Kansa valittaa ostovoiman hupenemista ja kalliita asuntoja. No asoja saisivat paaaljon pienemmällä "kynnysrahalla" ja taas vuokrataloihin verrattuna aina hieman alhaisempi kk-vastike sekä parempi asumisrauha. Miksi esim. TA:lla on Hki-Espoo-Vantaa 450 kpl tyhjänä olevia aso-asuntoja???
Miksi aso-asunnot eivät kelpaa pääkaupunkiseudulla?
Anonyymi-ap
9
336
Vastaukset
- Anonyymi
Kynnysraha on pieni, mutta vastikkeen pitäisi olla paaaaaljon pienempi, jotta ajaisi saman asian kuin esim. Ruotsissa. Itse luovuttiin juuri pari vuotta sitten asumisoikeusasunnosta, koska oli niin kallis vastike. Nyt asutaan vähän pienemmässä omistusasunnosta. Siinä sentään säästää itselleen. On myös ikävä olla tietämätön asumisoikeusasuntojen rahojen käytöstä. Uusia rakennettu ja vanhoja ei huolleta. Joissain myös ilmastointi ei pelaa, homeita yms. palovaaraa jne. Harmittavaa kyllä, meidän asunto oli ehkä paras pohja ikinä ja kivaa porukkaa asui rapussamme.
- Anonyymi
Tässähän se tulikin. Liian kallis vastike. Kynnysraha ei ole itselleni ongelma, mutta jos kaksiosta joutuu maksamaan lähes tonnin on se liikaa. Summa saisi olla max n. 600 euroa että asiassa olisi järkeä.
Veikkaan että asot tulevat kokemaan isoja muutoksia. Olisi ehkä järkevää jos osasta niitä voisi lähteä ostamaan "loppuun" ja saisi omaksi. Parhailla sijainneilla sijaitsevat talot menisivät kyllä, ellei nyt ole mitään valtavia kolosseja. Myyntihinta hieman kontrolloituna.. Loput vuokra-asunnoiksi suoraan ilman kynnysrahaa (kynnysrahat voisi palauttaa jo asuville jos eivät pysty ostamaan omaa, sitten statuksen muuttaminen vuokralaiseksi samassa asunnossa)
- Anonyymi
ASO:jen suurin valuvika on se, että jos niitä kohdeltaisiin taloyhtiöinä, olisivat ne kaikki velattomia 30 vuoden kohdalla, jolloin niissä oikeastaan pitäsi olla sama vastike kuin omistusasunnoissa.
Tuohan olisi ihan mahdollista jos asuntojen hintojen annettaisiin myös nousta ja ne vapautuisivat asukkaiden myytäviksi. Silloin vanhojen asojen hinnat lähtisivät nousuun kun niissä olisi lähtökohtaisesti alhaiset vastikkeet.- Anonyymi
"että jos niitä kohdeltaisiin taloyhtiöinä, olisivat ne kaikki velattomia 30 vuoden kohdalla"
Eli ne olisivat normiosaketaloja, mihin sitten edes mitään asumisoikeustaloja tarvittaisiin? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"että jos niitä kohdeltaisiin taloyhtiöinä, olisivat ne kaikki velattomia 30 vuoden kohdalla"
Eli ne olisivat normiosaketaloja, mihin sitten edes mitään asumisoikeustaloja tarvittaisiin?Aivan, tavallaa huomasit valuvian itsekin. Nyt asukkaat maksavat talot velattomiksi 30 vuodessa, mutta eivät pääse siitä hyötymään yhtään enempää kuin vuokra-asujatkaan, joille on aivan luontaista maksaa talo aina 25 vuoden välein, remppoineen.
Suomen systeemissä raha kasautuu omistajille, eikä kynnysrahan maksajaa katsota omistajaksi tai edes omistajan tapaiseksi, silloin kun katsotaan kenen pitäsi päästä hyötymään talon velattomuudesta.
Ratkaisu tähän olisi se, että asoille annettaisiin markkina-arvo, eikä mikään indeksiin sidottu hyvitysarvo. Kun taloyhtiön velattomuus lähenisi, nousisi asunnon arvo. Lähinnä ero omistusasumiseen olisi se, että tuleviin remontteihin voitaisiin rahastoida jatkuvasti, jolloin vastike olisi varmasti hieman suurempi kuin osakehuoneistoissa, mutta vastaavasti taloissa ei tulisi osakehuoneistojen tapaisia rahoitusvastikepommeja. Asukas voisi ensin yrittää vapailta markkinoilta löytää ostajaa niin kauan kuin haluaa, mutta jos ei sitä löytäisi niin systeemissä olisi järkevää olla taloyhtiöllä lunastuspakko, alehintaan tietenkin. Jolloin asukas pääsee halutessaan joko todella kovalla hinnalla eroon asunnostaan tai sitten vähän huonommalla jos se menisi ason lunastukseen.
Oikeastaan miksi tästä kirjoitan johtuu siitä, että 1993 muutin asoon, jonka kohdalla tuli ongelma. Näitä alkuaikojen asoja kohdeltiin taloyhtiöinä, eikä lainan pitänyt edes alkaa lyhentyä kuin marginaalisesti vuosien varrella, mutta ei mennyt kuin pari vuotta ja korot laskivat ja hups... ongelma... ja sitten systeemiä muutettiin, kun kenelläkään ei tainnut olla käsitystä mitä tapahtuu kun taloyhtiö menee velattomaksi silla vauhdilla 25 vuoden kuluttua... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan, tavallaa huomasit valuvian itsekin. Nyt asukkaat maksavat talot velattomiksi 30 vuodessa, mutta eivät pääse siitä hyötymään yhtään enempää kuin vuokra-asujatkaan, joille on aivan luontaista maksaa talo aina 25 vuoden välein, remppoineen.
Suomen systeemissä raha kasautuu omistajille, eikä kynnysrahan maksajaa katsota omistajaksi tai edes omistajan tapaiseksi, silloin kun katsotaan kenen pitäsi päästä hyötymään talon velattomuudesta.
Ratkaisu tähän olisi se, että asoille annettaisiin markkina-arvo, eikä mikään indeksiin sidottu hyvitysarvo. Kun taloyhtiön velattomuus lähenisi, nousisi asunnon arvo. Lähinnä ero omistusasumiseen olisi se, että tuleviin remontteihin voitaisiin rahastoida jatkuvasti, jolloin vastike olisi varmasti hieman suurempi kuin osakehuoneistoissa, mutta vastaavasti taloissa ei tulisi osakehuoneistojen tapaisia rahoitusvastikepommeja. Asukas voisi ensin yrittää vapailta markkinoilta löytää ostajaa niin kauan kuin haluaa, mutta jos ei sitä löytäisi niin systeemissä olisi järkevää olla taloyhtiöllä lunastuspakko, alehintaan tietenkin. Jolloin asukas pääsee halutessaan joko todella kovalla hinnalla eroon asunnostaan tai sitten vähän huonommalla jos se menisi ason lunastukseen.
Oikeastaan miksi tästä kirjoitan johtuu siitä, että 1993 muutin asoon, jonka kohdalla tuli ongelma. Näitä alkuaikojen asoja kohdeltiin taloyhtiöinä, eikä lainan pitänyt edes alkaa lyhentyä kuin marginaalisesti vuosien varrella, mutta ei mennyt kuin pari vuotta ja korot laskivat ja hups... ongelma... ja sitten systeemiä muutettiin, kun kenelläkään ei tainnut olla käsitystä mitä tapahtuu kun taloyhtiö menee velattomaksi silla vauhdilla 25 vuoden kuluttua..."Aivan, tavallaa huomasit valuvian itsekin"
Ei tässä mitään valuvikaa ole, systeemi toimisi hyvin jos olisi pysytty "valuissa" eli annetuissa raameissa. ARAVAlainojen muuttaminen korkotukilainoiksikaan ei olisi sekään tuottanut ihmeemmin ongelmia jos olisi pysytty vanhan ja uuden asuntokannan balanssissa. Mutta poliitikot keräsivät äänia " asuntorakentamisella" joka meni överiksi eli ylirakennettiin rajusti ja uusien talojen lainat ovat kasvattaneet yhtiöiden lainakantaa niin rajusti ettei ASO-järjestelmän perusidea " tasaus" pysty korkotason noustessa tasaamaan kuluja.
"eikä lainan pitänyt edes alkaa lyhentyä kuin marginaalisesti vuosien varrella, mutta ei mennyt kuin pari vuotta ja korot laskivat"
Vuonna 1993 ASOt lainoitettiin ARAVAlainoilla joissa oli kiinteät korot ja lainoja lyhennetään edelleenkin "marginaalisesti", 20vuoden aikana lainaa on lyhennetty 30prosenttia. Korkotukilainojen laina-aika on 40vuotta
"tuleviin remontteihin voitaisiin rahastoida jatkuvasti,"
Rahastoinnissa ei ole mitään järkeä ellei ole jotain keinoa inflaatiota vastaan 30-40 vuodeksi. Koko järjestelmän idea on, että inflaatio syö lainaa ajanmyötä ja lainan lyhennykset ovat tästä syystä takapainotteisia. Ja nyt sä ehdotat, että korjaukseen kerättäisiin rahoja mätänemään johonkin rahastoon. Paljonko siitä vuonna 1993 kerätystä markasta olisi ostovoimaa nyt jäljellä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Aivan, tavallaa huomasit valuvian itsekin"
Ei tässä mitään valuvikaa ole, systeemi toimisi hyvin jos olisi pysytty "valuissa" eli annetuissa raameissa. ARAVAlainojen muuttaminen korkotukilainoiksikaan ei olisi sekään tuottanut ihmeemmin ongelmia jos olisi pysytty vanhan ja uuden asuntokannan balanssissa. Mutta poliitikot keräsivät äänia " asuntorakentamisella" joka meni överiksi eli ylirakennettiin rajusti ja uusien talojen lainat ovat kasvattaneet yhtiöiden lainakantaa niin rajusti ettei ASO-järjestelmän perusidea " tasaus" pysty korkotason noustessa tasaamaan kuluja.
"eikä lainan pitänyt edes alkaa lyhentyä kuin marginaalisesti vuosien varrella, mutta ei mennyt kuin pari vuotta ja korot laskivat"
Vuonna 1993 ASOt lainoitettiin ARAVAlainoilla joissa oli kiinteät korot ja lainoja lyhennetään edelleenkin "marginaalisesti", 20vuoden aikana lainaa on lyhennetty 30prosenttia. Korkotukilainojen laina-aika on 40vuotta
"tuleviin remontteihin voitaisiin rahastoida jatkuvasti,"
Rahastoinnissa ei ole mitään järkeä ellei ole jotain keinoa inflaatiota vastaan 30-40 vuodeksi. Koko järjestelmän idea on, että inflaatio syö lainaa ajanmyötä ja lainan lyhennykset ovat tästä syystä takapainotteisia. Ja nyt sä ehdotat, että korjaukseen kerättäisiin rahoja mätänemään johonkin rahastoon. Paljonko siitä vuonna 1993 kerätystä markasta olisi ostovoimaa nyt jäljellä?Tulos
Vuoden 1994 rahamäärää 1 000,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2024 oli 284,94 euroa tällaisen tuloksen saa laskurilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Aivan, tavallaa huomasit valuvian itsekin"
Ei tässä mitään valuvikaa ole, systeemi toimisi hyvin jos olisi pysytty "valuissa" eli annetuissa raameissa. ARAVAlainojen muuttaminen korkotukilainoiksikaan ei olisi sekään tuottanut ihmeemmin ongelmia jos olisi pysytty vanhan ja uuden asuntokannan balanssissa. Mutta poliitikot keräsivät äänia " asuntorakentamisella" joka meni överiksi eli ylirakennettiin rajusti ja uusien talojen lainat ovat kasvattaneet yhtiöiden lainakantaa niin rajusti ettei ASO-järjestelmän perusidea " tasaus" pysty korkotason noustessa tasaamaan kuluja.
"eikä lainan pitänyt edes alkaa lyhentyä kuin marginaalisesti vuosien varrella, mutta ei mennyt kuin pari vuotta ja korot laskivat"
Vuonna 1993 ASOt lainoitettiin ARAVAlainoilla joissa oli kiinteät korot ja lainoja lyhennetään edelleenkin "marginaalisesti", 20vuoden aikana lainaa on lyhennetty 30prosenttia. Korkotukilainojen laina-aika on 40vuotta
"tuleviin remontteihin voitaisiin rahastoida jatkuvasti,"
Rahastoinnissa ei ole mitään järkeä ellei ole jotain keinoa inflaatiota vastaan 30-40 vuodeksi. Koko järjestelmän idea on, että inflaatio syö lainaa ajanmyötä ja lainan lyhennykset ovat tästä syystä takapainotteisia. Ja nyt sä ehdotat, että korjaukseen kerättäisiin rahoja mätänemään johonkin rahastoon. Paljonko siitä vuonna 1993 kerätystä markasta olisi ostovoimaa nyt jäljellä?Todellinen syy, miksi 90-luvun asot eivät ole velattomia on se, että niitä ei tosiaan enää kohdella taloyhtiöinä, vaan velka on koko aso-yhtiön velkaa. Kyllä siinä meinasi käydä HUPS...
- Anonyymi
Älä hulluja puhu. Tämä asunto maksaisi lähemmäs 200 000 e, nyt saan sen noin 27 000 eurolla. Unohdin tuosta omasta putkirempat, ikkunarempat, kattorempat, porrasrempat, piharempat, julkisivurempat, parvekerempat, saunarempat.
Minä joskus omassa asuneena muistan nämäkin. Monta vuotta joutui maksamaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1576394
- 501826
Klaukkalan onnettomuus 4.4
Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes381514- 521097
Ukraina ja Zelenskyn ylläpitämä sota tuhoaa Euroopan, ei Venäjä
Mutta tätä ei YLE eikä Helsingin Sanomat kerto.3241039Kolari Klaukkala
Kaksi teinityttö kuoli. Vastaantulijoille ei käynyt mitenkään. Mikä auto ja malli telineillä oli entä se toinen auto? Se48961Ooo! Kaija Koo saa kesämökille öky-rempan:jättimäinen terde, poreallas... Katso ennen-jälkeen kuvat!
Wow, nyt on Kaija Koon mökkipihalla kyllä iso muutos! Miltä näyttää, haluaisitko omalle mökillesi vaikkapa samanlaisen l13940Kevyt on olo
Tiedättekö, että olo kevenee kummasti, kun päästää turhista asioista tai ihmisistä irti! Tämä on hyvä näin <384908Toivoisin, että lähentyisit kanssani
Tänään koin, että välillämme oli enemmän. Kummatkin katsoivat pidempään kuin tavallisesti toista silmiin. En tiedä mistä14887Olisinpa jo siellä, otatkohan minut vastaan
Olisitpa lähelläni ja antaisit minun maalata sinulle kuvaa siitä kaikesta ikävästä, tuskasta, epävarmuudesta ja mieleni75885