Jumala on kuollut- teologia

Anonyymi-ap

Keinoälyn haravointia lyhyesti: "Jumala on kuollut" on kuuluisan saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen tunnettu lausahdus, ei teologia itsessään, vaikka se on vaikuttanut merkittävästi myöhempään teologiseen ajatteluun, erityisesti postmodernismiin ja teologiaan. Se on ilmaus siitä, että Jumala ei enää ole länsimaisen kulttuurin ja etiikan perustana, mikä pakottaa ihmiset luomaan omat arvonsa.

Miten termiä käytetään:

Filosofinen lausahdus: "Jumala on kuollut" on Nietzschen alkuperäinen lausahdus, joka löytyy hänen teoksistaan Iloinen tiede ja Näin puhui Zarathustra.
Kulttuurinen merkitys: Lausetta pidetään usein modernin ajan kulttuurisen nihilismin ja uskonnon merkityksen vähenemisen symbolina.
Vaikutus teologiaan: Vaikka lause ei ole teologinen oppi, se on inspiroinut ja haastanut monia teologeja, jotka ovat yrittäneet vastata sen esittämään haasteeseen.
Postmoderni teologia: "Jumala on kuollut" -ajattelulla on yhteyksiä postmoderniin teologiaan, jossa tutkitaan uskontoa ja Jumalan käsitettä uudesta, kriittisemmästä näkökulmasta. "
Tämä kuuuisa termi on perustunut ateismille, joka kieltää jumaluuksien olemassaolon. Silti se on, tosin väärin ymmärrettynä, nykypäivän liberaalin sekaideologian seassa.

3

85

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Jumalan kuolema" on pitkä prosessi, jossa on otettu merkittäviä askelia viimevuosikymmeninäkin.

      Nietzsche kuoli 1900, jolloin elettiin valistusajan jälkeen ehkä toista sekularisaation ja liberalisaation aaltoa Keski-Euroopassa. Suomeen nämä aallot näkyivät vuoden 1906 yleisessä ja yhteläisessä äänioikeudessa, jossa ensimmäisenä maailmassa naiset saattoivat peräti asettua ehdokkaaksi valtakunnallisissa vaaleissa (Uudessa Seelannissa naisilla oli aiemmin äänioikeus, mutta ei vaalikelpoisuutta).

      Suomi oli 1900-luvun alussa vielä hyvin umpiuskonnollinen, mikä näkyy jopa sisällissodan jälkeen punavankien kirjeissä omaisilleen, joissa on vahvan uskonnollista kieltä. Niissä toivotellaan Jumalan siunausta ja vanki voi kertoa lohduttautuvansa sillä, että hän näkee läheisensä taas taivaassa jos saa kuolemantuomion jne.

      Uskonnonvapaus (jota oli vaatinut jo 1880-luvulla esimerkiksi ehkä merkittävin autonomia-ajan valtiomies Leo Mechelin) saatiin lakiin 1922.

      Lähihistoriasta mieleen on jäänyt Rehn - Ahtisaari presidentinvaalit, joihin liittyvässä televisiokeskustelussa yksi aihe oli se, uskovatko ehdokkaan Jeesuksen historiallisuuteen (ja molemmat tietenkin vakuuttelivat uskovansa). Nyt 2020-luvulla moisen uskonnollisen kysymyksen esilleottaminen vaalikeskustelussa tuntuisi absurdilta.

      Jumala kuolee hitaasti mutta vääjäämättä.

      • Anonyymi

        "....1906 yleisessä ja yhteläisessä äänioikeudessa, jossa ensimmäisenä maailmassa naiset saattoivat peräti asettua ehdokkaaksi valtakunnallisissa vaaleissa"

        Muistutettakoon, että vuoden 1906 uudessa vaalilaissa valtaosa miehistäkin sai ensimmäistä kertaa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden. Kysymys ei ollut vain naisten oikeuksista vaan paljon suuremmasta periaatteellisesta muutoksesta demokratian suuntaan.


    • Anonyymi

      Fyysisesti emme jumalaa välttämättä tarvitse. Leipä ja puuro meitä elättää kehdosta hautaan. Siinä välissä kuitenkin ihmisellä on tarve myös miettiä henkisempiä asioita. Kommunismi antoi vastauksen että olemme tähtipölyä ja muuta ei ole. Aika synkkää oli ja antoi johtajilleen vapauden salassa riistää alamaisiltaan. Sama meno jatkuu nykyvenäjällä vaikka kirkon johto onkin valjastettu maan diktaattorien linjalle. Usko on henkilökohtaista ja voi sanoa että uskoni on heikko mutta toivoni on voimakas. Toivon menetys on menetyksistä pahin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      294
      4791
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      135
      3076
    3. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      53
      2995
    4. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1551
    5. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      227
      1252
    6. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1199
    7. Yksikään persu ei ole saanut Nobelin palkintoa

      Kertoo paljon persujen älyn puutteesta. Demareista mm. Ahtisaari on kyseisen palkinnon saanut.
      Maailman menoa
      7
      1016
    8. Miten antaa merkki hyvin eri ikäiselle miehelle, että kertoisi toiveensa ja ajatuksensa?

      Olen pitkään pitänyt miehestä, joka myös varmasti minusta. Hän ei tosin kerro ihastumisesta, eli voi hyvin olla, että tu
      Ikävä
      78
      1001
    9. Paskalaista valokuitulakiin

      Nyt maksajiksi joutuvat kaupunkilaiset eivätkä mökkiensä ulkohuusseissa kakistelevat mummot. Nimittäin EU määrää jokais
      Maailman menoa
      52
      989
    10. Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme

      Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu
      Ikävä
      58
      981
    Aihe