Markat ja eurot

Ilmankos ne hsluaa, että ois 9e/h.

Jos kokemusta on niin palkka voi olla enemmän kuin 30e/h.

Ei ole tulot kehittyneet mihinkään -95 vuodesta.Palkat on kyllä nousseet tuosta reilusti,mutta valitus on edelleen jatkuvaa.

Kahvi ja munkki on 23 vuotta sitten ollut sama tuote kuin se on tänäkin päivänä. Siinä mielessä juuri tuollaisessa vertailu on aivan validi. Uuden auton, television tai lampun hintavertailussa sen sijaan täytyy tunnistaa onko tuote myös rakenteellisesti kallistunut vai vain "kaunistunut".
Kahvissa ja munkissa voi tehdä hintavertailun 2002 rahan arvoon. Ja tiedämme lopputuloksen.

Paitsi todennäköisesti se 2025 munkkikin on 25 grammaa kevyempi kuin 2002 munkki vaikka luulimme vertaavamme identtistä tuotetta.

On aivan normaalia talousmatematiikkaa laskea rahan nykyarvo. Tilastokeskuksen sivuilla on siitä muutama esimerkki ihan sinne isomummon markkoihin asti:

Muunnetaan vuoden 2021 euroja vuoden 1960 "vanhoiksi" markoiksi.
Laskuri huomioi automaattisesti sekä rahayksikön muuttumisen että vuoden 1963 rahauudistuksen, sinun tarvitsee vain syöttää arvot:

Tulos: Vuoden 2021 sataa euroa vastaa 4 068,31 markkaa vuonna 1960.

Jos 3000€ kuluilla saa 5v rahoituksen tuolle summalle, niin on jopa löytänyt hyvän tarjouksen.

Mutku oliki puhe paljonko 2001vuoden 2,50mk on nytte euroina

Anonyymi kirjoitti:

Mutku oliki puhe paljonko 2001vuoden 2,50mk on nytte euroina

Sen pystyt laskemaan helposti edellä mainitun tiedon avulla. Ainakin, jos kelpaa viime vuoden arvo.
Tämän hetken arvon laskemiseen tarvitset lisäksi vallitsevan inflaatiotason, joka löytyy kyllä helposti.

Anonyymi kirjoitti:

Mutku oliki puhe paljonko 2001vuoden 2,50mk on nytte euroina

Markan muuntokerroin oli vuonna 1998 määritetty 5,94573 tai markka on 0,16818679265

Eli 1.1.2002 2,50 markkaa oli 0,420469

Jos Suomen inflaatio on ollut 2002 - 2025 keskimäärin 1 ( huom. 2020 korkean inflaation), niin 0,420469x(0,99^23)=0,03€

Tietenkin jos jaksaa alkaa purkamamaan tilastokeskuksen sivua ja rakentamaan tilastoa esim. excelissä, niin saa parempia lukuja.....

Anonyymi kirjoitti:

Mutku oliki puhe paljonko 2001vuoden 2,50mk on nytte euroina

No jos munkki oli 2,5mk vuonna 2001 ja nyt 1,5€ niin silloinhan sen arvon näkee munkista.

Anonyymi kirjoitti:

Markan muuntokerroin oli vuonna 1998 määritetty 5,94573 tai markka on 0,16818679265

Eli 1.1.2002 2,50 markkaa oli 0,420469

Jos Suomen inflaatio on ollut 2002 - 2025 keskimäärin 1 ( huom. 2020 korkean inflaation), niin 0,420469x(0,99^23)=0,03€

Tietenkin jos jaksaa alkaa purkamamaan tilastokeskuksen sivua ja rakentamaan tilastoa esim. excelissä, niin saa parempia lukuja.....

Lue lisää

"Tietenkin jos jaksaa alkaa purkamamaan tilastokeskuksen sivua ja rakentamaan tilastoa esim. excelissä, niin saa parempia lukuja....."

Ei tarvitse, kun tuossa edellä on jo otettu tilastokeskuksen sivuilta rahan arvon vertailu 2001-2024. Siitä vaan suoraan laskemaan.

Anonyymi kirjoitti:

No jos munkki oli 2,5mk vuonna 2001 ja nyt 1,5€ niin silloinhan sen arvon näkee munkista.

Riippuu toki myös munkista. Veikkaan, että Berliinimunkki maksoi 2001 enemmän kuin nyt.

TÖITÄ? Kunnon nykykommunistin mukaan toisten pitäisi ostaa se Big Mac hänelle.

Ja paljonko Big Mac ateriaa on samassa ajassa pienennetty, jotta hinnannousu olisi saatu hämärrettyä?
Pikemmin pitäisi kysyä kuinka paljon 20 vuotias joutui maksamaan mäkkärissä saadakseen vatsansa täyteen ja paljonko se maksaa nyt 20 vuotiaalle.
Ei ole pelkästään hintojen nousua, on myös minikokoisia tuotteita.

Anonyymi kirjoitti:

Ja paljonko Big Mac ateriaa on samassa ajassa pienennetty, jotta hinnannousu olisi saatu hämärrettyä?
Pikemmin pitäisi kysyä kuinka paljon 20 vuotias joutui maksamaan mäkkärissä saadakseen vatsansa täyteen ja paljonko se maksaa nyt 20 vuotiaalle.
Ei ole pelkästään hintojen nousua, on myös minikokoisia tuotteita.

Lue lisää

No jos haluat väkisin venyttää vatsalaukkua ja syödä viikon energian tarpeen samalla niin varmaan satanen menee. Toki ei ne annokset 20v sitten olleet yhtään isompia.

Ei niillä prosenteilla saa mitään kaupasta

Kaikella voidaan selittää virallisen inflaatiovauhdin ylittävää hintakehitystä. Itse olen ollut vuosikaudet rakennusalan ostotehtävissä ja vuosittaiset hinnastomuutokset ovat ainakin omalla alalla olleet surkuhupaisaa luettavaa. Raaka-aineiden, energian, kuljetusten ja yleisen kustannustason noususta johtuen nostamme hintojamme 1.1.20xx alkaen keskimäärin 2,5%...3%...3,5%...5%
Siis vuosi vuoden perään ja sitten ne koronapoikkeusvuodet siihen päälle, jolloin mentiin 3x vuodessa uusimaan hinnastoja ja 5%+5%+8%...koko ajan varmasti sekä rakennuskustannusindeksiä korkeammilla korotuksilla, samoin virallisen inflaation. Eikä kyse ole yhdestä tai kahdesta alan firmasta.

Oman palkan miettiminen ei ole se juttu, siitä pitäisi putsata urakehityksen vaikutus pois. Urakehityksellä on lähtökohtainen tarkoitus vaurastua, ei vain ylläpitää ostovoimaa.

Anonyymi kirjoitti:

Oman palkan miettiminen ei ole se juttu, siitä pitäisi putsata urakehityksen vaikutus pois. Urakehityksellä on lähtökohtainen tarkoitus vaurastua, ei vain ylläpitää ostovoimaa.

Lue lisää

Kyllä sinunkin palkkasi kuuluu tuotantokustannuksiin siinä kuin kaikki muutkin kulut.
Kun se nousee, niin se nostaa tuotantokustannuksia ihan riippumatta onko syynä urakehitys vai yleiskorotukset.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sinunkin palkkasi kuuluu tuotantokustannuksiin siinä kuin kaikki muutkin kulut.
Kun se nousee, niin se nostaa tuotantokustannuksia ihan riippumatta onko syynä urakehitys vai yleiskorotukset.

Lue lisää

Tuotantokustannuksia ei nosta urakehitys, ellei yritys ole tyhmyyksissään lihottanut esimiehien ja johttajien määrää kovempaa tahtia kuin on saanut kehitettyä myyntiään.

Missä yhtiössä on enemmän kuin yksi pääjohtaja tai toimitusjohtaja? Kun noihin tehtäviin pääsee, ei urakehitys tarkoita sitä, että yritys maksaisi useammalle johtajalle palkkaa. No varmaan 5 pääjohtajan rakenne saattaisi tietysti selittää inflaatiovauhtia suuremmat hintapaineet....

No tuo urakehityksen tuoman palkanlisän laskeminen kasvaneeksi kuluksi on vähän sama kuin laskisi kulut näin: Palkat +2%, raaka-aineet +2%, puolivalmisteet +2% varastointikustannukset +2% hallintokulut +2%, hitto...kustannukset nousseet 10%...

Anonyymi kirjoitti:

Tuotantokustannuksia ei nosta urakehitys, ellei yritys ole tyhmyyksissään lihottanut esimiehien ja johttajien määrää kovempaa tahtia kuin on saanut kehitettyä myyntiään.

Missä yhtiössä on enemmän kuin yksi pääjohtaja tai toimitusjohtaja? Kun noihin tehtäviin pääsee, ei urakehitys tarkoita sitä, että yritys maksaisi useammalle johtajalle palkkaa. No varmaan 5 pääjohtajan rakenne saattaisi tietysti selittää inflaatiovauhtia suuremmat hintapaineet....

No tuo urakehityksen tuoman palkanlisän laskeminen kasvaneeksi kuluksi on vähän sama kuin laskisi kulut näin: Palkat 2%, raaka-aineet 2%, puolivalmisteet 2% varastointikustannukset 2% hallintokulut 2%, hitto...kustannukset nousseet 10%...

Lue lisää

Tuo on totta siinä tapauksessa, että johtajaksi ylentäminen edellisen poistuttua, ei johda ko johtajatehtävän palkan nousuun, vaan saa saman palkan kun poistuva johtaja. Ja sama sen pestin uuden tekijän, jonka ylennetty johtaja jätti seuraajalleen, jne…

Tuossa yksilön kannalta tulotaso nousee, mutta yrityksen tuotantokustannus ei nouse.

Amerikkalaiset ovat aina lakseskelleet kuinka monta kuukautta pitää tehdä duunia, että saa ostettua uuden auton. Toiset taas vertailevat palkkoja suhteessa Big Mäcceihin ja itsekin muistelen markka ajasta sitä, että appelsiinit olivat silloin halpoja jos ne maksoivat alle 3 markkaa kilo.

Anonyymi kirjoitti:

Amerikkalaiset ovat aina lakseskelleet kuinka monta kuukautta pitää tehdä duunia, että saa ostettua uuden auton. Toiset taas vertailevat palkkoja suhteessa Big Mäcceihin ja itsekin muistelen markka ajasta sitä, että appelsiinit olivat silloin halpoja jos ne maksoivat alle 3 markkaa kilo.

Lue lisää

Jep. Amerikassa lasketaan montako palkkaa tarvitaan uuteen autoon. Esimerkiksi Egyptissä taas lasketaan montako kuukautta pitää työskennellä Big mac ateriaan.

Alhainen tuottavuus on yleensä se joka yritetään sysätä työntekijöiden syyksi. Samoin kilpailijamaita heikompi tuottavuuden kehitys.
Todellisuus on se, että suurin osa tuottavuuden kasvusta tulee investoinneista, ei työvoiman "tehokkuudesta" tosin työvoiman käytön tehokkuuteen sitten taas voi vaikuttaa, mutta siitäkin päävastuu on yrityksillä ja monesti työvoiman tehokkaaseen käyttöönkin tarvitaan niin ikään yrityksen investointeja.
Tuottavuus laskee kun yritys ei investoi uuteen kahvinkeittimeen tai edes keittolevyyn, vaan laitteiden hajottua siirrytään nokipannun käyttöön. Onko tuo tuottavuuden negatiivinen kehitys millään tavalla työntekijöiden syy? Aikaisempaa parempaan kahvinkeittimeen investointi taasen parantaisi työn tuottavuutta, sekään ei tietenkään työvoiman ansiota. Paitsi tietysti siltä osin, mikäli aloite ja parannusehdotukset ovat tulleet työntekijöiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Alhainen tuottavuus on yleensä se joka yritetään sysätä työntekijöiden syyksi. Samoin kilpailijamaita heikompi tuottavuuden kehitys.
Todellisuus on se, että suurin osa tuottavuuden kasvusta tulee investoinneista, ei työvoiman "tehokkuudesta" tosin työvoiman käytön tehokkuuteen sitten taas voi vaikuttaa, mutta siitäkin päävastuu on yrityksillä ja monesti työvoiman tehokkaaseen käyttöönkin tarvitaan niin ikään yrityksen investointeja.
Tuottavuus laskee kun yritys ei investoi uuteen kahvinkeittimeen tai edes keittolevyyn, vaan laitteiden hajottua siirrytään nokipannun käyttöön. Onko tuo tuottavuuden negatiivinen kehitys millään tavalla työntekijöiden syy? Aikaisempaa parempaan kahvinkeittimeen investointi taasen parantaisi työn tuottavuutta, sekään ei tietenkään työvoiman ansiota. Paitsi tietysti siltä osin, mikäli aloite ja parannusehdotukset ovat tulleet työntekijöiltä.

Lue lisää

Taitaa se investointien puute johtua ihan siitä, että suomalaiset on köyhiä.

Ja nimenomaan aika moni on köyhä oman käyttäytymisen seurauksena. Suomessa ostetaan niin kallis asunto ja auto, kuin mihin rahat riittää. Mitään sijoittamista laajemmassa mittakaavassa ei harrastella.

"maksa ensin itsellesi" on suurimmalta osalta suomalaisia unohtunut.

Anonyymi kirjoitti:

Alhainen tuottavuus on yleensä se joka yritetään sysätä työntekijöiden syyksi. Samoin kilpailijamaita heikompi tuottavuuden kehitys.
Todellisuus on se, että suurin osa tuottavuuden kasvusta tulee investoinneista, ei työvoiman "tehokkuudesta" tosin työvoiman käytön tehokkuuteen sitten taas voi vaikuttaa, mutta siitäkin päävastuu on yrityksillä ja monesti työvoiman tehokkaaseen käyttöönkin tarvitaan niin ikään yrityksen investointeja.
Tuottavuus laskee kun yritys ei investoi uuteen kahvinkeittimeen tai edes keittolevyyn, vaan laitteiden hajottua siirrytään nokipannun käyttöön. Onko tuo tuottavuuden negatiivinen kehitys millään tavalla työntekijöiden syy? Aikaisempaa parempaan kahvinkeittimeen investointi taasen parantaisi työn tuottavuutta, sekään ei tietenkään työvoiman ansiota. Paitsi tietysti siltä osin, mikäli aloite ja parannusehdotukset ovat tulleet työntekijöiltä.

Lue lisää

Alhainen tuottavuus on yleensä työntekijöiden syy. Suuri osa on ihan helvetin laiskoja. Muualla Euroopassa ja maailmassa on paljon enemmän pakkotahtista tuotantoa. Suomessa ei juurikaan. Ja ilman sitä monella menee 8h työpäivästä 6h omiin juttuihin ja tunti safkikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Alhainen tuottavuus on yleensä työntekijöiden syy. Suuri osa on ihan helvetin laiskoja. Muualla Euroopassa ja maailmassa on paljon enemmän pakkotahtista tuotantoa. Suomessa ei juurikaan. Ja ilman sitä monella menee 8h työpäivästä 6h omiin juttuihin ja tunti safkikseen.

Lue lisää

Tässä onkin ongelma. Monessa työpaikassa on laiskoja työntekijöitä ja sitten niitä, ketkä tekee kunnolla töitä. Palkkarahat kuitenkin jaetaan tasan. Ahkera saa ihan saman palkan kuin laiskakin.

Anonyymi kirjoitti:

Alhainen tuottavuus on yleensä se joka yritetään sysätä työntekijöiden syyksi. Samoin kilpailijamaita heikompi tuottavuuden kehitys.
Todellisuus on se, että suurin osa tuottavuuden kasvusta tulee investoinneista, ei työvoiman "tehokkuudesta" tosin työvoiman käytön tehokkuuteen sitten taas voi vaikuttaa, mutta siitäkin päävastuu on yrityksillä ja monesti työvoiman tehokkaaseen käyttöönkin tarvitaan niin ikään yrityksen investointeja.
Tuottavuus laskee kun yritys ei investoi uuteen kahvinkeittimeen tai edes keittolevyyn, vaan laitteiden hajottua siirrytään nokipannun käyttöön. Onko tuo tuottavuuden negatiivinen kehitys millään tavalla työntekijöiden syy? Aikaisempaa parempaan kahvinkeittimeen investointi taasen parantaisi työn tuottavuutta, sekään ei tietenkään työvoiman ansiota. Paitsi tietysti siltä osin, mikäli aloite ja parannusehdotukset ovat tulleet työntekijöiltä.

Lue lisää

Et tainnut lukea tekstiäni kunnolla.
Kirjoitin että tuottavuus on laskenut siitä huolimatta vaikka olin investoinut kalustoon jolla helpotettiin työtä.
Esim. kone jolla yksi mies tekee 3 miehen hommat, ei lisännyt tuottavuutta.
työtapojen ja tekniikoiden kjatkuva kehitys ei tuonyt lisää tehokkuutta.
30% yli tessin ja 20% muita firmoja parempi palkka ei tuonyt lisää tuottavuutta.

Ainoa joka lisäsi tuottavuutta oli oma työpanokseni kasvattaminen, jokainen tajuaa ettei yrittäjän työmäärää voi jatkuvasti kasvattaa ja samalla ikääntyä.

Työntekijät yksinkertaisesti kuittasivat koneiden ja työtapojen ja tekniikoiden tuoman hyödyn vähentämällä työpanostaan.

Anonyymi kirjoitti:

Et tainnut lukea tekstiäni kunnolla.
Kirjoitin että tuottavuus on laskenut siitä huolimatta vaikka olin investoinut kalustoon jolla helpotettiin työtä.
Esim. kone jolla yksi mies tekee 3 miehen hommat, ei lisännyt tuottavuutta.
työtapojen ja tekniikoiden kjatkuva kehitys ei tuonyt lisää tehokkuutta.
30% yli tessin ja 20% muita firmoja parempi palkka ei tuonyt lisää tuottavuutta.

Ainoa joka lisäsi tuottavuutta oli oma työpanokseni kasvattaminen, jokainen tajuaa ettei yrittäjän työmäärää voi jatkuvasti kasvattaa ja samalla ikääntyä.

Työntekijät yksinkertaisesti kuittasivat koneiden ja työtapojen ja tekniikoiden tuoman hyödyn vähentämällä työpanostaan.

Lue lisää

Suomessa on pitkän aikaa ollut vallalla ajatus, että suomalaiset on parempia kuin muut ja suomalainen laatu on parempi kuin muualla tehty.

Ikävä kyllä, usein ei pidä paikkaansa. Suomalaiset ei välttämättä enää ole kovia työntekijöitä. Muuallakin tehdään hyvää tulosta.
Samaan aikaan ihmetellään, miksi esim. ruotsissa on parempi elintaso ja varaa parempiin yhteiskunnan palveluihin. Tottakai on, jos he ovat varakkaampia ja verokertymä on ihan eri tasoa.

Anonyymi kirjoitti:

Et tainnut lukea tekstiäni kunnolla.
Kirjoitin että tuottavuus on laskenut siitä huolimatta vaikka olin investoinut kalustoon jolla helpotettiin työtä.
Esim. kone jolla yksi mies tekee 3 miehen hommat, ei lisännyt tuottavuutta.
työtapojen ja tekniikoiden kjatkuva kehitys ei tuonyt lisää tehokkuutta.
30% yli tessin ja 20% muita firmoja parempi palkka ei tuonyt lisää tuottavuutta.

Ainoa joka lisäsi tuottavuutta oli oma työpanokseni kasvattaminen, jokainen tajuaa ettei yrittäjän työmäärää voi jatkuvasti kasvattaa ja samalla ikääntyä.

Työntekijät yksinkertaisesti kuittasivat koneiden ja työtapojen ja tekniikoiden tuoman hyödyn vähentämällä työpanostaan.

Lue lisää

Luin kyllä, mutta ilmeisesti investoinneissasi meni jotain pieleen, tai mahdollisesti pieleen meni jotain jo aiemmin kun henkilöstön tuottavuus pääsi laskemaan.

Periaatteessa uusilla koneinvestoinneilla on vain 2 järkevää syytä. Joko tuotannon halutaan pysyvän samalla tasolla, ehkä samalla tasalaatuisemmin tai laadukkaammin, mutta tuotanto voidaan tehdä vähemmällä henkilömäärällä tai toinen vaihtoehto on se, että tuotantoa halutaan kasvattaa, jolloin kasvaneen tuotannon saa aikaan samalla henkilömäärällä.

Tietysti niin investointien onnistumisesta, kuin myös henkilöstön tehokkuudesta päävastuu on yrityksellä.

Työntekijöiden tehokkuudella on rajansa, se voidaan ylittää vain lisäämällä investointeja. Työntekijät tarvitsevat myös laadukasta johtamista, jotta työteho pysyy niin lähellä maksimia kuin se on mahdollista. Ja tietysti on niinkin, että matalalla palkalla saavutettava maksimi työteho on yleensä heikompi kuin paremmalla palkalla. Mutta tietty se parempi palkka pitää maksaa eri henkilöille, koska hitaasta työntekijästä ei tule nopeaa nostamalla palkkaa, Mutta nopeita työntekijöitä on rajallinen määrä saatavissa rahalla.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä onkin ongelma. Monessa työpaikassa on laiskoja työntekijöitä ja sitten niitä, ketkä tekee kunnolla töitä. Palkkarahat kuitenkin jaetaan tasan. Ahkera saa ihan saman palkan kuin laiskakin.

Lue lisää

Ihmiset ovat erilaisia ja osaavat hyvin eri asioita. Yrityksen kannalta tietysti ne työntekijät ovat arvokkaampia, jotka osaavat ko yrityksen edellyttämiä tehtäviä. Ahkeruu ja motivaatio sama juttu, eroja on.

Sehän on sitten yrityksen ja yrittäjän vallassa maksaako ahkeralle ja laiskalle saman palkan. Ei mikään pykälä eikä sopimus vaadi yrittäjää maksamaan palkkarahat tasan kaikille yhtä paljon.