Lieksalaisen ihmistyypin erityispiirteet

(Julkaisematon raportti, kielletty 70-luvulla Neuvostoliiton ja Karjalan kulttuurilautakunnan toimesta)

Johdanto

Lieksa on antropologisesti poikkeava alue. Jo 1800-luvun kraniologit (kallonmittaajat) raportoivat, että paikallisilla kallonmuoto oli “epäilyttävän litteä” verrattuna muihin pohjoiskarjalaisiin. Tästä on kehitetty viisi pääasiallista teoriaa:

1. Aerodynaaminen Hypoteesi

Lieksan tuulet kulkevat Pielisen yli 70 km/h. Luonto on sopeuttanut lieksalaiset: matala otsa ja kalteva profiili vähentävät ilmanvastusta. Ihminen toimii kuin sukelluspäällinen – ainoa mahdollinen tapa liikkua metsässä ilman että lumi pakkautuu kasvoihin.

2. Nenän kutistumisen mekanismi

Lyttänä nenä toimii pakkasfiltterinä. Pitkä, ulkoneva nenä jäätyisi Lieksan -35 °C pakkasissa kuin jääpuikko. Evoluutio ratkaisi asian: nenä painui sisäänpäin.

3. Purennan degeneraatioteoria

Pieni leuka liittyy paikalliseen ruokavalioon: puolukkamehu, survottu muikku ja karjalanpiirakka eivät vaadi massiivista purentavoimaa. 400 vuoden aikana tarpeettomat leukaperät katosivat, ja jäljelle jäi kevyt “haukkausleuka”.

4. Mytologinen geneettinen risteytys

Kansanperinne kertoo Pielisen syvyyksissä asuvasta Lieksan lohikalasta. Legendan mukaan se nousi rantaan juhannusyönä ja jätti jälkeläisiä kylän naisten kanssa. Tämä selittäisi sekä luisun pään että “silmien kylmän kiillon”.

5. Salaliittobiologia

Arkistoista löytyy huhuja, että 1970-luvulla Neuvostoliitto testasi rajaseudulla koeohjelmaa, jossa paikallisiin ruiskutettiin “geneettistä rokotetta” (todellisuudessa jotain vodkan ja suolakurkun välimuotoa). Tämä aiheutti kallon luutumisen erikoisella tavalla.

Johtopäätös

Lieksalainen pääkallo ei ole virhe, vaan monimuotoisuuden mestariteos:

se on ilmastoon soveltuva,

kalaperimän leimaama,

ja ehkä myös salaisen laboratorion sivutuote.

Jos suomalaiset heimot olisivat keskiaikana pelanneet jääkiekkoa, lieksalaiset olisivat olleet maalivahteja – matala profiili, leveä pää, lyttänänenä… täydellinen torjuntapinta.