5,60------5,85----6,05
syys 5,76-------6,01----6,20
joulu 6,00------6,23----6,40
Pariisi vehnä
touko 220,25 syys 220,75 joulu 228,25 maalis 233,25 touko 235,75
rapsi
touko 506 elo 477,50 marras 480 helmi 478,50
maissi
kesä 213 elo 218 marras 213,25 maalis 217

Metsäveli jättää nyt katsauksen teon omaan arvoonsa, ja siirtyy peiton alle
flunssan oireita ihmettelemään.
Vilulla hyrräyttää, mutta nuhaa ei vielä ole eikä yskää, - pihkamälli tietenkin
on testattavana.

Viikolla 14-20.3. myytiin Usasta 100 300 t. vehnää kuluvan kauden laivauksiin,
ja 11 200 t. kesäkuun alusta alkavan.
Viikolla laivattiin 428 700 t.
Kauden myynti kasvoi 20,89 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,62 milj. t.
USDA:n vientiarvion täyttäminen vaatisi noin 0,7 milj. tonnin viikottaiset
laivaukset.
Lisää kauppojen peruutuksia on tulossa, - vaikka lisämyynti loppuisi.
---
Maissia myytiin 1,039 milj. t. ja laivattiin 1,651 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 53,06 milj. tonniin, josta laivaamatta 20,04 milj. t.
Myynti edustaa 85,2 % osuutta vientiarviosta, ja ylittää 10 milj. tonnilla
vuodentakaisen tason.
---
Soijaa myytiin 338 500 t. ja laivattiin 922 100 t.
Kauden myynti kasvoi 45,76 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,7 milj. t.
Myynti ylittää 5,3 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 92 % osuutta
vientiarviosta.
---
Usan vehnäkauppa oli edelleen mallia tyhjiin myyty ja laudat ikkunoissa.
Uusia kauppojakin tehtiin, mutta lähes vastaavasti peruttiin vanhoja.
Kevätvehnän vientiä oli eniten, 186 700 t. ja sitä myytiin 41 500 t.
Reilunkokoinen vienti kielii että rehuvehnää laivattiin, - sitä riittää
vielä laivattavaksi ilman peruutuksia.
---
Venäjän vehnän viennistä tehdyt ennusteet lähenevät metsäveljen 38 milj. tonnin
povausta, - nyt SovEcon miinusti kerralla 1,5 milj. t. ja asetti uuden
ennusteen 40,7 milj. tonniin.
Sanojaan asetteleva SovEcon ei tohdi mainita todellista syytä viennin vähyyteen.
Sehän on vielä varastoissa jäljellä olevan vehnän kelvoton laatu.
Helmikuun loppuun mennessä tapahtunen viennin kerrotaan olleen 32,6 milj. tonnia.
---
soija touko 10,15 heinä 10,29
maissi---4,50---------4,58
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,31----5,67----5,88
heinä 5,47----5,79----6,03
syys 5,64-----5,95----6,16
joulu 5,88----6,18----6,34
Pariisi vehnä
touko 2,18 syys 218,25 joulu 226 maalis 231,75 touko 235,25
rapsi
touko 521 elo 482,75 marras 484 helmi 482,25
maissi
kesä 212 elo 217,25 marras 212,50 maalis 216,75

Maanantaina julkaistaan Usan viljojen varastotiedot joulu 1. tasolta, joten
kirjaan valmiiksi ylös mitä voi päätellä vehnän osalta.
Linkissä joulukuun varastojen katsastusta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18776119/viljan-hinnat-nousussa

Huomasin että katsastuksesta oli jäänyt pois koko vehnäpotti durum mukaanlukien.
Kaikkiaan oli vehnää 42,71 milj. t. vastaan 38,67 vuosi aiemmin.
Syyskuussa oli 54,21 milj. t. joten kolmen kuukauden poistumaksi on 11,5 milj.t.
Osa kevätvehnästä oli syys 1. puimatta, joten poistuma on keskimääräistä pienempi.

Seuraavaksi lasketaan koko potti alkaen joulu 1. - mutta ilman tuontia
42,71 varastoissa joulu 1.
4,46 tässä vähennetään laivaukset
7,84 tässä vähennetään Usan kulutus
30,41 tämä tulisi löytyä varastoista maalis 1.

Kolmen kuukauden poistumaksi saatiin nyt 12,3 -eli 0,8 milj. t. plussaa.
Miten riittää ? - tämä maltetaan jättää maanantain katsaukseen.

Seuraavaksi HRW vehnä josta ensin joulukuun laskelma.
alkuvarasto syys 1.---joulu 1. sadosta saatua lisää jäljellä
--- 6,30 --- 17,84 -- 13,89---- 7,83 milj. t.
Kevätvehnän katsastuksen yhteydessä löytyi E-Dakotasta ja Montanasta yhteensä
2,73 milj. t. HRW vehnää joka tulee huomioida jatkossa.

13,69 varastoissa joulu 1. - mutta ilman Montanan hujakkaa
3,1 tässä vähennetään Usan HRW vehnän kulutus kolmelta kuukaudelta.
0,95 tässä vähennetään laivaukset
9,64 tämä tulisi löytyä varastoista plus Montanan hujakan lisä 2,73 milj. t.
joten 12,37 milj.t. tulisi löytyä.

Miten riittää ? , - jää tästäkin laskematta, mutta huomautuksena se että USDA:n
kirjoitusten mukaan loppuvarastoonkin pitäisi jäädä 10,39 milj. t.
Vähää vaille konkurssi on huudettu, mutta siitä lisää maanantaina.
---
Kerrotaan tässä välissä miten markkinapuheissa on kommentoitu Usan vehnäkaupan
peruuttelua.
Esimerkkinä varsin paljon seurattu Argus eli entinen Agritel valittaa että
vientimäärät olivat pettymys ja siksi futuurit laskevat.
Eli vientihintojen tulisi pörssin toimin laskea lisää, - että leipä varmasti
loppuisi Usasta.
---
soija touko 10,22 heinä 10,39
maissi -----4,53 ------4,59
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,28----5,52-----5,81
heinä 5,43----5,66-----5,96
syys 5,59-----5,81-----6,10
joulu 5,84----6,06-----6,28
Pariisi vehnä
touko 218,75 syys 217,50 joulu 225,25 maalis 231 touko 234,50
rapsi
touko 525,50 elo 487,25 marras 489,25 helmi 486
maissi
kesä 211,25 elo 216,25 marras 212,25 maalis 216

Raportti:
https://downloads.usda.library.cornell.edu/usda-esmis/files/xg94hp534/4742c594h/f76258698/grst0325.pdf

Ensin perjantaina tehty laskelma uudestaan:

42,71 varastoissa joulu 1.
4,46 tässä vähennetään laivaukset
7,84 tässä vähennetään Usan kulutus
30,41 tämä tulisi löytyä varastoista maalis 1.

Raportti väittää että 33,66 milj. t. löytyi josta seuraa että poistuma
joulu 1. - maalis 1. välillä olisi vain 9,14 milj. tonnia.
Tämä näyttää merkilliseltä, koska laivaukset olivat 4,46 milj. t. ja Usan oma
kulutus on tasaisen vauhdin mukaan 7,84 milj. t. , - mikä asettaisi poistumaksi
12,3 milj. tonnia.
Nyt tarjotaan 3,16 milj. t. pienempää Usan kulutusta, - tämä koska kauppatilaston
laivausmäärästä ei löydy joustoa.
Tuskin USassa vielä on nähty nälkää, mutta pula saattaa olla jo myllyjen
varastojen tasolla, tai pidemmälläkin ruokaketjussa.

Jatketaan katsastusta HRW vehnän varastomäärien osalta, joista löytyykin pulan
merkkejä.
Kolme viimeisintä numeroa näyttävät uudesta sadosta jäljellä olevan määrän,
ensimmäinen maalis 1. tason toinen joulu 1. tilanteen ja kolmas kertoo miten
paljon määrä väheni kolmessa kuukaudessa.

alkuvarasto ----syys 1.---joulu 1. -- maalis 1. ---sadosta saatua lisää jäljellä
Kansas-- 3,29 --- 9,28 --- 7,61 ---- 6,82 -----3,35 ----4,32 --- 0,97
Oklahoma 1,23 --- 3,54 --- 3.06 ---- 2,73 ---- 1,50 ----1,83 ----0,65
Teksas-- 0,85 --- 1,87 --- 1,01 ---- 0,85 -----0,00 ----0,16 ----0,16
Colorado 0,60 --- 1,69 --- 1,14 ---- 0,94 -----0,34 ----0,54 ----0,20
Nebraska 0,33 --- 1,46 --- 1,07 ---- 0,91------0,58 ----0,74 ----0,16

yhteensä 6,30 --- 17,84 -- 13,89--- 12,25------5,95 ----7,83 ----1,88 milj. t.

HRW vehnän poistuma oli kolmen kuukauden aikana 1,64 milj. t. mutta uudesta
sadosta saatu lisä väheni 1,88 milj. t.
Kauden yli laskien, eli 9 kuukauden poistuma on 5,95 milj. tonnia, ja tässä on
mukana mylly- sekä rehulaatu.

Mitäpä merkillistä löytyy ?, - ainakin se että kolmen viimeisimmän kuukauden
poistuma on vain 1,64 milj. t. , - mikä ei käy yksiin viennin tai Usan
kulutuksen suhteen.
USDA kertoo Usan HRW vehnän kulutukseksi 12,46 milj. t. vuodessa, josta 10,5
milj. t. elintarvikkeiksi.
Kolmen kuukauden elintarvikekulutus tekee 2,62 milj. t. ja lisäksi välillä
joulu 1. - maalis 1. laivattiin 0,96 milj. t. , -eli laskennallinen poistuma
asettuu 3,58 milj. tonniin, - plus tuntematon määrä Usan rehukäyttöä.

Otetaan kokeeksi se kanta että Usassa ei olla vielä pihistelty, josta seuraisi
että puuttuva osa on katettu Montanan hujakan HRW vehnällä.
Tässä on kuitenkin ongelmana se että USDAn mukaan Montanan ja E-Dakotan HRW
sato oli 2,73 milj. tonnia, ja tätä määrää oli kulutettu joulu 1. tasolle
tullessa jo 6 kuukautta - liian vähän oli jäljellä joulu- maalis käyttöön.

Teen vielä tarkemman laskelman miten riittää, mutta nyt vain alustavasti, ja
vain Kansasin hujakan varastojen pohjalta, joissa on mukana alkuvaraston
jäämäntähteet ja uudenkin sadon rehulaadun osuus.

12,25 varastoissa maalis 1.
2,62 tässä vähennetään myllylaadun kulutus Usassa
1,36 tässä vähennetään myyty vaan ei vielä laivattu osuus
8,27 tämä jäisi loppuvarastoon.

Uudesta sadosta saatua lisää oli maalis 1. jäljellä 5,95 milj. tonnia.
Jos määrä olisi kokonaan myllylaatua, niin Usan tarve poistaen jäisi
jäljelle 3,3 milj. tonnia.
Sato ei kuitenkaan ollut pelkkää myllyvehnää, ja uudesta sadosta jäljellä
olevan myllylaadun osuuden voi arvata pienemmäksi kuin mitä Usan tarve on.
Vientiin ei tällöin sitä riittäisi lainkaan, ja lisää vientikaupojen peruutuksia
on odotettavissa.
Asiasta saattaa löytyä lisää ihmettelyä kunhan katsastan kevätvehnän
tilanteen ja varsinkin E-Dakotan ja Montanan varastomäärät.

Odotettua suurempi varastomäärä kielii jonkinsortin vedätyksestä, ja tämän
voi perustella sillä että Usan oma käyttö jäi liian pieneksi.
Voihan tosin olla että myllyvehnää ei ole, joten ei sitä kulukaan.
---
soija touko 10,14 heinä 10,28
maissi-----4,57-------4,64
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,37-----5,56-----5,92
heinä 5,51-----5,70-----6,06
syys 5,67------5,85-----6,19
joulu 5,89-----6,08-----6,37
Pariisi vehnä
touko 220,25 syys 218,25 joulu 226 maalis 231,75 touko 235
rapsi
touko 516,75 elo 485,25 marras 486,75 helmi 485,25
maissi
kesä 211,75 elo 217,25 marras 214 maalis 217,50

Usan kevätvehnä on nyt katsastuksen kohteena, mutta aluksi hieman selitystä
alla olevan taulukon numeroista.
Ensimmäiset neljä pystysaraketta tulevat suoraan varastoraportista.
Kolmesta viimeisestä ensimmäinen on saatu vähentämällä maalis 1. määrästä
alkuvarasto, jolloin saadaan esiin uudesta sadosta jäljellä oleva osuus.
Tämä on kokemuksen mukaan hyödyllisin tieto, siitä voi päätellä miten
käy jatkossa, - miten sujuu vienti ja riitääkö omaan kulutukseen.
Seuraava on syys 1, - joulu 1. ajan vastaava laskelma.
Viimeisin kertoo paljonko vehnää poistui varastoista välillä joulu 1.
- maalis 1. , - taulukosta puuttuu sama laskelma syys- joulu ajalta.
mutta alempana sitäkin käsitellään.
Tällä kertaa niiden vertailusta paljastuu myllyvehnän pulan merkit.

alkuvarasto kesä 1. -- syys 1. - joulu 1.--maalis 1.

Pohjois-Dakota 2,93 ---- 8,20 --- 6,60 ----- 6,09 ---- 3,16 ---3,67---0,51
Minnesota ---- 0,75 ---- 2,42 --- 1,84 ----- 1,63 ---- 0,88 ---1,09---0,21
Montana ------ 1,39 ---- 4,52 --- 3,77 ----- 2,61 ---- 1,22 ---2,38---1,16
Etelä-Dakota - 0,53 ---- 2,07 --- 1,45 ----- 1,23 ---- 0,70 ---0,92---0,22

yhteensä ----- 5.60 --- 17,21 -- 13,66 ---- 11,56 ---- 5,96 -- 8 00---2,10

Aloitetaan viimeisenä olevasta pystysarakkeesta joka kertoo paljonko varastoista
poistui välillä joulu 1- maalis 1.
P-Dakotan ja Minnesotan luvut ovat kevätvehnää, jota poistui 0,72 milj. tonnia.
Vertailuksi postuma välillä syys 1. joulu 1. mikä oli yhteensä 2,18 milj. tonnia
Merkittävä ero johtuu myllylaadun puutteesta, jos ei ole, ei sitä poistukaan.
Tässä kannattaa huomata että kevätvehnän tilastokausi on vasta puolivälissä,
- uutta satoa joutuu odottamaan elokuulle saakka.
Miten pärjätään ? - eipä oikein mitenkään, - ellei ole ostettu Kanadasta.

Montanan ja E-Dakotan poistuma oli yhteensä 1,38 milj. t. ja syys-joulu poistuma
oli lähes sama 1,37 milj. tonnia, mutta syysvehnän sekaista.
Mitäpä poistuma pitää sisällään ? - katsastetaan ensin kevätvehnän vientiä.
Ajalla syys-joulu vietiin 1,8 milj. t. ja joulu-maalis 1,48 milj. t. - yhteensä
3,28 milj. tonnia.

Saman ajanjakson poistuma oli P-Dakotan ja Minnesotan osalta 2,9 milj. t. joten
Montanan hujakalta tarvitsi viedä 0,9 milj. t.
Tämä on enempi huumoria, koska Usan myllyvehnän kulutus sisältyy poistumaan, ja
huonolaatuista vehnää käytetään rehuksi, varsinkin kun sen hinta monesti alittaa
maissin hinnat.
Nyt katsastettiin vain varastojen kehitystä, ja havaittiin kevätvehnän osalta
seikka että varastomäärä laskee siksi hitaasti että se viittaa pahaan
laatuvajeeseen, - joka tosin on ollut tiedossa jo kesästä saakka.
Katsastuksen "miten riittää" osuus jää huomiseen.
---
soija touko 10,32 heinä 10,47
maissi------4,60------4,66
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,40-----5,64----5,94
heinä 5,53-----5,76----6,10
syys 5,69------5,90----6,24
joulu 5,92-----6,13----6,41
Pariisi vehnä
touko 221,50 syys 219,25 joulu 226,50 maalis 232,25 touko 235,50
rapsi
touko 526,50 elo 489,75 marras 490,75 helmi 488,75
maissi
kesä 212,25 elo 217 marras 213,75 maaalis 217,25

Usan kevätvehnän katsastus jatkuu, ja tällä kertaa pohjaksi otetaan
USDAn arviot kevätvehnän sadosta ja muista asian puolista, - numerot
ovat peräisin maaliskuun "wasde" raportista, mutta metsäveljen
kommenttien kera.
Kyseessä on kesäkuun alusta alkava kausi.

5,17 alkuvarasto-------joka oli enimmäkseen rehulaatua
13,68 kevätvehnän sato -joka saatiin erityisen huonolaatuisena
2,04 tuonti------------ vielä ei ole tuotu puoltakaan
20,9 yhteensä käytettävissä
7,07 tässä vähennetään Usan käyttö elintarvikkeisiin.
0,43 tässä vähennetään kylvösiemenen käyttö
0,54 tässä vähennetään rehukäyttö
12,46 Usan kulutus yhteensä
7,21 tässä vähennetään vienti
5,63 tämä jäisi loppuvarastoon.

Lasketaan seuraavaksi toteutuneiden numeroiden varassa ja kesäkuun alusta
aloittaen ja maalis 1 tasolle , mutta edelleen USDAn numeroilla paitsi
ilman tuontia Kanadasta.

5,17 alkuvarasto
13,68 tässä lisätään kevätvehnän sato
18,85 käytettävissä ---jostain syystä USDA asettaa 20.9 milj. tonniin
4,98 tässä vähennetään vienti maalis 1. saakka
9,34 tässä vähennetään Usan kulutus 9 kuukauden ajalta
4,53 tämä tulisi löytyä varastoista maalis 1.

Eilen listattujen osavaltojen varastoissa oli myös HRW vehnää joten
yhteensä löytyi 11,56 milj. t.
Vähennetään tuosta kokeeksi laskelman kevätvehnän 4,53 ja saadaan
HRW vehnän osuudeksi 7,03 milj. t.
Kuitenkin jonkin verran kevätvehnää on ehditty tuoda, niin tämä
lisää määränsä verran kevätvehnän osuutta ja samalla laskee HRW vehnän
osuutta järjellisemmälle tasolle.

Kevätvehnän osuutta ei saa tarkkaan esille muutoin kuin Minnesotan ja
P-Dakotan osalta, joissa oli sitä maalis 1. tasolla yhteensä 7,18 milj.
tonnia.
Tässä laskelman tuloksia silmäillessä havaitsee että varastoraportin
lukuja on selvästi liioiteltu, - mutta kuka on konnantyön tehnyt ?
Nyt metsäveljen sormi ei osoita USDA riepua, vaan tällä kertaa
viljajättien suuntaan, - joiden varastojen kokoa USDA uteli maaliskuun
alussa.

Koska P-Dakotan ja Minnesotan varastot osuvat tarpeeksi lähelle yllä
laskettua 4,53 milj. t. määrää, mutta tuonnilla lisäten, joten lasketaan
miten riittää osuus alkaen näiden 7,18 milj. tonnin määrästä.
Tosin laskelma on käytännössä huumoria koska riittävyys on kireä
myllylaadun osalta, mutta varasto ovat rehulaadun sekaista tavaraa.
Miten riittää ?
7,18 varastoissa
3,11 tässä vähennetään Usan tarve kylvöihin ja 3 kuukauden kulutukseen
2,23 tässä vähennetään vientiarvion vaatima määrä
1,84 tämä jäisi loppuvarastoon kesä 1. tasolla.

Vielä voisi yrittää huumorin poistoa, eli aloittaa laskelman osavaltojen
uudesta sadosta jäljellä olevasta määrästä joka oli 4,04 milj. t.
Eipä juuri kannata koska niihin on jäänyt kaupaksi käymätöntä laatua.
Tästä kielii varastomäärän jumittuminen, vain 0,72 milj. t. häipyi
niistä kolmessa kuukaudessa, - vastaan 3,11 milj. tonnin ja saman ajan
tarve Usan kulutukseen.
Tässä pitää nyt muistaa että seuraava sato tulee vasta elokuulta alkaen
markkinoille.
Lopussa ovat Usan kevätvehnät myllylaadun suhteen jo nyt, joten seurataan
katseella miten tilannetta hoidellaan.
---
soija touko 10,29 heinä 10,44
maissi ----4,57-------4,65
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,37----5,67----5,92
heinä 5,51----5,78----6,08
syys 5,66-----5,91----6,22
joulu 5,90----6,14----6,40
Pariisi vehnä
touko 222 syys 218,50 joulu 226 maalis 232,25 touko 235
rapsi
touko 524,75 elo 492,50 marras 494 helmi 492,50
maissi
kesä 211,75 elo 216,25 marras 213 maalis 217,50

Öljyn lisäksi ne on kuulutettu jo korkeimmassa oikeudessa.

Viikolla 21-27.3. myytiin Usasta 340 000 t. vehnää kuluvan kauden laivauksiin,
ja 95 200 t. seuraavan, - viikolla laivattiin 499 600 t.
Kauden myynti kasvoi 21,23 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,46 milj. t.
Myyty vaan ei laivattu osuuden vienti vaatisi 495 000 tonnin viikottaiset
laivaukset, mutta vientiarvion täyttäminen vaatii 662 000 tonnia viikottain.
---
Maissia myytiin 1,173 milj. t. ja laivattiin 1,805 milj. t.
kauden myynti kasvoi 54,23 milj. tonniin, josta laivaamatta 19,40 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 10,3 milj. tonnilla, ja edustaa 87 % osuutta
vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 410 200 t. ja laivattiin 841 900 t.
Kauden myynti kasvoi 46,17 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,27 milj. t.
Myynti ylittää 5,6 milj. tonnilla vuodentakaisen ja edustaa 92 % osuutta
vientiarviosta.
---
Usan vehnäkaupassa tapahtui siirtoja ufomiesten potista uusiin osoitteisiin,
ja muutama perutuskin kirjattiin.
HRW vehnää myytiin 181 900 t. , SRW vehnää 11 200 t. , kevätvehnää 58 700 t. ja
WW vehnää 68 200 t.
---
Venäjän vehnän vientiä oli karttunut maaliskuun lopulla 36 milj. tonnia kertoo
Russian Grain Unionin edustaja,
Maaliskuussa Egyptiin vietiin 301 500 t. Bangladeshiin 151 000 t. ,
Sudaniin 135 000 t., Turkkiin 95 000 t. Marokkoon 95 000 t. ja Iraniin 71 500 t.
Näistä kertyy 849 000 tonnia mutta määriä ilmoittamatta vietiin lisäksi Nigeriaan,
Djiboutiin,Libanoniin Somaliaan ja Tunisiaan.
Kaikkiaan maaliskuun vienniksi kerotaan 1,6 milj. t. mutta suurempiakin lukuja
on tarjottu.
Asiassa on vain se merkillinen piirre että maaliskuun puolivälin tasolla oli
viety vasta 400 000 tonnia.
Epäuskon synnissä piehtaroiva metsäveli-riepu arvelee että Venäjällä on kokeiltu
kynällä pyöräyttämällä tapahtuvaa vientiä.
---
Suomen tiedonpimitysvälineet ovat hysterian partaalla vaikertaneet Usassa
raivoamaan päässyttä järkitouhua.
Viimeisin on mualimanlopun vertaisena vastaanotetut tullit, joita Usan talouden
tervehtyminen välttämättä vaatii.
Esimerkiksi EU:n alueelta tapahtuva vienti Usaan on peräti 38 % suurempaa kuin
Usasta EU:hun päin - vielä suurempi alijäämä on Kiinan kohdalla 67 % tasoisena.
Käytännössä kaikki mitä EU vie Usaan, - voitaisiin vallan hyvin tuottaa Usassakin.
Usa on ollut omaksi vahingokseen vapaan kaupan pönkänä, vaikka vastavuoroisuutta
ei ole tähän mennessä esiintynyt.
Esimerkiksi EU perii Usasta tuoduista tavaroista pahimmillaa 39 % tullia ja
luikauttaa rahat EU:n omaan budjettiin.
Nyt Trumpin hallinto asetti vaatimattoman 20 % tullin EU:n tuotteille, jotka
sitten Usan kuluttajille kallistuvat saman verran.
Moni tavara tulee mahdolliseksi tuottaa Usassakin, ja pahasti kuihtunut jotain
hyödyllistä tuottava osuus taloudesta elpyy ja työllistää vapaan kaupan rähmälleen
lyömää työväkeä Usassa.
Mitään esteitä ei silti aseteta EU:ssa toimiville yhtiöille, vaan ne ovat
tervetulleita tuottamaan tavaroita Usassa.
Esimerkiksi Outokumpu yhtiön toimin valssataan ruostumatonta teräslevyä Usassa,
ja muiden mukana Muskin SpaceX yhtiö käyttää niitä raketeissaan.
Raaka-aineena oleva ferrokromi jalostetaan täällä Suomessa.

Yleensä ottaen tullien käyttö talouden säätämisessä on vanha, laillinen ja hyväksi
todettu menetelmä.
Nykyinen vapaan kaupan ihannointi on enempi talouden perversio, josta tulisi hyvissä
ajoin erkaantua täällä Suomessakin.
Hyvällä syyllä nykyistä menoa voi syyttää laittomaksi ihmiskokeeksi.
---
soija touko 10,12 heinä 10,27
maissi ----4,58--------4,66
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,37----5,60-----5,91
heinä 5,51----5,81-----6,07
syys 5,66-----5,95-----6,20
joulu 5,89----6,17-----6,39
Pariisi vehnä
touko 221 syys 217 joulu 224,50 maalis 230 touko 233,25
rapsi
touko 517,25 elo 480,75 marras 482,75 helmi 481,75
maissi
kesä 209,50 elo 214,75 marras 210,50 maalis 217,75

Viikolla 39 oli EU:n tavallisen vehnän vientiä karttunut 15,68 milj. t.
- vastaan 24,54 vuosi sitten.
Tavallisen vehnän tuonti oli tasolla 6,31 milj. t. joten EU:n nettovienti
asettuu 9,37 milj. tonniin.
Durum ja jauhot mukaanlukien vientiä on ollut 16,5 milj. t. ja tuontia
7,97 milj. t. - näin laskien nettovienti kutistuu 8,53 milj. tonniin.

Maissin tuontia on karttunut 15,84 milj. t. vastaan 13,97 vuosi sitten.
Rehuvehnän käytön lisäystä tuontimaissia korvaamaan ei näy lainkaan maissin
tuonnissa joka ylittää vuodentakaisen 1,87 milj. tonnilla.
Ohran tuontia on ollut vähemmän, mutta lähinnä sen vaikeammasta saannista
johtuen.
Tähän mennessä on tuotu 0,93 milj. t. ohraa - vastaan 1,56 milj. t. vuosi sitten.
---
Säätila on muuttumassa kylmemmäksi ja pakkaset ulottuvat Kreikkaan ja Turkkiin
saakka.
Ukrainassa yöpakkaset saattavat ylittää 10 astetta, Romaniassakin noin 5 asteen
pakkaset näyttävät mahdollisilta.
Pakkaset ulottuvat myös venäjän vehnämaille, mutta näyttäisivät jäävän hieman
heikommiksi kuin Ukrainassa.
välimerelle saakka ulottuva pakkasjakso kestää lähelle huhti 15. tasoa, ja
täällä Suomessa 10 - 15 asteen yöpakkaset ovat mahdollisia moneen otteeseen,
mutta välillä luvataan lauhempaakin.

soija touko 9,77 heinä 9,92
maissi------4,60-------4,67
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 5,30-----5,58-----5,84
heinä 5,43-----5,70-----5,99
syys 5,58------5,84-----6,12
joulu 5,81-----6,06-----6,30
Pariisi vehnä
touko 222 syys 217,50 joulu 224,50 maalis 230 touko 233,25
rapsi
touko 517 elo 476,25 marras 478,25 helmi 477,25
maissi
kesä 210,25 elo 215,25 marras 216