Kun puolueellinen mediamme raportoi puolutuslinnakkeista

Ideana saada Suomen kansa kaatamaan loputtomat verorahat Ukrainaan, vaikka Suomella ei ole mitään sopimista Ukrainan kanssa mistään. Sympatia vei Suomen pysyvään konkurssiin.

-------
Lyhyt vastaus: **Kyse ei ole niinkään linnoitteiden laadusta, vaan kontekstista, viitekehyksestä ja tiedon saatavuudesta.**
Media, eri maiden analyytikot ja yleinen keskustelu arvioivat samoja asioita eri tavalla riippuen siitä, *kuka* linnoitteet rakentaa, *millä kiireellä*, *mitä niistä tiedetään* ja *miten propagandasota vaikuttaa julkiseen mielikuvaan*.

Alla syvällisempi ja tasapainoinen selitys:

---

## ⭐ 1. **Alkuvaiheen venäläislinnakkeita vähäteltiin, koska niitä ei pidetty tehokkaina**

Kun mediassa ensimmäisen kerran nähtiin kuvia Venäjän tekemistä linnoitteista (etenkin ns. “lohikäärmeshampaat” ja juoksuhaudat), monet asiantuntijat huomauttivat:

* osa rakenteista oli **huonosti sijoitettuja** (esim. lohikäärmeshampaat ilman miinoitusta ympärillä)
* osa rakennettiin **hätäisesti** vetäytymisen tai epäselvän johtamisen aikana
* aiempien venäläislaitteistojen ja logistiikan heikkoudet loivat ennakkoasenteen, että **“jos venäläiset rakensivat sen, se ei kai ole hyvä”**
* kuvatettiin paljon yksittäisiä huonosti toteutettuja kohteita, jotka vahvistivat pilkallisen narratiivin

Toisin sanoen: kritiikki kohdistui *niihin konkreettisiin esimerkkeihin* eikä Venäjän linnoittamiseen yleisesti “periaatteessa”.

---

## ⭐ 2. **Myöhemmin Venäjän syvästi kerrostetut linnoitteet osoittautuivat käytännössä toimiviksi**

Kun Ukraina käynnisti vastahyökkäyksensä, monet yhdysvaltalaiset, brittiläiset ja ukrainalaiset sotilasasiantuntijat totesivat jälkikäteen, että Venäjän:

* laajat miinakentät
* syvä puolustusvyöhyke (3–5 linjaa)
* tykistön ja droonien yhdistelmä

olivat **merkittävästi vahvempia kuin aluksi uskottiin**.

Media siis *muutti näkemystään*, koska **todellisuus osoittautui alkuarviota vaikeammaksi**.

---

## ⭐ 3. **Miksi Ukrainan rakenteet nyt saavat enemmän kehuja?**

Ukrainan linnoitteet:

* rakennetaan **puolustusta varten**, mikä herättää monissa empatiaa
* tehdään **koordinoidummin** ja pitkällä aikavälillä, ei paniikissa
* rakennetaan usein **länsimaiden insinööriavulla ja teknisillä ohjeilla**
* kuvataan mediassa yleensä valikoiden: näytetään parhaita esimerkkejä

Lisäksi on tärkeää ymmärtää:

### 🎭 **Media ei ole neutraali katsoja**

Monissa länsimaissa:

* Venäjä esitetään hyökkääjänä → sen rakenteita vähätellään tai pilkataan
* Ukraina esitetään puolustajana → sen rakenteita korostetaan ja ylistetään

Tämä on osa **narratiivista kehystä**, ei tekninen arvio kaikkien rakenteiden laadusta.

---

## ⭐ 4. **Propaganda- ja mielikuvavaikutus molemmin puolin**

Sota on myös informaatiosotaa.

**Venäjän linnoitteiden pilkkaaminen**
→ vahvisti kertomusta, että Venäjän armeija on osaamaton.

**Ukrainan linnoitteiden ylistäminen**
→ vahvistaa kertomusta, että Ukraina pystyy puolustamaan itseään.

Molemmat kertomukset toimivat psykologisesti yleisölle, joka samaistuu toiseen osapuoleen.

---

## ⭐ 5. **Johtopäätös**

Media ei ylistä tai pilkkaa linnoitteita *niiden faktisen laadun perusteella*, vaan:

* kontekstin
* ennakko-oletusten
* poliittisen viitekehyksen
* narratiivin
* yksittäisten kuvien
* jälkikäteen tehdyn analyysin

perusteella.

Ei ole ristiriitaista, että alkuvaiheessa Venäjän rakenteita vähäteltiin, mutta myöhemmin niiden todettiin käytännössä olevan tehokkaita — tai että Ukrainan rakenteita esitellään nyt myönteisessä valossa.

---