Kemijoki Oy

Kenelle?

Anonyymi kirjoitti:

Kenelle?

Pörssisähkön hinta nousee jos pumppuvoimaloita rakennetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pörssisähkön hinta nousee jos pumppuvoimaloita rakennetaan.

Ei se vain haittaa. omistan Fortumin osakkeita ja saan hyvin osinkoja

Anonyymi kirjoitti:

Kenelle?

kyllä pumppuvoimaloista joku tai jotkut tahot hyötyvät, ei niitä muuten haluttaisi rakentaa.
sitä on vaikea sanoa ketkä niistä hyötyvät loppupelissä (kemijärveläiset, sähkönkuluttajat, yhtiöt, teollisuus, osakesijoittajat, keinottelijat tai jotkut muut vastaavat tahot... ?)

Anonyymi kirjoitti:

kyllä pumppuvoimaloista joku tai jotkut tahot hyötyvät, ei niitä muuten haluttaisi rakentaa.
sitä on vaikea sanoa ketkä niistä hyötyvät loppupelissä (kemijärveläiset, sähkönkuluttajat, yhtiöt, teollisuus, osakesijoittajat, keinottelijat tai jotkut muut vastaavat tahot... ?)

Lue lisää

Kerro siitä kuinka sähkönkuluttajat hyötyy? Käsittääkseni voit maksaa tavalliset kuluttajat enemmänkin.
Pörssisähkön halvat tunnit ja ilmaset päivät nehän menee pumppuvoimaloiden tarpeisiin, siihenhän pumppuvoimalat perustuu.

No ainakin se on estänyt lohen nousun kutupaikoille jokiin.

Anonyymi kirjoitti:

No ainakin se on estänyt lohen nousun kutupaikoille jokiin.

Fortum,Kemijoki Oy:n suuromistaja teki Imatralla " kasvojen pesua ". Oma-aloitteisesti aiko rakentaa kalojen nousupuron ohi vesivoimalan.
No mut täälä Kemijoella vastustaa ankarasti lohien nousua auttavien rakenteiden tekoa. Yhtiö rosvoaa kaiken hyödyn Kemijoen vesistöstä ja jättää kaiken haitan jokivartisille. Tää Fortum on vieläpä paljolti valtion omistuksessa.
Nytkin Kokoomus-ja Persu puolueet ajavat maan hallituksessa ja eduskunnassa "ohituskaistanlain" jolla vievät kunnilta kaavoitusoikeuden näissä enerkiahankkeissa. Nää puolueet tekevät Lapista Suomen Kongoa eli siirtomaata.

Pumppuvoimalat erottuvat huonosti maastosta kun 9 m.n putki upotetaan maastoon ja järveen. Purku-/imuputken pää sijoitetaan alimman vedenkorkeuden 142.000 mukaan niin ettei putkea silloinkaan näy.
Pumppuvoimalan Yläaltaan pengerten viheriöt tulevat olemaan maisemallisesti kauneinta osaa kokonaisuudesta varsinkin kun vertaa ojitettuun avohakkualueeseen, jota on nyt valtavasti Kemijärven kankailla.
Näin maisemat parantuisivat tuntuvasti.

Anonyymi kirjoitti:

Pumppuvoimalat erottuvat huonosti maastosta kun 9 m.n putki upotetaan maastoon ja järveen. Purku-/imuputken pää sijoitetaan alimman vedenkorkeuden 142.000 mukaan niin ettei putkea silloinkaan näy.
Pumppuvoimalan Yläaltaan pengerten viheriöt tulevat olemaan maisemallisesti kauneinta osaa kokonaisuudesta varsinkin kun vertaa ojitettuun avohakkualueeseen, jota on nyt valtavasti Kemijärven kankailla.
Näin maisemat parantuisivat tuntuvasti.

Lue lisää

Ja siihen mahtavat 30m korkeat voimalinja, a`vot

Anonyymi kirjoitti:

Ja siihen mahtavat 30m korkeat voimalinja, a`vot

Ei se voimalinja tule sentään tunturin päälle eikä muutenkaan hallitsevaan ylämaisemaan, vaan linjat lähtevät generaattoreilta rannasta.
Vielä sentään sähkövoimatekniikka fysiikanlain mukaisesti vaatii langat joita pitkin virta vain kulkee. Näin on tilanne koko maapallolla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se voimalinja tule sentään tunturin päälle eikä muutenkaan hallitsevaan ylämaisemaan, vaan linjat lähtevät generaattoreilta rannasta.
Vielä sentään sähkövoimatekniikka fysiikanlain mukaisesti vaatii langat joita pitkin virta vain kulkee. Näin on tilanne koko maapallolla.

Lue lisää

ai idiootti sähkökö kulkeee alakaa pitkin alavirtaan ..ooppas tosi pösilö..

sähkö ei tarvi lankoja pösilö..

Anonyymi kirjoitti:

ai idiootti sähkökö kulkeee alakaa pitkin alavirtaan ..ooppas tosi pösilö..

sähkö ei tarvi lankoja pösilö..

puhelimekki ladataan langattomasti.. teille myydää sata vuotta vanhaa tekniikkaa pösilöt-

Lähteet
Aiheesta muualla
Pumppuvoimalaitos

Artikkeli
Keskustelu
Lue
Muokkaa
Muokkaa wikitekstiä
Näytä historia

Työkalut
Ulkoasu piilota
Teksti

Pieni

Perinteinen

Suuri
Leveys

Perinteinen

Leveä

Rönkhausenin vesipumppuvoimalaitoksen ylä- ja ala-altaat ilmavalokuvassa.

Raccoon Mountainin vesipumppuvoimalaitoksen toiminnan periaatekuvio.

Koepchenwerkin vesipumppuvoimalaitos Saksassa.
Pumppuvoimalaitos[1] on tarkoitettu tuotetun sähköenergian väliaikaiseen varastointiin jonkin väliaineen potentiaalienergian muodossa. Pumpattava väliaine on yleensä makea vesi, mutta sen tilalla voi olla myös esimerkiksi ilma. Veden käyttö on kuitenkin yleisintä ja pumppulaitokset sijaitsevatkin usein tavallisen vesivoimalaitoksen yhteydessä tai lähettyvillä, missä ne toteuttavat sähköntuotannossaan säännöstelyvoimalaitoksen tuotantotapaa.[2][3] Pumppuvoimaa pidetään kaupallisesti merkittävimpänä sähköenergian varastointitekniikkana. Säätövoimaa tarvitaan yhä enemmän esimerkiksi huonosti ennustettavan tuulivoiman lisäksi.

Vaikka pumppuvoimalaitos tuottaa sähköä esimerkiksi vedestä, ei sitä tule sekoittaa vesivoimalaitokseen. Energian säilymislaki ilmaisee selvemmin sen, miksei pumppuvoimalaitos voi tuottaa sähköä: veden varastointiin varastoaltaisiin kuluu enemmän sähköä kuin mitä siitä saadaan purettaessa tuotettua. Hyötysuhde on kuitenkin uudemmissa laitoksissa noin 80 %. Pumppulaitoksen sähköntuotto on siis negatiivinen eikä sitä lasketa mukaan esimerkiksi valtioiden energiantuotantolukuihin.[2][3][4]

Vesipumppuvoimalaitokset muodostavat ylivoimaisesti merkittävimmän ryhmän energiaa väliaikaisesti varastoivista laitoksista. Esimerkiksi Euroopassa niiden osuus on tällä hetkellä (2018) noin 99 % sähköverkkoon kytkettyjen energiavarastojen kapasiteetista.[2]

Historiaa
Pumppuvoimalaitoksia käytettiin jo 1890-luvulla Alppimaissa energian varastointiin. Menetelmä onkin eurooppalainen keksintö, joka on levinnyt sieltä muualle Eurooppaan ja sitten Amerikkaan ja Aasiaan. Yhdysvallat rakensi ensimmäisen pumppuvoimalansa 1928, Japani vuonna 1934 ja Kiina vuonna 1968. Vielä 1950-luvulla suurin osa pumppuvoimaloista sijaitsi Euroopassa, mutta sen jälkeen on tilanne kehittynyt muuallakin suuresti.[3]

Säätövoimaa
Säätövoiman tarkoitus
Pumppuvoimalaitos osallistuu sähköverkon energian säätämiseen, sillä verkossa tulee tuotetun ja kulutetun sähkön määrät olla samat. Kun kysyntä kasvaa, tulisi sähköntuotannossa lisätä sähkön määrää, ja päinvastoin. Sähkön kulutus voi vaihdella suurestin vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen mukaan. Kun tätä tapahtuu säännöllisesti, joudutaan järjestämään perusvoimantuotannon tueksi lisävoimaa. Jos lisävoima hankitaan vesivoimalla, tulee yhä useampi vesiturbiini käynnistää tuottamaan sähköä kysynnän kasvaessa.[3][5]

Uusiutuvat energianlähteet tarvitsevat tuekseen myös säätövoimaa. Kun tuulee vähän, ei tuulivoimasta saada tarvittavaa määrää sähköä ja sen vaje on korvattava muilla energianlähteillä. Tuulivoimalla taas ei voi kompensoida esimerkiksi kuivuudesta johtuvaa vesivoiman vajetta, jos samaan aikaan ei tuule. Monissa maissa sähkön perustuotantoon käytetään esimerkiksi vesivoimaa, ydinvoimaa ja kivihiilivoimaa, jotta yhteiskunnan sähkönkulutuksen perustaso olisi turvattu. Säätövoimalla katetaan sitten hetkittäiset kulutushuiput, jos sen rahkeet riittävät siihen, tai hankitaan sähköä naapurimaista.[2][3][6]

Ekonomia

Erään vesipumppuvoimalaitoksen verkosta varastoitu ja verkkoon syötetty sähköenergian määriä eri vuorokauden aikoina (pump power tarkoittaa varastointia ja top power verkkoon syötettyä sähköä).
Vesivoimalaitoksien suuriin varastoaltaisiin voidaan varastoida paljonkin vettä. Varastoaltaan suuri koko mahdollistaa säännöstelyvoimalatoksilla veden säätelyä kuukausien tai jopa vuosien päähän. Toisaalta jokivoimalaitoksissa ei patoaltaaseen mahdu kuin tuntien tai muutamien viikojen sääntelyn vesimäärä. Jotta näiden vesivoimalaitoksien vettä ei jouduta juoksuttamaan sadekeleillä vähäisen sähköntarpeen aikana tuotannon ohi, täytyy vettä voida varastoida jonnekin. Vesivoimalaitoksien varastoaltaisiin ei aina mahdu vettä, joten niiden rinnalle tarvitaan erillisiä vesivarastoja. Pumppuvoimalaitoksia voidaan hyödyntää sähköverkon säätövoimana, mikäli tällaisia varastoaltaita on olemassa.[2][3]

Anonyymi kirjoitti:

Lähteet
Aiheesta muualla
Pumppuvoimalaitos

Artikkeli
Keskustelu
Lue
Muokkaa
Muokkaa wikitekstiä
Näytä historia

Työkalut
Ulkoasu piilota
Teksti

Pieni

Perinteinen

Suuri
Leveys

Perinteinen

Leveä

Rönkhausenin vesipumppuvoimalaitoksen ylä- ja ala-altaat ilmavalokuvassa.

Raccoon Mountainin vesipumppuvoimalaitoksen toiminnan periaatekuvio.

Koepchenwerkin vesipumppuvoimalaitos Saksassa.
Pumppuvoimalaitos[1] on tarkoitettu tuotetun sähköenergian väliaikaiseen varastointiin jonkin väliaineen potentiaalienergian muodossa. Pumpattava väliaine on yleensä makea vesi, mutta sen tilalla voi olla myös esimerkiksi ilma. Veden käyttö on kuitenkin yleisintä ja pumppulaitokset sijaitsevatkin usein tavallisen vesivoimalaitoksen yhteydessä tai lähettyvillä, missä ne toteuttavat sähköntuotannossaan säännöstelyvoimalaitoksen tuotantotapaa.[2][3] Pumppuvoimaa pidetään kaupallisesti merkittävimpänä sähköenergian varastointitekniikkana. Säätövoimaa tarvitaan yhä enemmän esimerkiksi huonosti ennustettavan tuulivoiman lisäksi.

Vaikka pumppuvoimalaitos tuottaa sähköä esimerkiksi vedestä, ei sitä tule sekoittaa vesivoimalaitokseen. Energian säilymislaki ilmaisee selvemmin sen, miksei pumppuvoimalaitos voi tuottaa sähköä: veden varastointiin varastoaltaisiin kuluu enemmän sähköä kuin mitä siitä saadaan purettaessa tuotettua. Hyötysuhde on kuitenkin uudemmissa laitoksissa noin 80 %. Pumppulaitoksen sähköntuotto on siis negatiivinen eikä sitä lasketa mukaan esimerkiksi valtioiden energiantuotantolukuihin.[2][3][4]

Vesipumppuvoimalaitokset muodostavat ylivoimaisesti merkittävimmän ryhmän energiaa väliaikaisesti varastoivista laitoksista. Esimerkiksi Euroopassa niiden osuus on tällä hetkellä (2018) noin 99 % sähköverkkoon kytkettyjen energiavarastojen kapasiteetista.[2]

Historiaa
Pumppuvoimalaitoksia käytettiin jo 1890-luvulla Alppimaissa energian varastointiin. Menetelmä onkin eurooppalainen keksintö, joka on levinnyt sieltä muualle Eurooppaan ja sitten Amerikkaan ja Aasiaan. Yhdysvallat rakensi ensimmäisen pumppuvoimalansa 1928, Japani vuonna 1934 ja Kiina vuonna 1968. Vielä 1950-luvulla suurin osa pumppuvoimaloista sijaitsi Euroopassa, mutta sen jälkeen on tilanne kehittynyt muuallakin suuresti.[3]

Säätövoimaa
Säätövoiman tarkoitus
Pumppuvoimalaitos osallistuu sähköverkon energian säätämiseen, sillä verkossa tulee tuotetun ja kulutetun sähkön määrät olla samat. Kun kysyntä kasvaa, tulisi sähköntuotannossa lisätä sähkön määrää, ja päinvastoin. Sähkön kulutus voi vaihdella suurestin vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen mukaan. Kun tätä tapahtuu säännöllisesti, joudutaan järjestämään perusvoimantuotannon tueksi lisävoimaa. Jos lisävoima hankitaan vesivoimalla, tulee yhä useampi vesiturbiini käynnistää tuottamaan sähköä kysynnän kasvaessa.[3][5]

Uusiutuvat energianlähteet tarvitsevat tuekseen myös säätövoimaa. Kun tuulee vähän, ei tuulivoimasta saada tarvittavaa määrää sähköä ja sen vaje on korvattava muilla energianlähteillä. Tuulivoimalla taas ei voi kompensoida esimerkiksi kuivuudesta johtuvaa vesivoiman vajetta, jos samaan aikaan ei tuule. Monissa maissa sähkön perustuotantoon käytetään esimerkiksi vesivoimaa, ydinvoimaa ja kivihiilivoimaa, jotta yhteiskunnan sähkönkulutuksen perustaso olisi turvattu. Säätövoimalla katetaan sitten hetkittäiset kulutushuiput, jos sen rahkeet riittävät siihen, tai hankitaan sähköä naapurimaista.[2][3][6]

Ekonomia

Erään vesipumppuvoimalaitoksen verkosta varastoitu ja verkkoon syötetty sähköenergian määriä eri vuorokauden aikoina (pump power tarkoittaa varastointia ja top power verkkoon syötettyä sähköä).
Vesivoimalaitoksien suuriin varastoaltaisiin voidaan varastoida paljonkin vettä. Varastoaltaan suuri koko mahdollistaa säännöstelyvoimalatoksilla veden säätelyä kuukausien tai jopa vuosien päähän. Toisaalta jokivoimalaitoksissa ei patoaltaaseen mahdu kuin tuntien tai muutamien viikojen sääntelyn vesimäärä. Jotta näiden vesivoimalaitoksien vettä ei jouduta juoksuttamaan sadekeleillä vähäisen sähköntarpeen aikana tuotannon ohi, täytyy vettä voida varastoida jonnekin. Vesivoimalaitoksien varastoaltaisiin ei aina mahdu vettä, joten niiden rinnalle tarvitaan erillisiä vesivarastoja. Pumppuvoimalaitoksia voidaan hyödyntää sähköverkon säätövoimana, mikäli tällaisia varastoaltaita on olemassa.[2][3]

Lue lisää

Tuollaisilla sepostuksilla vain sotketaan vain mitä pumppuvoimalat yksinkertaisuuduudessa ovat.
Vesi pumpataan halvan energian aikana ylös korkealle tehtyihin altaisiin.
Lasketaan voimalaitoksen kautta alas kun sähkön kulutus on huipussaan, ja silloin myös hinta on huipussaan.