Ihmisiä kolmella eri tasolla

Anonyymi-ap

Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita mukaan on ihmisiä kolmella eri tasoa.
On ihmisiä hyvyyden tasolla,intohimoisuuden tasolla ja tietämättömyyden tasolla.
Hyvyyden tasolla ihminen on henkinen kasvissyöjiä..He eivät tuhoa eläimiä ja luontoa.Mielestäni esim.Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle.
Intohimoisuuden tasolla elävät ihmiset ovat yleensä palkkatöissä ja he tykkäävät kerätä rahaa.Joskus he osallistuvat hyväntekeväisyyteen.
Tietämättömyyden tasolla olevat ihmiset ovat ateisteja.He eivät tiedä mitään esim.Jumalasta,sielusta,karman laista jälleensyntymisestä jne.
Sain vaan kymppejä filosofiasta mutta luokallani olleet ateistit eivät siihen pystyneet koska he eivät osaa perustella mielipiteitään vakuuttavasti.
Jos haluat takoa järkeä päähäsi niin ala lukea henkisiä tai filosofisia kirjoja niin voit voittaa kaikki syvälliset filosofiset väittelyt ja ateistit saat aina hiljaisiksi,

98

245

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

      Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen

      • Anonyymi00003

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Se oli turhaa, ihmiset pysyivät tietämättöminä – keitä he ovat, fyysisen kehon auttaminen – se on sama kuin puvun auttaminen Theresa auttoi pukuja, ei itse ihmisen syvintä olemusta


      • Anonyymi00004
        Anonyymi00003 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Se oli turhaa, ihmiset pysyivät tietämättöminä – keitä he ovat, fyysisen kehon auttaminen – se on sama kuin puvun auttaminen Theresa auttoi pukuja, ei itse ihmisen syvintä olemusta

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Se oli turhaa, ihmiset pysyivät tietämättöminä – keitä he ovat, fyysisen kehon auttaminen – se on sama kuin puvun auttaminen Theresa auttoi pukuja, ei itse ihmisen syvintä olemusta


        Teresa ei voinut kertoa heille sitä, mitä hän ei itse ymmärtänyt.


      • Anonyymi00005
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Se oli turhaa, ihmiset pysyivät tietämättöminä – keitä he ovat, fyysisen kehon auttaminen – se on sama kuin puvun auttaminen Theresa auttoi pukuja, ei itse ihmisen syvintä olemusta


        Teresa ei voinut kertoa heille sitä, mitä hän ei itse ymmärtänyt.

        Teresa ei voinut kertoa heille sitä, mitä hän ei itse ymmärtänyt.


      • Anonyymi00006
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        Teresa ei voinut kertoa heille sitä, mitä hän ei itse ymmärtänyt.

        "Hyvyyden tasolla ihminen on henkinen kasvissyöjiä..He eivät tuhoa eläimiä ja luontoa.Mielestäni esim.Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän oli epäilemättä omalla tasollaan erittäin hyvä ihminen, mutta jos hän opetti sairaita syömään lihaa, hänen auttamansa ihmiset vajosivat tietämättömyyteen, joten siinä mielessä hän teki heille pahaa.


      • Anonyymi00007
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        "Hyvyyden tasolla ihminen on henkinen kasvissyöjiä..He eivät tuhoa eläimiä ja luontoa.Mielestäni esim.Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän oli epäilemättä omalla tasollaan erittäin hyvä ihminen, mutta jos hän opetti sairaita syömään lihaa, hänen auttamansa ihmiset vajosivat tietämättömyyteen, joten siinä mielessä hän teki heille pahaa.

        "Tietämättömyyden tasolla olevat ihmiset ovat ateisteja."


        Ei välttämättä, monet ateistit ovat hyviä ja moraalisia ihmisiä, parempia kuin monet uskonnolliset ihmiset. Mitä tulee tietämättömyyteen, olemme huomanneet hindufoorumeilla, että todellisuudessa ne, jotka pakottavat toiset kääntymään väkisin, terrorilla, kristinuskoon, eivät ole hyvyyden tasolla, vaan alimmalla tasolla, julmien diktaattoreiden ja tyrannien kanssa.


      • Anonyymi00008
        Anonyymi00007 kirjoitti:

        "Tietämättömyyden tasolla olevat ihmiset ovat ateisteja."


        Ei välttämättä, monet ateistit ovat hyviä ja moraalisia ihmisiä, parempia kuin monet uskonnolliset ihmiset. Mitä tulee tietämättömyyteen, olemme huomanneet hindufoorumeilla, että todellisuudessa ne, jotka pakottavat toiset kääntymään väkisin, terrorilla, kristinuskoon, eivät ole hyvyyden tasolla, vaan alimmalla tasolla, julmien diktaattoreiden ja tyrannien kanssa.

        " ja ateistit saat aina hiljaisiksi,"

        Kaikki ateistit eivät ole pahoja, se on vain ajan kysymys.


      • Anonyymi00009
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        " ja ateistit saat aina hiljaisiksi,"

        Kaikki ateistit eivät ole pahoja, se on vain ajan kysymys.

        "Sain vaan kymppejä filosofiasta mutta luokallani"

        Mazel tov.


      • Anonyymi00010
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        "Sain vaan kymppejä filosofiasta mutta luokallani"

        Mazel tov.

        "Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita"

        Tämä ei ole Intian kirja, vaan universaali kirja, jonka sisältö toistuu yhä uudelleen erilaisissa universumeissa, joissa ei ole Intiaa.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00010 kirjoitti:

        "Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita"

        Tämä ei ole Intian kirja, vaan universaali kirja, jonka sisältö toistuu yhä uudelleen erilaisissa universumeissa, joissa ei ole Intiaa.

        "Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita"

        Tämä ei ole Intian kirja, vaan universaali kirja, jonka sisältö toistuu yhä uudelleen erilaisissa universumeissa, joissa ei ole Intiaa.


        *******************

        Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        "Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita"

        Tämä ei ole Intian kirja, vaan universaali kirja, jonka sisältö toistuu yhä uudelleen erilaisissa universumeissa, joissa ei ole Intiaa.


        *******************

        Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        "Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita"

        Tämä ei ole Intian kirja, vaan universaali kirja, jonka sisältö toistuu yhä uudelleen erilaisissa universumeissa, joissa ei ole Intiaa.


        *******************

        Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        **********************

        ...Se on ikuinen keskustelu Korkeimman Herran Krishnan ja Hänen palvojansa Arjunan välillä.

        Arjuna on Krishnan vakituinen kumppani, joka vaeltaa ikuisesti Herran kanssa koko aineellisessa maailmassa ja jolla on tärkeä rooli tässä loputtomassa draamassa.

        Tämä draama tapahtuu meidän vuoksemme, sinun ja minun. Siinä Arjuna näytteli sotilaan roolia, jonka tehtävänä oli taistella oikeudenmukaisuuden puolesta maailmassa.

        Juuri ennen taistelun alkua Arjuna katsoi ympärilleen vastakkaisille puolille ja hämmentyi ... Krishna, Arjunan sotavaununkuljettajan roolissa, sai hänet tekemään velvollisuutensa paljastamalla hänelle kaikki maailmankaikkeuden totuudet: totuuden sielusta, karmasta, uudestisyntymisestä, vapautumisesta ja omistautumisesta. Koska me kaikki kohtaamme elämän elintärkeät haasteet ja joudumme käymään omaa taisteluamme, Krishnan sanat koskevat meitä kaikkia.

        Tämä draama jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa.

        Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        Suuret itsetoteutuneet sielut ovat pystyneet kuuntelemaan tätä keskustelua mystisen voimansa avulla, ja jotkut heistä ovat tallentaneet sen meidän hyväksemme. Niinpä armeijat valmistautuivat taisteluun Kurukshetran kentillä...

        *************************

        Edellä on muutama lause Purnachandra Prabhun ”Gitamritan” esipuheesta.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        "Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita"

        Tämä ei ole Intian kirja, vaan universaali kirja, jonka sisältö toistuu yhä uudelleen erilaisissa universumeissa, joissa ei ole Intiaa.


        *******************

        Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        **********************

        ...Se on ikuinen keskustelu Korkeimman Herran Krishnan ja Hänen palvojansa Arjunan välillä.

        Arjuna on Krishnan vakituinen kumppani, joka vaeltaa ikuisesti Herran kanssa koko aineellisessa maailmassa ja jolla on tärkeä rooli tässä loputtomassa draamassa.

        Tämä draama tapahtuu meidän vuoksemme, sinun ja minun. Siinä Arjuna näytteli sotilaan roolia, jonka tehtävänä oli taistella oikeudenmukaisuuden puolesta maailmassa.

        Juuri ennen taistelun alkua Arjuna katsoi ympärilleen vastakkaisille puolille ja hämmentyi ... Krishna, Arjunan sotavaununkuljettajan roolissa, sai hänet tekemään velvollisuutensa paljastamalla hänelle kaikki maailmankaikkeuden totuudet: totuuden sielusta, karmasta, uudestisyntymisestä, vapautumisesta ja omistautumisesta. Koska me kaikki kohtaamme elämän elintärkeät haasteet ja joudumme käymään omaa taisteluamme, Krishnan sanat koskevat meitä kaikkia.

        Tämä draama jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa.

        Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        Suuret itsetoteutuneet sielut ovat pystyneet kuuntelemaan tätä keskustelua mystisen voimansa avulla, ja jotkut heistä ovat tallentaneet sen meidän hyväksemme. Niinpä armeijat valmistautuivat taisteluun Kurukshetran kentillä...

        *************************

        Edellä on muutama lause Purnachandra Prabhun ”Gitamritan” esipuheesta.

        ...Se on ikuinen keskustelu Korkeimman Herran Krishnan ja Hänen palvojansa Arjunan välillä.

        Arjuna on Krishnan vakituinen kumppani, joka vaeltaa ikuisesti Herran kanssa koko aineellisessa maailmassa ja jolla on tärkeä rooli tässä loputtomassa draamassa.

        Tämä draama tapahtuu meidän vuoksemme, sinun ja minun. Siinä Arjuna näytteli sotilaan roolia, jonka tehtävänä oli taistella oikeudenmukaisuuden puolesta maailmassa.

        Juuri ennen taistelun alkua Arjuna katsoi ympärilleen vastakkaisille puolille ja hämmentyi ... Krishna, Arjunan sotavaununkuljettajan roolissa, sai hänet tekemään velvollisuutensa paljastamalla hänelle kaikki maailmankaikkeuden totuudet: totuuden sielusta, karmasta, uudestisyntymisestä, vapautumisesta ja omistautumisesta. Koska me kaikki kohtaamme elämän elintärkeät haasteet ja joudumme käymään omaa taisteluamme, Krishnan sanat koskevat meitä kaikkia.

        Tämä draama jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa.

        Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        Suuret itsetoteutuneet sielut ovat pystyneet kuuntelemaan tätä keskustelua mystisen voimansa avulla, ja jotkut heistä ovat tallentaneet sen meidän hyväksemme. Niinpä armeijat valmistautuivat taisteluun Kurukshetran kentillä...

        *************************

        Edellä on muutama lause Purnachandra Prabhun ”Gitamritan” esipuheesta.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        ...Se on ikuinen keskustelu Korkeimman Herran Krishnan ja Hänen palvojansa Arjunan välillä.

        Arjuna on Krishnan vakituinen kumppani, joka vaeltaa ikuisesti Herran kanssa koko aineellisessa maailmassa ja jolla on tärkeä rooli tässä loputtomassa draamassa.

        Tämä draama tapahtuu meidän vuoksemme, sinun ja minun. Siinä Arjuna näytteli sotilaan roolia, jonka tehtävänä oli taistella oikeudenmukaisuuden puolesta maailmassa.

        Juuri ennen taistelun alkua Arjuna katsoi ympärilleen vastakkaisille puolille ja hämmentyi ... Krishna, Arjunan sotavaununkuljettajan roolissa, sai hänet tekemään velvollisuutensa paljastamalla hänelle kaikki maailmankaikkeuden totuudet: totuuden sielusta, karmasta, uudestisyntymisestä, vapautumisesta ja omistautumisesta. Koska me kaikki kohtaamme elämän elintärkeät haasteet ja joudumme käymään omaa taisteluamme, Krishnan sanat koskevat meitä kaikkia.

        Tämä draama jatkuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa.

        Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        Suuret itsetoteutuneet sielut ovat pystyneet kuuntelemaan tätä keskustelua mystisen voimansa avulla, ja jotkut heistä ovat tallentaneet sen meidän hyväksemme. Niinpä armeijat valmistautuivat taisteluun Kurukshetran kentillä...

        *************************

        Edellä on muutama lause Purnachandra Prabhun ”Gitamritan” esipuheesta.

        Mikä tässä kirjassa on epätavallista?

        Koska henkiset tutkielmat ovat luonteeltaan henkilökohtaisia, niiden tutkimiseen on suhtauduttava kaikkien suhteita koskevien sääntöjen mukaisesti.

        https://www.youtube.com/watch?v=_IrDCdgSu_g
        Bhagavad Gita Beautifully Recited in English Full Version 5000BC


      • Anonyymi00015
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Mikä tässä kirjassa on epätavallista?

        Koska henkiset tutkielmat ovat luonteeltaan henkilökohtaisia, niiden tutkimiseen on suhtauduttava kaikkien suhteita koskevien sääntöjen mukaisesti.

        https://www.youtube.com/watch?v=_IrDCdgSu_g
        Bhagavad Gita Beautifully Recited in English Full Version 5000BC

        Yli 5000 vuotta sitten, Herra Krishna antoi Kurukshetran taistelukentällä Arjunalle Gitan pyhän henkisen tiedon ja antoi näin "Jumalan Laulun" koko ihmiskunnan käyttöön.

        Heidän vuoropuhelunsa, yksi ihmiskunnan historian suurimmista filosofisista ja uskonnollisista keskusteluista, käytiin juuri ennen taistelua.

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....

        "Bhagavad-Gita" on todella ainutlaatuinen ilmiö maailmankulttuurin historiassa. "Bhagavad-Gitan" arvo piilee sen poikkeuksellisessa kyvyssä vaikuttaa ihmisen henkiseen kehitykseen.

        Bhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
        Bhagavad-gita on Krishna Itse.
        "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.

        Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.

        Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona. Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin. Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Yli 5000 vuotta sitten, Herra Krishna antoi Kurukshetran taistelukentällä Arjunalle Gitan pyhän henkisen tiedon ja antoi näin "Jumalan Laulun" koko ihmiskunnan käyttöön.

        Heidän vuoropuhelunsa, yksi ihmiskunnan historian suurimmista filosofisista ja uskonnollisista keskusteluista, käytiin juuri ennen taistelua.

        "Bhagavad-gita" on salainen sisäänkäynti toiseen maailmaan, jota esoteerikot etsivät Himalajalta, tiedemiehet atomista, tähtitieteilijät muista galakseista, runoilijat riimistä, muusikot melodiasta, tanssijat rytmistä ja filosofit mielestään.....

        "Bhagavad-Gita" on todella ainutlaatuinen ilmiö maailmankulttuurin historiassa. "Bhagavad-Gitan" arvo piilee sen poikkeuksellisessa kyvyssä vaikuttaa ihmisen henkiseen kehitykseen.

        Bhagavad-gitalla on vapaa tahto. Jos Gita ei pidä meistä, Hänellä on oikeus olla haluamatta kommunikoida kanssamme ja niin Gita jää meille muinaisen idän käsittämättömäksi ja sekavaksi teokseksi.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio.
        Bhagavad-gita on Krishna Itse.
        "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä.

        Bhagavad-gita on Absoluuttinen Totuus, joka on ottanut kirjan muodon, ja siinä on kaikki Absoluuttisen Totuuden ominaisuudet.

        Ja Kirjan tärkein ominaisuus on Persoona. Hän katsoo meitä, lukijoita, ja tekee johtopäätöksensä päättäen, avautuuko Hän meille, ja jos avautuu, niin missä määrin. Siksi tällaisten tutkielmien tutkiminen on pikemminkin antaumusta, ystävyyttä tai rakkautta.

        Bhagavad-gita ei ole kuolleita kirjaimia, jotka koostuvat tavalliselle paperille levitetystä painomusteesta.
        Gita on Elävä Kirja.
        Tutkijat, jotka ovat tutkineet jo monta vuotta, ovat usein tulleet siihen tulokseen, että Kirja on yksinkertaisesti kokoelma Intian historiasta peräisin olevia sanontoja, jotka ovat koordinoimattomia ja joilla on eri kirjoittajat. Itse asiassa ne eivät yksinkertaisesti ole koskaan solmineet ystävällisiä suhteita Bhagavad-gitaan. HE OVAT YRITTÄNEET VALLOITTAA SE, MIKÄ EI OLE OIKEA TAPA KÄSITELLÄ TÄTÄ KIRJAA.

        Nöyryyttä vailla olevan ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää Bhagavad-gitaa, sillä Bhagavad-gitan merkitys on suuri mysteeri." Bhagavad-gitan tutkimiseen tarvittavat ominaisuudet, kuten kunnioitus, nöyryys ja kiitollisuus, auttavat meitä oivaltamaan Herra Sri Krishnan. Srila Prabhupada sanoi, että "Bhagavad-gita" on henkisen elämän alkuopas. "Bhagavad-gita on transsendentaalinen. Se ei riipu oppilaan pätevyydestä. Kuka tahansa voi ymmärtää sen, kunhan hän suostuu opiskelemaan sitä ja noudattaa sen periaatteita. Se riittää.

        Krishna kuitenkin mainitsee Bhagavad-gitassa monissa kohdissa, että tätä salattua tietoa ei pidä selittää niille, jotka eivät ole riittävän askeettisia, joilla ei ole omistautumista, jotka eivät harjoita omistautunutta palvelua, eikä tietenkään niille, jotka ovat kateellisia Hänelle.


      • Anonyymi00017
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Bhagavad-gita ei ole kuolleita kirjaimia, jotka koostuvat tavalliselle paperille levitetystä painomusteesta.
        Gita on Elävä Kirja.
        Tutkijat, jotka ovat tutkineet jo monta vuotta, ovat usein tulleet siihen tulokseen, että Kirja on yksinkertaisesti kokoelma Intian historiasta peräisin olevia sanontoja, jotka ovat koordinoimattomia ja joilla on eri kirjoittajat. Itse asiassa ne eivät yksinkertaisesti ole koskaan solmineet ystävällisiä suhteita Bhagavad-gitaan. HE OVAT YRITTÄNEET VALLOITTAA SE, MIKÄ EI OLE OIKEA TAPA KÄSITELLÄ TÄTÄ KIRJAA.

        Nöyryyttä vailla olevan ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää Bhagavad-gitaa, sillä Bhagavad-gitan merkitys on suuri mysteeri." Bhagavad-gitan tutkimiseen tarvittavat ominaisuudet, kuten kunnioitus, nöyryys ja kiitollisuus, auttavat meitä oivaltamaan Herra Sri Krishnan. Srila Prabhupada sanoi, että "Bhagavad-gita" on henkisen elämän alkuopas. "Bhagavad-gita on transsendentaalinen. Se ei riipu oppilaan pätevyydestä. Kuka tahansa voi ymmärtää sen, kunhan hän suostuu opiskelemaan sitä ja noudattaa sen periaatteita. Se riittää.

        Krishna kuitenkin mainitsee Bhagavad-gitassa monissa kohdissa, että tätä salattua tietoa ei pidä selittää niille, jotka eivät ole riittävän askeettisia, joilla ei ole omistautumista, jotka eivät harjoita omistautunutta palvelua, eikä tietenkään niille, jotka ovat kateellisia Hänelle.

        Liberaali ja ei-dogmaattinen teos

        Bhagavad-gita päättyy vapaamielisesti. Paljastettuaan syvimmän henkisen tiedon Krishna kehottaa Arjunaa määrittelemään asemansa henkisessä evoluutiossa ja ryhtymään toimiin henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi.


        Samalla Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja.


        Pikemminkin se on henkinen tietosanakirja, joka sisältää yleiskatsauksen erilaisista joogajärjestelmistä, vedalaisista opetuksista ihmisestä, maailmankaikkeudesta, Absoluutista, sielun jälleensyntymisestä ja monista muista aiheista.


      • Anonyymi00018
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Liberaali ja ei-dogmaattinen teos

        Bhagavad-gita päättyy vapaamielisesti. Paljastettuaan syvimmän henkisen tiedon Krishna kehottaa Arjunaa määrittelemään asemansa henkisessä evoluutiossa ja ryhtymään toimiin henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi.


        Samalla Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja.


        Pikemminkin se on henkinen tietosanakirja, joka sisältää yleiskatsauksen erilaisista joogajärjestelmistä, vedalaisista opetuksista ihmisestä, maailmankaikkeudesta, Absoluutista, sielun jälleensyntymisestä ja monista muista aiheista.

        Ilman valinnanvapautta rakkaus ei ole lainkaan mahdollista


        Bhagavad-gitassa lopussa Krishna sanoo:

        "Olen nyt selittänyt sinulle vielä luottamuksellisempaa tietoa. Mieti tätä
        kaikkea tarkkaan, ja toimi sitten haluamallasi tavalla."

        _________________

        Hän ei sano: ”Sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko teet, mitä minä sanon, ja pelastut, tai jos et tee niin, joudut ikuiseen helvettiin. Se ei ole rakkautta, eikä se voi olla vapaata tahtoa, vaan kiristystä ja sortoa. Painostusta ja ahdistelua.


      • Anonyymi00019
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Ilman valinnanvapautta rakkaus ei ole lainkaan mahdollista


        Bhagavad-gitassa lopussa Krishna sanoo:

        "Olen nyt selittänyt sinulle vielä luottamuksellisempaa tietoa. Mieti tätä
        kaikkea tarkkaan, ja toimi sitten haluamallasi tavalla."

        _________________

        Hän ei sano: ”Sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko teet, mitä minä sanon, ja pelastut, tai jos et tee niin, joudut ikuiseen helvettiin. Se ei ole rakkautta, eikä se voi olla vapaata tahtoa, vaan kiristystä ja sortoa. Painostusta ja ahdistelua.

        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
        ”Antaudu Minulle, ja Minä pidän sinusta huolen”

        oṁ ajñāna-timirāndhasya jñānāñjana-śalākayā
        chakṣur unmilitaṁ yena tasmai śrī-gurave namaḥ

        [”Voitelemalla silmäni sambandha-jñānan parantavalla balsamilla, oikealla käsityksellä ympäröivästä maailmasta, Guru herätti sisäisen näkökykyni ja toi minut pois tietämättömyyden pimeydestä antaen minulle toivoa. Suurella kunnioituksella kumarrun syvään Śrī Gurudevan eteen.”]

        Arjuna on Krishnan paras ystävä, tiedätte sen. Ja auttaakseen häntä voittamaan mielen hämmennyksen ja vaikeudet Krishna antaa hänelle neuvoja ja ohjeita Śrīmad-Bhāgavad-gitan muodossa. Erilaiset elävät olennot, jivat, joilla on erilainen mentaliteetti, löytävät täyden tyydytyksen antautuessaan Krishnalle.

        Tässä aineellisessa maailmassa näemme, että näitä Bhāgavad-gitan joihinkin shlokeihin sisältyviä totuuksia selitetään hyvin harvoin, mutta nämä selitykset ovat hyvin yleviä ja täynnä voimaa.

        Krishna paljasti Arjunalle olemuksensa sanoen hänelle: "Minä olen Jumala. Sinun ei pitäisi olla huolissasi itsestäsi. Antaudu Minulle, niin minä pidän sinusta huolen. Jos joskus teet jotain väärää, vääriä tekoja, edes se ei vahingoita sinua. Kosketukseni, hyvän tahdoni ja hyvien toiveideni kautta kaikki elämässäsi harjoittajana tulee olemaan transsendenttistä.”

        sarva-dharmān parityajya
        mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja…

        [Sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja / ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo mokṣayiṣyāmi mā śuchaḥ — ”Jätä kaikki muut velvollisuudet ja antaudu kokonaan Minulle. Minä vapautan sinut kaikista syntiesi seuraamuksista. Älä vaivu epätoivoon” (Bhāgavad-gita, 18.66).]

        Uskoakseni monet teistä ovat kuulleet tämän shlokan.

        …ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo
        mokṣayiṣyāmi mā śuchaḥ

        Kyse on muutamasta asiasta. Krishna puhuu Hänen muistamisestaan, omistautumisesta Hänelle ja kaikinpuolisesta palvelemisesta Hänelle. ”Jos antaudut Minulle täysin, et koskaan joudu ahdinkoon, et koskaan joudu tekojesi, toimintasi aiheuttamiin vaikeuksiin. Minä otan kaiken vastuulleni.”

        Tällaista toivoa herättävää lupausta ei löydy mistään muualta. Krishna lupasi sen viisi vuosituhatta sitten. Ja silti se loistaa yhtä kirkkaana kuin kuunvalo Śrīmad-Bhāgavad-gitassa.

        Siksi neuvon teitä kaikkia: yrittäkää lukea Bhāgavad-gitaa huolellisesti, niin pystytte vakiintumaan omistautumisen maailmaan omistautumisen tasolle.

        ******************

        https://scsmathinternational.com/
        Sri Chaitanya Saraswat Math International


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
        ”Antaudu Minulle, ja Minä pidän sinusta huolen”

        oṁ ajñāna-timirāndhasya jñānāñjana-śalākayā
        chakṣur unmilitaṁ yena tasmai śrī-gurave namaḥ

        [”Voitelemalla silmäni sambandha-jñānan parantavalla balsamilla, oikealla käsityksellä ympäröivästä maailmasta, Guru herätti sisäisen näkökykyni ja toi minut pois tietämättömyyden pimeydestä antaen minulle toivoa. Suurella kunnioituksella kumarrun syvään Śrī Gurudevan eteen.”]

        Arjuna on Krishnan paras ystävä, tiedätte sen. Ja auttaakseen häntä voittamaan mielen hämmennyksen ja vaikeudet Krishna antaa hänelle neuvoja ja ohjeita Śrīmad-Bhāgavad-gitan muodossa. Erilaiset elävät olennot, jivat, joilla on erilainen mentaliteetti, löytävät täyden tyydytyksen antautuessaan Krishnalle.

        Tässä aineellisessa maailmassa näemme, että näitä Bhāgavad-gitan joihinkin shlokeihin sisältyviä totuuksia selitetään hyvin harvoin, mutta nämä selitykset ovat hyvin yleviä ja täynnä voimaa.

        Krishna paljasti Arjunalle olemuksensa sanoen hänelle: "Minä olen Jumala. Sinun ei pitäisi olla huolissasi itsestäsi. Antaudu Minulle, niin minä pidän sinusta huolen. Jos joskus teet jotain väärää, vääriä tekoja, edes se ei vahingoita sinua. Kosketukseni, hyvän tahdoni ja hyvien toiveideni kautta kaikki elämässäsi harjoittajana tulee olemaan transsendenttistä.”

        sarva-dharmān parityajya
        mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja…

        [Sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja / ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo mokṣayiṣyāmi mā śuchaḥ — ”Jätä kaikki muut velvollisuudet ja antaudu kokonaan Minulle. Minä vapautan sinut kaikista syntiesi seuraamuksista. Älä vaivu epätoivoon” (Bhāgavad-gita, 18.66).]

        Uskoakseni monet teistä ovat kuulleet tämän shlokan.

        …ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo
        mokṣayiṣyāmi mā śuchaḥ

        Kyse on muutamasta asiasta. Krishna puhuu Hänen muistamisestaan, omistautumisesta Hänelle ja kaikinpuolisesta palvelemisesta Hänelle. ”Jos antaudut Minulle täysin, et koskaan joudu ahdinkoon, et koskaan joudu tekojesi, toimintasi aiheuttamiin vaikeuksiin. Minä otan kaiken vastuulleni.”

        Tällaista toivoa herättävää lupausta ei löydy mistään muualta. Krishna lupasi sen viisi vuosituhatta sitten. Ja silti se loistaa yhtä kirkkaana kuin kuunvalo Śrīmad-Bhāgavad-gitassa.

        Siksi neuvon teitä kaikkia: yrittäkää lukea Bhāgavad-gitaa huolellisesti, niin pystytte vakiintumaan omistautumisen maailmaan omistautumisen tasolle.

        ******************

        https://scsmathinternational.com/
        Sri Chaitanya Saraswat Math International

        korjaus: kuningas Yudhiṣṭhira.

        Mahabharatassa (Shanti Parva 348.51-52) voimme seurata Bhagavad Gitan historiaa seuraavasti.
        "Treta-yugan alussa Vivasvan kertoi Manulle tämän tieteen suhteesta Korkeimpaan Herraan.
        Manu, ihmiskunnan esi-isä, välitti sen edelleen pojalleen Maharaj Ikshvakulle, tämän maapallon kuninkaalle ja sen Raghu-dynastian (Raghuvaṃśa) esi-isälle, jossa Herra Ramachandra ilmestyi."

        Bhagavad-Gita on siis ollut olemassa ihmisten yhteiskunnassa jo Maharaja Ikshvakun ajoista lähtien. Tähän mennessä on kulunut viisituhatta vuotta Kali-yugaa, joka kestää 432 000 vuotta. Sitä ennen oli Dvapara-yuga (800 000 vuotta) ja sitä ennen
        Treta-yuga (1 200 000 vuotta).

        Noin 2 005 000 vuotta sitten Manu kertoi Bhagavad-Gitan oppilaalleen ja pojalleen Maharaj Ikshvakulle, Maa-planeetan kuninkaalle.

        Nykyisen Manun elinikä on noin 305 300 000 vuotta, josta 120 400 000 vuotta (ihmisten ajanlaskennan mukaan) on jo kulunut. Kun otetaan huomioon, että ennen Manun syntymää Herra antoi Gitan oppilaalleen, auringonjumala Vivasvanille, karkea laskelma osoittaa, että Gita on kerrottu ainakin 120 400 000 vuotta sitten, ja se on ollut ihmisyhteisössä kaksi miljoonaa vuotta.

        Herra kertoi sen uudelleen Arjunalle noin viisituhatta vuotta sitten.
        Tämä on Gitan tarina itse Gitan ja sen kertojan, Herra Sri Krishnan, lausuntojen mukaan. Se kerrottiin auringonjumala Vivasvanille, sillä hän oli kshatriya ja kaikkien kshatriyojen, Auringonjumalan jälkeläisten eli Suryavamsha kshatriyojen, esi-isä.
        Koska Bhagavad-Gita, jonka Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on kertonut, on yhtä vastaavaa kuin Vedat, tämä tieto on Apaurusheya, yli-inhimillistä.

        Kuten Veda-säännöt hyväksytään sellaisenaan, ilman kenenkään tulkintaa, myös "Gita" tulisi hyväksyä ilman mitään maallista tulkintaa.

        Maailmalliset kiistelijät voivat spekuloida "Gitalla", mutta silloin se ei ole "Bhagavad-Gita" sellaisena kuin se on. "Bhagavad-Gita" tulisi ottaa sellaisena kuin se on välitetty opetuslapseusketjun kautta, ja tässä sanotaan, että Herra kertoi sen Auringonjumalalle, Auringonjumala kertoi sen pojalleen Manulle, ja Manu kertoi sen pojalleen Ikshvakulle.

        Hänen Jumalallinen Armonsa A.C.Bhaktivedanta Swami Prabhupada "Bhagavad-Gitasta sellaisena kuin se on".


      • Anonyymi00021
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        korjaus: kuningas Yudhiṣṭhira.

        Mahabharatassa (Shanti Parva 348.51-52) voimme seurata Bhagavad Gitan historiaa seuraavasti.
        "Treta-yugan alussa Vivasvan kertoi Manulle tämän tieteen suhteesta Korkeimpaan Herraan.
        Manu, ihmiskunnan esi-isä, välitti sen edelleen pojalleen Maharaj Ikshvakulle, tämän maapallon kuninkaalle ja sen Raghu-dynastian (Raghuvaṃśa) esi-isälle, jossa Herra Ramachandra ilmestyi."

        Bhagavad-Gita on siis ollut olemassa ihmisten yhteiskunnassa jo Maharaja Ikshvakun ajoista lähtien. Tähän mennessä on kulunut viisituhatta vuotta Kali-yugaa, joka kestää 432 000 vuotta. Sitä ennen oli Dvapara-yuga (800 000 vuotta) ja sitä ennen
        Treta-yuga (1 200 000 vuotta).

        Noin 2 005 000 vuotta sitten Manu kertoi Bhagavad-Gitan oppilaalleen ja pojalleen Maharaj Ikshvakulle, Maa-planeetan kuninkaalle.

        Nykyisen Manun elinikä on noin 305 300 000 vuotta, josta 120 400 000 vuotta (ihmisten ajanlaskennan mukaan) on jo kulunut. Kun otetaan huomioon, että ennen Manun syntymää Herra antoi Gitan oppilaalleen, auringonjumala Vivasvanille, karkea laskelma osoittaa, että Gita on kerrottu ainakin 120 400 000 vuotta sitten, ja se on ollut ihmisyhteisössä kaksi miljoonaa vuotta.

        Herra kertoi sen uudelleen Arjunalle noin viisituhatta vuotta sitten.
        Tämä on Gitan tarina itse Gitan ja sen kertojan, Herra Sri Krishnan, lausuntojen mukaan. Se kerrottiin auringonjumala Vivasvanille, sillä hän oli kshatriya ja kaikkien kshatriyojen, Auringonjumalan jälkeläisten eli Suryavamsha kshatriyojen, esi-isä.
        Koska Bhagavad-Gita, jonka Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on kertonut, on yhtä vastaavaa kuin Vedat, tämä tieto on Apaurusheya, yli-inhimillistä.

        Kuten Veda-säännöt hyväksytään sellaisenaan, ilman kenenkään tulkintaa, myös "Gita" tulisi hyväksyä ilman mitään maallista tulkintaa.

        Maailmalliset kiistelijät voivat spekuloida "Gitalla", mutta silloin se ei ole "Bhagavad-Gita" sellaisena kuin se on. "Bhagavad-Gita" tulisi ottaa sellaisena kuin se on välitetty opetuslapseusketjun kautta, ja tässä sanotaan, että Herra kertoi sen Auringonjumalalle, Auringonjumala kertoi sen pojalleen Manulle, ja Manu kertoi sen pojalleen Ikshvakulle.

        Hänen Jumalallinen Armonsa A.C.Bhaktivedanta Swami Prabhupada "Bhagavad-Gitasta sellaisena kuin se on".

        Mahabharatassa (Shanti Parva 348.51-52) voimme seurata Bhagavad Gitan historiaa seuraavasti.
        "Treta-yugan alussa Vivasvan kertoi Manulle tämän tieteen suhteesta Korkeimpaan Herraan.
        Manu, ihmiskunnan esi-isä, välitti sen edelleen pojalleen Maharaj Ikshvakulle, tämän maapallon kuninkaalle ja sen Raghu-dynastian (Raghuvaṃśa) esi-isälle, jossa Herra Ramachandra ilmestyi."

        Bhagavad-Gita on siis ollut olemassa ihmisten yhteiskunnassa jo Maharaja Ikshvakun ajoista lähtien. Tähän mennessä on kulunut viisituhatta vuotta Kali-yugaa, joka kestää 432 000 vuotta. Sitä ennen oli Dvapara-yuga (800 000 vuotta) ja sitä ennen
        Treta-yuga (1 200 000 vuotta).
        ...

        ****************
        Käännösvirheet suomen kielellä


      • Anonyymi00022
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        Mahabharatassa (Shanti Parva 348.51-52) voimme seurata Bhagavad Gitan historiaa seuraavasti.
        "Treta-yugan alussa Vivasvan kertoi Manulle tämän tieteen suhteesta Korkeimpaan Herraan.
        Manu, ihmiskunnan esi-isä, välitti sen edelleen pojalleen Maharaj Ikshvakulle, tämän maapallon kuninkaalle ja sen Raghu-dynastian (Raghuvaṃśa) esi-isälle, jossa Herra Ramachandra ilmestyi."

        Bhagavad-Gita on siis ollut olemassa ihmisten yhteiskunnassa jo Maharaja Ikshvakun ajoista lähtien. Tähän mennessä on kulunut viisituhatta vuotta Kali-yugaa, joka kestää 432 000 vuotta. Sitä ennen oli Dvapara-yuga (800 000 vuotta) ja sitä ennen
        Treta-yuga (1 200 000 vuotta).
        ...

        ****************
        Käännösvirheet suomen kielellä

        Bhagavad-Gita on yksi kuuluisimmista ja vanhimmista ihmiskunnan tuntemista henkisistä kirjoituksista. Tämä kirja on osa suurinta intialaista eeppistä runoa, Mahabharataa, ja se ilmentää sen filosofisen olemuksen lisäksi myös Vedojen viisauden. Taistelukentällä, vaunuissa kahden armeijan välissä, Krishna paljastaa ystävälleen Arjunalle sielun, Absoluutin ja maailmankaikkeuden tieteen. Keskustelupaikan valinta ei ole sattumaa, sillä taistelukenttä symboloi ihmiselämää maailmassa, jossa käydään jatkuvaa kamppailua totuuden ja erehdyksen, hyvän ja pahan välillä.
        Hesse ja Jung, Tolstoi ja Gandhi ihailivat Bhagavad-gitan ajatusten viisautta ja syvyyttä. Tämän teoksen opetukset ovat muinaisuudestaan huolimatta edelleen ajankohtaisia kaikille, olivatpa he keitä tahansa ja tekivätpä he mitä tahansa. Bhagavad-Gitassa kuvataan joogan perusjärjestelmät, karman (kohtalon luominen) ja reinkarnaation (sielun jälleensyntyminen eri kehoissa) lait. Kirja kertoo erilaisista tietoisuuden ja materian tiloista, perehdyttää lukijan vedalaiseen tieteeseen, filosofiaan ja kertoo vedalaisten kirjoitusten hierarkiasta. Niille, jotka haluavat oppia itämaisesta kulttuurista ja elämänkatsomuksesta, tämä kirja on paras lahja. Sanskritin säkeet on esitetty devanagarilla translitteroituna, sanasta sanaan ja kirjallisella käännöksellä.

        Eri teologisten koulukuntien edustajat ovat vuosisatojen kuluessa tutkineet ja kommentoineet Gitaa. Yleisesti ottaen heidät voidaan luokitella kuuluvan jompaankumpaan kahdesta opista: Shankaran johtamaan Mayavada-koulukuntaan (tämän koulukunnan filosofia on lähellä buddhalaisuutta) ja Sri Chaitanyan koulukuntaan, joka julistaa elämän tarkoitukseksi rakkauden - preman - saavuttamisen Jumalaa kohtaan. Sri Chaitanya -koulukunta, joka perustuu sellaisiin pyhiin kirjoituksiin kuin Bhagavad-gita ja Srimad-Bhagavatam, ei kiellä Brahmánan, henkisen ulottuvuuden, jonka Shankaran seuraajat pyrkivät saavuttamaan, olemassaoloa. Sen julistama korkein saavutus ei kuitenkaan ole vapautuminen materian maailmasta vaan ikuisen suhteen saavuttaminen Herraan, joka perustuu bhaktiin.

        Bhagavad-gitaa voidaan liioittelematta kutsua erilaisten henkisten näkemysten antologiaksi tai erilaisten joogajärjestelmien tietosanakirjaksi. Bhagavad-gita on kuitenkin enemmän kuin tietosanakirja. Vilpitön ja ajattelevainen lukija pystyy jäljittämään tämän kirjan sivuilta sielun nousupolun. Aivan ensimmäisistä luvuista lähtien tämä muinainen kirjoitus paljastaa meille, että sielu (atma) on täysin erillinen aineellisesta maailmasta. Gita selittää, että vain harhainen samaistuminen kehoon syöksee kuolemattoman tietoisuuden kipinän, sielun, tietämättömyyden kuiluun, ja kertoo, miten saavuttaa ikuinen asema kauneuden ja harmonian maailmassa.

        Suuri Vaishnava-opettaja ja tiedottaja Srila Bhaktivinod Thakur toteaa, että totuutta ei voi kadottaa - sen voi vain unohtaa. Bhagavad-gita on kaunis teos, joka voi näyttää meille heräämisen ja muutoksen tien. Gitan ansiosta voimme ymmärtää, että koko aineellinen maailma koostuu monista toisiinsa kytkeytyneistä olemassaolon tasoista, joista jokaisella voidaan viettää miljoonia elämiä. Henkilökohtaisen evoluution tiellä ne ovat kuitenkin vain ponnahduslautoja kohti henkistä itsetuntemusta ja Jumalan tuntemusta. Jos Bhagavad-gitaa ei olisi, voisimme vaeltaa näillä olemassaolon tasoilla ikuisesti kuin monimutkaisen tietokonepelin osanottajat, joilla ei ole aavistustakaan siitä, minne mennä seuraavaksi.

        Gita on suurin kompassi, jonka Herra Krishna on antanut ihmiskunnalle ja jonka avulla voi matkustaa kuoleman maailmasta ikuisen tietoisuuden maailmaan. Ja magneetti, joka vetää puoleensa nuolen, joka osoittaa tien täydellisyyteen, on bhakti, omistautuminen ja rakkaus. Gitan metafyysinen kompassi osoittaa muita suuntauksia, kuten maallista toimintaa, meditatiivista joogaa tai tiedon viljelyä. Tästä syystä sen opetukset ovat merkityksellisiä niin monille erilaisille henkisille koulukunnille.

        Mutta Sri Krishna Itse vakuuttaa Gitan sivuilla toistuvasti, että vain jumalallinen rakkaus ja kauneus voivat pelastaa maailman.


      • Anonyymi00023
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        Bhagavad-Gita on yksi kuuluisimmista ja vanhimmista ihmiskunnan tuntemista henkisistä kirjoituksista. Tämä kirja on osa suurinta intialaista eeppistä runoa, Mahabharataa, ja se ilmentää sen filosofisen olemuksen lisäksi myös Vedojen viisauden. Taistelukentällä, vaunuissa kahden armeijan välissä, Krishna paljastaa ystävälleen Arjunalle sielun, Absoluutin ja maailmankaikkeuden tieteen. Keskustelupaikan valinta ei ole sattumaa, sillä taistelukenttä symboloi ihmiselämää maailmassa, jossa käydään jatkuvaa kamppailua totuuden ja erehdyksen, hyvän ja pahan välillä.
        Hesse ja Jung, Tolstoi ja Gandhi ihailivat Bhagavad-gitan ajatusten viisautta ja syvyyttä. Tämän teoksen opetukset ovat muinaisuudestaan huolimatta edelleen ajankohtaisia kaikille, olivatpa he keitä tahansa ja tekivätpä he mitä tahansa. Bhagavad-Gitassa kuvataan joogan perusjärjestelmät, karman (kohtalon luominen) ja reinkarnaation (sielun jälleensyntyminen eri kehoissa) lait. Kirja kertoo erilaisista tietoisuuden ja materian tiloista, perehdyttää lukijan vedalaiseen tieteeseen, filosofiaan ja kertoo vedalaisten kirjoitusten hierarkiasta. Niille, jotka haluavat oppia itämaisesta kulttuurista ja elämänkatsomuksesta, tämä kirja on paras lahja. Sanskritin säkeet on esitetty devanagarilla translitteroituna, sanasta sanaan ja kirjallisella käännöksellä.

        Eri teologisten koulukuntien edustajat ovat vuosisatojen kuluessa tutkineet ja kommentoineet Gitaa. Yleisesti ottaen heidät voidaan luokitella kuuluvan jompaankumpaan kahdesta opista: Shankaran johtamaan Mayavada-koulukuntaan (tämän koulukunnan filosofia on lähellä buddhalaisuutta) ja Sri Chaitanyan koulukuntaan, joka julistaa elämän tarkoitukseksi rakkauden - preman - saavuttamisen Jumalaa kohtaan. Sri Chaitanya -koulukunta, joka perustuu sellaisiin pyhiin kirjoituksiin kuin Bhagavad-gita ja Srimad-Bhagavatam, ei kiellä Brahmánan, henkisen ulottuvuuden, jonka Shankaran seuraajat pyrkivät saavuttamaan, olemassaoloa. Sen julistama korkein saavutus ei kuitenkaan ole vapautuminen materian maailmasta vaan ikuisen suhteen saavuttaminen Herraan, joka perustuu bhaktiin.

        Bhagavad-gitaa voidaan liioittelematta kutsua erilaisten henkisten näkemysten antologiaksi tai erilaisten joogajärjestelmien tietosanakirjaksi. Bhagavad-gita on kuitenkin enemmän kuin tietosanakirja. Vilpitön ja ajattelevainen lukija pystyy jäljittämään tämän kirjan sivuilta sielun nousupolun. Aivan ensimmäisistä luvuista lähtien tämä muinainen kirjoitus paljastaa meille, että sielu (atma) on täysin erillinen aineellisesta maailmasta. Gita selittää, että vain harhainen samaistuminen kehoon syöksee kuolemattoman tietoisuuden kipinän, sielun, tietämättömyyden kuiluun, ja kertoo, miten saavuttaa ikuinen asema kauneuden ja harmonian maailmassa.

        Suuri Vaishnava-opettaja ja tiedottaja Srila Bhaktivinod Thakur toteaa, että totuutta ei voi kadottaa - sen voi vain unohtaa. Bhagavad-gita on kaunis teos, joka voi näyttää meille heräämisen ja muutoksen tien. Gitan ansiosta voimme ymmärtää, että koko aineellinen maailma koostuu monista toisiinsa kytkeytyneistä olemassaolon tasoista, joista jokaisella voidaan viettää miljoonia elämiä. Henkilökohtaisen evoluution tiellä ne ovat kuitenkin vain ponnahduslautoja kohti henkistä itsetuntemusta ja Jumalan tuntemusta. Jos Bhagavad-gitaa ei olisi, voisimme vaeltaa näillä olemassaolon tasoilla ikuisesti kuin monimutkaisen tietokonepelin osanottajat, joilla ei ole aavistustakaan siitä, minne mennä seuraavaksi.

        Gita on suurin kompassi, jonka Herra Krishna on antanut ihmiskunnalle ja jonka avulla voi matkustaa kuoleman maailmasta ikuisen tietoisuuden maailmaan. Ja magneetti, joka vetää puoleensa nuolen, joka osoittaa tien täydellisyyteen, on bhakti, omistautuminen ja rakkaus. Gitan metafyysinen kompassi osoittaa muita suuntauksia, kuten maallista toimintaa, meditatiivista joogaa tai tiedon viljelyä. Tästä syystä sen opetukset ovat merkityksellisiä niin monille erilaisille henkisille koulukunnille.

        Mutta Sri Krishna Itse vakuuttaa Gitan sivuilla toistuvasti, että vain jumalallinen rakkaus ja kauneus voivat pelastaa maailman.

        Kommentoijaperinne

        Bhagavad-gita on nauttinut suurinta arvovaltaa Intian lukuisissa uskonnollisissa liikkeissä muinaisista ajoista lähtien. Akateemisten sanskritin tutkijoiden lisäksi myös eri henkisten koulukuntien edustajat alkavat tutustua vedalaiseen maailmankuvaan tätä kirjaa tutkimalla.

        Upanishadeja ("keskusteluja tietäjien kanssa") kunnioitetaan vedalaisista kirjoituksista puhtaana henkisen ajattelun mallina, jota eivät tahraa maalliset intressit, viisaus, joka ei ole "tästä maailmasta". Bhagavad-gitan sanoma ylittää kuitenkin jopa Upanishadien paljastukset ja paljastaa henkisen todellisuuden uusia syvyyksiä.

        Gita-meditaatioksi (Gita Dhyanam) kutsutussa säkeistövalikoimassa on rivejä, jotka korostavat tämän teoksen ainutlaatuista asemaa...

        Gitaa pidetään kaikkien Upanishadien ytimenä, Vedojen viisauden kvintessenssinä.


      • Anonyymi00024
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Kommentoijaperinne

        Bhagavad-gita on nauttinut suurinta arvovaltaa Intian lukuisissa uskonnollisissa liikkeissä muinaisista ajoista lähtien. Akateemisten sanskritin tutkijoiden lisäksi myös eri henkisten koulukuntien edustajat alkavat tutustua vedalaiseen maailmankuvaan tätä kirjaa tutkimalla.

        Upanishadeja ("keskusteluja tietäjien kanssa") kunnioitetaan vedalaisista kirjoituksista puhtaana henkisen ajattelun mallina, jota eivät tahraa maalliset intressit, viisaus, joka ei ole "tästä maailmasta". Bhagavad-gitan sanoma ylittää kuitenkin jopa Upanishadien paljastukset ja paljastaa henkisen todellisuuden uusia syvyyksiä.

        Gita-meditaatioksi (Gita Dhyanam) kutsutussa säkeistövalikoimassa on rivejä, jotka korostavat tämän teoksen ainutlaatuista asemaa...

        Gitaa pidetään kaikkien Upanishadien ytimenä, Vedojen viisauden kvintessenssinä.

        Ei ole harvinaista, että eurooppalainen lukija tutustuu Bhagavad-gitaan ilman kommentteja ja opiskelee vain akateemista käännöstä. Henkisen tiedon siirtämistä koskevan vedalaisen järjestelmän mukaan Bhagavad-gitan kääntäjien on kuitenkin kuuluttava tiettyyn teologiseen perinteeseen (sampradaya) ja opetuslapseusketjuun (parampara), jossa tieto siirtyy sukupolvelta toiselle, opettajalta oppilaalle.

        Tämä menetelmä on kuvattu itse Bhagavad-gitassa, neljännessä luvussa, joka käsittelee henkisen tiedon saavuttamista. Vain tämän lähestymistavan avulla voi ymmärtää Gitan syvemmän merkityksen. Yhtä tärkeitä ovat kommentit. Intian eri filosofiset koulukunnat jatkavat vielä tänäkin päivänä Gitan tutkimista ja kommentoivat jatkuvasti itse tutkimuksen aikana. Näin säilytetään pääperiaate, jonka mukaan Gita on elävän henkisen tiedon kantaja eikä kuolleiden uskonnollisten lakien joukko.


      • Anonyymi00025
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        Ei ole harvinaista, että eurooppalainen lukija tutustuu Bhagavad-gitaan ilman kommentteja ja opiskelee vain akateemista käännöstä. Henkisen tiedon siirtämistä koskevan vedalaisen järjestelmän mukaan Bhagavad-gitan kääntäjien on kuitenkin kuuluttava tiettyyn teologiseen perinteeseen (sampradaya) ja opetuslapseusketjuun (parampara), jossa tieto siirtyy sukupolvelta toiselle, opettajalta oppilaalle.

        Tämä menetelmä on kuvattu itse Bhagavad-gitassa, neljännessä luvussa, joka käsittelee henkisen tiedon saavuttamista. Vain tämän lähestymistavan avulla voi ymmärtää Gitan syvemmän merkityksen. Yhtä tärkeitä ovat kommentit. Intian eri filosofiset koulukunnat jatkavat vielä tänäkin päivänä Gitan tutkimista ja kommentoivat jatkuvasti itse tutkimuksen aikana. Näin säilytetään pääperiaate, jonka mukaan Gita on elävän henkisen tiedon kantaja eikä kuolleiden uskonnollisten lakien joukko.

        Gitan kommentaattorit kuuluvat kahteen pääsuuntaukseen: impersonalisteihin, jotka etsivät sulautumista Absoluutin persoonattomaan aspektiin (Brahmâna), ja personalisteihin, jotka etsivät ikuista suhdetta persoonalliseen Jumalaan (Bhagavân). Impersonalistien koulukunnan merkittävin edustaja on Sri Shankara (8. vuosisata), advaita-opin saarnaaja. Suurin huomio Shankaran opetuksessa kiinnitetään vapautumiseen syntymän ja kuoleman maailmasta sulautumalla Brahmaniin, mikä merkitsee henkilökohtaisen olemassaolon menettämistä. Toinen seikka on oppi ympäröivän maailman illusorisesta luonteesta (vivarta-vada). Brahmanin olemassaolo julistetaan ainoaksi todellisuudeksi, ja koko maailmankaikkeus, sielun yksilöllinen olemassaolo ja henkilökohtainen käsitys Absoluutista julistetaan illuusioksi.


        Merkittävä teologi ja opettaja Ramanuja (1200-luku) oli vakuuttava Shankaran vastustaja, joka korosti Absoluutin (Bhagavan) persoonallista aspektia ikuisena Todellisuutena, Brahmanin lähteenä ja henkisen polun päämääränä. Krishna itse toteaa Bhagavad-gitassa (14.27): "Minä olen Brahmanin perusta." Hän kutsuu Itseään Korkeimmaksi Persoonaksi (Purushottama), joka ylittää paitsi aineeseen ehdollistuneiden sielujen (kshara) olemassaolon myös Brahmanin (akshara) olemassaolon (Gita, 15.18). Toisin kuin Shankara, joka puhuu yksilöllisen olemassaolon illusorisesta luonteesta,


        Ramanuja julisti maailmankaikkeuden, sielun yksilöllisyyden (Gita 15.7) ja Absoluutin persoonallisen luonteen todeksi ja ikuiseksi. Ramanujasta alkaen personalistisissa koulukunnissa syntyy käsitys universumista Korkeimman energian (Shakti-parinama-vada) muunnoksena. Tämä tarkoittaa sitä, että personalistit eivät käsitä aineellista maailmaa illuusiona vaan todellisuutena, vaikkakaan ei korkeimman luokan todellisuutena: henkisen maailman varjona tai heijastuksena. Illuusio (maya) taas on väärinkäsitys... Esimerkki valaistuneesta maailman hahmottamisesta on vedalainen aforismi "īśāvāsyam idaṁ sarvaṁ" (Isha Upanishad, 1): "Tämä on niiden heränneiden sielujen näkemys, jotka ovat vapautuneet mayan vaikutuksesta.


      • Anonyymi00026
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        Gitan kommentaattorit kuuluvat kahteen pääsuuntaukseen: impersonalisteihin, jotka etsivät sulautumista Absoluutin persoonattomaan aspektiin (Brahmâna), ja personalisteihin, jotka etsivät ikuista suhdetta persoonalliseen Jumalaan (Bhagavân). Impersonalistien koulukunnan merkittävin edustaja on Sri Shankara (8. vuosisata), advaita-opin saarnaaja. Suurin huomio Shankaran opetuksessa kiinnitetään vapautumiseen syntymän ja kuoleman maailmasta sulautumalla Brahmaniin, mikä merkitsee henkilökohtaisen olemassaolon menettämistä. Toinen seikka on oppi ympäröivän maailman illusorisesta luonteesta (vivarta-vada). Brahmanin olemassaolo julistetaan ainoaksi todellisuudeksi, ja koko maailmankaikkeus, sielun yksilöllinen olemassaolo ja henkilökohtainen käsitys Absoluutista julistetaan illuusioksi.


        Merkittävä teologi ja opettaja Ramanuja (1200-luku) oli vakuuttava Shankaran vastustaja, joka korosti Absoluutin (Bhagavan) persoonallista aspektia ikuisena Todellisuutena, Brahmanin lähteenä ja henkisen polun päämääränä. Krishna itse toteaa Bhagavad-gitassa (14.27): "Minä olen Brahmanin perusta." Hän kutsuu Itseään Korkeimmaksi Persoonaksi (Purushottama), joka ylittää paitsi aineeseen ehdollistuneiden sielujen (kshara) olemassaolon myös Brahmanin (akshara) olemassaolon (Gita, 15.18). Toisin kuin Shankara, joka puhuu yksilöllisen olemassaolon illusorisesta luonteesta,


        Ramanuja julisti maailmankaikkeuden, sielun yksilöllisyyden (Gita 15.7) ja Absoluutin persoonallisen luonteen todeksi ja ikuiseksi. Ramanujasta alkaen personalistisissa koulukunnissa syntyy käsitys universumista Korkeimman energian (Shakti-parinama-vada) muunnoksena. Tämä tarkoittaa sitä, että personalistit eivät käsitä aineellista maailmaa illuusiona vaan todellisuutena, vaikkakaan ei korkeimman luokan todellisuutena: henkisen maailman varjona tai heijastuksena. Illuusio (maya) taas on väärinkäsitys... Esimerkki valaistuneesta maailman hahmottamisesta on vedalainen aforismi "īśāvāsyam idaṁ sarvaṁ" (Isha Upanishad, 1): "Tämä on niiden heränneiden sielujen näkemys, jotka ovat vapautuneet mayan vaikutuksesta.

        Gitan viimeisessä luvussa (18.66) Sri Krishna julistaa:


        sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja
        ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo mokṣayiṣyāmi mā śuchaḥ
        (Srimad Bhagavad-gita: 18.66)

        [Jumala Krishna sanoo:] ”Hylkää kaikki uskonnon eri muodot ja antaudu yksinomaan Minulle. Minä vapautan sinut kaikista syntiesi seuraamuksista. Älä vaivu epätoivoon.”




        Kymmenennellä vuosisadalla tamililainen pyhä Yamunacharya jakoi Bhagavad-gitan kolmeen osaan, joissa kummassakin on kuusi lukua: Karma-kanda, toiminnan periaatteet henkistä kohoamista varten (luvut 1-6), Upasana-kanda, ominaisuuksien ja ymmärryksen hankkiminen Korkeimman palvomista varten (luvut 7-12), ja Gyana Kanda, henkinen ymmärrys maailmankaikkeudesta ja sen laeista (luvut 13-18). Impersonalistit ovat kiinnostuneempia karma-kandasta ja gyana-kandasta: toiminnasta, joka ei johda materian orjuuttamiseen ja maailman ymmärtämiseen henkistyneen järjen kautta. Kun taas personalistit näkevät valaistuneen järjen vain askeleena kohti sielun ja Jumalan välisen suhteen luonteen ymmärtämistä, he ovat kiinnostuneempia upasana-kandasta. ...


        Neljännellätoista vuosisadalla kommentaattori Sridhar Swami määritteli Bhagavad-gitan Chatur-Shlokan, "neljä perusjakeen". Kommentoidessaan jaetta 10.8 hän kirjoittaa:... Chatur-shlokan käsitteen ottivat käyttöön ja kehittivät Sri Chaitanyan (1486-1534) huomattavat seuraajat, Gaudiya Vaishnava -teologit Vishvanatha Chakravarti (1626-1708) ja Baladeva Vidyabhushana(1700-luvulla). Pyhä, runoilija ja saarnaaja Srila Bhaktivinod Thakur (1838-1914) julkaisi 1800-luvulla heidän teoksensa uudelleen omien lisäkommenttiensa kanssa. He kaikki laativat alkuperäisiä kommentteja neljästä keskeisestä Gitan jakeesta.


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Gitan viimeisessä luvussa (18.66) Sri Krishna julistaa:


        sarva-dharmān parityajya mām ekaṁ śaraṇaṁ vraja
        ahaṁ tvāṁ sarva-pāpebhyo mokṣayiṣyāmi mā śuchaḥ
        (Srimad Bhagavad-gita: 18.66)

        [Jumala Krishna sanoo:] ”Hylkää kaikki uskonnon eri muodot ja antaudu yksinomaan Minulle. Minä vapautan sinut kaikista syntiesi seuraamuksista. Älä vaivu epätoivoon.”




        Kymmenennellä vuosisadalla tamililainen pyhä Yamunacharya jakoi Bhagavad-gitan kolmeen osaan, joissa kummassakin on kuusi lukua: Karma-kanda, toiminnan periaatteet henkistä kohoamista varten (luvut 1-6), Upasana-kanda, ominaisuuksien ja ymmärryksen hankkiminen Korkeimman palvomista varten (luvut 7-12), ja Gyana Kanda, henkinen ymmärrys maailmankaikkeudesta ja sen laeista (luvut 13-18). Impersonalistit ovat kiinnostuneempia karma-kandasta ja gyana-kandasta: toiminnasta, joka ei johda materian orjuuttamiseen ja maailman ymmärtämiseen henkistyneen järjen kautta. Kun taas personalistit näkevät valaistuneen järjen vain askeleena kohti sielun ja Jumalan välisen suhteen luonteen ymmärtämistä, he ovat kiinnostuneempia upasana-kandasta. ...


        Neljännellätoista vuosisadalla kommentaattori Sridhar Swami määritteli Bhagavad-gitan Chatur-Shlokan, "neljä perusjakeen". Kommentoidessaan jaetta 10.8 hän kirjoittaa:... Chatur-shlokan käsitteen ottivat käyttöön ja kehittivät Sri Chaitanyan (1486-1534) huomattavat seuraajat, Gaudiya Vaishnava -teologit Vishvanatha Chakravarti (1626-1708) ja Baladeva Vidyabhushana(1700-luvulla). Pyhä, runoilija ja saarnaaja Srila Bhaktivinod Thakur (1838-1914) julkaisi 1800-luvulla heidän teoksensa uudelleen omien lisäkommenttiensa kanssa. He kaikki laativat alkuperäisiä kommentteja neljästä keskeisestä Gitan jakeesta.

        Intian perinteiset hengelliset koulukunnat ajoittavat Kurukshetran taistelun vuoteen 3102 eKr. Tämä on aika, jolloin yhtenäinen Veda-sivilisaatio (joka korreloi indoeurooppalaisen kulttuurin kanssa) hajosi ja alkoi paheiden ja tietämättömyyden aikakausi - Kali-yuga. Pelastaakseen ihmiskunnan riitojen ja katastrofien aikakaudella tietäjä Vyasadeva kirjoittaa muistiin "Mahabharatan" ja muut vedalaiset teokset, jotka olivat aiemmin siirtyneet suullisesti - opettajalta oppilaalle. Itse sana "Veda" tarkoittaa "ilmestyksen totuutta", ja kyky ilmentää ja välittää tällaisia ilmestyksiä edellyttää havaitsijalta paitsi erinomaista älykkyyttä myös korkeita henkisiä ominaisuuksia. Muiden Veda-aiheisten kirjoitusten tavoin Bhagavad-gita kirjoitettiin muistiin Vyasan meditoidessa korkealla Himalajalla sijaitsevassa Badrinathan ashramissa.


      • Anonyymi00028
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Bhagavad-gita ei ole kuolleita kirjaimia, jotka koostuvat tavalliselle paperille levitetystä painomusteesta.
        Gita on Elävä Kirja.
        Tutkijat, jotka ovat tutkineet jo monta vuotta, ovat usein tulleet siihen tulokseen, että Kirja on yksinkertaisesti kokoelma Intian historiasta peräisin olevia sanontoja, jotka ovat koordinoimattomia ja joilla on eri kirjoittajat. Itse asiassa ne eivät yksinkertaisesti ole koskaan solmineet ystävällisiä suhteita Bhagavad-gitaan. HE OVAT YRITTÄNEET VALLOITTAA SE, MIKÄ EI OLE OIKEA TAPA KÄSITELLÄ TÄTÄ KIRJAA.

        Nöyryyttä vailla olevan ihmisen on hyvin vaikea ymmärtää Bhagavad-gitaa, sillä Bhagavad-gitan merkitys on suuri mysteeri." Bhagavad-gitan tutkimiseen tarvittavat ominaisuudet, kuten kunnioitus, nöyryys ja kiitollisuus, auttavat meitä oivaltamaan Herra Sri Krishnan. Srila Prabhupada sanoi, että "Bhagavad-gita" on henkisen elämän alkuopas. "Bhagavad-gita on transsendentaalinen. Se ei riipu oppilaan pätevyydestä. Kuka tahansa voi ymmärtää sen, kunhan hän suostuu opiskelemaan sitä ja noudattaa sen periaatteita. Se riittää.

        Krishna kuitenkin mainitsee Bhagavad-gitassa monissa kohdissa, että tätä salattua tietoa ei pidä selittää niille, jotka eivät ole riittävän askeettisia, joilla ei ole omistautumista, jotka eivät harjoita omistautunutta palvelua, eikä tietenkään niille, jotka ovat kateellisia Hänelle.

        https://www.youtube.com/watch?v=_IrDCdgSu_g
        Bhagavad Gita Beautifully Recited in English Full Version 5000BC

        Bhagavad gita 4.8
        Vapauttaakseni oikeamieliset ja tuhotakseni pahantekijät sekä palauttaakseni uskonnon perustan, tulen tänne aikakaudesta toiseen

        Bg. 10.10
        Niille, jotka jatkuvasti palvelevat Minua rakkaudella ja antaumuksella, annan älykkyyden, joka auttaa heitä tulemaan luokseni.


      • Anonyymi00029
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Liberaali ja ei-dogmaattinen teos

        Bhagavad-gita päättyy vapaamielisesti. Paljastettuaan syvimmän henkisen tiedon Krishna kehottaa Arjunaa määrittelemään asemansa henkisessä evoluutiossa ja ryhtymään toimiin henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi.


        Samalla Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja.


        Pikemminkin se on henkinen tietosanakirja, joka sisältää yleiskatsauksen erilaisista joogajärjestelmistä, vedalaisista opetuksista ihmisestä, maailmankaikkeudesta, Absoluutista, sielun jälleensyntymisestä ja monista muista aiheista.

        On ainoa teos, jossa Jumala puhuu Itsestään.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio, koska se tulee Korkeimman Herran suusta, ja "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä, koska sen on kertonut Herran inkarnaatio ja kertoo Hänen teoistaan. ("Srimad Bhagavatam "1.1.9 kommentti).


        Mikä tässä kirjassa on epätavallista?

        Koska henkiset tutkielmat ovat luonteeltaan henkilökohtaisia, niiden tutkimiseen on suhtauduttava kaikkien suhteita koskevien sääntöjen mukaisesti.


      • Anonyymi00030
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Ilman valinnanvapautta rakkaus ei ole lainkaan mahdollista


        Bhagavad-gitassa lopussa Krishna sanoo:

        "Olen nyt selittänyt sinulle vielä luottamuksellisempaa tietoa. Mieti tätä
        kaikkea tarkkaan, ja toimi sitten haluamallasi tavalla."

        _________________

        Hän ei sano: ”Sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko teet, mitä minä sanon, ja pelastut, tai jos et tee niin, joudut ikuiseen helvettiin. Se ei ole rakkautta, eikä se voi olla vapaata tahtoa, vaan kiristystä ja sortoa. Painostusta ja ahdistelua.

        Bhagavad-gita päättyy vapaamielisesti. Paljastettuaan syvimmän henkisen tiedon Krishna kehottaa Arjunaa määrittelemään asemansa henkisessä evoluutiossa ja ryhtymään toimiin henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi.

        Samalla Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja.


      • Anonyymi00031
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Liberaali ja ei-dogmaattinen teos

        Bhagavad-gita päättyy vapaamielisesti. Paljastettuaan syvimmän henkisen tiedon Krishna kehottaa Arjunaa määrittelemään asemansa henkisessä evoluutiossa ja ryhtymään toimiin henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi.


        Samalla Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja.


        Pikemminkin se on henkinen tietosanakirja, joka sisältää yleiskatsauksen erilaisista joogajärjestelmistä, vedalaisista opetuksista ihmisestä, maailmankaikkeudesta, Absoluutista, sielun jälleensyntymisestä ja monista muista aiheista.

        Bhagavad-gita ei ole dogmaattinen teos, jossa pakotetaan noudattamaan tiettyjä käyttäytymisnormeja.

        Pikemminkin se on henkinen tietosanakirja...


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        On ainoa teos, jossa Jumala puhuu Itsestään.

        "Bhagavad-gita" on Herran ääni-inkarnaatio, koska se tulee Korkeimman Herran suusta, ja "Srimad Bhagavatam" edustaa Herraa äänessä, koska sen on kertonut Herran inkarnaatio ja kertoo Hänen teoistaan. ("Srimad Bhagavatam "1.1.9 kommentti).


        Mikä tässä kirjassa on epätavallista?

        Koska henkiset tutkielmat ovat luonteeltaan henkilökohtaisia, niiden tutkimiseen on suhtauduttava kaikkien suhteita koskevien sääntöjen mukaisesti.

        Gita on suurin kompassi, jonka Herra Krishna on antanut ihmiskunnalle ja jonka avulla voi matkustaa kuoleman maailmasta ikuisen tietoisuuden maailmaan. Ja magneetti, joka vetää puoleensa nuolen, joka osoittaa tien täydellisyyteen, on bhakti, omistautuminen ja rakkaus. Gitan metafyysinen kompassi osoittaa muita suuntauksia, kuten maallista toimintaa, meditatiivista joogaa tai tiedon viljelyä. Tästä syystä sen opetukset ovat merkityksellisiä niin monille erilaisille henkisille koulukunnille.


      • Anonyymi00033
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        Gita on suurin kompassi, jonka Herra Krishna on antanut ihmiskunnalle ja jonka avulla voi matkustaa kuoleman maailmasta ikuisen tietoisuuden maailmaan. Ja magneetti, joka vetää puoleensa nuolen, joka osoittaa tien täydellisyyteen, on bhakti, omistautuminen ja rakkaus. Gitan metafyysinen kompassi osoittaa muita suuntauksia, kuten maallista toimintaa, meditatiivista joogaa tai tiedon viljelyä. Tästä syystä sen opetukset ovat merkityksellisiä niin monille erilaisille henkisille koulukunnille.

        Gunat - materian kolme olomuotoa

        Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaalille tasolle:

        -Luominen, alku

        -Ylläpito, säilyminen

        -Tuhoaminen, loppu

        Vedat opettavat, että ulkoisten, näkyvien luomisen, ylläpitämisen ja tuhoutumisen prosessien takana on piilossa hienovaraisia voimia, jotka läpäisevät kaiken aineellisessa maailmassa. Näitä voimia kutsutaan gunoiksi. Sana "guna" tarkoittaa suomeksi "laatua", "modusta". Kirjaimellisesti sanskritin kielestä se tarkoittaa "köyttä". Tämä tarkoittaa sitä, että köysien tavoin nämä kolme aineen tilaa sitovat ja ehdollistavat sielua. Sanskritiksi kolmea gunaa kutsutaan seuraavasti:

        -sattva-guna (hyvyyden laatu, hyveellisyys)

        -rajo-guna (intohimon, toiminnan laatu) -rajo-guna (intohimon, toiminnan laatu)

        -tamo-guna (tietämättömyyden laatu).

        Kaikki aineellisen maailmankaikkeuden monimuotoisuus syntyy gunojen yhdistelmästä. Näitä aineen kolmea laatua voidaan verrata kolmeen perusväriin. Aivan kuten kolmen värin - punaisen, sinisen ja keltaisen - sekoittaminen antaa meille äärettömän värivalikoiman, niin kolmen gunan vuorovaikutus on tämän maailman äärettömän monimuotoisuuden lähde. Tieto luonnon kolmesta gunasta on tärkeä osa vedalaista maailmankuvaa, ja se on perusta ympäröivän todellisuuden tieteelliselle ymmärtämiselle. Lyhyt kuvaus gunoista:

        Sattva-guna - elanto, rauhallisuus, halu itsetuntemukseen, luopuminen ja itsehillintä, rauhallisuus, henkisyys.

        Rajo-guna - luominen, aktiivisuus, ylpeys, taipumus taisteluun ja kamppailuun, himo, halu saada toiminnan tuloksia.

        Tamo-guna - tuhoutuminen, rappeutuminen, laiskuus, uni, mielenvikaisuus, apatia, masennus, toimettomuus, väärät käsitykset todellisuudesta, tietämättömyys, kärsimys ja suru.


        Vedat kuvaavat kolme gunaa aineellisen energian (maya-shakti) ilmentyminä. Sielu on kuitenkin korkeampi substanssi - hengen (chit-shakti) hiukkanen. Henkisen kehityksen prosessissa ihminen pääsee vähitellen pois gunojen vaikutuksesta, koska hän on yhteydessä Korkeimpaan Persoonallisuuteen. Henkisen harjoittelun kannalta suotuisa on hyvyyden guna, joka mahdollistaa ympäröivän todellisuuden selkeimmän ymmärtämisen ja voimien ja energian oikeimman käytön.

        Gunoista lisää Bhagavad-Gitasta.


      • Anonyymi00034
        Anonyymi00033 kirjoitti:

        Gunat - materian kolme olomuotoa

        Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaalille tasolle:

        -Luominen, alku

        -Ylläpito, säilyminen

        -Tuhoaminen, loppu

        Vedat opettavat, että ulkoisten, näkyvien luomisen, ylläpitämisen ja tuhoutumisen prosessien takana on piilossa hienovaraisia voimia, jotka läpäisevät kaiken aineellisessa maailmassa. Näitä voimia kutsutaan gunoiksi. Sana "guna" tarkoittaa suomeksi "laatua", "modusta". Kirjaimellisesti sanskritin kielestä se tarkoittaa "köyttä". Tämä tarkoittaa sitä, että köysien tavoin nämä kolme aineen tilaa sitovat ja ehdollistavat sielua. Sanskritiksi kolmea gunaa kutsutaan seuraavasti:

        -sattva-guna (hyvyyden laatu, hyveellisyys)

        -rajo-guna (intohimon, toiminnan laatu) -rajo-guna (intohimon, toiminnan laatu)

        -tamo-guna (tietämättömyyden laatu).

        Kaikki aineellisen maailmankaikkeuden monimuotoisuus syntyy gunojen yhdistelmästä. Näitä aineen kolmea laatua voidaan verrata kolmeen perusväriin. Aivan kuten kolmen värin - punaisen, sinisen ja keltaisen - sekoittaminen antaa meille äärettömän värivalikoiman, niin kolmen gunan vuorovaikutus on tämän maailman äärettömän monimuotoisuuden lähde. Tieto luonnon kolmesta gunasta on tärkeä osa vedalaista maailmankuvaa, ja se on perusta ympäröivän todellisuuden tieteelliselle ymmärtämiselle. Lyhyt kuvaus gunoista:

        Sattva-guna - elanto, rauhallisuus, halu itsetuntemukseen, luopuminen ja itsehillintä, rauhallisuus, henkisyys.

        Rajo-guna - luominen, aktiivisuus, ylpeys, taipumus taisteluun ja kamppailuun, himo, halu saada toiminnan tuloksia.

        Tamo-guna - tuhoutuminen, rappeutuminen, laiskuus, uni, mielenvikaisuus, apatia, masennus, toimettomuus, väärät käsitykset todellisuudesta, tietämättömyys, kärsimys ja suru.


        Vedat kuvaavat kolme gunaa aineellisen energian (maya-shakti) ilmentyminä. Sielu on kuitenkin korkeampi substanssi - hengen (chit-shakti) hiukkanen. Henkisen kehityksen prosessissa ihminen pääsee vähitellen pois gunojen vaikutuksesta, koska hän on yhteydessä Korkeimpaan Persoonallisuuteen. Henkisen harjoittelun kannalta suotuisa on hyvyyden guna, joka mahdollistaa ympäröivän todellisuuden selkeimmän ymmärtämisen ja voimien ja energian oikeimman käytön.

        Gunoista lisää Bhagavad-Gitasta.

        Yksi Vedojen meille välittämistä perusviesteistä on se, että ihminen ei toimi aineellisessa maailmassa yksin. Hän ei ole itsenäinen. Kyllä, kaikki tietävät, että ajan kuluminen, auringon liikkeet, sää ja ilmanpaine vaikuttavat meihin. Mutta on olemassa hienovaraisempiakin asioita, jotka ovat ihmiselle ulottumattomissa. Eivätkä edes nykyaikaiset supertarkat instrumentit pysty havaitsemaan niitä - aineellisen luonnon gunoja. Gunoja voidaan verrata materian säikeisiin: jos otamme kankaan ja poistamme sekä pitkittäiset että poikittaiset säikeet, materia sinänsä katoaa. Itse asiassa tämä aineellinen maailma on gunojen kutoma. Ja ihminen toimii juuri sen gunan mukaan, jonka vaikutuksen alaisena hän sillä hetkellä on. Gunat ovat hyvin voimakkaita, mutta Veda-tieto paljastaa salaisuuden siitä, miten ihminen voi paeta niiden vaikutuksesta ja saavuttaa todellisen vapauden.


      • Anonyymi00035
        Anonyymi00034 kirjoitti:

        Yksi Vedojen meille välittämistä perusviesteistä on se, että ihminen ei toimi aineellisessa maailmassa yksin. Hän ei ole itsenäinen. Kyllä, kaikki tietävät, että ajan kuluminen, auringon liikkeet, sää ja ilmanpaine vaikuttavat meihin. Mutta on olemassa hienovaraisempiakin asioita, jotka ovat ihmiselle ulottumattomissa. Eivätkä edes nykyaikaiset supertarkat instrumentit pysty havaitsemaan niitä - aineellisen luonnon gunoja. Gunoja voidaan verrata materian säikeisiin: jos otamme kankaan ja poistamme sekä pitkittäiset että poikittaiset säikeet, materia sinänsä katoaa. Itse asiassa tämä aineellinen maailma on gunojen kutoma. Ja ihminen toimii juuri sen gunan mukaan, jonka vaikutuksen alaisena hän sillä hetkellä on. Gunat ovat hyvin voimakkaita, mutta Veda-tieto paljastaa salaisuuden siitä, miten ihminen voi paeta niiden vaikutuksesta ja saavuttaa todellisen vapauden.

        Korkeimman gunan katsotaan olevan hyvyyden guna eli sattva-guna. Sattva-gunan vaikutuksen alaisena olevat ihmiset ovat hyvin puhtaita. Se on sekä puhdasta ajattelua että puhtaita tekoja. Tällaiset ihmiset eivät syö väkivallan tuotteita ja toiminnan suhteen he ovat yhteiskunnan korkeimmalla tasolla. He ovat tavallisesti viisaita tai brahmaneja (Veda-kulttuurissa), jotka ovat omistautuneet Jumalan palvelemiseen. Tällaisilla ihmisillä on nöyryyden ja viisauden, ystävällisyyden, avoimuuden, kärsivällisyyden, vilpittömyyden ja palveluhalukkuuden ominaisuuksia. On huomionarvoista, että hyvyyden gunassa olevaa onnea ei ole helppo saavuttaa.


      • Anonyymi00036
        Anonyymi00035 kirjoitti:

        Korkeimman gunan katsotaan olevan hyvyyden guna eli sattva-guna. Sattva-gunan vaikutuksen alaisena olevat ihmiset ovat hyvin puhtaita. Se on sekä puhdasta ajattelua että puhtaita tekoja. Tällaiset ihmiset eivät syö väkivallan tuotteita ja toiminnan suhteen he ovat yhteiskunnan korkeimmalla tasolla. He ovat tavallisesti viisaita tai brahmaneja (Veda-kulttuurissa), jotka ovat omistautuneet Jumalan palvelemiseen. Tällaisilla ihmisillä on nöyryyden ja viisauden, ystävällisyyden, avoimuuden, kärsivällisyyden, vilpittömyyden ja palveluhalukkuuden ominaisuuksia. On huomionarvoista, että hyvyyden gunassa olevaa onnea ei ole helppo saavuttaa.

        Nykyaikaisessa maailmassa hyvyyden guna on kuitenkin käytännössä poissa. Sattvan lyhyt läsnäolo on havaittavissa vain tuntia ennen aamunkoittoa - tämä aika tunnetaan nimellä "Brahma-muhurta" (tarkemmin sanottuna 48 minuuttia ennen auringonnousua). Tänä aikana on kaikkein suotuisinta lukea Pyhiä kirjoituksia,


      • Anonyymi00037
        Anonyymi00036 kirjoitti:

        Nykyaikaisessa maailmassa hyvyyden guna on kuitenkin käytännössä poissa. Sattvan lyhyt läsnäolo on havaittavissa vain tuntia ennen aamunkoittoa - tämä aika tunnetaan nimellä "Brahma-muhurta" (tarkemmin sanottuna 48 minuuttia ennen auringonnousua). Tänä aikana on kaikkein suotuisinta lukea Pyhiä kirjoituksia,

        Intohimon guna eli raja-guna on halujen guna ja aktiivisten toimien guna niiden saavuttamiseksi. Rajasin hallitsemat ihmiset ovat hallitsijoita ja sotureita. Heidän ominaisuuksiaan ovat päättäväisyys, aktiivisuus, kyky hallita, vahva tahto, aineellisen menestyksen, maineen ja kunnian jano. Intohimon guna on kuitenkin petollinen. Rajasissa ensin nautitaan, ja sitten tulee tilinteko - ensin nektaria ja sitten myrkkyä.

        Intohimon guna on välttämätön ihmisen toiminnalle. Kuitenkin juuri tämän gunan tietoinen viljely, jota tapahtuu nykymaailmassa kiihtyvällä vauhdilla, johtaa siihen, että ihmisistä tulee erilaisten halujen pakkomielle eivätkä he pysty pysäyttämään juoksuaan aineellisen onnellisuuden kilpajuoksun kiihkeässä pyörässä. Rauhan ja harmonian tunteet poistuvat heistä, ja niiden mukana menevät täyttymyksen ja onnellisuuden tunteet. Tämän seurauksena ihmisestä tulee yhä alttiimpi tietämättömyyden gunan vaikutukselle.


      • Anonyymi00038
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        Intohimon guna eli raja-guna on halujen guna ja aktiivisten toimien guna niiden saavuttamiseksi. Rajasin hallitsemat ihmiset ovat hallitsijoita ja sotureita. Heidän ominaisuuksiaan ovat päättäväisyys, aktiivisuus, kyky hallita, vahva tahto, aineellisen menestyksen, maineen ja kunnian jano. Intohimon guna on kuitenkin petollinen. Rajasissa ensin nautitaan, ja sitten tulee tilinteko - ensin nektaria ja sitten myrkkyä.

        Intohimon guna on välttämätön ihmisen toiminnalle. Kuitenkin juuri tämän gunan tietoinen viljely, jota tapahtuu nykymaailmassa kiihtyvällä vauhdilla, johtaa siihen, että ihmisistä tulee erilaisten halujen pakkomielle eivätkä he pysty pysäyttämään juoksuaan aineellisen onnellisuuden kilpajuoksun kiihkeässä pyörässä. Rauhan ja harmonian tunteet poistuvat heistä, ja niiden mukana menevät täyttymyksen ja onnellisuuden tunteet. Tämän seurauksena ihmisestä tulee yhä alttiimpi tietämättömyyden gunan vaikutukselle.

        Tietämättömyyden guna eli tama-guna on laiskuuden, hulluuden ja unen guna. Tietämättömyyden gunassa olevat ihmiset ovat alttiita teurastetun ja tunkkaisen ruoan, päihteiden ja huumaavien aineiden nauttimiseen, mikä on juuri hyvin suosittua maailmassamme. Tietämättömyys on myös välttämätöntä ihmiselle - yöuni tapahtuu tässä gunassa, ja ilman tamasia kehomme ei voi rentoutua ja levätä. Tietämättömyyden gunan jatkuva vaikutus, jota lisäksi tietoisesti viljellään ruoan, alkoholin ja huumeiden avulla, johtaa kuitenkin siihen, että ihmiset vajoavat yhä enemmän harhakuvitelmiin ja alkavat nauttia muiden elävien olentojen ja jopa omasta kärsimyksestään. Yhteiskunta kokonaisuutena muuttuu sekavaksi: miehet ja naiset eivät enää tiedä, miten perustaa perheitä eivätkä erota parin vuoden kuluttua, miten kasvattaa lapsia, miten toteuttaa kykyjään ja taitojaan, eikä hallitseva luokka pysty ylläpitämään taloudellista perusvakautta.


      • Anonyymi00039
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Tietämättömyyden guna eli tama-guna on laiskuuden, hulluuden ja unen guna. Tietämättömyyden gunassa olevat ihmiset ovat alttiita teurastetun ja tunkkaisen ruoan, päihteiden ja huumaavien aineiden nauttimiseen, mikä on juuri hyvin suosittua maailmassamme. Tietämättömyys on myös välttämätöntä ihmiselle - yöuni tapahtuu tässä gunassa, ja ilman tamasia kehomme ei voi rentoutua ja levätä. Tietämättömyyden gunan jatkuva vaikutus, jota lisäksi tietoisesti viljellään ruoan, alkoholin ja huumeiden avulla, johtaa kuitenkin siihen, että ihmiset vajoavat yhä enemmän harhakuvitelmiin ja alkavat nauttia muiden elävien olentojen ja jopa omasta kärsimyksestään. Yhteiskunta kokonaisuutena muuttuu sekavaksi: miehet ja naiset eivät enää tiedä, miten perustaa perheitä eivätkä erota parin vuoden kuluttua, miten kasvattaa lapsia, miten toteuttaa kykyjään ja taitojaan, eikä hallitseva luokka pysty ylläpitämään taloudellista perusvakautta.

        Koko moderni yhteiskunta, muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta, pyörii yksinomaan kahdessa gunassa - intohimossa ja tietämättömyydessä. Ainoastaan hyvyyden gunan pohjalta elävä olento voi nousta korkeammalle ja oivaltaa Absoluuttisen Totuuden ja olemassaolon ikuiset mysteerit.

        Gunat ovat hyvin voimakkaita. Ne pitävät meitä jatkuvasti otteessaan, ja niiden vaikutuksesta on lähes mahdotonta päästä pois. Shastrat (Veda-aiheiset kirjoitukset) antavat vain yhden keinon voittaa aineellisen luonnon gunojen vaikutus....Palveleminen on jotakin sellaista, jota aineellisessa maailmassa ei arvosteta, noteerata tai koeta siunaukseksi, vaan se koetaan vain jonkun onnettomuudeksi ("hän palvelee", "hän palvelee" - näillä sanoilla on aina jokin halventava konteksti). Mutta itse asiassa sielun luonne on palvelemista, vain palvelemista ei palkan tai aineellisten etujen vuoksi, palvelemista ei tämän maailman voimille vaan Hänelle. Jumalan palveleminen ei orjuuta meitä, vaan vapauttaa meidät, palauttaa meidät alkuperäiseen vapauteemme.


      • Anonyymi00040
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        Koko moderni yhteiskunta, muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta, pyörii yksinomaan kahdessa gunassa - intohimossa ja tietämättömyydessä. Ainoastaan hyvyyden gunan pohjalta elävä olento voi nousta korkeammalle ja oivaltaa Absoluuttisen Totuuden ja olemassaolon ikuiset mysteerit.

        Gunat ovat hyvin voimakkaita. Ne pitävät meitä jatkuvasti otteessaan, ja niiden vaikutuksesta on lähes mahdotonta päästä pois. Shastrat (Veda-aiheiset kirjoitukset) antavat vain yhden keinon voittaa aineellisen luonnon gunojen vaikutus....Palveleminen on jotakin sellaista, jota aineellisessa maailmassa ei arvosteta, noteerata tai koeta siunaukseksi, vaan se koetaan vain jonkun onnettomuudeksi ("hän palvelee", "hän palvelee" - näillä sanoilla on aina jokin halventava konteksti). Mutta itse asiassa sielun luonne on palvelemista, vain palvelemista ei palkan tai aineellisten etujen vuoksi, palvelemista ei tämän maailman voimille vaan Hänelle. Jumalan palveleminen ei orjuuta meitä, vaan vapauttaa meidät, palauttaa meidät alkuperäiseen vapauteemme.

        On hämmästyttävää, että emme löydä olemustamme, kun pyrimme eroon kaikista rajoituksista ja vastuista, vaan päinvastoin, kun omaksumme palvelijan palvelijan palvelijan palvelijan roolin. Tie ulos tämän aineellisen maailman tyrmästä on hämmästyttävä - se löytyy sieltä, mistä kukaan ei arvaisi sitä etsivänsä.


      • Anonyymi00041
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        On hämmästyttävää, että emme löydä olemustamme, kun pyrimme eroon kaikista rajoituksista ja vastuista, vaan päinvastoin, kun omaksumme palvelijan palvelijan palvelijan palvelijan roolin. Tie ulos tämän aineellisen maailman tyrmästä on hämmästyttävä - se löytyy sieltä, mistä kukaan ei arvaisi sitä etsivänsä.

        Tässä on esimerkki kolmesta ihmisestä, jotka tekevät samaa työtä, mutta ovat eri gunoissa. Kaikki kolme osallistuvat Jumalan Temppelin rakentamiseen.

        Kun tamo-gunassa olevalta henkilöltä kysytään: "Mitä sinä teet?", hän vastaa:
        "Nostan kiviä, etkö huomaa sitä?".

        Jos rajas-gunassa olevalta henkilöltä kysytään sama kysymys, hän vastaa:
        "Ansaitsen rahaa (työlläni)."

        Jos sattva-gunassa olevalta henkilöltä kysytään sama kysymys, hän vastaa:
        "Rakennan Temppeliä Jumalalle."


        Siis sama toiminta, mutta eri gunat.


      • Anonyymi00042
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        Tässä on esimerkki kolmesta ihmisestä, jotka tekevät samaa työtä, mutta ovat eri gunoissa. Kaikki kolme osallistuvat Jumalan Temppelin rakentamiseen.

        Kun tamo-gunassa olevalta henkilöltä kysytään: "Mitä sinä teet?", hän vastaa:
        "Nostan kiviä, etkö huomaa sitä?".

        Jos rajas-gunassa olevalta henkilöltä kysytään sama kysymys, hän vastaa:
        "Ansaitsen rahaa (työlläni)."

        Jos sattva-gunassa olevalta henkilöltä kysytään sama kysymys, hän vastaa:
        "Rakennan Temppeliä Jumalalle."


        Siis sama toiminta, mutta eri gunat.

        Kaikki pyrkivät onnellisuuteen. Tämä pyrkimys on luonnollista kaikille, koska onnellisuus on yksi sielun tai tietoisuuden kolmesta ominaisuudesta. Siksi onnellisuuden saavuttamista voidaan kutsua elämän päämääräksi. Mutta niin kauan kuin sielu on irrottautunut Jumalasta, kaikilla on erilaisia käsityksiä onnellisuudesta. Siksi myös jokaisen elämäntapa on erilainen. Päämäärä määrää keinot tai elämäntavan, joka johtaa tähän päämäärään. Jäljitelläänpä tavoitteen ja elämäntavan välistä yhteyttä ja pohditaan, mitä päätavoitteita ihmiset asettavat itselleen onnellisuuskäsityksiinsä liittyen.

        Näyttää siltä, että elämän monimuotoisuus ei anna meille mahdollisuutta ottaa huomioon kaikkia muunnelmia. Silti voimme nähdä, että tavoitteet ryhmitellään muutamaan pääalueeseen. Ja on olemassa vedalainen metodologia, joka antaa periaatteellisen tyypittelyn kaikille tämän maailman ilmiöille. Vedojen mukaan kaikki aine toimii kolmen energian vaikutuksesta: hyvyyden, intohimon ja tietämättömyyden, jotka sekoittuneina toisiinsa eri suhteissa synnyttävät kaiken elämän monimuotoisuuden.


      • Anonyymi00043
        Anonyymi00042 kirjoitti:

        Kaikki pyrkivät onnellisuuteen. Tämä pyrkimys on luonnollista kaikille, koska onnellisuus on yksi sielun tai tietoisuuden kolmesta ominaisuudesta. Siksi onnellisuuden saavuttamista voidaan kutsua elämän päämääräksi. Mutta niin kauan kuin sielu on irrottautunut Jumalasta, kaikilla on erilaisia käsityksiä onnellisuudesta. Siksi myös jokaisen elämäntapa on erilainen. Päämäärä määrää keinot tai elämäntavan, joka johtaa tähän päämäärään. Jäljitelläänpä tavoitteen ja elämäntavan välistä yhteyttä ja pohditaan, mitä päätavoitteita ihmiset asettavat itselleen onnellisuuskäsityksiinsä liittyen.

        Näyttää siltä, että elämän monimuotoisuus ei anna meille mahdollisuutta ottaa huomioon kaikkia muunnelmia. Silti voimme nähdä, että tavoitteet ryhmitellään muutamaan pääalueeseen. Ja on olemassa vedalainen metodologia, joka antaa periaatteellisen tyypittelyn kaikille tämän maailman ilmiöille. Vedojen mukaan kaikki aine toimii kolmen energian vaikutuksesta: hyvyyden, intohimon ja tietämättömyyden, jotka sekoittuneina toisiinsa eri suhteissa synnyttävät kaiken elämän monimuotoisuuden.

        Aloitetaan alhaisimmasta laadusta - tietämättömyydestä. Tietämättömyydessä ihminen ei tunne luontoaan, ei aseta itselleen mitään arvokkaita tavoitteita ja elää siksi hyvin rentoa elämää. Hänen edessään ei ole mitään ihannetta, joka auttaisi häntä mobilisoimaan energiansa. Siksi tällaiset ihmiset elävät sekä ulkoisesti toimimatonta elämää että sisäisesti tyhjää elämää. Jos luovaa toimintaa ei ole, se tarkoittaa, että jäljelle jää tuhoavaa toimintaa. Tällaiset ihmiset joutuvat itsetuhon tielle huomaamattaan.


      • Anonyymi00044
        Anonyymi00043 kirjoitti:

        Aloitetaan alhaisimmasta laadusta - tietämättömyydestä. Tietämättömyydessä ihminen ei tunne luontoaan, ei aseta itselleen mitään arvokkaita tavoitteita ja elää siksi hyvin rentoa elämää. Hänen edessään ei ole mitään ihannetta, joka auttaisi häntä mobilisoimaan energiansa. Siksi tällaiset ihmiset elävät sekä ulkoisesti toimimatonta elämää että sisäisesti tyhjää elämää. Jos luovaa toimintaa ei ole, se tarkoittaa, että jäljelle jää tuhoavaa toimintaa. Tällaiset ihmiset joutuvat itsetuhon tielle huomaamattaan.

        Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihminen yksinkertaisesti elää elämäänsä tajuamatta, mitä varten hän elää. Hän ei ole kiinnostunut luomisesta (intohimosta) tai valaistumisesta (hyvyydestä). Tällainen hahmo kadehtii aktiivisia ja menestyviä ihmisiä ja siksi kritisoi heitä jatkuvasti. Niitä, jotka kulkevat valaistumisen polkua, tällainen tietämätön pitää yksinkertaisesti hulluina, vaikka itse asiassa juuri hän on poikkeama normaalista. Tällaiset tietämättömät ihmiset muodostavat yhteiskunnan painolastin. Juuri tämä kerros on kaikkein kriminogeenisin. Nämä ihmiset ammentavat onnea alkoholista, huumeista, liiallisesta unesta. Koska heidän oma elämänsä ei ole kiinnostavaa, he haluavat elää tv-sarjojen hahmojen elämää. Ruudun värikäs elämä on helppo pakopaikka heidän harmaasta ja merkityksettömästä todellisuudestaan. Masennus, skandaalit, terveyden tuhoutuminen, ihmissuhteiden tuhoutuminen - nämä ovat niiden jatkuvia seuralaisia, jotka yrittävät löytää onnen tietämättömyydestä. Itse asiassa he yksinkertaisesti pakenevat todellisuutta, koska he eivät pysty muuttamaan sitä tai löytämään itselleen arvokasta paikkaa siinä. Tämä todellisuutta pakeneminen on heidän illuusionsa.


      • Anonyymi00045
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihminen yksinkertaisesti elää elämäänsä tajuamatta, mitä varten hän elää. Hän ei ole kiinnostunut luomisesta (intohimosta) tai valaistumisesta (hyvyydestä). Tällainen hahmo kadehtii aktiivisia ja menestyviä ihmisiä ja siksi kritisoi heitä jatkuvasti. Niitä, jotka kulkevat valaistumisen polkua, tällainen tietämätön pitää yksinkertaisesti hulluina, vaikka itse asiassa juuri hän on poikkeama normaalista. Tällaiset tietämättömät ihmiset muodostavat yhteiskunnan painolastin. Juuri tämä kerros on kaikkein kriminogeenisin. Nämä ihmiset ammentavat onnea alkoholista, huumeista, liiallisesta unesta. Koska heidän oma elämänsä ei ole kiinnostavaa, he haluavat elää tv-sarjojen hahmojen elämää. Ruudun värikäs elämä on helppo pakopaikka heidän harmaasta ja merkityksettömästä todellisuudestaan. Masennus, skandaalit, terveyden tuhoutuminen, ihmissuhteiden tuhoutuminen - nämä ovat niiden jatkuvia seuralaisia, jotka yrittävät löytää onnen tietämättömyydestä. Itse asiassa he yksinkertaisesti pakenevat todellisuutta, koska he eivät pysty muuttamaan sitä tai löytämään itselleen arvokasta paikkaa siinä. Tämä todellisuutta pakeneminen on heidän illuusionsa.

        Tarkastellaanpa nyt onnellisuutta intohimon gunassa. ...Tällainen onni on meille tuttua, kun saavutamme aineellisia tavoitteita ja kun voimme nähdä, kuulla ja tuntea aisteja miellyttäviä asioita. Intohimon vaikutuksen alaisena elämisen tarkoitus on siis parhaimmillaan luovuus, mutta useammin se on hamstraamista, kalliista asioista nauttimista, arvovallan, korkean aseman ja ulkoisen loiston saavuttamista. Millaisen elämäntavan tällainen päämäärä synnyttää? Se on kilpailuhengen, kateuden, itsekkäiden suhteiden ja diplomatian läpitunkemaa elämää. Intohimon vaikutuksen alaisena oleva ihminen on ylirasittunut, pakotettu tekopyhyyteen ja petokseen. Hän on huolissaan väärän kuvan luomisesta, on usein stressaantunut, uhraa nykyhetken tulevaisuudelle. Toisin sanoen intohimo saa ihmisen jatkuvasti kiipeämään ulos nahoistaan, näyttelemään keinotekoisia rooleja. Tietämättömyyteen verrattuna intohimon guna-standardi on askel kohti luomista ja edistystä. Mutta koska intohimon gunan tavoitteet eivät vastaa sielun sisäisiä arvoja, vaan kulutusyhteiskunta yksinkertaisesti pakottaa meidät niihin, ne johtavat pitkällä aikavälillä turhautumiseen ja lohduttomuuteen. Sielun energia on käytetty ulkoisiin saavutuksiin, eikä sielu itse ole saanut mitään.


      • Anonyymi00046
        Anonyymi00045 kirjoitti:

        Tarkastellaanpa nyt onnellisuutta intohimon gunassa. ...Tällainen onni on meille tuttua, kun saavutamme aineellisia tavoitteita ja kun voimme nähdä, kuulla ja tuntea aisteja miellyttäviä asioita. Intohimon vaikutuksen alaisena elämisen tarkoitus on siis parhaimmillaan luovuus, mutta useammin se on hamstraamista, kalliista asioista nauttimista, arvovallan, korkean aseman ja ulkoisen loiston saavuttamista. Millaisen elämäntavan tällainen päämäärä synnyttää? Se on kilpailuhengen, kateuden, itsekkäiden suhteiden ja diplomatian läpitunkemaa elämää. Intohimon vaikutuksen alaisena oleva ihminen on ylirasittunut, pakotettu tekopyhyyteen ja petokseen. Hän on huolissaan väärän kuvan luomisesta, on usein stressaantunut, uhraa nykyhetken tulevaisuudelle. Toisin sanoen intohimo saa ihmisen jatkuvasti kiipeämään ulos nahoistaan, näyttelemään keinotekoisia rooleja. Tietämättömyyteen verrattuna intohimon guna-standardi on askel kohti luomista ja edistystä. Mutta koska intohimon gunan tavoitteet eivät vastaa sielun sisäisiä arvoja, vaan kulutusyhteiskunta yksinkertaisesti pakottaa meidät niihin, ne johtavat pitkällä aikavälillä turhautumiseen ja lohduttomuuteen. Sielun energia on käytetty ulkoisiin saavutuksiin, eikä sielu itse ole saanut mitään.

        Toisin sanoen tunnemme itsemme sisäisesti petetyiksi. Siksi sanotaan, että intohimon gunassa oleva onni on aluksi kuin nektaria ja lopussa kuin myrkkyä. Se tarkoittaa, että se antaa lyhytaikaista tyydytystä, mutta sitten se käy tylsäksi. Intohimon gunassa elävien ihmisten suurin virhe on se, että he eivät ota huomioon ajan tuhoisaa vaikutusta. Aika vanhentaa ja tappaa kehon ja kaikki siihen liittyvät aineelliset asiat. Se devalvoi kaikki väärät arvot. Siksi jopa ulkoisesti menestynyt ihminen menettää lopulta kaiken.
        Onnellisuus hyvyyden guna on ehkä kaikkein hämärin päämäärältään ja siihen johtavalta elämäntavalta. Se on kuitenkin se, joka on lähimpänä sielun tai syvimmän, aidoimman minämme etuja.


      • Anonyymi00047
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        Toisin sanoen tunnemme itsemme sisäisesti petetyiksi. Siksi sanotaan, että intohimon gunassa oleva onni on aluksi kuin nektaria ja lopussa kuin myrkkyä. Se tarkoittaa, että se antaa lyhytaikaista tyydytystä, mutta sitten se käy tylsäksi. Intohimon gunassa elävien ihmisten suurin virhe on se, että he eivät ota huomioon ajan tuhoisaa vaikutusta. Aika vanhentaa ja tappaa kehon ja kaikki siihen liittyvät aineelliset asiat. Se devalvoi kaikki väärät arvot. Siksi jopa ulkoisesti menestynyt ihminen menettää lopulta kaiken.
        Onnellisuus hyvyyden guna on ehkä kaikkein hämärin päämäärältään ja siihen johtavalta elämäntavalta. Se on kuitenkin se, joka on lähimpänä sielun tai syvimmän, aidoimman minämme etuja.

        Miksi tällainen onni tuntuu olevan alussa myrkkyä? Koska kun ihminen alkaa tiedon perusteella järjestää elämänsä, ruokavalionsa ja huonot tapansa uudelleen, se ei ole mielelle kovin miellyttävää, mutta ylhäältä päin tuleva mieli toteuttaa nämä uudistukset. Se on samanlainen kuin tupakasta tai huumeista vieroitusprosessi, jolloin vieroitusoireyhtymä aiheuttaa tuskan tunteen, kunnes kaikki myrkyt ovat poistuneet elimistöstä. Sinun on vain kestettävä mielelläsi tämä vaikea siirtymävaihe terveelliseen elämään, ja sitten siitä tulee luonnollista. Huonoista tavoista puhdistumisvaiheen jälkeen se, mikä näytti olevan myrkkyä, muuttuu nektariksi. Tämä tarkoittaa, että intohimossa ja tietämättömyydessä elävälle henkilölle henkinen elämä näyttää myrkkyltä, aivan kuten hepatiittia sairastava henkilö kokee makean kitkeräksi. Mutta ei ole muuta parannuskeinoa kuin makean glukoosin ottaminen, vaikka potilas ei tunne makeutta. Kun hän on parantunut, maku palaa kieleen.


      • Anonyymi00048
        Anonyymi00047 kirjoitti:

        Miksi tällainen onni tuntuu olevan alussa myrkkyä? Koska kun ihminen alkaa tiedon perusteella järjestää elämänsä, ruokavalionsa ja huonot tapansa uudelleen, se ei ole mielelle kovin miellyttävää, mutta ylhäältä päin tuleva mieli toteuttaa nämä uudistukset. Se on samanlainen kuin tupakasta tai huumeista vieroitusprosessi, jolloin vieroitusoireyhtymä aiheuttaa tuskan tunteen, kunnes kaikki myrkyt ovat poistuneet elimistöstä. Sinun on vain kestettävä mielelläsi tämä vaikea siirtymävaihe terveelliseen elämään, ja sitten siitä tulee luonnollista. Huonoista tavoista puhdistumisvaiheen jälkeen se, mikä näytti olevan myrkkyä, muuttuu nektariksi. Tämä tarkoittaa, että intohimossa ja tietämättömyydessä elävälle henkilölle henkinen elämä näyttää myrkkyltä, aivan kuten hepatiittia sairastava henkilö kokee makean kitkeräksi. Mutta ei ole muuta parannuskeinoa kuin makean glukoosin ottaminen, vaikka potilas ei tunne makeutta. Kun hän on parantunut, maku palaa kieleen.

        Tällainen onnellisuus auttaa meitä löytämään sisäisen itsemme. Tämä on elämän tärkein löytö, jota ei voi tehdä ilman henkistä tietoa. Ilman auringon valoa kaikki näyttää harmaalta ja persoonattomalta, mutta auringon valossa jalokivet näyttävät todellisen värinsä. Myös henkisen tiedon valossa voimme nähdä itsemme ikuisena sieluna ja ymmärtää ikuiset tarpeemme.

        Tarkoituksen puute (tietämättömyys) johtaa siis tuhoisaan elämäntapaan ja rappioon. Väärä tarkoitus (intohimossa) antaa tilapäistä tyydytystä ja pettymystä pitkällä aikavälillä. Todellinen tarkoitus (hyvyydessä) mahdollistaa ulkoisten ja sisäisten etujen yhteensovittamisen. Tietämättömyys olisi pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Intohimon vaikutuksesta ihminen ei voi täysin paeta. Mutta henkisen tiedon, kulttuurin ja käytännön avulla intohimomme voidaan jalostaa ja alistaa korkeamman tarkoituksen alle.
        Jotta kana voisi syntyä, kuori on rikottava. Jotta ihminen voisi tulla henkisesti valaistuneeksi, on välttämätöntä tulla ulos illusoristen arvojen "kuoresta".


      • Anonyymi00049
        Anonyymi00048 kirjoitti:

        Tällainen onnellisuus auttaa meitä löytämään sisäisen itsemme. Tämä on elämän tärkein löytö, jota ei voi tehdä ilman henkistä tietoa. Ilman auringon valoa kaikki näyttää harmaalta ja persoonattomalta, mutta auringon valossa jalokivet näyttävät todellisen värinsä. Myös henkisen tiedon valossa voimme nähdä itsemme ikuisena sieluna ja ymmärtää ikuiset tarpeemme.

        Tarkoituksen puute (tietämättömyys) johtaa siis tuhoisaan elämäntapaan ja rappioon. Väärä tarkoitus (intohimossa) antaa tilapäistä tyydytystä ja pettymystä pitkällä aikavälillä. Todellinen tarkoitus (hyvyydessä) mahdollistaa ulkoisten ja sisäisten etujen yhteensovittamisen. Tietämättömyys olisi pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Intohimon vaikutuksesta ihminen ei voi täysin paeta. Mutta henkisen tiedon, kulttuurin ja käytännön avulla intohimomme voidaan jalostaa ja alistaa korkeamman tarkoituksen alle.
        Jotta kana voisi syntyä, kuori on rikottava. Jotta ihminen voisi tulla henkisesti valaistuneeksi, on välttämätöntä tulla ulos illusoristen arvojen "kuoresta".

        Itse asiassa kaikki muukin on gunoissa. Eläimet ovat eri gunoissa. Esimerkiksi apina on tamo-gunassa. Leijona on rajas-gunassa. Linnut ovat gunoissa: joutsen on sattva-gunassa. Puut ovat gunoissa. Puut: hedelmiä tuottavat puut ovat sattva-gunassa. Kaikki on gunoissa.


      • Anonyymi00050
        Anonyymi00049 kirjoitti:

        Itse asiassa kaikki muukin on gunoissa. Eläimet ovat eri gunoissa. Esimerkiksi apina on tamo-gunassa. Leijona on rajas-gunassa. Linnut ovat gunoissa: joutsen on sattva-gunassa. Puut ovat gunoissa. Puut: hedelmiä tuottavat puut ovat sattva-gunassa. Kaikki on gunoissa.

        Sana guna tarkoittaa sanskritiksi "laatua". Yksi tämän sanan merkityksistä on myös "köysi". Näin ollen guna-käsite viittaa kohteen ominaisuuksiin, jotka sitovat tai rajoittavat kyseistä kohdetta ja estävät sitä toteuttamasta tarkoitustaan täysimääräisesti.
        Heti on huomattava, että koska henkimaailmassa kaikki objektit ilmentävät alkuperäistä luontoaan absoluuttisessa määrin, gunat ovat yksinomaan aineellisen maailman ominaisuus.
        Gunat ovat myös yksi ayurvedan pääkäsitteistä, jotka kuvaavat luonnon perusominaisuuksia. Niitä on kolme:
        Sattva - tasapainottava, harmonisoiva ja henkistävä voima;
        Rajas - intohimo, kiihko, aktiivinen ja stimuloiva voima, joka häiritsee aiempaa tasapainoa;


      • Anonyymi00051
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        Sana guna tarkoittaa sanskritiksi "laatua". Yksi tämän sanan merkityksistä on myös "köysi". Näin ollen guna-käsite viittaa kohteen ominaisuuksiin, jotka sitovat tai rajoittavat kyseistä kohdetta ja estävät sitä toteuttamasta tarkoitustaan täysimääräisesti.
        Heti on huomattava, että koska henkimaailmassa kaikki objektit ilmentävät alkuperäistä luontoaan absoluuttisessa määrin, gunat ovat yksinomaan aineellisen maailman ominaisuus.
        Gunat ovat myös yksi ayurvedan pääkäsitteistä, jotka kuvaavat luonnon perusominaisuuksia. Niitä on kolme:
        Sattva - tasapainottava, harmonisoiva ja henkistävä voima;
        Rajas - intohimo, kiihko, aktiivinen ja stimuloiva voima, joka häiritsee aiempaa tasapainoa;

        "Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita"

        Tämä ei ole Intian kirja, vaan universaali kirja, jonka sisältö toistuu yhä uudelleen erilaisissa universumeissa, joissa ei ole Intiaa.


        *******************

        Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        **********************


        Bhagavad-Gita on siis ollut olemassa ihmisten yhteiskunnassa jo Maharaja Ikshvakun ajoista lähtien. Tähän mennessä on kulunut viisituhatta vuotta Kali-yugaa, joka kestää 432 000 vuotta. Sitä ennen oli Dvapara-yuga (800 000 vuotta) ja sitä ennen
        Treta-yuga (1 200 000 vuotta).


      • Anonyymi00052
        Anonyymi00051 kirjoitti:

        "Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita"

        Tämä ei ole Intian kirja, vaan universaali kirja, jonka sisältö toistuu yhä uudelleen erilaisissa universumeissa, joissa ei ole Intiaa.


        *******************

        Tämä vuoropuhelu toistuu yhä uudelleen ja uudelleen, eikä vain tällä planeetalla vaan myös muilla planeetoilla ja muissa universumeissa. Ja joka kerta dialogi on hieman erilainen, vaikka sen ydinsisältö pysyy samana.

        **********************


        Bhagavad-Gita on siis ollut olemassa ihmisten yhteiskunnassa jo Maharaja Ikshvakun ajoista lähtien. Tähän mennessä on kulunut viisituhatta vuotta Kali-yugaa, joka kestää 432 000 vuotta. Sitä ennen oli Dvapara-yuga (800 000 vuotta) ja sitä ennen
        Treta-yuga (1 200 000 vuotta).

        "Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita"

        Tämä ei ole Intian kirja, vaan universaali kirja, jonka sisältö toistuu yhä uudelleen erilaisissa universumeissa, joissa ei ole Intiaa.


        *******************
        Bhagavad-Gita on siis ollut olemassa ihmisten yhteiskunnassa jo Maharaja Ikshvakun ajoista lähtien.


        Eli miljoonia vuosia vanha - pelkästään tässä universumissa


      • Anonyymi00053
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        "Intian pyhän kirjan Bhagavad Gita"

        Tämä ei ole Intian kirja, vaan universaali kirja, jonka sisältö toistuu yhä uudelleen erilaisissa universumeissa, joissa ei ole Intiaa.


        *******************
        Bhagavad-Gita on siis ollut olemassa ihmisten yhteiskunnassa jo Maharaja Ikshvakun ajoista lähtien.


        Eli miljoonia vuosia vanha - pelkästään tässä universumissa

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen


        Hyväntekeväisyys ja sairaaloiden rakentaminen ovat erittäin hyviä toimia...Uskonnollisella järjestöllä on omat erityiset lakisääteiset tavoitteensa.


        Monet uskonnolliset järjestöt tekevät hyväntekeväisyyttä tietyllä kehitystasolla, mutta se ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä henkistä toimintaa.

        Henkistä organisaatiota ei voi mitata aineellisilla kriteereillä. Me tarjoamme palveluja, joita kukaan muu ei tee kuin me. Välitämme suoraan sielusta, elävän olennon tietoisuudesta. Sitä, mitä nyt kutsutaan hyväntekeväisyydeksi, voidaan kutsua puvun auttamiseksi. On olemassa tällainen esimerkki.


        Ihminen hukkuu, joku ryntää pelastamaan häntä, pelastaa puvun ja sanoo, että pelastin ihmisen. Kehoon kohdistuva hyväntekeväisyys on tärkeää, mutta se on pinnallista, koska ihmiskeho on väliaikainen ja kuin puku.


      • Anonyymi00054
        Anonyymi00053 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen


        Hyväntekeväisyys ja sairaaloiden rakentaminen ovat erittäin hyviä toimia...Uskonnollisella järjestöllä on omat erityiset lakisääteiset tavoitteensa.


        Monet uskonnolliset järjestöt tekevät hyväntekeväisyyttä tietyllä kehitystasolla, mutta se ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä henkistä toimintaa.

        Henkistä organisaatiota ei voi mitata aineellisilla kriteereillä. Me tarjoamme palveluja, joita kukaan muu ei tee kuin me. Välitämme suoraan sielusta, elävän olennon tietoisuudesta. Sitä, mitä nyt kutsutaan hyväntekeväisyydeksi, voidaan kutsua puvun auttamiseksi. On olemassa tällainen esimerkki.


        Ihminen hukkuu, joku ryntää pelastamaan häntä, pelastaa puvun ja sanoo, että pelastin ihmisen. Kehoon kohdistuva hyväntekeväisyys on tärkeää, mutta se on pinnallista, koska ihmiskeho on väliaikainen ja kuin puku.

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen


        Hyväntekeväisyys ja sairaaloiden rakentaminen ovat erittäin hyviä toimia...Uskonnollisella järjestöllä on omat erityiset lakisääteiset tavoitteensa.


        Monet uskonnolliset järjestöt tekevät hyväntekeväisyyttä tietyllä kehitystasolla, mutta se ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä henkistä toimintaa.

        Henkistä organisaatiota ei voi mitata aineellisilla kriteereillä. Me tarjoamme palveluja, joita kukaan muu ei tee kuin me. Välitämme suoraan sielusta, elävän olennon tietoisuudesta. Sitä, mitä nyt kutsutaan hyväntekeväisyydeksi, voidaan kutsua puvun auttamiseksi. On olemassa tällainen esimerkki.


        Ihminen hukkuu, joku ryntää pelastamaan häntä, pelastaa puvun ja sanoo, että pelastin ihmisen. Kehoon kohdistuva hyväntekeväisyys on tärkeää, mutta se on pinnallista, koska ihmiskeho on väliaikainen ja kuin puku.



        Meidän hyväntekeväisyytemme on yksinomaista, kukaan ei toista sitä.


        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.



        Sitä paitsi on monia uskonnollisia järjestöjä, jotka jo harjoittavat tätä, esimerkiksi kristillinen hyväntekeväisyysjärjestö "Pelastusarmeija" ja muut.


        Mutta me olemme kiinnostuneita sellaisesta hyväntekeväisyydestä, jota harvat ihmiset tekevät.


        Uskonnollisuus voi myös maadoittua, muuttua maalliseksi hyväntekeväisyydeksi - ruokkia, auttaa, antaa suojaa, jotain muuta, mutta se ei ole uskonnollisuuden tarkoitus.


        Siksi uskonnollista järjestöä ei voi syyttää siitä, että se ei hoida maallisia asioita, koska sillä ei ole velvollisuutta tehdä niitä. Maallisten, maallisten instituutioiden pitäisi käsitellä maallisia asioita.


      • Anonyymi00055
        Anonyymi00054 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen


        Hyväntekeväisyys ja sairaaloiden rakentaminen ovat erittäin hyviä toimia...Uskonnollisella järjestöllä on omat erityiset lakisääteiset tavoitteensa.


        Monet uskonnolliset järjestöt tekevät hyväntekeväisyyttä tietyllä kehitystasolla, mutta se ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä henkistä toimintaa.

        Henkistä organisaatiota ei voi mitata aineellisilla kriteereillä. Me tarjoamme palveluja, joita kukaan muu ei tee kuin me. Välitämme suoraan sielusta, elävän olennon tietoisuudesta. Sitä, mitä nyt kutsutaan hyväntekeväisyydeksi, voidaan kutsua puvun auttamiseksi. On olemassa tällainen esimerkki.


        Ihminen hukkuu, joku ryntää pelastamaan häntä, pelastaa puvun ja sanoo, että pelastin ihmisen. Kehoon kohdistuva hyväntekeväisyys on tärkeää, mutta se on pinnallista, koska ihmiskeho on väliaikainen ja kuin puku.



        Meidän hyväntekeväisyytemme on yksinomaista, kukaan ei toista sitä.


        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.



        Sitä paitsi on monia uskonnollisia järjestöjä, jotka jo harjoittavat tätä, esimerkiksi kristillinen hyväntekeväisyysjärjestö "Pelastusarmeija" ja muut.


        Mutta me olemme kiinnostuneita sellaisesta hyväntekeväisyydestä, jota harvat ihmiset tekevät.


        Uskonnollisuus voi myös maadoittua, muuttua maalliseksi hyväntekeväisyydeksi - ruokkia, auttaa, antaa suojaa, jotain muuta, mutta se ei ole uskonnollisuuden tarkoitus.


        Siksi uskonnollista järjestöä ei voi syyttää siitä, että se ei hoida maallisia asioita, koska sillä ei ole velvollisuutta tehdä niitä. Maallisten, maallisten instituutioiden pitäisi käsitellä maallisia asioita.

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen



        Meidän hyväntekeväisyytemme on yksinomaista, kukaan ei toista sitä.


        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


      • Anonyymi00056
        Anonyymi00055 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen



        Meidän hyväntekeväisyytemme on yksinomaista, kukaan ei toista sitä.


        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.




        kärsimys syntyy kehoon ja asemaan samaistumisesta

        todellinen tieto vapauttaa loukkaantumisesta ja ylpeydestä

        henkinen opettaja voi näyttäytyä ulkoisesti vähäpätöisenä

        valaistunut ihminen ei reagoi egosta, vaan totuudesta


      • Anonyymi00057
        Anonyymi00056 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.




        kärsimys syntyy kehoon ja asemaan samaistumisesta

        todellinen tieto vapauttaa loukkaantumisesta ja ylpeydestä

        henkinen opettaja voi näyttäytyä ulkoisesti vähäpätöisenä

        valaistunut ihminen ei reagoi egosta, vaan totuudesta

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.




        kärsimys syntyy kehoon ja asemaan samaistumisesta

        todellinen tieto vapauttaa loukkaantumisesta ja ylpeydestä

        henkinen opettaja voi näyttäytyä ulkoisesti vähäpätöisenä

        valaistunut ihminen ei reagoi egosta, vaan totuudesta


        Jotta sen ymmärtäisimme, auttaa vuoropuhelu, jota on kuvattu SB:ssa


        Maharaja Rahugana ja Jada Bharata

        Kuningas Rahugana oli vedalainen hallitsija, ja siksi hän tunsi erinomaisesti kaikki vedalaisen tiedon hienoudet. Hän kuitenkin keskittyi pääasiassa vedalaisen tiedon aineelliseen puoleen. Vedakirjoituksissa hän piti erityisen tärkeinä niitä ohjeita, jotka auttoivat ihmistä saavuttamaan aineellista onnellisuutta tai kohoamaan aineellisessa mielessä. Tämän vuoksi hän reagoi elämänsä tapahtumiin materialistisesti.

        Lyhyesti heidän vuoropuhelunsa:

        Rahugana: Suuttuu ja moittii Jada Bharataa laiskuudesta ja huonosta kantamisesta.
        Jada Bharata: Vastaa rauhallisesti ja selittää, että hän ei ole keho eikä kantaja – todellinen minä on sielu.
        Rahugana: Ymmärtää virheensä, nöyrtyy ja pyytää anteeksi, tunnistaen Jada Bharatan valaistuneeksi viisaaksi.


        Alla pidempi, filosofinen selitys heidän vuoropuhelustaan:

        Rahuganan ja Jada Bharatan vuoropuhelu ei ole tavallinen keskustelu, vaan kohtaaminen aineellisen maailmankuvan ja transsendentaalisen tietoisuuden välillä.

        Aluksi Rahugana puhuu vallan ja kehon näkökulmasta. Hän samaistaa itsensä kuninkaaseen ja Jada Bharatan kantajaan. Hänen sanansa kumpuavat käsityksestä: ”Minä olen hallitsija, sinä olet palvelija; kehosi on olemassa palvellakseni minua.” Tässä ajattelussa arvo mitataan asemalla, tehokkuudella ja ruumiillisella toiminnalla. Kun Jada Bharata ei kanna palankiinia ”oikein”, Rahugana kokee sen loukkauksena omaa identiteettiään vastaan.

        Jada Bharata vastaa täysin toiselta tasolta. Hän ei puolusta itseään eikä riitele, vaan purkaa koko Rahuganan oletusten perustan. Hän osoittaa, että keho ei ole todellinen toimija, eikä sielu ole kantaja tai kannettava. Jos keho on painava, kuka siitä kärsii? Jos joku on kuningas tai palvelija, koskeeko se sielua vai vain kehoa? Hänen puheensa on klassista vedanta-filosofiaa: ātman (sielu) on erillinen kehosta, toiminnasta ja sosiaalisista rooleista.

        Vuoropuhelun ydin on se, että Rahugana puhuu ”sinä ja minä” -tasolta, kun taas Jada Bharata puhuu ”kuka minä olen” -tasolta. Rahugana haluaa korjata käytöstä; Jada Bharata paljastaa väärän identiteetin. Hän ei pyri opettamaan kuningasta auktoriteettina, vaan antaa totuuden puhua itsestään.

        Kun Rahugana kuulee tämän, tapahtuu filosofinen murros: hänen tietonsa osoittautuu pinnalliseksi. Hän on tuntenut Vedat, mutta soveltanut niitä aineellisen hyödyn saavuttamiseen. Nyt hän ymmärtää eron tiedon (jñāna) ja viisauden (vijñāna) välillä – tiedon, joka on elettyä ja oivallettua.

        Lopulta Rahugana nöyrtyy, ei siksi että Jada Bharata olisi loukannut häntä, vaan koska hänen egoonsa perustuva identiteettinsä romahtaa. Hän näkee, että todellinen nöyryys ei ole itsensä alentamista, vaan väärän minuuden luopumista. Jada Bharata ei muuttunut koko keskustelun aikana – muutos tapahtui Rahuganassa.



        Filosofisesti vuoropuhelu opettaa, että:

        kärsimys syntyy kehoon ja asemaan samaistumisesta

        todellinen tieto vapauttaa loukkaantumisesta ja ylpeydestä

        henkinen opettaja voi näyttäytyä ulkoisesti vähäpätöisenä

        valaistunut ihminen ei reagoi egosta, vaan totuudesta


        Rahuganan ja Jada Bharatan vuoropuhelu voidaan sanoa filosofisesti näin:

        Rahugana (vallan ääni):
        “Minä olen kuningas, sinä olet kantaja. Miksi et tottele? Miksi horjutat vaunuani?”

        Jada Bharata (tiedon hiljaisuus):
        “Kenet sinä kutsut kantajaksi, ja mitä vaunua luulet horjuvan?
        Ruumis liikkuu, mutta minä en liiku.
        Minä en kanna, enkä ole kannettava.”

        Rahugana:
        “Sinä puhut kuin tietäjä, mutta näytät typerältä.”

        Jada Bharata:
        “Typeryys ja viisaus kuuluvat mielelle, eivät todelliselle minuudelle.
        Se, joka samastuu kehoon, näkee toiset ylempinä ja alempina.
        Se, joka näkee totuuden, ei näe eroa.”

        Rahugana:
        “Mikä siis on ihminen?”

        Jada Bharata:
        “Ei se, mikä syntyy ja kuolee.
        Ei se, mikä tekee ja kärsii.
        Vaan se, mikä todistaa kaiken tämän muuttumattomana.”

        Rahugana (nöyrtyen):
        “Olen ollut sokea vallalleni.”

        Jada Bharata:
        “Valta sitoo, tieto vapauttaa.
        Kun ‘minä’ katoaa, totuus jää.”


      • Anonyymi00058
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.




        kärsimys syntyy kehoon ja asemaan samaistumisesta

        todellinen tieto vapauttaa loukkaantumisesta ja ylpeydestä

        henkinen opettaja voi näyttäytyä ulkoisesti vähäpätöisenä

        valaistunut ihminen ei reagoi egosta, vaan totuudesta


        Jotta sen ymmärtäisimme, auttaa vuoropuhelu, jota on kuvattu SB:ssa


        Maharaja Rahugana ja Jada Bharata

        Kuningas Rahugana oli vedalainen hallitsija, ja siksi hän tunsi erinomaisesti kaikki vedalaisen tiedon hienoudet. Hän kuitenkin keskittyi pääasiassa vedalaisen tiedon aineelliseen puoleen. Vedakirjoituksissa hän piti erityisen tärkeinä niitä ohjeita, jotka auttoivat ihmistä saavuttamaan aineellista onnellisuutta tai kohoamaan aineellisessa mielessä. Tämän vuoksi hän reagoi elämänsä tapahtumiin materialistisesti.

        Lyhyesti heidän vuoropuhelunsa:

        Rahugana: Suuttuu ja moittii Jada Bharataa laiskuudesta ja huonosta kantamisesta.
        Jada Bharata: Vastaa rauhallisesti ja selittää, että hän ei ole keho eikä kantaja – todellinen minä on sielu.
        Rahugana: Ymmärtää virheensä, nöyrtyy ja pyytää anteeksi, tunnistaen Jada Bharatan valaistuneeksi viisaaksi.


        Alla pidempi, filosofinen selitys heidän vuoropuhelustaan:

        Rahuganan ja Jada Bharatan vuoropuhelu ei ole tavallinen keskustelu, vaan kohtaaminen aineellisen maailmankuvan ja transsendentaalisen tietoisuuden välillä.

        Aluksi Rahugana puhuu vallan ja kehon näkökulmasta. Hän samaistaa itsensä kuninkaaseen ja Jada Bharatan kantajaan. Hänen sanansa kumpuavat käsityksestä: ”Minä olen hallitsija, sinä olet palvelija; kehosi on olemassa palvellakseni minua.” Tässä ajattelussa arvo mitataan asemalla, tehokkuudella ja ruumiillisella toiminnalla. Kun Jada Bharata ei kanna palankiinia ”oikein”, Rahugana kokee sen loukkauksena omaa identiteettiään vastaan.

        Jada Bharata vastaa täysin toiselta tasolta. Hän ei puolusta itseään eikä riitele, vaan purkaa koko Rahuganan oletusten perustan. Hän osoittaa, että keho ei ole todellinen toimija, eikä sielu ole kantaja tai kannettava. Jos keho on painava, kuka siitä kärsii? Jos joku on kuningas tai palvelija, koskeeko se sielua vai vain kehoa? Hänen puheensa on klassista vedanta-filosofiaa: ātman (sielu) on erillinen kehosta, toiminnasta ja sosiaalisista rooleista.

        Vuoropuhelun ydin on se, että Rahugana puhuu ”sinä ja minä” -tasolta, kun taas Jada Bharata puhuu ”kuka minä olen” -tasolta. Rahugana haluaa korjata käytöstä; Jada Bharata paljastaa väärän identiteetin. Hän ei pyri opettamaan kuningasta auktoriteettina, vaan antaa totuuden puhua itsestään.

        Kun Rahugana kuulee tämän, tapahtuu filosofinen murros: hänen tietonsa osoittautuu pinnalliseksi. Hän on tuntenut Vedat, mutta soveltanut niitä aineellisen hyödyn saavuttamiseen. Nyt hän ymmärtää eron tiedon (jñāna) ja viisauden (vijñāna) välillä – tiedon, joka on elettyä ja oivallettua.

        Lopulta Rahugana nöyrtyy, ei siksi että Jada Bharata olisi loukannut häntä, vaan koska hänen egoonsa perustuva identiteettinsä romahtaa. Hän näkee, että todellinen nöyryys ei ole itsensä alentamista, vaan väärän minuuden luopumista. Jada Bharata ei muuttunut koko keskustelun aikana – muutos tapahtui Rahuganassa.



        Filosofisesti vuoropuhelu opettaa, että:

        kärsimys syntyy kehoon ja asemaan samaistumisesta

        todellinen tieto vapauttaa loukkaantumisesta ja ylpeydestä

        henkinen opettaja voi näyttäytyä ulkoisesti vähäpätöisenä

        valaistunut ihminen ei reagoi egosta, vaan totuudesta


        Rahuganan ja Jada Bharatan vuoropuhelu voidaan sanoa filosofisesti näin:

        Rahugana (vallan ääni):
        “Minä olen kuningas, sinä olet kantaja. Miksi et tottele? Miksi horjutat vaunuani?”

        Jada Bharata (tiedon hiljaisuus):
        “Kenet sinä kutsut kantajaksi, ja mitä vaunua luulet horjuvan?
        Ruumis liikkuu, mutta minä en liiku.
        Minä en kanna, enkä ole kannettava.”

        Rahugana:
        “Sinä puhut kuin tietäjä, mutta näytät typerältä.”

        Jada Bharata:
        “Typeryys ja viisaus kuuluvat mielelle, eivät todelliselle minuudelle.
        Se, joka samastuu kehoon, näkee toiset ylempinä ja alempina.
        Se, joka näkee totuuden, ei näe eroa.”

        Rahugana:
        “Mikä siis on ihminen?”

        Jada Bharata:
        “Ei se, mikä syntyy ja kuolee.
        Ei se, mikä tekee ja kärsii.
        Vaan se, mikä todistaa kaiken tämän muuttumattomana.”

        Rahugana (nöyrtyen):
        “Olen ollut sokea vallalleni.”

        Jada Bharata:
        “Valta sitoo, tieto vapauttaa.
        Kun ‘minä’ katoaa, totuus jää.”

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


        1. Jada Bharata ei opeta “minättömyyttä” vaan väärän samaistumisen purkamista

        Gaudiya-vaishnavismi hyväksyy, että:

        sielu (jīva) ei ole keho eikä mieli

        mutta jīva on ikuinen yksilö, ei häviävä illuusio

        Kun Jada Bharata sanoo:

        “En kanna, enkä ole kannettava”

        hän ei tarkoita:

        “Minua ei ole olemassa”

        vaan:

        “Minä en ole tämä kehon rooli, jonka yhteiskunta on minulle antanut.”

        Gaudiya-ajattelussa tämä on ahaṅkāran (väärän egon) purkamista, ei persoonan kieltämistä.



        2. Rahugana edustaa ahankaraa ja varna-ylpeyttä

        Rahugana ajattelee:

        “Olen kuningas”

        “Sinä olet palvelija”

        Gaudiya-vaishnavismin mukaan tämä on vaishnava-aparādhan alku:
        arvioida pyhimystä ulkoisen aseman perusteella.

        Krishna katsoo bhaktia, ei roolia.

        Jada Bharata näyttää ulkoisesti tyhmältä (jada), mutta sisäisesti hän on:

        Krishna-tietoinen

        täysin vapaa karmasta

        Bhagavanin palvelija

        3. Jada Bharata puhuu bhaktan näkökulmasta, ei jñānin

        Vaikka hänen kielensä kuulostaa advaitalta, Gaudiya-perinne tulkitsee sen näin:

        “Todistaja” ≠ persoonaton Brahman

        vaan ātma, joka on:

        ikuinen

        tietoinen

        luonnostaan Krishnaan suuntautunut

        Hän puhuu irrottautumiseksi egosta, ei liukenemiseksi Jumalaan.

        Gaudiya-vaishnavismi opettaa:
        vapautuminen ei ole identiteetin katoamista, vaan sen puhdistumista.


        4. Vuoropuhelun käännekohta: nöyryys ja antautuminen

        Rahuganan muutos on ratkaiseva:

        hän laskeutuu vaunuista

        kumartuu

        pyytää opetusta

        Tämä on Gaudiya-vaishnavismin ydinkohta:

        Krishna-tietoisuus alkaa, kun ego murtuu ja guru tunnistetaan.

        Jada Bharata toimii tässä śikṣā-guruna, vaikka ei ulkoisesti näytä opettajalta.

        5. Gaudiya-vaishnavinen ydinopetus vuoropuhelusta

        Filosofisesti tiivistettynä:

        Et ole kehosi

        Asema ja varna eivät määritä todellista arvoa

        Todellinen viisaus ilmenee nöyryytenä ja bhaktina

        Pyhimys voidaan verhota yksinkertaisuuteen

        Krishna lähettää gurun rikkomaan ylpeyden, ei silittämään sitä

        6. Yksi Gaudiya-tyylinen tiivistys

        “Se, joka näkee palvelijan, ei näe bhaktia.
        Se, joka näkee bhaktin, ei näe palvelijaa.
        Krishna asuu siellä, missä ego on kaatunut.”


      • Anonyymi00059
        Anonyymi00058 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


        1. Jada Bharata ei opeta “minättömyyttä” vaan väärän samaistumisen purkamista

        Gaudiya-vaishnavismi hyväksyy, että:

        sielu (jīva) ei ole keho eikä mieli

        mutta jīva on ikuinen yksilö, ei häviävä illuusio

        Kun Jada Bharata sanoo:

        “En kanna, enkä ole kannettava”

        hän ei tarkoita:

        “Minua ei ole olemassa”

        vaan:

        “Minä en ole tämä kehon rooli, jonka yhteiskunta on minulle antanut.”

        Gaudiya-ajattelussa tämä on ahaṅkāran (väärän egon) purkamista, ei persoonan kieltämistä.



        2. Rahugana edustaa ahankaraa ja varna-ylpeyttä

        Rahugana ajattelee:

        “Olen kuningas”

        “Sinä olet palvelija”

        Gaudiya-vaishnavismin mukaan tämä on vaishnava-aparādhan alku:
        arvioida pyhimystä ulkoisen aseman perusteella.

        Krishna katsoo bhaktia, ei roolia.

        Jada Bharata näyttää ulkoisesti tyhmältä (jada), mutta sisäisesti hän on:

        Krishna-tietoinen

        täysin vapaa karmasta

        Bhagavanin palvelija

        3. Jada Bharata puhuu bhaktan näkökulmasta, ei jñānin

        Vaikka hänen kielensä kuulostaa advaitalta, Gaudiya-perinne tulkitsee sen näin:

        “Todistaja” ≠ persoonaton Brahman

        vaan ātma, joka on:

        ikuinen

        tietoinen

        luonnostaan Krishnaan suuntautunut

        Hän puhuu irrottautumiseksi egosta, ei liukenemiseksi Jumalaan.

        Gaudiya-vaishnavismi opettaa:
        vapautuminen ei ole identiteetin katoamista, vaan sen puhdistumista.


        4. Vuoropuhelun käännekohta: nöyryys ja antautuminen

        Rahuganan muutos on ratkaiseva:

        hän laskeutuu vaunuista

        kumartuu

        pyytää opetusta

        Tämä on Gaudiya-vaishnavismin ydinkohta:

        Krishna-tietoisuus alkaa, kun ego murtuu ja guru tunnistetaan.

        Jada Bharata toimii tässä śikṣā-guruna, vaikka ei ulkoisesti näytä opettajalta.

        5. Gaudiya-vaishnavinen ydinopetus vuoropuhelusta

        Filosofisesti tiivistettynä:

        Et ole kehosi

        Asema ja varna eivät määritä todellista arvoa

        Todellinen viisaus ilmenee nöyryytenä ja bhaktina

        Pyhimys voidaan verhota yksinkertaisuuteen

        Krishna lähettää gurun rikkomaan ylpeyden, ei silittämään sitä

        6. Yksi Gaudiya-tyylinen tiivistys

        “Se, joka näkee palvelijan, ei näe bhaktia.
        Se, joka näkee bhaktin, ei näe palvelijaa.
        Krishna asuu siellä, missä ego on kaatunut.”

        Kuningas Rahūgana pani Jada Bharatan kantajakseen, koska hän ei tunnistanut Jada Bharatan todellista luonnetta.

        Lyhyesti syy ja tausta:

        Jada Bharata eli tarkoituksella kuin hidas ja välinpitämätön (“jada”), jotta ihmiset eivät häiritsisi häntä. Todellisuudessa hän oli korkeasti valaistunut viisas.

        Kun Rahūgana matkusti kantotuolissa, yksi kantajista puuttui, ja Jada Bharata määrättiin tilalle, koska hän vaikutti heikolta ja sopivalta alhaiseen työhön.

        Jada Bharata käveli varovasti, jottei astuisi muurahaisten päälle. Tämä teki matkasta epätasaisen.

        Rahūgana suuttui, luullen Jada Bharatan olevan laiska ja kuriton, ja solvasi häntä.

        Tämän jälkeen tapahtui käänne:

        Jada Bharata vastasi kuninkaalle syvällisellä opetuksella sielusta, kehosta ja todellisesta tiedosta.

        Rahūgana ymmärsi virheensä, nöyrtyi ja pyysi anteeksi, ja tunnusti Jada Bharatan suuren viisauden.

        Opetus:
        Tarina (Bhāgavata Purāna 5. kirja) korostaa, että todellista viisautta ei pidä arvioida ulkoisen olemuksen perusteella, ja että ego ja asema voivat sokaista jopa kuninkaan.


      • Anonyymi00060
        Anonyymi00059 kirjoitti:

        Kuningas Rahūgana pani Jada Bharatan kantajakseen, koska hän ei tunnistanut Jada Bharatan todellista luonnetta.

        Lyhyesti syy ja tausta:

        Jada Bharata eli tarkoituksella kuin hidas ja välinpitämätön (“jada”), jotta ihmiset eivät häiritsisi häntä. Todellisuudessa hän oli korkeasti valaistunut viisas.

        Kun Rahūgana matkusti kantotuolissa, yksi kantajista puuttui, ja Jada Bharata määrättiin tilalle, koska hän vaikutti heikolta ja sopivalta alhaiseen työhön.

        Jada Bharata käveli varovasti, jottei astuisi muurahaisten päälle. Tämä teki matkasta epätasaisen.

        Rahūgana suuttui, luullen Jada Bharatan olevan laiska ja kuriton, ja solvasi häntä.

        Tämän jälkeen tapahtui käänne:

        Jada Bharata vastasi kuninkaalle syvällisellä opetuksella sielusta, kehosta ja todellisesta tiedosta.

        Rahūgana ymmärsi virheensä, nöyrtyi ja pyysi anteeksi, ja tunnusti Jada Bharatan suuren viisauden.

        Opetus:
        Tarina (Bhāgavata Purāna 5. kirja) korostaa, että todellista viisautta ei pidä arvioida ulkoisen olemuksen perusteella, ja että ego ja asema voivat sokaista jopa kuninkaan.

        Toinen tarina - Lyhyesti Śrīmad Bhāgavatamista (6. kirja, Citraketun tarina):

        Kuningas Citraketu oli pitkään lapseton ja kärsi suuresti. Viisaiden siunauksesta hän sai vihdoin pojan, jota hän rakasti yli kaiken. Mustasukkaisten vaimojen juonien vuoksi lapsi kuitenkin myrkytettiin ja kuoli. Kuningas vaipui syvään suruun.

        Viisaat Nārada ja Aṅgirā tulivat hänen luokseen ja herättivät pojan henkiin mystisellä voimalla. He pyysivät pojan sielua puhumaan vanhemmilleen.

        Silloin sielu sanoi lapsen kautta:

        “Kuinka voit kutsua itseäsi isäkseni ja häntä äidikseni?
        Minulla on ollut lukemattomia isiä ja äitejä monissa elämissä.
        Nämä sukulaisuudet ovat vain mayaa, ohimeneviä.”

        Tämän opetuksen kautta Citraketu ymmärsi, että keho ja maalliset suhteet eivät ole sielun todellinen identiteetti. Hän luopui kiintymyksestään, sai hengellistä oivallusta ja kääntyi bhaktin eli Jumalalle omistautumisen tielle.

        Tarinan ydin:
        Sielu on ikuinen, mutta ruumiilliset suhteet ovat väliaikaisia. Kärsimys syntyy kiintymyksestä siihen, mikä ei ole pysyvää.


      • Anonyymi00061
        Anonyymi00060 kirjoitti:

        Toinen tarina - Lyhyesti Śrīmad Bhāgavatamista (6. kirja, Citraketun tarina):

        Kuningas Citraketu oli pitkään lapseton ja kärsi suuresti. Viisaiden siunauksesta hän sai vihdoin pojan, jota hän rakasti yli kaiken. Mustasukkaisten vaimojen juonien vuoksi lapsi kuitenkin myrkytettiin ja kuoli. Kuningas vaipui syvään suruun.

        Viisaat Nārada ja Aṅgirā tulivat hänen luokseen ja herättivät pojan henkiin mystisellä voimalla. He pyysivät pojan sielua puhumaan vanhemmilleen.

        Silloin sielu sanoi lapsen kautta:

        “Kuinka voit kutsua itseäsi isäkseni ja häntä äidikseni?
        Minulla on ollut lukemattomia isiä ja äitejä monissa elämissä.
        Nämä sukulaisuudet ovat vain mayaa, ohimeneviä.”

        Tämän opetuksen kautta Citraketu ymmärsi, että keho ja maalliset suhteet eivät ole sielun todellinen identiteetti. Hän luopui kiintymyksestään, sai hengellistä oivallusta ja kääntyi bhaktin eli Jumalalle omistautumisen tielle.

        Tarinan ydin:
        Sielu on ikuinen, mutta ruumiilliset suhteet ovat väliaikaisia. Kärsimys syntyy kiintymyksestä siihen, mikä ei ole pysyvää.

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


        *********************

        Citraketun tarina Śrīmad Bhāgavatamissa (6. kirja)

        Kuningas Citraketu hallitsi suurta valtakuntaa, mutta hänen elämänsä oli täynnä sisäistä kärsimystä, koska hänellä ei ollut lasta. Hänellä oli monta vaimoa, rikkautta ja valtaa, mutta silti hän koki elämänsä tyhjäksi. Tämä osoittaa jo alussa Bhāgavatamin perusajatuksen: ulkoinen menestys ei poista eksistentiaalista puutetta.

        Viisas Aṅgirā Muni saapui hänen luokseen ja näki kuninkaan kärsimyksen. Hän antoi Citraketulle mahdollisuuden saada poika, mutta varoitti samalla, että liiallinen kiintymys tuo kärsimystä. Citraketu hyväksyi siunauksen.

        Poika syntyi yhdelle kuningattarista, ja Citraketu kiintyi lapseen äärimmäisesti. Muut vaimot tulivat mustasukkaisiksi ja myrkyttivät lapsen. Kun lapsi kuoli, kuningas romahti täysin: hän menetti järkensä, tahtonsa ja elämänhalunsa.

        Silloin viisaat Nārada ja Aṅgirā saapuivat paikalle. He eivät tulleet vain lohduttamaan, vaan herättämään ymmärryksen. Mystisen joogisen voiman avulla he kutsuivat lapsen sielun hetkeksi takaisin ruumiiseen ja pyysivät häntä puhumaan vanhemmilleen.

        Sielu puhui lapsen muodossa, mutta täysin tietoisena:

        “Kuka teistä on äitini ja kuka isäni?
        Olen vaeltanut lukemattomissa kehoissa.
        Minulla on ollut monia isiä ja äitejä.
        Nämä suhteet syntyvät kehosta ja katoavat kehon mukana.
        Ne ovat mayaa.”

        Tämän jälkeen sielu poistui jälleen ruumiista. Kuningas Citraketu koki syvän sisäisen heräämisen. Hänen surunsa haihtui, ja hän ymmärsi, että hän oli rakastanut kehoa ja roolia, ei sielua. Hän luopui maallisesta kiintymyksestä ja omistautui hengelliselle polulle.

        Filosofinen selitys
        1. Sielu ja keho

        Bhāgavatamin perusopetus on, että:

        ātman (sielu) on ikuinen

        deha (keho) on väliaikainen

        Suhteet kuten isä, äiti ja lapsi kuuluvat kehoon, eivät sieluun. Kun sielu vaihtaa kehoa, myös roolit vaihtuvat.

        2. Kiintymys (moha) ja kärsimys

        Citraketun kärsimys ei syntynyt lapsen kuolemasta sinänsä, vaan:

        hänen kiintymyksestään omistamiseen

        hänen harhastaan, että lapsi “kuului” hänelle

        Bhāgavatamin mukaan kärsimys syntyy, kun ihminen rakentaa identiteettinsä katoavan varaan.

        3. Maya – suhteellinen todellisuus

        Maya ei tarkoita, että maailma olisi olematon, vaan että:

        se on väliaikainen

        se näyttää pysyvältä, vaikka ei ole

        Perhesuhteet ovat todellisia kokemuksina, mutta eivät lopullinen totuus sielusta.

        4. Myötätunto ilman kiintymystä

        Tarinan syvin opetus ei ole kylmyys, vaan:

        Rakkaus ilman omistamista vapauttaa.

        Bhakti-polulla ihminen oppii näkemään kaikki olennot Jumalan sieluina, ei “minun” ja “minun menetettynä”.

        5. Miksi lapsi puhuu?

        Symbolisesti totuus tulee:


        egon ulkopuolelta

        viattomasta muodosta

        suoraan sielun tasolta

        Ego ei kykene itse murtamaan omaa harhaansa.
        Yhteenveto yhdellä lauseella

        Citraketun tarina opettaa, että suru syntyy kiintymyksestä kehoon ja rooleihin, mutta vapaus syntyy, kun ihminen tunnistaa itsensä ja toiset ikuisina sieluina.


        Alla vertaan Citraketun tarinan filosofiaa länsimaiseen ajatteluun ja sen jälkeen selitän miten sitä voi soveltaa arjessa. Pidän kielen selkeänä ja maanläheisenä.

        1. Vertailu länsimaiseen filosofiaan
        🔹 Plato

        Platon erotti muuttuvan aistimaailman ja pysyvän todellisuuden (ideoiden maailma).

        Bhāgavatam:
        Keho ja roolit = maya (muuttuva)
        Sielu = ikuinen

        Platon:
        Keho ja aistit = varjot luolassa
        Totuus = näkymätön ja pysyvä

        Citraketun pojan puhe vastaa Platonin luolavertausta: isä näkee varjon (”minun lapseni”), mutta totuus on syvemmällä.

        Stoalaiset (Epiktetos, Marcus Aurelius)

        Stoalaiset opettivat, että kärsimys syntyy siitä, että kiinnymme asioihin, joita emme voi hallita.

        Lapsen elämä ja kuolema → ei kuninkaan vallassa

        Kärsimys syntyy uskomuksesta: “Tämän ei olisi pitänyt tapahtua”

        Marcus Aurelius kirjoitti:

        “Olet menettänyt vain sen, mikä ei koskaan ollut sinun.”
        Tämä on lähes suora vastine Bhāgavatamin ajatukselle: mikään keho ei ole omistettavissa.


        Spinoza

        Spinozan mukaan todellinen vapaus syntyy, kun ihminen ymmärtää asioiden välttämättömyyden osana kokonaisuutta.

        Bhāgavatam: samsara ja karma

        Spinoza: syy–seurausketju, jossa mikään ei tapahdu sattumalta

        Citraketun vapautuminen ei tule tunteiden tukahduttamisesta, vaan ymmärtämisestä.

        Existentialismi (Heidegger)


      • Anonyymi00062
        Anonyymi00061 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


        *********************

        Citraketun tarina Śrīmad Bhāgavatamissa (6. kirja)

        Kuningas Citraketu hallitsi suurta valtakuntaa, mutta hänen elämänsä oli täynnä sisäistä kärsimystä, koska hänellä ei ollut lasta. Hänellä oli monta vaimoa, rikkautta ja valtaa, mutta silti hän koki elämänsä tyhjäksi. Tämä osoittaa jo alussa Bhāgavatamin perusajatuksen: ulkoinen menestys ei poista eksistentiaalista puutetta.

        Viisas Aṅgirā Muni saapui hänen luokseen ja näki kuninkaan kärsimyksen. Hän antoi Citraketulle mahdollisuuden saada poika, mutta varoitti samalla, että liiallinen kiintymys tuo kärsimystä. Citraketu hyväksyi siunauksen.

        Poika syntyi yhdelle kuningattarista, ja Citraketu kiintyi lapseen äärimmäisesti. Muut vaimot tulivat mustasukkaisiksi ja myrkyttivät lapsen. Kun lapsi kuoli, kuningas romahti täysin: hän menetti järkensä, tahtonsa ja elämänhalunsa.

        Silloin viisaat Nārada ja Aṅgirā saapuivat paikalle. He eivät tulleet vain lohduttamaan, vaan herättämään ymmärryksen. Mystisen joogisen voiman avulla he kutsuivat lapsen sielun hetkeksi takaisin ruumiiseen ja pyysivät häntä puhumaan vanhemmilleen.

        Sielu puhui lapsen muodossa, mutta täysin tietoisena:

        “Kuka teistä on äitini ja kuka isäni?
        Olen vaeltanut lukemattomissa kehoissa.
        Minulla on ollut monia isiä ja äitejä.
        Nämä suhteet syntyvät kehosta ja katoavat kehon mukana.
        Ne ovat mayaa.”

        Tämän jälkeen sielu poistui jälleen ruumiista. Kuningas Citraketu koki syvän sisäisen heräämisen. Hänen surunsa haihtui, ja hän ymmärsi, että hän oli rakastanut kehoa ja roolia, ei sielua. Hän luopui maallisesta kiintymyksestä ja omistautui hengelliselle polulle.

        Filosofinen selitys
        1. Sielu ja keho

        Bhāgavatamin perusopetus on, että:

        ātman (sielu) on ikuinen

        deha (keho) on väliaikainen

        Suhteet kuten isä, äiti ja lapsi kuuluvat kehoon, eivät sieluun. Kun sielu vaihtaa kehoa, myös roolit vaihtuvat.

        2. Kiintymys (moha) ja kärsimys

        Citraketun kärsimys ei syntynyt lapsen kuolemasta sinänsä, vaan:

        hänen kiintymyksestään omistamiseen

        hänen harhastaan, että lapsi “kuului” hänelle

        Bhāgavatamin mukaan kärsimys syntyy, kun ihminen rakentaa identiteettinsä katoavan varaan.

        3. Maya – suhteellinen todellisuus

        Maya ei tarkoita, että maailma olisi olematon, vaan että:

        se on väliaikainen

        se näyttää pysyvältä, vaikka ei ole

        Perhesuhteet ovat todellisia kokemuksina, mutta eivät lopullinen totuus sielusta.

        4. Myötätunto ilman kiintymystä

        Tarinan syvin opetus ei ole kylmyys, vaan:

        Rakkaus ilman omistamista vapauttaa.

        Bhakti-polulla ihminen oppii näkemään kaikki olennot Jumalan sieluina, ei “minun” ja “minun menetettynä”.

        5. Miksi lapsi puhuu?

        Symbolisesti totuus tulee:


        egon ulkopuolelta

        viattomasta muodosta

        suoraan sielun tasolta

        Ego ei kykene itse murtamaan omaa harhaansa.
        Yhteenveto yhdellä lauseella

        Citraketun tarina opettaa, että suru syntyy kiintymyksestä kehoon ja rooleihin, mutta vapaus syntyy, kun ihminen tunnistaa itsensä ja toiset ikuisina sieluina.


        Alla vertaan Citraketun tarinan filosofiaa länsimaiseen ajatteluun ja sen jälkeen selitän miten sitä voi soveltaa arjessa. Pidän kielen selkeänä ja maanläheisenä.

        1. Vertailu länsimaiseen filosofiaan
        🔹 Plato

        Platon erotti muuttuvan aistimaailman ja pysyvän todellisuuden (ideoiden maailma).

        Bhāgavatam:
        Keho ja roolit = maya (muuttuva)
        Sielu = ikuinen

        Platon:
        Keho ja aistit = varjot luolassa
        Totuus = näkymätön ja pysyvä

        Citraketun pojan puhe vastaa Platonin luolavertausta: isä näkee varjon (”minun lapseni”), mutta totuus on syvemmällä.

        Stoalaiset (Epiktetos, Marcus Aurelius)

        Stoalaiset opettivat, että kärsimys syntyy siitä, että kiinnymme asioihin, joita emme voi hallita.

        Lapsen elämä ja kuolema → ei kuninkaan vallassa

        Kärsimys syntyy uskomuksesta: “Tämän ei olisi pitänyt tapahtua”

        Marcus Aurelius kirjoitti:

        “Olet menettänyt vain sen, mikä ei koskaan ollut sinun.”
        Tämä on lähes suora vastine Bhāgavatamin ajatukselle: mikään keho ei ole omistettavissa.


        Spinoza

        Spinozan mukaan todellinen vapaus syntyy, kun ihminen ymmärtää asioiden välttämättömyyden osana kokonaisuutta.

        Bhāgavatam: samsara ja karma

        Spinoza: syy–seurausketju, jossa mikään ei tapahdu sattumalta

        Citraketun vapautuminen ei tule tunteiden tukahduttamisesta, vaan ymmärtämisestä.

        Existentialismi (Heidegger)

        Spinoza

        Spinozan mukaan todellinen vapaus syntyy, kun ihminen ymmärtää asioiden välttämättömyyden osana kokonaisuutta.

        Bhāgavatam: samsara ja karma

        Spinoza: syy–seurausketju, jossa mikään ei tapahdu sattumalta

        Citraketun vapautuminen ei tule tunteiden tukahduttamisesta, vaan ymmärtämisestä.

        Existentialismi (Heidegger)

        Heidegger korosti, että ihminen elää epäaidosti, kun hän unohtaa kuolevaisuutensa.

        Citraketu unohti kuoleman ja rakensi elämänsä lapsen varaan

        Lapsen puhe pakotti hänet kohtaamaan olemassaolon todellisuuden

        Totuus syntyy usein kriisin kautta.


      • Anonyymi00063
        Anonyymi00062 kirjoitti:

        Spinoza

        Spinozan mukaan todellinen vapaus syntyy, kun ihminen ymmärtää asioiden välttämättömyyden osana kokonaisuutta.

        Bhāgavatam: samsara ja karma

        Spinoza: syy–seurausketju, jossa mikään ei tapahdu sattumalta

        Citraketun vapautuminen ei tule tunteiden tukahduttamisesta, vaan ymmärtämisestä.

        Existentialismi (Heidegger)

        Heidegger korosti, että ihminen elää epäaidosti, kun hän unohtaa kuolevaisuutensa.

        Citraketu unohti kuoleman ja rakensi elämänsä lapsen varaan

        Lapsen puhe pakotti hänet kohtaamaan olemassaolon todellisuuden

        Totuus syntyy usein kriisin kautta.

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


        *********************


        2. Miten tätä voi soveltaa arjessa

        Rakkaus ilman omistamista

        Bhāgavatam ei opeta välinpitämättömyyttä, vaan:

        rakasta täysin

        mutta tiedosta: ihmiset eivät ole sinun

        Käytännössä:
        Lapsesi, puolisosi tai vanhempasi eivät ole identiteettisi jatkeita, vaan itsenäisiä sieluja/ihmisiä.

        Surun käsittely

        Tämä filosofia ei kiellä surua, mutta antaa sille mittasuhteet.

        Kysymys arjessa:

        Kärsinkö siksi, että rakastan – vai siksi, että vaadin pysyvyyttä?

        Surusta tulee kevyempää, kun siihen ei lisää ajatusta “tätä ei olisi saanut tapahtua”.


        Identiteetin keventäminen

        Citraketu kärsi, koska hän oli ennen kaikkea isä.
        Kun rooli murtui, myös minäkuva romahti.

        Harjoitus:
        Kysy itseltäsi:

        Kuka olen ilman ammattia?

        Kuka olen ilman ihmissuhteita?

        Kuka olen ilman menestystä tai epäonnistumista?

        Tämä ei vie merkitystä, vaan vapauttaa.

        Läsnäolo ja kiitollisuus

        Kun tiedät kaiken olevan väliaikaista:

        et pidä mitään itsestäänselvyytenä

        olet enemmän läsnä


        Myötätunto laajenee

        Kun et näe ihmisiä “minun ihmisinäni”, vaan:

        saman olemassaolon osina

        saman haurauden jakajina

        myötätunto ei rajoitu perheeseen tai ryhmään.

        Yhteenveto yhdellä lauseella

        Citraketun tarina opettaa saman kuin parhaat länsimaiset filosofit: kärsimys syntyy kiintymyksestä siihen, mikä ei ole hallittavissa, ja vapaus syntyy ymmärryksestä, ei tunteiden tukahduttamisesta.


      • Anonyymi00064
        Anonyymi00063 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


        *********************


        2. Miten tätä voi soveltaa arjessa

        Rakkaus ilman omistamista

        Bhāgavatam ei opeta välinpitämättömyyttä, vaan:

        rakasta täysin

        mutta tiedosta: ihmiset eivät ole sinun

        Käytännössä:
        Lapsesi, puolisosi tai vanhempasi eivät ole identiteettisi jatkeita, vaan itsenäisiä sieluja/ihmisiä.

        Surun käsittely

        Tämä filosofia ei kiellä surua, mutta antaa sille mittasuhteet.

        Kysymys arjessa:

        Kärsinkö siksi, että rakastan – vai siksi, että vaadin pysyvyyttä?

        Surusta tulee kevyempää, kun siihen ei lisää ajatusta “tätä ei olisi saanut tapahtua”.


        Identiteetin keventäminen

        Citraketu kärsi, koska hän oli ennen kaikkea isä.
        Kun rooli murtui, myös minäkuva romahti.

        Harjoitus:
        Kysy itseltäsi:

        Kuka olen ilman ammattia?

        Kuka olen ilman ihmissuhteita?

        Kuka olen ilman menestystä tai epäonnistumista?

        Tämä ei vie merkitystä, vaan vapauttaa.

        Läsnäolo ja kiitollisuus

        Kun tiedät kaiken olevan väliaikaista:

        et pidä mitään itsestäänselvyytenä

        olet enemmän läsnä


        Myötätunto laajenee

        Kun et näe ihmisiä “minun ihmisinäni”, vaan:

        saman olemassaolon osina

        saman haurauden jakajina

        myötätunto ei rajoitu perheeseen tai ryhmään.

        Yhteenveto yhdellä lauseella

        Citraketun tarina opettaa saman kuin parhaat länsimaiset filosofit: kärsimys syntyy kiintymyksestä siihen, mikä ei ole hallittavissa, ja vapaus syntyy ymmärryksestä, ei tunteiden tukahduttamisesta.

        Tässä vertailu Citraketun tarinan ja Bhagavad-gītān keskeisten jakeiden välillä – selkeästi ja filosofisesti.

        Citraketu & Bhagavad-gītā
        1. Sielu ei synny eikä kuole

        Bhagavad-gītā 2.20

        “Sielu ei synny eikä kuole koskaan… Se on ikuinen, pysyvä ja muinainen.”

        Citraketun tarina:
        Lapsen sielu palaa hetkeksi kehoon ja puhuu tietoisuudesta käsin. Kuolema ei koske sielua, vain kehoa.

        Sama opetus: kuolema on kehon tapahtuma, ei minuuden.


      • Anonyymi00065
        Anonyymi00064 kirjoitti:

        Tässä vertailu Citraketun tarinan ja Bhagavad-gītān keskeisten jakeiden välillä – selkeästi ja filosofisesti.

        Citraketu & Bhagavad-gītā
        1. Sielu ei synny eikä kuole

        Bhagavad-gītā 2.20

        “Sielu ei synny eikä kuole koskaan… Se on ikuinen, pysyvä ja muinainen.”

        Citraketun tarina:
        Lapsen sielu palaa hetkeksi kehoon ja puhuu tietoisuudesta käsin. Kuolema ei koske sielua, vain kehoa.

        Sama opetus: kuolema on kehon tapahtuma, ei minuuden.

        Sama opetus: kuolema on kehon tapahtuma, ei minuuden.


      • Anonyymi00066
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Sama opetus: kuolema on kehon tapahtuma, ei minuuden.

        2. Keho vaihtuu, sielu jatkaa

        Bhagavad-gītā 2.13

        “Kuten sielu siirtyy lapsuudesta nuoruuteen ja vanhuuteen, samoin se siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon.”

        Citraketun tarina:
        Lapsi sanoo:

        “Minulla on ollut lukemattomia isiä ja äitejä.”

        Isä–poika-suhde on väliaikainen rooli, ei ikuinen identiteetti.



        3. Kiintymys synnyttää surun

        Bhagavad-gītā 2.62–63

        “Kiintymyksestä syntyy halu, halusta viha, vihasta harha ja harhasta muistin menetys.”

        Citraketu:
        Hän rakastaa lasta niin, että koko minuutensa rakentuu sen varaan. Kun lapsi kuolee, mieli romahtaa.
        Gītā ja Bhāgavatam ovat yksimielisiä:
        kiintymys ilman viisautta johtaa kärsimykseen.



        4. Viisas ei sure kuollutta

        Bhagavad-gītā 2.11

        “Viisaat eivät sure eläviä eivätkä kuolleita.”

        Tämä ei tarkoita kylmyyttä, vaan:

        ei harhaa

        ei omistamista

        ei identiteetin romahtamista

        Citraketun oivallus:
        Surun haihtuminen ei tule tunteiden tukahduttamisesta, vaan ymmärryksestä.

        5. Maya – roolit ja harha

        Bhagavad-gītā 7.14

        “Tämä jumalallinen maya on vaikea ylittää.”

        Citraketun lapsi:

        “Nämä suhteet ovat mayaa.”

        Maya = se, että luulemme:

        kehoa minuudeksi

        roolia todelliseksi olemukseksi

        suhdetta pysyväksi

        Yhteenveto

        Bhagavad-gītā antaa teorian, Bhāgavatam näyttää sen tarinana.

        Gītā sanoo: “Sielu on ikuinen.”

        Bhāgavatam näyttää isän, joka kokee sen totena kivun kautta.

        Citraketun tarina on Gītān filosofia elävänä esimerkkinä.


      • Anonyymi00067
        Anonyymi00066 kirjoitti:

        2. Keho vaihtuu, sielu jatkaa

        Bhagavad-gītā 2.13

        “Kuten sielu siirtyy lapsuudesta nuoruuteen ja vanhuuteen, samoin se siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon.”

        Citraketun tarina:
        Lapsi sanoo:

        “Minulla on ollut lukemattomia isiä ja äitejä.”

        Isä–poika-suhde on väliaikainen rooli, ei ikuinen identiteetti.



        3. Kiintymys synnyttää surun

        Bhagavad-gītā 2.62–63

        “Kiintymyksestä syntyy halu, halusta viha, vihasta harha ja harhasta muistin menetys.”

        Citraketu:
        Hän rakastaa lasta niin, että koko minuutensa rakentuu sen varaan. Kun lapsi kuolee, mieli romahtaa.
        Gītā ja Bhāgavatam ovat yksimielisiä:
        kiintymys ilman viisautta johtaa kärsimykseen.



        4. Viisas ei sure kuollutta

        Bhagavad-gītā 2.11

        “Viisaat eivät sure eläviä eivätkä kuolleita.”

        Tämä ei tarkoita kylmyyttä, vaan:

        ei harhaa

        ei omistamista

        ei identiteetin romahtamista

        Citraketun oivallus:
        Surun haihtuminen ei tule tunteiden tukahduttamisesta, vaan ymmärryksestä.

        5. Maya – roolit ja harha

        Bhagavad-gītā 7.14

        “Tämä jumalallinen maya on vaikea ylittää.”

        Citraketun lapsi:

        “Nämä suhteet ovat mayaa.”

        Maya = se, että luulemme:

        kehoa minuudeksi

        roolia todelliseksi olemukseksi

        suhdetta pysyväksi

        Yhteenveto

        Bhagavad-gītā antaa teorian, Bhāgavatam näyttää sen tarinana.

        Gītā sanoo: “Sielu on ikuinen.”

        Bhāgavatam näyttää isän, joka kokee sen totena kivun kautta.

        Citraketun tarina on Gītān filosofia elävänä esimerkkinä.

        Kuolema: tietoisuuden siirtymä, ei loppu

        Gaudiya-vaišnavismissa kuolema määritellään näin:

        Kuolema = sielun irtautuminen karkeasta kehosta
        (maan, veden, tulen, ilman ja eetterin yhdistelmästä)

        Sielu jatkaa olemassaoloaan hienovaraisessa kehossa:

        mieli (manas)

        äly (buddhi)

        ego (ahaṅkāra)

        Siksi:

        kuolema ei ole pimeys

        kuolema ei ole tuomio

        kuolema on jatkumo

        Ihminen ei “lakkaa olemasta”, vaan lakkaa olemasta tietyssä roolissa.


      • Anonyymi00068
        Anonyymi00067 kirjoitti:

        Kuolema: tietoisuuden siirtymä, ei loppu

        Gaudiya-vaišnavismissa kuolema määritellään näin:

        Kuolema = sielun irtautuminen karkeasta kehosta
        (maan, veden, tulen, ilman ja eetterin yhdistelmästä)

        Sielu jatkaa olemassaoloaan hienovaraisessa kehossa:

        mieli (manas)

        äly (buddhi)

        ego (ahaṅkāra)

        Siksi:

        kuolema ei ole pimeys

        kuolema ei ole tuomio

        kuolema on jatkumo

        Ihminen ei “lakkaa olemasta”, vaan lakkaa olemasta tietyssä roolissa.

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


        *********************



        Et ole se, mitä näet



        Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

        Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

        Sielu (atma)

        आत्मा

        Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.

        ...
        Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

        Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

        Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.

        Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....


      • Anonyymi00069
        Anonyymi00068 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


        *********************



        Et ole se, mitä näet



        Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

        Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

        Sielu (atma)

        आत्मा

        Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.

        ...
        Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

        Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

        Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.

        Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....

        Sielu (atma)

        आत्मा

        Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.

        ...
        Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

        Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

        Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.

        Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....


      • Anonyymi00070
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Sielu (atma)

        आत्मा

        Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.

        ...
        Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

        Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

        Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.

        Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

        https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340

        *****************

        Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


        Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

        ***************************

        Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00071
        Anonyymi00070 kirjoitti:

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

        https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340

        *****************

        Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


        Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

        ***************************

        Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Väärä ego (ahamkara)

        अहंंकाऱ


        Väärä ego (AHAMKARA) on substanssi (ei fyysinen), joka ympäröi meidän "todellista itseämme" – sieluamme – jotta voimme kokea aineellisen maailman ja toimia siinä.

        Esimerkiksi voisi olla näin: nukut ja näet unen, jossa yhdistät itsesi toiseen persoonaan, joka saattaa olla jopa vastakkaista sukupuolta, tai ehkä eri biologinen laji, esimerkiksi lintu. Unen tapahtumat vievät mukaansa, iloitset tai kärsit, eläen unen juonta ja täysin identifioiden itsesi sen hahmon kanssa. Heräämiseen asti sinä ja hahmo olette yksi ja sama. Luulet olevasi hän, ja uskot kaikkeen, mitä unessa tapahtuu, aivan kuin se olisi objektiivinen todellisuus.

        Mutta herätys asettaa kaiken paikoilleen, sinä olet taas sinä, etkä unen hahmo. Unen hahmo oli vain päälle asetettu persoona omine muistoineen ja tunteineen.

        Kysymys kuuluu: onko se, mikä heräsi, varmasti sinä? Oletko herännyt täysin, vai onko jälleen päälle asetettu väärä ymmärrys itsestäsi?


        Vedoissa voidaan kohdata tällainen väite: "Et ole se, mitä näet."

        Väärän egon pääasiallinen tehtävä on ylläpitää meissä varmuutta siitä, että me olemme me, ja että kaikki ympärillämme tapahtuu todellisesti. Olen mukana erittäin tärkeässä tehtävässä tässä ajallisessa maailmassa, etsin onnea. Kysykäämme itseltämme: jos meillä on väärä ego, onko olemassa myös todellinen ego? Kuka me todella olemme?


        Vedat selittävät, että jokaisella on todellinen ego, oma paikkansa tai tarkoituksensa, mutta se sijaitsee henkimaailmassa, ei aineellisessa.

        ********************

        Vain katkelmia. Erittäin paljon k äännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00072
        Anonyymi00071 kirjoitti:

        Väärä ego (ahamkara)

        अहंंकाऱ


        Väärä ego (AHAMKARA) on substanssi (ei fyysinen), joka ympäröi meidän "todellista itseämme" – sieluamme – jotta voimme kokea aineellisen maailman ja toimia siinä.

        Esimerkiksi voisi olla näin: nukut ja näet unen, jossa yhdistät itsesi toiseen persoonaan, joka saattaa olla jopa vastakkaista sukupuolta, tai ehkä eri biologinen laji, esimerkiksi lintu. Unen tapahtumat vievät mukaansa, iloitset tai kärsit, eläen unen juonta ja täysin identifioiden itsesi sen hahmon kanssa. Heräämiseen asti sinä ja hahmo olette yksi ja sama. Luulet olevasi hän, ja uskot kaikkeen, mitä unessa tapahtuu, aivan kuin se olisi objektiivinen todellisuus.

        Mutta herätys asettaa kaiken paikoilleen, sinä olet taas sinä, etkä unen hahmo. Unen hahmo oli vain päälle asetettu persoona omine muistoineen ja tunteineen.

        Kysymys kuuluu: onko se, mikä heräsi, varmasti sinä? Oletko herännyt täysin, vai onko jälleen päälle asetettu väärä ymmärrys itsestäsi?


        Vedoissa voidaan kohdata tällainen väite: "Et ole se, mitä näet."

        Väärän egon pääasiallinen tehtävä on ylläpitää meissä varmuutta siitä, että me olemme me, ja että kaikki ympärillämme tapahtuu todellisesti. Olen mukana erittäin tärkeässä tehtävässä tässä ajallisessa maailmassa, etsin onnea. Kysykäämme itseltämme: jos meillä on väärä ego, onko olemassa myös todellinen ego? Kuka me todella olemme?


        Vedat selittävät, että jokaisella on todellinen ego, oma paikkansa tai tarkoituksensa, mutta se sijaitsee henkimaailmassa, ei aineellisessa.

        ********************

        Vain katkelmia. Erittäin paljon k äännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Persoona, persoonallisuus.


        Kokoelma luonteenpiirteitä ja käyttäytymistä, jotka ilmenevät tietyissä olosuhteissa. Puhuttaessa sanan "persoonallisuus" merkityksestä, on syytä huomata, että alun perin ...tarkoitti naamaria, joka peitti kasvonpiirteet ja ilmaisut, ja samankaltainen merkitys löytyy myös kreikkalaisesta sanasta persona - teatterinaamari.

        Naamion suu oli tavallisesti koristeltu metallilla, kuten kuparilla tai hopealla, resonanssin lisäämiseksi, ja naamiossa saattoi olla myös kaiutin (tämän vuoksi roomalaiset käyttivät sanaa persona, joka tulee sanasta personare — "soittaa läpi"). Ihminen on yksi, mutta hänellä on monta kasvoa. Näin voidaan sanoa, että henkilö, jolla on pääasiassa surullinen tai tyytymätön ilme, on synkkä tai murehtiva persoona. Toisaalta elämäniloinen ja iloinen ihminen, jolla on kasvoillaan naurunjuonteet ja virnistävät silmät, reagoi useammin positiivisesti. Positiivinen persoona, positiivinen hahmo (ransk.).

        Mutta ei aina ihmiset ole vilpittömiä, eivätkä kaikki ajatukset ihmisen mielessä heijastu hänen kasvoiltaan. Jotkut pystyvät tuntemaan sisällään yhtä, mutta näyttämään kasvoillaan aivan muuta.... Ihminen voi sovittaa itselleen erilaisia naamioita eri olosuhteissa, toimiessaan omien etujensa mukaan. Kaksinaamaisuus ja moninaamaisuus ovat seurausta vilpittömyyden puutteesta, salailusta, pelosta ja ristiriitaisista haluista sisällä. Nykypsykologia pitää useiden persoonien samanaikaista olemassaoloa yhdessä ihmisessä patologiana dissosiatiivisten häiriöiden yhteydessä."

        Kyllä, todellakin, yhdessä tietoisuudessa voi olla useita persoonallisuuksia, sillä persoonallisuus on toissijainen ja johdettu suhteessa ensisijaiseen tietoisuuteen. Elävän olennon tietoisuus voi ahmakaran (väärän egon) ansiosta eläytyä mihin tahansa rooliin (ja niitä voi olla useita samanaikaisesti), mutta ongelma näkyy yksinkertaisessa kaavassa: yhden vahvan persoonallisuuden sijaan tietoisuuteen muodostuu useita heikkoja persoonallisuuksia, jotka esiintyvät vuorotellen riippuen ympärillä tapahtuvista asioista. Ne toimivat ristiriitaisesti aiheuttaen ”konfliktin itsensä kanssa”. Ei ole selvää, millaista persoonallisuutta tällainen ”selkärangaton” ihminen kasvattaa itsessään.

        Kysy itseltäsi koko ajan: ”Mitä persoonallisuuden piirteitä: hyveitä tai paheita, kasvatat itsessäsi? Miten muut näkevät minut? Kuka olen persoonallisuutena ympäristölleni?” Ja viimeinen asia. Minä olen minä. Minun persoonallisuuteni on minun persoonallisuuteni. Henkilökohtaiset tiedot (nimi, syntymäaika jne.) voivat muuttua. Mutta minä olen muuttumaton, jos toimin tietoisesti.


        ********************

        Vain katkelmia. Erittäin paljon k äännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00073
        Anonyymi00072 kirjoitti:

        Persoona, persoonallisuus.


        Kokoelma luonteenpiirteitä ja käyttäytymistä, jotka ilmenevät tietyissä olosuhteissa. Puhuttaessa sanan "persoonallisuus" merkityksestä, on syytä huomata, että alun perin ...tarkoitti naamaria, joka peitti kasvonpiirteet ja ilmaisut, ja samankaltainen merkitys löytyy myös kreikkalaisesta sanasta persona - teatterinaamari.

        Naamion suu oli tavallisesti koristeltu metallilla, kuten kuparilla tai hopealla, resonanssin lisäämiseksi, ja naamiossa saattoi olla myös kaiutin (tämän vuoksi roomalaiset käyttivät sanaa persona, joka tulee sanasta personare — "soittaa läpi"). Ihminen on yksi, mutta hänellä on monta kasvoa. Näin voidaan sanoa, että henkilö, jolla on pääasiassa surullinen tai tyytymätön ilme, on synkkä tai murehtiva persoona. Toisaalta elämäniloinen ja iloinen ihminen, jolla on kasvoillaan naurunjuonteet ja virnistävät silmät, reagoi useammin positiivisesti. Positiivinen persoona, positiivinen hahmo (ransk.).

        Mutta ei aina ihmiset ole vilpittömiä, eivätkä kaikki ajatukset ihmisen mielessä heijastu hänen kasvoiltaan. Jotkut pystyvät tuntemaan sisällään yhtä, mutta näyttämään kasvoillaan aivan muuta.... Ihminen voi sovittaa itselleen erilaisia naamioita eri olosuhteissa, toimiessaan omien etujensa mukaan. Kaksinaamaisuus ja moninaamaisuus ovat seurausta vilpittömyyden puutteesta, salailusta, pelosta ja ristiriitaisista haluista sisällä. Nykypsykologia pitää useiden persoonien samanaikaista olemassaoloa yhdessä ihmisessä patologiana dissosiatiivisten häiriöiden yhteydessä."

        Kyllä, todellakin, yhdessä tietoisuudessa voi olla useita persoonallisuuksia, sillä persoonallisuus on toissijainen ja johdettu suhteessa ensisijaiseen tietoisuuteen. Elävän olennon tietoisuus voi ahmakaran (väärän egon) ansiosta eläytyä mihin tahansa rooliin (ja niitä voi olla useita samanaikaisesti), mutta ongelma näkyy yksinkertaisessa kaavassa: yhden vahvan persoonallisuuden sijaan tietoisuuteen muodostuu useita heikkoja persoonallisuuksia, jotka esiintyvät vuorotellen riippuen ympärillä tapahtuvista asioista. Ne toimivat ristiriitaisesti aiheuttaen ”konfliktin itsensä kanssa”. Ei ole selvää, millaista persoonallisuutta tällainen ”selkärangaton” ihminen kasvattaa itsessään.

        Kysy itseltäsi koko ajan: ”Mitä persoonallisuuden piirteitä: hyveitä tai paheita, kasvatat itsessäsi? Miten muut näkevät minut? Kuka olen persoonallisuutena ympäristölleni?” Ja viimeinen asia. Minä olen minä. Minun persoonallisuuteni on minun persoonallisuuteni. Henkilökohtaiset tiedot (nimi, syntymäaika jne.) voivat muuttua. Mutta minä olen muuttumaton, jos toimin tietoisesti.


        ********************

        Vain katkelmia. Erittäin paljon k äännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Tietoisuus (Chitta)

        चित्त

        Ajattelen, siis olen olemassa. Kyky tiedostaa itsensä ja ympärillä tapahtuva erottaa meidät elottomasta aineesta. Filosofiassa ja joissakin vedatekstien käännöksissä tietoisuus ja sielu ymmärretään usein samaksi asiaksi. Ilman tietoista ymmärtämistä ei voi kutsua itseään eläväksi. Sielua käsittelevässä osiossa on jo kuvattu joitakin sen ominaisuuksia, mutta on mainittava vielä yksi tärkeä piirre: vapaus valita. Tietoinen valinta. Me voimme valita, mitä teemme ja miten toimimme erilaisissa elämäntilanteissa. Mutta valinnanvapaus tarkoittaa myös mahdollisuutta tehdä virhe. Siksi on suotavaa olla kirkkaassa, selkeässä tietoisuuden tilassa. ...
        Valinnanvapaus on suuri lahja ja suuri vastuu....


        ********************

        Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00074
        Anonyymi00073 kirjoitti:

        Tietoisuus (Chitta)

        चित्त

        Ajattelen, siis olen olemassa. Kyky tiedostaa itsensä ja ympärillä tapahtuva erottaa meidät elottomasta aineesta. Filosofiassa ja joissakin vedatekstien käännöksissä tietoisuus ja sielu ymmärretään usein samaksi asiaksi. Ilman tietoista ymmärtämistä ei voi kutsua itseään eläväksi. Sielua käsittelevässä osiossa on jo kuvattu joitakin sen ominaisuuksia, mutta on mainittava vielä yksi tärkeä piirre: vapaus valita. Tietoinen valinta. Me voimme valita, mitä teemme ja miten toimimme erilaisissa elämäntilanteissa. Mutta valinnanvapaus tarkoittaa myös mahdollisuutta tehdä virhe. Siksi on suotavaa olla kirkkaassa, selkeässä tietoisuuden tilassa. ...
        Valinnanvapaus on suuri lahja ja suuri vastuu....


        ********************

        Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Äly (Buddhi)
        बुद्धि

        Vain yksi ihmisen kyky erottaa hänet olennaisesti muista olennoista – se on kyky ajatella loogisesti, päättelemään. Tämän kyvyn ihmiselle antaa äly Ja vedat sanovat, että se voi olla kahdessa eri tilassa.

        Ensimmäinen tila on aineellinen maallinen äly (buddhi). Maallinen äly asettaa itselleen tavoitteeksi johtaa elävä olento läpi kaikki houkutukset ja esteet kohti sen kohtaloa (lopullista päämäärää) tai elämän tarkoitusta. Materiaalimaailmassa merkitys on aina ollut ja on edelleen: perhe, aistilliset nautinnot, terveys, aineellinen hyvinvointi, muiden kunnioitus, valta ja maine. Järki on aistien ja mielen yläpuolella, analysoiden ympäristöä ja kokemuksemme maailmaa. Se määrittelee, mikä on hyödyllistä ja mikä haitallista elävälle olennolle näiden tavoitteiden saavuttamisen kontekstissa. Mieli, joka saa tietoa aisteilta, pyrkii miellyttävään kohteeseen, mutta järki voi pysäyttää sen, jos tämä kohde edustaa jonkinlaista vaaraa elävälle olennolle tai ei vastaa järkeviä tavoitteita. (Esimerkiksi mielelle voi olla miellyttävää alkoholipäihtymys ja rentoutuminen työpäivän päätteeksi, mutta jos sinun on ajetava autoa, juuri järki kertoo, että nyt ei kannata juoda, koska tavoitteesi on päästä illalla töiden jälkeen kotiin ehjänä ja vahingoittumattomana. Valitettavasti kaikki tavoitteet, joihin homo sapiens (järkevä ihminen kädellisten heimosta) pyrkii, ovat aineellisia eivätkä kykene antamaan hänelle todellista onnea.

        Toinen tila – ylimaallinen äly (Divya Buddhi) – asettaa tavoitteekseen johtaa meidät todelliseen todellisuuteen (ylitietoisuuden maailmaan tai henkimaailmaan), maailmaan, joka ulottuu aistillisen kokemuksen rajojen ulkopuolelle. Vain Divya Buddhin avulla voimme päästä sinne, missä on todellinen kohtalomme ja elämän todellinen tarkoitus. Yksi sen ainutlaatuisista ominaisuuksista on kyky analysoida itseään ilman mielen ja aistien apua, asettamalla tavoitteita ajasta ja tilasta riippumatta. ...
        ...

        Se etsii Totuutta illuusion takaa erottaen ikuisen ajallisesta.

        ********************

        Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00075
        Anonyymi00074 kirjoitti:

        Äly (Buddhi)
        बुद्धि

        Vain yksi ihmisen kyky erottaa hänet olennaisesti muista olennoista – se on kyky ajatella loogisesti, päättelemään. Tämän kyvyn ihmiselle antaa äly Ja vedat sanovat, että se voi olla kahdessa eri tilassa.

        Ensimmäinen tila on aineellinen maallinen äly (buddhi). Maallinen äly asettaa itselleen tavoitteeksi johtaa elävä olento läpi kaikki houkutukset ja esteet kohti sen kohtaloa (lopullista päämäärää) tai elämän tarkoitusta. Materiaalimaailmassa merkitys on aina ollut ja on edelleen: perhe, aistilliset nautinnot, terveys, aineellinen hyvinvointi, muiden kunnioitus, valta ja maine. Järki on aistien ja mielen yläpuolella, analysoiden ympäristöä ja kokemuksemme maailmaa. Se määrittelee, mikä on hyödyllistä ja mikä haitallista elävälle olennolle näiden tavoitteiden saavuttamisen kontekstissa. Mieli, joka saa tietoa aisteilta, pyrkii miellyttävään kohteeseen, mutta järki voi pysäyttää sen, jos tämä kohde edustaa jonkinlaista vaaraa elävälle olennolle tai ei vastaa järkeviä tavoitteita. (Esimerkiksi mielelle voi olla miellyttävää alkoholipäihtymys ja rentoutuminen työpäivän päätteeksi, mutta jos sinun on ajetava autoa, juuri järki kertoo, että nyt ei kannata juoda, koska tavoitteesi on päästä illalla töiden jälkeen kotiin ehjänä ja vahingoittumattomana. Valitettavasti kaikki tavoitteet, joihin homo sapiens (järkevä ihminen kädellisten heimosta) pyrkii, ovat aineellisia eivätkä kykene antamaan hänelle todellista onnea.

        Toinen tila – ylimaallinen äly (Divya Buddhi) – asettaa tavoitteekseen johtaa meidät todelliseen todellisuuteen (ylitietoisuuden maailmaan tai henkimaailmaan), maailmaan, joka ulottuu aistillisen kokemuksen rajojen ulkopuolelle. Vain Divya Buddhin avulla voimme päästä sinne, missä on todellinen kohtalomme ja elämän todellinen tarkoitus. Yksi sen ainutlaatuisista ominaisuuksista on kyky analysoida itseään ilman mielen ja aistien apua, asettamalla tavoitteita ajasta ja tilasta riippumatta. ...
        ...

        Se etsii Totuutta illuusion takaa erottaen ikuisen ajallisesta.

        ********************

        Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Tietoisuuden tasot (pancha kosha)
        पञ्च कोश

        Elävä olento, jolla on aineellinen keho, käy läpi viisi olemassaolon vaihetta:
        anna-maya, prāṇa-maya, mano-maya, vijñāna-maya ja lopulta ānanda-maya.
        Elämän alussa jokainen ajattelee vain ruokaa. Lapsi tai eläin kokee tyydytystä vain silloin, kun se voi syödä herkullista ruokaa. Tätä tietoisuuden kehitysvaihetta, jossa elävän olennon pääasiallinen tavoite on syödä itsensä kylläiseksi, kutsutaan anna-mayaksi. Sana anna tarkoittaa ”ruokaa”.

        Sitten ihminen alkaa tiedostaa olemassaolonsa ja on onnellinen, jos hänen elämäänsä ei uhkaa vaara. Tätä vaihetta kutsutaan prana-mayaksi, eli tietoisuudeksi omasta olemassaolosta. Ihmisen tietoisuus, joka on noussut mielen tasolle (manas), kutsutaan manomayaksi.

        Materialistinen sivilisaatio on pääasiassa näillä kolmella tasolla: anna-maya, prana-maya ja mano-maya. Sivistyneiden ihmisten ensimmäinen huolenaihe on varmistaa taloudellinen hyvinvointinsa, toinen on suojella itseään kaikelta, mikä uhkaa elämää.

        Kun ihminen saavuttaa seuraavan kehitysvaiheen tietoisuudessaan, hän alkaa pohtia ja kehittää filosofisen lähestymistavan elämän arvoihin. Jos filosofisten näkemyksiensä kehittyessä ihminen alkaa elää älyn (buddhi) tasolla ja ymmärtää, että hän ei ole aineellinen keho, vaan ikuinen sielu, hän on saavuttanut vigyana-maya-vaiheen.

        Henkisesti kehittyessään hän sitten ymmärtää Korkeimman Jumalan – Korkeimman Sielun. Kun ihminen palauttaa suhteensa Jumalaan...
        ...
        hän saavuttaa ananda-maya-vaiheen. Ananda-maya on ...

        ********************

        Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00077

        Fyysinen keho (sthula-sharira)

        स्थूलशरीर

        Karkea fyysinen keho, eli shthūla-śarira, on fyysinen muoto, joka on vuorovaikutuksessa aineellisen maailman kanssa viiden elementin kautta: eetteri, ilma, tuli, vesi ja maa. Se on keino hankkia kokemusta Jivalle, sielulle, joka käyttää aisteja ja toimintoja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

        Karkea keho on alttiina syntymälle, vanhenemiselle ja kuolemalle, se tuhoutuu, mutta sielu hienojakoisessa kehossa saa reinkarnaation seurauksena uuden fyysisen kuoren, ja kaikki toistuu uudelleen.


      • Anonyymi00078
        Anonyymi00077 kirjoitti:

        Fyysinen keho (sthula-sharira)

        स्थूलशरीर

        Karkea fyysinen keho, eli shthūla-śarira, on fyysinen muoto, joka on vuorovaikutuksessa aineellisen maailman kanssa viiden elementin kautta: eetteri, ilma, tuli, vesi ja maa. Se on keino hankkia kokemusta Jivalle, sielulle, joka käyttää aisteja ja toimintoja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

        Karkea keho on alttiina syntymälle, vanhenemiselle ja kuolemalle, se tuhoutuu, mutta sielu hienojakoisessa kehossa saa reinkarnaation seurauksena uuden fyysisen kuoren, ja kaikki toistuu uudelleen.

        Hienojakoinen keho ( sukshma sharira)

        सूक्ष्मशरीर


        Yksi kolmesta kehosta, jotka muodostavat ihmisen.

        Sūkṣmaśarīra koostuu 18 elementistä, mukaan lukien mieli (manas), äly (buddhi), ego (ahamkara), kymmenen aistielintä (5 ) ja toimintaa (5), sekä viisi hienojakoista elementtiä (pancha mahabhuta).

        Hienojakoinen keho ei tuhoudu kuoleman jälkeen, vaan siirtyy uuteen inkarnaatioon, joka kantaa mukanaan edellisten elämien karmallisia jälkiä.


        Näin ollen sūkṣmaśarīra(hienojakoinen keho) näyttelee keskeistä roolia jälleensyntymän ja karmallisen siirtymisen prosessissa.


      • Anonyymi00079
        Anonyymi00078 kirjoitti:

        Hienojakoinen keho ( sukshma sharira)

        सूक्ष्मशरीर


        Yksi kolmesta kehosta, jotka muodostavat ihmisen.

        Sūkṣmaśarīra koostuu 18 elementistä, mukaan lukien mieli (manas), äly (buddhi), ego (ahamkara), kymmenen aistielintä (5 ) ja toimintaa (5), sekä viisi hienojakoista elementtiä (pancha mahabhuta).

        Hienojakoinen keho ei tuhoudu kuoleman jälkeen, vaan siirtyy uuteen inkarnaatioon, joka kantaa mukanaan edellisten elämien karmallisia jälkiä.


        Näin ollen sūkṣmaśarīra(hienojakoinen keho) näyttelee keskeistä roolia jälleensyntymän ja karmallisen siirtymisen prosessissa.

        Hienojakoisen kehon ja sen osatekijöiden tutkiminen avaa eteemme kiehtovan maailman ihmisen sisäisestä anatomiasta, joka sisältää avaimia olemuksemme syvyyksien sekä kehon, mielen ja hengen välisen yhteyden ymmärtämiseen. Tämä tieto voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin itseämme ja ympäröivää maailmaa sekä tarjota välineitä harmonian ja hyvinvoinnin saavuttamiseen.


      • Anonyymi00080
        Anonyymi00079 kirjoitti:

        Hienojakoisen kehon ja sen osatekijöiden tutkiminen avaa eteemme kiehtovan maailman ihmisen sisäisestä anatomiasta, joka sisältää avaimia olemuksemme syvyyksien sekä kehon, mielen ja hengen välisen yhteyden ymmärtämiseen. Tämä tieto voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin itseämme ja ympäröivää maailmaa sekä tarjota välineitä harmonian ja hyvinvoinnin saavuttamiseen.

        Nykymaailmassa kiinnostus hienovaraista kehoa kohtaan on kasvanut joogan ja meditaation suosion myötä lännessä. Nämä käytännöt sisältävät usein työskentelyn energiakeskuksien (chakrojen) ja kanavien (nadi) kanssa, jotka ovat läheisesti yhteydessä sukshma sharira -käsitteeseen. Näin ollen muinaiset opetukset hienojakoisesta kehosta jatkavat ihmisten inspiroimista ja ohjaamista heidän hengellisessä ja henkilökohtaisessa kehityksessään.


      • Anonyymi00081
        Anonyymi00080 kirjoitti:

        Nykymaailmassa kiinnostus hienovaraista kehoa kohtaan on kasvanut joogan ja meditaation suosion myötä lännessä. Nämä käytännöt sisältävät usein työskentelyn energiakeskuksien (chakrojen) ja kanavien (nadi) kanssa, jotka ovat läheisesti yhteydessä sukshma sharira -käsitteeseen. Näin ollen muinaiset opetukset hienojakoisesta kehosta jatkavat ihmisten inspiroimista ja ohjaamista heidän hengellisessä ja henkilökohtaisessa kehityksessään.

        Hienojakoinen keho ei tuhoudu kuoleman jälkeen, vaan siirtyy uuteen inkarnaatioon, joka kantaa mukanaan edellisten elämien karmallisia jälkiä.


        Näin ollen sūkṣmaśarīra(hienojakoinen keho) näyttelee keskeistä roolia jälleensyntymän ja karmallisen siirtymisen prosessissa.


      • Anonyymi00082
        Anonyymi00081 kirjoitti:

        Hienojakoinen keho ei tuhoudu kuoleman jälkeen, vaan siirtyy uuteen inkarnaatioon, joka kantaa mukanaan edellisten elämien karmallisia jälkiä.


        Näin ollen sūkṣmaśarīra(hienojakoinen keho) näyttelee keskeistä roolia jälleensyntymän ja karmallisen siirtymisen prosessissa.

        Et ole se, mitä näet



        Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

        Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.


      • Anonyymi00083
        Anonyymi00082 kirjoitti:

        Et ole se, mitä näet



        Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

        Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

        ŚB 4.28.63

        Henkilö, joka katsoo peilikuvaansa peilistä, ajattelee, että hänen ja hänen peilikuvansa välillä ei ole eroa, kun taas toiset näkevät kaksi kehoa; vastaavasti, kun elävä olento ehdollistuu kosketuksessa materian kanssa, joka vaikuttaa ja samaan aikaan ei vaikuta häneen, hänen ja Jumalan välillä syntyy ero.


        ŚB 4.28.64

        Yhdessä nämä joutsenet asuvat siis sydämessä. Kun yksi joutsen saa ohjeet toiselta, se palaa alkuperäiseen luonnolliseen olotilaansa. Tämä tarkoittaa, että hän saa takaisin Krishna-tietoisuuden, joka oli kadonnut kiintymyksen vuoksi aineellisiin asioihin.


      • Anonyymi00084
        Anonyymi00083 kirjoitti:

        ŚB 4.28.63

        Henkilö, joka katsoo peilikuvaansa peilistä, ajattelee, että hänen ja hänen peilikuvansa välillä ei ole eroa, kun taas toiset näkevät kaksi kehoa; vastaavasti, kun elävä olento ehdollistuu kosketuksessa materian kanssa, joka vaikuttaa ja samaan aikaan ei vaikuta häneen, hänen ja Jumalan välillä syntyy ero.


        ŚB 4.28.64

        Yhdessä nämä joutsenet asuvat siis sydämessä. Kun yksi joutsen saa ohjeet toiselta, se palaa alkuperäiseen luonnolliseen olotilaansa. Tämä tarkoittaa, että hän saa takaisin Krishna-tietoisuuden, joka oli kadonnut kiintymyksen vuoksi aineellisiin asioihin.

        Haluten lopettaa viattomien eläinten tappamisen tietäjä Narada päätti antaa kuningas Pracinabarhisatille arvokkaita ohjeita sielun ja ruumiin luonteesta. Koska kyseessä oli korkea henkinen tiede, tietäjä Narada kertoi kuninkaalle ALLEGORISEN TARINAN kuningas Puranjanasta.

        Tässä tarinassa kuningas Puranjana, joka edustaa meitä eläviä olentoja, vaipuu aineelliseen maailmaan ihastuneena naisen kauneuteen, joka edustaa älyä.

        Kun kuningas Puranjana vietti elämänsä aistillisten nautintojen perässä, hän menettää kaiken, mitä hänellä oli, kuoleman hetkellä ja saa seuraavassa elämässä naisen kehon (koska hän oli niin voimakkisti kiintynyt vaimoonsa).

        Kun kuningas Vidarbhan tyttären aviomies, suuri brahmani Malayadvaja jättää kehonsa, hänen vaimonsa, joka edellisessä elämässä oli Puranjana...

        Sillä hetkellä sinne ilmestyy brahman, joka edustaa Paramatmaa, Ylisielua ja alkaa antaa ohjeita Vidarbhan surun murtamalle tyttärelle.


      • Anonyymi00085
        Anonyymi00084 kirjoitti:

        Haluten lopettaa viattomien eläinten tappamisen tietäjä Narada päätti antaa kuningas Pracinabarhisatille arvokkaita ohjeita sielun ja ruumiin luonteesta. Koska kyseessä oli korkea henkinen tiede, tietäjä Narada kertoi kuninkaalle ALLEGORISEN TARINAN kuningas Puranjanasta.

        Tässä tarinassa kuningas Puranjana, joka edustaa meitä eläviä olentoja, vaipuu aineelliseen maailmaan ihastuneena naisen kauneuteen, joka edustaa älyä.

        Kun kuningas Puranjana vietti elämänsä aistillisten nautintojen perässä, hän menettää kaiken, mitä hänellä oli, kuoleman hetkellä ja saa seuraavassa elämässä naisen kehon (koska hän oli niin voimakkisti kiintynyt vaimoonsa).

        Kun kuningas Vidarbhan tyttären aviomies, suuri brahmani Malayadvaja jättää kehonsa, hänen vaimonsa, joka edellisessä elämässä oli Puranjana...

        Sillä hetkellä sinne ilmestyy brahman, joka edustaa Paramatmaa, Ylisielua ja alkaa antaa ohjeita Vidarbhan surun murtamalle tyttärelle.

        Sillä hetkellä sinne ilmestyy brahman, joka edustaa Paramatmaa, Ylisielua ja alkaa antaa ohjeita Vidarbhan surun murtamalle tyttärelle.

        Ohjeissaan Ylisielu kuvaa Jumalan ja elävän olennon laadullisesti samankaltaista luonnetta ja viittaa yksilön sieluun ja Jumalaan kuin joutsenpariin, joka kelluu yhden sydämen järvellä.....

        Viimeisessä osassa tietäjä Narada paljastaa kuningas Puranjanan allegorisen tarinan salaisen merkityksen ja vastaa kuningas Barkhishatin kysymyksiin.

        Hän puhuu sielunvaelluksesta ja siitä, miten ihminen säilyttää kaikki halunsa, ajatuksensa ja muistinsa hienojakoisissa kehoissa, jotka eivät muutu fyysisen kehon kuoleman aikana.

        Tämä allegorinen tarina voi tietäjä Maitreyan mukaan auttaa ketä tahansa ymmärtämään, miten elävä sielu siirtyy kehosta toiseen ja minkä lakien mukaan se tapahtuu. Lisäksi tämä tarina antaa piilotettua tietoa siitä, miten ihminen voi pysäyttää syntymien ja kuolemien loputtoman kierron ikuisiksi ajoiksi.


      • Anonyymi00086
        Anonyymi00085 kirjoitti:

        Sillä hetkellä sinne ilmestyy brahman, joka edustaa Paramatmaa, Ylisielua ja alkaa antaa ohjeita Vidarbhan surun murtamalle tyttärelle.

        Ohjeissaan Ylisielu kuvaa Jumalan ja elävän olennon laadullisesti samankaltaista luonnetta ja viittaa yksilön sieluun ja Jumalaan kuin joutsenpariin, joka kelluu yhden sydämen järvellä.....

        Viimeisessä osassa tietäjä Narada paljastaa kuningas Puranjanan allegorisen tarinan salaisen merkityksen ja vastaa kuningas Barkhishatin kysymyksiin.

        Hän puhuu sielunvaelluksesta ja siitä, miten ihminen säilyttää kaikki halunsa, ajatuksensa ja muistinsa hienojakoisissa kehoissa, jotka eivät muutu fyysisen kehon kuoleman aikana.

        Tämä allegorinen tarina voi tietäjä Maitreyan mukaan auttaa ketä tahansa ymmärtämään, miten elävä sielu siirtyy kehosta toiseen ja minkä lakien mukaan se tapahtuu. Lisäksi tämä tarina antaa piilotettua tietoa siitä, miten ihminen voi pysäyttää syntymien ja kuolemien loputtoman kierron ikuisiksi ajoiksi.

        https://vedabase.io/en/library/sb/4/29/45/

        ŚB 4.29.45


        Riippumatta siitä, kuinka paljon ihminen opiskelee Vedoja, jotka sisältävät ääretöntä tietoa, tai palvoo erilaisia puolijumalia, joita Vedalaiset mantrat symbolisesti edustavat, puolijumalien palvonta ei auta ihmistä oivaltamaan kaikkivoipaa Jumaluuden Korkeinta Persoonallisuutta.


        https://vedabase.io/en/library/sb/4/29/85/

        https://vedabase.io/en/library/sb/4/28/63/
        ŚB 4.28.63


        Henkilö, joka katsoo peilikuvaansa peilistä, ajattelee, että hänen ja hänen peilikuvansa välillä ei ole eroa, kun taas toiset näkevät kaksi kehoa; vastaavasti, kun elävä olento ehdollistuu kosketuksessa materian kanssa, joka vaikuttaa ja samaan aikaan ei vaikuta häneen, hänen ja Jumalan välillä syntyy ero.

        https://vedabase.io/en/library/sb/4/28/64/

        ŚB 4.28.64

        Yhdessä nämä joutsenet asuvat siis sydämessä. Kun yksi joutsen saa ohjeet toiselta, se palaa alkuperäiseen luonnolliseen olotilaansa. Tämä tarkoittaa, että hän saa takaisin Krishna-tietoisuuden, joka oli kadonnut kiintymyksen vuoksi aineellisiin asioihin.


      • Anonyymi00087
        Anonyymi00086 kirjoitti:

        https://vedabase.io/en/library/sb/4/29/45/

        ŚB 4.29.45


        Riippumatta siitä, kuinka paljon ihminen opiskelee Vedoja, jotka sisältävät ääretöntä tietoa, tai palvoo erilaisia puolijumalia, joita Vedalaiset mantrat symbolisesti edustavat, puolijumalien palvonta ei auta ihmistä oivaltamaan kaikkivoipaa Jumaluuden Korkeinta Persoonallisuutta.


        https://vedabase.io/en/library/sb/4/29/85/

        https://vedabase.io/en/library/sb/4/28/63/
        ŚB 4.28.63


        Henkilö, joka katsoo peilikuvaansa peilistä, ajattelee, että hänen ja hänen peilikuvansa välillä ei ole eroa, kun taas toiset näkevät kaksi kehoa; vastaavasti, kun elävä olento ehdollistuu kosketuksessa materian kanssa, joka vaikuttaa ja samaan aikaan ei vaikuta häneen, hänen ja Jumalan välillä syntyy ero.

        https://vedabase.io/en/library/sb/4/28/64/

        ŚB 4.28.64

        Yhdessä nämä joutsenet asuvat siis sydämessä. Kun yksi joutsen saa ohjeet toiselta, se palaa alkuperäiseen luonnolliseen olotilaansa. Tämä tarkoittaa, että hän saa takaisin Krishna-tietoisuuden, joka oli kadonnut kiintymyksen vuoksi aineellisiin asioihin.

        https://vedabase.io/en/library/sb/4/28/64/


      • Anonyymi00088

      • Anonyymi00089
        Anonyymi00088 kirjoitti:

        Ohjeissaan Ylisielu kuvaa Jumalan ja elävän olennon laadullisesti samankaltaista luonnetta ja viittaa yksilön sieluun ja Jumalaan kuin joutsenpariin, joka kelluu yhden sydämen järvellä.....

        https://www.kuvatapetti.fi/img/gallery_images/8691211.jpg

        https://vedabase.io/en/library/sb/4/28/51/

        My dear King, one brāhmaṇa, who was an old friend of King Purañjana, came to that place and began to pacify the Queen with sweet words.

        Rakas kuningas, tuohon aikaan sinne ilmestyi brahman, kuningas Purañjanan vanha ystävä, joka alkoi lohduttaa kuningatarta hellillä sanoilla.


      • Anonyymi00090

      • Anonyymi00091
        Anonyymi00068 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen




        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.


        Toimintamme on kasvatuksellista, ja kaikki muu - sairaaloiden rakentaminen, maallinen hyväntekeväisyys ja niin edelleen - ei kuulu suoraan vastuualueeseemme.


        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


        *********************



        Et ole se, mitä näet



        Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

        Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

        Sielu (atma)

        आत्मा

        Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.

        ...
        Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

        Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

        Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.

        Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen



        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.



        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.


      • Anonyymi00092
        Anonyymi00091 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen



        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.



        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.

        Nämä selitykset ovat vakuuttavia, ne vievät kristityiltä tuulen purjeista. Kiitos!


      • Anonyymi00093
        Anonyymi00091 kirjoitti:

        "Äiti Teresa oli hyvyyden vallassa koska hän omisti koko elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiselle."

        Hän auttoi vain fyysisiä kehoja, jotka eivät ole itse eläviä olentoja. Olennon olemus ei ole pelkästään fyysinen keho. Kunnioitamme häntä, mutta se ei riitä - siis fyysisten kehojen auttaminen



        Sen tarkoituksena on auttaa juuri sitä ihmistä, sielua, joka on fyysisen kehon sisällä.



        EMME AUTA PUKUJA, AUTAMME ELÄVIÄ OLENTOJA.

        AP. Kiva, että aloitit sen ketjun, hyvää miettimistä.


      • Anonyymi00094
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        AP. Kiva, että aloitit sen ketjun, hyvää miettimistä.

        POISTETTU

        Jokainen sielu tulee tähän maailmaan kehittyäkseen. - - Suomi24 Keskustelut

        KAIKKI PALAUTETAAN.

        Teiniemme avulla.

        Kaikki on tallennettu ja jaettu, ahkerien teiniemme ansiosta sama viestiketju tullaan uudelleen laittamaan kymmenissä eri ketjuissa, joten kiitos poistamisesta, sillä silloin kaikki moninkertaistuu kymmenkertaisesti.

        Aloitetaan palauttaminejo nyt, koska toinen ketju kohta poistetaan, minä aloitan, ja teinimme jatkavat, ovat joka tapauksessa tietokoneiden ääressä jatkuvasti.


      • Anonyymi00095
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        AP. Kiva, että aloitit sen ketjun, hyvää miettimistä.

        Hyvä aloitus!


      • Anonyymi00096
        Anonyymi00095 kirjoitti:

        Hyvä aloitus!

        Niin, hyvä viestiketju ja hyvin aloitettu!


      • Anonyymi00097
        UUSI
        Anonyymi00096 kirjoitti:

        Niin, hyvä viestiketju ja hyvin aloitettu!

        *Jos haluat takoa järkeä päähäsi niin ala lukea henkisiä tai filosofisia kirjoja*
        Aivan.


      • Anonyymi00098
        UUSI
        Anonyymi00097 kirjoitti:

        *Jos haluat takoa järkeä päähäsi niin ala lukea henkisiä tai filosofisia kirjoja*
        Aivan.

        Kiitos, että otit aiheen esille, aloittaja, mielenkiintoinen keskustelu!


      • Anonyymi00100
        UUSI
        Anonyymi00098 kirjoitti:

        Kiitos, että otit aiheen esille, aloittaja, mielenkiintoinen keskustelu!

        Lisää sellaista.


    • Anonyymi00002

      Jumala, Israelin Pyhä onkin jakaantunut.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rasismia kaikkialla näkevät ovat Suomen tyhmimpiä ihmisiä

      ja monillahan kuluu myös mielialalääkkeitä, eli päässä on ongelmia. Mutta he eivät tajua kuinka paljon ja ihan todellis
      Maailman menoa
      437
      7479
    2. Ei kahta sanaa etteikö Petteri Orpo hyväksy rasismia

      Koska jatkaa hallituksessa rasistisen perussuomalaisiksi itseään kutsuvan puolueen kanssa. Se on Petteri Orpon arvomaai
      Maailman menoa
      94
      6166
    3. Nasima löi Jussille luun kurkkuun

      Nasima kertoi ettei Jussi sovi puhemieheksi, koska sallii rasismin. Mihin toimiin perussuomalaiset ryhtyvät? Kuka nouse
      Maailman menoa
      200
      6138
    4. Mitkäs nuorisoporukat ovat toisia nuoria ryöstelleet (selvää rassismia)

      No poliisi kertoo, että maahanmuuttajataustaisia ovat, ja isot porukat sillä yhden suomalaisen uhrin kimpussa on ollut j
      Maailman menoa
      208
      5662
    5. Razmyar on säälittävä - puhemiehellä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tähän "silmäkohuun"

      jonka toimittajat sai aikaan. Asia ei kuulu puhemiehelle millään lailla. Razmyar haluaa taas vaan huomiota. Mutta jos r
      Maailman menoa
      38
      4522
    6. Pitkän linjan yritysjohtaja: Suomen tapahtumat eivät ole Aasian kärkiuutinen

      Viimeaikaista kohua on käytetty sisäpoliittisena lyömäaseena, Thomas Zilliacus sanoo. – Koska asiaa kuitenkin kommentoi
      Maailman menoa
      91
      4368
    7. Suomalaisilta vaaditaan valtavasti suvaitsevaisuutta - miksi sitä ei vaadita muslimeilta

      Suomalaisilta vaaditaan kaikkea, pitää olla suvaitsevainen ja hyväksyä vieraiden tavat, rasisti ei saa olla jne. Miksi s
      Maailman menoa
      36
      3663
    8. Siviilipalvelusmies Halla-aho normalisoi rasismin perussuomalaisissa

      SMP:n tuhkille perustettu puolue ei ollut ihmisiä vastaan, vaan instituutiokriittinen. "Missä EU - siellä ongelma", oli
      Perussuomalaiset
      3
      3625
    9. Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun

      ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta
      Maailman menoa
      116
      3590
    10. Demarit ovat oikeasti törppöjä eli heikkoälyisiä

      ja todistavat sitä päivittäin täällä lapsellisilla jutuillaan. Kauheasti on hehkuttaneet kuinka demarien kannatus vaan
      Maailman menoa
      67
      3588
    Aihe