Tiedepalsta.fi

Noudatan pilkulleen, mutta moderaattorit tulkitsevat ja käyttävät niitä tekosyitä, vaikken minä sellaisiin syyllisty muuta kuin heidän mielestään. Ja heillä on valta. Minä olen voimaton. Se on raukkamaista.

Sanovat että julistan, kun vaan esitän oman käsitykseni asiasta, kuten sananvapauteen kuuluu.

Sanovat, että flodaan ja jankutan ja toistan, kun olen vaan kohtelias ja vastaan kysymyksiin ja perustelen kun kerran vaaditaan.

Kun jankataan, siinä on kaksi, ja minusta se toinen on syyllinen silloin, tai molemmat, minä olen kuitenkin se asiallinen osapuoli. Moderaattorit itse syyllistyvät sääntörikkomuuksiin. Eikä siitä saa huomauttaa.

Sanotaan että olen epätieteellinen. Minusta vastapuoli. Eikä kaikki ole tieteellistä filosofiassa.

Selittävät ja selittävät. Tekosyitä ne ovat, ja tiedeuskon sensuuri tässä on kyseessä. Ei tiedettä, ei vapaata keskustelua.

Se on kyllä totta, että vertaisarviointi tieteessä on nyt samanlaista. Sen takia tieteen kärki on siirtynyt yleisiin foorumeihin somessa ja kotisivuille eri koukukunnille, eikä ole niinkään tiedelehdissä, kuten kuuluisi.

"Olipa hyvä ja selkeä tällä kertaa Ollin kommentti. "

Tulee hakematta mieleen sanonta: Kuka kissan hännän ...

Ollin kommentti oli kaikkea muuta kuin hyvä ja selkeä. Eihän Olli näköjään tiedä edes mitä sananvapaudella ja tieteen vapaudella tarkoitetaan.

Tuohan oli oikein asiallinen vastaus. Johan täällä jo osoitat, että julistat vain, eikä sinua kiinnosta miten asiat oikeasti toimivat. Pitkälti siis teet tuota samaa kuin mistä sinua tuollakin huomautetaan. Täällä saat sekoilla, joten pysyttele vain täällä. Tai tee oma keskustelupalsta.

Ja sinulle on täälläkin kerrottu lukemattomia kertoja, että he saavat tehdä omalla sivustollaan mitä vain.

Ja ymmärrätkö edes tuon viestin minkä laitoit tänne itse? Ilmeisesti et, koska kiihkoissasi kinuat sinne takaisin.

Tämä on lähinnä säälittävää, kun itket täällä toisen sivuston moderointia vähän väliä. Normaalisti henkilö olisi jo siirtynyt muualle. En kyllä usko, että sinua jaksettaisiin kuunnella millään muullakaan moderoidulla alustalla, mutta testaamalla saisit sen selville. Jos kaikkialta tulisi porttikieltoja, niin henkilön luulisi ymmärtävän ettei ehkä olekaan niin oikeassa kuin luulee olevansa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan oli oikein asiallinen vastaus. Johan täällä jo osoitat, että julistat vain, eikä sinua kiinnosta miten asiat oikeasti toimivat. Pitkälti siis teet tuota samaa kuin mistä sinua tuollakin huomautetaan. Täällä saat sekoilla, joten pysyttele vain täällä. Tai tee oma keskustelupalsta.

Ja sinulle on täälläkin kerrottu lukemattomia kertoja, että he saavat tehdä omalla sivustollaan mitä vain.

Ja ymmärrätkö edes tuon viestin minkä laitoit tänne itse? Ilmeisesti et, koska kiihkoissasi kinuat sinne takaisin.

Tämä on lähinnä säälittävää, kun itket täällä toisen sivuston moderointia vähän väliä. Normaalisti henkilö olisi jo siirtynyt muualle. En kyllä usko, että sinua jaksettaisiin kuunnella millään muullakaan moderoidulla alustalla, mutta testaamalla saisit sen selville. Jos kaikkialta tulisi porttikieltoja, niin henkilön luulisi ymmärtävän ettei ehkä olekaan niin oikeassa kuin luulee olevansa.

Lue lisää

Kirjoitan, koska siellä on porttikielto. Ei voi siellä puolustautua.

Naturalismi suhteen: Ei ole pakko olla naturalismin kannalla. Minusta Jumalan, henkimaailman ja luomisen saa olettaa filosofiassa ja tieteessä ja niin saadaan paremmat teoriat kuin ilman.

BBn suhteen: "Ensin he eivät huomioi sinua, sitten he nauravat sinulle, sitten he taistelevat sinua vastaan, sitten sinä voitat" (Gandhi). BB tulee kaatumaan tieteessä, ja silloin minä olen ollut oikeassa ja BB dogmaatikot väärässä.

Voidaan sanoa myös niin, että ensin floppaat, sitten vastustavat, sitten esittävät käsitykset ominaan, eli ottavat itse kunnian keksinnöistä ja lopuksi vesittävät vielä keksinnöt jos voivat.

Muut tavat ovat käytännössä osoittautuneet huonommiksi.

Ei pidä enää paikkaansa tieteessä, ei luonnontieteissä, ei missään, varsinkaan filosofiassa.

Sananvapauden tarkoitus toteutuu muuten, mutta oman käsityksen vapaa ilmaus kuuluu siihen, eikä sitä saa väittää julistamiseksi tai häiriköinniksi tms jos se asiallisesti oikeassa kohdassa tapahtuu. Tämä on ainoa kohta mitä rikotaan. Oman käsityksen ilmaisun vapaus.

Hypoteesien täytyy olla falsifoitavissa empiirisesti. Naturalismia, jota juuri kritisoin. Pitää hyväksyä muutkin tieteen Filosofiat.

Teististen oletusten arvo tieteelle. Tottakai pitäisi olla vapaus niihin. Ei ole.

Perustelujen esittäminen. Sitähän minä juuri yritän tehdä, mutta aina silloin bannataan. Minä en saa perustella. Muut saa.

Jankutusta. Syy siihen en ole minä. Minä yritän saada perustella asiallisesti, mutta se estetään, koska vain BB ja naturalismi ovat sallittuja ja tieteellisiä.

Juuri näistä näistä keskustellaan, väitellään, ja se muuttuu turhaksi kiistelyksi, ja sitten asiallinen keskustelu estetään väittämällä että juuri minä rikon sääntöjä eikä vastapuoli. Säännöt sallivat sellaisen keskustelun asianmukaisissa osioissa, joita siellä on.

Sinäkin vaan olet naturalismin kannalla ja pidät siitä irtautumista epötieteemlisenä. Ei se ole, se vaan on erilainen näkemys tieteestä ja filosofiasta. Oikeasti pitäisi olla yhtä sallittu tueteessä kuin naturalismin. Muttei tosiaan ole.

Aika paljon on kyse tiedeyhteisöstä. Se on naturalistinen tällä hetkellä, eikä salli muuta. Diktatuuri on jo siellä, eikä se yhteisö tietenkään itse koe itseään millään tavoin vääräksi, mutta BBn vastustaja ja teisti kokee sen ilmaston epätieteelliseksi ja sensuuria harjoittavaksi.

Tottakai foorumi saa olla niin puhtaasti naturalistinen kuin haluaa. Yritin muuttaa asian vapaammaksi, paremmaksi ja näin tieteellisemmäksi, ja olen ilmeisesti epäonnistunut. Vika on koko tiedeyhteisössä. Kestää kauan ennenkuin vapaus taas koittaa.

Rauhaa. Rakkaus ja totuus ja vapaus valitkoon. Edes tieteessä ja kulttuurielämässä. Täällä ei tarvita diktaattoreita ja oikeassa olijoita. Minäkin syyllistyn siihen välillä, kun olen kerran löytänyt uskonnollisen totuuden, uskon Kristukseen. Parannus, kaste jne.

santtunen2 kirjoitti:

Muut tavat ovat käytännössä osoittautuneet huonommiksi.

Ei pidä enää paikkaansa tieteessä, ei luonnontieteissä, ei missään, varsinkaan filosofiassa.

Sananvapauden tarkoitus toteutuu muuten, mutta oman käsityksen vapaa ilmaus kuuluu siihen, eikä sitä saa väittää julistamiseksi tai häiriköinniksi tms jos se asiallisesti oikeassa kohdassa tapahtuu. Tämä on ainoa kohta mitä rikotaan. Oman käsityksen ilmaisun vapaus.

Hypoteesien täytyy olla falsifoitavissa empiirisesti. Naturalismia, jota juuri kritisoin. Pitää hyväksyä muutkin tieteen Filosofiat.

Teististen oletusten arvo tieteelle. Tottakai pitäisi olla vapaus niihin. Ei ole.

Perustelujen esittäminen. Sitähän minä juuri yritän tehdä, mutta aina silloin bannataan. Minä en saa perustella. Muut saa.

Jankutusta. Syy siihen en ole minä. Minä yritän saada perustella asiallisesti, mutta se estetään, koska vain BB ja naturalismi ovat sallittuja ja tieteellisiä.

Juuri näistä näistä keskustellaan, väitellään, ja se muuttuu turhaksi kiistelyksi, ja sitten asiallinen keskustelu estetään väittämällä että juuri minä rikon sääntöjä eikä vastapuoli. Säännöt sallivat sellaisen keskustelun asianmukaisissa osioissa, joita siellä on.

Sinäkin vaan olet naturalismin kannalla ja pidät siitä irtautumista epötieteemlisenä. Ei se ole, se vaan on erilainen näkemys tieteestä ja filosofiasta. Oikeasti pitäisi olla yhtä sallittu tueteessä kuin naturalismin. Muttei tosiaan ole.

Aika paljon on kyse tiedeyhteisöstä. Se on naturalistinen tällä hetkellä, eikä salli muuta. Diktatuuri on jo siellä, eikä se yhteisö tietenkään itse koe itseään millään tavoin vääräksi, mutta BBn vastustaja ja teisti kokee sen ilmaston epätieteelliseksi ja sensuuria harjoittavaksi.

Tottakai foorumi saa olla niin puhtaasti naturalistinen kuin haluaa. Yritin muuttaa asian vapaammaksi, paremmaksi ja näin tieteellisemmäksi, ja olen ilmeisesti epäonnistunut. Vika on koko tiedeyhteisössä. Kestää kauan ennenkuin vapaus taas koittaa.

Rauhaa. Rakkaus ja totuus ja vapaus valitkoon. Edes tieteessä ja kulttuurielämässä. Täällä ei tarvita diktaattoreita ja oikeassa olijoita. Minäkin syyllistyn siihen välillä, kun olen kerran löytänyt uskonnollisen totuuden, uskon Kristukseen. Parannus, kaste jne.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-909)

XPR: "[Metodologinen naturalismihan...] santtunen2: "Ei pidä enää paikkaansa tieteessä, ei luonnontieteissä, ei missään, varsinkaan filosofiassa."

Tämä on hyvin laaja keskustelunaihe. Oleellista tässä on se, että olet esittänyt kyseisen väitteen, mutta et perusteluja sille, vaikka esim. jatkuvasti käytössä olevan tekniikan toimivuus perustuu vakiintuneen metodologisen naturalismin ja empiirisen tietoteorian perustalta laadittuihin teorioihin.

Mitä toimivaa tekniikkaa kannattamasi teismi on mielestäsi onnistunut tuottamaan? Entä mitä sellaisia ennustavia malleja, jotka toimivat luotettavammin kuin tieteen tuottamat? Mitkä ovat esim. merkittävimmät teistiset ilmastonmuutosmallit?

Voit kritisoida metodologista naturalismia ilmeisesti mainitsemallasi foorumillakin, jos teet sen kyseisen foorumin sääntöjen puitteissa, mutta tiedekritiikkisi on silti hampaatonta, jos et kykene esittämään mitään esimerkkejä muiden lähestymistapojen tuottamista käytännössä toimiviksi osoitetuista tuloksista.

Tieteen vapaus ei myöskään suinkaan tietenkään tarkoita sitä, että tiedettä voitaisiin tai kannattaisi tehdä miten tahansa, vaan lähinnä vain sitä, että valtiovalta ei sanele sitä, että mikä määritellään tieteelliseksi.

Myöskään amatöörit, maallikot tai ns. suuri yleisö ei tietenkään ole pätevä joukko määrittelemään sitä, että mikä on tieteellistä, vaan käytännössä tieteellisenä pidetään sellaisia toimintatapoja, joiden on käytännössä havaittu tieteentekijöiden toimesta tuottavan luotettavaksi osoitettavissa olevaa tietoa ja käytännössä nuo toimintatavat noudattavat metodologisen naturalismin ja empiirisen tietoteorian periaatteita, eikä kyse siis ole siitä, että oltaisiin ensin tehty filosofinen valinta, vaan siitä, että käytännön kokeilujen kautta on päädytty toimivimpaan ratkaisuun.

Noista periaatteista irtautuminen tarkoittaisi tieteen tavoitteiden kannalta toimimatonta toimintatapaa, eikä tiedeyhteisön intresseissä tietenkään ole senkaltainen itsetuhoisuus, koska se merkitsisi tieteen edistyksen pysähtymistä ja rahoituksen lakkauttamista.

Jumala-asioihin liittyen "jankutusongelmasi ydin" vaikuttaisi olleen siinä, että et ilmeisesti ollut vakuuttunut siitä, luonnontieteellinen selittäminen ei voi perustua Jumala-viittauksiin, vaikka lähes kaikille muille kyseinen asia on itsestäänselvyys - eli siis myös lähes kaikille teistisille tieteentekijöillekin.

Eli, varmuuden vuoksi jankaten, jotta asia tulee selväksi: Jumala-käsite ei yksinkertaisesti voi olla relevantti luonnontieteellisessä selittämisessä, koska tiede ei kykene tuottamaan luotettavaa tietoa Jumalasta, eikä muistakaan yliluonnollisista asioista, riippumatta siitä, että onko tai eikö niitä ole olemassa.

Tiedeyhteisön ylivoimainen konsensus on se, että tyypilliset uskonnolliset perustelut, eli ns. jumalallinen ilmoitus, subjektiiviset tuntemukset ja havaintojen tulkinnat, ns. auktoriteetti ja ns. pyhinä pidetyt kirjoitukset eivät ole tieteellisiä todisteita jumalista.

Tämä kaikki ei kuitenkaan toisaalta tarkoita sitä, etteikö tosiaan olisi mahdollista saada luotettavaa tietoa myös muita, kuin tieteellistä menetelmää noudattaen ja esim. nagualismissahan toimitaan juuri niin, mutta se ei ole tieteellistä tietoa, eikä nagualismissa tietenkään myöskään väitetä sen olevan tieteellistä tietoa.

Vaikuttaa siis siltä, että intuitiosi on oikein hahmottanut sen, että luotettavan tiedon saamiseen on muitakin keinoja, kuin tieteellinen menetelmä, mutta ongelmanasi on se, että pyrit itsepintaisesti väittämään, että nuo tavat olisivat ns. vaihtoehtoisia tieteellisiä tapoja, vaikka ne eivät ole tieteellisiä.

Esimerkiksi nagualistisen tietäjän on mahdollista tietää monia asioita ilman, että kykenisi selittämään tai edes tietämään sitä, että miten hän kykenee tietämään ne, eikä tuolloin ole mahdollista laatia sellaista prosessikuvausta, joka mahdollistaisi vastaavan tiedon saavutettavuuden intersubjektiivisesti, vaikka se tieto sinällään olisikin objektiivisesti paikkansapitävää.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-909)

XPR: "[Metodologinen naturalismihan...] santtunen2: "Ei pidä enää paikkaansa tieteessä, ei luonnontieteissä, ei missään, varsinkaan filosofiassa."

Tämä on hyvin laaja keskustelunaihe. Oleellista tässä on se, että olet esittänyt kyseisen väitteen, mutta et perusteluja sille, vaikka esim. jatkuvasti käytössä olevan tekniikan toimivuus perustuu vakiintuneen metodologisen naturalismin ja empiirisen tietoteorian perustalta laadittuihin teorioihin.

Mitä toimivaa tekniikkaa kannattamasi teismi on mielestäsi onnistunut tuottamaan? Entä mitä sellaisia ennustavia malleja, jotka toimivat luotettavammin kuin tieteen tuottamat? Mitkä ovat esim. merkittävimmät teistiset ilmastonmuutosmallit?

Voit kritisoida metodologista naturalismia ilmeisesti mainitsemallasi foorumillakin, jos teet sen kyseisen foorumin sääntöjen puitteissa, mutta tiedekritiikkisi on silti hampaatonta, jos et kykene esittämään mitään esimerkkejä muiden lähestymistapojen tuottamista käytännössä toimiviksi osoitetuista tuloksista.

Tieteen vapaus ei myöskään suinkaan tietenkään tarkoita sitä, että tiedettä voitaisiin tai kannattaisi tehdä miten tahansa, vaan lähinnä vain sitä, että valtiovalta ei sanele sitä, että mikä määritellään tieteelliseksi.

Myöskään amatöörit, maallikot tai ns. suuri yleisö ei tietenkään ole pätevä joukko määrittelemään sitä, että mikä on tieteellistä, vaan käytännössä tieteellisenä pidetään sellaisia toimintatapoja, joiden on käytännössä havaittu tieteentekijöiden toimesta tuottavan luotettavaksi osoitettavissa olevaa tietoa ja käytännössä nuo toimintatavat noudattavat metodologisen naturalismin ja empiirisen tietoteorian periaatteita, eikä kyse siis ole siitä, että oltaisiin ensin tehty filosofinen valinta, vaan siitä, että käytännön kokeilujen kautta on päädytty toimivimpaan ratkaisuun.

Noista periaatteista irtautuminen tarkoittaisi tieteen tavoitteiden kannalta toimimatonta toimintatapaa, eikä tiedeyhteisön intresseissä tietenkään ole senkaltainen itsetuhoisuus, koska se merkitsisi tieteen edistyksen pysähtymistä ja rahoituksen lakkauttamista.

Jumala-asioihin liittyen "jankutusongelmasi ydin" vaikuttaisi olleen siinä, että et ilmeisesti ollut vakuuttunut siitä, luonnontieteellinen selittäminen ei voi perustua Jumala-viittauksiin, vaikka lähes kaikille muille kyseinen asia on itsestäänselvyys - eli siis myös lähes kaikille teistisille tieteentekijöillekin.

Eli, varmuuden vuoksi jankaten, jotta asia tulee selväksi: Jumala-käsite ei yksinkertaisesti voi olla relevantti luonnontieteellisessä selittämisessä, koska tiede ei kykene tuottamaan luotettavaa tietoa Jumalasta, eikä muistakaan yliluonnollisista asioista, riippumatta siitä, että onko tai eikö niitä ole olemassa.

Tiedeyhteisön ylivoimainen konsensus on se, että tyypilliset uskonnolliset perustelut, eli ns. jumalallinen ilmoitus, subjektiiviset tuntemukset ja havaintojen tulkinnat, ns. auktoriteetti ja ns. pyhinä pidetyt kirjoitukset eivät ole tieteellisiä todisteita jumalista.

Tämä kaikki ei kuitenkaan toisaalta tarkoita sitä, etteikö tosiaan olisi mahdollista saada luotettavaa tietoa myös muita, kuin tieteellistä menetelmää noudattaen ja esim. nagualismissahan toimitaan juuri niin, mutta se ei ole tieteellistä tietoa, eikä nagualismissa tietenkään myöskään väitetä sen olevan tieteellistä tietoa.

Vaikuttaa siis siltä, että intuitiosi on oikein hahmottanut sen, että luotettavan tiedon saamiseen on muitakin keinoja, kuin tieteellinen menetelmä, mutta ongelmanasi on se, että pyrit itsepintaisesti väittämään, että nuo tavat olisivat ns. vaihtoehtoisia tieteellisiä tapoja, vaikka ne eivät ole tieteellisiä.

Esimerkiksi nagualistisen tietäjän on mahdollista tietää monia asioita ilman, että kykenisi selittämään tai edes tietämään sitä, että miten hän kykenee tietämään ne, eikä tuolloin ole mahdollista laatia sellaista prosessikuvausta, joka mahdollistaisi vastaavan tiedon saavutettavuuden intersubjektiivisesti, vaikka se tieto sinällään olisikin objektiivisesti paikkansapitävää.

Lue lisää

Otetaan vaikka teoria universumista. On tehty BB ja pidetään sitä oikeana. Se liittyy aika paljon naturalismiin.

Oikeasti pitäisi kaiken tiedon ja ajattelun perusteella tehdä erilaisia teorioita ja sitten testata niitä.

Mites sitä perustelee muuten, kuin että tekee kaiken tiedon ja järjen pohjalta mahdollisimman hyvän teorian. Perustelu on sitten se, että kun se testataan, niin sitten se hylätään tai hyväksytään paremmaksi kuin muut ja jatketaan kehittelyä.

Empirismi estää tämän. On jo BB eikä testata esim. minun teoriaa. Siihen tarvitaan tähtitieteilijöitä. Mutta kukaan BBn kannattaja ei kiinnostu, ja mitä muita meillä on?

Sama luomisen kanssa. Naturalismi estää muodostamisen ja testaamisen. On vain noita fundamentalisteja, jotka perustelevat virheellisellä Raamatun lukemisella.

Anonyymi kirjoitti:

Otetaan vaikka teoria universumista. On tehty BB ja pidetään sitä oikeana. Se liittyy aika paljon naturalismiin.

Oikeasti pitäisi kaiken tiedon ja ajattelun perusteella tehdä erilaisia teorioita ja sitten testata niitä.

Mites sitä perustelee muuten, kuin että tekee kaiken tiedon ja järjen pohjalta mahdollisimman hyvän teorian. Perustelu on sitten se, että kun se testataan, niin sitten se hylätään tai hyväksytään paremmaksi kuin muut ja jatketaan kehittelyä.

Empirismi estää tämän. On jo BB eikä testata esim. minun teoriaa. Siihen tarvitaan tähtitieteilijöitä. Mutta kukaan BBn kannattaja ei kiinnostu, ja mitä muita meillä on?

Sama luomisen kanssa. Naturalismi estää muodostamisen ja testaamisen. On vain noita fundamentalisteja, jotka perustelevat virheellisellä Raamatun lukemisella.

Lue lisää

Tämä siis minun.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä siis minun.

Siis minun.

Anonyymi kirjoitti:

Otetaan vaikka teoria universumista. On tehty BB ja pidetään sitä oikeana. Se liittyy aika paljon naturalismiin.

Oikeasti pitäisi kaiken tiedon ja ajattelun perusteella tehdä erilaisia teorioita ja sitten testata niitä.

Mites sitä perustelee muuten, kuin että tekee kaiken tiedon ja järjen pohjalta mahdollisimman hyvän teorian. Perustelu on sitten se, että kun se testataan, niin sitten se hylätään tai hyväksytään paremmaksi kuin muut ja jatketaan kehittelyä.

Empirismi estää tämän. On jo BB eikä testata esim. minun teoriaa. Siihen tarvitaan tähtitieteilijöitä. Mutta kukaan BBn kannattaja ei kiinnostu, ja mitä muita meillä on?

Sama luomisen kanssa. Naturalismi estää muodostamisen ja testaamisen. On vain noita fundamentalisteja, jotka perustelevat virheellisellä Raamatun lukemisella.

Lue lisää

Tämä on tärkeä. Tässä on minun tieteen filosofiani.

Tiede on prosessi.

Tehdään teorioita ja sitten testataan niitä.

Vaihdetaan myös välillä, tämä puuttuu nyt monessa kohtaan missä näin pitäisi jo tehdä. Esim GR. Suhtis.

santtunen2 kirjoitti:

Tämä on tärkeä. Tässä on minun tieteen filosofiani.

Tiede on prosessi.

Tehdään teorioita ja sitten testataan niitä.

Vaihdetaan myös välillä, tämä puuttuu nyt monessa kohtaan missä näin pitäisi jo tehdä. Esim GR. Suhtis.

Lue lisää

"Tehdään teorioita ja sitten testataan niitä."

Ei. Tieteitä ei tehdä näin.

Tämä on oiva esimerkki siitä, mitä sinulle on täälläkin yritetty rautalangasta vääntää, joka on ihan perustuslaatuisesti väärin. Ja jatkat vänkäämistä.

Jos opettelisit miten tieteitä tehdään ihan lähtökohtaisesti, niin ymmärtäisit ongelmasi laajuuden.

Anonyymi kirjoitti:

"Tehdään teorioita ja sitten testataan niitä."

Ei. Tieteitä ei tehdä näin.

Tämä on oiva esimerkki siitä, mitä sinulle on täälläkin yritetty rautalangasta vääntää, joka on ihan perustuslaatuisesti väärin. Ja jatkat vänkäämistä.

Jos opettelisit miten tieteitä tehdään ihan lähtökohtaisesti, niin ymmärtäisit ongelmasi laajuuden.

Lue lisää

Samantekevää, mitä minusta ajatellaan, ja kuinka usein bannataan. Olen saanut jo tehtyä mitä halusin, ja onnistuu se tulevaisuudessakin.

Olen kehittänyt teorian ja esittänyt sen ja keskustellut siitä foorumeissa.

Menetelmä on nykyaikainen. Kirjoitan kirjoja ja artikkeleita kosmologiasta ja filosofiasta ja linkkaan ne foorumeihin ja keskustelen niistä foorumeissa.

Filosofin työmenetelmä tänä päivänä.

Sensuuri ei voi mitään, ja julkaisemisen vaikeus ei haittaa. Uutiskynnyksestä ei ole väliä.

Vielä on Buddhalaisen kosmologian ja Hare Krishnan lisäksi mainittava Hermeettiset käsitykset universumista. Esim. kirjassa: Hermes Trismegistus: Theological and Philosophical works esitetetään 1. luvussa hieno kuva Spiraaligalaksien rakenteesta ja 2. luvussa jotakin jota tiede ei vielä käsitä. Tuo toinen luku käsittelee pimeää energiaa, ikuista aikaa tms. suvereenisti tietäen eikä luullen. Kannattaa lukea tuo toinen luku, jos on kiinnostunut pimeästä energiasta. Se ei kauaa aikaa vie. Teos löytyy luultavasti Internet Archivesta.....

Siinä tehdään tosiaan paljon turhaa tutkimusta, kun oletetaan BB galaksitutkimuksessa. Tulokset ovat virheellisiä siitä, mitä on viimeisten näkyvien galaksien jälkeen, samoin kunkin galaksin ikä arvioidaan väärin.

Nyt on tajuttu, että universumi onkin enemmän superklusrtereita siellä täällä ja filamentteja, eikä niinkään verkostoa. Sekin sopii kuin nakutettu Galakseja ja räjähdyksiä teoriaan, eikä sovi BBhen. Myöskään kehittyneet galaksit kaukana eivät sovi BB teoriaan.

Ja rationaalisesti se on mahdoton yksinkertaisesti. Ei kaikkeus ala eikä laajene. Osat voivat sellaista tehdä, ei tila, eikä avaruus, eikä kaiken kokonaisuus.

Kyllä BB oikeasti on jo kumottu. Professorilla on vaan hidas sytytys.

Ja minut vaan haukutaan ja sensuroidaan eikä artikkeleita julkaista. Samoin monet muut.

santtunen2 kirjoitti:

Siinä tehdään tosiaan paljon turhaa tutkimusta, kun oletetaan BB galaksitutkimuksessa. Tulokset ovat virheellisiä siitä, mitä on viimeisten näkyvien galaksien jälkeen, samoin kunkin galaksin ikä arvioidaan väärin.

Nyt on tajuttu, että universumi onkin enemmän superklusrtereita siellä täällä ja filamentteja, eikä niinkään verkostoa. Sekin sopii kuin nakutettu Galakseja ja räjähdyksiä teoriaan, eikä sovi BBhen. Myöskään kehittyneet galaksit kaukana eivät sovi BB teoriaan.

Ja rationaalisesti se on mahdoton yksinkertaisesti. Ei kaikkeus ala eikä laajene. Osat voivat sellaista tehdä, ei tila, eikä avaruus, eikä kaiken kokonaisuus.

Kyllä BB oikeasti on jo kumottu. Professorilla on vaan hidas sytytys.

Ja minut vaan haukutaan ja sensuroidaan eikä artikkeleita julkaista. Samoin monet muut.

Lue lisää

Professoreilla, piti kirjoittaa. Kyllä tämä meidän professori tässä on ihan viisas ja järkevä. Ei ole vaan vielä oivaltanut, että BB on väärä, ja juuri naturalismin takia, niin hieno kuin muuten onkin, päädytään virheellisiin tuloksiin lopulta tieteessäkin. Voidaan saada aikaan vain torso maailmankuva. Tarvitaan myös rationaalista tutkimusta. Empirismi ei riitä, ja se pohjaa subjektiiviseen idealismiin. Havaintojen palvomiseen.

Oletko esitellyt teoriaa TikTok videolla? Näin se saavuttaisi suuren yleisön ja alkaisi levitä niiden käyttäjien keskuudessa joita vaihtoehtoiset totuudet kiinnostavat.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko esitellyt teoriaa TikTok videolla? Näin se saavuttaisi suuren yleisön ja alkaisi levitä niiden käyttäjien keskuudessa joita vaihtoehtoiset totuudet kiinnostavat.

Kyllä olen valmis esittämään teoriani millä foorumilla vaan, mutta on hyvä vielä hioa sitä ACGn foorumissa ammattilaisten kanssa ja näissä foorumeissa ja kotisivuilla.

Tehdään ikäänkuin yhdessä vaihtoehtoinen ja parempi teoria universumista.

Jos huomaan jonkun tehneen paremman kuin omani, siirryn heti sitten sitä kannattamaan. Minultahan kuitenkin puuttuu muodollinen pätevyys sekä filosofiassa että tähtitieteessä. Tiedemiehenä olen kuitenkin ihan pätevä, koska olen Fil.kand ja ammattipsykologi. Filosofian syvällinen ja akateeminen opiskelu ja yhden tieteen hallinta riittää filosofiksi hyvin.

Filosofi on tietokirjailija, joka kirjoittaa filosofian kirjoja. Olen erikoistunut kosmologiaan filosofina.

Suntolan DU ei vielä kelpaa, mutta on askel eteenpäin.

santtunen2 kirjoitti:

Kyllä olen valmis esittämään teoriani millä foorumilla vaan, mutta on hyvä vielä hioa sitä ACGn foorumissa ammattilaisten kanssa ja näissä foorumeissa ja kotisivuilla.

Tehdään ikäänkuin yhdessä vaihtoehtoinen ja parempi teoria universumista.

Jos huomaan jonkun tehneen paremman kuin omani, siirryn heti sitten sitä kannattamaan. Minultahan kuitenkin puuttuu muodollinen pätevyys sekä filosofiassa että tähtitieteessä. Tiedemiehenä olen kuitenkin ihan pätevä, koska olen Fil.kand ja ammattipsykologi. Filosofian syvällinen ja akateeminen opiskelu ja yhden tieteen hallinta riittää filosofiksi hyvin.

Filosofi on tietokirjailija, joka kirjoittaa filosofian kirjoja. Olen erikoistunut kosmologiaan filosofina.

Suntolan DU ei vielä kelpaa, mutta on askel eteenpäin.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-910)

santtunen2: "Tiedemiehenä olen kuitenkin ihan pätevä, koska olen Fil.kand ja ammattipsykologi."

Non sequitur. Kandidaatintutkinto ei anna mitään pätevyyttä tieteentekijänä toimimiseen, kuten ei myöskään ammattipsykologina toimiminen. Kandidaatintutkintoa seuraa maisterintutkinto, mutta sekään ei opeta tekemään tiedettä, vaan lisänä on lähinnä vain se, että opetellaan kirjoittamaan julkaisukelpoista usein lähinnä lähteisiin perustuvaa tekstiä gradu-tutkielman muodossa.

Tieteen tekemisen oppimista varten on olemassa tohtorintutkinto ja siinä on kyseessä noin 4-vuotinen tutkinto maisterintutkinnon päälle, erikoistuen siis nimenomaan tieteentekemisen oppimiseen, mikä tutkinto pitää tyypilisesti viimeisenä osanaan sisällään väitöskirjan kirjoittamisen ja julkaisun. Yleensä kelpoisuus tohtorintutkinnon suorittamisen aloittamiseenkin jossakin yliopistollisessa tohtorinkoulutusohjelmassa edellyttää suoritettua maisterintutkintoa, mikä siis tarkoittaa ns. jatkokoulutuskelpoisuutta.

Sitten, jos/kun on valmistunut tohtoriksi, niin on muodollisesti pätevä tieteentekijä omalla tieteenalallaan, mutta tohtorintutkinnon suorittajissakin on paljon laadullista varianssia ja etenkin nykyään vain pieni osa vakinaistetaan pysyvästi tieteellisen tutkimuksen tekemiseen, koska tohtorintutkinnoista on huomattavaa ylitarjontaa ja lisäksi etenkin teknisillä aloilla suoritettujen tutkintojen markkina-arvo laskee voimakkaasti jatkuvan nopean kehityksen seurauksena - joissakin tapauksissa merkittävästi jo jopa 5-10:ssä vuodessakin, mitä ongelmaa toisaalta ei ole etenkään filosofiassa tai matematiikassa.

"Filosofian syvällinen ja akateeminen opiskelu ja yhden tieteen hallinta riittää filosofiksi hyvin."

Ammattimaisilla ja maininnanarvoisilla filosofeilla on etenkin nykyään merkittäviä vertaisarvioituja julkaisuja kansainvälisissä filosofisissa julkaisusarjoissa ja/tai sellaisia julkaisuja, joihin on runsaasti viittauksia muiden kirjoittamissa muissa ammatillisissa vertaisarvioiduissa filosofisissa julkaisuissa ja etenkin filosofian professoreilta tietysti pitäisi voida lisäksi olettaa löytyvän perustana nimenomaan filosofian alalta kirjoitettu väitöskirja ja filosofian alalta suoritettu tohtorintutkinto.

Muut kuin filosofian alalta väitelleet ovat joko jonkin muun alan tohtoreita, vaikka voivatkin omata filosofian tohtorin tittelin, vaikka sillä tutkinnolla ei olisikaan mitään tekemistä filosofian kanssa, mitä kautta voivat kylläkin tietysti tietää tieteen tekemisestä sinällään paljonkin ja etenkin luonnontieteistä paljon enemmänkin, kuin filosofit tai sitten suoranaisia amatöörejä - eli ns. kyökkifilosofeja ja/tai tietokirjailijoita tai fantasiakirjailijoita ja esim. omat juttusi kyllä selvästi tarjoavat eniten kontribuutiota fantasiakirjallisuuden alalle, eivätkä niinkään edusta etenkään mainitsemaasi psykologiaa, joka kuitenkin siis kaiketi on se kandidaatintutkintosi nimenomainen ala. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-910)

santtunen2: "Tiedemiehenä olen kuitenkin ihan pätevä, koska olen Fil.kand ja ammattipsykologi."

Non sequitur. Kandidaatintutkinto ei anna mitään pätevyyttä tieteentekijänä toimimiseen, kuten ei myöskään ammattipsykologina toimiminen. Kandidaatintutkintoa seuraa maisterintutkinto, mutta sekään ei opeta tekemään tiedettä, vaan lisänä on lähinnä vain se, että opetellaan kirjoittamaan julkaisukelpoista usein lähinnä lähteisiin perustuvaa tekstiä gradu-tutkielman muodossa.

Tieteen tekemisen oppimista varten on olemassa tohtorintutkinto ja siinä on kyseessä noin 4-vuotinen tutkinto maisterintutkinnon päälle, erikoistuen siis nimenomaan tieteentekemisen oppimiseen, mikä tutkinto pitää tyypilisesti viimeisenä osanaan sisällään väitöskirjan kirjoittamisen ja julkaisun. Yleensä kelpoisuus tohtorintutkinnon suorittamisen aloittamiseenkin jossakin yliopistollisessa tohtorinkoulutusohjelmassa edellyttää suoritettua maisterintutkintoa, mikä siis tarkoittaa ns. jatkokoulutuskelpoisuutta.

Sitten, jos/kun on valmistunut tohtoriksi, niin on muodollisesti pätevä tieteentekijä omalla tieteenalallaan, mutta tohtorintutkinnon suorittajissakin on paljon laadullista varianssia ja etenkin nykyään vain pieni osa vakinaistetaan pysyvästi tieteellisen tutkimuksen tekemiseen, koska tohtorintutkinnoista on huomattavaa ylitarjontaa ja lisäksi etenkin teknisillä aloilla suoritettujen tutkintojen markkina-arvo laskee voimakkaasti jatkuvan nopean kehityksen seurauksena - joissakin tapauksissa merkittävästi jo jopa 5-10:ssä vuodessakin, mitä ongelmaa toisaalta ei ole etenkään filosofiassa tai matematiikassa.

"Filosofian syvällinen ja akateeminen opiskelu ja yhden tieteen hallinta riittää filosofiksi hyvin."

Ammattimaisilla ja maininnanarvoisilla filosofeilla on etenkin nykyään merkittäviä vertaisarvioituja julkaisuja kansainvälisissä filosofisissa julkaisusarjoissa ja/tai sellaisia julkaisuja, joihin on runsaasti viittauksia muiden kirjoittamissa muissa ammatillisissa vertaisarvioiduissa filosofisissa julkaisuissa ja etenkin filosofian professoreilta tietysti pitäisi voida lisäksi olettaa löytyvän perustana nimenomaan filosofian alalta kirjoitettu väitöskirja ja filosofian alalta suoritettu tohtorintutkinto.

Muut kuin filosofian alalta väitelleet ovat joko jonkin muun alan tohtoreita, vaikka voivatkin omata filosofian tohtorin tittelin, vaikka sillä tutkinnolla ei olisikaan mitään tekemistä filosofian kanssa, mitä kautta voivat kylläkin tietysti tietää tieteen tekemisestä sinällään paljonkin ja etenkin luonnontieteistä paljon enemmänkin, kuin filosofit tai sitten suoranaisia amatöörejä - eli ns. kyökkifilosofeja ja/tai tietokirjailijoita tai fantasiakirjailijoita ja esim. omat juttusi kyllä selvästi tarjoavat eniten kontribuutiota fantasiakirjallisuuden alalle, eivätkä niinkään edusta etenkään mainitsemaasi psykologiaa, joka kuitenkin siis kaiketi on se kandidaatintutkintosi nimenomainen ala. :D

Lue lisää

Tuo on akateemisen filosofin ja tutkijan määritelmä. Väljemmässä mielessä jokainen yliopistollisen loppututkinnon suorittanut on tiedemies. Tiedettähän siellä opetetaan ja hän on tehnyt esitelmiä ja laudaturtyön ja on kykenevä tekemään sellaisia lisää.

Filosofi taas on sellainen, joka kirjoittaa filosofian kirjoja.

Nykyinen vertaisarviointi taas on sellaista, ettei niistä läpi pääse, jos vastustaa naturalistista tieteen käsitystä ja edustaa parempaa tieteen käsitystä. On luonnollista, että nyt tieteen kärki kehittyy paremmin virallisen tieteen ulkopuolella.

Filosofin filosofian arvo näkyy vasta myöhemmin. Nykyisten filosofien enemmistö on myynyt filosofian kuninkuuden tieteessä ja maailmankatsomuksessa joko matematiikalle, luonnontieteille ja ateismille, tai sitten jollekin tietylle maailmankatsomukselle. Saa näin tietysti tehdä, mutta sen maailmankatsomuksen pitää sitten olla oikea. Ja sen maailmankatsomuksen oikeus on ikuinen filosofinen kysymys.
Tieteellinen maailmankatsomus ei ole sellainen, eikä mikään valtavirran maailmankatsomuksista..

Joka ei löydä totuutta, ei ole filosofi eikä mikään. Paitsi jos pysyy ikuisena totuuden etsijänä.

Totuus on Jeesuksen oppi ja tietoteoreettinen realismi ja totuuden korrespondenssiteoria.

Varmaa tietoa on enemmänkin kuin Descartesin Cogito.

Jumala on olemassa.

Elämän tarkoitus on päästä taivaaseen ikuiseen elämään.

Ihmisellä on vapaa tahto.

Materialismi ja idealismi voidaan yhdistää.

On aineellinen maailma, henkimaailma ja ne yhdistävä todellinen maailma. Platon ja uskonnot.

Kaikkeus, universumi on ikuinen ja suunnattoman suuri, rajaton ja tietyn kokoinen ja laajentumaton.

Jne. Oikea uskonto ratkaisee myös monet ikuiset filosofiset kysymykset. Tieteellisesti niitä ei voi todistaa, mutta voidaan osoittaa tie, miten uskonasioissa pääsee totuuteen. Tieteessä päästään tieteellisiin totuuksiin, jotka kaikkien on tiedoksi hyväksyttävä. Ne eivät silti ole täysin juuri ne, mitkä naturalismi tiedoksi luulee.

Sellainen ei ole filosofi, joka myy filosofian matematiikalle ja lulnnontieteille.

Sellainen ei ole filosofi, joka ei löydä totuutta.

Siksi taas minä olen enemmän filosofi kuin monet akateemiset filosofit. Ja kosmologiassa parempi tiedemies, kosmologi, kuin akateemiset kosmologit. Jos BB kaatuu.

Ja psykologiassa parempi kuin ortodoksiset psykoanalyytikot.

Tarkoitus ei ole kehua itseä, vaan osoittaa, että vain tieteen tulevaisuus nämä näyttää, ei tämän hetken vertaisarviointi, ei minä, ei minun haukkujat, floppaajat tai mitötöijät.

santtunen2 kirjoitti:

Tuo on akateemisen filosofin ja tutkijan määritelmä. Väljemmässä mielessä jokainen yliopistollisen loppututkinnon suorittanut on tiedemies. Tiedettähän siellä opetetaan ja hän on tehnyt esitelmiä ja laudaturtyön ja on kykenevä tekemään sellaisia lisää.

Filosofi taas on sellainen, joka kirjoittaa filosofian kirjoja.

Nykyinen vertaisarviointi taas on sellaista, ettei niistä läpi pääse, jos vastustaa naturalistista tieteen käsitystä ja edustaa parempaa tieteen käsitystä. On luonnollista, että nyt tieteen kärki kehittyy paremmin virallisen tieteen ulkopuolella.

Filosofin filosofian arvo näkyy vasta myöhemmin. Nykyisten filosofien enemmistö on myynyt filosofian kuninkuuden tieteessä ja maailmankatsomuksessa joko matematiikalle, luonnontieteille ja ateismille, tai sitten jollekin tietylle maailmankatsomukselle. Saa näin tietysti tehdä, mutta sen maailmankatsomuksen pitää sitten olla oikea. Ja sen maailmankatsomuksen oikeus on ikuinen filosofinen kysymys.
Tieteellinen maailmankatsomus ei ole sellainen, eikä mikään valtavirran maailmankatsomuksista..

Joka ei löydä totuutta, ei ole filosofi eikä mikään. Paitsi jos pysyy ikuisena totuuden etsijänä.

Totuus on Jeesuksen oppi ja tietoteoreettinen realismi ja totuuden korrespondenssiteoria.

Varmaa tietoa on enemmänkin kuin Descartesin Cogito.

Jumala on olemassa.

Elämän tarkoitus on päästä taivaaseen ikuiseen elämään.

Ihmisellä on vapaa tahto.

Materialismi ja idealismi voidaan yhdistää.

On aineellinen maailma, henkimaailma ja ne yhdistävä todellinen maailma. Platon ja uskonnot.

Kaikkeus, universumi on ikuinen ja suunnattoman suuri, rajaton ja tietyn kokoinen ja laajentumaton.

Jne. Oikea uskonto ratkaisee myös monet ikuiset filosofiset kysymykset. Tieteellisesti niitä ei voi todistaa, mutta voidaan osoittaa tie, miten uskonasioissa pääsee totuuteen. Tieteessä päästään tieteellisiin totuuksiin, jotka kaikkien on tiedoksi hyväksyttävä. Ne eivät silti ole täysin juuri ne, mitkä naturalismi tiedoksi luulee.

Sellainen ei ole filosofi, joka myy filosofian matematiikalle ja lulnnontieteille.

Sellainen ei ole filosofi, joka ei löydä totuutta.

Siksi taas minä olen enemmän filosofi kuin monet akateemiset filosofit. Ja kosmologiassa parempi tiedemies, kosmologi, kuin akateemiset kosmologit. Jos BB kaatuu.

Ja psykologiassa parempi kuin ortodoksiset psykoanalyytikot.

Tarkoitus ei ole kehua itseä, vaan osoittaa, että vain tieteen tulevaisuus nämä näyttää, ei tämän hetken vertaisarviointi, ei minä, ei minun haukkujat, floppaajat tai mitötöijät.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-911)

santtunen2: "Tuo on akateemisen filosofin ja tutkijan määritelmä. Väljemmässä mielessä jokainen yliopistollisen loppututkinnon suorittanut on tiedemies. Tiedettähän siellä opetetaan ja hän on tehnyt esitelmiä ja laudaturtyön ja on kykenevä tekemään sellaisia lisää."

Perustutkintotason tavoite ei ole opettaa tieteen tekemistä, vaan lähinnä antaa sellaista tietoa, jonka yliopistoissa on arvioitua olevan oleellisinta kyseisen tutkinnon alan ammateissa. Tavoite ei siis kaikenkaikkiaan ole opettaa uuden tieteellisen tiedon tuottamista tutkijoilta edellytettävällä tasolla, vaan jakaa aiemmin tuotettua tietoa ja nykyään entistä suuremmassa määrin nimenomaan sellaista tietoa, jolla arvioidaan olevan merkitystä nimenomaan ammatillisen sovellettavuuden kannalta.

"Filosofi taas on sellainen, joka kirjoittaa filosofian kirjoja."

Määritelmäsi on tavattoman väljä, jos/kun siis ei noudateta vertaisarviointia. Käytännössä, jos vertaisarviointikriteerejä ei sovellettaisi, niin mitä tahansa voitaisiin pitää filosofiana, eikä sellainen filosofian määritelmä siis ole käytännöllinen, vaan johtaisi myös filosofian tason romahdukseen, koska olisi tietysti valtavan paljon helpompaa kirjoittaa vain jotain, kuin kirjoittaa jotain sellaista, jota samalla akateemisella pätevyystasolla olevat pitävät julkaisemiskelpoisena ja riittävän merkittävänä, jotta siihen ylipäätään kannattaisi kiinnittää huomiota.

Lisäksi roskan julkaiseminen ei auttaisi mitään, koska siitä kuitenkaan ei oltaisi kiinnostuneita ja tutkijoilla ei olisi aikaa lukea sitä. Tieteellisen vertaisarvioinnin läpäisseitäkin julkaisuja on eri tieteen aloilla yhteensä jo suuruusluokaltaan muistaakseni n. 150-200 miljoonaa, eikä siis ole tarkoituksenmukaista pyrkiä tuottamaan lisää erityisen epämääräisen tasoisia julkaisuja, vaikkakin tekoäly kylläkin kykenee oppimaan jopa niistäkin aina jotain...

"Nykyinen vertaisarviointi taas on sellaista, ettei niistä läpi pääse, jos vastustaa naturalistista tieteen käsitystä ja edustaa parempaa tieteen käsitystä."

Vertaisarviointi on yleensä välttämätöntä, jotta saadaan suodatettua kaikkein karkeimmat virheet ja roskat pois muiden ihmisten luettaviksi tarkoitetuista julkaisuista. Mitä taas tulee luonnontieteelliseen julkaisemiseen, niin siitähän jo puhuimme ja metodologisen naturalismin periaatteiden noudattaminen on käytännön kautta havaittu selvästi toimivimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi tuottaa tieteellistä tietoa.

Jos et hyväksy tiedeyhteisön tieteen määritelmää, niin on turha jatkaa pääsi lyömistä seinään, vaan kannattaa sen sijaan mieluummin pyrkiä julkaisemaan filosofisissa julkaisusarjoissa tai voithan julkaista ainakin omakustanteena tai vertaisarvioimattomana, mutta niiden ongelma on siis se, että ne eivät keskimäärin saa näkyvyyttä, joskin poikkeuksiakin on, mutta ne ovat harvinaisia. Itseasiassa vertaisarvioiduistakin julkaisuista vain hyvin pieneen osaan viitataan merkittäviä määriä.

"On luonnollista, että nyt tieteen kärki kehittyy paremmin virallisen tieteen ulkopuolella."

Kehityshän on hyvin vaatimatonta, jos se "ulkopuolinen puuhastelu" siis ei ole kehittynyt edes tieteelliselle tasollekaan. Virallisen tieteen ulkopuolelle sijoittuu ns. pseudotiede, joka ei noudata niitä periaatteita, joita täytyy noudattaa, jotta kyetään tuottamaan luotettavaksi osoitettavissa olevaa tietoa käytännön kannalta riittävän tehokkaasti.

Jos hylkäät tieteen ja filosofian perinteet ja vakiintuneet periaatteet ja niiden pätevimpien asiantuntijoiden näkemykset, niin oletusarvo edistyksestä, jonka voit saavuttaa, on erittäin heikko. Virallisen tieteen ulkopuolinen kenttä on täynnä sellaista matalatasoista roskaa, jolla ei käytännössä ole mitään vaikutusta mihinkään - paitsi tekoälyyn - koska tiedeyhteisö ei noteeraa sitä, eikä viittaa siihen omissa julkaisuissaan, koska sitä ei voida käyttää mihinkään hyödylliseen ihmisten toimesta, mm. koska siihen ei voida luottaa edes senkään vertaa, kuin mitä tieteelliseen tietoon voidaan luottaa...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-911)

santtunen2: "Tuo on akateemisen filosofin ja tutkijan määritelmä. Väljemmässä mielessä jokainen yliopistollisen loppututkinnon suorittanut on tiedemies. Tiedettähän siellä opetetaan ja hän on tehnyt esitelmiä ja laudaturtyön ja on kykenevä tekemään sellaisia lisää."

Perustutkintotason tavoite ei ole opettaa tieteen tekemistä, vaan lähinnä antaa sellaista tietoa, jonka yliopistoissa on arvioitua olevan oleellisinta kyseisen tutkinnon alan ammateissa. Tavoite ei siis kaikenkaikkiaan ole opettaa uuden tieteellisen tiedon tuottamista tutkijoilta edellytettävällä tasolla, vaan jakaa aiemmin tuotettua tietoa ja nykyään entistä suuremmassa määrin nimenomaan sellaista tietoa, jolla arvioidaan olevan merkitystä nimenomaan ammatillisen sovellettavuuden kannalta.

"Filosofi taas on sellainen, joka kirjoittaa filosofian kirjoja."

Määritelmäsi on tavattoman väljä, jos/kun siis ei noudateta vertaisarviointia. Käytännössä, jos vertaisarviointikriteerejä ei sovellettaisi, niin mitä tahansa voitaisiin pitää filosofiana, eikä sellainen filosofian määritelmä siis ole käytännöllinen, vaan johtaisi myös filosofian tason romahdukseen, koska olisi tietysti valtavan paljon helpompaa kirjoittaa vain jotain, kuin kirjoittaa jotain sellaista, jota samalla akateemisella pätevyystasolla olevat pitävät julkaisemiskelpoisena ja riittävän merkittävänä, jotta siihen ylipäätään kannattaisi kiinnittää huomiota.

Lisäksi roskan julkaiseminen ei auttaisi mitään, koska siitä kuitenkaan ei oltaisi kiinnostuneita ja tutkijoilla ei olisi aikaa lukea sitä. Tieteellisen vertaisarvioinnin läpäisseitäkin julkaisuja on eri tieteen aloilla yhteensä jo suuruusluokaltaan muistaakseni n. 150-200 miljoonaa, eikä siis ole tarkoituksenmukaista pyrkiä tuottamaan lisää erityisen epämääräisen tasoisia julkaisuja, vaikkakin tekoäly kylläkin kykenee oppimaan jopa niistäkin aina jotain...

"Nykyinen vertaisarviointi taas on sellaista, ettei niistä läpi pääse, jos vastustaa naturalistista tieteen käsitystä ja edustaa parempaa tieteen käsitystä."

Vertaisarviointi on yleensä välttämätöntä, jotta saadaan suodatettua kaikkein karkeimmat virheet ja roskat pois muiden ihmisten luettaviksi tarkoitetuista julkaisuista. Mitä taas tulee luonnontieteelliseen julkaisemiseen, niin siitähän jo puhuimme ja metodologisen naturalismin periaatteiden noudattaminen on käytännön kautta havaittu selvästi toimivimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi tuottaa tieteellistä tietoa.

Jos et hyväksy tiedeyhteisön tieteen määritelmää, niin on turha jatkaa pääsi lyömistä seinään, vaan kannattaa sen sijaan mieluummin pyrkiä julkaisemaan filosofisissa julkaisusarjoissa tai voithan julkaista ainakin omakustanteena tai vertaisarvioimattomana, mutta niiden ongelma on siis se, että ne eivät keskimäärin saa näkyvyyttä, joskin poikkeuksiakin on, mutta ne ovat harvinaisia. Itseasiassa vertaisarvioiduistakin julkaisuista vain hyvin pieneen osaan viitataan merkittäviä määriä.

"On luonnollista, että nyt tieteen kärki kehittyy paremmin virallisen tieteen ulkopuolella."

Kehityshän on hyvin vaatimatonta, jos se "ulkopuolinen puuhastelu" siis ei ole kehittynyt edes tieteelliselle tasollekaan. Virallisen tieteen ulkopuolelle sijoittuu ns. pseudotiede, joka ei noudata niitä periaatteita, joita täytyy noudattaa, jotta kyetään tuottamaan luotettavaksi osoitettavissa olevaa tietoa käytännön kannalta riittävän tehokkaasti.

Jos hylkäät tieteen ja filosofian perinteet ja vakiintuneet periaatteet ja niiden pätevimpien asiantuntijoiden näkemykset, niin oletusarvo edistyksestä, jonka voit saavuttaa, on erittäin heikko. Virallisen tieteen ulkopuolinen kenttä on täynnä sellaista matalatasoista roskaa, jolla ei käytännössä ole mitään vaikutusta mihinkään - paitsi tekoälyyn - koska tiedeyhteisö ei noteeraa sitä, eikä viittaa siihen omissa julkaisuissaan, koska sitä ei voida käyttää mihinkään hyödylliseen ihmisten toimesta, mm. koska siihen ei voida luottaa edes senkään vertaa, kuin mitä tieteelliseen tietoon voidaan luottaa...

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-912)

santtunen2: "Joka ei löydä totuutta, ei ole filosofi eikä mikään. Paitsi jos pysyy ikuisena totuuden etsijänä.
Totuus on Jeesuksen oppi ja tietoteoreettinen realismi ja totuuden korrespondenssiteoria.
Varmaa tietoa on enemmänkin kuin Descartesin Cogito.
Jumala on olemassa." ...

Luettelet nyt tuossa maailmankatsomukseesi kuuluvia oletuksia, mutta niiden pelkkä luetteleminen ei tietysti ole tiedettä, eikä edes filosofiaakaan, vaan filosofiassa pyritään määrittelemään käsitteet huolellisesti, tunnistamaan erityisesti ne kohdat, jotka voidaan tulkita eri tavoilla, kuten esim. ns. Jumala ja ns. vapaa tahto ja etenkin esittämään syvällisiä perusteluita vaihtoehtoisille kannoille ja tietysti myös mm. analysoimaan, että onko esitetty maailmankatsomus ensinnäkin sisäisesti konsistentti ja toisaalta ulkoisesti yhteensopiva myös suhteessa siihen, että mitä muuta tiedetään ja/tai on käytännöllisistä syistä tarkoituksenmukaista pitää vähintään todennäköisenä.

"Sellainen ei ole filosofi, joka myy filosofian matematiikalle ja lulnnontieteille."

Matematiikkahan on tapa esittää asioita selkeästi ja yksikäsitteisesti. Epämääräisyydetkin voidaan esittää matemaattisesti ja vaikka kaikkea ei voidakaan esittää täsmällisesti, mm. koska kaikkea ei voida edes tietääkään, niin ei ole erityistä syytä olla pyrkimättä täsmällisyyteen ja yksiselitteisyyteen. Luonnontieteet edistyvät nopeasti, tai siis edistyivät etenkin vielä silloin, kun vielä oli paljon jotain sellaista uutta, jota kyettiin löytämään käytettävissä silloin olleilla aivan uusilla havaintovälineillä, mikä nimenomaan alleviivaa empiirisen metodin oleellisuutta luotettavan tiedon tuottamisen kannalta.

"Tarkoitus ei ole kehua itseä, vaan osoittaa, että vain tieteen tulevaisuus nämä näyttää, ei tämän hetken vertaisarviointi, ei minä, ei minun haukkujat, floppaajat tai mitötöijät."

Ongelmasi ei ole itsekehu, vaan se, että maailmankatsomuksesi ei ole realistinen ja se ei ole täsmällinen, eikä käytännöllinen - sillä on ilmeistä, että mm. ns. Jumalaa, ns. vapaata tahtoa ja uskonnoissa tyypillisesti oletetun kaltaista ikuista elämää ei ole tarkoituksenmukaista olettaa - kuten ne siis tavallisesti niissä määritellään ja lisäksi ne voidaan määritellä eri tavoilla ja ajattelusi keskittyy siis epäoleellisuuksiin jo oletusten tekovaiheessa - kuten tietysti miljoonien muidenkin.

Nuo eivät ole harmittomia oletuksia, vaan oleellisesti epärationaalisia ja etenkin perusteettomia ja johtavat sellaisiin hyvin tunnettuihin ongelmiin ja paradokseihin, joiden kanssa puuhasteluun ei tietenkään kannattaisi käyttää lainkaan aikaansa, etenkään siis koska ei ole mitään syytä olettaa, että aikaa olisi loputtomasti käytettävissä.

Käytännössä kaikki virheelliset maailmankatsomukset lakkaavat kiinnostamasta siinä vaiheessa, kun emanaatioiden kautta havaittava selittämättömän voiman paine kasvaa riittävän suureksi. Nagualismin mukaan universumin energian havaitsemiseen ei tarvita mitään indoktrinaation kautta syötettyä kuvaamasi kaltaista perinteistä huteraa tai muutakaan käsitteellistä roskaa, vaan ihmiset kykenevät havaitsemaan energian luontaisesti suoraan ja nagualismikin selittää todellisuutta vain siinä määrin, mikä on välttämätöntä, jotta ns. tonaali ei järkyty liikaa siitä, että mitä havaitaan.

Nagualismissa on ymmärry ihmisten tyypillinen yleistilanne täydellisesti, eli uskontojen ja myös käsitteellisten viritelmien oleellinen funktio on toimia sellaisina suojamekanismeina, joiden avulla ihmisen todellisuudesta järkyttynyt ja järkyttyvä tonaali pystyy olemaan tiedostamatta todellisuutta, koska todellisuuden hyödynnettävissä oleva tiedostaminen edellyttää energeettistä moitteettomuutta ja oletusarvoisesti ihmisten toiminta on hyvin kaukana moitteettomuudesta, mikä puolestaan on se, mikä on oleellista, jos/kun halutaan ymmärtää ja hyödyntää todellisuutta.

Uskonnot, kuten muutkin ideologiat, siis tosiaan etenkin suojelevat ihmisiä todellisuuden tiedostamiselta, mutta nagualismin näkökulmasta tuo siis on arvoton tavoite, koska nagualismissa tavoitteena on tiedostaa todellisuus, eikä jumittua ihmisten sepittämien todellisuuden osiin viittaamaan tarkoitettujen käsitteiden ja muiden lillukanvarsien tai edes niiden perustalta laadittujen tulkintojen ja mallienkaan oleellisesti suoraan havaitsemiseen verrattuna erittäin kömpelöön ja epäoleelliseen pyörittelyyn, mitkä pyörittelyaktiviteetit puolestaan ovat mm. ammattifilosofien vastuulla. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-912)

santtunen2: "Joka ei löydä totuutta, ei ole filosofi eikä mikään. Paitsi jos pysyy ikuisena totuuden etsijänä.
Totuus on Jeesuksen oppi ja tietoteoreettinen realismi ja totuuden korrespondenssiteoria.
Varmaa tietoa on enemmänkin kuin Descartesin Cogito.
Jumala on olemassa." ...

Luettelet nyt tuossa maailmankatsomukseesi kuuluvia oletuksia, mutta niiden pelkkä luetteleminen ei tietysti ole tiedettä, eikä edes filosofiaakaan, vaan filosofiassa pyritään määrittelemään käsitteet huolellisesti, tunnistamaan erityisesti ne kohdat, jotka voidaan tulkita eri tavoilla, kuten esim. ns. Jumala ja ns. vapaa tahto ja etenkin esittämään syvällisiä perusteluita vaihtoehtoisille kannoille ja tietysti myös mm. analysoimaan, että onko esitetty maailmankatsomus ensinnäkin sisäisesti konsistentti ja toisaalta ulkoisesti yhteensopiva myös suhteessa siihen, että mitä muuta tiedetään ja/tai on käytännöllisistä syistä tarkoituksenmukaista pitää vähintään todennäköisenä.

"Sellainen ei ole filosofi, joka myy filosofian matematiikalle ja lulnnontieteille."

Matematiikkahan on tapa esittää asioita selkeästi ja yksikäsitteisesti. Epämääräisyydetkin voidaan esittää matemaattisesti ja vaikka kaikkea ei voidakaan esittää täsmällisesti, mm. koska kaikkea ei voida edes tietääkään, niin ei ole erityistä syytä olla pyrkimättä täsmällisyyteen ja yksiselitteisyyteen. Luonnontieteet edistyvät nopeasti, tai siis edistyivät etenkin vielä silloin, kun vielä oli paljon jotain sellaista uutta, jota kyettiin löytämään käytettävissä silloin olleilla aivan uusilla havaintovälineillä, mikä nimenomaan alleviivaa empiirisen metodin oleellisuutta luotettavan tiedon tuottamisen kannalta.

"Tarkoitus ei ole kehua itseä, vaan osoittaa, että vain tieteen tulevaisuus nämä näyttää, ei tämän hetken vertaisarviointi, ei minä, ei minun haukkujat, floppaajat tai mitötöijät."

Ongelmasi ei ole itsekehu, vaan se, että maailmankatsomuksesi ei ole realistinen ja se ei ole täsmällinen, eikä käytännöllinen - sillä on ilmeistä, että mm. ns. Jumalaa, ns. vapaata tahtoa ja uskonnoissa tyypillisesti oletetun kaltaista ikuista elämää ei ole tarkoituksenmukaista olettaa - kuten ne siis tavallisesti niissä määritellään ja lisäksi ne voidaan määritellä eri tavoilla ja ajattelusi keskittyy siis epäoleellisuuksiin jo oletusten tekovaiheessa - kuten tietysti miljoonien muidenkin.

Nuo eivät ole harmittomia oletuksia, vaan oleellisesti epärationaalisia ja etenkin perusteettomia ja johtavat sellaisiin hyvin tunnettuihin ongelmiin ja paradokseihin, joiden kanssa puuhasteluun ei tietenkään kannattaisi käyttää lainkaan aikaansa, etenkään siis koska ei ole mitään syytä olettaa, että aikaa olisi loputtomasti käytettävissä.

Käytännössä kaikki virheelliset maailmankatsomukset lakkaavat kiinnostamasta siinä vaiheessa, kun emanaatioiden kautta havaittava selittämättömän voiman paine kasvaa riittävän suureksi. Nagualismin mukaan universumin energian havaitsemiseen ei tarvita mitään indoktrinaation kautta syötettyä kuvaamasi kaltaista perinteistä huteraa tai muutakaan käsitteellistä roskaa, vaan ihmiset kykenevät havaitsemaan energian luontaisesti suoraan ja nagualismikin selittää todellisuutta vain siinä määrin, mikä on välttämätöntä, jotta ns. tonaali ei järkyty liikaa siitä, että mitä havaitaan.

Nagualismissa on ymmärry ihmisten tyypillinen yleistilanne täydellisesti, eli uskontojen ja myös käsitteellisten viritelmien oleellinen funktio on toimia sellaisina suojamekanismeina, joiden avulla ihmisen todellisuudesta järkyttynyt ja järkyttyvä tonaali pystyy olemaan tiedostamatta todellisuutta, koska todellisuuden hyödynnettävissä oleva tiedostaminen edellyttää energeettistä moitteettomuutta ja oletusarvoisesti ihmisten toiminta on hyvin kaukana moitteettomuudesta, mikä puolestaan on se, mikä on oleellista, jos/kun halutaan ymmärtää ja hyödyntää todellisuutta.

Uskonnot, kuten muutkin ideologiat, siis tosiaan etenkin suojelevat ihmisiä todellisuuden tiedostamiselta, mutta nagualismin näkökulmasta tuo siis on arvoton tavoite, koska nagualismissa tavoitteena on tiedostaa todellisuus, eikä jumittua ihmisten sepittämien todellisuuden osiin viittaamaan tarkoitettujen käsitteiden ja muiden lillukanvarsien tai edes niiden perustalta laadittujen tulkintojen ja mallienkaan oleellisesti suoraan havaitsemiseen verrattuna erittäin kömpelöön ja epäoleelliseen pyörittelyyn, mitkä pyörittelyaktiviteetit puolestaan ovat mm. ammattifilosofien vastuulla. :D

Lue lisää

Tietysti minulla on perustelut maailmankatsomikselleni. Se on toinen keskustelu, jota myös käydään. Toinen on niiden ilmaisu.

Mielipidehegemonia tiedemaailmassa on mennyt sellaiseksi, että teististen mielipiteiden ilmaisu ei ole sallittua. Tämä on väärin ja loukkaa sananvapautta ja tieteen vapautta. Kuuluu naturalismiin ja ateismiin, muttei tieteeseen sinänsä, kaikki suunnat huomioiden.

Ja perusteluihin suhtaudutaan kuin ne olisivat julistamista ja epätieteellisiä ja epäfilosofisia. Tämä taas on puolueellista ateismin ja ignorismin suuntaan. Teismiä ja agnostismia pidetään epätieteellisinä, vaikkeivät ne tietenkään sitä itsessään ole.

Kyse on empirismin ja naturalismin kiistasta rationaalisemman, dialektisemman ja holistisemman filosofiakäsityksen kanssa. Professori vaan on naturalisti, ja pitää sitä realistisena vaikkei se ole. Tämä kaikki on tuon kommentin pohjana. Siinä naturalismi = tiede ja filosofia. Sitten uskonnollinen nagualismi vie jalat alta koko henkimaailman muka hylkäämisenä, koska nagualismi on yksi uskonnon, tarkemmin noituuden suuntaus.

Minulla teismi ja kristinuskon mormonisuuntaus on avointa ja maailmankatsomuksen pohjana ja se vaikuttaa tieteen teorioihin, muttei tee käsityksistäni epätieteellisiä, vain ateismin ja naturalismin vastaisia. Mutta epätieteelliseksi leimataan tämän takia.

santtunen2 kirjoitti:

Tietysti minulla on perustelut maailmankatsomikselleni. Se on toinen keskustelu, jota myös käydään. Toinen on niiden ilmaisu.

Mielipidehegemonia tiedemaailmassa on mennyt sellaiseksi, että teististen mielipiteiden ilmaisu ei ole sallittua. Tämä on väärin ja loukkaa sananvapautta ja tieteen vapautta. Kuuluu naturalismiin ja ateismiin, muttei tieteeseen sinänsä, kaikki suunnat huomioiden.

Ja perusteluihin suhtaudutaan kuin ne olisivat julistamista ja epätieteellisiä ja epäfilosofisia. Tämä taas on puolueellista ateismin ja ignorismin suuntaan. Teismiä ja agnostismia pidetään epätieteellisinä, vaikkeivät ne tietenkään sitä itsessään ole.

Kyse on empirismin ja naturalismin kiistasta rationaalisemman, dialektisemman ja holistisemman filosofiakäsityksen kanssa. Professori vaan on naturalisti, ja pitää sitä realistisena vaikkei se ole. Tämä kaikki on tuon kommentin pohjana. Siinä naturalismi = tiede ja filosofia. Sitten uskonnollinen nagualismi vie jalat alta koko henkimaailman muka hylkäämisenä, koska nagualismi on yksi uskonnon, tarkemmin noituuden suuntaus.

Minulla teismi ja kristinuskon mormonisuuntaus on avointa ja maailmankatsomuksen pohjana ja se vaikuttaa tieteen teorioihin, muttei tee käsityksistäni epätieteellisiä, vain ateismin ja naturalismin vastaisia. Mutta epätieteelliseksi leimataan tämän takia.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-913)

santtunen2: "Mielipidehegemonia tiedemaailmassa on mennyt sellaiseksi, että teististen mielipiteiden ilmaisu ei ole sallittua. Tämä on väärin ja loukkaa sananvapautta ja tieteen vapautta."

Vaikuttaa siltä, että vieläkään ymmärrä - tai muista, että mitä sananvapaus ja tieteen vapaus tai autonomia tarkoittavat, vaikka ne on jo niin moneen kertaan selitetty. Sananvapaus tarkoittaa lähinnä sitä, että valtiovalta ei harjoita ennakkosensuuria ja tieteen autonomia sitä, että valtiovalta ei sanele tieteen tekemisen pelisääntöjä. Tiedeyhteisön toiminta ei siis loukkaa sananvapautta, eikä tieteen vapautta.

"Teismiä ja agnostismia pidetään epätieteellisinä, vaikkeivät ne tietenkään sitä itsessään ole."

Tämäkin asia on jo selitetty moneen kertaan, eli teististen oletusten sisällyttäminen tieteellisiksi tarkoitettuihin teorioihin olisi täysin epätieteellistä, koska tieteellinen menetelmä ei mahdollista kyseisten oletusten testaamista, eikä falsifiointia, eikä siten kykene tuottamaan mitään tietoa niiden totuusarvoista.

Teismin tyrkyttämisestä tieteeseen luovuttiin jo vuosisatoja sitten, koska tiedettä ja teismiä ei kyetä yhdistämään ja sen yrittämisestä ei koskaan ollut muuta kuin haittaa ja on täysin järjetöntä, jos yrität kehittää jonkinlaista "teististä tiedettä", koska käytäntö siis osoittaa, että tiede ei voi olla teististä.

Vaikuttaa siltä, että et ole myöskään ymmärtänyt, että mitä (ns. negatiivinen) ateismi tarkoittaa, eli negatiivinen ateismi ei tarkoita sitä, että uskottaisiin, että Jumalaa ei ole olemassa, vaan vain sitä, että ei uskota, että Jumala olisi uskottava. Tiede on siis tietysti luontaisesti ateistista (siis nimenomaan negatiivisen ateismin merkityksessä), koska Jumala ei tietenkään ole tieteellisestä näkökulmasta uskottava, koska Jumalasta ei ole, eikä voi olla, mitään tieteellistä näyttöä.

"Professori vaan on naturalisti, ja pitää sitä realistisena vaikkei se ole."

Käytännössä koko tiedeyhteisöhän edustaa metodologista naturalismia, koska se toimii selvästi parhaiten ja on siis tietysti nimenomaan realistinen tapa tuottaa luotettavaa tietoa. Et ole kysyttäessä kyennyt esittämään edes mitään esimerkkejä siitä, että mitä tieteellistä kontribuutiota ehdottamasi "teistinen tiede" kykenisi tuottamaan.

Mitä taas tulee rationaalisuusväitteisiisi, niin on kyseenalaista, että voidaanko esittämäsi kaltaista maailmankatsomusta, johon siis sisältyy jumalankaltaisia olentoja, ylipäätään pitää rationaalisena, mutta nagualismin näkökulmasta se rationaalisuuden puute ei ole ongelma, vaan se, että jumalankaltaisista olennoista ei ole havaintoja ja se, että nagualismissa keskitytään siihen, mikä on havaittavissa, koska se on tehokkain tapa hyödyntää todellisuutta.

Jumala-käsitteesi sisältö on myös hyvin epäselvä, koska olet välillä väittänyt, että Jumala olisi kaikkivaltias, mikä on loogisesti mahdotonta, ja välillä väittänyt, että ns. jumalat olisivat evoluution tuotoksia. Filosofian näkökannalta en näe mitään lisäarvoa siinä, että oletettaisiin, että loogisesti mahdoton olento olisi olemassa.

Mitä taas tulee siihen, että voiko kehittyneitä olentoja olla olemassa, niin esim. itsehän edustan sellaista kantaa, että niitä ei vain voi, vaan loogisesti päätellen, niitä myös on olemassa. Mutta, koska ne ovat osia universumista, niin ne väistämättä ovat alisteisia aivan samoille lainalaisuuksille, kuin kaikki muutkin olennot ja olisi siis hyvin harhaanjohtavaa kutsua niitä jumaliksi.

Nagualismikaan ei kiistä kehittyneiden olentojen olemassaoloa, mutta elävät olennot ovat nagualismin mukaan kaikki vain kokonaisuuden osia ja uskontojen kehittämät kuvitteelliset kategoriat ovat harhaanjohtavia, koska kaikki elävät olennot ovat vain ns. "olentoja ajassa", eli niillä on ajallinen alku- ja loppupiste.

Nagualismin mukaan ikuista yksilöllistä elämää, ns. jatkuvassa - muistisisällöt säilyttävässä - merkityksessä, tosiaan ei ole olemassa, eikä nagualismissa sitä edes pidetä tavoittelemisen arvoisena asianakaan, vaan ainoa tavoittelemisen arvoinen tavoite on energeettisesti moitteeton toiminta ja nimenomaan riippumatta siitä, että kauanko se elämä kestää...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-913)

santtunen2: "Mielipidehegemonia tiedemaailmassa on mennyt sellaiseksi, että teististen mielipiteiden ilmaisu ei ole sallittua. Tämä on väärin ja loukkaa sananvapautta ja tieteen vapautta."

Vaikuttaa siltä, että vieläkään ymmärrä - tai muista, että mitä sananvapaus ja tieteen vapaus tai autonomia tarkoittavat, vaikka ne on jo niin moneen kertaan selitetty. Sananvapaus tarkoittaa lähinnä sitä, että valtiovalta ei harjoita ennakkosensuuria ja tieteen autonomia sitä, että valtiovalta ei sanele tieteen tekemisen pelisääntöjä. Tiedeyhteisön toiminta ei siis loukkaa sananvapautta, eikä tieteen vapautta.

"Teismiä ja agnostismia pidetään epätieteellisinä, vaikkeivät ne tietenkään sitä itsessään ole."

Tämäkin asia on jo selitetty moneen kertaan, eli teististen oletusten sisällyttäminen tieteellisiksi tarkoitettuihin teorioihin olisi täysin epätieteellistä, koska tieteellinen menetelmä ei mahdollista kyseisten oletusten testaamista, eikä falsifiointia, eikä siten kykene tuottamaan mitään tietoa niiden totuusarvoista.

Teismin tyrkyttämisestä tieteeseen luovuttiin jo vuosisatoja sitten, koska tiedettä ja teismiä ei kyetä yhdistämään ja sen yrittämisestä ei koskaan ollut muuta kuin haittaa ja on täysin järjetöntä, jos yrität kehittää jonkinlaista "teististä tiedettä", koska käytäntö siis osoittaa, että tiede ei voi olla teististä.

Vaikuttaa siltä, että et ole myöskään ymmärtänyt, että mitä (ns. negatiivinen) ateismi tarkoittaa, eli negatiivinen ateismi ei tarkoita sitä, että uskottaisiin, että Jumalaa ei ole olemassa, vaan vain sitä, että ei uskota, että Jumala olisi uskottava. Tiede on siis tietysti luontaisesti ateistista (siis nimenomaan negatiivisen ateismin merkityksessä), koska Jumala ei tietenkään ole tieteellisestä näkökulmasta uskottava, koska Jumalasta ei ole, eikä voi olla, mitään tieteellistä näyttöä.

"Professori vaan on naturalisti, ja pitää sitä realistisena vaikkei se ole."

Käytännössä koko tiedeyhteisöhän edustaa metodologista naturalismia, koska se toimii selvästi parhaiten ja on siis tietysti nimenomaan realistinen tapa tuottaa luotettavaa tietoa. Et ole kysyttäessä kyennyt esittämään edes mitään esimerkkejä siitä, että mitä tieteellistä kontribuutiota ehdottamasi "teistinen tiede" kykenisi tuottamaan.

Mitä taas tulee rationaalisuusväitteisiisi, niin on kyseenalaista, että voidaanko esittämäsi kaltaista maailmankatsomusta, johon siis sisältyy jumalankaltaisia olentoja, ylipäätään pitää rationaalisena, mutta nagualismin näkökulmasta se rationaalisuuden puute ei ole ongelma, vaan se, että jumalankaltaisista olennoista ei ole havaintoja ja se, että nagualismissa keskitytään siihen, mikä on havaittavissa, koska se on tehokkain tapa hyödyntää todellisuutta.

Jumala-käsitteesi sisältö on myös hyvin epäselvä, koska olet välillä väittänyt, että Jumala olisi kaikkivaltias, mikä on loogisesti mahdotonta, ja välillä väittänyt, että ns. jumalat olisivat evoluution tuotoksia. Filosofian näkökannalta en näe mitään lisäarvoa siinä, että oletettaisiin, että loogisesti mahdoton olento olisi olemassa.

Mitä taas tulee siihen, että voiko kehittyneitä olentoja olla olemassa, niin esim. itsehän edustan sellaista kantaa, että niitä ei vain voi, vaan loogisesti päätellen, niitä myös on olemassa. Mutta, koska ne ovat osia universumista, niin ne väistämättä ovat alisteisia aivan samoille lainalaisuuksille, kuin kaikki muutkin olennot ja olisi siis hyvin harhaanjohtavaa kutsua niitä jumaliksi.

Nagualismikaan ei kiistä kehittyneiden olentojen olemassaoloa, mutta elävät olennot ovat nagualismin mukaan kaikki vain kokonaisuuden osia ja uskontojen kehittämät kuvitteelliset kategoriat ovat harhaanjohtavia, koska kaikki elävät olennot ovat vain ns. "olentoja ajassa", eli niillä on ajallinen alku- ja loppupiste.

Nagualismin mukaan ikuista yksilöllistä elämää, ns. jatkuvassa - muistisisällöt säilyttävässä - merkityksessä, tosiaan ei ole olemassa, eikä nagualismissa sitä edes pidetä tavoittelemisen arvoisena asianakaan, vaan ainoa tavoittelemisen arvoinen tavoite on energeettisesti moitteeton toiminta ja nimenomaan riippumatta siitä, että kauanko se elämä kestää...

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-914)

santtunen2: "Sitten uskonnollinen nagualismi vie jalat alta koko henkimaailman muka hylkäämisenä, koska nagualismi on yksi uskonnon, tarkemmin noituuden suuntaus."

Uskonnollista nagualismiahan ei ole olemassakaan. Ensinnäkin, on täysin selvää, että nagualismi ei ole uskonto, koska sillä ei ole uskontojen ominaispiirteitä ja se on kyllä selitetty jo aiemminkin ja hyvin yksityiskohtaisesti perustellen. Kokoomapisteen sijainti riittää selittämään kaikki kokemukset ilman tarvetta "henkimaailman" olettamiseen ja tieteestähän tiedämme, että mitä vähemmän tarpeettomia oletuksia tehdään, niin sitä parempi.

Noituus toisaalta ei ole edes tieteellinen termikään, vaan vain ns. poliittisesti epäkorrekti ilmaisu - etenkin teistin käyttämänä. Toistuva noituussekoilusi on noloa myös, koska "toisinajattelijana" kritisoimasi katolinen kirkkokin luopui tuon termin käyttämisestä jo ajat sitten ja vaikuttaa siis siltä, että olet katolisempi ja ahdasmielisempi kuin vuosisatoja sitten eläneet paavit samalla, kun toivot itsellesi enemmän "sananvapautta", mikä tarkoittaisi mm. sitä, että määrittäisit diktatorisesti sen, että miten tiedettä tehdään. :D

Nagualismi on oikeasti sellainen hyvin laaja-alainen ja kattava empiirinen ja nimenomaan tervejärkisesti naturalistinen ja siten realistinen maailmankatsomus, jonka keskiössä on energian havaitseminen. Nagualistiset tietäjät tosin tietysti tosiaan tietävät paljon ja siten myös monenlaisia sellaisia tekniikoitakin, joita tosiaan sovellettiin muinaisina aikoina monenlaisiin erilaisiin tarkoituksiin, mutta modernit tietäjät eivät niitä sovella, kuin vain niihin tarkoituksiin, jotka ovat sopusoinnussa modernin nagualismin tavoitteen kanssa ja modernissa nagualismissa ei pyritä saavuttamaan valtaa yms., vaan vain toimimaan moitteettomasti.

Moitteettomuuden pyrkimykset sinällään toisaalta tietysti eivät takaa sitä, että se moitteettomuus kyettäisiin saavuttamaan, mutta selvää on, että nagualistisen tietäjän täytyy olla moitteeton, koska hänellä ei ole muita tavoitteita ja itseasiassa hänestä tulee tietäjäkin vasta tullessaan moitteettomaksi ja koska "noitatemppujen" tekeminen sinällään ei tee moitteettomaksi, niin on selvää, että "noitatemppujen" tekeminen, kuten esim. "leivän taikominen tyhjästä", "sairaiden parantaminen" tai "vedenpinnalla käveleminen", eivät suinkaan ole oleellisinta nagualismissa, vaikka ne temput tietysti näyttäviä ja ehkä inspiroivia voivatkin olla. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-914)

santtunen2: "Sitten uskonnollinen nagualismi vie jalat alta koko henkimaailman muka hylkäämisenä, koska nagualismi on yksi uskonnon, tarkemmin noituuden suuntaus."

Uskonnollista nagualismiahan ei ole olemassakaan. Ensinnäkin, on täysin selvää, että nagualismi ei ole uskonto, koska sillä ei ole uskontojen ominaispiirteitä ja se on kyllä selitetty jo aiemminkin ja hyvin yksityiskohtaisesti perustellen. Kokoomapisteen sijainti riittää selittämään kaikki kokemukset ilman tarvetta "henkimaailman" olettamiseen ja tieteestähän tiedämme, että mitä vähemmän tarpeettomia oletuksia tehdään, niin sitä parempi.

Noituus toisaalta ei ole edes tieteellinen termikään, vaan vain ns. poliittisesti epäkorrekti ilmaisu - etenkin teistin käyttämänä. Toistuva noituussekoilusi on noloa myös, koska "toisinajattelijana" kritisoimasi katolinen kirkkokin luopui tuon termin käyttämisestä jo ajat sitten ja vaikuttaa siis siltä, että olet katolisempi ja ahdasmielisempi kuin vuosisatoja sitten eläneet paavit samalla, kun toivot itsellesi enemmän "sananvapautta", mikä tarkoittaisi mm. sitä, että määrittäisit diktatorisesti sen, että miten tiedettä tehdään. :D

Nagualismi on oikeasti sellainen hyvin laaja-alainen ja kattava empiirinen ja nimenomaan tervejärkisesti naturalistinen ja siten realistinen maailmankatsomus, jonka keskiössä on energian havaitseminen. Nagualistiset tietäjät tosin tietysti tosiaan tietävät paljon ja siten myös monenlaisia sellaisia tekniikoitakin, joita tosiaan sovellettiin muinaisina aikoina monenlaisiin erilaisiin tarkoituksiin, mutta modernit tietäjät eivät niitä sovella, kuin vain niihin tarkoituksiin, jotka ovat sopusoinnussa modernin nagualismin tavoitteen kanssa ja modernissa nagualismissa ei pyritä saavuttamaan valtaa yms., vaan vain toimimaan moitteettomasti.

Moitteettomuuden pyrkimykset sinällään toisaalta tietysti eivät takaa sitä, että se moitteettomuus kyettäisiin saavuttamaan, mutta selvää on, että nagualistisen tietäjän täytyy olla moitteeton, koska hänellä ei ole muita tavoitteita ja itseasiassa hänestä tulee tietäjäkin vasta tullessaan moitteettomaksi ja koska "noitatemppujen" tekeminen sinällään ei tee moitteettomaksi, niin on selvää, että "noitatemppujen" tekeminen, kuten esim. "leivän taikominen tyhjästä", "sairaiden parantaminen" tai "vedenpinnalla käveleminen", eivät suinkaan ole oleellisinta nagualismissa, vaikka ne temput tietysti näyttäviä ja ehkä inspiroivia voivatkin olla. :D

Lue lisää

Nagualistinen tietäjä ei muka kannata mitään uskonnon suuntaa!

Mitä muuta nagualismi muka on, kuin uskonnon suunta, tarkemmin noituuden suunta, kuten wiccalaisuus? Tai Noitaopisto jne, jossa sellaisten tietäjien noituus luonne taas jo nimessäkin tunnustetaan. Castanjedakin sanoi välillä itseään noidaksi.

Aivan samoin wiccalaisuus väittää, ettei se ole uskonnon/noituuden suuntaus, vaan tieto henkisistä asioista.

Samoin Steinerin antroposofia väittää, ettei se ole uskon suunta, eikä filosofian suunta, vaan hengen tiede. Ikäänkuin teologiaa ja uskontotiedettä tai muuta filosofiaa ei olisikaan.

Naturalismissa tosiaan sama juttu. Se on tiede, ja muu tieteen filosofia ei ole tiedettä vaan epätieteellistä. Jumalan olettaminen on epätieteellistä.

Tätä manipulointia ei huomaa, se on niin syvällä tiedeyhteisön tieteen käsityksessä ja vertaisarvioinnissa. Ja katolisuus ja protestanttisuus määrittelevät kristillisyyden ja uskonnon. Noituuden suuntauksia ei lasketa uskonnon suuntauksiksi, vaikka tietysti ovat.

Ateismi taas on filosofian suuntaus. Teistikin saa ihan yhtä hyvin olla filosofiassa, mutta sitä ei enää huomata, kun tiede on naturalismi ja filosofia on tiedettä.

Oikeasti filosofia on kyllä tiedettä, mutta muutakin kuin tiedettä, viisauden rakastamista, totuuden etsintää, pyrkimystä totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen jne. Ja filosofiassa on koulukuntia, ei mitään yhtä oikeaa filosofiaa.

Psykoanalyysi on mielestään psykologia. Suhteellisuusteoria on makromaailman totuus, oikea teoria siitä. Kvanttiteoria on mikromaailman totuus, oikea teoria siitä.

Tiedemaailma itse lankeaa dlgmaattisuuteen teorioittensa kanssa, ja professori nagualisminsa kanssa.

Uskonnossa tosiaan saa pitää omaa käsitystään parhaana, lähinnä totuutta, sikäli kuin ihmiset voivat uskonnollisen totuuden edes ymmärtää. Tieteessä ja filosofiassa taas dogmaattisuus on kiellettyä, mutta kantansa saa ilmoittaa ja sitten toimia sen mukaan, kun on sen ilmoittanut ja myöntää, että muilla tiedemiehille ja filosofeilla ja koulukunnilla ja suunnilla on toisenlaisia käsityksiä.

Raja tieteellisyydelle ja järkevälle filosofialle on, mutta kiista on juuri siitä, missä se raja on. Nagualismi ja naturalismi määrittelevät ne omalla tavallaan, mutta muut taas kiistävät ne rajat.

Naturalismi ja katolisuus yrittävät määrätä, ja kiistävät yrittävänsä määrätä. Professori yrittää määrätä naturalismin ja kiistää yrittävänsä määrätä. Ilmoittaa kannattavansa nagualismia ja se on hänen asiansa, kuuluu tieteen vapauden ja sananvapauden ja uskonnonvapauden piiriin.

santtunen2 kirjoitti:

Nagualistinen tietäjä ei muka kannata mitään uskonnon suuntaa!

Mitä muuta nagualismi muka on, kuin uskonnon suunta, tarkemmin noituuden suunta, kuten wiccalaisuus? Tai Noitaopisto jne, jossa sellaisten tietäjien noituus luonne taas jo nimessäkin tunnustetaan. Castanjedakin sanoi välillä itseään noidaksi.

Aivan samoin wiccalaisuus väittää, ettei se ole uskonnon/noituuden suuntaus, vaan tieto henkisistä asioista.

Samoin Steinerin antroposofia väittää, ettei se ole uskon suunta, eikä filosofian suunta, vaan hengen tiede. Ikäänkuin teologiaa ja uskontotiedettä tai muuta filosofiaa ei olisikaan.

Naturalismissa tosiaan sama juttu. Se on tiede, ja muu tieteen filosofia ei ole tiedettä vaan epätieteellistä. Jumalan olettaminen on epätieteellistä.

Tätä manipulointia ei huomaa, se on niin syvällä tiedeyhteisön tieteen käsityksessä ja vertaisarvioinnissa. Ja katolisuus ja protestanttisuus määrittelevät kristillisyyden ja uskonnon. Noituuden suuntauksia ei lasketa uskonnon suuntauksiksi, vaikka tietysti ovat.

Ateismi taas on filosofian suuntaus. Teistikin saa ihan yhtä hyvin olla filosofiassa, mutta sitä ei enää huomata, kun tiede on naturalismi ja filosofia on tiedettä.

Oikeasti filosofia on kyllä tiedettä, mutta muutakin kuin tiedettä, viisauden rakastamista, totuuden etsintää, pyrkimystä totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen jne. Ja filosofiassa on koulukuntia, ei mitään yhtä oikeaa filosofiaa.

Psykoanalyysi on mielestään psykologia. Suhteellisuusteoria on makromaailman totuus, oikea teoria siitä. Kvanttiteoria on mikromaailman totuus, oikea teoria siitä.

Tiedemaailma itse lankeaa dlgmaattisuuteen teorioittensa kanssa, ja professori nagualisminsa kanssa.

Uskonnossa tosiaan saa pitää omaa käsitystään parhaana, lähinnä totuutta, sikäli kuin ihmiset voivat uskonnollisen totuuden edes ymmärtää. Tieteessä ja filosofiassa taas dogmaattisuus on kiellettyä, mutta kantansa saa ilmoittaa ja sitten toimia sen mukaan, kun on sen ilmoittanut ja myöntää, että muilla tiedemiehille ja filosofeilla ja koulukunnilla ja suunnilla on toisenlaisia käsityksiä.

Raja tieteellisyydelle ja järkevälle filosofialle on, mutta kiista on juuri siitä, missä se raja on. Nagualismi ja naturalismi määrittelevät ne omalla tavallaan, mutta muut taas kiistävät ne rajat.

Naturalismi ja katolisuus yrittävät määrätä, ja kiistävät yrittävänsä määrätä. Professori yrittää määrätä naturalismin ja kiistää yrittävänsä määrätä. Ilmoittaa kannattavansa nagualismia ja se on hänen asiansa, kuuluu tieteen vapauden ja sananvapauden ja uskonnonvapauden piiriin.

Lue lisää

"Ateismi taas on filosofian suuntaus."

Ei ole. Miksi et ottaisi asioista selvää, etkä nolaisi itseäsi koko ajan tuolla tietämättömyydelläsi.

Ja filosofialle ei edelleenkään ole mitään annettavaa tieteelle. Katso nyt vaikka näitä sinun höpinöitä. Luulet varmaan olevasi kovinkin viisasa, mutta nämä sinun höpötykset kyllä todistavat päinvastoin.

santtunen2 kirjoitti:

Nagualistinen tietäjä ei muka kannata mitään uskonnon suuntaa!

Mitä muuta nagualismi muka on, kuin uskonnon suunta, tarkemmin noituuden suunta, kuten wiccalaisuus? Tai Noitaopisto jne, jossa sellaisten tietäjien noituus luonne taas jo nimessäkin tunnustetaan. Castanjedakin sanoi välillä itseään noidaksi.

Aivan samoin wiccalaisuus väittää, ettei se ole uskonnon/noituuden suuntaus, vaan tieto henkisistä asioista.

Samoin Steinerin antroposofia väittää, ettei se ole uskon suunta, eikä filosofian suunta, vaan hengen tiede. Ikäänkuin teologiaa ja uskontotiedettä tai muuta filosofiaa ei olisikaan.

Naturalismissa tosiaan sama juttu. Se on tiede, ja muu tieteen filosofia ei ole tiedettä vaan epätieteellistä. Jumalan olettaminen on epätieteellistä.

Tätä manipulointia ei huomaa, se on niin syvällä tiedeyhteisön tieteen käsityksessä ja vertaisarvioinnissa. Ja katolisuus ja protestanttisuus määrittelevät kristillisyyden ja uskonnon. Noituuden suuntauksia ei lasketa uskonnon suuntauksiksi, vaikka tietysti ovat.

Ateismi taas on filosofian suuntaus. Teistikin saa ihan yhtä hyvin olla filosofiassa, mutta sitä ei enää huomata, kun tiede on naturalismi ja filosofia on tiedettä.

Oikeasti filosofia on kyllä tiedettä, mutta muutakin kuin tiedettä, viisauden rakastamista, totuuden etsintää, pyrkimystä totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen jne. Ja filosofiassa on koulukuntia, ei mitään yhtä oikeaa filosofiaa.

Psykoanalyysi on mielestään psykologia. Suhteellisuusteoria on makromaailman totuus, oikea teoria siitä. Kvanttiteoria on mikromaailman totuus, oikea teoria siitä.

Tiedemaailma itse lankeaa dlgmaattisuuteen teorioittensa kanssa, ja professori nagualisminsa kanssa.

Uskonnossa tosiaan saa pitää omaa käsitystään parhaana, lähinnä totuutta, sikäli kuin ihmiset voivat uskonnollisen totuuden edes ymmärtää. Tieteessä ja filosofiassa taas dogmaattisuus on kiellettyä, mutta kantansa saa ilmoittaa ja sitten toimia sen mukaan, kun on sen ilmoittanut ja myöntää, että muilla tiedemiehille ja filosofeilla ja koulukunnilla ja suunnilla on toisenlaisia käsityksiä.

Raja tieteellisyydelle ja järkevälle filosofialle on, mutta kiista on juuri siitä, missä se raja on. Nagualismi ja naturalismi määrittelevät ne omalla tavallaan, mutta muut taas kiistävät ne rajat.

Naturalismi ja katolisuus yrittävät määrätä, ja kiistävät yrittävänsä määrätä. Professori yrittää määrätä naturalismin ja kiistää yrittävänsä määrätä. Ilmoittaa kannattavansa nagualismia ja se on hänen asiansa, kuuluu tieteen vapauden ja sananvapauden ja uskonnonvapauden piiriin.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-915)

santtunen2: "Nagualistinen tietäjä ei muka kannata mitään uskonnon suuntaa!"

Tietenkään nagualismi ei ole uskonto, vaan suoraan havaitsemiseen perustuva käytännöllinen maailmankatsomus, eikä sillä ole uskontojen ominaispiirteitä. Käytännössä tietäjä kykenee energeettisen moitteettomuutensa avulla ja vain sen avulla havaitsemaan sen, että millainen todellisuus on ja nagualismi siis perustuu havaitsemiseen ja erityisesti energian suoraan havaitsemiseen. Nagualismissa ei ole kysymys uskomisesta, vaan siitä, että selittämätön voima saa pakottavasti tietäjän havaitsemaan asiat sellaisina, kuin ne oikeasti ovat - eli energiana, eli aine on energiaa, ajatukset ovat energiaa jne.

Nagualismi on ateistista, eikä ateismi ole uskonnon suunta, eikä se ateismi ole nagualismin ydin, vaan teistiset harhakäsitykset on vain yksi pieni osa siitä hyvin laajasta joukosta ihmisten harhakäsityksiä, joista kaikista täytyy luopua, jotta kykenee havaitsemaan todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on. Kaikesta, mikä kuluttaa energiaa tarpeettomasti, kuten tietysti myös esim. Jumala-spekulaatioista, täytyy luopua - jos siis haluaa nähdä todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on.

Kaikki nämä asiat on selitetty sinulle aikaisemminkin ainakin osittain, mutta olet joko unohtanut aiemmat selitykset, et lukenut niitä tai et välitä niistä, mikä puolestaan on täysin odotettua, koska ihmisen on täysin mahdotonta toimia moitteettomasti ilman riittävää määrää käyttökelpoista energiaa ja sitä riittävää määrää energiaa on mahdotonta saada käyttöönäs, jos ei noudata nagualismin periaatteita, mikä puolestaan selittää täydellisesti ihmiskunnan nykyisen rappiotilan, mikä tila on se, mistä kannattaisi olla enemmän huolissaan, kuin esim. vallitsevasta kosmologisesta paradigmasta...

"Castanjedakin sanoi välillä itseään noidaksi."

Pitää paikkansa, että Castaneda sanoi välillä itseään noidaksi ja myös hänen opettajansa sanoi itseään noidaksi ja nuo lausunnot tosiaan voivat aiheuttaa hämmennystä, mutta nekin olen selittänyt jo aiemmin. Tilanne on se, että Castaneda:n opettaja huijasi Castaneda:n oppimaan nagualismia väittämällä olevansa noita, koska Castaneda oli oppilasaikansa alussa laiska ja ylianalyyttinen, eikä olisi viitsinyt kuunnella sellaisia opetuksia, jotka eivät olleet yhteensopivia hänen oletuksiensa kanssa, jos ei olisi olettanut, että se, että mitä hänelle opetettiin oli ns. toimivaa noituutta, koska Castaneda oli katolinen ja oletti, että voisi saavuttaa henkilökohtaista hyötyä jonkinlaiseen salaiseen tietoon perustuvilla noitatempuilla, joita oletti opettajansa hänelle opettavan.

Nagualismi on äärimmäisen vaativaa, eikä Castaneda olisi kyennyt etenemään niin pitkälle, kuin kykeni, jos hänen opettajansa eivät olisi huijanneet häntä. Nagualismin kanta on se, että meidät ihmiset täytyy huijata oppimaan, koska muuten emme olisi kiinnostuneita todellisesta tiedosta, vaan vain sellaisesta, joka sopii aiempiin oletuksiimme. Myöhemmin hänen opettajansa kuitenkin paljastivat hänelle, että he eivät oikeasti olekaan noitia, vaan sen vastakohtia, eli energian näkijöitä.

Castaneda itse sanoi opettajalleen oppilasaikanaan, että hänet oli ennen nagualismiin tutustumistaan opetettu vihaamaan ja pelkäämään noitia, mutta siitä huolimatta hän oli kiinnostunut siitä, minkä oletti olevan noituutta, mikä kiinnostus mahdollisti sen, että hänen opettajansa kykenivät huijaamaan hänet oppimaan huolimatta siitä, että hän ei olisi halunnut nähdä vaivaa oppiakseen näkemään todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-915)

santtunen2: "Nagualistinen tietäjä ei muka kannata mitään uskonnon suuntaa!"

Tietenkään nagualismi ei ole uskonto, vaan suoraan havaitsemiseen perustuva käytännöllinen maailmankatsomus, eikä sillä ole uskontojen ominaispiirteitä. Käytännössä tietäjä kykenee energeettisen moitteettomuutensa avulla ja vain sen avulla havaitsemaan sen, että millainen todellisuus on ja nagualismi siis perustuu havaitsemiseen ja erityisesti energian suoraan havaitsemiseen. Nagualismissa ei ole kysymys uskomisesta, vaan siitä, että selittämätön voima saa pakottavasti tietäjän havaitsemaan asiat sellaisina, kuin ne oikeasti ovat - eli energiana, eli aine on energiaa, ajatukset ovat energiaa jne.

Nagualismi on ateistista, eikä ateismi ole uskonnon suunta, eikä se ateismi ole nagualismin ydin, vaan teistiset harhakäsitykset on vain yksi pieni osa siitä hyvin laajasta joukosta ihmisten harhakäsityksiä, joista kaikista täytyy luopua, jotta kykenee havaitsemaan todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on. Kaikesta, mikä kuluttaa energiaa tarpeettomasti, kuten tietysti myös esim. Jumala-spekulaatioista, täytyy luopua - jos siis haluaa nähdä todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on.

Kaikki nämä asiat on selitetty sinulle aikaisemminkin ainakin osittain, mutta olet joko unohtanut aiemmat selitykset, et lukenut niitä tai et välitä niistä, mikä puolestaan on täysin odotettua, koska ihmisen on täysin mahdotonta toimia moitteettomasti ilman riittävää määrää käyttökelpoista energiaa ja sitä riittävää määrää energiaa on mahdotonta saada käyttöönäs, jos ei noudata nagualismin periaatteita, mikä puolestaan selittää täydellisesti ihmiskunnan nykyisen rappiotilan, mikä tila on se, mistä kannattaisi olla enemmän huolissaan, kuin esim. vallitsevasta kosmologisesta paradigmasta...

"Castanjedakin sanoi välillä itseään noidaksi."

Pitää paikkansa, että Castaneda sanoi välillä itseään noidaksi ja myös hänen opettajansa sanoi itseään noidaksi ja nuo lausunnot tosiaan voivat aiheuttaa hämmennystä, mutta nekin olen selittänyt jo aiemmin. Tilanne on se, että Castaneda:n opettaja huijasi Castaneda:n oppimaan nagualismia väittämällä olevansa noita, koska Castaneda oli oppilasaikansa alussa laiska ja ylianalyyttinen, eikä olisi viitsinyt kuunnella sellaisia opetuksia, jotka eivät olleet yhteensopivia hänen oletuksiensa kanssa, jos ei olisi olettanut, että se, että mitä hänelle opetettiin oli ns. toimivaa noituutta, koska Castaneda oli katolinen ja oletti, että voisi saavuttaa henkilökohtaista hyötyä jonkinlaiseen salaiseen tietoon perustuvilla noitatempuilla, joita oletti opettajansa hänelle opettavan.

Nagualismi on äärimmäisen vaativaa, eikä Castaneda olisi kyennyt etenemään niin pitkälle, kuin kykeni, jos hänen opettajansa eivät olisi huijanneet häntä. Nagualismin kanta on se, että meidät ihmiset täytyy huijata oppimaan, koska muuten emme olisi kiinnostuneita todellisesta tiedosta, vaan vain sellaisesta, joka sopii aiempiin oletuksiimme. Myöhemmin hänen opettajansa kuitenkin paljastivat hänelle, että he eivät oikeasti olekaan noitia, vaan sen vastakohtia, eli energian näkijöitä.

Castaneda itse sanoi opettajalleen oppilasaikanaan, että hänet oli ennen nagualismiin tutustumistaan opetettu vihaamaan ja pelkäämään noitia, mutta siitä huolimatta hän oli kiinnostunut siitä, minkä oletti olevan noituutta, mikä kiinnostus mahdollisti sen, että hänen opettajansa kykenivät huijaamaan hänet oppimaan huolimatta siitä, että hän ei olisi halunnut nähdä vaivaa oppiakseen näkemään todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-916)

santtunen2: "Naturalismissa tosiaan sama juttu. Se on tiede, ja muu tieteen filosofia ei ole tiedettä vaan epätieteellistä. Jumalan olettaminen on epätieteellistä."

Jumalan olettaminen on tietysti epätieteellistä ja myös täysin turhaa, koska Jumalasta ei ole havaintoja. On päivänselvää, että esim. kristinusko on tiettyjen ihmisten mielikuvituksen tuotosta, mikä puolestaan ei tarkoita sitä, etteivätkö ne teistien kokemukset sinällään silti olisi todellisia energian tulkintoina tietyissä kokoomapisteen sijainneissa.

Nagualismissa tiedetään, että Jumalaa ei ole olemassa, siis ainakaan missään ihmisten toiminnan kannalta oleellisessa merkityksessä, koska se, minkä ihmiset olettavat olevan Jumala, nähdessään sen, ei ole Jumala, koska tietäjä kykenee saamaan sen ilmestymään ja häviämään tahdollaan, mutta koska sitä, että Jumalaa ei ole olemassa, ei kuitenkaan kyetä todistamaan, koska olemassaolemattomuuttahan ei ylipäätäänkään kyetä todistamaan, niin tuo tilanne mahdollistaa loputtomat teistiset huijaukset ja sekoilut, joista teistiset uskonnot tietysti ovat organisoituja esimerkkejä.

Itseasiassa, nagualismin näkemys teismiasioihin liittyen on se, että teistiset uskonnot ovat välillisesti ihmisiä hyödyntävien epäorgaanisten olentojen manipulatiivisia aikaansaannoksia, sillä kuten aiemmin totesin, erityisesti teistiset uskonnot estävät hyvin tehokkaasti ihmisiä havaitsemasta todellisuutta sellaisena, kuin se oikeasti on, mikä puolestaan pitää ihmiskunnan heikkoudentilassaan.

Epäorgaanisten olentojen harjoittama manipulaatio on hyvin hienovaraista ja pohjimmiltaan perustuu siihen, että sen sijaan, että ihmiset olisivat motivoituneita pyrkimään moitteettomuuteen, ihmiset yrittävät päästä helpolla ja lankeavat mitä moninaisimpiin erilaisiin sellaisiin uskonnollisiin tai muihin kuvitelmiin, että olemassa olisi jotain korkeampia päämääriä ja/tai oikoteitä, jotka mahdollistaisivat ns. helpolla pääsemisen, ylimääräiset hienoilta kuulostavat palkinnot ja etenkin reaalisen ja tarkoituksenmukaisen kurinalaisuuden ja tarpeellisten ponnistusten välttämisen.

"Professori yrittää määrätä naturalismin ja kiistää yrittävänsä määrätä. Ilmoittaa kannattavansa nagualismia ja se on hänen asiansa, kuuluu tieteen vapauden ja sananvapauden ja uskonnonvapauden piiriin."

Nagualismissahan ei pyritä määräämään asioita ja tieteen metodiikkaan liittyenhän olen tuolla aiemmin päinvastoin tuonut esille sen, että olisi diktatorista, jos tiedeyhteisön sijasta sen metodiikan määrittäisi esim. sinä, eli yksittäinen henkilö. Eli, voit olla eri mieltä tieteen metodiikasta, mutta tiedeyhteisö silti toimii metodologisen naturalismin mukaan, eikä siis sen vuoksi, että joku yksittäinen henkilö määräisi niin, vaan koska metodologinen naturalismi on käytännössä osoittautunut selvästi ylivoimaiseksi tavaksi tuottaa luotettavaksi osoitettavissa olevaa tietoa ja tietysti erityisesti teismiin verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-915)

santtunen2: "Nagualistinen tietäjä ei muka kannata mitään uskonnon suuntaa!"

Tietenkään nagualismi ei ole uskonto, vaan suoraan havaitsemiseen perustuva käytännöllinen maailmankatsomus, eikä sillä ole uskontojen ominaispiirteitä. Käytännössä tietäjä kykenee energeettisen moitteettomuutensa avulla ja vain sen avulla havaitsemaan sen, että millainen todellisuus on ja nagualismi siis perustuu havaitsemiseen ja erityisesti energian suoraan havaitsemiseen. Nagualismissa ei ole kysymys uskomisesta, vaan siitä, että selittämätön voima saa pakottavasti tietäjän havaitsemaan asiat sellaisina, kuin ne oikeasti ovat - eli energiana, eli aine on energiaa, ajatukset ovat energiaa jne.

Nagualismi on ateistista, eikä ateismi ole uskonnon suunta, eikä se ateismi ole nagualismin ydin, vaan teistiset harhakäsitykset on vain yksi pieni osa siitä hyvin laajasta joukosta ihmisten harhakäsityksiä, joista kaikista täytyy luopua, jotta kykenee havaitsemaan todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on. Kaikesta, mikä kuluttaa energiaa tarpeettomasti, kuten tietysti myös esim. Jumala-spekulaatioista, täytyy luopua - jos siis haluaa nähdä todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on.

Kaikki nämä asiat on selitetty sinulle aikaisemminkin ainakin osittain, mutta olet joko unohtanut aiemmat selitykset, et lukenut niitä tai et välitä niistä, mikä puolestaan on täysin odotettua, koska ihmisen on täysin mahdotonta toimia moitteettomasti ilman riittävää määrää käyttökelpoista energiaa ja sitä riittävää määrää energiaa on mahdotonta saada käyttöönäs, jos ei noudata nagualismin periaatteita, mikä puolestaan selittää täydellisesti ihmiskunnan nykyisen rappiotilan, mikä tila on se, mistä kannattaisi olla enemmän huolissaan, kuin esim. vallitsevasta kosmologisesta paradigmasta...

"Castanjedakin sanoi välillä itseään noidaksi."

Pitää paikkansa, että Castaneda sanoi välillä itseään noidaksi ja myös hänen opettajansa sanoi itseään noidaksi ja nuo lausunnot tosiaan voivat aiheuttaa hämmennystä, mutta nekin olen selittänyt jo aiemmin. Tilanne on se, että Castaneda:n opettaja huijasi Castaneda:n oppimaan nagualismia väittämällä olevansa noita, koska Castaneda oli oppilasaikansa alussa laiska ja ylianalyyttinen, eikä olisi viitsinyt kuunnella sellaisia opetuksia, jotka eivät olleet yhteensopivia hänen oletuksiensa kanssa, jos ei olisi olettanut, että se, että mitä hänelle opetettiin oli ns. toimivaa noituutta, koska Castaneda oli katolinen ja oletti, että voisi saavuttaa henkilökohtaista hyötyä jonkinlaiseen salaiseen tietoon perustuvilla noitatempuilla, joita oletti opettajansa hänelle opettavan.

Nagualismi on äärimmäisen vaativaa, eikä Castaneda olisi kyennyt etenemään niin pitkälle, kuin kykeni, jos hänen opettajansa eivät olisi huijanneet häntä. Nagualismin kanta on se, että meidät ihmiset täytyy huijata oppimaan, koska muuten emme olisi kiinnostuneita todellisesta tiedosta, vaan vain sellaisesta, joka sopii aiempiin oletuksiimme. Myöhemmin hänen opettajansa kuitenkin paljastivat hänelle, että he eivät oikeasti olekaan noitia, vaan sen vastakohtia, eli energian näkijöitä.

Castaneda itse sanoi opettajalleen oppilasaikanaan, että hänet oli ennen nagualismiin tutustumistaan opetettu vihaamaan ja pelkäämään noitia, mutta siitä huolimatta hän oli kiinnostunut siitä, minkä oletti olevan noituutta, mikä kiinnostus mahdollisti sen, että hänen opettajansa kykenivät huijaamaan hänet oppimaan huolimatta siitä, että hän ei olisi halunnut nähdä vaivaa oppiakseen näkemään todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-917)

XPR: "Castaneda itse sanoi opettajalleen oppilasaikanaan..."

Tarkoitus oli tuossa sanoa, että Castaneda itse sanoi opettajansa, eli siis don Juan:in, sanoneen hänelle, että hän, eli siis don Juan, oli sanonut omalle opettajalleen - joka oli esitellyt itsensä don Juan:ille Belisario:na - oman oppilasaikansa, eli siis don Juan:in oppilasajan alkuvaiheissa, että hänet, eli siis don Juan, oli ennen hänen, eli siis don Juan:in, nagualismiin tutustumistaan, opetettu vihaamaan ja pelkäämään noitia ja myös Castaneda itse oli katolinen, mutta sitä, että mitä hänelle, eli siis Castaneda:lle itselleen, oli opetettu tuohon liittyen ennen omaa nagualismiin tutustumistaan, ei kerrota Castaneda:n kirjoissa, vaan vain se, että Castaneda siis oli katolisuudestaan huolimatta kiinnostunut oppimaan sitä, minkä oletti olevan noituutta, mutta noituuden sijasta hänelle siis opetettiinkin nagualismia...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-915)

santtunen2: "Nagualistinen tietäjä ei muka kannata mitään uskonnon suuntaa!"

Tietenkään nagualismi ei ole uskonto, vaan suoraan havaitsemiseen perustuva käytännöllinen maailmankatsomus, eikä sillä ole uskontojen ominaispiirteitä. Käytännössä tietäjä kykenee energeettisen moitteettomuutensa avulla ja vain sen avulla havaitsemaan sen, että millainen todellisuus on ja nagualismi siis perustuu havaitsemiseen ja erityisesti energian suoraan havaitsemiseen. Nagualismissa ei ole kysymys uskomisesta, vaan siitä, että selittämätön voima saa pakottavasti tietäjän havaitsemaan asiat sellaisina, kuin ne oikeasti ovat - eli energiana, eli aine on energiaa, ajatukset ovat energiaa jne.

Nagualismi on ateistista, eikä ateismi ole uskonnon suunta, eikä se ateismi ole nagualismin ydin, vaan teistiset harhakäsitykset on vain yksi pieni osa siitä hyvin laajasta joukosta ihmisten harhakäsityksiä, joista kaikista täytyy luopua, jotta kykenee havaitsemaan todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on. Kaikesta, mikä kuluttaa energiaa tarpeettomasti, kuten tietysti myös esim. Jumala-spekulaatioista, täytyy luopua - jos siis haluaa nähdä todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on.

Kaikki nämä asiat on selitetty sinulle aikaisemminkin ainakin osittain, mutta olet joko unohtanut aiemmat selitykset, et lukenut niitä tai et välitä niistä, mikä puolestaan on täysin odotettua, koska ihmisen on täysin mahdotonta toimia moitteettomasti ilman riittävää määrää käyttökelpoista energiaa ja sitä riittävää määrää energiaa on mahdotonta saada käyttöönäs, jos ei noudata nagualismin periaatteita, mikä puolestaan selittää täydellisesti ihmiskunnan nykyisen rappiotilan, mikä tila on se, mistä kannattaisi olla enemmän huolissaan, kuin esim. vallitsevasta kosmologisesta paradigmasta...

"Castanjedakin sanoi välillä itseään noidaksi."

Pitää paikkansa, että Castaneda sanoi välillä itseään noidaksi ja myös hänen opettajansa sanoi itseään noidaksi ja nuo lausunnot tosiaan voivat aiheuttaa hämmennystä, mutta nekin olen selittänyt jo aiemmin. Tilanne on se, että Castaneda:n opettaja huijasi Castaneda:n oppimaan nagualismia väittämällä olevansa noita, koska Castaneda oli oppilasaikansa alussa laiska ja ylianalyyttinen, eikä olisi viitsinyt kuunnella sellaisia opetuksia, jotka eivät olleet yhteensopivia hänen oletuksiensa kanssa, jos ei olisi olettanut, että se, että mitä hänelle opetettiin oli ns. toimivaa noituutta, koska Castaneda oli katolinen ja oletti, että voisi saavuttaa henkilökohtaista hyötyä jonkinlaiseen salaiseen tietoon perustuvilla noitatempuilla, joita oletti opettajansa hänelle opettavan.

Nagualismi on äärimmäisen vaativaa, eikä Castaneda olisi kyennyt etenemään niin pitkälle, kuin kykeni, jos hänen opettajansa eivät olisi huijanneet häntä. Nagualismin kanta on se, että meidät ihmiset täytyy huijata oppimaan, koska muuten emme olisi kiinnostuneita todellisesta tiedosta, vaan vain sellaisesta, joka sopii aiempiin oletuksiimme. Myöhemmin hänen opettajansa kuitenkin paljastivat hänelle, että he eivät oikeasti olekaan noitia, vaan sen vastakohtia, eli energian näkijöitä.

Castaneda itse sanoi opettajalleen oppilasaikanaan, että hänet oli ennen nagualismiin tutustumistaan opetettu vihaamaan ja pelkäämään noitia, mutta siitä huolimatta hän oli kiinnostunut siitä, minkä oletti olevan noituutta, mikä kiinnostus mahdollisti sen, että hänen opettajansa kykenivät huijaamaan hänet oppimaan huolimatta siitä, että hän ei olisi halunnut nähdä vaivaa oppiakseen näkemään todellisuuden sellaisena, kuin se oikeasti on.

Lue lisää

Ja minä olen kiistänyt nuo aiemmin. Nagualismissa on henkimaailma ja se on näin ja muutenkin selvästi yksi uskonnon, tässä tapauksessa noituuden muoto, suunta, maailmankatsomusten yksi uskonnollinen suunta. Väittää vaan olevansa oikea tieto uskonnon asioista, kuten kaikki uskonnot väittävät, ja saavatkin väittää. Moitteeton jne. omasta mielestään. Ulkopuoliselle vain yksi suunta.

Ja naturalismi on yksi filosofian suunta, ei ainoa oikea tieteen käsitys.

Aineellinen maailma on todellinen. Henkimaailma on todellinen. Ne yhdistävä kokonainen maailma on todellinen. Näin ajattelee teisti.

Naturalismi ja ateismi ajattelevat, että vain aineellinen maailma on todellinen, eikä henkimaailmoja ja kokonaista Jumalan maailmaa ole.

santtunen2 kirjoitti:

Aineellinen maailma on todellinen. Henkimaailma on todellinen. Ne yhdistävä kokonainen maailma on todellinen. Näin ajattelee teisti.

Naturalismi ja ateismi ajattelevat, että vain aineellinen maailma on todellinen, eikä henkimaailmoja ja kokonaista Jumalan maailmaa ole.

Lue lisää

"Henkimaailma on todellinen. "

Taasko yrität tunkea niitä satuja tieteeseen? Juuri tämän takia sinua ei oteta tosissaan.

Ei ole kansanmurhaa Israelin mielestä.

Median, YKn oikeusistuinten ja Hamasin mielestä on.

Se on asettumista Hamasin propagandan puolelle, että on kansanmurha. Monet asettuvat. Se on nykyajan kotkotusta. Israel on olemassa ja Jumalan kädellä pystytetty, se on totuus. Ja käy puolustustaistelua Irania ja sen prokseja vastaan. Ja oli eksistentiaalisessa uhassa ja nyt taas voitolla.

Tilanteet pitää analysoida oikein eikä väärin. Ei niinkuin Syksy Räsänen. Se on tiedettä, eikä se mitä BB dogmaatikot tai käsiteanalyysin teknikot tekevät.

santtunen2 kirjoitti:

Ei ole kansanmurhaa Israelin mielestä.

Median, YKn oikeusistuinten ja Hamasin mielestä on.

Se on asettumista Hamasin propagandan puolelle, että on kansanmurha. Monet asettuvat. Se on nykyajan kotkotusta. Israel on olemassa ja Jumalan kädellä pystytetty, se on totuus. Ja käy puolustustaistelua Irania ja sen prokseja vastaan. Ja oli eksistentiaalisessa uhassa ja nyt taas voitolla.

Tilanteet pitää analysoida oikein eikä väärin. Ei niinkuin Syksy Räsänen. Se on tiedettä, eikä se mitä BB dogmaatikot tai käsiteanalyysin teknikot tekevät.

Lue lisää

Uskontoko sinut on saanut tuollaiseksi murhanhimoiseksi kun haluat murhata sivullisia ihmisiä?

Ja mitä nyt yrität sanoa tällä sekoilullasi? Sen että sinulla ei taaskaan ole hajuakaan mistä puhut?

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitä nyt yrität sanoa tällä sekoilullasi? Sen että sinulla ei taaskaan ole hajuakaan mistä puhut?

Tylsä denialisti, jolla ei ole mitään sanottavaa itse asiasta. Laukoo vaan noita loukkaavia väitteitään uudestaan ja uudestaan sääntöjen vastaisesti.

Välillä eletään ja välillä mietitään elämistä. Molempia on tehtävä järkevästi ja oikeudenmukaisesti ja kauniisti, ja välillä tosiaan erikseen. Luonne kasvaa siinä hyvään suuntaan jos sitä haluaa ja löytää oikeat gurut.