Kemijoki Oy

Älkää hyvät ihmiset uskoko Kemijoki Oy:n satuja pumppuvoimala asiassa.
NE KELMIT EIVÄT OLE KOKO FIRMAN OLEMASSA OLON AIKANA PUHUNEET KERTAAKAAN TOTTA.
391220
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 39

Vanhimmat

Eiväthän ne tottele edes oikeuden päätöksiä.

Äänestä

Pumppuvoimalat ovat hyödyllisiä

Äänestä
  • Kenelle?

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Kenelle?

    Pörssisähkön hinta nousee jos pumppuvoimaloita rakennetaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Pörssisähkön hinta nousee jos pumppuvoimaloita rakennetaan.

    Ei se vain haittaa. omistan Fortumin osakkeita ja saan hyvin osinkoja

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Kenelle?

    kyllä pumppuvoimaloista joku tai jotkut tahot hyötyvät, ei niitä muuten haluttaisi rakentaa.
    sitä on vaikea sanoa ketkä niistä hyötyvät loppupelissä (kemijärveläiset, sähkönkuluttajat, yhtiöt, teollisuus, osakesijoittajat, keinottelijat tai jotkut muut vastaavat tahot... ?)

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    kyllä pumppuvoimaloista joku tai jotkut tahot hyötyvät, ei niitä muuten haluttaisi rakentaa.
    sitä on vaikea sanoa ketkä niistä hyötyvät loppupelissä (kemijärveläiset, sähkönkuluttajat, yhtiöt, teollisuus, osakesijoittajat, keinottelijat tai jotkut muut vastaavat tahot... ?)

    Kerro siitä kuinka sähkönkuluttajat hyötyy? Käsittääkseni voit maksaa tavalliset kuluttajat enemmänkin.
    Pörssisähkön halvat tunnit ja ilmaset päivät nehän menee pumppuvoimaloiden tarpeisiin, siihenhän pumppuvoimalat perustuu.

    Äänestä

  • se on polkupyörän pumppu toliake.

    Äänestä

Jokiyhtiön tilaisuus kulttuurikämpällä oli fiasko. Luvattiin vastauksia, mutta yhtiö päätti tilaisuuden puoli tuntia aikaisemmin. Sähköinen tunnelma, joka välittyi etäyhteyksienkin päähän. Kemijärvellä ei vaaleissa mene montaa voimalan puolustajaa läpi. Krittisiä kysymyksiä paitsi Juri Laurilalla, jonka kysymyksestä tai kommentista ei saanut selvää edes jokiyhtiön toimari. No näillä mennään.

Äänestä

Kyllähän Kemijärvellä on ollut kautta historian vuotoslaisia ja muitakin etelään vievien voimajohtojen vapauttavaan voimaan uskovaisia. Joten mitäs väärää Jokirosvo on historiassaan tehnyt... muuta kuin jakanut yhteistä hyvää?

Äänestä
  • No ainakin se on estänyt lohen nousun kutupaikoille jokiin.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    No ainakin se on estänyt lohen nousun kutupaikoille jokiin.

    Fortum,Kemijoki Oy:n suuromistaja teki Imatralla " kasvojen pesua ". Oma-aloitteisesti aiko rakentaa kalojen nousupuron ohi vesivoimalan.
    No mut täälä Kemijoella vastustaa ankarasti lohien nousua auttavien rakenteiden tekoa. Yhtiö rosvoaa kaiken hyödyn Kemijoen vesistöstä ja jättää kaiken haitan jokivartisille. Tää Fortum on vieläpä paljolti valtion omistuksessa.
    Nytkin Kokoomus-ja Persu puolueet ajavat maan hallituksessa ja eduskunnassa "ohituskaistanlain" jolla vievät kunnilta kaavoitusoikeuden näissä enerkiahankkeissa. Nää puolueet tekevät Lapista Suomen Kongoa eli siirtomaata.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    No ainakin se on estänyt lohen nousun kutupaikoille jokiin.

    Se on kylläkin ollut Pohjolan Voima Oy Suomen hallituksen aloitteesta.

    Äänestä

Toivottavasti saadaan useampia pumppuvoimaloita Kemppaan.
Tuovat työtä paikallisille.

Äänestä
  • Pumppuvoimalat erottuvat huonosti maastosta kun 9 m.n putki upotetaan maastoon ja järveen. Purku-/imuputken pää sijoitetaan alimman vedenkorkeuden 142.000 mukaan niin ettei putkea silloinkaan näy.
    Pumppuvoimalan Yläaltaan pengerten viheriöt tulevat olemaan maisemallisesti kauneinta osaa kokonaisuudesta varsinkin kun vertaa ojitettuun avohakkualueeseen, jota on nyt valtavasti Kemijärven kankailla.
    Näin maisemat parantuisivat tuntuvasti.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Pumppuvoimalat erottuvat huonosti maastosta kun 9 m.n putki upotetaan maastoon ja järveen. Purku-/imuputken pää sijoitetaan alimman vedenkorkeuden 142.000 mukaan niin ettei putkea silloinkaan näy.
    Pumppuvoimalan Yläaltaan pengerten viheriöt tulevat olemaan maisemallisesti kauneinta osaa kokonaisuudesta varsinkin kun vertaa ojitettuun avohakkualueeseen, jota on nyt valtavasti Kemijärven kankailla.
    Näin maisemat parantuisivat tuntuvasti.

    Ja siihen mahtavat 30m korkeat voimalinja, a`vot

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Ja siihen mahtavat 30m korkeat voimalinja, a`vot

    Ei se voimalinja tule sentään tunturin päälle eikä muutenkaan hallitsevaan ylämaisemaan, vaan linjat lähtevät generaattoreilta rannasta.
    Vielä sentään sähkövoimatekniikka fysiikanlain mukaisesti vaatii langat joita pitkin virta vain kulkee. Näin on tilanne koko maapallolla.

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Ei se voimalinja tule sentään tunturin päälle eikä muutenkaan hallitsevaan ylämaisemaan, vaan linjat lähtevät generaattoreilta rannasta.
    Vielä sentään sähkövoimatekniikka fysiikanlain mukaisesti vaatii langat joita pitkin virta vain kulkee. Näin on tilanne koko maapallolla.

    ai idiootti sähkökö kulkeee alakaa pitkin alavirtaan ..ooppas tosi pösilö..

    sähkö ei tarvi lankoja pösilö..

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    ai idiootti sähkökö kulkeee alakaa pitkin alavirtaan ..ooppas tosi pösilö..

    sähkö ei tarvi lankoja pösilö..

    puhelimekki ladataan langattomasti.. teille myydää sata vuotta vanhaa tekniikkaa pösilöt-

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Pumppuvoimalat erottuvat huonosti maastosta kun 9 m.n putki upotetaan maastoon ja järveen. Purku-/imuputken pää sijoitetaan alimman vedenkorkeuden 142.000 mukaan niin ettei putkea silloinkaan näy.
    Pumppuvoimalan Yläaltaan pengerten viheriöt tulevat olemaan maisemallisesti kauneinta osaa kokonaisuudesta varsinkin kun vertaa ojitettuun avohakkualueeseen, jota on nyt valtavasti Kemijärven kankailla.
    Näin maisemat parantuisivat tuntuvasti.

    Välipumppaamoitakin täytyy tulla kun ottaa huomioon korkeuseron ja vesimäärän.

    Äänestä

ddd

Äänestä
  • Lähteet
    Aiheesta muualla
    Pumppuvoimalaitos

    Artikkeli
    Keskustelu
    Lue
    Muokkaa
    Muokkaa wikitekstiä
    Näytä historia

    Työkalut
    Ulkoasu piilota
    Teksti

    Pieni

    Perinteinen

    Suuri
    Leveys

    Perinteinen

    Leveä

    Rönkhausenin vesipumppuvoimalaitoksen ylä- ja ala-altaat ilmavalokuvassa.

    Raccoon Mountainin vesipumppuvoimalaitoksen toiminnan periaatekuvio.

    Koepchenwerkin vesipumppuvoimalaitos Saksassa.
    Pumppuvoimalaitos[1] on tarkoitettu tuotetun sähköenergian väliaikaiseen varastointiin jonkin väliaineen potentiaalienergian muodossa. Pumpattava väliaine on yleensä makea vesi, mutta sen tilalla voi olla myös esimerkiksi ilma. Veden käyttö on kuitenkin yleisintä ja pumppulaitokset sijaitsevatkin usein tavallisen vesivoimalaitoksen yhteydessä tai lähettyvillä, missä ne toteuttavat sähköntuotannossaan säännöstelyvoimalaitoksen tuotantotapaa.[2][3] Pumppuvoimaa pidetään kaupallisesti merkittävimpänä sähköenergian varastointitekniikkana. Säätövoimaa tarvitaan yhä enemmän esimerkiksi huonosti ennustettavan tuulivoiman lisäksi.

    Vaikka pumppuvoimalaitos tuottaa sähköä esimerkiksi vedestä, ei sitä tule sekoittaa vesivoimalaitokseen. Energian säilymislaki ilmaisee selvemmin sen, miksei pumppuvoimalaitos voi tuottaa sähköä: veden varastointiin varastoaltaisiin kuluu enemmän sähköä kuin mitä siitä saadaan purettaessa tuotettua. Hyötysuhde on kuitenkin uudemmissa laitoksissa noin 80 %. Pumppulaitoksen sähköntuotto on siis negatiivinen eikä sitä lasketa mukaan esimerkiksi valtioiden energiantuotantolukuihin.[2][3][4]

    Vesipumppuvoimalaitokset muodostavat ylivoimaisesti merkittävimmän ryhmän energiaa väliaikaisesti varastoivista laitoksista. Esimerkiksi Euroopassa niiden osuus on tällä hetkellä (2018) noin 99 % sähköverkkoon kytkettyjen energiavarastojen kapasiteetista.[2]

    Historiaa
    Pumppuvoimalaitoksia käytettiin jo 1890-luvulla Alppimaissa energian varastointiin. Menetelmä onkin eurooppalainen keksintö, joka on levinnyt sieltä muualle Eurooppaan ja sitten Amerikkaan ja Aasiaan. Yhdysvallat rakensi ensimmäisen pumppuvoimalansa 1928, Japani vuonna 1934 ja Kiina vuonna 1968. Vielä 1950-luvulla suurin osa pumppuvoimaloista sijaitsi Euroopassa, mutta sen jälkeen on tilanne kehittynyt muuallakin suuresti.[3]

    Säätövoimaa
    Säätövoiman tarkoitus
    Pumppuvoimalaitos osallistuu sähköverkon energian säätämiseen, sillä verkossa tulee tuotetun ja kulutetun sähkön määrät olla samat. Kun kysyntä kasvaa, tulisi sähköntuotannossa lisätä sähkön määrää, ja päinvastoin. Sähkön kulutus voi vaihdella suurestin vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen mukaan. Kun tätä tapahtuu säännöllisesti, joudutaan järjestämään perusvoimantuotannon tueksi lisävoimaa. Jos lisävoima hankitaan vesivoimalla, tulee yhä useampi vesiturbiini käynnistää tuottamaan sähköä kysynnän kasvaessa.[3][5]

    Uusiutuvat energianlähteet tarvitsevat tuekseen myös säätövoimaa. Kun tuulee vähän, ei tuulivoimasta saada tarvittavaa määrää sähköä ja sen vaje on korvattava muilla energianlähteillä. Tuulivoimalla taas ei voi kompensoida esimerkiksi kuivuudesta johtuvaa vesivoiman vajetta, jos samaan aikaan ei tuule. Monissa maissa sähkön perustuotantoon käytetään esimerkiksi vesivoimaa, ydinvoimaa ja kivihiilivoimaa, jotta yhteiskunnan sähkönkulutuksen perustaso olisi turvattu. Säätövoimalla katetaan sitten hetkittäiset kulutushuiput, jos sen rahkeet riittävät siihen, tai hankitaan sähköä naapurimaista.[2][3][6]

    Ekonomia

    Erään vesipumppuvoimalaitoksen verkosta varastoitu ja verkkoon syötetty sähköenergian määriä eri vuorokauden aikoina (pump power tarkoittaa varastointia ja top power verkkoon syötettyä sähköä).
    Vesivoimalaitoksien suuriin varastoaltaisiin voidaan varastoida paljonkin vettä. Varastoaltaan suuri koko mahdollistaa säännöstelyvoimalatoksilla veden säätelyä kuukausien tai jopa vuosien päähän. Toisaalta jokivoimalaitoksissa ei patoaltaaseen mahdu kuin tuntien tai muutamien viikojen sääntelyn vesimäärä. Jotta näiden vesivoimalaitoksien vettä ei jouduta juoksuttamaan sadekeleillä vähäisen sähköntarpeen aikana tuotannon ohi, täytyy vettä voida varastoida jonnekin. Vesivoimalaitoksien varastoaltaisiin ei aina mahdu vettä, joten niiden rinnalle tarvitaan erillisiä vesivarastoja. Pumppuvoimalaitoksia voidaan hyödyntää sähköverkon säätövoimana, mikäli tällaisia varastoaltaita on olemassa.[2][3]

    Äänestä

  • Anonyymi00020 kirjoitti:

    Lähteet
    Aiheesta muualla
    Pumppuvoimalaitos

    Artikkeli
    Keskustelu
    Lue
    Muokkaa
    Muokkaa wikitekstiä
    Näytä historia

    Työkalut
    Ulkoasu piilota
    Teksti

    Pieni

    Perinteinen

    Suuri
    Leveys

    Perinteinen

    Leveä

    Rönkhausenin vesipumppuvoimalaitoksen ylä- ja ala-altaat ilmavalokuvassa.

    Raccoon Mountainin vesipumppuvoimalaitoksen toiminnan periaatekuvio.

    Koepchenwerkin vesipumppuvoimalaitos Saksassa.
    Pumppuvoimalaitos[1] on tarkoitettu tuotetun sähköenergian väliaikaiseen varastointiin jonkin väliaineen potentiaalienergian muodossa. Pumpattava väliaine on yleensä makea vesi, mutta sen tilalla voi olla myös esimerkiksi ilma. Veden käyttö on kuitenkin yleisintä ja pumppulaitokset sijaitsevatkin usein tavallisen vesivoimalaitoksen yhteydessä tai lähettyvillä, missä ne toteuttavat sähköntuotannossaan säännöstelyvoimalaitoksen tuotantotapaa.[2][3] Pumppuvoimaa pidetään kaupallisesti merkittävimpänä sähköenergian varastointitekniikkana. Säätövoimaa tarvitaan yhä enemmän esimerkiksi huonosti ennustettavan tuulivoiman lisäksi.

    Vaikka pumppuvoimalaitos tuottaa sähköä esimerkiksi vedestä, ei sitä tule sekoittaa vesivoimalaitokseen. Energian säilymislaki ilmaisee selvemmin sen, miksei pumppuvoimalaitos voi tuottaa sähköä: veden varastointiin varastoaltaisiin kuluu enemmän sähköä kuin mitä siitä saadaan purettaessa tuotettua. Hyötysuhde on kuitenkin uudemmissa laitoksissa noin 80 %. Pumppulaitoksen sähköntuotto on siis negatiivinen eikä sitä lasketa mukaan esimerkiksi valtioiden energiantuotantolukuihin.[2][3][4]

    Vesipumppuvoimalaitokset muodostavat ylivoimaisesti merkittävimmän ryhmän energiaa väliaikaisesti varastoivista laitoksista. Esimerkiksi Euroopassa niiden osuus on tällä hetkellä (2018) noin 99 % sähköverkkoon kytkettyjen energiavarastojen kapasiteetista.[2]

    Historiaa
    Pumppuvoimalaitoksia käytettiin jo 1890-luvulla Alppimaissa energian varastointiin. Menetelmä onkin eurooppalainen keksintö, joka on levinnyt sieltä muualle Eurooppaan ja sitten Amerikkaan ja Aasiaan. Yhdysvallat rakensi ensimmäisen pumppuvoimalansa 1928, Japani vuonna 1934 ja Kiina vuonna 1968. Vielä 1950-luvulla suurin osa pumppuvoimaloista sijaitsi Euroopassa, mutta sen jälkeen on tilanne kehittynyt muuallakin suuresti.[3]

    Säätövoimaa
    Säätövoiman tarkoitus
    Pumppuvoimalaitos osallistuu sähköverkon energian säätämiseen, sillä verkossa tulee tuotetun ja kulutetun sähkön määrät olla samat. Kun kysyntä kasvaa, tulisi sähköntuotannossa lisätä sähkön määrää, ja päinvastoin. Sähkön kulutus voi vaihdella suurestin vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen mukaan. Kun tätä tapahtuu säännöllisesti, joudutaan järjestämään perusvoimantuotannon tueksi lisävoimaa. Jos lisävoima hankitaan vesivoimalla, tulee yhä useampi vesiturbiini käynnistää tuottamaan sähköä kysynnän kasvaessa.[3][5]

    Uusiutuvat energianlähteet tarvitsevat tuekseen myös säätövoimaa. Kun tuulee vähän, ei tuulivoimasta saada tarvittavaa määrää sähköä ja sen vaje on korvattava muilla energianlähteillä. Tuulivoimalla taas ei voi kompensoida esimerkiksi kuivuudesta johtuvaa vesivoiman vajetta, jos samaan aikaan ei tuule. Monissa maissa sähkön perustuotantoon käytetään esimerkiksi vesivoimaa, ydinvoimaa ja kivihiilivoimaa, jotta yhteiskunnan sähkönkulutuksen perustaso olisi turvattu. Säätövoimalla katetaan sitten hetkittäiset kulutushuiput, jos sen rahkeet riittävät siihen, tai hankitaan sähköä naapurimaista.[2][3][6]

    Ekonomia

    Erään vesipumppuvoimalaitoksen verkosta varastoitu ja verkkoon syötetty sähköenergian määriä eri vuorokauden aikoina (pump power tarkoittaa varastointia ja top power verkkoon syötettyä sähköä).
    Vesivoimalaitoksien suuriin varastoaltaisiin voidaan varastoida paljonkin vettä. Varastoaltaan suuri koko mahdollistaa säännöstelyvoimalatoksilla veden säätelyä kuukausien tai jopa vuosien päähän. Toisaalta jokivoimalaitoksissa ei patoaltaaseen mahdu kuin tuntien tai muutamien viikojen sääntelyn vesimäärä. Jotta näiden vesivoimalaitoksien vettä ei jouduta juoksuttamaan sadekeleillä vähäisen sähköntarpeen aikana tuotannon ohi, täytyy vettä voida varastoida jonnekin. Vesivoimalaitoksien varastoaltaisiin ei aina mahdu vettä, joten niiden rinnalle tarvitaan erillisiä vesivarastoja. Pumppuvoimalaitoksia voidaan hyödyntää sähköverkon säätövoimana, mikäli tällaisia varastoaltaita on olemassa.[2][3]

    Tuollaisilla sepostuksilla vain sotketaan vain mitä pumppuvoimalat yksinkertaisuuduudessa ovat.
    Vesi pumpataan halvan energian aikana ylös korkealle tehtyihin altaisiin.
    Lasketaan voimalaitoksen kautta alas kun sähkön kulutus on huipussaan, ja silloin myös hinta on huipussaan.

    Äänestä

ei tää laitos tuota mitää vaan tasaa kulutusta eli pitää sähkön hinnan korkealla ..


SAATANAN PÖSILÖT

Pumppuvoimalaitos kannattaa rahallisesti, jos sähkön markkinahinta noudattaa kysynnän ja tarjonnan periaatteita. Silloin kuin sähköenergiaa on tarjolla kysyntään nähden paljon, laskee sähkön hinta, ja vastaavasti, kun sähköä ei ole tarjolla riittävästi suuren kysynnän aikana, nousee sen hinta. Pumppuvoimalaitos voi toimia näillä hintaeroilla siten, että se ostaa sähköä halvalla ja myy sitä kalliimmalla. Samalla se hyödyttää energianjakelua aidosti niin, että se täydentää sähköverkon vajausta huippukulutuksen aikana ja lisää sen käyttöä matalan kulutuksen aikana. Näin voidaan sähköä tuottaa tasaisemmin voimalatyypistä riippumatta. Samalla vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähköverkon säätövoimana.[2][5]

Äänestä

Pumppuvoimalailla on hyvin yksinkertainen periaate, jolla on tarkoitus tasata sähköverkon huippujen tasamiseen. Elikkä vei lasketaan voimaloide läpi kun kulutus on suurta, ja hinta kallista. Palvelee lähinnä teollisuutta.

Aikoina jolloin energia on halpaa, esim. kun tuulee, ja kaikelle sähkölle ole käyttöä silloin pumpataan vettä ylös.

Halpa energia menee pumppuvoimaloille, eikä sitä jää tavallisille kiinteistön omistajille.

Äänestä

Täälläkin on annettu ymmärtää ilman perusteita, että rannoilla asuvat saisivat edullisempaa sähköä. Maalaisjärjellä ajateltuna tämä on täyttä potaskaa, jota syötetään niille jotka ei asioihin ole perehtyneet.. Saavatko nyt kukaan sitä halpaa sähköä nämä ranta asukkaat joilta säännöstely on pilannut järven?

Yhtiöiden lobbarit kyllä osaa hommansa, koska he saavat siitä elannon. Vetävät maaJussia perässä kuin pässiä narussa.

Siksi ihmettelenkin kun tilaisuuteen jonka ilmeisesti Kaupunki järjestää tulee vain tämä Yhtiöiden lobbareista koostuva iskuryhmä, joka hallitsee aivopesun.

Äänestä

kemijoki oy on synonyymi ympäristön tuhoamiselle,joka harjoittaa kolonismia.

Äänestä

Eikös pumppuvoimaloiden periaate ole vähän samanlainen kuin pörssisijoittamisessa - ostetaan halvalla ja myydään kalliilla.

Äänestä
  • Ainoastaan Neuvostoliitto poikkesi kertomansa mukaan tästä liikemaailman kannattavuuden perusperiaatteesta. Työväen tuotantolaitokset valmistivat tuotteita, kuten sähköenergiaa ilman voittoa. Niinpä Neuvostoliitto lakkasi olemasta täysin kannattamattomana vuonna 1991.
    Kemijärven pumppuvoimaloiden suunnittelussa on tuo edellinen huomioitu.
    Juuri sen vuoksi Kemijärven ranta-asukkaat saavat energiahinnoittelussakin kevyemmän käsittelyn.

    Äänestä

rahat vievät ja konkurritulloo kuin ennenkin sellutehtailijoille ahaheheh ja veromaksajat taas maksaa..

Äänestä

Uusimmassa tiedotteessa paljastetaan, miltä kemijärveläisestä naisesta seksi tuntuu erektiolääkettä käyttävän miehen kanssa. 👻

Äänestä

Mitähän näille yhtiöiden lobbareille on luvattu?

Äänestä

Hyvät ihmiset, uskokaa Kemijoki Oy:n ilmoituksia pumppuvoimala-asiassa.
NE OVAT AINA KEHITTÄNEET KOKO FIRMAN OLEMASSA OLON AIKANA SUOMEN JA LAPIN HUOLTOVARMUUTTA.

Näin on!

Tämä on totuus!

Äänestä

Kemijoki Oy on rehellisyyden ruumiillistuma. Siellä ei epärehellisyyttä tunneta ja toimintatavat ovat kaikin puolin moitteettomia.

Äänestä

kemijoki oy kuppaa voitot paikallisten selkänahasta ja rikastuttaa etelän herrat, perkeleen siirtomaaherrat.ensi ne vei maat ja lohet nyt vievät loputkin.

Äänestä

Kemijoki jätti yrittäjille maksamatta aikoinaan se ei ole unohtunut vieläkään vaikka 70v+ ajasta onkin

Äänestä

Joki se on sulana 30 asteen pakkasilla rahapussi pullottaa. Kalat ja luonto ei taida kiittää kuten ei jokivarrella asujatkaan

Äänestä

xccx

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Älkää hyvät ihmiset uskoko Kemijoki Oy:n satuja pumppuvoimala asiassa.
NE KELMIT EIVÄT OLE KOKO FIRMAN OLEMASSA OLON AIKANA PUHUNEET KERTAAKAAN TOTTA.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu