Kansa valittaa ostovoiman hupenemista ja kalliita asuntoja. No asoja saisivat paaaljon pienemmällä "kynnysrahalla" ja taas vuokrataloihin verrattuna aina hieman alhaisempi kk-vastike sekä parempi asumisrauha. Miksi esim. TA:lla on Hki-Espoo-Vantaa 450 kpl tyhjänä olevia aso-asuntoja???
Miksi aso-asunnot eivät kelpaa pääkaupunkiseudulla?
Anonyymi-ap
19
744
Vastaukset
- Anonyymi
Kynnysraha on pieni, mutta vastikkeen pitäisi olla paaaaaljon pienempi, jotta ajaisi saman asian kuin esim. Ruotsissa. Itse luovuttiin juuri pari vuotta sitten asumisoikeusasunnosta, koska oli niin kallis vastike. Nyt asutaan vähän pienemmässä omistusasunnosta. Siinä sentään säästää itselleen. On myös ikävä olla tietämätön asumisoikeusasuntojen rahojen käytöstä. Uusia rakennettu ja vanhoja ei huolleta. Joissain myös ilmastointi ei pelaa, homeita yms. palovaaraa jne. Harmittavaa kyllä, meidän asunto oli ehkä paras pohja ikinä ja kivaa porukkaa asui rapussamme.
- Anonyymi
Tässähän se tulikin. Liian kallis vastike. Kynnysraha ei ole itselleni ongelma, mutta jos kaksiosta joutuu maksamaan lähes tonnin on se liikaa. Summa saisi olla max n. 600 euroa että asiassa olisi järkeä.
Veikkaan että asot tulevat kokemaan isoja muutoksia. Olisi ehkä järkevää jos osasta niitä voisi lähteä ostamaan "loppuun" ja saisi omaksi. Parhailla sijainneilla sijaitsevat talot menisivät kyllä, ellei nyt ole mitään valtavia kolosseja. Myyntihinta hieman kontrolloituna.. Loput vuokra-asunnoiksi suoraan ilman kynnysrahaa (kynnysrahat voisi palauttaa jo asuville jos eivät pysty ostamaan omaa, sitten statuksen muuttaminen vuokralaiseksi samassa asunnossa)
- Anonyymi
ASO:jen suurin valuvika on se, että jos niitä kohdeltaisiin taloyhtiöinä, olisivat ne kaikki velattomia 30 vuoden kohdalla, jolloin niissä oikeastaan pitäsi olla sama vastike kuin omistusasunnoissa.
Tuohan olisi ihan mahdollista jos asuntojen hintojen annettaisiin myös nousta ja ne vapautuisivat asukkaiden myytäviksi. Silloin vanhojen asojen hinnat lähtisivät nousuun kun niissä olisi lähtökohtaisesti alhaiset vastikkeet.- Anonyymi
"että jos niitä kohdeltaisiin taloyhtiöinä, olisivat ne kaikki velattomia 30 vuoden kohdalla"
Eli ne olisivat normiosaketaloja, mihin sitten edes mitään asumisoikeustaloja tarvittaisiin? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"että jos niitä kohdeltaisiin taloyhtiöinä, olisivat ne kaikki velattomia 30 vuoden kohdalla"
Eli ne olisivat normiosaketaloja, mihin sitten edes mitään asumisoikeustaloja tarvittaisiin?Aivan, tavallaa huomasit valuvian itsekin. Nyt asukkaat maksavat talot velattomiksi 30 vuodessa, mutta eivät pääse siitä hyötymään yhtään enempää kuin vuokra-asujatkaan, joille on aivan luontaista maksaa talo aina 25 vuoden välein, remppoineen.
Suomen systeemissä raha kasautuu omistajille, eikä kynnysrahan maksajaa katsota omistajaksi tai edes omistajan tapaiseksi, silloin kun katsotaan kenen pitäsi päästä hyötymään talon velattomuudesta.
Ratkaisu tähän olisi se, että asoille annettaisiin markkina-arvo, eikä mikään indeksiin sidottu hyvitysarvo. Kun taloyhtiön velattomuus lähenisi, nousisi asunnon arvo. Lähinnä ero omistusasumiseen olisi se, että tuleviin remontteihin voitaisiin rahastoida jatkuvasti, jolloin vastike olisi varmasti hieman suurempi kuin osakehuoneistoissa, mutta vastaavasti taloissa ei tulisi osakehuoneistojen tapaisia rahoitusvastikepommeja. Asukas voisi ensin yrittää vapailta markkinoilta löytää ostajaa niin kauan kuin haluaa, mutta jos ei sitä löytäisi niin systeemissä olisi järkevää olla taloyhtiöllä lunastuspakko, alehintaan tietenkin. Jolloin asukas pääsee halutessaan joko todella kovalla hinnalla eroon asunnostaan tai sitten vähän huonommalla jos se menisi ason lunastukseen.
Oikeastaan miksi tästä kirjoitan johtuu siitä, että 1993 muutin asoon, jonka kohdalla tuli ongelma. Näitä alkuaikojen asoja kohdeltiin taloyhtiöinä, eikä lainan pitänyt edes alkaa lyhentyä kuin marginaalisesti vuosien varrella, mutta ei mennyt kuin pari vuotta ja korot laskivat ja hups... ongelma... ja sitten systeemiä muutettiin, kun kenelläkään ei tainnut olla käsitystä mitä tapahtuu kun taloyhtiö menee velattomaksi silla vauhdilla 25 vuoden kuluttua... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan, tavallaa huomasit valuvian itsekin. Nyt asukkaat maksavat talot velattomiksi 30 vuodessa, mutta eivät pääse siitä hyötymään yhtään enempää kuin vuokra-asujatkaan, joille on aivan luontaista maksaa talo aina 25 vuoden välein, remppoineen.
Suomen systeemissä raha kasautuu omistajille, eikä kynnysrahan maksajaa katsota omistajaksi tai edes omistajan tapaiseksi, silloin kun katsotaan kenen pitäsi päästä hyötymään talon velattomuudesta.
Ratkaisu tähän olisi se, että asoille annettaisiin markkina-arvo, eikä mikään indeksiin sidottu hyvitysarvo. Kun taloyhtiön velattomuus lähenisi, nousisi asunnon arvo. Lähinnä ero omistusasumiseen olisi se, että tuleviin remontteihin voitaisiin rahastoida jatkuvasti, jolloin vastike olisi varmasti hieman suurempi kuin osakehuoneistoissa, mutta vastaavasti taloissa ei tulisi osakehuoneistojen tapaisia rahoitusvastikepommeja. Asukas voisi ensin yrittää vapailta markkinoilta löytää ostajaa niin kauan kuin haluaa, mutta jos ei sitä löytäisi niin systeemissä olisi järkevää olla taloyhtiöllä lunastuspakko, alehintaan tietenkin. Jolloin asukas pääsee halutessaan joko todella kovalla hinnalla eroon asunnostaan tai sitten vähän huonommalla jos se menisi ason lunastukseen.
Oikeastaan miksi tästä kirjoitan johtuu siitä, että 1993 muutin asoon, jonka kohdalla tuli ongelma. Näitä alkuaikojen asoja kohdeltiin taloyhtiöinä, eikä lainan pitänyt edes alkaa lyhentyä kuin marginaalisesti vuosien varrella, mutta ei mennyt kuin pari vuotta ja korot laskivat ja hups... ongelma... ja sitten systeemiä muutettiin, kun kenelläkään ei tainnut olla käsitystä mitä tapahtuu kun taloyhtiö menee velattomaksi silla vauhdilla 25 vuoden kuluttua..."Aivan, tavallaa huomasit valuvian itsekin"
Ei tässä mitään valuvikaa ole, systeemi toimisi hyvin jos olisi pysytty "valuissa" eli annetuissa raameissa. ARAVAlainojen muuttaminen korkotukilainoiksikaan ei olisi sekään tuottanut ihmeemmin ongelmia jos olisi pysytty vanhan ja uuden asuntokannan balanssissa. Mutta poliitikot keräsivät äänia " asuntorakentamisella" joka meni överiksi eli ylirakennettiin rajusti ja uusien talojen lainat ovat kasvattaneet yhtiöiden lainakantaa niin rajusti ettei ASO-järjestelmän perusidea " tasaus" pysty korkotason noustessa tasaamaan kuluja.
"eikä lainan pitänyt edes alkaa lyhentyä kuin marginaalisesti vuosien varrella, mutta ei mennyt kuin pari vuotta ja korot laskivat"
Vuonna 1993 ASOt lainoitettiin ARAVAlainoilla joissa oli kiinteät korot ja lainoja lyhennetään edelleenkin "marginaalisesti", 20vuoden aikana lainaa on lyhennetty 30prosenttia. Korkotukilainojen laina-aika on 40vuotta
"tuleviin remontteihin voitaisiin rahastoida jatkuvasti,"
Rahastoinnissa ei ole mitään järkeä ellei ole jotain keinoa inflaatiota vastaan 30-40 vuodeksi. Koko järjestelmän idea on, että inflaatio syö lainaa ajanmyötä ja lainan lyhennykset ovat tästä syystä takapainotteisia. Ja nyt sä ehdotat, että korjaukseen kerättäisiin rahoja mätänemään johonkin rahastoon. Paljonko siitä vuonna 1993 kerätystä markasta olisi ostovoimaa nyt jäljellä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Aivan, tavallaa huomasit valuvian itsekin"
Ei tässä mitään valuvikaa ole, systeemi toimisi hyvin jos olisi pysytty "valuissa" eli annetuissa raameissa. ARAVAlainojen muuttaminen korkotukilainoiksikaan ei olisi sekään tuottanut ihmeemmin ongelmia jos olisi pysytty vanhan ja uuden asuntokannan balanssissa. Mutta poliitikot keräsivät äänia " asuntorakentamisella" joka meni överiksi eli ylirakennettiin rajusti ja uusien talojen lainat ovat kasvattaneet yhtiöiden lainakantaa niin rajusti ettei ASO-järjestelmän perusidea " tasaus" pysty korkotason noustessa tasaamaan kuluja.
"eikä lainan pitänyt edes alkaa lyhentyä kuin marginaalisesti vuosien varrella, mutta ei mennyt kuin pari vuotta ja korot laskivat"
Vuonna 1993 ASOt lainoitettiin ARAVAlainoilla joissa oli kiinteät korot ja lainoja lyhennetään edelleenkin "marginaalisesti", 20vuoden aikana lainaa on lyhennetty 30prosenttia. Korkotukilainojen laina-aika on 40vuotta
"tuleviin remontteihin voitaisiin rahastoida jatkuvasti,"
Rahastoinnissa ei ole mitään järkeä ellei ole jotain keinoa inflaatiota vastaan 30-40 vuodeksi. Koko järjestelmän idea on, että inflaatio syö lainaa ajanmyötä ja lainan lyhennykset ovat tästä syystä takapainotteisia. Ja nyt sä ehdotat, että korjaukseen kerättäisiin rahoja mätänemään johonkin rahastoon. Paljonko siitä vuonna 1993 kerätystä markasta olisi ostovoimaa nyt jäljellä?Tulos
Vuoden 1994 rahamäärää 1 000,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2024 oli 284,94 euroa tällaisen tuloksen saa laskurilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Aivan, tavallaa huomasit valuvian itsekin"
Ei tässä mitään valuvikaa ole, systeemi toimisi hyvin jos olisi pysytty "valuissa" eli annetuissa raameissa. ARAVAlainojen muuttaminen korkotukilainoiksikaan ei olisi sekään tuottanut ihmeemmin ongelmia jos olisi pysytty vanhan ja uuden asuntokannan balanssissa. Mutta poliitikot keräsivät äänia " asuntorakentamisella" joka meni överiksi eli ylirakennettiin rajusti ja uusien talojen lainat ovat kasvattaneet yhtiöiden lainakantaa niin rajusti ettei ASO-järjestelmän perusidea " tasaus" pysty korkotason noustessa tasaamaan kuluja.
"eikä lainan pitänyt edes alkaa lyhentyä kuin marginaalisesti vuosien varrella, mutta ei mennyt kuin pari vuotta ja korot laskivat"
Vuonna 1993 ASOt lainoitettiin ARAVAlainoilla joissa oli kiinteät korot ja lainoja lyhennetään edelleenkin "marginaalisesti", 20vuoden aikana lainaa on lyhennetty 30prosenttia. Korkotukilainojen laina-aika on 40vuotta
"tuleviin remontteihin voitaisiin rahastoida jatkuvasti,"
Rahastoinnissa ei ole mitään järkeä ellei ole jotain keinoa inflaatiota vastaan 30-40 vuodeksi. Koko järjestelmän idea on, että inflaatio syö lainaa ajanmyötä ja lainan lyhennykset ovat tästä syystä takapainotteisia. Ja nyt sä ehdotat, että korjaukseen kerättäisiin rahoja mätänemään johonkin rahastoon. Paljonko siitä vuonna 1993 kerätystä markasta olisi ostovoimaa nyt jäljellä?Todellinen syy, miksi 90-luvun asot eivät ole velattomia on se, että niitä ei tosiaan enää kohdella taloyhtiöinä, vaan velka on koko aso-yhtiön velkaa. Kyllä siinä meinasi käydä HUPS...
- Anonyymi
Just noinhan se taitaa ruotsissa olla jossa asoasuntoja on suurin osa rakennuskannasta mutta juurikin tuo että jokainen aso on oma yksikkönsä jonka kuluista sen asukkaat maksavat mutta myös itse hallinnoivat sitä. Ja kun muuttaa hinta menee markkinoiden mukaan eli hyvä talo hyvällä paikalla saat enemmän rahaa myydessäsi kuin ostaessasi.
Suomessa homma kustiin jo alkumetreillä täysin kun lähdettiin asoyhtiöiden matkaan heidän ehdoillaan. Nyt kulut jaetaan kaikkien asojen kesken ja vastikkeet raketoi tällä hetkellä. Hirveän halvalla rakennettu ja siten hyvin kallista asumista todellakin.
Nyt on hasolla jo asuntoja myytävänä houkuttimella asovastike 0 e/eka kuukausi. Ei mene kaupaksi. Vapaana hirveän paljon joiden kulut kertyy muiden asoasukkaiden maksettavaksi. Eli jo alkuun sössittiin perusteellisesti. Sitä se ahneus teettää. Miten ruotsalaiset osaa tämänkin paljon paremmin.
Täällä pohjolassa kun on pakko jossain asua niin tämä on ruotsissa tiedostettu ja tämä asosysteemi siellä paljon parempi. Suomessa taas annettiin ahneille yrityksille ne kannustimet hommaan ja rahan kiilto silmissä ne sitten mukaan tuli ja heille koko hommasta onkin ollut vain hyötyä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Just noinhan se taitaa ruotsissa olla jossa asoasuntoja on suurin osa rakennuskannasta mutta juurikin tuo että jokainen aso on oma yksikkönsä jonka kuluista sen asukkaat maksavat mutta myös itse hallinnoivat sitä. Ja kun muuttaa hinta menee markkinoiden mukaan eli hyvä talo hyvällä paikalla saat enemmän rahaa myydessäsi kuin ostaessasi.
Suomessa homma kustiin jo alkumetreillä täysin kun lähdettiin asoyhtiöiden matkaan heidän ehdoillaan. Nyt kulut jaetaan kaikkien asojen kesken ja vastikkeet raketoi tällä hetkellä. Hirveän halvalla rakennettu ja siten hyvin kallista asumista todellakin.
Nyt on hasolla jo asuntoja myytävänä houkuttimella asovastike 0 e/eka kuukausi. Ei mene kaupaksi. Vapaana hirveän paljon joiden kulut kertyy muiden asoasukkaiden maksettavaksi. Eli jo alkuun sössittiin perusteellisesti. Sitä se ahneus teettää. Miten ruotsalaiset osaa tämänkin paljon paremmin.
Täällä pohjolassa kun on pakko jossain asua niin tämä on ruotsissa tiedostettu ja tämä asosysteemi siellä paljon parempi. Suomessa taas annettiin ahneille yrityksille ne kannustimet hommaan ja rahan kiilto silmissä ne sitten mukaan tuli ja heille koko hommasta onkin ollut vain hyötyä."Täällä pohjolassa kun on pakko jossain asua niin tämä on ruotsissa tiedostettu ja tämä asosysteemi siellä paljon parempi. "
Voisitko vähän avata, että miten se on siellä ruotsissa tehty paremmin.
Ruotsissa ei edes ole mitään asumisoikeusasumista vaan se mitä täällä usein kutsutaan asumisoikeustaloksi on bostadsrätt eli osuuskunta. Ja tadaa suomessa on ollut osuuskunta-asuntoja jo varmaan 150 vuotta ja ruotsinmallin mukaisia osuuskuntia perustettiin 70-luvulla, mutta ne eivät saaneet suurta suosiota. Osuuskuntataloja on suomessa alle sata. Pari vuotta sitten rakennettiin ainakin yksi asumisosuuskunta.
Jos asumisoikeussysteemi ei kelpaa niin suomesta kyllä löytyy ruotsin mallin mukainen osuuskunta-asuminen.
Ja syy miksei, silloin kun ASO-järjestelmä perustettiin, siitä tehty ruotsinmallin mukaista oli se, että täällä oli jo ruotsinmallinen järjestelmä, OSUUSKUNTA.
- Anonyymi
Älä hulluja puhu. Tämä asunto maksaisi lähemmäs 200 000 e, nyt saan sen noin 27 000 eurolla. Unohdin tuosta omasta putkirempat, ikkunarempat, kattorempat, porrasrempat, piharempat, julkisivurempat, parvekerempat, saunarempat.
Minä joskus omassa asuneena muistan nämäkin. Monta vuotta joutui maksamaan. - Anonyymi
Ei ole enää halpaa asua asossa. Korotettu kolmen viimeisen vuoden aikana niin reippaasti ett huh huh. Maksat lisäks sen omavastuuosuuden. Ja jos asuntoja tyhjillään niin kiidenkin vastikkeet tulee muiden asukkaiden maksettavaksi.
- Anonyymi
Riippuu paljon mistä aso-kohteesta kyse. Esimerkiksi H:gin Jätkäsaaressa HASO:n asunnot ovat menneet hyvin kaupaksi, vastikkeet ovat yksiöiden kohdalla n. 350e pienemmät kuin alueen vuokrapyynnöt. Yksiöiden myyntihinnat yli 200t eli monen ulottumattomissa.
- Anonyymi
Tää helsingin uusi pormestari voisi kumota sen kusipää vartiaisen hekan pomojen 100euron plkankorotukset joka varastettiin suoraan lisäämällä vuokrin 100e korotukset. Tosta johtuen tuhannet häätöuhan/epätoivon partaalla.
Hekan työntekjät kuuluis käydä läpi supon toimesta! - Anonyymi
Vastaus ensimmäisen kommentoijan kysymykseen.
Jos ostaa asumisoikeus perheasunnon ja maksaa siitä esim. yli 60 000 euroa ja sen jälkeen lisäksi noin tonnin vastiketta kuukausittain plus vesimaksut plus parkkimaksut yms. Niin helppo kysymys on, että kun lyhentää pankkilainaa korkoineen ja sen jälkeen vielä maksaa vuokraa pikkuisen alle vapaiden markkinoiden vuokrasta, niin eihän siinä ole järkeä... Kun maksaa kynnysrahan aso asunnosta, toivoo saavansa sillä myös selvästi alhaisemmat vastikkeet, jotta homma toimisi. Tässä on syy siihen, miksi uudet aso asunnot eivät mene kaupaksi. Uudet ovat vielä kalleimpia ja niissä on korkeimmat vastikkeet. ... En voi ymmärtää, miksi uusia ajotapoja ylipäänsä rakennetaan ahneesti, vaikka niillä ei ole markkinoita!? Itse asun Hasolla ha vastikkeet on nousseet pikkukämpässäni vauhdilla... edellinen korotus oli 50 e kk - Anonyymi
Asuntosäätiö on vastikkeidensa osalta hinnoitellut itsensä kohta ulos koko systeemistä. Nyt se tarjoaa asuntojaan vuokralle, kun ne eivät aso asunnoiksi kellään kenellekään. Mutta ehkä tämä on tarkoituskin? Kun huippuunsa nostettujen vastikkeiden kämppiä saadaan vapaille vuokramarkkinoilla yhä enemmän, voidaan koko asotalo muuttaa vuokrataloksi... samalla kun tämä prosessi etenee, rakennetaan kiireellä uusia aso taloja ja hyväksikäytetetäön valtion korkotukea... joka siis on viimekädessä veronmaksajien rahaa... aika jännä yhtälö.
- Anonyymi
Viimeinen lauseesi on täyttä totta koska kaikki asoissa asuvat ovat veronmaksajia, heidän maksamistaan vastikkeista hoidetaan lainojen maksut.
- Anonyymi
Nykyään saa niin edukkaasti vanhempia fiksummalla pohjalla olevia asuntoja ettei kannata juuri vuokria maksella , siinä kerää itselleen rempoista huolimatta.
- Anonyymi
Joskus 30 v sitten suunniteltiin asoakin, mutta luojan lykky ettei siihen päädytty.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2008890
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k265238- 534601
- 874331
- 573533
- 513336
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.583188Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262836Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv422615- 432581