Asuntomessut Oulussa (parku alkaa)

edes ennakkoluuloista, vaan pohjimmiltaan hintalapusta. Tavallinen tallaaja haluaa tavallisen talon, johon hänellä on varaa. Hintaluokan alapään asettuessa 450000 euroa, tavallinen tallaaja ensin hämmästyy, sitten turhautuu ja lopulta ärsyyntyy. Ymmärrys tuollaisen talon hankkimiseen ei riitä. Sitten kun vielä näiden ostajilla näyttää riittävän rahaa vielä muuhunkin. On isot veneet ja autot pihalla, kelomökki Levillä ja lomaosake Espanjassa. Ymmärrys riittäisi, jos tuo talo olisi ainoa kadehtimisen kohde, muttakun ei. Kuvaan astuu kateus, kun ymmärretään etteivät omat rahavarat riittäisi mitenkään tuollaisen rakennuttamiseen ja ylläpitoon. Tavallinen tallaaja huomaa elävänsä luokkayhteiskunnassa, jonka rappusilla hän seisoo korkeintaan keskivaiheilla, mahdollisesti sen alapuolella.

Arkkitehti taas hämmästyy tavallisien tallaajien kritiikistä, sillä hän on nähnyt paljon vaivaa kyseisen kohteen suunnittelussa. Kohteesta on saatu kenties tehtyä ainutlaatuinen, vastaavaa ei ole. Sillä saa myös nimeä ja hyviä linjoja voi käyttää tulevienkin kohteiden suunnittelussa. Arkkitehti saa yhteydenottoja ja toimeksiantoja, joista ei kysytä ensimmäiseksi, mitä se maksaa.

Älkää ymmärtäkö väärin, minulla ei ole varaa hankkia tuollaista taloa. Tai voisi olla, mutta loppuelämäni maksaisin tuota mielihaluani. Ehkä ennen kuolemaa viimeisinä eläkepäivinäni saisin maksaa viimeisen lainaerän pois. Saisi sitten velattomana kuolla pois.

Tavallinen tallaaja kyllä haluaisi tuollaisen talon, jos se ei maksaisi tavallista pientaloa enempää. Siinä olisi vain se huono puoli, että naapurillakin olisi siihen varaa. Näinollen kateusbonus jäisi kovin pieneksi. Siksi on ehkä parempi, että nuo kohteet jäävät varakkaiden yksinoikeudeksi ja yksilöllisyydeksi. Arkkitehtikin varmasti haluaisi ratkaista vähän uudempiakin asioita, kuin kodinhoitohuoneen koon ja paikan tavallisesta pientalosta. Tavallinen pientalo on kuitenkin tavalliselle tallaajalle elämän kiintopiste, koti ja linna samalla kertaa. Sen eteen saa tehdä töitä ja nähdä vaivaa. Siksi se tuntuu tavoittelemisen arvoiselta ja siksi siitä kannattaa olla onnellinen.

Niin tai näin, mutta elämä on.

T: Tavallinen tallaaja

kyse ole kirjoitti:

edes ennakkoluuloista, vaan pohjimmiltaan hintalapusta. Tavallinen tallaaja haluaa tavallisen talon, johon hänellä on varaa. Hintaluokan alapään asettuessa 450000 euroa, tavallinen tallaaja ensin hämmästyy, sitten turhautuu ja lopulta ärsyyntyy. Ymmärrys tuollaisen talon hankkimiseen ei riitä. Sitten kun vielä näiden ostajilla näyttää riittävän rahaa vielä muuhunkin. On isot veneet ja autot pihalla, kelomökki Levillä ja lomaosake Espanjassa. Ymmärrys riittäisi, jos tuo talo olisi ainoa kadehtimisen kohde, muttakun ei. Kuvaan astuu kateus, kun ymmärretään etteivät omat rahavarat riittäisi mitenkään tuollaisen rakennuttamiseen ja ylläpitoon. Tavallinen tallaaja huomaa elävänsä luokkayhteiskunnassa, jonka rappusilla hän seisoo korkeintaan keskivaiheilla, mahdollisesti sen alapuolella.

Arkkitehti taas hämmästyy tavallisien tallaajien kritiikistä, sillä hän on nähnyt paljon vaivaa kyseisen kohteen suunnittelussa. Kohteesta on saatu kenties tehtyä ainutlaatuinen, vastaavaa ei ole. Sillä saa myös nimeä ja hyviä linjoja voi käyttää tulevienkin kohteiden suunnittelussa. Arkkitehti saa yhteydenottoja ja toimeksiantoja, joista ei kysytä ensimmäiseksi, mitä se maksaa.

Älkää ymmärtäkö väärin, minulla ei ole varaa hankkia tuollaista taloa. Tai voisi olla, mutta loppuelämäni maksaisin tuota mielihaluani. Ehkä ennen kuolemaa viimeisinä eläkepäivinäni saisin maksaa viimeisen lainaerän pois. Saisi sitten velattomana kuolla pois.

Tavallinen tallaaja kyllä haluaisi tuollaisen talon, jos se ei maksaisi tavallista pientaloa enempää. Siinä olisi vain se huono puoli, että naapurillakin olisi siihen varaa. Näinollen kateusbonus jäisi kovin pieneksi. Siksi on ehkä parempi, että nuo kohteet jäävät varakkaiden yksinoikeudeksi ja yksilöllisyydeksi. Arkkitehtikin varmasti haluaisi ratkaista vähän uudempiakin asioita, kuin kodinhoitohuoneen koon ja paikan tavallisesta pientalosta. Tavallinen pientalo on kuitenkin tavalliselle tallaajalle elämän kiintopiste, koti ja linna samalla kertaa. Sen eteen saa tehdä töitä ja nähdä vaivaa. Siksi se tuntuu tavoittelemisen arvoiselta ja siksi siitä kannattaa olla onnellinen.

Niin tai näin, mutta elämä on.

T: Tavallinen tallaaja

Lue lisää

maksaa. Tavallisen tallaajan pitäisi olla huomattavasti kriittisempi kuin sellaisen suurella rahalla taloaan hankkivan. Tavallisella tallaajalla kun on loppuelämä tuossa talossaan kiinni.

kyse ole kirjoitti:

edes ennakkoluuloista, vaan pohjimmiltaan hintalapusta. Tavallinen tallaaja haluaa tavallisen talon, johon hänellä on varaa. Hintaluokan alapään asettuessa 450000 euroa, tavallinen tallaaja ensin hämmästyy, sitten turhautuu ja lopulta ärsyyntyy. Ymmärrys tuollaisen talon hankkimiseen ei riitä. Sitten kun vielä näiden ostajilla näyttää riittävän rahaa vielä muuhunkin. On isot veneet ja autot pihalla, kelomökki Levillä ja lomaosake Espanjassa. Ymmärrys riittäisi, jos tuo talo olisi ainoa kadehtimisen kohde, muttakun ei. Kuvaan astuu kateus, kun ymmärretään etteivät omat rahavarat riittäisi mitenkään tuollaisen rakennuttamiseen ja ylläpitoon. Tavallinen tallaaja huomaa elävänsä luokkayhteiskunnassa, jonka rappusilla hän seisoo korkeintaan keskivaiheilla, mahdollisesti sen alapuolella.

Arkkitehti taas hämmästyy tavallisien tallaajien kritiikistä, sillä hän on nähnyt paljon vaivaa kyseisen kohteen suunnittelussa. Kohteesta on saatu kenties tehtyä ainutlaatuinen, vastaavaa ei ole. Sillä saa myös nimeä ja hyviä linjoja voi käyttää tulevienkin kohteiden suunnittelussa. Arkkitehti saa yhteydenottoja ja toimeksiantoja, joista ei kysytä ensimmäiseksi, mitä se maksaa.

Älkää ymmärtäkö väärin, minulla ei ole varaa hankkia tuollaista taloa. Tai voisi olla, mutta loppuelämäni maksaisin tuota mielihaluani. Ehkä ennen kuolemaa viimeisinä eläkepäivinäni saisin maksaa viimeisen lainaerän pois. Saisi sitten velattomana kuolla pois.

Tavallinen tallaaja kyllä haluaisi tuollaisen talon, jos se ei maksaisi tavallista pientaloa enempää. Siinä olisi vain se huono puoli, että naapurillakin olisi siihen varaa. Näinollen kateusbonus jäisi kovin pieneksi. Siksi on ehkä parempi, että nuo kohteet jäävät varakkaiden yksinoikeudeksi ja yksilöllisyydeksi. Arkkitehtikin varmasti haluaisi ratkaista vähän uudempiakin asioita, kuin kodinhoitohuoneen koon ja paikan tavallisesta pientalosta. Tavallinen pientalo on kuitenkin tavalliselle tallaajalle elämän kiintopiste, koti ja linna samalla kertaa. Sen eteen saa tehdä töitä ja nähdä vaivaa. Siksi se tuntuu tavoittelemisen arvoiselta ja siksi siitä kannattaa olla onnellinen.

Niin tai näin, mutta elämä on.

T: Tavallinen tallaaja

Lue lisää

Tehdä yksinkertaisesta asiasta turhan monimutkainen? Arkkitehtien luomukset vaan ovat rumia ja huonoja.

pitää kirjoitti:

Tehdä yksinkertaisesta asiasta turhan monimutkainen? Arkkitehtien luomukset vaan ovat rumia ja huonoja.

> Arkkitehtin luomukset vaan ovat rumia ja huonoja.

Melkoinen yksinkertaistus. Jos näin todella olisi, voisit varmaan ryhtyä itse arkkitehdiksi ja tulla sikarikkaaksi hetkessä, kun jokainen muukin olisi samaa mieltä ja haluaisi tilata talon joltakulta muulta kuin arkkitehdeiltä.

Omasta mielestäni melkoinen osa arkkitehtien suunnittelemista taloista on ok näköisiä (ei kaikki, sillä makuja on erilaisia ja tämä sallittakoon) ja suurin osa on hyviä (sopivat asukkaiden tarpeisiin, ympäristöönsä j.ne.). Pakettiratkaisuista sen sijaan suurta osaa en pidä onnistuneina.

kyse ole kirjoitti:

edes ennakkoluuloista, vaan pohjimmiltaan hintalapusta. Tavallinen tallaaja haluaa tavallisen talon, johon hänellä on varaa. Hintaluokan alapään asettuessa 450000 euroa, tavallinen tallaaja ensin hämmästyy, sitten turhautuu ja lopulta ärsyyntyy. Ymmärrys tuollaisen talon hankkimiseen ei riitä. Sitten kun vielä näiden ostajilla näyttää riittävän rahaa vielä muuhunkin. On isot veneet ja autot pihalla, kelomökki Levillä ja lomaosake Espanjassa. Ymmärrys riittäisi, jos tuo talo olisi ainoa kadehtimisen kohde, muttakun ei. Kuvaan astuu kateus, kun ymmärretään etteivät omat rahavarat riittäisi mitenkään tuollaisen rakennuttamiseen ja ylläpitoon. Tavallinen tallaaja huomaa elävänsä luokkayhteiskunnassa, jonka rappusilla hän seisoo korkeintaan keskivaiheilla, mahdollisesti sen alapuolella.

Arkkitehti taas hämmästyy tavallisien tallaajien kritiikistä, sillä hän on nähnyt paljon vaivaa kyseisen kohteen suunnittelussa. Kohteesta on saatu kenties tehtyä ainutlaatuinen, vastaavaa ei ole. Sillä saa myös nimeä ja hyviä linjoja voi käyttää tulevienkin kohteiden suunnittelussa. Arkkitehti saa yhteydenottoja ja toimeksiantoja, joista ei kysytä ensimmäiseksi, mitä se maksaa.

Älkää ymmärtäkö väärin, minulla ei ole varaa hankkia tuollaista taloa. Tai voisi olla, mutta loppuelämäni maksaisin tuota mielihaluani. Ehkä ennen kuolemaa viimeisinä eläkepäivinäni saisin maksaa viimeisen lainaerän pois. Saisi sitten velattomana kuolla pois.

Tavallinen tallaaja kyllä haluaisi tuollaisen talon, jos se ei maksaisi tavallista pientaloa enempää. Siinä olisi vain se huono puoli, että naapurillakin olisi siihen varaa. Näinollen kateusbonus jäisi kovin pieneksi. Siksi on ehkä parempi, että nuo kohteet jäävät varakkaiden yksinoikeudeksi ja yksilöllisyydeksi. Arkkitehtikin varmasti haluaisi ratkaista vähän uudempiakin asioita, kuin kodinhoitohuoneen koon ja paikan tavallisesta pientalosta. Tavallinen pientalo on kuitenkin tavalliselle tallaajalle elämän kiintopiste, koti ja linna samalla kertaa. Sen eteen saa tehdä töitä ja nähdä vaivaa. Siksi se tuntuu tavoittelemisen arvoiselta ja siksi siitä kannattaa olla onnellinen.

Niin tai näin, mutta elämä on.

T: Tavallinen tallaaja

Lue lisää

Oulun asuntomessuilla on myös alle 300000€ taloja ja taitaa kerrostalo-osake irrota halvimmilaan alle 100000€.

Se mitä messujen talojen hinnoiksi on ilmoitettu on eri asia, kun se mitä ne on tulleet maksamaan. Suurin osa messujen rakentajista on saanut materiaaleja hyvillä alennuksilla tai ilmaiseksi. Toinen juttu on rakennusten varustelutaso. Monissa messutaloissa on steroajärjestelmiä joka huoneessa ja keittiössä vähintään kaksi kertaa kalliimmat laitteet kuin perustaloissa. Sama koskee myös sisustusmateriaaleja.

Saapa nähdä kuinka moni messukohteista on myytävänä asuntomessujen päätyttyä ilmoitettuun hintaan???

palajasjalkainen kirjoitti:

Oulun asuntomessuilla on myös alle 300000€ taloja ja taitaa kerrostalo-osake irrota halvimmilaan alle 100000€.

Se mitä messujen talojen hinnoiksi on ilmoitettu on eri asia, kun se mitä ne on tulleet maksamaan. Suurin osa messujen rakentajista on saanut materiaaleja hyvillä alennuksilla tai ilmaiseksi. Toinen juttu on rakennusten varustelutaso. Monissa messutaloissa on steroajärjestelmiä joka huoneessa ja keittiössä vähintään kaksi kertaa kalliimmat laitteet kuin perustaloissa. Sama koskee myös sisustusmateriaaleja.

Saapa nähdä kuinka moni messukohteista on myytävänä asuntomessujen päätyttyä ilmoitettuun hintaan???

Lue lisää

etteivät osallistu Ouluun, eikä Espooseen kun eivät sittenkään kykene tekemään muutakuin niitä perinnetalomuunnoksia, ja niitäkin rajatusti. Olisiko syytä täällä "huippuosaajien" maassa, tai niinhän suomalaiset itseään kuvaavat. Opetella käyttämään tuota materiaalia jota on Venäjän metsät täynnä, eli puuta. Ja tehdä siitä muutakin kuin sellua, tai hirsimökkejä.

puutalovalmistajat kirjoitti:

etteivät osallistu Ouluun, eikä Espooseen kun eivät sittenkään kykene tekemään muutakuin niitä perinnetalomuunnoksia, ja niitäkin rajatusti. Olisiko syytä täällä "huippuosaajien" maassa, tai niinhän suomalaiset itseään kuvaavat. Opetella käyttämään tuota materiaalia jota on Venäjän metsät täynnä, eli puuta. Ja tehdä siitä muutakin kuin sellua, tai hirsimökkejä.

Lue lisää

Melkein puolet Oulun asuntomessujen pientaloista on puurunkoisia ja jopa verhoiltu puulla.
Taitaa talotehtaiden poissa oloon olla jokin muu syy.

yksinkertaista kirjoitti:

> Arkkitehtin luomukset vaan ovat rumia ja huonoja.

Melkoinen yksinkertaistus. Jos näin todella olisi, voisit varmaan ryhtyä itse arkkitehdiksi ja tulla sikarikkaaksi hetkessä, kun jokainen muukin olisi samaa mieltä ja haluaisi tilata talon joltakulta muulta kuin arkkitehdeiltä.

Omasta mielestäni melkoinen osa arkkitehtien suunnittelemista taloista on ok näköisiä (ei kaikki, sillä makuja on erilaisia ja tämä sallittakoon) ja suurin osa on hyviä (sopivat asukkaiden tarpeisiin, ympäristöönsä j.ne.). Pakettiratkaisuista sen sijaan suurta osaa en pidä onnistuneina.

Lue lisää

on arkkitehtien kynästä...

Osassa asuntomessujen taloissa taas ei ole järjen hiventäkään, mutta ei se mikään ihme kun katsoi telkkarista sitä "hirvi englanniksi" selittämässä miksi hän halusi taloonsa vinot seinät jne...

talo, ja mitä se voisi kirjoitti:

maksaa. Tavallisen tallaajan pitäisi olla huomattavasti kriittisempi kuin sellaisen suurella rahalla taloaan hankkivan. Tavallisella tallaajalla kun on loppuelämä tuossa talossaan kiinni.

Lue lisää

se voisi olla ?

Se voisi olla valoisa.
Se voisi olla tilava.
Se voisi olla kodikas.
Se voisi olla ylläpitokuluiltaan kohtuullinen.
Se voisi olla rakenteellisesti kestävä.
Se voisi olla kohtuuhintaan toteutettavissa.
Se voisi olla toimiva tiloiltaan.
Se voisi olla tarkoituksenmukaisesti varustettu.
Se voisi näyttää rauhalliselta.
Se voisi sopia tontille.
Se voisi sopia ympäristöön.
Se voisi näyttää asuinrakennukselta.
Se voisi näyttää valmilta.
Se voisi olla kodintekniikaltaan helppo toteuttaa.

Siinä ei tarvitsisi olla rakenteellisesti täysin turhia nurkkia, erkkereitä, lasiseiniä, torneja, rima- tai ristikkoseiniä, tasakattoa, lippoja, vaikeasti huollettavia yksityiskohtia, ahtaita porraskuiluja, kapeita käytäviä, jyrkkiä portaita, vaikeasti kalustettavia huoneita, vinoja seiniä, umpikujia, siltoja, parvia, tolppia ja pilareita keskellä kulkuväylää tai keskellä huonetta, arkoja materiaaleja, eksoottisia, kalliita ja vaikeasti puhdistettavia pintoja ja materiaaleja joita harva edes tunnistaa tai tietää kalliiksi ensin kysymättä sen hintaa. Sen värien ei tarvitse näyttää siltä, että viikon katselun jälkeen saa migreenin tai että maalikaupan myyjä on sävyttänyt maalin huumeiden vaikutuksen alaisena. Sen ei tarvitsisi näyttää siltä, että myrsky on kiskaissut irti yhden päätyseinän. Sen ei myöskään tarvitsisi näyttää sulkisivultaan kalteroidulta apinahäkiltä, jonka rimaseinän tarkoitus lienee pitää asukit sisällä tai uteliaat ulkona.

Tässä tavallisen tallaajan toiveita arkkitehtikunnalle ja suunnittelijoille.

Rakentaminen on ihan riittävän kallista ilman turhia (rakenteellisesti) yksityiskohtia, joiden ainoa anti on visuaalinen.

"mikä toi risumuuri on tossa teidän olohuoneessa ?" Jaa-a emmä tiedä, siinä se oli kun me tähän muutettiin.

Joskus myös yksinkertainen voi olla kaunista ja samalla toimivaa. Tehtävä ei ole helppo, ei. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, jos vain selvittää hyvissä ajoin omat todelliset tarpeet ja toiveet. Laatimalla edes tilaluettelon ja toimivat tilasarjat päästään jo pitkälle. Kun huonetilat liittyvät yhteen saumattomasti, ei tarvita älyttömiä neliömääriä. Meidän talo-lehden liitteen silmäiltyäni havaitsin useassa messutalossa isot määrät hukkaneliöitä. Rikkailla ihmisillä voi olla niihin varaa, mutta harvoin tavallinen palkkatyöläinen satsaa rahojaan kymmenien neliöiden aulatiloihin, joiden ainoa käyttö on läpikulku.

Terveisin nyt vähemmän kateellinen tavallinen tallaaja.

Tavallinen tallaaja kirjoitti:

se voisi olla ?

Se voisi olla valoisa.
Se voisi olla tilava.
Se voisi olla kodikas.
Se voisi olla ylläpitokuluiltaan kohtuullinen.
Se voisi olla rakenteellisesti kestävä.
Se voisi olla kohtuuhintaan toteutettavissa.
Se voisi olla toimiva tiloiltaan.
Se voisi olla tarkoituksenmukaisesti varustettu.
Se voisi näyttää rauhalliselta.
Se voisi sopia tontille.
Se voisi sopia ympäristöön.
Se voisi näyttää asuinrakennukselta.
Se voisi näyttää valmilta.
Se voisi olla kodintekniikaltaan helppo toteuttaa.

Siinä ei tarvitsisi olla rakenteellisesti täysin turhia nurkkia, erkkereitä, lasiseiniä, torneja, rima- tai ristikkoseiniä, tasakattoa, lippoja, vaikeasti huollettavia yksityiskohtia, ahtaita porraskuiluja, kapeita käytäviä, jyrkkiä portaita, vaikeasti kalustettavia huoneita, vinoja seiniä, umpikujia, siltoja, parvia, tolppia ja pilareita keskellä kulkuväylää tai keskellä huonetta, arkoja materiaaleja, eksoottisia, kalliita ja vaikeasti puhdistettavia pintoja ja materiaaleja joita harva edes tunnistaa tai tietää kalliiksi ensin kysymättä sen hintaa. Sen värien ei tarvitse näyttää siltä, että viikon katselun jälkeen saa migreenin tai että maalikaupan myyjä on sävyttänyt maalin huumeiden vaikutuksen alaisena. Sen ei tarvitsisi näyttää siltä, että myrsky on kiskaissut irti yhden päätyseinän. Sen ei myöskään tarvitsisi näyttää sulkisivultaan kalteroidulta apinahäkiltä, jonka rimaseinän tarkoitus lienee pitää asukit sisällä tai uteliaat ulkona.

Tässä tavallisen tallaajan toiveita arkkitehtikunnalle ja suunnittelijoille.

Rakentaminen on ihan riittävän kallista ilman turhia (rakenteellisesti) yksityiskohtia, joiden ainoa anti on visuaalinen.

"mikä toi risumuuri on tossa teidän olohuoneessa ?" Jaa-a emmä tiedä, siinä se oli kun me tähän muutettiin.

Joskus myös yksinkertainen voi olla kaunista ja samalla toimivaa. Tehtävä ei ole helppo, ei. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, jos vain selvittää hyvissä ajoin omat todelliset tarpeet ja toiveet. Laatimalla edes tilaluettelon ja toimivat tilasarjat päästään jo pitkälle. Kun huonetilat liittyvät yhteen saumattomasti, ei tarvita älyttömiä neliömääriä. Meidän talo-lehden liitteen silmäiltyäni havaitsin useassa messutalossa isot määrät hukkaneliöitä. Rikkailla ihmisillä voi olla niihin varaa, mutta harvoin tavallinen palkkatyöläinen satsaa rahojaan kymmenien neliöiden aulatiloihin, joiden ainoa käyttö on läpikulku.

Terveisin nyt vähemmän kateellinen tavallinen tallaaja.

Lue lisää

tai keskustelua syntyisi tavallisista keskivertoratkaisuista, no suomalaiset tuntien alkaisi hirveä väittely kenellä olisi kaikkein tavallisin ja keskivertoisin talo. Eli tekee niin tai näin, suomalainen rutisee. Mutta rutinaa mahtuu maailmaan, ja kun se on persaukisten rutinaa, ei niin suurta lukua.

Tavallinen tallaaja kirjoitti:

se voisi olla ?

Se voisi olla valoisa.
Se voisi olla tilava.
Se voisi olla kodikas.
Se voisi olla ylläpitokuluiltaan kohtuullinen.
Se voisi olla rakenteellisesti kestävä.
Se voisi olla kohtuuhintaan toteutettavissa.
Se voisi olla toimiva tiloiltaan.
Se voisi olla tarkoituksenmukaisesti varustettu.
Se voisi näyttää rauhalliselta.
Se voisi sopia tontille.
Se voisi sopia ympäristöön.
Se voisi näyttää asuinrakennukselta.
Se voisi näyttää valmilta.
Se voisi olla kodintekniikaltaan helppo toteuttaa.

Siinä ei tarvitsisi olla rakenteellisesti täysin turhia nurkkia, erkkereitä, lasiseiniä, torneja, rima- tai ristikkoseiniä, tasakattoa, lippoja, vaikeasti huollettavia yksityiskohtia, ahtaita porraskuiluja, kapeita käytäviä, jyrkkiä portaita, vaikeasti kalustettavia huoneita, vinoja seiniä, umpikujia, siltoja, parvia, tolppia ja pilareita keskellä kulkuväylää tai keskellä huonetta, arkoja materiaaleja, eksoottisia, kalliita ja vaikeasti puhdistettavia pintoja ja materiaaleja joita harva edes tunnistaa tai tietää kalliiksi ensin kysymättä sen hintaa. Sen värien ei tarvitse näyttää siltä, että viikon katselun jälkeen saa migreenin tai että maalikaupan myyjä on sävyttänyt maalin huumeiden vaikutuksen alaisena. Sen ei tarvitsisi näyttää siltä, että myrsky on kiskaissut irti yhden päätyseinän. Sen ei myöskään tarvitsisi näyttää sulkisivultaan kalteroidulta apinahäkiltä, jonka rimaseinän tarkoitus lienee pitää asukit sisällä tai uteliaat ulkona.

Tässä tavallisen tallaajan toiveita arkkitehtikunnalle ja suunnittelijoille.

Rakentaminen on ihan riittävän kallista ilman turhia (rakenteellisesti) yksityiskohtia, joiden ainoa anti on visuaalinen.

"mikä toi risumuuri on tossa teidän olohuoneessa ?" Jaa-a emmä tiedä, siinä se oli kun me tähän muutettiin.

Joskus myös yksinkertainen voi olla kaunista ja samalla toimivaa. Tehtävä ei ole helppo, ei. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, jos vain selvittää hyvissä ajoin omat todelliset tarpeet ja toiveet. Laatimalla edes tilaluettelon ja toimivat tilasarjat päästään jo pitkälle. Kun huonetilat liittyvät yhteen saumattomasti, ei tarvita älyttömiä neliömääriä. Meidän talo-lehden liitteen silmäiltyäni havaitsin useassa messutalossa isot määrät hukkaneliöitä. Rikkailla ihmisillä voi olla niihin varaa, mutta harvoin tavallinen palkkatyöläinen satsaa rahojaan kymmenien neliöiden aulatiloihin, joiden ainoa käyttö on läpikulku.

Terveisin nyt vähemmän kateellinen tavallinen tallaaja.

Lue lisää

löytyä sittenkään niitä tavallisia talaajia kun noista taloista ja haaveista haastateltaisiin. Taitaa todellakin olla kyse vain kateudesta ja siitä ettei kykene unelmiaan toteuttamaan. Mutta se tuskin tekee niiden unelmia huonommiksi tai vähäpätöisemmäksi jotka ovat ne vaikkapa Oulussa toteuttamaan.

Arvailija kirjoitti:

Melkein puolet Oulun asuntomessujen pientaloista on puurunkoisia ja jopa verhoiltu puulla.
Taitaa talotehtaiden poissa oloon olla jokin muu syy.

ei siellä puutalovalmistajien kannata olla omalla nimellä olla mukana. Messuilla olo on kallista, kyseistä mallia ei ehkä yksilöllisenä arkkitehtisuunnitelmana edes saa monistaa, suurimmalle osalle kansasta tuollaiset talot ovat utopiaa jne. Eli messuilla olosta ei saa käytännössä mitään hyötyä.

Tavallinen tallaaja kirjoitti:

se voisi olla ?

Se voisi olla valoisa.
Se voisi olla tilava.
Se voisi olla kodikas.
Se voisi olla ylläpitokuluiltaan kohtuullinen.
Se voisi olla rakenteellisesti kestävä.
Se voisi olla kohtuuhintaan toteutettavissa.
Se voisi olla toimiva tiloiltaan.
Se voisi olla tarkoituksenmukaisesti varustettu.
Se voisi näyttää rauhalliselta.
Se voisi sopia tontille.
Se voisi sopia ympäristöön.
Se voisi näyttää asuinrakennukselta.
Se voisi näyttää valmilta.
Se voisi olla kodintekniikaltaan helppo toteuttaa.

Siinä ei tarvitsisi olla rakenteellisesti täysin turhia nurkkia, erkkereitä, lasiseiniä, torneja, rima- tai ristikkoseiniä, tasakattoa, lippoja, vaikeasti huollettavia yksityiskohtia, ahtaita porraskuiluja, kapeita käytäviä, jyrkkiä portaita, vaikeasti kalustettavia huoneita, vinoja seiniä, umpikujia, siltoja, parvia, tolppia ja pilareita keskellä kulkuväylää tai keskellä huonetta, arkoja materiaaleja, eksoottisia, kalliita ja vaikeasti puhdistettavia pintoja ja materiaaleja joita harva edes tunnistaa tai tietää kalliiksi ensin kysymättä sen hintaa. Sen värien ei tarvitse näyttää siltä, että viikon katselun jälkeen saa migreenin tai että maalikaupan myyjä on sävyttänyt maalin huumeiden vaikutuksen alaisena. Sen ei tarvitsisi näyttää siltä, että myrsky on kiskaissut irti yhden päätyseinän. Sen ei myöskään tarvitsisi näyttää sulkisivultaan kalteroidulta apinahäkiltä, jonka rimaseinän tarkoitus lienee pitää asukit sisällä tai uteliaat ulkona.

Tässä tavallisen tallaajan toiveita arkkitehtikunnalle ja suunnittelijoille.

Rakentaminen on ihan riittävän kallista ilman turhia (rakenteellisesti) yksityiskohtia, joiden ainoa anti on visuaalinen.

"mikä toi risumuuri on tossa teidän olohuoneessa ?" Jaa-a emmä tiedä, siinä se oli kun me tähän muutettiin.

Joskus myös yksinkertainen voi olla kaunista ja samalla toimivaa. Tehtävä ei ole helppo, ei. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, jos vain selvittää hyvissä ajoin omat todelliset tarpeet ja toiveet. Laatimalla edes tilaluettelon ja toimivat tilasarjat päästään jo pitkälle. Kun huonetilat liittyvät yhteen saumattomasti, ei tarvita älyttömiä neliömääriä. Meidän talo-lehden liitteen silmäiltyäni havaitsin useassa messutalossa isot määrät hukkaneliöitä. Rikkailla ihmisillä voi olla niihin varaa, mutta harvoin tavallinen palkkatyöläinen satsaa rahojaan kymmenien neliöiden aulatiloihin, joiden ainoa käyttö on läpikulku.

Terveisin nyt vähemmän kateellinen tavallinen tallaaja.

Lue lisää

Ei tietenkään tarvitse talossa olla säleitä, tolppia, pilareita, lasiseiniä, parvia, lippoja, ynnä muuta.

Eikä muuten sen paremmin pihaa, kodinhoitohuonetta ja tuulikaappia, puhumattakaan autotalleista sun muista "ökyrikkaiden hienouksista".

Koti voi silti olla valoisa, kodikas, edullinen, tarkoituksenmukaisesti varustettu, rakenteellisesti kestävä ja kaikkea mitä hyvään asumiseen vaaditaan. Suurin osa ihmisistä asuu tällaisissa kodeissa. Kerrostaloissa.

"Tavallisen tallaajan" asenne vaan on käsittämätön. En ole kuullut yhdestäkään omakotitalosta, jota ei olisi lähdetty suunnittelemaan siihen muuttavan rakennuttajan toivomien tilasarjojen pohjalta.

Se tosiasia, että eri ihmiset arvostavat eri asioita, joku säleikköjä ja värikkyyttä enemmän kuin talotehtaiden mallistojen keskiverto piparkakkuhirvityksiä tuntuu olevan tavalliselle tallaajalle jotenkin käsittämätön asia.
Tavallinen tallaaja voi varmasti suunnitella tai suunnittelutta itsensä näköisen talon ammattilaisilla. Ihmeellistä on se, että hän ei tunnu suovan tätä mahdollisuutta muille.

Eräs asia, jota arvostan pientalossa suuresti samoin kuin tavallinen tallaaja on rakennuksen sopiminen ympäristöön. Tämä onnistuu vain suunnittelemalla se siihen sopivaksi. Pakettitaloilta tämä onnistuu aniharvoin. Itse asiassa en ole nähnyt sen toteutuvan kunnolla koskaan. Heinolan messut oli siitä hyvä osoitus.

Kurssien järjestämistä on yritetty kansalaisopistojen ja rautakauppojen toimesta.
Rakennusvalvonnan tomenkuvaan kuuluu myös valistus ja tiedottaminen.

Suomessa on yleisesti kuviteltu, että rakentamisen osaamien kuuluu kansalaistaitoihin, mutta missä se on muka opittu/opetettu. Ei ainakaan peruskoulussa.

Sitten kun innostus iskee, niin rakentamaan rynnätään ilman ennakkovalmisteluja. Surullinen esimerkki on nähtävänä tuolla palstan seuraavissa otsikoissa "tavallista arkkitehtuuria".

turhuus kirjoitti:

Ei tietenkään tarvitse talossa olla säleitä, tolppia, pilareita, lasiseiniä, parvia, lippoja, ynnä muuta.

Eikä muuten sen paremmin pihaa, kodinhoitohuonetta ja tuulikaappia, puhumattakaan autotalleista sun muista "ökyrikkaiden hienouksista".

Koti voi silti olla valoisa, kodikas, edullinen, tarkoituksenmukaisesti varustettu, rakenteellisesti kestävä ja kaikkea mitä hyvään asumiseen vaaditaan. Suurin osa ihmisistä asuu tällaisissa kodeissa. Kerrostaloissa.

"Tavallisen tallaajan" asenne vaan on käsittämätön. En ole kuullut yhdestäkään omakotitalosta, jota ei olisi lähdetty suunnittelemaan siihen muuttavan rakennuttajan toivomien tilasarjojen pohjalta.

Se tosiasia, että eri ihmiset arvostavat eri asioita, joku säleikköjä ja värikkyyttä enemmän kuin talotehtaiden mallistojen keskiverto piparkakkuhirvityksiä tuntuu olevan tavalliselle tallaajalle jotenkin käsittämätön asia.
Tavallinen tallaaja voi varmasti suunnitella tai suunnittelutta itsensä näköisen talon ammattilaisilla. Ihmeellistä on se, että hän ei tunnu suovan tätä mahdollisuutta muille.

Eräs asia, jota arvostan pientalossa suuresti samoin kuin tavallinen tallaaja on rakennuksen sopiminen ympäristöön. Tämä onnistuu vain suunnittelemalla se siihen sopivaksi. Pakettitaloilta tämä onnistuu aniharvoin. Itse asiassa en ole nähnyt sen toteutuvan kunnolla koskaan. Heinolan messut oli siitä hyvä osoitus.

Lue lisää

Mutta jos katsoo Ruotsin markkinoita, ja talotehtaiden valikoimia. Ei voi kuin hämmästellä tätä meidän "perinnetalo" huumaa, ja sitä että ainoa kelvollinen asumus ihmiselle on muunnos tuosta perinnetyylistä. Kaikki muu on muutamien mielestä turhaa ja tuomittavaa. Pitäisi kai asua luolissa edelleen.

turhuus kirjoitti:

Ei tietenkään tarvitse talossa olla säleitä, tolppia, pilareita, lasiseiniä, parvia, lippoja, ynnä muuta.

Eikä muuten sen paremmin pihaa, kodinhoitohuonetta ja tuulikaappia, puhumattakaan autotalleista sun muista "ökyrikkaiden hienouksista".

Koti voi silti olla valoisa, kodikas, edullinen, tarkoituksenmukaisesti varustettu, rakenteellisesti kestävä ja kaikkea mitä hyvään asumiseen vaaditaan. Suurin osa ihmisistä asuu tällaisissa kodeissa. Kerrostaloissa.

"Tavallisen tallaajan" asenne vaan on käsittämätön. En ole kuullut yhdestäkään omakotitalosta, jota ei olisi lähdetty suunnittelemaan siihen muuttavan rakennuttajan toivomien tilasarjojen pohjalta.

Se tosiasia, että eri ihmiset arvostavat eri asioita, joku säleikköjä ja värikkyyttä enemmän kuin talotehtaiden mallistojen keskiverto piparkakkuhirvityksiä tuntuu olevan tavalliselle tallaajalle jotenkin käsittämätön asia.
Tavallinen tallaaja voi varmasti suunnitella tai suunnittelutta itsensä näköisen talon ammattilaisilla. Ihmeellistä on se, että hän ei tunnu suovan tätä mahdollisuutta muille.

Eräs asia, jota arvostan pientalossa suuresti samoin kuin tavallinen tallaaja on rakennuksen sopiminen ympäristöön. Tämä onnistuu vain suunnittelemalla se siihen sopivaksi. Pakettitaloilta tämä onnistuu aniharvoin. Itse asiassa en ole nähnyt sen toteutuvan kunnolla koskaan. Heinolan messut oli siitä hyvä osoitus.

Lue lisää

muiden lausuntoja: "Eikä muuten sen paremmin pihaa, kodinhoitohuonetta ja tuulikaappia, puhumattakaan autotalleista sun muista "ökyrikkaiden hienouksista".

Nuo kaikki on mahdollista toteuttaa tontin antamien mahdollisuuksien ja kerrosalan rajoissa. Väitinkö KHH:n tai tuulikaapin olevan tarpeetonta yleellisyyttä ?

Jos olet mahdollisesti arkkitehti, ymmärrät varmasti kirjoituksen kritisoivan ensitilassa pelkkiin visuaalisiin arvoihin keskittyvää suunnittelua. Jos kohteessa on useita yksityiskohtia, joilla ei ole muuta virkaa kuin antaa "ilmeikkyyttä", ovat ne usein turhia.

Saa rakennus olla ilmeikäs ja linjakas, mutta esimerkiksi umpikujaan johtavalla parvella ei ole oikeasti mitään virkaa. Jos suunnitelija ei pysty perustelemaan minkäänlaista tarvetta jollekkin tietylle yksityiskohdalle, eikö olisi syytä kyseenalaistaa kyseisen yksityiskohdan tarpeellisuus ylipäätään.

Luettelin aiemmassa viestissä vastaantulleita yksityiskohtia, joille en itse keksinyt muuta selitystä kuin ulkonäkön ja ilmeikkyyden tavoittelun. En usko olevani ainoa noiden yksityiskohtien ihmettelijä.

En minä ainakaan halua maksaa tuhansia euroja olohuonetta jakavasta risumuurista, jonka arvo omissa silmissäni on lähinnä lämpöarvo, jonka voisi ottaa talteen rakennuksen tulisijassa.

Jos sinä ja kolleegasi keskittyisitte perusteltuihin rakaisuihin ja koettaisitte oman linjan hakemisen sijaan tekemään koteja, ettekä taloja tai kohteita, oltaisiin jo pitkällä. Montako kertaa olet uskaltanut kysyä asiakkaaltasi, MITKÄ kohdat hän haluaisi kyseenalaistaa suunnitelmassasi.

Itse en taas voi uskoa, että esimerkiksi Oulun asuntomessujen kohteissa on lähdetty liikkelle suurista aulatiloista, jotka toimivat vain läpikulkutiloina. Varastotilaa on useassa kohteessa monessa kerroksessa siellä täällä. En voi uskoa noiden kaikkien sisältyvän tarkkoihin ennakkosuunnitelmiin, vaan lähinnä pakonomaiseen sijoitteluun suunittelun loppuvaiheessa.

Suon mielelläni mahdollisuuden teettää aivan haluamansalaisen talon jokaikiselle ihmiselle. Makuja on erilaisia, mutta onko synti sanoa ääneen, mitä itse EI halua ? Ja jos vielä lopuksi toteaa Oulun asuntomessujen parhaan puolen - ei ruuhkaa, voidaanko sanoa että ollaan onnistuttu ihan täydellisesti ? Mielestäni ei.

Tavallinen tallaaja

palajasjalkainen kirjoitti:

Oulun asuntomessuilla on myös alle 300000€ taloja ja taitaa kerrostalo-osake irrota halvimmilaan alle 100000€.

Se mitä messujen talojen hinnoiksi on ilmoitettu on eri asia, kun se mitä ne on tulleet maksamaan. Suurin osa messujen rakentajista on saanut materiaaleja hyvillä alennuksilla tai ilmaiseksi. Toinen juttu on rakennusten varustelutaso. Monissa messutaloissa on steroajärjestelmiä joka huoneessa ja keittiössä vähintään kaksi kertaa kalliimmat laitteet kuin perustaloissa. Sama koskee myös sisustusmateriaaleja.

Saapa nähdä kuinka moni messukohteista on myytävänä asuntomessujen päätyttyä ilmoitettuun hintaan???

Lue lisää

Ilmoitetut hinnat oli laskettu tietokoneella juuri vertailukelpoisten hintojen saamiseksi. Jotkut väittävät laskeneensa samalla ohjelmalla oman talonsa hinnan ja budjetin päätyneen reilusti alakanttiin vaikka mitään merkittäviä yllätyksiä ei rakennusvaiheessa tullutkaan.

Kustannustaso ansaitsee kyllä ihmetteltyn, kun vielä muistetaan että esitetty luku on vain talon hinta ja siihen ei sisälly piharakennelmia tai -töitä. Oulussahan oli vähän kärjistäen joka talossa tiilirakenteinen 70 m2 kahden auton talli tai parhaassa tapauksessa talli ja 50 neliön yksiö au-pairia varten. Todennäköisesti suurimmassa osassa taloja kaiken tontilla olevan mutta talon ulkopuolelle jäävän (tallit, muurit, kiveykset, maakellarit ym.ym.) rakentaminen maksaisi tavallisen tallaajan koko omakotitalon verran.

Tavallinen tallaaja kirjoitti:

se voisi olla ?

Se voisi olla valoisa.
Se voisi olla tilava.
Se voisi olla kodikas.
Se voisi olla ylläpitokuluiltaan kohtuullinen.
Se voisi olla rakenteellisesti kestävä.
Se voisi olla kohtuuhintaan toteutettavissa.
Se voisi olla toimiva tiloiltaan.
Se voisi olla tarkoituksenmukaisesti varustettu.
Se voisi näyttää rauhalliselta.
Se voisi sopia tontille.
Se voisi sopia ympäristöön.
Se voisi näyttää asuinrakennukselta.
Se voisi näyttää valmilta.
Se voisi olla kodintekniikaltaan helppo toteuttaa.

Siinä ei tarvitsisi olla rakenteellisesti täysin turhia nurkkia, erkkereitä, lasiseiniä, torneja, rima- tai ristikkoseiniä, tasakattoa, lippoja, vaikeasti huollettavia yksityiskohtia, ahtaita porraskuiluja, kapeita käytäviä, jyrkkiä portaita, vaikeasti kalustettavia huoneita, vinoja seiniä, umpikujia, siltoja, parvia, tolppia ja pilareita keskellä kulkuväylää tai keskellä huonetta, arkoja materiaaleja, eksoottisia, kalliita ja vaikeasti puhdistettavia pintoja ja materiaaleja joita harva edes tunnistaa tai tietää kalliiksi ensin kysymättä sen hintaa. Sen värien ei tarvitse näyttää siltä, että viikon katselun jälkeen saa migreenin tai että maalikaupan myyjä on sävyttänyt maalin huumeiden vaikutuksen alaisena. Sen ei tarvitsisi näyttää siltä, että myrsky on kiskaissut irti yhden päätyseinän. Sen ei myöskään tarvitsisi näyttää sulkisivultaan kalteroidulta apinahäkiltä, jonka rimaseinän tarkoitus lienee pitää asukit sisällä tai uteliaat ulkona.

Tässä tavallisen tallaajan toiveita arkkitehtikunnalle ja suunnittelijoille.

Rakentaminen on ihan riittävän kallista ilman turhia (rakenteellisesti) yksityiskohtia, joiden ainoa anti on visuaalinen.

"mikä toi risumuuri on tossa teidän olohuoneessa ?" Jaa-a emmä tiedä, siinä se oli kun me tähän muutettiin.

Joskus myös yksinkertainen voi olla kaunista ja samalla toimivaa. Tehtävä ei ole helppo, ei. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, jos vain selvittää hyvissä ajoin omat todelliset tarpeet ja toiveet. Laatimalla edes tilaluettelon ja toimivat tilasarjat päästään jo pitkälle. Kun huonetilat liittyvät yhteen saumattomasti, ei tarvita älyttömiä neliömääriä. Meidän talo-lehden liitteen silmäiltyäni havaitsin useassa messutalossa isot määrät hukkaneliöitä. Rikkailla ihmisillä voi olla niihin varaa, mutta harvoin tavallinen palkkatyöläinen satsaa rahojaan kymmenien neliöiden aulatiloihin, joiden ainoa käyttö on läpikulku.

Terveisin nyt vähemmän kateellinen tavallinen tallaaja.

Lue lisää

Hyvä kirjoitus pitkästä aikaa. Varsinkin nuo kestävyys-, käytettävyys- ja ylläpitokustannusnäkökohdat ovat yleensä paljon merkittävämpiä talon omistajalle/käyttäjälle kuin arkkitehdille.

Se näkyi Oulussakin mm. juuri noina rimaulkoseininä ja paikoin lähes olemattomina räystäinä. Arkkitehdit onnistuisivat kyllä itsekin pienentämään kuilua tavallisiin tallaajiin jos he pystyisivät useammin perustelemaan ratkaisunsa sellaisillä näkökohdilla joita talon ostaja arvostaa.

Kylläpä näytti ulkopäin muuten helevetin rumilta lähes joka ainoa. Sisältäpäin oli taas useimmissa taloissa viihtyisää ja mukavan näköistä. Tavallinen tallaaja ei nyt kuitenkaan rakenna 200 neliön omakotitaloa, kun ei noita lapsiakaan ole kuin yksi eikä perheellämme bruttotulojakaan edes kuutta kiloeuroa.

Turha sitä arkkitehitiä on ainoastaan parjata, kun talojen suunnittelemiseen pitäisi osallistua arkkitehdin kanssa yhdessä LVI-, rakenne ja sähkösuunnittelijakin. Rakennesuunnittelija vastaa rakennuksen teknisistä ratkaisuista kuten ulkovaipan rakenteesta kaikkine materiaaleineen.

Messualueella on poikkeuksellisen voimakaat rakentamista määräävät ja ohjaavat tekijät kuten asemakaava ja rakentamistapaohjeet. Nämä määrittelevät mm. käytettyt materiaalit ja värit ja rakennusoikeuden. Jos edellä mainutut asiat eivät mielytä niin vika on asemakaavan suunnittelijoissa ja viimekädessä sen hyväksyneissä kunnallispolitikoissa.
Kaavan valmistelussa on kuultava myös kansaa tai kansa voi esittää kaavan valmistelijoille virallisia kysymyksiä - kuinka moni teistä on yrittänyt vaikuttaa joskus maankäytönsuunnitteluun ja kaavoitukseen?

Motto: Sairauden hoito tulee puolta halvemmaksi puoskarilla.

ja seurauksista kirjoitti:

Turha sitä arkkitehitiä on ainoastaan parjata, kun talojen suunnittelemiseen pitäisi osallistua arkkitehdin kanssa yhdessä LVI-, rakenne ja sähkösuunnittelijakin. Rakennesuunnittelija vastaa rakennuksen teknisistä ratkaisuista kuten ulkovaipan rakenteesta kaikkine materiaaleineen.

Messualueella on poikkeuksellisen voimakaat rakentamista määräävät ja ohjaavat tekijät kuten asemakaava ja rakentamistapaohjeet. Nämä määrittelevät mm. käytettyt materiaalit ja värit ja rakennusoikeuden. Jos edellä mainutut asiat eivät mielytä niin vika on asemakaavan suunnittelijoissa ja viimekädessä sen hyväksyneissä kunnallispolitikoissa.
Kaavan valmistelussa on kuultava myös kansaa tai kansa voi esittää kaavan valmistelijoille virallisia kysymyksiä - kuinka moni teistä on yrittänyt vaikuttaa joskus maankäytönsuunnitteluun ja kaavoitukseen?

Motto: Sairauden hoito tulee puolta halvemmaksi puoskarilla.

Lue lisää

Asemakaavan on tehnyt myös arkkitehti! Tärkeämpää on oman kädenjäljen erottuminen kuin työn tulos. En ole vielä kuullut, että perustellutkaan muutokset kaavasuunnitelmiin olisivat menneet läpi. Yrittäneitä riittää - vaikkapa matkakeskuksen tapauksessa.

Oulussa ei taida olla 50 vuoteen rakennettu ainakaan keskustan läheisyyteen yhtään korttelia, jota viitsisi esim. vieraille esitellä. Osittain syynä on tietenkin päättäjien saamattomuus, mutta suunnittelijoita se ei päästä pälkähästä.

Rakennesuunnittelija ei töpeksisi Finlandia-talon kanssa yhä uudelleen!

Jos lähtee käymään automessuilla, ei sielläkään usein näe niitä -91 corolloja, joilla "vain tällaiset tavalliset ihmiset" ajavat. Elektroniikkamessuillakin on niin isoja näyttöjä ja hifimessuilla hienoja vempeleitä, että ei niihin ole varaa. Silti jos jokin aihe minua kiinnostaa, innostun myös messuilla esiteltävistä tuotteista liittyen aiheeseen.

Onhan totta, että kustannuksilla on ratkaiseva merkitys, mutta asuntomessujen ideana on tuoda esille asumiseen liittyviä seikkoja, jotka voi toteuttaa monessa hintaluokassa. (Se seikka että vaatteiden silittäminen huoneessa jossa on iso ikkuna, on kivempaa, ei ideana maksa paljoa.)

"Arkkitehdin suunnittelemista" voi saada hyviäkin ideoita, joita voi sitten soveltaa "talotehtaan miehen piirtämässä" talossa.

Pyhätehti kirjoitti:

Jos lähtee käymään automessuilla, ei sielläkään usein näe niitä -91 corolloja, joilla "vain tällaiset tavalliset ihmiset" ajavat. Elektroniikkamessuillakin on niin isoja näyttöjä ja hifimessuilla hienoja vempeleitä, että ei niihin ole varaa. Silti jos jokin aihe minua kiinnostaa, innostun myös messuilla esiteltävistä tuotteista liittyen aiheeseen.

Onhan totta, että kustannuksilla on ratkaiseva merkitys, mutta asuntomessujen ideana on tuoda esille asumiseen liittyviä seikkoja, jotka voi toteuttaa monessa hintaluokassa. (Se seikka että vaatteiden silittäminen huoneessa jossa on iso ikkuna, on kivempaa, ei ideana maksa paljoa.)

"Arkkitehdin suunnittelemista" voi saada hyviäkin ideoita, joita voi sitten soveltaa "talotehtaan miehen piirtämässä" talossa.

Lue lisää

Aiemmin asuntomessuja olisi edes jollain tavalla voinut verrata autonäyttelyihin, joissa monet meistä pistäytyvät. Oulun messuille vertailukohtana voisi todellakin pitää automessuja ns. konseptimalleineen. Harva lienee käynyt, ellei ole toimittaja.

EsaH kirjoitti:

Aiemmin asuntomessuja olisi edes jollain tavalla voinut verrata autonäyttelyihin, joissa monet meistä pistäytyvät. Oulun messuille vertailukohtana voisi todellakin pitää automessuja ns. konseptimalleineen. Harva lienee käynyt, ellei ole toimittaja.

Lue lisää

ratkaisuja, kuten tuossa edellisessä koitettiin kertoa. Ei niitä messutaloja ole tarkoitettu "luettavaksi" kuin raamattua, toisaalta löytäähän monet tuostakin kirjasta oman näköisensä tulkinnan - joten ehkäpä sittenkin. Siis suvaitsevaisuutta.

EsaH kirjoitti:

Aiemmin asuntomessuja olisi edes jollain tavalla voinut verrata autonäyttelyihin, joissa monet meistä pistäytyvät. Oulun messuille vertailukohtana voisi todellakin pitää automessuja ns. konseptimalleineen. Harva lienee käynyt, ellei ole toimittaja.

Lue lisää

Autonäyttelyn vastine voisi olla myytävänä olevan talon esittely, eli ns. näyttö.

ja seurauksista kirjoitti:

Turha sitä arkkitehitiä on ainoastaan parjata, kun talojen suunnittelemiseen pitäisi osallistua arkkitehdin kanssa yhdessä LVI-, rakenne ja sähkösuunnittelijakin. Rakennesuunnittelija vastaa rakennuksen teknisistä ratkaisuista kuten ulkovaipan rakenteesta kaikkine materiaaleineen.

Messualueella on poikkeuksellisen voimakaat rakentamista määräävät ja ohjaavat tekijät kuten asemakaava ja rakentamistapaohjeet. Nämä määrittelevät mm. käytettyt materiaalit ja värit ja rakennusoikeuden. Jos edellä mainutut asiat eivät mielytä niin vika on asemakaavan suunnittelijoissa ja viimekädessä sen hyväksyneissä kunnallispolitikoissa.
Kaavan valmistelussa on kuultava myös kansaa tai kansa voi esittää kaavan valmistelijoille virallisia kysymyksiä - kuinka moni teistä on yrittänyt vaikuttaa joskus maankäytönsuunnitteluun ja kaavoitukseen?

Motto: Sairauden hoito tulee puolta halvemmaksi puoskarilla.

Lue lisää

Arkkitehdit ovat niin itsepäistä kansaa,että ne eivät anna suunnitelmistaan piiruakaan periksi,kun he saavat jotakin päähänsä sitä ei käännä kukaan..kuka nyt 'hyvää' suunnitelmaa voisi moittia? Sen olen vierestä nähnyt.
ja toiseksi se on raha joka jyllää,kyllä se kelpaa,kun sitä tarjotaan runsaammalla kädellä

EsaH kirjoitti:

Asemakaavan on tehnyt myös arkkitehti! Tärkeämpää on oman kädenjäljen erottuminen kuin työn tulos. En ole vielä kuullut, että perustellutkaan muutokset kaavasuunnitelmiin olisivat menneet läpi. Yrittäneitä riittää - vaikkapa matkakeskuksen tapauksessa.

Oulussa ei taida olla 50 vuoteen rakennettu ainakaan keskustan läheisyyteen yhtään korttelia, jota viitsisi esim. vieraille esitellä. Osittain syynä on tietenkin päättäjien saamattomuus, mutta suunnittelijoita se ei päästä pälkähästä.

Rakennesuunnittelija ei töpeksisi Finlandia-talon kanssa yhä uudelleen!

Lue lisää

Eikä kaavoituksesta vastaa vain arkkitehdit?
Kaavaosastolla on liuta insinöörejä, diplomiinsinöörejä, hortenoomeja, suunnittelumaantieteilijöitä ja lopuksi kaavan hyväksyvät vaaleilla valitut politikot.
Ei kai arkkitehtikään ole mikään ylintä päätösvaltaa käyttävä jumala?

Ei se arkkitehti ole mikään kuningas, kun valvovan mestarin palkkio on monesti paljon suurempi.