Oli pakko kirjoittaa, kun tuntuu että tämä on jatkuva päänvaiva monelle muullekin. Tuntui jatkuvasti, että palkkapäivän jälkeen rahat vain jotenkin haihtuvat tililtä, enkä kuukauden lopussa tiedä, mihin kaikkeen ne on menneet.
Aloin ihan tosissani miettimään tätä ja kokeilin muutamaa juttua, jotka ovat auttaneet kyllä ihan mukavasti. Ajattelin jakaa ne, jos joku muukin kamppailee saman asian kanssa:
Seuraa jokaista ostosta viikon ajan. Ihan jokaista. Kahvikupit, parkkimaksut, kaikki. Kirjoitin ne vain puhelimen muistiinpanoihin. Jo tämä pieni harjoitus paljasti, mihin ne "huomaamattomat" eurot oikein uppoavat.
Listaa kaikki kuukausimaksut. Kävin läpi tiliotteen ja listasin kaikki suoratoistopalvelut, salijäsenyydet, puhelinliittymät jne. Kun näki sen könttäsumman, oli helpompi miettiä, onko joku niistä turha.
Koska en löytänyt netistä mitään yksinkertaista ja selkeää pohjaa, johon näitä voisi kirjata, askartelin itselleni sellaisen sekä tulostettavaksi että Google Sheetsiin. Se on auttanut hahmottamaan kokonaisuutta ja näkemään selvästi, mihin on varaa ja mistä voisi säästää.
Ajattelin, että siitä voisi olla apua muillekin samassa tilanteessa kamppaileville, niin laitoin sen pientä kahvirahan korvausta vastaan jakoon Etsyyn. Jos jotakuta kiinnostaa, sen löytää Etsystä hakemalla kaupan nimellä NoodiDesign.
Mutta joo, tärkeimpänä kiinnostaisi kuulla, mitkä on olleet teidän parhaat niksinne arjen säästämiseen ja budjetin pitämiseen?
Olen myös siirtynyt tekemään isoimmat ruokaostokset illalla, jolloin on enemmän aletuotteita saatavilla ja kahvit siirrän keittämisen jälkeen suoraan termospulloon ettei ylijäävät mene turhaan viemäriin.
Mihin rahat katoavat joka kuukausi? Vinkkejä talouden hallintaan.
25
367
Vastaukset
- Anonyymi
ku ei ymmärretä rahan käyttöä. Uusavuttomuutta.
Een nyt ihan noinkaan jyrkästi sanoisi. :) Tarkkana saa nykypäivänä olla kun lähes kaikki kallistuu mutta harvalla samassa suhteessa tulot nousee. Kyllä uusavuttomuuttakin on varmaan liikkeellä, mutta ei se automaattisesti sitä ole jos on vaikea saada rahat riittämään.
- Anonyymi
Agarde kirjoitti:
Een nyt ihan noinkaan jyrkästi sanoisi. :) Tarkkana saa nykypäivänä olla kun lähes kaikki kallistuu mutta harvalla samassa suhteessa tulot nousee. Kyllä uusavuttomuuttakin on varmaan liikkeellä, mutta ei se automaattisesti sitä ole jos on vaikea saada rahat riittämään.
Kyllä se jonkin sortin uusavuttomuutta on jos ei lähtökohtaisesti osaa pitää omaa talouttaan jatkuvasti ylijäämäisenä. Siis ainakin vuositasolla, on ymmärrettävää, että suurien hankitojen maksukuukautena, yksittäinen kuukausi voi mennä alijäämäiseksi.
Toki aivan alkuun uusavuttomuuden paikkosarjana voi käyttää laskelmia joista totuus paljastuu, mutta kun sen homman osaa, ei tarvitse pitää muusta huolta kuin siitä, että säästöt, eli oman talouden puskurit kasvavat suunnitellulla vauhdilla.
- Anonyymi
Lainaa ja joustoluottoakin voi käyttää järkevästi, kunhan ei osta kaikkea velaksi.
Suomen kansasta joku 40% on ihan puilla paljailla, ei omista mitään.- Anonyymi
järkevää lainaa on asuntolaina, mahdollisesti järkevää joustoluottoa on aivan asuntolaina-ajan alussa tarvittu lisälaina johonkin remonttitarpeeseen, mihin asuntolaina ei riittänyt. tosin normaalitilanteessa pankista saa lisää lainaa kutakuinkin alkuperäisen asuntolainan ehdoilla niihin asuntoon liittyviin yllätysmenoihin.
- Anonyymi
Aloittaja on asian ytimessä ja kaikki on nyt vain itsestä kiinni. Ei muuta kuin tekemään harjotus ja toteuttamaan se. Ei ole kovin fiksua alkaa jakamaan ohjeita. Ihminen on aika usein oikeustoimikelpoinen ja vastuussa omista tekemisistään. Saat kaivaan allesi aika syvän montun ennenkuin valkotakkiset otta kopin.... Suomessa on punaisen rajan ylittäneitä aika paljon vapaana.
- Anonyymi
Eihän oman talouden tasapainottamiseen oikeasti ole mitään vippaskonsteja. Tasan kaksi vaihtoehtoa, jos rahat ei riitä: Joko pitää tienata enemmän tai kuluttaa vähemmän.
- Anonyymi
On kuule vaikka kuinka monta....
Ns. duunarikin voi rikastua.
Aloitetaan ruuasta. Miksi esim. ostaa nk. hormoonihäiriköitä sisältävää, ylisuolattua purkkihernekeittoa. Jos voit tehdä itse, euron per annos kustannuksella parempaa ja terveellisempää! Ja hyvin vaivaton tehdä iso satsi kerralla. Monipuolista lisuketta, niin voi vetää vaikka kolmena päivänä viikossa. Sekaan voi laittaa mitä hyvänsä papua tms. monipuolistajaa.
Entäs sitten auto? Moni ajaa pelkällä uuden auton merkkihuoltojen hinnalla vanhoilla autoilla, saati kun lainakorot kaskoineen lasketaan mukaan. Ja ilman arvonalenemaa käytännössä.
Siis hyvillä mukavilla vanhoilla autoilla, jotka voi olla hyvin siistejä ja ajattomasti nätiksi muotoiltuja. Kun vaan pesee ja pitää siistinä.
On siis halpaa olla invidualisti. Vielä kun ei sitä omakotitaloalueen naapurustoa, niin ei sitä sosiaalista painetta ajella naapuruston vanhimalla autolla (kyllä, eräänlainen kilpavarustelu on maailmassa suuri rahan viejä, aitojen intohimojen ja tarpeiden ohella).
Entäs se koti. Saman talon saat omasta paratiisista haja-asutusalueelta mahdollisesti puoleen hintaan. Silti ei tarvitse asua syrjässä, vaan nopeasti suurkaupungissa ja vaikka missä.
Ja kun talo on kompakti, on sen kulut pienemmät, remonttikuluja myöden.
Listaa voi jatkaa monenmoisella.
Joku tuntee elävän hulppeasti puoltapienemmällä palkalla kuin joku toinen rahavaikeuksissa.
Toki pakolliset menot omansa, kuten terveyteen liittyvät, tai kun lapsia, yms. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kuule vaikka kuinka monta....
Ns. duunarikin voi rikastua.
Aloitetaan ruuasta. Miksi esim. ostaa nk. hormoonihäiriköitä sisältävää, ylisuolattua purkkihernekeittoa. Jos voit tehdä itse, euron per annos kustannuksella parempaa ja terveellisempää! Ja hyvin vaivaton tehdä iso satsi kerralla. Monipuolista lisuketta, niin voi vetää vaikka kolmena päivänä viikossa. Sekaan voi laittaa mitä hyvänsä papua tms. monipuolistajaa.
Entäs sitten auto? Moni ajaa pelkällä uuden auton merkkihuoltojen hinnalla vanhoilla autoilla, saati kun lainakorot kaskoineen lasketaan mukaan. Ja ilman arvonalenemaa käytännössä.
Siis hyvillä mukavilla vanhoilla autoilla, jotka voi olla hyvin siistejä ja ajattomasti nätiksi muotoiltuja. Kun vaan pesee ja pitää siistinä.
On siis halpaa olla invidualisti. Vielä kun ei sitä omakotitaloalueen naapurustoa, niin ei sitä sosiaalista painetta ajella naapuruston vanhimalla autolla (kyllä, eräänlainen kilpavarustelu on maailmassa suuri rahan viejä, aitojen intohimojen ja tarpeiden ohella).
Entäs se koti. Saman talon saat omasta paratiisista haja-asutusalueelta mahdollisesti puoleen hintaan. Silti ei tarvitse asua syrjässä, vaan nopeasti suurkaupungissa ja vaikka missä.
Ja kun talo on kompakti, on sen kulut pienemmät, remonttikuluja myöden.
Listaa voi jatkaa monenmoisella.
Joku tuntee elävän hulppeasti puoltapienemmällä palkalla kuin joku toinen rahavaikeuksissa.
Toki pakolliset menot omansa, kuten terveyteen liittyvät, tai kun lapsia, yms.Yksi itselläni (sama kirjoittaja), on päätös, että en osta enää punaista lihaa, kuin jonain juhla äpoikkeuksena. Jälleen terveys ja rahan säästö kohtaa.
Se 2,40€ maksava kanajauheliha on ihan hyvää, kun kunnon soosin seassa. Tai ei osta lihaa ylipäätään.
Myös viikottaisesta tonnikalapurkkien ostosta luovun. Ei suositeltavaa elohopepitoisuuksien vuoksi, ja rahaakin säästyy. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kuule vaikka kuinka monta....
Ns. duunarikin voi rikastua.
Aloitetaan ruuasta. Miksi esim. ostaa nk. hormoonihäiriköitä sisältävää, ylisuolattua purkkihernekeittoa. Jos voit tehdä itse, euron per annos kustannuksella parempaa ja terveellisempää! Ja hyvin vaivaton tehdä iso satsi kerralla. Monipuolista lisuketta, niin voi vetää vaikka kolmena päivänä viikossa. Sekaan voi laittaa mitä hyvänsä papua tms. monipuolistajaa.
Entäs sitten auto? Moni ajaa pelkällä uuden auton merkkihuoltojen hinnalla vanhoilla autoilla, saati kun lainakorot kaskoineen lasketaan mukaan. Ja ilman arvonalenemaa käytännössä.
Siis hyvillä mukavilla vanhoilla autoilla, jotka voi olla hyvin siistejä ja ajattomasti nätiksi muotoiltuja. Kun vaan pesee ja pitää siistinä.
On siis halpaa olla invidualisti. Vielä kun ei sitä omakotitaloalueen naapurustoa, niin ei sitä sosiaalista painetta ajella naapuruston vanhimalla autolla (kyllä, eräänlainen kilpavarustelu on maailmassa suuri rahan viejä, aitojen intohimojen ja tarpeiden ohella).
Entäs se koti. Saman talon saat omasta paratiisista haja-asutusalueelta mahdollisesti puoleen hintaan. Silti ei tarvitse asua syrjässä, vaan nopeasti suurkaupungissa ja vaikka missä.
Ja kun talo on kompakti, on sen kulut pienemmät, remonttikuluja myöden.
Listaa voi jatkaa monenmoisella.
Joku tuntee elävän hulppeasti puoltapienemmällä palkalla kuin joku toinen rahavaikeuksissa.
Toki pakolliset menot omansa, kuten terveyteen liittyvät, tai kun lapsia, yms.Vaikka kuinka monta... ja sitten vain annoit lisää esimerkkejä kohdasta 2.
No on siinä se 3. vaihtoehto tietenkin, että elää muiden tienaamilla rahoilla, joko kultalusikka suussa syntyneenä tai sitten ihan vaan perinteisesti siivellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka kuinka monta... ja sitten vain annoit lisää esimerkkejä kohdasta 2.
No on siinä se 3. vaihtoehto tietenkin, että elää muiden tienaamilla rahoilla, joko kultalusikka suussa syntyneenä tai sitten ihan vaan perinteisesti siivellä.Yleensä kun puhutaan vähemmän kuluttamisesta, nyörien tiukentamisesta jne. sillä tarkoitetaan tai se mielletään aivan muuksi, kuin mihin tähtäsin. Mutta hienoa, jos tarkoitit samaa.
Tarkoitinkin juuri rahan säästymistä ilman kompromisseja, ilman elämän laadun heikentymistä / voi mennä toisinkin päin.
Esim. riittävän "röyhkeä" yksilö voi aidosti pitää sitä kosketusnäytötöntä autoaan ideaalimpana itselle, ja pitää vähemmän tyylikkäänä jotain uutea, kalpeaa valoa tuikkivaa, ulkoa Angrybird-avaruusaluksesta näyttävää autoa, ja ajatella, että sitten pitäisi vielä maksaa kymmeniä tuhansia itselleen tyhjästä.
Toki tuollaisia ei kannata puhua ääneen, koska sitä ei välttämättä pidetä uskottavana, vaan kateellisen itselleen uskotteluna :D
Nuo kaikki riippuu toki siitä, mitä kukin itselle haluaa, ja mitäkin intohimot koskee.
Esim. harva ostaa sieltä 30 km päästä samaa taloa 50 000e halvemmalla rahan / vain rahan vuoksi, vaan usein sellaiselta henkilöltä kuulee, että on aina halunnut muuttaa luonnon äärelle tms.
Kaupungissa asua haluava taas, tuskin vain säästön takia muuta maalle (mitä säästöön tulee, niin toki työmatkoihin menee enemmän, mikäli sellaisesta suurimpaa osaa koskevasta työstä kyse). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yleensä kun puhutaan vähemmän kuluttamisesta, nyörien tiukentamisesta jne. sillä tarkoitetaan tai se mielletään aivan muuksi, kuin mihin tähtäsin. Mutta hienoa, jos tarkoitit samaa.
Tarkoitinkin juuri rahan säästymistä ilman kompromisseja, ilman elämän laadun heikentymistä / voi mennä toisinkin päin.
Esim. riittävän "röyhkeä" yksilö voi aidosti pitää sitä kosketusnäytötöntä autoaan ideaalimpana itselle, ja pitää vähemmän tyylikkäänä jotain uutea, kalpeaa valoa tuikkivaa, ulkoa Angrybird-avaruusaluksesta näyttävää autoa, ja ajatella, että sitten pitäisi vielä maksaa kymmeniä tuhansia itselleen tyhjästä.
Toki tuollaisia ei kannata puhua ääneen, koska sitä ei välttämättä pidetä uskottavana, vaan kateellisen itselleen uskotteluna :D
Nuo kaikki riippuu toki siitä, mitä kukin itselle haluaa, ja mitäkin intohimot koskee.
Esim. harva ostaa sieltä 30 km päästä samaa taloa 50 000e halvemmalla rahan / vain rahan vuoksi, vaan usein sellaiselta henkilöltä kuulee, että on aina halunnut muuttaa luonnon äärelle tms.
Kaupungissa asua haluava taas, tuskin vain säästön takia muuta maalle (mitä säästöön tulee, niin toki työmatkoihin menee enemmän, mikäli sellaisesta suurimpaa osaa koskevasta työstä kyse).Itsellä se, että halusin asua kaupungissa lähellä työpaikkaa ei tarkoittanut sitä, että olisin valinnut asuinalueen työpaikasta luoteeseen 4 kilometriä, jossa kaksio olisi maksanut noin 150 000 - 300 000€ vaan valitsin hieman heikkomaineisemman asuinalueen 4 kilometriä itään työpaikaltani ja maksoin kaksiosta 60 000€, no summat tuohon aikaan olisivat olleet vielä markkoja ja käyännössä tuo 60 000€ oli 220 000 markkaa, mutta tuo 60 000€ on asunnon nykyinen käypä arvo.
Mutta itse asiassa aika paljon "korvemmaksi" olisi pitänyt muuttaa, jotta aikoinaan olisi saanut asunnon tuolla 220 000 markalla, joten kaupunkimaisesta ympäristöstä ei juuri tarvitse tinkiä, riittää että suhtautuu ennakkoluuolttomasti vähän "pahamaineisiin" alueisiin, kun hankkii ensimmäistä omistusasuntoa.
Ja aika monessa muussakin asiassa noudatan periaatetta, "riittävän hyvä". Omaisuutta pääsee kertymään ja se tunne, että voi ostaa melkein mitä vain, on oikeastaan paljon parempi kuin se, että oikeasti ostaisi ne kaikki ja päästäisi sen taloudellisen turvallisuuden tunteen haihtumaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsellä se, että halusin asua kaupungissa lähellä työpaikkaa ei tarkoittanut sitä, että olisin valinnut asuinalueen työpaikasta luoteeseen 4 kilometriä, jossa kaksio olisi maksanut noin 150 000 - 300 000€ vaan valitsin hieman heikkomaineisemman asuinalueen 4 kilometriä itään työpaikaltani ja maksoin kaksiosta 60 000€, no summat tuohon aikaan olisivat olleet vielä markkoja ja käyännössä tuo 60 000€ oli 220 000 markkaa, mutta tuo 60 000€ on asunnon nykyinen käypä arvo.
Mutta itse asiassa aika paljon "korvemmaksi" olisi pitänyt muuttaa, jotta aikoinaan olisi saanut asunnon tuolla 220 000 markalla, joten kaupunkimaisesta ympäristöstä ei juuri tarvitse tinkiä, riittää että suhtautuu ennakkoluuolttomasti vähän "pahamaineisiin" alueisiin, kun hankkii ensimmäistä omistusasuntoa.
Ja aika monessa muussakin asiassa noudatan periaatetta, "riittävän hyvä". Omaisuutta pääsee kertymään ja se tunne, että voi ostaa melkein mitä vain, on oikeastaan paljon parempi kuin se, että oikeasti ostaisi ne kaikki ja päästäisi sen taloudellisen turvallisuuden tunteen haihtumaan.Joo tuollainen säätely toki, että asuuko keskustassa vai hieman vierustassa vai kauempana kaupungissa. Tarkoitinkin sitä kaupungissa vs. maalla rajausta.
Siinä on omakotitalojen kohdalla tilanne se, että sen suurkaupungin vierustakaupungin omakotitaloalueella 100 000e talo maksaa herkästi sen 50 000e enemmän, kuin siellä 50 km päässä suurkaupungista maalla vastaava isommalla tontilla. Silti voi olla hyvä asfalttitie kohtuu lähellä, nopeakin sellainen.
Sitten kalliissa taloissa vielä isompia eroja.
Itselläni on sitä "vikaa", että kun ostan, niin ostan sitten (rahatilanteen salliessa) sitä mitä haluan katsella sen 20v vaikka. Esim. imurikaupoilla tarttuu se monen sadan hiljainen ja puhdasta ilmaa päästävä, Euroopassa tehty (ja joka voi maksaa itsensä takaisin). Mitä esimerkkiä nyt keksiikään.
Sit samalla asiat mitkä on turhia itselle, on vain ylimääräistä turhaa, eikä kaikessa välttämättä haluakkaan sitä eniten kaikkea sisältävää. Joskus vähemmän on enemmän.
Ja joo taloudellisen turvan tunne toki tärkeää. Velattomalle sitä tulee jo siitä vs. asuntolaina vetämässä, mutta ei sitä pankki ilmaiseksi anna. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo tuollainen säätely toki, että asuuko keskustassa vai hieman vierustassa vai kauempana kaupungissa. Tarkoitinkin sitä kaupungissa vs. maalla rajausta.
Siinä on omakotitalojen kohdalla tilanne se, että sen suurkaupungin vierustakaupungin omakotitaloalueella 100 000e talo maksaa herkästi sen 50 000e enemmän, kuin siellä 50 km päässä suurkaupungista maalla vastaava isommalla tontilla. Silti voi olla hyvä asfalttitie kohtuu lähellä, nopeakin sellainen.
Sitten kalliissa taloissa vielä isompia eroja.
Itselläni on sitä "vikaa", että kun ostan, niin ostan sitten (rahatilanteen salliessa) sitä mitä haluan katsella sen 20v vaikka. Esim. imurikaupoilla tarttuu se monen sadan hiljainen ja puhdasta ilmaa päästävä, Euroopassa tehty (ja joka voi maksaa itsensä takaisin). Mitä esimerkkiä nyt keksiikään.
Sit samalla asiat mitkä on turhia itselle, on vain ylimääräistä turhaa, eikä kaikessa välttämättä haluakkaan sitä eniten kaikkea sisältävää. Joskus vähemmän on enemmän.
Ja joo taloudellisen turvan tunne toki tärkeää. Velattomalle sitä tulee jo siitä vs. asuntolaina vetämässä, mutta ei sitä pankki ilmaiseksi anna.Se monen sadan tarkoitti siis 300e alennuksessa. Normi hinta satasen enemmän. Eikä oo päivääkään kaduttanut. Ja tässä tullaan yhteen tärkeään asiaan liittyen rahaan. Sitä ei moni tule ajateelleksi vaikka sitten imurin kohdalla, että sitä käyttää mahdollisesti sen 20v ehkä joka viikko (helpommin sillä mukavalla hommansa hyvin hoitavalla), ja kun jakaa sen rahan sille ajalle ja käytölle, on huijausta ostaa se halpa kaatuileva ja mekkalaa pitävä, ja vähemmän laadukas imuri, jos vain millään voi satsata.
- Anonyymi
Tärkeimmät:
- Möin rahoituksella olleen aivan ylihintaisen auton loppuvelan määrällä. Persnettoa tuli paljon, mutta mitäpä sillä epäkäytännöllisellä ylihintaisella autollakaan tekee, kun 2000€ koslalla pärjää hyvin. Ja on halvempi pitää.
- Muutin pienempään vuokra-asuntoon, kun yksi huone oli ylimääräinen kokoajan. Vaikka piti muuttaa syrjempään oli valinta oikea.
- Töihin omat eväät, eikä niitä 2€ kahveja ja 7€ sämpylöitä huoltoasemilta.
- Kaupasta energiajuomien ja einesruokien jättäminen hyllyyn
Siinä oli kait omat paheeni, jotka romutti taloutta pitkään. - Anonyymi
Ei talouden pidossa tarvitse muutakuin laskea tulot ja vähentää niistä kiinteät menot.
Loppusumma tulee riittää elämisen muihin menoihin, jos ei riitä niin niitä kiinteitä menoja on karsittava.
Velalla eläminen on se vihoviimeinen asia mitä saa tehdä, velaksi elämistä on myös osamaksulla ostelu.- Anonyymi
Loppusumman pitäisi riittää elämisen muiden menojen lisäksi myös säästämiseen. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa työssäkäyvä ihminen ei saa mitään säästöön. 15% nettotuloista säästöön säännöllisesti tekee reilussa 6 vuodessa vuoden nettotuloja vastaavan puskurin ja tuo on kutakuinkin minimi mihin säästötasoon kannattaa pyrkiä.
Toimeentulotuella käyvät tai siellä pysyvästi oleilevat on sitten eri juttu. Mutta suomalaisilla työssäkäyvilläkin on se ongelma, että säästöön ei tahdo jäädä oikein mitään. Erityisesti tämä koskee vuokralla asuvia...joistä tietysi löytyy ne sijoittajagurut joiden mukaan asuntoa ei kannata omistaa, vaan laittaa nekin rahat tuottamaan...aika harva... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Loppusumman pitäisi riittää elämisen muiden menojen lisäksi myös säästämiseen. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa työssäkäyvä ihminen ei saa mitään säästöön. 15% nettotuloista säästöön säännöllisesti tekee reilussa 6 vuodessa vuoden nettotuloja vastaavan puskurin ja tuo on kutakuinkin minimi mihin säästötasoon kannattaa pyrkiä.
Toimeentulotuella käyvät tai siellä pysyvästi oleilevat on sitten eri juttu. Mutta suomalaisilla työssäkäyvilläkin on se ongelma, että säästöön ei tahdo jäädä oikein mitään. Erityisesti tämä koskee vuokralla asuvia...joistä tietysi löytyy ne sijoittajagurut joiden mukaan asuntoa ei kannata omistaa, vaan laittaa nekin rahat tuottamaan...aika harva...Itse olen lapsilleni opettanut että mahdollisimman pian kiinni omaan asuntoon.
Omalla asunnolla on vakuusarvo ja sijoitusmielessä vakuuksilla voi pelata ja saada lisää sijoituksia.
Jos alkaa laskemaan vain sitä että jostakin pörssiosakkeesta sattuu saamaan paremman tuoton mutta kun se volyymi pysyy pienenä sen vuokra-asunnon takia niin ne suuret voitot jää saamatta.
Eri asia sitten kun on muutaman miljoonan sijoitussalkku asuuko vuokralla vai omassa asunnossa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen lapsilleni opettanut että mahdollisimman pian kiinni omaan asuntoon.
Omalla asunnolla on vakuusarvo ja sijoitusmielessä vakuuksilla voi pelata ja saada lisää sijoituksia.
Jos alkaa laskemaan vain sitä että jostakin pörssiosakkeesta sattuu saamaan paremman tuoton mutta kun se volyymi pysyy pienenä sen vuokra-asunnon takia niin ne suuret voitot jää saamatta.
Eri asia sitten kun on muutaman miljoonan sijoitussalkku asuuko vuokralla vai omassa asunnossa.En ymmärrä yhtä asiaa. Miksi niin moni jättää tilaisuuden käyttämättä oman lapsen rikastuttamisessa?
Jos se töihin päässyt 18v eläisi vielä hetken nk. kotona, niin missä se tuntuu 18 vuoden päälle? Ja vaikka maksaisi vähän jotain ruokaa ja kotitöillä.
Esim. 22 vuotiaana muuttaessa, olisi jo valtava rahavara (esim. 80 000€!!!), jolla omaan asuntoon käsiksi, joko suoraan tai pikkulainaa päälle.
Toki kotonakin asuva voi tuhlata, mutta usein unohtuu, että nuori joka ei ole ollut töissä, vaan saanut tyyliin 50€ opintotukea kuussa, niin kokee elävän hulppeasti sillä siivulla palkastaan.
Tuo asia on todella iso. Elämme kulttuurissa, jossa on jokin rehentelyn aihe, ns. omilleen, maksaen tuntemattomalle sijoittajalle vuokraa. Perheissä ei pidetä yhtä varallisuusmielessä.
Tai samaan aikaan vanhemmilla voi olla sijoituasunto tai etsiä sijoituskohdetta, kun lapsi maksaa vuokraa tuntemattomalle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ymmärrä yhtä asiaa. Miksi niin moni jättää tilaisuuden käyttämättä oman lapsen rikastuttamisessa?
Jos se töihin päässyt 18v eläisi vielä hetken nk. kotona, niin missä se tuntuu 18 vuoden päälle? Ja vaikka maksaisi vähän jotain ruokaa ja kotitöillä.
Esim. 22 vuotiaana muuttaessa, olisi jo valtava rahavara (esim. 80 000€!!!), jolla omaan asuntoon käsiksi, joko suoraan tai pikkulainaa päälle.
Toki kotonakin asuva voi tuhlata, mutta usein unohtuu, että nuori joka ei ole ollut töissä, vaan saanut tyyliin 50€ opintotukea kuussa, niin kokee elävän hulppeasti sillä siivulla palkastaan.
Tuo asia on todella iso. Elämme kulttuurissa, jossa on jokin rehentelyn aihe, ns. omilleen, maksaen tuntemattomalle sijoittajalle vuokraa. Perheissä ei pidetä yhtä varallisuusmielessä.
Tai samaan aikaan vanhemmilla voi olla sijoituasunto tai etsiä sijoituskohdetta, kun lapsi maksaa vuokraa tuntemattomalle.Tuo oma asuntohan on sitä oman varallisuuden kartuttamista.
Vuokralla asuminen on pöljää varsinkun kun on nuori vasta työelämään siirtynyt.
Aika monilla jotka asuvat vanhempien nurkissa niin se palkka menee pitkälle leveään elämään ja säästöön ei jää juuri mitään.
Oman asunnon maksamisessa on se hyvä puoli että se on maksettava joka kuukausi jolloin ei kaikkea voi tuhlata huvituksiin.
On vanha sanonta hevosen voi viedä veden äärelle mutta sitä ei voi pakottaa juomaan.
Eli vaikka lapselle mahdollistetaan mahtava säätömahdollisuus kotona asumisellä niin ei ole mitään takeita että sitä rahaa jää säästöön.
Järkevän talouden käytön opettaminen on aloitettava viimeistään 10 vuotiaana.
18-19 vuotiaan opettaminen ei enään onnistu kuin kantapään kautta jos silläkään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo oma asuntohan on sitä oman varallisuuden kartuttamista.
Vuokralla asuminen on pöljää varsinkun kun on nuori vasta työelämään siirtynyt.
Aika monilla jotka asuvat vanhempien nurkissa niin se palkka menee pitkälle leveään elämään ja säästöön ei jää juuri mitään.
Oman asunnon maksamisessa on se hyvä puoli että se on maksettava joka kuukausi jolloin ei kaikkea voi tuhlata huvituksiin.
On vanha sanonta hevosen voi viedä veden äärelle mutta sitä ei voi pakottaa juomaan.
Eli vaikka lapselle mahdollistetaan mahtava säätömahdollisuus kotona asumisellä niin ei ole mitään takeita että sitä rahaa jää säästöön.
Järkevän talouden käytön opettaminen on aloitettava viimeistään 10 vuotiaana.
18-19 vuotiaan opettaminen ei enään onnistu kuin kantapään kautta jos silläkään.Joo toki niinkin voi monesti käydä. 18-vuotias on iässä, jossa opitaan rahan hallintaa uudella tavalla, kun sitä alkaa enemmän saamaan. Vanhempana on helpompi olla tuhlaamatta, kun ymmärtää vähän paremmin mitä tarvitsee jne. asioita.
Toki samaan aikaan, monella voi onnistua hyvinkin.
Kun on aiemmin saanut sieltä koululaisen kesätöistä isona rahana sen 300e kahdelta viikolta (senkin tuntuessa isolta rahalta), voi jollain olla ihan helppo pitää järki päässä tonneja sadellessa, vaikka ne baarit ja elämä kutsuukin kohtuudella.
Kulttuurissamme on myös toki ajattelua, että on terveen elämännälän ja menestymisen merkki muuttaa heti 18v. Mutta samaan aikaan, se on keinotekoinen raja. Eikä se esim. 22v muuttava ole sen huonommilla lähtökohdilla, vaan voi olla parempi startti.
Toki riippuen niin ihmisistä ja ympäristöstä. Ja normit paljon määrittyy sen mukaan miten itse nuoruudessa toiminut. Ja toki usein se halu lähtee aidosti muuttajalta itseltä, eikä vanhempien/vanhemman odotuksista.
Ja keskeisenä seikka, kotona asuminen voi tarkoittaa monille aivan eri asioita siinä vapaudessa ja itsenäisyydessä.
Joku on hyvin itsenäinen ja vapaa, siellä omakotitalon vaikka oman kulunki sisältävässä yläkerrassa (jonkalaisiin jotkut muuttaa vuokralle). Ja vanhempiin/vanhempaan suhde, jossa kukaan ei tule penkomaan tavaroita, tai kuulustele kaikesta jne.
Kaikilla sellaista välimuotomahdollisuutta ei ole, vaan hyvin tiivis asumus, jossa yksityistä vapautta on lähinnä vanhemman pois ollessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo toki niinkin voi monesti käydä. 18-vuotias on iässä, jossa opitaan rahan hallintaa uudella tavalla, kun sitä alkaa enemmän saamaan. Vanhempana on helpompi olla tuhlaamatta, kun ymmärtää vähän paremmin mitä tarvitsee jne. asioita.
Toki samaan aikaan, monella voi onnistua hyvinkin.
Kun on aiemmin saanut sieltä koululaisen kesätöistä isona rahana sen 300e kahdelta viikolta (senkin tuntuessa isolta rahalta), voi jollain olla ihan helppo pitää järki päässä tonneja sadellessa, vaikka ne baarit ja elämä kutsuukin kohtuudella.
Kulttuurissamme on myös toki ajattelua, että on terveen elämännälän ja menestymisen merkki muuttaa heti 18v. Mutta samaan aikaan, se on keinotekoinen raja. Eikä se esim. 22v muuttava ole sen huonommilla lähtökohdilla, vaan voi olla parempi startti.
Toki riippuen niin ihmisistä ja ympäristöstä. Ja normit paljon määrittyy sen mukaan miten itse nuoruudessa toiminut. Ja toki usein se halu lähtee aidosti muuttajalta itseltä, eikä vanhempien/vanhemman odotuksista.
Ja keskeisenä seikka, kotona asuminen voi tarkoittaa monille aivan eri asioita siinä vapaudessa ja itsenäisyydessä.
Joku on hyvin itsenäinen ja vapaa, siellä omakotitalon vaikka oman kulunki sisältävässä yläkerrassa (jonkalaisiin jotkut muuttaa vuokralle). Ja vanhempiin/vanhempaan suhde, jossa kukaan ei tule penkomaan tavaroita, tai kuulustele kaikesta jne.
Kaikilla sellaista välimuotomahdollisuutta ei ole, vaan hyvin tiivis asumus, jossa yksityistä vapautta on lähinnä vanhemman pois ollessa.Mieluummin autetaan nuoria oman pääoman hankinnassa esim avittamalla lainojen saantia omaan asuntoon.
Tietenkin jos ei ole opettanut koskaan edes alkeita taloudesta niin takaaminen on pirun iso riski.
Omat lapseni oppivat taloutta jo nuorina ja esim. 15 vuotiaina heillä oli käytössä visakorttini rinnakkaiskortti.
Sillä he tekivät pakollisia ostoja ja ei yhtään ainutta väärinkäytöstä ollut.
Omilla rahoilla he saivat tehdä mitä halusivat mutta niitäkin käyttivät vastuullisesti.
Kaikki voi kuvitella miten heidän talousasiat ovat nyt kun ovat täysikäisiä (nuorin 31v ja vanhin täytti 39v).
- Anonyymi
Kyllä kulujen seuranta onnistuu ihan kynällä ja paperillakin.
Excel on hyvä, jos sen taitaa. - Anonyymi
Voi myös muuttaa Helsinkiin ja tienata hyvin. Itse tiedän kun olen asunut siellä vuodesta 1997. Raha riittää. Sen tietä jokainen Helsinkiläinen.
- Anonyymi
Jos tuosta nyt muuttaa Helsinkiin koulutuksellaan X, niin usein tienata voi enemmän vain sillä, jos ei muuten töitä löydä siellä missä on. Muussa tapauksessa tienaa herkästi nettona vähemmän, elinkustannusten vuoksi.
Toki Helsingissä voi enemmän vipinän takia olla enemmän hyväpalkkasempia pestejä. Mutta usein se homma ja palkka on sama, kuin jossain muussa isossa kaupungissa tai sen lieppeillä. Niissä muissa isoissa kapungeissa ja lieppeillä ei vain asuntojen hinnat ole samat.
Ja toisin kuin ennen radion takana unelmoidessa, Helsinkiin tms. isoon kaupunkiin ei samalla tavalla tarvitse muuttaa tunteakseen olevan ns. inessä, kun voi lentää suoraan vaikka New Yorkkiin tai Las Palmasiin, ja käydä lomailemassa jossain välissä Helsingissäkin. Virtuaalinen tavoitettavuus päälle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen rakkaus sinua kohtaan ei kuole koskaan
Ihastunut olen moniin vuosien varrella mutta vain sinä jäit sydämeen enkä vaan osaa unohtaa. Olit silloin parasta elämäs481291- 1581097
- 61997
- 8782
Jättimäärä alokkaita keskeyttää asepalveluksen melkein heti "En pystynyt olemaan siellä enää"
Jättimäärä alokkaita keskeyttää asepalveluksen melkein heti – "En pystynyt olemaan siellä enää" Ennen sotaväki oli180771Unelmoin päivästä, jolloin voimme olla yhdessä.
Niin pieni kuin sydän onkin, sä oot siellä ja ne mun isot tunteet sua kohtaan ❤️Sydämeni sykähtää joka kerta kun sut nää27766Ollaanko me tyhmiä mies?
Miten ihmeessä me onnistuttiin saamaan tästä näin pitkällinen ja masokistinen kuvio. Miten? Jos toisesta tykkää, näinhä51751- 11749
- 346728
Martina Aitolehti poseeraa Ibizalla
Ihanaa! Ibiza on ihan paras paikka lomailla hengaillen, viinistä ja iltamenoista nauttien. Säpinää riittää. Aitolehti78685