Miksi tunnutaan paheksuvan, jos joku muuttaa eurot markoiksi ja toteaa ettei markka aikana olisi maksettu noin suuria summia markkoina, kuten vaikka
vappurinkeli 2,50€, niin tuskinpa olisi maksettu 14,80 markkaa vappurinkelistä.
Kuitenkin hintoja on nostettu, kuin euro oli markka ja tunnutaan suhtautuvan, ettei se vappurinkeli ole kallis, kuin olisi vain 2,50 markkaa.
Markat ja eurot
Anonyymi-ap
31
380
Vastaukset
- Anonyymi
Tuosta markka-ajasta on todella kauan.
Palkat on kehittyneet ja omaisuusarvot on kehittyneet, ei kannata enää verrata markkoihin.
Kun ottaa huomioon vastaavan aikakauden palkat, niin silloin se on ihan ok vertailla.
Itse tein kesätöissä 90-luvulla n. 30mk/tunti, nyt palkka on enemmän kuin 30eur/tunti.
Aika kultaa muistot.- Anonyymi
Ilmankos ne hsluaa, että ois 9e/h.
Jos kokemusta on niin palkka voi olla enemmän kuin 30e/h. - Anonyymi
Ei ole tulot kehittyneet mihinkään -95 vuodesta.Palkat on kyllä nousseet tuosta reilusti,mutta valitus on edelleen jatkuvaa.
- Anonyymi
Senkun vaan vertailet markka- ja eurohintoja, vaikka siinä ei ole järjenhiventäkään.
Normaalijärjellä varustettu kyllä ymmärtää, ettei 23 vuotta sitten maksanut kahvi ja munkki mitenkään voi enää olla samanhintainen kuin sama tänään. - Anonyymi
Viimeinen markkavuosi eli 2001 rahamäärää 2,50 markkaa vastaava raha vuonna 2024 oli 0,64 euroa.
Tuossa on huomioitu elinkustannusindeksin muutos ja inflaatio oheisella aikavälillä. - Anonyymi
Joo. Lueskelin ullakolta löytyneiden vanhojen lehtien mainoksia, joissa kaupiteltiin normi tuotteita maito, kahvi, liha, ....
Olihan se silmiä avaavaa. - Anonyymi
Kannattaa mieluummin verrata isomummon markkoihin. Eli muistaakseni snnen vuotta 1963 olleisiin markkoihin. Silloin saat vielä raflaampis numeroeroja, kun niitä kerran haet.
- Anonyymi
Markan muuttu,isesta euroksi on yli 20v aikaa ja 2025 on enää turha miettiä markkoja. Tuskin 1990 luvullakaan tarvitsi miettiä hintoja 190 luvun vastaaviin. Harvalla tavallisella ihmisellä on tilastoa rahan arvon muutoksesta. Jos otetaan yksi esimerkki. Vuonna 2002 Toyota Corolla maksoi noin 25000€. Nyt 2025 vastaava auto maksaa n. 40000€. Hinnan muutos 15000€ on noin 60 prosenttia, mutta ei niissä autoissa ole oikeastaan mitään samaa. Oikeampi vertailu olisi suunnillee vuoden 2002 corollaa vastaava Yaris joka on nyt 30000€ hintainen ja hiinan muutos noin 20 prosenttia. 1/5 ja 20v vaikuttaa ihan järkevälle. 20v ja 30 ei niinkään.
Ihmiset on vielä niin tyhmiä etteivät mieti kestokulutustavaroissa hinnan päälle maksettujen korkojen ja kulujen vaikutusta. Jos ostaa 25000€ auton ottamalla vajaat 20000€ velkaa, niin siinä maksaa hyvinkin 3000€ ylimääräistä., auton arvosta sulaa puolet viidessä vuodessa.- Anonyymi
Jos 3000€ kuluilla saa 5v rahoituksen tuolle summalle, niin on jopa löytänyt hyvän tarjouksen.
- Anonyymi
Tietty todellisesta inflaatiosta saa aika oikean käsityksen jos muuttaa viimeisen markkavuoden hinnat euroiksi ja tällää siihen 2%/vuosi inflaatiovaikutusta.
Aika moni tuote ja palvelu maksaa tällä hetkellä kuitenkin enemmän kuin tuo 2%/vuosi tahti antaisi tulokseksi ja inflaatiohan on pysytellyt korona- / ryssän hyökkäyspiikkiä lukuun ottamatta lähes järjestäen alle tuon 2% tasossa. Palkkojen suhteenkin alle 2%/vuosi sen sijaan toteutuu samassa tehtävässä melko suurella todennäköisyydellä bruttopalkoissa, nettopalkoissa ihan hienoisesti parempi tilanne.
Aika harvat tuotteet tai palvelut ovat nousseet hitaammin kuin virallinen inflaatiotahti. - Anonyymi
Saahan sitä vertailla, kunhan vertailee oikeita asioita.
Inflaatio huomioiden vuoden 2024 euro oli 3,93 vuoden 2001 markkaa. Älä siis käytä vuoden 2001 muuntokerrointa, jos et halua huijata itseäsi.
https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html- Anonyymi
Mutku oliki puhe paljonko 2001vuoden 2,50mk on nytte euroina
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutku oliki puhe paljonko 2001vuoden 2,50mk on nytte euroina
Sen pystyt laskemaan helposti edellä mainitun tiedon avulla. Ainakin, jos kelpaa viime vuoden arvo.
Tämän hetken arvon laskemiseen tarvitset lisäksi vallitsevan inflaatiotason, joka löytyy kyllä helposti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutku oliki puhe paljonko 2001vuoden 2,50mk on nytte euroina
Markan muuntokerroin oli vuonna 1998 määritetty 5,94573 tai markka on 0,16818679265
Eli 1.1.2002 2,50 markkaa oli 0,420469
Jos Suomen inflaatio on ollut 2002 - 2025 keskimäärin 1 ( huom. 2020 korkean inflaation), niin 0,420469x(0,99^23)=0,03€
Tietenkin jos jaksaa alkaa purkamamaan tilastokeskuksen sivua ja rakentamaan tilastoa esim. excelissä, niin saa parempia lukuja..... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutku oliki puhe paljonko 2001vuoden 2,50mk on nytte euroina
No jos munkki oli 2,5mk vuonna 2001 ja nyt 1,5€ niin silloinhan sen arvon näkee munkista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Markan muuntokerroin oli vuonna 1998 määritetty 5,94573 tai markka on 0,16818679265
Eli 1.1.2002 2,50 markkaa oli 0,420469
Jos Suomen inflaatio on ollut 2002 - 2025 keskimäärin 1 ( huom. 2020 korkean inflaation), niin 0,420469x(0,99^23)=0,03€
Tietenkin jos jaksaa alkaa purkamamaan tilastokeskuksen sivua ja rakentamaan tilastoa esim. excelissä, niin saa parempia lukuja....."Tietenkin jos jaksaa alkaa purkamamaan tilastokeskuksen sivua ja rakentamaan tilastoa esim. excelissä, niin saa parempia lukuja....."
Ei tarvitse, kun tuossa edellä on jo otettu tilastokeskuksen sivuilta rahan arvon vertailu 2001-2024. Siitä vaan suoraan laskemaan.
- Anonyymi
Kannattaa muuttaa nuo ajaksi. Kauanko jouduit vuonna 1999 tekemään töitä saadaksesi esim. Big mac aterian ja kauanko nyt
- Anonyymi
TÖITÄ? Kunnon nykykommunistin mukaan toisten pitäisi ostaa se Big Mac hänelle.
- Anonyymi
Ja paljonko Big Mac ateriaa on samassa ajassa pienennetty, jotta hinnannousu olisi saatu hämärrettyä?
Pikemmin pitäisi kysyä kuinka paljon 20 vuotias joutui maksamaan mäkkärissä saadakseen vatsansa täyteen ja paljonko se maksaa nyt 20 vuotiaalle.
Ei ole pelkästään hintojen nousua, on myös minikokoisia tuotteita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja paljonko Big Mac ateriaa on samassa ajassa pienennetty, jotta hinnannousu olisi saatu hämärrettyä?
Pikemmin pitäisi kysyä kuinka paljon 20 vuotias joutui maksamaan mäkkärissä saadakseen vatsansa täyteen ja paljonko se maksaa nyt 20 vuotiaalle.
Ei ole pelkästään hintojen nousua, on myös minikokoisia tuotteita.No jos haluat väkisin venyttää vatsalaukkua ja syödä viikon energian tarpeen samalla niin varmaan satanen menee. Toki ei ne annokset 20v sitten olleet yhtään isompia.
- Anonyymi
Taloushistoria on ihan oma tieteenlaji.
Ihan turhaa mietti 1990 luvun inflaatiota ja verrata esim. valmista vuoden 2005 lukua 2024 vuoden lukuun.
Euroopan keskuspankin inflaatiotavoite on ollut 25v kaksi prosenttia. Joissakin euro maissa se on varmaan juurikin näin. Suomen luku on ollut keskimäärin 0,50 prosenttia. Nyt vain pitäisi määrittää vuoden 2005 ja 2024 tasaisesta kehityksestä kolme eri sarjaa. Ekaan se kahden prosentin kehitys, toiseen Suomen kehitys ja siihen kolmanteen ehkä lähellä olevien maitten luvut. Nyt 2020-luvun tilanne on muuttanut asioita aikalailla, kun on ollut epävarmoja tekiöitö, Suomen keskimääräinen 0,5 oli ainakin 2-3 vuoden ajan 20 kertaa suurempi ja se vaikutti myös vuosien 2005-2004 välisten arvojen muutosprosenttiin. Suomessa luku on aivan järkyttävä. En tiedä kuinka pitkiä aikavälejä kannattaa edes vertailla. Mutta 2020- luvun jälkeen Suomen luku on enemmän kuin 0,5 ja EKP kaksi on ihan unelma höttöä. Jos EKP olisi asettanut tavoitteeksi esim yhden prosentin, niin oltaisiin nähty katastrooffi. Jos luku olisi ollut seitsemän, niin oltaisiin selvitty aika kevyesti.
Mutta käsi sydämelle, kuinka moni osaa pyörittää prosentteja?- Anonyymi
Ei niillä prosenteilla saa mitään kaupasta
- Anonyymi
Elintaso on kuitenkin pysynyt samana/ parantunut. Ostettavaa on toki taas tullut enemmän, niin monelle tulee valheellinen vajavaisuuden tunne, kun ei saakaan kerralla kaikkea.
- Anonyymi
Kaikella voidaan selittää virallisen inflaatiovauhdin ylittävää hintakehitystä. Itse olen ollut vuosikaudet rakennusalan ostotehtävissä ja vuosittaiset hinnastomuutokset ovat ainakin omalla alalla olleet surkuhupaisaa luettavaa. Raaka-aineiden, energian, kuljetusten ja yleisen kustannustason noususta johtuen nostamme hintojamme 1.1.20xx alkaen keskimäärin 2,5%...3%...3,5%...5%
Siis vuosi vuoden perään ja sitten ne koronapoikkeusvuodet siihen päälle, jolloin mentiin 3x vuodessa uusimaan hinnastoja ja 5%+5%+8%...koko ajan varmasti sekä rakennuskustannusindeksiä korkeammilla korotuksilla, samoin virallisen inflaation. Eikä kyse ole yhdestä tai kahdesta alan firmasta.
- Anonyymi
Mietihän omaa palkkaasi markka-aikana ja nyt, niin ehkä ymmärrät paremmin…
- Anonyymi
Oman palkan miettiminen ei ole se juttu, siitä pitäisi putsata urakehityksen vaikutus pois. Urakehityksellä on lähtökohtainen tarkoitus vaurastua, ei vain ylläpitää ostovoimaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oman palkan miettiminen ei ole se juttu, siitä pitäisi putsata urakehityksen vaikutus pois. Urakehityksellä on lähtökohtainen tarkoitus vaurastua, ei vain ylläpitää ostovoimaa.
Kyllä sinunkin palkkasi kuuluu tuotantokustannuksiin siinä kuin kaikki muutkin kulut.
Kun se nousee, niin se nostaa tuotantokustannuksia ihan riippumatta onko syynä urakehitys vai yleiskorotukset. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä sinunkin palkkasi kuuluu tuotantokustannuksiin siinä kuin kaikki muutkin kulut.
Kun se nousee, niin se nostaa tuotantokustannuksia ihan riippumatta onko syynä urakehitys vai yleiskorotukset.Tuotantokustannuksia ei nosta urakehitys, ellei yritys ole tyhmyyksissään lihottanut esimiehien ja johttajien määrää kovempaa tahtia kuin on saanut kehitettyä myyntiään.
Missä yhtiössä on enemmän kuin yksi pääjohtaja tai toimitusjohtaja? Kun noihin tehtäviin pääsee, ei urakehitys tarkoita sitä, että yritys maksaisi useammalle johtajalle palkkaa. No varmaan 5 pääjohtajan rakenne saattaisi tietysti selittää inflaatiovauhtia suuremmat hintapaineet....
No tuo urakehityksen tuoman palkanlisän laskeminen kasvaneeksi kuluksi on vähän sama kuin laskisi kulut näin: Palkat +2%, raaka-aineet +2%, puolivalmisteet +2% varastointikustannukset +2% hallintokulut +2%, hitto...kustannukset nousseet 10%... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuotantokustannuksia ei nosta urakehitys, ellei yritys ole tyhmyyksissään lihottanut esimiehien ja johttajien määrää kovempaa tahtia kuin on saanut kehitettyä myyntiään.
Missä yhtiössä on enemmän kuin yksi pääjohtaja tai toimitusjohtaja? Kun noihin tehtäviin pääsee, ei urakehitys tarkoita sitä, että yritys maksaisi useammalle johtajalle palkkaa. No varmaan 5 pääjohtajan rakenne saattaisi tietysti selittää inflaatiovauhtia suuremmat hintapaineet....
No tuo urakehityksen tuoman palkanlisän laskeminen kasvaneeksi kuluksi on vähän sama kuin laskisi kulut näin: Palkat 2%, raaka-aineet 2%, puolivalmisteet 2% varastointikustannukset 2% hallintokulut 2%, hitto...kustannukset nousseet 10%...Tuo on totta siinä tapauksessa, että johtajaksi ylentäminen edellisen poistuttua, ei johda ko johtajatehtävän palkan nousuun, vaan saa saman palkan kun poistuva johtaja. Ja sama sen pestin uuden tekijän, jonka ylennetty johtaja jätti seuraajalleen, jne…
Tuossa yksilön kannalta tulotaso nousee, mutta yrityksen tuotantokustannus ei nouse.
- Anonyymi
Nämä nousee aika-ajoin pintaan tämmöiset mietinnät.
Markka-ajasta on kohta neljännesvuosisata. Ei kannata enää miettiä hintojen eroja.
Omasta valuutasta voisi olla tietysti hyötyä Suomelle, kuten muillekin maille, sitä ei käy kiistäminen.
Palkat ja omaisuuksien arvot on kehittyneet melko paljon markkojen ajasta.- Anonyymi
Amerikkalaiset ovat aina lakseskelleet kuinka monta kuukautta pitää tehdä duunia, että saa ostettua uuden auton. Toiset taas vertailevat palkkoja suhteessa Big Mäcceihin ja itsekin muistelen markka ajasta sitä, että appelsiinit olivat silloin halpoja jos ne maksoivat alle 3 markkaa kilo.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 457382
- 324078
- 573615
- 503130
- 172806
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons512324- 532307
- 372258
- 432258
- 162236