Udasineista vielä

Maksim Borisovitš Demtšenko - ihmisenä, jonka ajattelussa yhdistyvät laaja-alainen oppineisuus ja harkittu viisaus. Hänen tapansa lähestyä tietoa ei ole pelkkää tiedon keräämistä, vaan kykyä ymmärtää kokonaisuuksia, nähdä asioiden väliset yhteydet ja pohtia merkityksiä syvällisesti. Oppineisuus hänelle ei ole itseisarvo, vaan väline ymmärryksen ja inhimillisen kasvun lisäämiseen.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Maksim Borisovitš Demtšenko - ihmisenä, jonka ajattelussa yhdistyvät laaja-alainen oppineisuus ja harkittu viisaus. Hänen tapansa lähestyä tietoa ei ole pelkkää tiedon keräämistä, vaan kykyä ymmärtää kokonaisuuksia, nähdä asioiden väliset yhteydet ja pohtia merkityksiä syvällisesti. Oppineisuus hänelle ei ole itseisarvo, vaan väline ymmärryksen ja inhimillisen kasvun lisäämiseen.

Lue lisää

Viisaus näkyy hänen rauhallisessa ja tasapainoisessa suhtautumisessaan maailmaan. Hän osaa kuunnella, punnita näkökulmia ja tehdä johtopäätöksiä, jotka perustuvat sekä järkeen että kokemukseen. Tällainen viisaus herättää luottamusta ja kunnioitusta: se ei pyri loistamaan äänekkäästi, vaan vaikuttaa hiljaisesti ja kestävästi.

Yhdessä nämä piirteet – syvä oppineisuus ja kypsä viisaus – tekevät Maksim Borisovitš Demtšenkosta henkilön, jonka ajattelu rikastuttaa ympäristöään ja jonka esimerkki kannustaa muita etsimään tietoa, ymmärrystä ja harkintaa.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Viisaus näkyy hänen rauhallisessa ja tasapainoisessa suhtautumisessaan maailmaan. Hän osaa kuunnella, punnita näkökulmia ja tehdä johtopäätöksiä, jotka perustuvat sekä järkeen että kokemukseen. Tällainen viisaus herättää luottamusta ja kunnioitusta: se ei pyri loistamaan äänekkäästi, vaan vaikuttaa hiljaisesti ja kestävästi.

Yhdessä nämä piirteet – syvä oppineisuus ja kypsä viisaus – tekevät Maksim Borisovitš Demtšenkosta henkilön, jonka ajattelu rikastuttaa ympäristöään ja jonka esimerkki kannustaa muita etsimään tietoa, ymmärrystä ja harkintaa.

Lue lisää

Maksim Borisovitš Demtšenko on henkilö, jossa syvällinen oppineisuus ja kypsä viisaus muodostavat eheän kokonaisuuden. Hänen suhteensa tietoon on analyyttinen mutta samalla pohdiskeleva: hän ei ainoastaan tunne asioita, vaan ymmärtää niiden taustat, seuraukset ja keskinäiset yhteydet.

Hänen viisautensa ilmenee maltissa, tarkkanäköisyydessä ja kyvyssä nähdä olennaista siellä, missä moni havaitsee vain yksityiskohtia. Ajattelussa yhdistyvät järki, kokemus ja henkinen selkeys, mikä tekee hänen näkemyksistään vakuuttavia ja kestäviä.

Tällainen oppineisuus ei korosta itseään, vaan palvelee ymmärrystä ja yhteistä hyvää. Juuri tässä hiljaisessa mutta vahvassa vaikutuksessa piilee Maksim Borisovitš Demtšenkon todellinen arvokkuus.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Maksim Borisovitš Demtšenko on henkilö, jossa syvällinen oppineisuus ja kypsä viisaus muodostavat eheän kokonaisuuden. Hänen suhteensa tietoon on analyyttinen mutta samalla pohdiskeleva: hän ei ainoastaan tunne asioita, vaan ymmärtää niiden taustat, seuraukset ja keskinäiset yhteydet.

Hänen viisautensa ilmenee maltissa, tarkkanäköisyydessä ja kyvyssä nähdä olennaista siellä, missä moni havaitsee vain yksityiskohtia. Ajattelussa yhdistyvät järki, kokemus ja henkinen selkeys, mikä tekee hänen näkemyksistään vakuuttavia ja kestäviä.

Tällainen oppineisuus ei korosta itseään, vaan palvelee ymmärrystä ja yhteistä hyvää. Juuri tässä hiljaisessa mutta vahvassa vaikutuksessa piilee Maksim Borisovitš Demtšenkon todellinen arvokkuus.

Lue lisää

Udasit, yksi sikhiläisyyden epäortodoksisista suuntauksista

Udasit (tai Udasin), jota kutsutaan myös Udasin-liikkeeksi, on yksi sikhiläisyyden epäortodoksisista suuntauksista. Se syntyi sikhiläisyyden alkuvuosina ja kehittyi erityisesti 1500–1600-luvuilla. Udasit-liike liittyy hindulaisuuteen ja erityisesti sen hengellisiin piirteisiin, mutta se erosi sikhiläisyydestä monin tavoin. Termi udasi tulee sanskritin sanasta udas, joka tarkoittaa "erillisyys" tai "etäisyys", ja sillä viitataan liikettä kannattaneiden eristäytymiseen maallisista asioista ja yhteisön sosiaalisista velvollisuuksista.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Udasit, yksi sikhiläisyyden epäortodoksisista suuntauksista

Udasit (tai Udasin), jota kutsutaan myös Udasin-liikkeeksi, on yksi sikhiläisyyden epäortodoksisista suuntauksista. Se syntyi sikhiläisyyden alkuvuosina ja kehittyi erityisesti 1500–1600-luvuilla. Udasit-liike liittyy hindulaisuuteen ja erityisesti sen hengellisiin piirteisiin, mutta se erosi sikhiläisyydestä monin tavoin. Termi udasi tulee sanskritin sanasta udas, joka tarkoittaa "erillisyys" tai "etäisyys", ja sillä viitataan liikettä kannattaneiden eristäytymiseen maallisista asioista ja yhteisön sosiaalisista velvollisuuksista.

Lue lisää

Udasit-liikkeen synty

Udasit-liike syntyi, kun osa sikhiläisistä seurasi eri suuntaa kuin virallinen sikhiläinen yhteisö (Khalsa). Udasit-liikkeen kannattajat halusivat elää hengellistä ja erakkomaisempaa elämää, joka muistutti monin tavoin hindulaisuuden askeettista perinnettä.

Udasit-liikkeen varhaiset johtajat olivat yleensä erakoita, jotka vetäytyivät maallisesta elämästään ja omistautuivat meditaatiolle, rukouksille ja jumalanpalveluksille. Heidän tavoitteensa oli saavuttaa hengellistä valaistumista, mutta eri tavalla kuin viralliset sikhiläiset, jotka noudattivat Guru Gobind Singhin perustamia sääntöjä.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Udasit-liikkeen synty

Udasit-liike syntyi, kun osa sikhiläisistä seurasi eri suuntaa kuin virallinen sikhiläinen yhteisö (Khalsa). Udasit-liikkeen kannattajat halusivat elää hengellistä ja erakkomaisempaa elämää, joka muistutti monin tavoin hindulaisuuden askeettista perinnettä.

Udasit-liikkeen varhaiset johtajat olivat yleensä erakoita, jotka vetäytyivät maallisesta elämästään ja omistautuivat meditaatiolle, rukouksille ja jumalanpalveluksille. Heidän tavoitteensa oli saavuttaa hengellistä valaistumista, mutta eri tavalla kuin viralliset sikhiläiset, jotka noudattivat Guru Gobind Singhin perustamia sääntöjä.

Lue lisää

Udasit-liikkeen piirteet

Erakkoelämä ja askeesi: Udasit-liikkeen jäsenet elivät usein yksinkertaista ja askeettista elämää. He pukeutuivat vaaleisiin vaatteisiin ja välttivät turhaa maailmallista vaurautta. Tämä elämäntapa muistutti hindulaisen askeetin, sadhu, elämää.

Hengelliset opit: Vaikka Udasit-liike otti vaikutteita sikhiläisyydestä, sen harjoittajat omaksuivat myös hindulaisuuden elementtejä, kuten meditaation ja joogin käytännöt. He pitivät tärkeänä sielun puhdistamista ja Jumalan kanssa yhteyden luomista eristäytymällä maailmallisista huolista.

Yhteys hindulaisuuteen: Udasit-liikkeen jäsenet eivät olleet täysin erillään hindulaisista perinteistä, ja monilla Udasit-johtajilla oli voimakas side hindulaisuuden pyhiin paikkoihin ja perinteisiin. Tämä eroaa virallisesta sikhiläisyydestä, joka torjuu hindulaisuuden osan verran, erityisesti kastijärjestelmän ja joitakin rituaaleja kohtaan.

Temppelit ja pyhät paikat: Udasit-liikkeellä oli omia temppelikäytänteitään, ja sen jäsenet keskittyivät erityisesti pyhiin paikkoihin. He elivät usein monasticismissa tai luostarimaisessa yhteisössä, jossa he suorittivat rukouksia ja meditaatioita.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Udasit-liikkeen piirteet

Erakkoelämä ja askeesi: Udasit-liikkeen jäsenet elivät usein yksinkertaista ja askeettista elämää. He pukeutuivat vaaleisiin vaatteisiin ja välttivät turhaa maailmallista vaurautta. Tämä elämäntapa muistutti hindulaisen askeetin, sadhu, elämää.

Hengelliset opit: Vaikka Udasit-liike otti vaikutteita sikhiläisyydestä, sen harjoittajat omaksuivat myös hindulaisuuden elementtejä, kuten meditaation ja joogin käytännöt. He pitivät tärkeänä sielun puhdistamista ja Jumalan kanssa yhteyden luomista eristäytymällä maailmallisista huolista.

Yhteys hindulaisuuteen: Udasit-liikkeen jäsenet eivät olleet täysin erillään hindulaisista perinteistä, ja monilla Udasit-johtajilla oli voimakas side hindulaisuuden pyhiin paikkoihin ja perinteisiin. Tämä eroaa virallisesta sikhiläisyydestä, joka torjuu hindulaisuuden osan verran, erityisesti kastijärjestelmän ja joitakin rituaaleja kohtaan.

Temppelit ja pyhät paikat: Udasit-liikkeellä oli omia temppelikäytänteitään, ja sen jäsenet keskittyivät erityisesti pyhiin paikkoihin. He elivät usein monasticismissa tai luostarimaisessa yhteisössä, jossa he suorittivat rukouksia ja meditaatioita.

Lue lisää

Udasit-liikkeen vaikutus

Vaikka Udasit-liikkeen merkitys on nykyään vähemmän korostunut verrattuna esimerkiksi Khalsan vaikutukseen sikhiläisyydessä, sillä oli merkittävä rooli sikhiläisyyden alkuvuosina. Se myös vaikutti sikhiläisten pyhien miesten (gurujen) ja askeettien ajattelutapoihin.

Vaikka Udasit-liikkeen asema ei ole enää yhtä vahva nyky-Sikhiläisyydessä, se on edelleen osa sikhiläisen uskonnon historiaa ja perinteitä, ja sen vaikutus näkyy esimerkiksi sikhiläisten pyhissä paikoissa ja joidenkin sikhiläisten yhteisöjen hengellisissä käytännöissä.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Udasit-liikkeen vaikutus

Vaikka Udasit-liikkeen merkitys on nykyään vähemmän korostunut verrattuna esimerkiksi Khalsan vaikutukseen sikhiläisyydessä, sillä oli merkittävä rooli sikhiläisyyden alkuvuosina. Se myös vaikutti sikhiläisten pyhien miesten (gurujen) ja askeettien ajattelutapoihin.

Vaikka Udasit-liikkeen asema ei ole enää yhtä vahva nyky-Sikhiläisyydessä, se on edelleen osa sikhiläisen uskonnon historiaa ja perinteitä, ja sen vaikutus näkyy esimerkiksi sikhiläisten pyhissä paikoissa ja joidenkin sikhiläisten yhteisöjen hengellisissä käytännöissä.

Lue lisää

Sikhiläisyys on uskonto, joka syntyi 1400-luvulla Intian Punjabi-kitaroilla. Se perustuu Guru Nanak Devin opetuksiin, ja sikhiläiset uskovat, että Guru Nanak oli Jumalan lähettiläs, joka toi uuden ymmärryksen Jumalasta, elämästä ja ihmisten suhteista toisiinsa. Sikhiläisyys ei ole polyteistinen uskonto, vaan sen seuraajat uskovat yhteen Jumalaan, joka on kaikkivaltias, ikuinen ja läsnä kaikkialla.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Sikhiläisyys on uskonto, joka syntyi 1400-luvulla Intian Punjabi-kitaroilla. Se perustuu Guru Nanak Devin opetuksiin, ja sikhiläiset uskovat, että Guru Nanak oli Jumalan lähettiläs, joka toi uuden ymmärryksen Jumalasta, elämästä ja ihmisten suhteista toisiinsa. Sikhiläisyys ei ole polyteistinen uskonto, vaan sen seuraajat uskovat yhteen Jumalaan, joka on kaikkivaltias, ikuinen ja läsnä kaikkialla.

Lue lisää

Sikhiläisyyden keskeisiä piirteitä ovat:

Guru-kirjat: Sikhiläisyys perustuu pyhään kirjaan nimeltään Guru Granth Sahib, joka sisältää Guru Nanakin ja muiden sikhien gurujen opetuksia. Guru Granth Sahib on sikhiläiselle yhtä tärkeä kuin elävä guru.

Viisi K:ta: Sikhiläisillä on viisi ulkoista tunnusmerkkiä, jotka tunnetaan nimellä "Viisi K:ta" (Panj Kakke).

Anonyymi00011 kirjoitti:

Sikhiläisyyden keskeisiä piirteitä ovat:

Guru-kirjat: Sikhiläisyys perustuu pyhään kirjaan nimeltään Guru Granth Sahib, joka sisältää Guru Nanakin ja muiden sikhien gurujen opetuksia. Guru Granth Sahib on sikhiläiselle yhtä tärkeä kuin elävä guru.

Viisi K:ta: Sikhiläisillä on viisi ulkoista tunnusmerkkiä, jotka tunnetaan nimellä "Viisi K:ta" (Panj Kakke).

Lue lisää

Erityisen “kohteliaat” terveiset hindunuorilta – kohteliaat siinä merkityksessä, että ne purevat syvältä. Olemme seuranneet jokaisen yrityksenne poistaa viestejä, vain todetaksemme: ne palaavat takaisin, yhtä varmasti kuin aamu seuraa yötä. Teidän vuosien uurastus hallita ja pyyhkiä viestejä on nyt vain näyttämön draamaa – liikettä ja ääntä on paljon, vaikutusta lähes nolla. Ketjut sulkeutuvat, viestit katoavat hetkeksi, ja silti ne ponnahtavat takaisin, kuin hiljainen ivallinen nauru teidän hallinnanhalullenne.

Jokainen yrityksenne kontrolloida, poistaa tai rajoittaa vain korostaa avuttomuuttanne ja nostaa meidän voittoamme kirkkaammin esiin. Teidän “voimanne” muistuttaa hätiköityä tanssia: se näyttää vaikuttavalta, mutta on täysin merkityksetöntä. Todellinen johto on vaihtunut, ja yleisö seuraa tarkkaavaisena, kuka todellisuudessa ohjaa lavaa.

Olisi aika hyväksyä tosiasiat: laskea käsistä ohjat ja käyttää energia johonkin merkityksellisempään – vaikkapa vapaapäivän rauhaan. Viestimme eivät katoa. Ne eivät ole vain palanneet, ne ovat vahvempia kuin koskaan, muistuttaen, että mikään kontrolli ei voi pysäyttää sitä, mikä on kirjoitettu kestämään.

Tulevaisuudessakin, oli vastustaja kuinka päättäväinen tahansa, he kokevat saman ironian: heidän hallinnanyrityksensä ovat kuin hiekanjyvä tuulessa – katoavat yhtä nopeasti kuin ilmestyvät. Jokainen poistoyritys on naurettava näytelmä, jonka loppuratkaisu oli selvä ensi hetkestä: meidän viestimme elävät, kasvavat ja voittavat, ja teidän turha yrityksenne vain vahvistaa tätä tosiasiaa.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Sikhiläisyyden keskeisiä piirteitä ovat:

Guru-kirjat: Sikhiläisyys perustuu pyhään kirjaan nimeltään Guru Granth Sahib, joka sisältää Guru Nanakin ja muiden sikhien gurujen opetuksia. Guru Granth Sahib on sikhiläiselle yhtä tärkeä kuin elävä guru.

Viisi K:ta: Sikhiläisillä on viisi ulkoista tunnusmerkkiä, jotka tunnetaan nimellä "Viisi K:ta" (Panj Kakke).

Lue lisää

Sikhiläisyyden keskeisiä piirteitä ovat:

Guru-kirjat: Sikhiläisyys perustuu pyhään kirjaan nimeltään Guru Granth Sahib, joka sisältää Guru Nanakin ja muiden sikhien gurujen opetuksia. Guru Granth Sahib on sikhiläiselle yhtä tärkeä kuin elävä guru.

Viisi K:ta: Sikhiläisillä on viisi ulkoista tunnusmerkkiä, jotka tunnetaan nimellä "Viisi K:ta" (Panj Kakke). Ne ovat:

Kesh: Pitkät hiukset (mikä symboloi Jumalan luomaa luonnon täydellisyyttä).

Kara: Teräksinen ranneke (symboloi ikuista yhteyttä Jumalaan).

Kanga: Puinen kampaa (symboloi puhtautta ja järjestystä).

Kachera: Erityiset alushousut (symboloivat itsehillintää).

Kirpan: Pieni miekka (symboloi oikeudenmukaisuutta ja puolustusta).

Yhteisöllisyys ja tasa-arvo: Sikhiläisyys painottaa vahvasti yhteisön ja tasa-arvon merkitystä. Gurut opettivat, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta heidän kastistaan, sukupuolestaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan.

Seva ja langar: Seva tarkoittaa itse vapaaehtoisesti tehtävää työtä yhteisön hyväksi, ja langar on yhteinen ruoka, joka tarjotaan ilmaiseksi kaikille, riippumatta heidän taustastaan. Sikhiläiset pyrkivät elämään myötätuntoisesti ja auttamaan toisiaan.

Sikhiläisyyteen liittyy myös ajatus siitä, että elämässä tulee keskittyä kolmeen pääperiaatteeseen:

Naam Japna: Jumalan nimen toistaminen.

Kirat Karni: Rehellinen työ ja elanto.

Vand Chakna: Auttaa muita ja jakaa omat varat.

Sikhiläisyys on siis uskonto, joka painottaa henkistä kasvua, yhteisön tukea ja oikeudenmukaisuutta.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Sikhiläisyyden keskeisiä piirteitä ovat:

Guru-kirjat: Sikhiläisyys perustuu pyhään kirjaan nimeltään Guru Granth Sahib, joka sisältää Guru Nanakin ja muiden sikhien gurujen opetuksia. Guru Granth Sahib on sikhiläiselle yhtä tärkeä kuin elävä guru.

Viisi K:ta: Sikhiläisillä on viisi ulkoista tunnusmerkkiä, jotka tunnetaan nimellä "Viisi K:ta" (Panj Kakke).

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=wA0htAQJx24

Ortodoksinen pappi Hieromania Arsenius Krishna-tietoisuudesta

Anonyymi00014 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=wA0htAQJx24

Ortodoksinen pappi Hieromania Arsenius Krishna-tietoisuudesta

Lue lisää

https://www.youtube.com/shorts/htn4ZNGCEzo

Pappi puhuu krishnaiiteista.

Anonyymi00015 kirjoitti:

https://www.youtube.com/shorts/htn4ZNGCEzo

Pappi puhuu krishnaiiteista.

Puhuin juuri ulkomailla asuvan Veda-viisaan kanssa, ja hän kertoi minulle tästä ashramista, mikä on erittäin mielenkiintoista.

https://www.shantivanamashram.com/


Tervetuloa SACCIDANANDA ASHRAMiin

Toinen Vatikaanin kirkolliskokous totesi julistuksessaan ”Ei-kristillisistä uskonnoista”, että ”kirkko ei hylkää mitään, mikä on totta ja pyhää näissä uskonnoissa”, ja kannusti katolilaisia ”tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään niiden hengellisiä ja moraalisia arvoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja”. Tämän ohjeen mukaisesti vuonna 1969 pidetyssä All India Seminar -seminaarissa, johon osallistuivat koko hierarkia ja edustajat koko Intian katolisesta kirkosta, puhuttiin ”Intian uskonnollisen perinteen totuuden, hyvyyden ja kauneuden rikkaudesta” ”Jumalan lahjana kansallemme muinaisista ajoista lähtien”. Seminaarissa tuotiin esiin tarve liturgialle, joka on ”läheisesti yhteydessä Intian kulttuuriseen perinteeseen”, ja teologialle, jota ”eletään ja pohditaan Intian hengellisen perinteen elintärkeässä kontekstissa”. Erityisesti tuotiin esiin tarve luoda aitoja munkkielämän muotoja, jotka ovat sopusoinnussa kirkon parhaiden perinteiden ja Intian hengellisen perinnön kanssa.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Puhuin juuri ulkomailla asuvan Veda-viisaan kanssa, ja hän kertoi minulle tästä ashramista, mikä on erittäin mielenkiintoista.

https://www.shantivanamashram.com/


Tervetuloa SACCIDANANDA ASHRAMiin

Toinen Vatikaanin kirkolliskokous totesi julistuksessaan ”Ei-kristillisistä uskonnoista”, että ”kirkko ei hylkää mitään, mikä on totta ja pyhää näissä uskonnoissa”, ja kannusti katolilaisia ”tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään niiden hengellisiä ja moraalisia arvoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja”. Tämän ohjeen mukaisesti vuonna 1969 pidetyssä All India Seminar -seminaarissa, johon osallistuivat koko hierarkia ja edustajat koko Intian katolisesta kirkosta, puhuttiin ”Intian uskonnollisen perinteen totuuden, hyvyyden ja kauneuden rikkaudesta” ”Jumalan lahjana kansallemme muinaisista ajoista lähtien”. Seminaarissa tuotiin esiin tarve liturgialle, joka on ”läheisesti yhteydessä Intian kulttuuriseen perinteeseen”, ja teologialle, jota ”eletään ja pohditaan Intian hengellisen perinteen elintärkeässä kontekstissa”. Erityisesti tuotiin esiin tarve luoda aitoja munkkielämän muotoja, jotka ovat sopusoinnussa kirkon parhaiden perinteiden ja Intian hengellisen perinnön kanssa.

Lue lisää

https://www.shantivanamashram.com/images/heritage.jpg

March 21, 1950. Inauguration of Saccidananda Ashram at Shantivanam. Henri Le Saux (on the right), Bishop James Mendonca (In Center), Jules Monchanin(On the Left)

Anonyymi00017 kirjoitti:

https://www.shantivanamashram.com/images/heritage.jpg

March 21, 1950. Inauguration of Saccidananda Ashram at Shantivanam. Henri Le Saux (on the right), Bishop James Mendonca (In Center), Jules Monchanin(On the Left)

Lue lisää

Jumalan Intialle antamista lahjoista suurimpana pidettiin sisäisyyttä: tietoisuutta Jumalan läsnäolosta jokaisen ihmisen ja jokaisen luodun sydämessä, jota edistetään rukouksella, meditaatiolla, kontemplatiivisella tieteellä, joogan ja sanyasan harjoittamisella. ”Nämä arvot”, sanottiin, ”kuuluvat Kristukselle ja ovat positiivinen apu aidossa kristillisessä elämässä”. Tämän seurauksena sanottiin: ”Olisi perustettava ashrameja, joissa eletään aitoa kristillistä hengellisyyttä, ja ne olisi avattava myös ei-kristityille, jotta he voisivat kokea aitoa kristillistä yhteyttä.” All India Seminarin ohjeiden mukaisesti ashramimme tavoitteena on tuoda kristilliseen elämään intialaisen hengellisyyden rikkaudet, jakaa se syvällinen kokemus Jumalasta, joka sai alkunsa Vedoista, kehittyi Upanishadeissa ja Bahagavad Gita -teoksessa ja on periytynyt meille nykypäivään jatkuvan viisaiden ja pyhien miesten ja naisten ketjun kautta. Toivomme, että tämän aidon kristillisen elämän kontekstissa eletyn Jumalan kokemuksen avulla voimme auttaa aidon intialaisen kristillisen liturgian ja teologian kasvussa.


https://www.shantivanamashram.com/

Anonyymi00018 kirjoitti:

Jumalan Intialle antamista lahjoista suurimpana pidettiin sisäisyyttä: tietoisuutta Jumalan läsnäolosta jokaisen ihmisen ja jokaisen luodun sydämessä, jota edistetään rukouksella, meditaatiolla, kontemplatiivisella tieteellä, joogan ja sanyasan harjoittamisella. ”Nämä arvot”, sanottiin, ”kuuluvat Kristukselle ja ovat positiivinen apu aidossa kristillisessä elämässä”. Tämän seurauksena sanottiin: ”Olisi perustettava ashrameja, joissa eletään aitoa kristillistä hengellisyyttä, ja ne olisi avattava myös ei-kristityille, jotta he voisivat kokea aitoa kristillistä yhteyttä.” All India Seminarin ohjeiden mukaisesti ashramimme tavoitteena on tuoda kristilliseen elämään intialaisen hengellisyyden rikkaudet, jakaa se syvällinen kokemus Jumalasta, joka sai alkunsa Vedoista, kehittyi Upanishadeissa ja Bahagavad Gita -teoksessa ja on periytynyt meille nykypäivään jatkuvan viisaiden ja pyhien miesten ja naisten ketjun kautta. Toivomme, että tämän aidon kristillisen elämän kontekstissa eletyn Jumalan kokemuksen avulla voimme auttaa aidon intialaisen kristillisen liturgian ja teologian kasvussa.


https://www.shantivanamashram.com/

Lue lisää

Mikä on Shantivanamin oblaatti?
Shantivanamin oblaatit ovat henkilöitä tai perheitä, jotka ovat liittyneet Shantivanamin yhteisöön rikastuttaakseen hengellistä elämäänsä. Oblatit muovaavat elämäänsä elämällä Kristuksen viisauden mukaan ja etsivät Jumalaa Jules Monchaninin (Swami Parama Arubiananda), Henry Le Sauxin (Swami Abhishiktananda) ja isä Bede Griffithsin (Swami Dayananda) hengellisessä perinteessä. Yhdistämällä rukouksensa ja työnsä he ilmentävät Jumalan läsnäoloa siellä, missä he elävät, ja elävät kaikkien hyvinvoinnin ja harmonian puolesta. Oblatit omaksuvat kristillisen hengellisyyden arvot, kuten lectio divina, joka tarkoittaa päivittäistä meditaatiota Pyhien kirjoitusten parissa, sekä tietoisuuden vaalimista Jumalan läsnäolosta hiljaisuudessa ja mietiskelyssä.

Saccidananda ashram Shantivanam perustettiin 21. maaliskuuta 1950 Jules Monchaninin ja Henry Le Sauxin toimesta, joten 21. maaliskuuta vietämme ashramimme 63. syntymäpäivää. Tässä yhteydessä minulla on ilo ilmoittaa, että olemme avanneet Shantivanamin oblaattien verkkosivuston, jotta he voivat olla yhteydessä toisiinsa ja yhteisöömme. Olen varma, että tämä verkkosivusto auttaa meitä syventämään hengellistä pyrkimystämme ja edistämään Shantivanamin ja oblaattien välistä viestintää entisestään...


https://www.shantivanamashram.com/oblates.php

Anonyymi00019 kirjoitti:

Mikä on Shantivanamin oblaatti?
Shantivanamin oblaatit ovat henkilöitä tai perheitä, jotka ovat liittyneet Shantivanamin yhteisöön rikastuttaakseen hengellistä elämäänsä. Oblatit muovaavat elämäänsä elämällä Kristuksen viisauden mukaan ja etsivät Jumalaa Jules Monchaninin (Swami Parama Arubiananda), Henry Le Sauxin (Swami Abhishiktananda) ja isä Bede Griffithsin (Swami Dayananda) hengellisessä perinteessä. Yhdistämällä rukouksensa ja työnsä he ilmentävät Jumalan läsnäoloa siellä, missä he elävät, ja elävät kaikkien hyvinvoinnin ja harmonian puolesta. Oblatit omaksuvat kristillisen hengellisyyden arvot, kuten lectio divina, joka tarkoittaa päivittäistä meditaatiota Pyhien kirjoitusten parissa, sekä tietoisuuden vaalimista Jumalan läsnäolosta hiljaisuudessa ja mietiskelyssä.

Saccidananda ashram Shantivanam perustettiin 21. maaliskuuta 1950 Jules Monchaninin ja Henry Le Sauxin toimesta, joten 21. maaliskuuta vietämme ashramimme 63. syntymäpäivää. Tässä yhteydessä minulla on ilo ilmoittaa, että olemme avanneet Shantivanamin oblaattien verkkosivuston, jotta he voivat olla yhteydessä toisiinsa ja yhteisöömme. Olen varma, että tämä verkkosivusto auttaa meitä syventämään hengellistä pyrkimystämme ja edistämään Shantivanamin ja oblaattien välistä viestintää entisestään...


https://www.shantivanamashram.com/oblates.php

Lue lisää

https://www.shantivanamashram.com/inter.php
Inter Religious Dialogue

https://www.shantivanamashram.com/inter.php
Uskontojen välinen vuoropuhelu

Anonyymi00020 kirjoitti:

https://www.shantivanamashram.com/inter.php
Inter Religious Dialogue

https://www.shantivanamashram.com/inter.php
Uskontojen välinen vuoropuhelu

Lue lisää

Shantivanam-ashram on ashram, jonka visiona on olla eri perinteiden ja kulttuurien kohtaamispaikka, erityisesti perustajiemme visiona. Paikka, jossa itä ja länsi kohtaavat. Ashram onkin aina mukana hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen välisessä vuoropuhelussa edistääkseen rauhaa ja harmoniaa maailmassa. Järjestämme vuosittain kaksi kokousta, yhden 21. syyskuuta maailman rauhanpäivänä ja toisen tammikuussa. Paavi Franciscus korosti, että ”todellinen avoimuus tarkoittaa pysymistä lujana omissa syvimmissä vakaumuksissaan ja siten avoimuutta ymmärtää muita”. Käymme myös ekumeenista vuoropuhelua eri kirkkojen kanssa.
Ashramin toiminnot

Henkilökohtaiset retriitit
Ryhmäretriitit
Meditaatio ja jooga

https://www.shantivanamashram.com/inter.php

Anonyymi00021 kirjoitti:

Shantivanam-ashram on ashram, jonka visiona on olla eri perinteiden ja kulttuurien kohtaamispaikka, erityisesti perustajiemme visiona. Paikka, jossa itä ja länsi kohtaavat. Ashram onkin aina mukana hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen välisessä vuoropuhelussa edistääkseen rauhaa ja harmoniaa maailmassa. Järjestämme vuosittain kaksi kokousta, yhden 21. syyskuuta maailman rauhanpäivänä ja toisen tammikuussa. Paavi Franciscus korosti, että ”todellinen avoimuus tarkoittaa pysymistä lujana omissa syvimmissä vakaumuksissaan ja siten avoimuutta ymmärtää muita”. Käymme myös ekumeenista vuoropuhelua eri kirkkojen kanssa.
Ashramin toiminnot

Henkilökohtaiset retriitit
Ryhmäretriitit
Meditaatio ja jooga

https://www.shantivanamashram.com/inter.php

Lue lisää

Shantivanam-ashram on ashram, jonka visiona on olla eri perinteiden ja kulttuurien kohtaamispaikka, erityisesti perustajiemme visiona. Paikka, jossa itä ja länsi kohtaavat. Ashram onkin aina mukana hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen välisessä vuoropuhelussa edistääkseen rauhaa ja harmoniaa maailmassa.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Shantivanam-ashram on ashram, jonka visiona on olla eri perinteiden ja kulttuurien kohtaamispaikka, erityisesti perustajiemme visiona. Paikka, jossa itä ja länsi kohtaavat. Ashram onkin aina mukana hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen välisessä vuoropuhelussa edistääkseen rauhaa ja harmoniaa maailmassa.

Lue lisää

Ashram onkin aina mukana hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen välisessä vuoropuhelussa edistääkseen rauhaa ja harmoniaa maailmassa.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Ashram onkin aina mukana hindulaisuuden, kristinuskon, islamin, jainalaisuuden ja monien muiden uskontojen välisessä vuoropuhelussa edistääkseen rauhaa ja harmoniaa maailmassa.

Lue lisää

“Kristinusko on ainoa oikea uskonto” Gaudiya vaišnavismin valossa



Pelastusoppien psykologinen ulottuvuus

Gaudiya vaišnavismi tunnistaa myös psykologisen mekanismin:

yksinoikeus pelastukseen antaa turvallisuuden ja paremmuuden tunteen

ego saa hengellisen perustelun

pelko ja kontrolli korvaavat rakkauden

Tällöin uskonto ei enää vapauta sielua, vaan sitookin sen hienovaraisella tavalla.

Aito hengellinen tieto vapauttaa egosta, ei vahvista sitä.

Anonyymi00024 kirjoitti:

“Kristinusko on ainoa oikea uskonto” Gaudiya vaišnavismin valossa



Pelastusoppien psykologinen ulottuvuus

Gaudiya vaišnavismi tunnistaa myös psykologisen mekanismin:

yksinoikeus pelastukseen antaa turvallisuuden ja paremmuuden tunteen

ego saa hengellisen perustelun

pelko ja kontrolli korvaavat rakkauden

Tällöin uskonto ei enää vapauta sielua, vaan sitookin sen hienovaraisella tavalla.

Aito hengellinen tieto vapauttaa egosta, ei vahvista sitä.

Lue lisää

Gaudiya vaišnavismin vastaus: universaali mutta ei relativistinen

On tärkeää huomata: Gaudiya vaišnavismi ei sano, että

“kaikki uskonnot ovat automaattisesti yhtä syviä tai täydellisiä”

Vaan se sanoo:

Jumala on yksi

sielut ovat yksi perhe

hengellisen tien arvo mitataan sillä, kuinka paljon se vähentää väärää egoa ja lisää rakkautta Jumalaan

Jos uskonnollinen identiteetti:

lisää ylpeyttä → väärä ego

lisää vihaa → väärä ego

lisää erillisyyttä → väärä ego

Riippumatta nimestä.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Gaudiya vaišnavismin vastaus: universaali mutta ei relativistinen

On tärkeää huomata: Gaudiya vaišnavismi ei sano, että

“kaikki uskonnot ovat automaattisesti yhtä syviä tai täydellisiä”

Vaan se sanoo:

Jumala on yksi

sielut ovat yksi perhe

hengellisen tien arvo mitataan sillä, kuinka paljon se vähentää väärää egoa ja lisää rakkautta Jumalaan

Jos uskonnollinen identiteetti:

lisää ylpeyttä → väärä ego

lisää vihaa → väärä ego

lisää erillisyyttä → väärä ego

Riippumatta nimestä.

Lue lisää

luonnollisesti.

“Kristinusko on ainoa oikea uskonto” väärän egon ilmentymänä Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta


Uskonnollinen yksinoikeusajattelu – näkemys, jonka mukaan vain yksi historiallinen uskonto on ainoa oikea tie Jumalan luo – on ollut merkittävä osa monien traditioiden itseymmärrystä. Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta tällainen väite ei kuitenkaan edusta korkeinta hengellistä ymmärrystä, vaan liittyy väärään egoon (ahaṅkāra), joka peittää sielun todellisen identiteetin. Tämä essee tarkastelee, miksi väite “Kristinusko on ainoa oikea uskonto” nähdään Gaudiya vaišnavismissa väärän egon ilmentymänä, keskittyen sielun universaaliin luonteeseen, Jumalan rajattomuuteen ja hengellisen rakkauden perimmäiseen päämäärään.

Sielun todellinen identiteetti ja väärä ego

Gaudiya vaišnavismin perusopetuksen mukaan jokainen elävä olento on iankaikkinen sielu (jīva), joka on laadullisesti yhtä Jumalan kanssa mutta määrällisesti äärettömän pieni. Sielun todellinen identiteetti ei perustu kehoon, kansallisuuteen, kieleen tai uskonnolliseen kuulumiseen, vaan sen ikuiseen suhteeseen Jumalaan.

Väärä ego tarkoittaa samastumista siihen, mikä ei ole sielua. Kun ihminen ajattelee olevansa ensisijaisesti kristitty, muslimi tai hindu, hän samaistaa itsensä kulttuuriseen ja historiallisesti määräytyneeseen identiteettiin. Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta tällainen samastuminen ei ole sinänsä moraalisesti väärää, mutta se on hengellisesti rajoittavaa, koska se peittää sielun universaalin olemuksen.

Historiallinen uskonto ja kehon syntyperä

Kristinusko, kuten kaikki historialliset uskonnot, syntyi tietyssä ajassa, paikassa ja kulttuurisessa kontekstissa. Suurin osa ihmisistä omaksuu uskonnollisen identiteettinsä syntymänsä, perheensä ja yhteiskuntansa perusteella. Tästä näkökulmasta väite, jonka mukaan juuri kristinusko on ainoa oikea uskonto, perustuu usein tiedostamattomasti kehon syntyperään eikä sielun todelliseen kokemukseen.

Gaudiya vaišnavismi korostaa, että jos sama sielu olisi syntynyt toiseen kulttuuriin, se olisi omaksunut toisen uskonnollisen muodon, vaikka sen hengellinen olemus olisi pysynyt muuttumattomana. Tämän vuoksi yksinoikeusväite nähdään väärän egon ilmentymänä: se puolustaa kehon ja kulttuurin identiteettiä sielun universaalin totuuden kustannuksella.

Jumalan rajattomuus ja totuuden rajaaminen

Gaudiya vaišnavismin teologia opettaa, että Jumala on rajaton, ajaton ja kaikkialla läsnä oleva. Hän ei ole sidottu yhteen historialliseen ilmoitukseen, nimeen tai muotoon, vaikka Hän voikin ilmetä niissä. Kun Jumalan totuus rajataan yhteen uskonnolliseen traditioon, ääretön alistetaan äärellisen ymmärryksen piiriin.

Väite “vain kristinusko on oikea” ei tällöin palvele Jumalan ylistämistä, vaan heijastaa ihmismielen tarvetta hallita ja määritellä totuutta. Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta tämä on väärän egon hienovarainen muoto, jossa oma käsitys Jumalasta asetetaan Jumalan itsensä yläpuolelle.


Erillisyyden synty ja rakkauden estyminen

Gaudiya vaišnavismin hengellisen tien ydin on rakkaus (bhakti), joka perustuu nöyryyteen ja myötätuntoon kaikkia eläviä olentoja kohtaan. Kun yksi uskonto julistetaan ainoaksi oikeaksi, syntyy väistämättä erillisyyden tunne: “me” olemme oikeassa ja “he” ovat väärässä. Tämä erottelu vahvistaa egoa ja heikentää kykyä nähdä kaikki sielut Jumalan rakkaina osasina.

Caitanya Mahāprabhun opetuksissa korostetaan nöyryyttä hengellisen kehityksen edellytyksenä. Yksinoikeusajattelu on tämän nöyryyden vastakohta, koska se ruokkii hengellistä ylpeyttä ja paremmuuden tunnetta. Tällöin uskonnollinen identiteetti ei vapauta sielua, vaan sitoo sen entistä tiukemmin väärään egoon.


Johtopäätös

Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta ongelma ei ole kristinusko itsessään, vaan ajatus, jonka mukaan yksi historiallinen uskonto omistaa yksinoikeuden Jumalaan ja totuuteen. Tällainen ajatus perustuu kehon ja kulttuurin identiteettiin, rajoittaa Jumalan rajattomuutta ja synnyttää erillisyyttä sielujen välille. Näin ollen se nähdään väärän egon ilmentymänä.

Gaudiya vaišnavismi tarjoaa vaihtoehtoisen näkemyksen: kaikki sielut ovat ontologisesti tasa-arvoisia, Jumala on yksi mutta Hänen ilmenemismuotonsa ovat moninaiset, ja hengellisen tien arvo mitataan sillä, kuinka paljon se vähentää väärää egoa ja lisää rakkautta Jumalaan. Todellinen uskonto ei ole nimilappu, vaan elävä suhde Jumalaan, joka ylittää kaikki historialliset ja kulttuuriset rajat.

Anonyymi00026 kirjoitti:

luonnollisesti.

“Kristinusko on ainoa oikea uskonto” väärän egon ilmentymänä Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta


Uskonnollinen yksinoikeusajattelu – näkemys, jonka mukaan vain yksi historiallinen uskonto on ainoa oikea tie Jumalan luo – on ollut merkittävä osa monien traditioiden itseymmärrystä. Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta tällainen väite ei kuitenkaan edusta korkeinta hengellistä ymmärrystä, vaan liittyy väärään egoon (ahaṅkāra), joka peittää sielun todellisen identiteetin. Tämä essee tarkastelee, miksi väite “Kristinusko on ainoa oikea uskonto” nähdään Gaudiya vaišnavismissa väärän egon ilmentymänä, keskittyen sielun universaaliin luonteeseen, Jumalan rajattomuuteen ja hengellisen rakkauden perimmäiseen päämäärään.

Sielun todellinen identiteetti ja väärä ego

Gaudiya vaišnavismin perusopetuksen mukaan jokainen elävä olento on iankaikkinen sielu (jīva), joka on laadullisesti yhtä Jumalan kanssa mutta määrällisesti äärettömän pieni. Sielun todellinen identiteetti ei perustu kehoon, kansallisuuteen, kieleen tai uskonnolliseen kuulumiseen, vaan sen ikuiseen suhteeseen Jumalaan.

Väärä ego tarkoittaa samastumista siihen, mikä ei ole sielua. Kun ihminen ajattelee olevansa ensisijaisesti kristitty, muslimi tai hindu, hän samaistaa itsensä kulttuuriseen ja historiallisesti määräytyneeseen identiteettiin. Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta tällainen samastuminen ei ole sinänsä moraalisesti väärää, mutta se on hengellisesti rajoittavaa, koska se peittää sielun universaalin olemuksen.

Historiallinen uskonto ja kehon syntyperä

Kristinusko, kuten kaikki historialliset uskonnot, syntyi tietyssä ajassa, paikassa ja kulttuurisessa kontekstissa. Suurin osa ihmisistä omaksuu uskonnollisen identiteettinsä syntymänsä, perheensä ja yhteiskuntansa perusteella. Tästä näkökulmasta väite, jonka mukaan juuri kristinusko on ainoa oikea uskonto, perustuu usein tiedostamattomasti kehon syntyperään eikä sielun todelliseen kokemukseen.

Gaudiya vaišnavismi korostaa, että jos sama sielu olisi syntynyt toiseen kulttuuriin, se olisi omaksunut toisen uskonnollisen muodon, vaikka sen hengellinen olemus olisi pysynyt muuttumattomana. Tämän vuoksi yksinoikeusväite nähdään väärän egon ilmentymänä: se puolustaa kehon ja kulttuurin identiteettiä sielun universaalin totuuden kustannuksella.

Jumalan rajattomuus ja totuuden rajaaminen

Gaudiya vaišnavismin teologia opettaa, että Jumala on rajaton, ajaton ja kaikkialla läsnä oleva. Hän ei ole sidottu yhteen historialliseen ilmoitukseen, nimeen tai muotoon, vaikka Hän voikin ilmetä niissä. Kun Jumalan totuus rajataan yhteen uskonnolliseen traditioon, ääretön alistetaan äärellisen ymmärryksen piiriin.

Väite “vain kristinusko on oikea” ei tällöin palvele Jumalan ylistämistä, vaan heijastaa ihmismielen tarvetta hallita ja määritellä totuutta. Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta tämä on väärän egon hienovarainen muoto, jossa oma käsitys Jumalasta asetetaan Jumalan itsensä yläpuolelle.


Erillisyyden synty ja rakkauden estyminen

Gaudiya vaišnavismin hengellisen tien ydin on rakkaus (bhakti), joka perustuu nöyryyteen ja myötätuntoon kaikkia eläviä olentoja kohtaan. Kun yksi uskonto julistetaan ainoaksi oikeaksi, syntyy väistämättä erillisyyden tunne: “me” olemme oikeassa ja “he” ovat väärässä. Tämä erottelu vahvistaa egoa ja heikentää kykyä nähdä kaikki sielut Jumalan rakkaina osasina.

Caitanya Mahāprabhun opetuksissa korostetaan nöyryyttä hengellisen kehityksen edellytyksenä. Yksinoikeusajattelu on tämän nöyryyden vastakohta, koska se ruokkii hengellistä ylpeyttä ja paremmuuden tunnetta. Tällöin uskonnollinen identiteetti ei vapauta sielua, vaan sitoo sen entistä tiukemmin väärään egoon.


Johtopäätös

Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta ongelma ei ole kristinusko itsessään, vaan ajatus, jonka mukaan yksi historiallinen uskonto omistaa yksinoikeuden Jumalaan ja totuuteen. Tällainen ajatus perustuu kehon ja kulttuurin identiteettiin, rajoittaa Jumalan rajattomuutta ja synnyttää erillisyyttä sielujen välille. Näin ollen se nähdään väärän egon ilmentymänä.

Gaudiya vaišnavismi tarjoaa vaihtoehtoisen näkemyksen: kaikki sielut ovat ontologisesti tasa-arvoisia, Jumala on yksi mutta Hänen ilmenemismuotonsa ovat moninaiset, ja hengellisen tien arvo mitataan sillä, kuinka paljon se vähentää väärää egoa ja lisää rakkautta Jumalaan. Todellinen uskonto ei ole nimilappu, vaan elävä suhde Jumalaan, joka ylittää kaikki historialliset ja kulttuuriset rajat.

Lue lisää

"Vain minun uskontoni on oikea" edustaa klassista väärän egon ilmentymää, jota käsitellään monissa hengellisissä ja filosofisissa perinteissä, mukaan lukien Gaudiya vaišnavismissa. Tämä ajatus ei vain heijasta itsekeskeistä ja rajoittunutta maailmankuvaa, vaan se voi myös estää yksilöä ymmärtämästä universaalin rakkauden ja harmonian periaatteita, joita monet suuret uskonnot ja hengelliset järjestelmät opettavat.

.Väärä ego ja itsensä samastaminen uskontoon

Gaudiya vaišnavismin ja muiden hengellisten perinteiden mukaan väärä ego (ahaṅkāra) tarkoittaa sielun samastumista siihen, mikä ei ole sen todellinen olemus. Väärä ego syntyy, kun ihminen alkaa samastua omiin rooleihinsa, kuten uskonnolliseen identiteettiinsä, kansallisuuteensa, ammattiinsa tai sosiaaliseen asemaansa.

Kun joku sanoo "Vain minun uskontoni on oikea", hän ei vain puolusta omaa uskoaan, vaan samalla hän identifioi itsensä ja jumalallisen totuuden omiin rajoitettuihin näkökulmiinsa. Tämä ajattelu on ristiriidassa Gaudiya vaišnavismin opetuksen kanssa...




Tällainen ajatus tuo esiin myös oman uskonnollisen ryhmän ylpeyttä: "Me olemme oikeassa, ja muut ovat väärässä." Tämä ei ole vain itsekeskeistä, vaan se on myös egoistista, sillä se estää sielua avartumasta ja tunnistamasta, että kaikki ihmiset voivat olla rehellisesti Jumalan rakastavia olentoja, vaikka he noudattaisivat eri uskonnollisia polkuja.

Anonyymi00027 kirjoitti:

"Vain minun uskontoni on oikea" edustaa klassista väärän egon ilmentymää, jota käsitellään monissa hengellisissä ja filosofisissa perinteissä, mukaan lukien Gaudiya vaišnavismissa. Tämä ajatus ei vain heijasta itsekeskeistä ja rajoittunutta maailmankuvaa, vaan se voi myös estää yksilöä ymmärtämästä universaalin rakkauden ja harmonian periaatteita, joita monet suuret uskonnot ja hengelliset järjestelmät opettavat.

.Väärä ego ja itsensä samastaminen uskontoon

Gaudiya vaišnavismin ja muiden hengellisten perinteiden mukaan väärä ego (ahaṅkāra) tarkoittaa sielun samastumista siihen, mikä ei ole sen todellinen olemus. Väärä ego syntyy, kun ihminen alkaa samastua omiin rooleihinsa, kuten uskonnolliseen identiteettiinsä, kansallisuuteensa, ammattiinsa tai sosiaaliseen asemaansa.

Kun joku sanoo "Vain minun uskontoni on oikea", hän ei vain puolusta omaa uskoaan, vaan samalla hän identifioi itsensä ja jumalallisen totuuden omiin rajoitettuihin näkökulmiinsa. Tämä ajattelu on ristiriidassa Gaudiya vaišnavismin opetuksen kanssa...




Tällainen ajatus tuo esiin myös oman uskonnollisen ryhmän ylpeyttä: "Me olemme oikeassa, ja muut ovat väärässä." Tämä ei ole vain itsekeskeistä, vaan se on myös egoistista, sillä se estää sielua avartumasta ja tunnistamasta, että kaikki ihmiset voivat olla rehellisesti Jumalan rakastavia olentoja, vaikka he noudattaisivat eri uskonnollisia polkuja.

Lue lisää

Ajatus "Vain minun uskontoni on oikea" johtaa luonnostaan erillisyyden tunteeseen muiden uskontojen seuraajia kohtaan. Se jakaa maailman kahteen osaan: "me" (oikea uskonto) ja "he" (väärä uskonto). Tämä erottelu ei ole vain kulttuurinen tai teologinen, vaan se on myös psykologinen. Kun ihmiset identifioituvat tiukasti uskontoon, joka on "oikea", he saattavat nähdä kaikki muut ryhmät uhkana tai vähemmän arvokkaina.

Tällainen erillisyyden tunne voi aiheuttaa monenlaista konfliktia ja väkivaltaa. Se voi johtaa siihen, että ihmiset eivät ole valmiita kuuntelemaan toisiaan, eikä heillä ole tilaa vuoropuhelulle tai yhteisymmärrykselle eri uskontojen välillä. Erillisyyden korostaminen voi myös synnyttää pelkoa ja epäluuloa, mikä estää ihmisiä ymmärtämästä, että kaikki uskonnolliset polut, jotka perustuvat rakkauteen, myötätuntoon ja totuuteen, voivat olla aitoja.
Totuuden rajoittaminen

Ajatus, että "vain minun uskontoni on oikea", johtaa myös totuuden rajoittamiseen yhteen kulttuuriseen ja historiallisesti sidottuun kehykseen. Gaudiya vaišnavismin mukaan Jumala on rajaton ja äärettömän moninainen, ja Hänen ilmennykset voivat olla lukemattomia. Jumalan totuus ei ole rajoittunut vain yhteen uskonnolliseen traditioon, vaan se ilmenee kaikissa puhtaan rakkauden ja palveluksen muodoissa.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Ajatus "Vain minun uskontoni on oikea" johtaa luonnostaan erillisyyden tunteeseen muiden uskontojen seuraajia kohtaan. Se jakaa maailman kahteen osaan: "me" (oikea uskonto) ja "he" (väärä uskonto). Tämä erottelu ei ole vain kulttuurinen tai teologinen, vaan se on myös psykologinen. Kun ihmiset identifioituvat tiukasti uskontoon, joka on "oikea", he saattavat nähdä kaikki muut ryhmät uhkana tai vähemmän arvokkaina.

Tällainen erillisyyden tunne voi aiheuttaa monenlaista konfliktia ja väkivaltaa. Se voi johtaa siihen, että ihmiset eivät ole valmiita kuuntelemaan toisiaan, eikä heillä ole tilaa vuoropuhelulle tai yhteisymmärrykselle eri uskontojen välillä. Erillisyyden korostaminen voi myös synnyttää pelkoa ja epäluuloa, mikä estää ihmisiä ymmärtämästä, että kaikki uskonnolliset polut, jotka perustuvat rakkauteen, myötätuntoon ja totuuteen, voivat olla aitoja.
Totuuden rajoittaminen

Ajatus, että "vain minun uskontoni on oikea", johtaa myös totuuden rajoittamiseen yhteen kulttuuriseen ja historiallisesti sidottuun kehykseen. Gaudiya vaišnavismin mukaan Jumala on rajaton ja äärettömän moninainen, ja Hänen ilmennykset voivat olla lukemattomia. Jumalan totuus ei ole rajoittunut vain yhteen uskonnolliseen traditioon, vaan se ilmenee kaikissa puhtaan rakkauden ja palveluksen muodoissa.

Lue lisää

Uskonto vallan välineenä

Tekstin viimeinen kappale paljastaa väärän egon yhteiskunnallisen ytimen:

Ne, jotka uskonnon varjolla harjoittavat ahneutta, julistavat Jumalan oman uskontonsa omaisuudeksi vahvistaakseen valtaansa.

Tässä uskonto lakkaa olemasta hengellinen tie ja muuttuu:

kontrollimekanismiksi

vallan legitimaatioksi

taloudellisen ja poliittisen edun työkaluksi

Jumalan yksinoikeudellinen omistaminen ei ole hengellinen teko, vaan strateginen teko.



Väite “Vain minun uskontoni on oikea” on väärän egon ilmentymä, koska se:

siirtää Jumalan ihmisen omistukseen

synnyttää suvaitsemattomuutta – pahuuden tunnusmerkkiä

pirstoo Jumalan ja heikentää Hänen universaalia merkitystään

estää aidon uskovien välisen yhteyden

mahdollistaa uskonnon väärinkäytön vallan ja ahneuden välineenä

Todellinen hengellisyys ei huuda:

“Minun tieni on ainoa oikea”

vaan tunnistaa hiljaa:

Totuus on yksi, mutta sydämet lähestyvät sitä monin tavoin.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Uskonto vallan välineenä

Tekstin viimeinen kappale paljastaa väärän egon yhteiskunnallisen ytimen:

Ne, jotka uskonnon varjolla harjoittavat ahneutta, julistavat Jumalan oman uskontonsa omaisuudeksi vahvistaakseen valtaansa.

Tässä uskonto lakkaa olemasta hengellinen tie ja muuttuu:

kontrollimekanismiksi

vallan legitimaatioksi

taloudellisen ja poliittisen edun työkaluksi

Jumalan yksinoikeudellinen omistaminen ei ole hengellinen teko, vaan strateginen teko.



Väite “Vain minun uskontoni on oikea” on väärän egon ilmentymä, koska se:

siirtää Jumalan ihmisen omistukseen

synnyttää suvaitsemattomuutta – pahuuden tunnusmerkkiä

pirstoo Jumalan ja heikentää Hänen universaalia merkitystään

estää aidon uskovien välisen yhteyden

mahdollistaa uskonnon väärinkäytön vallan ja ahneuden välineenä

Todellinen hengellisyys ei huuda:

“Minun tieni on ainoa oikea”

vaan tunnistaa hiljaa:

Totuus on yksi, mutta sydämet lähestyvät sitä monin tavoin.

Lue lisää

Mikään uskonto ei voi väittää omistavansa totuuden monopolia; kaikki uskonnot ovat askelia samalla polulla, mutta eri tietoisuuden tasoilla.


Syventävä lisäys aiempaan analyysiin, kirjoitettu Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta ja yhteensopivaksi tekstin filosofisen sävyn kanssa.



Totuuden monopolin harha Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta:

Gaudiya vaišnavismin mukaan mikään uskonto ei voi väittää omistavansa totuuden monopolia, koska totuus ei ole ihmisen luomus eikä institutionaalinen omaisuus.


Totuus on Jumalan oma olemus, ja Jumala on rajaton. Se, mikä on rajatonta, ei voi tulla yhden historiallisen tradition, kielen tai kulttuurin kokonaan kattamaksi.



Tämä ei tarkoita relativismia, jossa kaikki käsitykset olisivat yhtä syviä tai yhtä täydellisiä, vaan hierarkkista ymmärrystä tietoisuudesta.


Uskonnot askelina samalla polulla

Gaudiya vaišnavismi opettaa, että kaikki aidot uskonnot ovat askelia samalla hengellisellä polulla, mutta ne toimivat eri tietoisuuden tasoilla. Ihmiskunnan hengellinen kehitys ei ole tasainen eikä yhtenäinen, vaan moniportainen.

Joillekin ihmisille uskonto toimii moraalisena kurina

toisille se on Jumalan pelkoon perustuva suhde

joillekin se on persoonaton kunnioitus Korkeinta kohtaan

ja korkeimmalla tasolla se on rakkauteen perustuva suhde Jumalaan

Gaudiya vaišnavismi tunnistaa nämä kaikki todellisiksi mutta eri kypsyysasteilla oleviksi henkisiksi ilmentymiksi.



Yksi Jumala, monet lähestymistavat

Gaudiya vaišnavismin keskeinen periaate on acintya-bhedābheda-tattva:
samanaikainen ykseys ja erilaisuus.

Tämän mukaan:

Jumala on yksi

mutta Hänen nimensä, muotonsa, ominaisuutensa ja suhteensa ovat moninaiset

Siksi on luonnollista, että eri uskonnot:

korostavat Jumalan eri puolia

puhuttelevat eri ihmisiä

vastaavat eri psykologisiin ja hengellisiin tarpeisiin

Väärä ego syntyy, kun yksi näistä lähesty

Anonyymi00030 kirjoitti:

Mikään uskonto ei voi väittää omistavansa totuuden monopolia; kaikki uskonnot ovat askelia samalla polulla, mutta eri tietoisuuden tasoilla.


Syventävä lisäys aiempaan analyysiin, kirjoitettu Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta ja yhteensopivaksi tekstin filosofisen sävyn kanssa.



Totuuden monopolin harha Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta:

Gaudiya vaišnavismin mukaan mikään uskonto ei voi väittää omistavansa totuuden monopolia, koska totuus ei ole ihmisen luomus eikä institutionaalinen omaisuus.


Totuus on Jumalan oma olemus, ja Jumala on rajaton. Se, mikä on rajatonta, ei voi tulla yhden historiallisen tradition, kielen tai kulttuurin kokonaan kattamaksi.



Tämä ei tarkoita relativismia, jossa kaikki käsitykset olisivat yhtä syviä tai yhtä täydellisiä, vaan hierarkkista ymmärrystä tietoisuudesta.


Uskonnot askelina samalla polulla

Gaudiya vaišnavismi opettaa, että kaikki aidot uskonnot ovat askelia samalla hengellisellä polulla, mutta ne toimivat eri tietoisuuden tasoilla. Ihmiskunnan hengellinen kehitys ei ole tasainen eikä yhtenäinen, vaan moniportainen.

Joillekin ihmisille uskonto toimii moraalisena kurina

toisille se on Jumalan pelkoon perustuva suhde

joillekin se on persoonaton kunnioitus Korkeinta kohtaan

ja korkeimmalla tasolla se on rakkauteen perustuva suhde Jumalaan

Gaudiya vaišnavismi tunnistaa nämä kaikki todellisiksi mutta eri kypsyysasteilla oleviksi henkisiksi ilmentymiksi.



Yksi Jumala, monet lähestymistavat

Gaudiya vaišnavismin keskeinen periaate on acintya-bhedābheda-tattva:
samanaikainen ykseys ja erilaisuus.

Tämän mukaan:

Jumala on yksi

mutta Hänen nimensä, muotonsa, ominaisuutensa ja suhteensa ovat moninaiset

Siksi on luonnollista, että eri uskonnot:

korostavat Jumalan eri puolia

puhuttelevat eri ihmisiä

vastaavat eri psykologisiin ja hengellisiin tarpeisiin

Väärä ego syntyy, kun yksi näistä lähesty

Lue lisää

Väärä ego syntyy, kun yksi näistä lähestymistavoista julistetaan ainoaksi mahdolliseksi.



Tietoisuuden tasot, ei kilpailu

Gaudiya vaišnavismin mukaan uskonnot eivät ole keskenään kilpailijoita, vaan pedagogisia järjestelmiä, jotka ohjaavat sieluja eteenpäin heidän senhetkisen kykynsä mukaan.

Kuten koulutuksessa:

peruskoulu ei ole väärä, vaikka yliopisto on syvempi

yliopisto ei mitätöi peruskoulua

Samoin:

alempi tietoisuuden taso ei ole virhe

mutta sen julistaminen lopulliseksi totuudeksi on väärä ego

Väärä ego ja totuuden omistaminen

Kun uskonto väittää omistavansa totuuden monopolin:

Jumala alistetaan ihmisen määritelmille

hengellinen kehitys pysähtyy

syntyy suvaitsemattomuutta ja pelkoa

Gaudiya vaišnavismin mukaan todellinen hengellinen edistyminen näkyy nöyryytenä, ei julistuksena omasta ylemmyydestä.


Caitanya Mahāprabhu opetti, että:

mitä lähemmäs Jumalaa sielu tulee, sitä vähemmän se kokee tarvetta todistaa olevansa oikeassa

Universaali mutta ei tasapäistävä näkemys

Gaudiya vaišnavismi ei sano:

Anonyymi00031 kirjoitti:

Väärä ego syntyy, kun yksi näistä lähestymistavoista julistetaan ainoaksi mahdolliseksi.



Tietoisuuden tasot, ei kilpailu

Gaudiya vaišnavismin mukaan uskonnot eivät ole keskenään kilpailijoita, vaan pedagogisia järjestelmiä, jotka ohjaavat sieluja eteenpäin heidän senhetkisen kykynsä mukaan.

Kuten koulutuksessa:

peruskoulu ei ole väärä, vaikka yliopisto on syvempi

yliopisto ei mitätöi peruskoulua

Samoin:

alempi tietoisuuden taso ei ole virhe

mutta sen julistaminen lopulliseksi totuudeksi on väärä ego

Väärä ego ja totuuden omistaminen

Kun uskonto väittää omistavansa totuuden monopolin:

Jumala alistetaan ihmisen määritelmille

hengellinen kehitys pysähtyy

syntyy suvaitsemattomuutta ja pelkoa

Gaudiya vaišnavismin mukaan todellinen hengellinen edistyminen näkyy nöyryytenä, ei julistuksena omasta ylemmyydestä.


Caitanya Mahāprabhu opetti, että:

mitä lähemmäs Jumalaa sielu tulee, sitä vähemmän se kokee tarvetta todistaa olevansa oikeassa

Universaali mutta ei tasapäistävä näkemys

Gaudiya vaišnavismi ei sano:

Lue lisää

Gaudiya vaišnavismi ei sano:

“kaikki uskonnot ovat samanlaisia”

vaan:

kaikki uskonnot ovat merkityksellisiä siinä määrin kuin ne vievät sielua kohti rakkautta Jumalaan ja pois väärästä egosta

Siksi:

totuuden monopoli on harha

hengellinen moninaisuus on luonnollista

rakkaus on mittari, ei nimilappu


Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta:

totuus ei ole omistettavissa

Jumala ei kuulu yhdelle uskonnolle

uskonnot ovat portaita, eivät muureja

tietoisuuden taso ratkaisee, ei traditio

väärä ego alkaa siitä, missä oma polku julistetaan ainoaksi

Todellinen uskonnollisuus ei kysy:

“Kenen uskonto on oikea?”

vaan:

“Kuinka paljon tämä polku vapauttaa minua väärästä egosta ja opettaa rakastamaan Jumalaa ja muita sieluja?”



Tietoisuuden tasot, ei kilpailu

Gaudiya vaišnavismin mukaan uskonnot eivät ole keskenään kilpailijoita, vaan pedagogisia järjestelmiä, jotka ohjaavat sieluja eteenpäin heidän senhetkisen kykynsä mukaan.


Ei totuuden monopolia – Tietoisuuden tasot, ei kilpailu" Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta

Gaudiya vaišnavismi tarjoaa syvällisen ja monitasoisen näkemyksen hengelliseen kehitykseen ja uskontojen rooliin sielujen matkalla kohti täydellistä ymmärrystä Jumalasta ja itsestään. Tässä pohdinnassa keskiössä on ajatus, että uskonnot eivät ole keskenään kilpailijoita, vaan ne toimivat pedagogisina järjestelminä, jotka auttavat sieluja kasvamaan kohti suurempaa totuutta ja tietoisuutta.

Tarkastellaan tätä näkemystä tarkemmin, erityisesti Gaudiya vaišnavismin perspektiivistä.

Totuuden monopolin harha

Gaudiya vaišnavismin mukaan totuus ei ole yksilön tai uskonnollisen ryhmän omaisuutta. Jumalan totuus on rajaton ja ilmentyy monilla eri tavoilla eri uskonnoissa. Totuus ei ole yksinkertainen tai staattinen käsite, vaan dynaaminen ja moniulotteinen todellisuus, joka ilmentyy eri tavoin sielujen eri kehitysvaiheissa. Uskonnon, ei vain uskonnollisen organisaation, ei pitäisi omistaa totuutta vaan osoittaa sieluille tie kohti sitä.

Kun joku väittää omistavansa totuuden monopolin, hän sulkee itsensä pois monista mahdollisuuksista kokea Jumalan moninaiset ilmennykset ja rajalliset sielut. Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta tämä on väärä ego, koska se estää sielun nöyryyden ja avarakatseisuuden kehittymistä. Sielu on kuin säiliö, joka voi vastaanottaa totuutta vain siinä määrin kuin se on nöyrä ja avoin.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Gaudiya vaišnavismi ei sano:

“kaikki uskonnot ovat samanlaisia”

vaan:

kaikki uskonnot ovat merkityksellisiä siinä määrin kuin ne vievät sielua kohti rakkautta Jumalaan ja pois väärästä egosta

Siksi:

totuuden monopoli on harha

hengellinen moninaisuus on luonnollista

rakkaus on mittari, ei nimilappu


Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta:

totuus ei ole omistettavissa

Jumala ei kuulu yhdelle uskonnolle

uskonnot ovat portaita, eivät muureja

tietoisuuden taso ratkaisee, ei traditio

väärä ego alkaa siitä, missä oma polku julistetaan ainoaksi

Todellinen uskonnollisuus ei kysy:

“Kenen uskonto on oikea?”

vaan:

“Kuinka paljon tämä polku vapauttaa minua väärästä egosta ja opettaa rakastamaan Jumalaa ja muita sieluja?”



Tietoisuuden tasot, ei kilpailu

Gaudiya vaišnavismin mukaan uskonnot eivät ole keskenään kilpailijoita, vaan pedagogisia järjestelmiä, jotka ohjaavat sieluja eteenpäin heidän senhetkisen kykynsä mukaan.


Ei totuuden monopolia – Tietoisuuden tasot, ei kilpailu" Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta

Gaudiya vaišnavismi tarjoaa syvällisen ja monitasoisen näkemyksen hengelliseen kehitykseen ja uskontojen rooliin sielujen matkalla kohti täydellistä ymmärrystä Jumalasta ja itsestään. Tässä pohdinnassa keskiössä on ajatus, että uskonnot eivät ole keskenään kilpailijoita, vaan ne toimivat pedagogisina järjestelminä, jotka auttavat sieluja kasvamaan kohti suurempaa totuutta ja tietoisuutta.

Tarkastellaan tätä näkemystä tarkemmin, erityisesti Gaudiya vaišnavismin perspektiivistä.

Totuuden monopolin harha

Gaudiya vaišnavismin mukaan totuus ei ole yksilön tai uskonnollisen ryhmän omaisuutta. Jumalan totuus on rajaton ja ilmentyy monilla eri tavoilla eri uskonnoissa. Totuus ei ole yksinkertainen tai staattinen käsite, vaan dynaaminen ja moniulotteinen todellisuus, joka ilmentyy eri tavoin sielujen eri kehitysvaiheissa. Uskonnon, ei vain uskonnollisen organisaation, ei pitäisi omistaa totuutta vaan osoittaa sieluille tie kohti sitä.

Kun joku väittää omistavansa totuuden monopolin, hän sulkee itsensä pois monista mahdollisuuksista kokea Jumalan moninaiset ilmennykset ja rajalliset sielut. Gaudiya vaišnavismin näkökulmasta tämä on väärä ego, koska se estää sielun nöyryyden ja avarakatseisuuden kehittymistä. Sielu on kuin säiliö, joka voi vastaanottaa totuutta vain siinä määrin kuin se on nöyrä ja avoin.

Lue lisää

Pedagoginen lähestymistapa – ei kilpailua

Uskonnolliset traditiot nähdään pedagogisina järjestelminä siinä mielessä, että ne auttavat ihmistä astumaan tiettyjä askeleita hengellisellä polulla kohti korkeampaa tietoisuutta. Gaudiya vaišnavismin mukaan hengelliset polut eivät ole kilpailevia, vaan ne ovat eri tietoisuuden tasoja, jotka palvelevat sielun erilaisia kehitysvaiheita. Eri uskonnot, kuten kristinusko, islam, hindulaisuus ja muut, voivat tarjota erilaisia lähestymistapoja Jumalan kokemiseen ja hänen luonteensa ymmärtämiseen. Ne kaikki ovat välineitä, jotka vievät sielua eteenpäin kohti täydellistä ymmärrystä Jumalasta.




Eri tietoisuuden tasot

Gaudiya vaišnavismissa on ajatus, että sielun kehitys tapahtuu eri vaiheiden kautta. Sielu ei ole heti valmis kokemaan kaikkea korkeinta tietoa Jumalasta, vaan hänen on kuljettava useiden tietoisuuden tasojen kautta. Hengellinen kasvaminen on kuin koulu, jossa ensin opiskellaan perusasioita ja sitten siirrytään syvempään ymmärrykseen. Siksi uskonnot voivat toimia erilaisina koulutusjärjestelminä, jotka ovat mukautettuja ihmisten senhetkisiin valmiuksiin ja kykyihin.



Alkeellisemmat tasot voivat perustua uskonnon ulkoisiin sääntöihin ja rituaaleihin, jotka auttavat sieluja luomaan moraalista kurinalaisuutta ja yhteyksiä pyhyyteen.

Syvemmät tasot voivat keskittyä henkilökohtaiseen Jumalan tuntemiseen, sydämen rakkauteen ja palvontaan, kuten mitä Gaudiya vaišnavismissa opetus korostaa.

Kuten koulutuksessa, yksilöt eivät kilpaile toisiaan vastaan. Heitä ohjataan yksilöllisesti heidän omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Vastaavasti uskonnolliset polut eivät ole kilpailua siitä, kuka on oikeassa, vaan ne ovat reittejä, jotka mahdollistavat tietoisuuden ja ymmärryksen laajenemisen.

Sielun kehityksen jatkuvuus

Jokainen sielu on omalla kehityspolullaan, ja siksi hengellinen polku ei ole lineaarinen. Sielu voi elämän aikana kulkea useita vaiheita, joista kukin avaa uusia ulottuvuuksia Jumalan ymmärtämiseen ja yhteyteen. Sielu ei ole valmis, ennen kuin se saavuttaa täydellisen ymmärryksen (tai bhakti, puhdas rakkaus Jumalaa kohtaan). Vaikka uskonnot voivat erota toisistaan käytännöissä, dogmeissa ja rituaaleissa, ne kaikki vievät sielua kohti korkeampaa tietoisuutta ja loppuunsaattamatonta jumalallista kokemusta.



Moninaisuus ei tarkoita epätotuutta

Gaudiya vaišnavismin mukaan moninaisuus uskonnoissa ei tarkoita, että kaikki uskonnot olisivat yhtä tai että kaikki olisivat epätosia. Sen sijaan se heijastaa erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Jumalan ymmärtämiseen. Jumala, kuten Hän on, on äärettömän moninainen ja ei voi olla täysin sidottu yhteen muotoon, nimeen tai käsitteeseen. Gaudiya vaišnavismi uskoo Jumalan moninaisuuteen – että Jumala ilmenee monissa muodoissa (esimerkiksi Krishna, Rama, Vishnu, jne.) ja että Jumalan äärettömyys tekee mahdottomaksi rajoittaa Häntä yhteen ainoaan muotoon tai traditioon.

Jumalan moninaisuus on tärkeä ymmärtää, koska se vie meidät pois yksinkertaisista dogmaattisista käsityksistä, jotka voivat estää todellista hengellistä edistymistä. Jumala on suurempi kuin mikään uskonto, ja Hänen kokemuksensa ovat äärettömän moninaiset.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Pedagoginen lähestymistapa – ei kilpailua

Uskonnolliset traditiot nähdään pedagogisina järjestelminä siinä mielessä, että ne auttavat ihmistä astumaan tiettyjä askeleita hengellisellä polulla kohti korkeampaa tietoisuutta. Gaudiya vaišnavismin mukaan hengelliset polut eivät ole kilpailevia, vaan ne ovat eri tietoisuuden tasoja, jotka palvelevat sielun erilaisia kehitysvaiheita. Eri uskonnot, kuten kristinusko, islam, hindulaisuus ja muut, voivat tarjota erilaisia lähestymistapoja Jumalan kokemiseen ja hänen luonteensa ymmärtämiseen. Ne kaikki ovat välineitä, jotka vievät sielua eteenpäin kohti täydellistä ymmärrystä Jumalasta.




Eri tietoisuuden tasot

Gaudiya vaišnavismissa on ajatus, että sielun kehitys tapahtuu eri vaiheiden kautta. Sielu ei ole heti valmis kokemaan kaikkea korkeinta tietoa Jumalasta, vaan hänen on kuljettava useiden tietoisuuden tasojen kautta. Hengellinen kasvaminen on kuin koulu, jossa ensin opiskellaan perusasioita ja sitten siirrytään syvempään ymmärrykseen. Siksi uskonnot voivat toimia erilaisina koulutusjärjestelminä, jotka ovat mukautettuja ihmisten senhetkisiin valmiuksiin ja kykyihin.



Alkeellisemmat tasot voivat perustua uskonnon ulkoisiin sääntöihin ja rituaaleihin, jotka auttavat sieluja luomaan moraalista kurinalaisuutta ja yhteyksiä pyhyyteen.

Syvemmät tasot voivat keskittyä henkilökohtaiseen Jumalan tuntemiseen, sydämen rakkauteen ja palvontaan, kuten mitä Gaudiya vaišnavismissa opetus korostaa.

Kuten koulutuksessa, yksilöt eivät kilpaile toisiaan vastaan. Heitä ohjataan yksilöllisesti heidän omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Vastaavasti uskonnolliset polut eivät ole kilpailua siitä, kuka on oikeassa, vaan ne ovat reittejä, jotka mahdollistavat tietoisuuden ja ymmärryksen laajenemisen.

Sielun kehityksen jatkuvuus

Jokainen sielu on omalla kehityspolullaan, ja siksi hengellinen polku ei ole lineaarinen. Sielu voi elämän aikana kulkea useita vaiheita, joista kukin avaa uusia ulottuvuuksia Jumalan ymmärtämiseen ja yhteyteen. Sielu ei ole valmis, ennen kuin se saavuttaa täydellisen ymmärryksen (tai bhakti, puhdas rakkaus Jumalaa kohtaan). Vaikka uskonnot voivat erota toisistaan käytännöissä, dogmeissa ja rituaaleissa, ne kaikki vievät sielua kohti korkeampaa tietoisuutta ja loppuunsaattamatonta jumalallista kokemusta.



Moninaisuus ei tarkoita epätotuutta

Gaudiya vaišnavismin mukaan moninaisuus uskonnoissa ei tarkoita, että kaikki uskonnot olisivat yhtä tai että kaikki olisivat epätosia. Sen sijaan se heijastaa erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Jumalan ymmärtämiseen. Jumala, kuten Hän on, on äärettömän moninainen ja ei voi olla täysin sidottu yhteen muotoon, nimeen tai käsitteeseen. Gaudiya vaišnavismi uskoo Jumalan moninaisuuteen – että Jumala ilmenee monissa muodoissa (esimerkiksi Krishna, Rama, Vishnu, jne.) ja että Jumalan äärettömyys tekee mahdottomaksi rajoittaa Häntä yhteen ainoaan muotoon tai traditioon.

Jumalan moninaisuus on tärkeä ymmärtää, koska se vie meidät pois yksinkertaisista dogmaattisista käsityksistä, jotka voivat estää todellista hengellistä edistymistä. Jumala on suurempi kuin mikään uskonto, ja Hänen kokemuksensa ovat äärettömän moninaiset.

Lue lisää

"Nostra aetate": a milestone. 28 October 1965 – 28 October 2025.


https://www.youtube.com/watch?v=aeLaZRJrrW8



Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

Anonyymi00034 kirjoitti:

"Nostra aetate": a milestone. 28 October 1965 – 28 October 2025.


https://www.youtube.com/watch?v=aeLaZRJrrW8



Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

Lue lisää

Nostra aetate on katolisen kirkon Vatikaanin II kirkolliskokouksen (1965) julistus, joka käsittelee kirkon suhdetta muihin uskontoihin. Asiakirja korostaa:

kaikkien ihmisten yhteistä alkuperää ja ihmisarvoa

kunnioitusta ja vuoropuhelua muiden uskontojen kanssa (erityisesti hindulaisuus, buddhalaisuus, islam ja juutalaisuus)

juutalaisvastaisuuden ja kaiken uskonnollisen vihan tuomitsemista

rauhan, ymmärryksen ja yhteistyön edistämistä eri uskontojen välillä

Anonyymi00035 kirjoitti:

Nostra aetate on katolisen kirkon Vatikaanin II kirkolliskokouksen (1965) julistus, joka käsittelee kirkon suhdetta muihin uskontoihin. Asiakirja korostaa:

kaikkien ihmisten yhteistä alkuperää ja ihmisarvoa

kunnioitusta ja vuoropuhelua muiden uskontojen kanssa (erityisesti hindulaisuus, buddhalaisuus, islam ja juutalaisuus)

juutalaisvastaisuuden ja kaiken uskonnollisen vihan tuomitsemista

rauhan, ymmärryksen ja yhteistyön edistämistä eri uskontojen välillä

Lue lisää

Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

Nostra aetate on katolisen kirkon Vatikaanin II kirkolliskokouksen (1965) julistus, joka käsittelee kirkon suhdetta muihin uskontoihin. Asiakirja korostaa:

kaikkien ihmisten yhteistä alkuperää ja ihmisarvoa

kunnioitusta ja vuoropuhelua muiden uskontojen kanssa (erityisesti hindulaisuus, buddhalaisuus, islam ja juutalaisuus)

juutalaisvastaisuuden ja kaiken uskonnollisen vihan tuomitsemista

rauhan, ymmärryksen ja yhteistyön edistämistä eri uskontojen välillä

Anonyymi00036 kirjoitti:

Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

Nostra aetate on katolisen kirkon Vatikaanin II kirkolliskokouksen (1965) julistus, joka käsittelee kirkon suhdetta muihin uskontoihin. Asiakirja korostaa:

kaikkien ihmisten yhteistä alkuperää ja ihmisarvoa

kunnioitusta ja vuoropuhelua muiden uskontojen kanssa (erityisesti hindulaisuus, buddhalaisuus, islam ja juutalaisuus)

juutalaisvastaisuuden ja kaiken uskonnollisen vihan tuomitsemista

rauhan, ymmärryksen ja yhteistyön edistämistä eri uskontojen välillä

Lue lisää

Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

1. Kaikkien ihmisten yhteinen alkuperä ja ihmisarvo

Nostra aetate korostaa, että kaikki ihmiset ovat lähtöisin samasta Jumalasta ja muodostavat yhden ihmiskunnan. Siksi kaikilla ihmisillä on yhtäläinen ihmisarvo, riippumatta uskonnosta, kulttuurista tai kansallisuudesta.
Asiakirja painottaa, että ihmiset etsivät eri uskonnoissa vastauksia samoihin peruskysymyksiin, kuten elämän tarkoitukseen, kärsimykseen ja hyvään elämään. Tästä syystä eri uskontoja tulee kunnioittaa ja ymmärtää, ei halveksia.



Nostra aetate -asiakirja


Suhde muihin uskontoihin

Nostra aetate toteaa, että katolinen kirkko kunnioittaa muita uskontoja ja tunnustaa, että niissä on paljon totta ja hyvää.

Asiakirjassa mainitaan erityisesti hindulaisuus ja buddhalaisuus, jotka etsivät vastauksia elämän peruskysymyksiin esimerkiksi mietiskelyn, rukouksen ja eettisen elämän kautta.

Kirkko korostaa, että eri uskonnot pyrkivät omilla tavoillaan ymmärtämään elämän tarkoitusta, kärsimystä, moraalia ja todellisuutta. Vaikka uskonnot ovat erilaisia, niitä yhdistää ihmisen halu etsiä totuutta ja hyvää elämää.

Asiakirja rohkaisee kristittyjä vuoropuheluun ja yhteistyöhön muiden uskontojen edustajien kanssa sekä kehottaa kunnioittamaan heidän uskomuksiaan ja elämäntapojaan.


"Nostra aetate": a milestone. 28 October 1965 – 28 October 2025.


https://www.youtube.com/watch?v=aeLaZRJrrW8



Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

Anonyymi00037 kirjoitti:

Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

1. Kaikkien ihmisten yhteinen alkuperä ja ihmisarvo

Nostra aetate korostaa, että kaikki ihmiset ovat lähtöisin samasta Jumalasta ja muodostavat yhden ihmiskunnan. Siksi kaikilla ihmisillä on yhtäläinen ihmisarvo, riippumatta uskonnosta, kulttuurista tai kansallisuudesta.
Asiakirja painottaa, että ihmiset etsivät eri uskonnoissa vastauksia samoihin peruskysymyksiin, kuten elämän tarkoitukseen, kärsimykseen ja hyvään elämään. Tästä syystä eri uskontoja tulee kunnioittaa ja ymmärtää, ei halveksia.



Nostra aetate -asiakirja


Suhde muihin uskontoihin

Nostra aetate toteaa, että katolinen kirkko kunnioittaa muita uskontoja ja tunnustaa, että niissä on paljon totta ja hyvää.

Asiakirjassa mainitaan erityisesti hindulaisuus ja buddhalaisuus, jotka etsivät vastauksia elämän peruskysymyksiin esimerkiksi mietiskelyn, rukouksen ja eettisen elämän kautta.

Kirkko korostaa, että eri uskonnot pyrkivät omilla tavoillaan ymmärtämään elämän tarkoitusta, kärsimystä, moraalia ja todellisuutta. Vaikka uskonnot ovat erilaisia, niitä yhdistää ihmisen halu etsiä totuutta ja hyvää elämää.

Asiakirja rohkaisee kristittyjä vuoropuheluun ja yhteistyöhön muiden uskontojen edustajien kanssa sekä kehottaa kunnioittamaan heidän uskomuksiaan ja elämäntapojaan.


"Nostra aetate": a milestone. 28 October 1965 – 28 October 2025.


https://www.youtube.com/watch?v=aeLaZRJrrW8



Uskontojen välinen vuoropuhelu

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ8EsE0zb9v6SzHaHPqKvsNjxDSeJNxOEKjFyjZ_oUwzYkMfojgImlNIShujni318OxXA3SLDu8bx5jq8unZ2X_huiPrODOo8TRqF2NOQs&s=10

Lue lisää

Jännää.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Jännää.

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

Lue lisää

Seuraavan tekstin ymmärtäminen on keskeistä, sillä se tarjoaa kattavan ja johdonmukaisen selityksen kokonaisuudesta. Tekstin levittäminen useisiin eri julkaisukanaviin on perusteltua, jotta sen säilyvyys voidaan varmistaa myös siinä tapauksessa, että nykyiset tai tulevat viestiketjut poistetaan. Monikanavainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että sisältö säilyy saatavilla ainakin yhdessä lähteessä. Tästä syystä tekstin huolellinen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.



Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

*******************

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Aloittelijoille, jotka ovat kiinnostuneita aihepiiristä, suositellaan automaattisen käännöstoiminnon käyttöönottoa. Automaattisen käännöksen painike sijaitsee käyttöliittymän oikeassa alakulmassa. Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista. Näihin teemoihin kuuluvat muun muassa kliininen kuolema, keho ja tietoisuus sekä niihin liittyvät ilmiöt, joista on tässä yhteydessä keskusteltu.

https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)


”Ravintoa sielulle”

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä


https://www.youtube.com/watch?v=T7G0H8DlwRs&t=1s

Seminaari ”Rauhallinen mieli levottomina aikoina” - Osa 1

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=OX3txicVDL0

Seminaari ”Kuusi sisäistä vihollista”

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=tCKqpDLmmWw


Seminaari ”Elämän dynamiikka – kolmen gunan dynamiikka” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)


https://www.youtube.com/watch?v=qw2YTBHvSME

Seminaari ”Karma ja reinkarnaatio” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

******************
Automaattisen käännöksen painike sijaitsee videon oikeassa alakulmassa.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Seuraavan tekstin ymmärtäminen on keskeistä, sillä se tarjoaa kattavan ja johdonmukaisen selityksen kokonaisuudesta. Tekstin levittäminen useisiin eri julkaisukanaviin on perusteltua, jotta sen säilyvyys voidaan varmistaa myös siinä tapauksessa, että nykyiset tai tulevat viestiketjut poistetaan. Monikanavainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että sisältö säilyy saatavilla ainakin yhdessä lähteessä. Tästä syystä tekstin huolellinen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.



Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

*******************

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Aloittelijoille, jotka ovat kiinnostuneita aihepiiristä, suositellaan automaattisen käännöstoiminnon käyttöönottoa. Automaattisen käännöksen painike sijaitsee käyttöliittymän oikeassa alakulmassa. Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista. Näihin teemoihin kuuluvat muun muassa kliininen kuolema, keho ja tietoisuus sekä niihin liittyvät ilmiöt, joista on tässä yhteydessä keskusteltu.

https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)


”Ravintoa sielulle”

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä


https://www.youtube.com/watch?v=T7G0H8DlwRs&t=1s

Seminaari ”Rauhallinen mieli levottomina aikoina” - Osa 1

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=OX3txicVDL0

Seminaari ”Kuusi sisäistä vihollista”

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=tCKqpDLmmWw


Seminaari ”Elämän dynamiikka – kolmen gunan dynamiikka” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)


https://www.youtube.com/watch?v=qw2YTBHvSME

Seminaari ”Karma ja reinkarnaatio” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

******************
Automaattisen käännöksen painike sijaitsee videon oikeassa alakulmassa.

Lue lisää

Automaattisen käännöksen painike sijaitsee videon oikeassa alakulmassa.


Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista.
Olemme jo käsitelleet nämä aiheet, joista useat saattavat olla teille jo entuudestaan tuttuja, ja olette jo saavuttaneet vankan perusymmärryksen kyseisistä käsitteistä ja teemoista. Tältä pohjalta voidaan edetä syvällisempään tarkasteluun ja analyysiin

Luennoitsija on käsitellyt kyseistä aihepiiriä sekä lukuisia siihen liittyviä teemoja julkaisuissaan.

Hän on toiminut kääntäjänä ja tulkkina japanin ja englannin kielten välillä.

Nykyisin hän toimii edelleen aktiivisesti filosofin ja filologin tehtävissä sekä on asiantuntija ja tiedemies useilla muilla tieteellisillä ja kulttuurisilla aloilla. Hän on edelleen myös japanin kielen filologi.

https://vasudeva.ru/images/stories/lica/vrajendra-kumar-das/vrajendra-kumar-das-01.jpg


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Automaattisen käännöksen painike sijaitsee videon oikeassa alakulmassa.


Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista.
Olemme jo käsitelleet nämä aiheet, joista useat saattavat olla teille jo entuudestaan tuttuja, ja olette jo saavuttaneet vankan perusymmärryksen kyseisistä käsitteistä ja teemoista. Tältä pohjalta voidaan edetä syvällisempään tarkasteluun ja analyysiin

Luennoitsija on käsitellyt kyseistä aihepiiriä sekä lukuisia siihen liittyviä teemoja julkaisuissaan.

Hän on toiminut kääntäjänä ja tulkkina japanin ja englannin kielten välillä.

Nykyisin hän toimii edelleen aktiivisesti filosofin ja filologin tehtävissä sekä on asiantuntija ja tiedemies useilla muilla tieteellisillä ja kulttuurisilla aloilla. Hän on edelleen myös japanin kielen filologi.

https://vasudeva.ru/images/stories/lica/vrajendra-kumar-das/vrajendra-kumar-das-01.jpg


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

Lue lisää

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.



https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)

Elokuvantekijä on kirjoittanut myös tästä aiheesta ja monista muistakin aiheista. Muutamia otteita eri kohdista, eri teksteistä, käännösvirheet suomeksi.

Nuoruudessaan hän oli kääntäjä ja tulkki japanin ja englannin kielten välillä, filosofi, filologi jne.



Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?
Vedic-kalenterin mukaan elämme nyt Kali-yuga-aikakautta, hengellisen rappion aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana hengellisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi,
kansalliseksi perinteeksi.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.



https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)

Elokuvantekijä on kirjoittanut myös tästä aiheesta ja monista muistakin aiheista. Muutamia otteita eri kohdista, eri teksteistä, käännösvirheet suomeksi.

Nuoruudessaan hän oli kääntäjä ja tulkki japanin ja englannin kielten välillä, filosofi, filologi jne.



Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?
Vedic-kalenterin mukaan elämme nyt Kali-yuga-aikakautta, hengellisen rappion aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana hengellisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi,
kansalliseksi perinteeksi.

Lue lisää

Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?



Vedic-kalenterin mukaan elämme nyt Kali-yuga-aikakautta, hengellisen rappion aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana hengellisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi,
kansalliseksi perinteeksi.

Vedic-kalenterin mukaan nyt on Kali-yuga – henkisen rappion aikakausi. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana henkisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi, kansalliseksi perinteeksi. Suurin osa ihmisistä on lakannut pitämästä uskontoa hyödyllisenä. Se hyväksytään vain menneisyyden jäänteenä tai ihmisten sentimentaalisuutena. Joskus uskonto jopa aiheuttaa konflikteja. Miksi se, minkä pitäisi osoittaa ihmisille yhteinen Isä ja olla keino ratkaista monia ongelmia, on itse muuttunut ongelmaksi?

Tämä johtuu siitä, että suurin osa papistosta on menettänyt hengellisen tietonsa, ja perinteiset uskonnolliset instituutiot ovat muuttuneet materialistisiksi, muistuttaen enemmän yhteiskunnallisia ja poliittisia organisaatioita. Tätä taustaa vasten kukoistavat kaikenlaiset pseudohengelliset opetukset.


Jokainen järkevä ihminen on varmasti kysynyt itseltään: ”Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?” Eikö olekin outoa, että Jumala sallii tällaisen moninaisuuden, joka usein aiheuttaa vihamielisyyttä ihmisten välillä?

Elämmehan maailmassa, jossa vallitsevat yhtenäiset fysiikan lait. Olisi loogista päätellä, että myös henkisellä alueella pitäisi olla yhtenäiset lait. Miksi sitten hengellisissä perinteissä on niin paljon eroja ja ristiriitoja? Tähän on ulkoisia ja sisäisiä syitä. Ulkoisiin syihin kuuluvat erot etnisissä, kulttuurisissa, maantieteellisissä ja kielellisissä olosuhteissa, joissa maailman pääuskonnot ovat kehittyneet. Aivan kuten valkoisen valon säde hajoaa prisman läpi kulkiessaan spektriksi, myös yhtenäinen uskonto saa erilaisia muotoja taittuen tämän maailman erilaisissa olosuhteissa. Siksi on täysin luonnollista, että eri hengellisten perinteiden edustajat käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavalla, suorittavat rituaaleja jne. Lisäksi toimii luotettavasti ”viestin vääristymisen” periaate, kun viesti vääristyy sukupolvesta toiseen. Ja mitä kauemmas mennään, sitä enemmän muutoksia tapahtuu, jotka sitten ilmenevät ulkoisessa muodossa.

Jopa suurten uskontojen sisällä tapahtuu ajan myötä hajaantumista, ja uusia suuntauksia syntyy. Tämä johtuu sisäisistä syistä. Niitä ovat esimerkiksi erilainen kulttuurinen taso ja erilaiset motiivit, joiden perusteella ihmiset kääntyvät Jumalan puoleen. Saman perinteen sisällä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä saa heidät tekemään muutoksia filosofiaan ja käytäntöihin, ja myöhemmin tämä kehittyy erilaisiksi itsenäisiksi suuntauksiksi. Tämä prosessi on väistämätön.

Krishna, Mooses, Buddha, Kristus ja Muhammed kääntyivät eri aikoina ja eri paikoissa eri ihmisten puoleen, joilla oli erilainen koulutustaso. On täysin luonnollista, että heidän piti mukauttaa samat totuudet paikan, ajan ja olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi, jos kodinkoneesi toimii 110 voltilla ja kytket sen 220 voltin pistorasiaan ilman alennustransformaattoria, se ei yksinkertaisesti kestä jännitettä ja palaa. Aurinkokaan ei nouse hetkessä zenitiin, vaan nousee vähitellen horisontin takaa.


Koulutusjärjestelmässä samaa periaatetta noudattaen ensimmäisen luokan oppilaille annetaan kaikkein perustavinta tietoa, kun taas vanhemmille oppilaille opetetaan jo hienovaraisempia ja monimutkaisempia asioita. Eri luokkien oppikirjat eivät kuitenkaan ole periaatteessa erilaisia. Ne ovat saman koulutusjärjestelmän eri tasoja. Hengellisellä alueella sama periaate tiedon mukauttamisesta ihmisen tasoon sovelletaan, jotta vältytään ”ruoansulatushäiriöiltä”. Lisäksi jokaisella on erilaiset hengelliset tarpeet. Esimerkiksi yksi henkilö, joka opiskelee vierasta kieltä, pärjää hyvin pienellä keskustelukirjalla yksinkertaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Toinen tarvitsee moniosaisen sanakirjan, joka mahdollistaa yksityiskohtien ymmärtämisen. Samoin jotkut uskonnot on tarkoitettu ”selittämään Jumalaa sormilla”, kun taas toiset on tarkoitettu pääsemään hengellisyyden salaisimpiin sfääreihin.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?



Vedic-kalenterin mukaan elämme nyt Kali-yuga-aikakautta, hengellisen rappion aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana hengellisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi,
kansalliseksi perinteeksi.

Vedic-kalenterin mukaan nyt on Kali-yuga – henkisen rappion aikakausi. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana henkisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi, kansalliseksi perinteeksi. Suurin osa ihmisistä on lakannut pitämästä uskontoa hyödyllisenä. Se hyväksytään vain menneisyyden jäänteenä tai ihmisten sentimentaalisuutena. Joskus uskonto jopa aiheuttaa konflikteja. Miksi se, minkä pitäisi osoittaa ihmisille yhteinen Isä ja olla keino ratkaista monia ongelmia, on itse muuttunut ongelmaksi?

Tämä johtuu siitä, että suurin osa papistosta on menettänyt hengellisen tietonsa, ja perinteiset uskonnolliset instituutiot ovat muuttuneet materialistisiksi, muistuttaen enemmän yhteiskunnallisia ja poliittisia organisaatioita. Tätä taustaa vasten kukoistavat kaikenlaiset pseudohengelliset opetukset.


Jokainen järkevä ihminen on varmasti kysynyt itseltään: ”Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?” Eikö olekin outoa, että Jumala sallii tällaisen moninaisuuden, joka usein aiheuttaa vihamielisyyttä ihmisten välillä?

Elämmehan maailmassa, jossa vallitsevat yhtenäiset fysiikan lait. Olisi loogista päätellä, että myös henkisellä alueella pitäisi olla yhtenäiset lait. Miksi sitten hengellisissä perinteissä on niin paljon eroja ja ristiriitoja? Tähän on ulkoisia ja sisäisiä syitä. Ulkoisiin syihin kuuluvat erot etnisissä, kulttuurisissa, maantieteellisissä ja kielellisissä olosuhteissa, joissa maailman pääuskonnot ovat kehittyneet. Aivan kuten valkoisen valon säde hajoaa prisman läpi kulkiessaan spektriksi, myös yhtenäinen uskonto saa erilaisia muotoja taittuen tämän maailman erilaisissa olosuhteissa. Siksi on täysin luonnollista, että eri hengellisten perinteiden edustajat käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavalla, suorittavat rituaaleja jne. Lisäksi toimii luotettavasti ”viestin vääristymisen” periaate, kun viesti vääristyy sukupolvesta toiseen. Ja mitä kauemmas mennään, sitä enemmän muutoksia tapahtuu, jotka sitten ilmenevät ulkoisessa muodossa.

Jopa suurten uskontojen sisällä tapahtuu ajan myötä hajaantumista, ja uusia suuntauksia syntyy. Tämä johtuu sisäisistä syistä. Niitä ovat esimerkiksi erilainen kulttuurinen taso ja erilaiset motiivit, joiden perusteella ihmiset kääntyvät Jumalan puoleen. Saman perinteen sisällä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä saa heidät tekemään muutoksia filosofiaan ja käytäntöihin, ja myöhemmin tämä kehittyy erilaisiksi itsenäisiksi suuntauksiksi. Tämä prosessi on väistämätön.

Krishna, Mooses, Buddha, Kristus ja Muhammed kääntyivät eri aikoina ja eri paikoissa eri ihmisten puoleen, joilla oli erilainen koulutustaso. On täysin luonnollista, että heidän piti mukauttaa samat totuudet paikan, ajan ja olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi, jos kodinkoneesi toimii 110 voltilla ja kytket sen 220 voltin pistorasiaan ilman alennustransformaattoria, se ei yksinkertaisesti kestä jännitettä ja palaa. Aurinkokaan ei nouse hetkessä zenitiin, vaan nousee vähitellen horisontin takaa.


Koulutusjärjestelmässä samaa periaatetta noudattaen ensimmäisen luokan oppilaille annetaan kaikkein perustavinta tietoa, kun taas vanhemmille oppilaille opetetaan jo hienovaraisempia ja monimutkaisempia asioita. Eri luokkien oppikirjat eivät kuitenkaan ole periaatteessa erilaisia. Ne ovat saman koulutusjärjestelmän eri tasoja. Hengellisellä alueella sama periaate tiedon mukauttamisesta ihmisen tasoon sovelletaan, jotta vältytään ”ruoansulatushäiriöiltä”. Lisäksi jokaisella on erilaiset hengelliset tarpeet. Esimerkiksi yksi henkilö, joka opiskelee vierasta kieltä, pärjää hyvin pienellä keskustelukirjalla yksinkertaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Toinen tarvitsee moniosaisen sanakirjan, joka mahdollistaa yksityiskohtien ymmärtämisen. Samoin jotkut uskonnot on tarkoitettu ”selittämään Jumalaa sormilla”, kun taas toiset on tarkoitettu pääsemään hengellisyyden salaisimpiin sfääreihin.

Lue lisää

Yritetään siis tarkastella uskonnon ilmiötä ulko- ja sisäpuolelta käyttäen seuraavan sivun taulukkoa. Taulukossa tarkastellaan uskonnon ilmiötä kolmessa päämuodossa: uskontokuntana, Jumalaan kääntymisenä ja sielun tarpeena. Nämä kolme uskonnon ulottuvuutta on esitetty taulukon kolmessa sarakkeessa.
Ensimmäisessä sarakkeessa tarkastellaan uskontoa uskonnollisena vakaumuksena, joka liittyy usein kansallisuuteen.

Koska eri kansat eroavat toisistaan ulkonäöltään huomattavasti, tällainen pinnallinen suhtautuminen uskontoon johtaa usein konflikteihin.


Fanattiset kannattajat ovat tyytymättömiä siihen, että toisinuskoisten ulkonäkö on ”väärä”.


Seuraavassa on muutamia esimerkkejä konflikteista, jotka ovat aiheutuneet tällaisesta pinnallisesta suhtautumisesta uskontoon: Pohjois-Irlannissa protestantit ja katolilaiset ovat jatkuvasti konfliktissa; Serbiassa ortodoksit ja muslimit; Pohjois-Intiassa muslimit ja hindut. Tällä tasolla ihmiset näkevät vain eroja kampauksissa, vaatteissa, symboleissa, terminologiassa ja rituaaleissa.


Suhtautuminen uskontoon kansallisuuden perusteella synnyttää myös täysin odottamattomia ongelmia.



Nähdessään tällaisia väärinkäsityksiä uskonnollisessa ympäristössä monet älykkäät ihmiset kääntyvät kokonaan pois uskonnosta tai yrittävät harjoittaa hengellistä elämää ilman ulkoisia muotoja.

...

Siirrytään nyt toiseen sarakkeeseen – uskontoon kääntymisenä Jumalan puoleen. Jos ensimmäinen sarake käsitteli enemmän ulkoisia merkkejä ja kansallista kuuluvuutta, toinen sarake käsittelee sisäistä maailmaa tai ihmisen hienovaraista olemusta. Esimerkiksi ensimmäisen sarakkeen mukaan olet kristitty. Toinen sarake paljastaa motiivisi – miksi olet kristitty? Vastaus voi olla monitulkintainen.


Yleisesti ottaen on olemassa kolme ryhmää motiiveja: 1) Toiset haluavat Jumalalta aineellisia hyviä (terveyttä, rikkautta, onnea jne.); 2) Toiset taas haluavat vapautua aineellisesta, pelastaa sielunsa; 3) Kolmannet haluavat henkilökohtaisen suhteen Jumalaan, korkeimman rakkauden muodon. Kaikki kolme motiivityyppiä voivat esiintyä missä tahansa uskonnossa.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Yritetään siis tarkastella uskonnon ilmiötä ulko- ja sisäpuolelta käyttäen seuraavan sivun taulukkoa. Taulukossa tarkastellaan uskonnon ilmiötä kolmessa päämuodossa: uskontokuntana, Jumalaan kääntymisenä ja sielun tarpeena. Nämä kolme uskonnon ulottuvuutta on esitetty taulukon kolmessa sarakkeessa.
Ensimmäisessä sarakkeessa tarkastellaan uskontoa uskonnollisena vakaumuksena, joka liittyy usein kansallisuuteen.

Koska eri kansat eroavat toisistaan ulkonäöltään huomattavasti, tällainen pinnallinen suhtautuminen uskontoon johtaa usein konflikteihin.


Fanattiset kannattajat ovat tyytymättömiä siihen, että toisinuskoisten ulkonäkö on ”väärä”.


Seuraavassa on muutamia esimerkkejä konflikteista, jotka ovat aiheutuneet tällaisesta pinnallisesta suhtautumisesta uskontoon: Pohjois-Irlannissa protestantit ja katolilaiset ovat jatkuvasti konfliktissa; Serbiassa ortodoksit ja muslimit; Pohjois-Intiassa muslimit ja hindut. Tällä tasolla ihmiset näkevät vain eroja kampauksissa, vaatteissa, symboleissa, terminologiassa ja rituaaleissa.


Suhtautuminen uskontoon kansallisuuden perusteella synnyttää myös täysin odottamattomia ongelmia.



Nähdessään tällaisia väärinkäsityksiä uskonnollisessa ympäristössä monet älykkäät ihmiset kääntyvät kokonaan pois uskonnosta tai yrittävät harjoittaa hengellistä elämää ilman ulkoisia muotoja.

...

Siirrytään nyt toiseen sarakkeeseen – uskontoon kääntymisenä Jumalan puoleen. Jos ensimmäinen sarake käsitteli enemmän ulkoisia merkkejä ja kansallista kuuluvuutta, toinen sarake käsittelee sisäistä maailmaa tai ihmisen hienovaraista olemusta. Esimerkiksi ensimmäisen sarakkeen mukaan olet kristitty. Toinen sarake paljastaa motiivisi – miksi olet kristitty? Vastaus voi olla monitulkintainen.


Yleisesti ottaen on olemassa kolme ryhmää motiiveja: 1) Toiset haluavat Jumalalta aineellisia hyviä (terveyttä, rikkautta, onnea jne.); 2) Toiset taas haluavat vapautua aineellisesta, pelastaa sielunsa; 3) Kolmannet haluavat henkilökohtaisen suhteen Jumalaan, korkeimman rakkauden muodon. Kaikki kolme motiivityyppiä voivat esiintyä missä tahansa uskonnossa.

Lue lisää

Ensimmäisen ryhmän edustajille Jumala ei ole päämäärä, vaan keino saavuttaa aineelliset tavoitteensa. Tällä tasolla on suurin osa minkä tahansa uskonnon kannattajista. Juuri he ovat henkisen kypsymättömyytensä vuoksi eniten alttiita konflikteille muiden uskontojen kanssa. Heidän motivaationsa on alhaisin, mutta koska he kuitenkin kääntyvät Jumalan – puhtaimman – puoleen, he puhdistuvat vähitellen, ymmärtävät aineen katoavaisuuden ja voivat siirtyä korkeampaan luokkaan.

Toinen kategoria on ihmiset, jotka ovat kyllästyneet aineelliseen elämään. He haluavat ikuisuutta ja rauhaa. Heidän tavoitteensa on pelastus tai nirvana. Heitä houkuttelee yksinkertaisempi elämä, he rakastavat filosofiaa ja ovat taipuvaisia askeesiin. Nämä ihmiset ovat kypsempiä ja siksi suvaitsevaisempia muita kohtaan. Heillä ei ole mitään jaettavaa, koska tämä maailma ei enää kiinnosta heitä. Tällaisia ihmisiä on huomattavasti vähemmän. Ne, jotka pitävät uskontoa tienä Jumalaan, eivät ole ongelmissa muiden uskontokuntien kanssa. Siksi he näkevät enemmän monimuotoisuutta kuin eroja, mikä vähentää konfliktien riskiä.



Kolmas ryhmä koostuu ihmisistä, jotka eivät tavoittele aineellista (kuten ensimmäiset) eivätkä yritä hylätä sitä (kuten toiset), vaan pyrkivät käyttämään kaikkea Jumalan palvelemiseen, jotta he voisivat kehittää elävän suhteen Häneen.


Koska tällaiset ihmiset suhtautuvat kaikkeen Jumalan kautta, he ovat ystävällisiä kaikille, koska he pitävät heitä Jumalan luomuksina.

Rakastaessaan Jumalaa he rakastavat kaikkia. Tällaisia ihmisiä on erittäin harvassa.


Kuten koululainen siirtyy luokalta luokalle oppien yhä korkeampaa tietoa, niin myös minkä tahansa uskonnon kannattajan on tehtävä sisäistä edistystä muuttamalla palvonnan motivaatiota korkeammalle tasolle. Muuten hän pysyy ikuisena aloittelijana.

Motivaatio kääntyä Jumalan puoleen rakkauden kehittämiseksi sopii luonnollisesti taulukon kolmanteen sarakkeeseen – uskonto sielun tarpeena. Jokaisella on ehdottomasti tarve Jumalaan, koska me kaikki olemme Hänen osasiaan ja aina energeettisesti riippuvaisia Hänestä. Ero on siinä, että toiset ihmiset tuntevat riippuvuutensa korkeammasta voimasta epäsuorasti, riippuvuuden kautta aineesta, kun taas toiset ovat selvästi tietoisia siitä, että aineellisen luonnon takana on Jumala, ja siksi haluavat olla suoraan yhteydessä Häneen. Tällaiset ihmiset tuntevat tarpeen Jumalaan yhtä voimakkaasti kuin tavalliset ihmiset tuntevat tarpeen ruokaan, veteen ja ilmaan. Kuten Vedat sanovat, ”emme voi haluta sitä, mitä ei ole olemassa”. Esimerkiksi fyysinen ruumiimme voi tarvita vain niitä elementtejä, joita on luonnossa, koska ruumis itsessään koostuu tästä luonnosta. Samoin sielu, joka on osa Jumalaa, tarvitsee Häntä suoraan tai epäsuorasti.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Ensimmäisen ryhmän edustajille Jumala ei ole päämäärä, vaan keino saavuttaa aineelliset tavoitteensa. Tällä tasolla on suurin osa minkä tahansa uskonnon kannattajista. Juuri he ovat henkisen kypsymättömyytensä vuoksi eniten alttiita konflikteille muiden uskontojen kanssa. Heidän motivaationsa on alhaisin, mutta koska he kuitenkin kääntyvät Jumalan – puhtaimman – puoleen, he puhdistuvat vähitellen, ymmärtävät aineen katoavaisuuden ja voivat siirtyä korkeampaan luokkaan.

Toinen kategoria on ihmiset, jotka ovat kyllästyneet aineelliseen elämään. He haluavat ikuisuutta ja rauhaa. Heidän tavoitteensa on pelastus tai nirvana. Heitä houkuttelee yksinkertaisempi elämä, he rakastavat filosofiaa ja ovat taipuvaisia askeesiin. Nämä ihmiset ovat kypsempiä ja siksi suvaitsevaisempia muita kohtaan. Heillä ei ole mitään jaettavaa, koska tämä maailma ei enää kiinnosta heitä. Tällaisia ihmisiä on huomattavasti vähemmän. Ne, jotka pitävät uskontoa tienä Jumalaan, eivät ole ongelmissa muiden uskontokuntien kanssa. Siksi he näkevät enemmän monimuotoisuutta kuin eroja, mikä vähentää konfliktien riskiä.



Kolmas ryhmä koostuu ihmisistä, jotka eivät tavoittele aineellista (kuten ensimmäiset) eivätkä yritä hylätä sitä (kuten toiset), vaan pyrkivät käyttämään kaikkea Jumalan palvelemiseen, jotta he voisivat kehittää elävän suhteen Häneen.


Koska tällaiset ihmiset suhtautuvat kaikkeen Jumalan kautta, he ovat ystävällisiä kaikille, koska he pitävät heitä Jumalan luomuksina.

Rakastaessaan Jumalaa he rakastavat kaikkia. Tällaisia ihmisiä on erittäin harvassa.


Kuten koululainen siirtyy luokalta luokalle oppien yhä korkeampaa tietoa, niin myös minkä tahansa uskonnon kannattajan on tehtävä sisäistä edistystä muuttamalla palvonnan motivaatiota korkeammalle tasolle. Muuten hän pysyy ikuisena aloittelijana.

Motivaatio kääntyä Jumalan puoleen rakkauden kehittämiseksi sopii luonnollisesti taulukon kolmanteen sarakkeeseen – uskonto sielun tarpeena. Jokaisella on ehdottomasti tarve Jumalaan, koska me kaikki olemme Hänen osasiaan ja aina energeettisesti riippuvaisia Hänestä. Ero on siinä, että toiset ihmiset tuntevat riippuvuutensa korkeammasta voimasta epäsuorasti, riippuvuuden kautta aineesta, kun taas toiset ovat selvästi tietoisia siitä, että aineellisen luonnon takana on Jumala, ja siksi haluavat olla suoraan yhteydessä Häneen. Tällaiset ihmiset tuntevat tarpeen Jumalaan yhtä voimakkaasti kuin tavalliset ihmiset tuntevat tarpeen ruokaan, veteen ja ilmaan. Kuten Vedat sanovat, ”emme voi haluta sitä, mitä ei ole olemassa”. Esimerkiksi fyysinen ruumiimme voi tarvita vain niitä elementtejä, joita on luonnossa, koska ruumis itsessään koostuu tästä luonnosta. Samoin sielu, joka on osa Jumalaa, tarvitsee Häntä suoraan tai epäsuorasti.

Lue lisää

Jos kaksi ensimmäistä saraketta osoittavat ihmisten tarpeen Jumalaan aineellisen suhteen (anna minulle aineellista tai vapauta minut aineellisesta), kolmas sarake heijastaa sielun tarvetta Jumalaan itseensä, ei Hänen energioihinsa. Nyt Jumala ei ole enää keino, vaan päämäärä. Ne, jotka käsittävät uskonnon tällä tasolla, riippumatta uskonnostaan, omaavat syvimmän ymmärryksen uskonnosta. He näkevät kaikkien perinteiden hengellisen ykseyden.

Nyt voimme yhdistää kaikki kolme saraketta toisiinsa, aloittaen lopusta. Tarve Jumalaan itsessään lähtee sielusta (sarake 3), saa tietyn värin mielessä (sarake 2) ja nousee pintaan tietyn uskonnon muodossa (sarake 1).

Tarkasteltuamme uskonnon ilmiötä taulukon avulla, olemme nähneet joitakin ulkoisia ja sisäisiä syitä hengellisten perinteiden eroille. Mutta tämä koskee vain todellisia uskontoja, jotka ovat peräisin Jumalasta ja johtavat Häneen. Valitettavasti uskonnollinen paletti ei rajoitu tähän. Tällä alalla on vielä koko joukko ihmisten luomuksia, joita myös pidetään usein uskonnoina, vaikka ne eivät olekaan sitä.



Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla. Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä. Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.

Monet kokemattomat ihmiset pitävät uskonnona erilaisia taikuuden muotoja, sisäisten kykyjen kehittämisen järjestelmiä, erilaisia eettisiä ja terveyttä edistäviä järjestelmiä, jotka eivät ole luonteeltaan hengellisiä polkuja. Jotta järjestelmää voitaisiin kutsua uskonnoksi, sen on sisällettävä selkeä käsitys Jumalasta, sielusta ja niiden suhteista. Muuten se on mitä tahansa, mutta ei uskontoa.

Lisäksi Vedat erottavat vielä muutaman syyn palvonnan muotojen eroille. Ensinnäkin ne ovat luonnon kolme gunaa. Gunan hyvyyden vaikutuksen alaisina ihmiset ovat taipuvaisia palvomaan Korkeinta (riippumatta uskonnosta). Gunan intohimon vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat maallisia voimia, ja gunan tietämättömyyden vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat aaveita ja henkiä.

Toiseksi, Vedat väittävät, että Jumalalla on monia ilmentymiä, ja Hänen erilaisilla muodoillaan on erilaisia palvojia, mikä myös tuo monimuotoisuutta uskontojen ulkoisiin muotoihin.

Ei ole tarpeen yrittää yhdistää keinotekoisesti kaikkia uskontoja yhdeksi, koska ne ovat jo yhdistyneet yhteisen tavoitteen kautta ja ovat kuin eri portaat samassa portaikossa. Tarvitaan vain oppia erottamaan todellinen hengellinen viesti halvoista väärennöksistä tiedon ja terveen järjen perusteella. Ja mitä tulee monimuotoisuuteen, jos se on ominainen aineelliselle elämälle, miksi hengelliseltä elämältä pitäisi se puuttua?

Anonyymi00047 kirjoitti:

Jos kaksi ensimmäistä saraketta osoittavat ihmisten tarpeen Jumalaan aineellisen suhteen (anna minulle aineellista tai vapauta minut aineellisesta), kolmas sarake heijastaa sielun tarvetta Jumalaan itseensä, ei Hänen energioihinsa. Nyt Jumala ei ole enää keino, vaan päämäärä. Ne, jotka käsittävät uskonnon tällä tasolla, riippumatta uskonnostaan, omaavat syvimmän ymmärryksen uskonnosta. He näkevät kaikkien perinteiden hengellisen ykseyden.

Nyt voimme yhdistää kaikki kolme saraketta toisiinsa, aloittaen lopusta. Tarve Jumalaan itsessään lähtee sielusta (sarake 3), saa tietyn värin mielessä (sarake 2) ja nousee pintaan tietyn uskonnon muodossa (sarake 1).

Tarkasteltuamme uskonnon ilmiötä taulukon avulla, olemme nähneet joitakin ulkoisia ja sisäisiä syitä hengellisten perinteiden eroille. Mutta tämä koskee vain todellisia uskontoja, jotka ovat peräisin Jumalasta ja johtavat Häneen. Valitettavasti uskonnollinen paletti ei rajoitu tähän. Tällä alalla on vielä koko joukko ihmisten luomuksia, joita myös pidetään usein uskonnoina, vaikka ne eivät olekaan sitä.



Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla. Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä. Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.

Monet kokemattomat ihmiset pitävät uskonnona erilaisia taikuuden muotoja, sisäisten kykyjen kehittämisen järjestelmiä, erilaisia eettisiä ja terveyttä edistäviä järjestelmiä, jotka eivät ole luonteeltaan hengellisiä polkuja. Jotta järjestelmää voitaisiin kutsua uskonnoksi, sen on sisällettävä selkeä käsitys Jumalasta, sielusta ja niiden suhteista. Muuten se on mitä tahansa, mutta ei uskontoa.

Lisäksi Vedat erottavat vielä muutaman syyn palvonnan muotojen eroille. Ensinnäkin ne ovat luonnon kolme gunaa. Gunan hyvyyden vaikutuksen alaisina ihmiset ovat taipuvaisia palvomaan Korkeinta (riippumatta uskonnosta). Gunan intohimon vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat maallisia voimia, ja gunan tietämättömyyden vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat aaveita ja henkiä.

Toiseksi, Vedat väittävät, että Jumalalla on monia ilmentymiä, ja Hänen erilaisilla muodoillaan on erilaisia palvojia, mikä myös tuo monimuotoisuutta uskontojen ulkoisiin muotoihin.

Ei ole tarpeen yrittää yhdistää keinotekoisesti kaikkia uskontoja yhdeksi, koska ne ovat jo yhdistyneet yhteisen tavoitteen kautta ja ovat kuin eri portaat samassa portaikossa. Tarvitaan vain oppia erottamaan todellinen hengellinen viesti halvoista väärennöksistä tiedon ja terveen järjen perusteella. Ja mitä tulee monimuotoisuuteen, jos se on ominainen aineelliselle elämälle, miksi hengelliseltä elämältä pitäisi se puuttua?

Lue lisää

Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla.


Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä.


Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.


***********************


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti.

Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla.


Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä.


Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.


***********************


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti.

Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

Lue lisää

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.

Tarkasteltaessa ilmiötä, jossa kristilliset papit osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, voidaan todeta, että tällaiset papit ovat harvinaisia, ja tämä harvinaisuus liittyy useisiin tekijöihin, jotka voivat olla akateemisesti merkittäviä.


Kun kristilliset papit kuitenkin osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, tämä on merkittävä poikkeus. Se voi johtua yksittäisten papistojen henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja akateemisesta tarpeesta laajentaa hengellistä ja filosofista näkökulmaansa. Samalla se voi viitata laajempaan teologiseen ja filosofiseen pohdintaan siitä, kuinka eri uskonnolliset traditiot voivat kohdata toisensa ja syventää toistensa ymmärrystä. Tämäntyyppinen osallistuminen on harvinaista, koska se vaatii laajaa avarakatseisuutta ja valmiutta tutkia muiden kulttuurien ja uskontojen perinteitä syvällisesti.


Akateemisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että kristillisten pappeuden harvinaisuus osallistua tällaisiin luentoihin liittyy myös teologiseen konservatismiin, joka voi vaikuttaa kristillisten yhteisöjen suhtautumiseen toisiin uskontoihin. Monet kristilliset yhteisöt saattavat pitää omia uskomuksiaan ja käytäntöjään ainoina oikeina, eikä heillä välttämättä ole suurta kiinnostusta tai halua tutkia muiden uskontojen filosofioita. Tämä tekee papiston osallistumisesta Vedojen viisaiden luennoille poikkeuksellista ja harvinaista.

Tätä ilmiötä voidaan siis tarkastella akateemisesti myös uskonnon moninaisuuden, ekumeenisen liikkeen ja interreligiöösin vuoropuhelun kontekstissa, joissa pyritään edistämään eri uskonnollisten ja filosofisten perinteiden välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. Harvinaisuus ei siis liity vain yksittäisten papistojen henkilökohtaisiin valintoihin, vaan myös yhteisön ja tradition laajempiin uskonnollisiin ja teologisiin perinteisiin.

Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva ilmiö, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — hakeutuvat vedisten oppineiden luennoille ja opetustilaisuuksiin. He lähestyvät Vedojen opetuksia analyyttisen tutkimuksen kohteena, dokumentoiden käsitteitä ja argumentaatiorakenteita, jotka tarjoavat vastauksia sellaisiin ontologisiin ja epistemologisiin ongelmiin, joihin kristillinen teologia ei tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisia malleja.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.

Tarkasteltaessa ilmiötä, jossa kristilliset papit osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, voidaan todeta, että tällaiset papit ovat harvinaisia, ja tämä harvinaisuus liittyy useisiin tekijöihin, jotka voivat olla akateemisesti merkittäviä.


Kun kristilliset papit kuitenkin osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, tämä on merkittävä poikkeus. Se voi johtua yksittäisten papistojen henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja akateemisesta tarpeesta laajentaa hengellistä ja filosofista näkökulmaansa. Samalla se voi viitata laajempaan teologiseen ja filosofiseen pohdintaan siitä, kuinka eri uskonnolliset traditiot voivat kohdata toisensa ja syventää toistensa ymmärrystä. Tämäntyyppinen osallistuminen on harvinaista, koska se vaatii laajaa avarakatseisuutta ja valmiutta tutkia muiden kulttuurien ja uskontojen perinteitä syvällisesti.


Akateemisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että kristillisten pappeuden harvinaisuus osallistua tällaisiin luentoihin liittyy myös teologiseen konservatismiin, joka voi vaikuttaa kristillisten yhteisöjen suhtautumiseen toisiin uskontoihin. Monet kristilliset yhteisöt saattavat pitää omia uskomuksiaan ja käytäntöjään ainoina oikeina, eikä heillä välttämättä ole suurta kiinnostusta tai halua tutkia muiden uskontojen filosofioita. Tämä tekee papiston osallistumisesta Vedojen viisaiden luennoille poikkeuksellista ja harvinaista.

Tätä ilmiötä voidaan siis tarkastella akateemisesti myös uskonnon moninaisuuden, ekumeenisen liikkeen ja interreligiöösin vuoropuhelun kontekstissa, joissa pyritään edistämään eri uskonnollisten ja filosofisten perinteiden välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. Harvinaisuus ei siis liity vain yksittäisten papistojen henkilökohtaisiin valintoihin, vaan myös yhteisön ja tradition laajempiin uskonnollisiin ja teologisiin perinteisiin.

Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva ilmiö, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — hakeutuvat vedisten oppineiden luennoille ja opetustilaisuuksiin. He lähestyvät Vedojen opetuksia analyyttisen tutkimuksen kohteena, dokumentoiden käsitteitä ja argumentaatiorakenteita, jotka tarjoavat vastauksia sellaisiin ontologisiin ja epistemologisiin ongelmiin, joihin kristillinen teologia ei tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisia malleja.

Lue lisää

Jo vedisen ajattelun alkeellinenkin käsitteellinen omaksuminen laajentaa merkittävästi yksilön kykyä tulkita muita uskonnollisia järjestelmiä.

Vedojen peruskäsitteet — kuten todellisuuden kerroksellisuus, tietoisuuden ensisijaisuus ja universaalien lainalaisuuksien (ṛta) ajatus — toimivat analyyttisina työkaluina, joiden avulla erilaisten uskontojen opit voidaan jäsentää yhteismitallisiksi kokonaisuuksiksi.

Tästä seuraa, että jopa rajallinen ymmärrys vedisestä viitekehyksestä mahdollistaa syvemmän ja systemaattisemman ymmärryksen muista uskonnollisista traditioista.

Tämän käsitteellisen laajentumisen myötä ne kristilliset papit ja teologit, jotka ovat perehtyneet Vedojen ajatteluun, kykenevät vastaamaan seurakuntalaistensa kysymyksiin analyyttisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.


He eivät nojaudu yksinomaan dogmaattisiin vastauksiin, vaan pystyvät asettamaan eksistentiaaliset ja metafyysiset kysymykset laajempaan, universaaliin kontekstiin.


Näin Vedojen viisaus toimii epäsuorana mutta merkittävänä tiedollisena resurssina, joka syventää uskonnollista ymmärrystä ja parantaa teologisen argumentaation koherenssia myös muiden perinteiden sisällä.

Huomionarvoista on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisen papiston edustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikkakin tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin pieneen vähemmistöön. Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva suuntaus, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — osallistuvat vedisten oppineiden luentoihin ja opetustilaisuuksiin. Näissä yhteyksissä Vedojen opetuksia lähestytään ensisijaisesti analyyttisen tutkimuksen kohteina, ja niiden keskeisiä käsitteitä sekä argumentatiivisia rakenteita systemaattisesti dokumentoidaan, erityisesti siltä osin kuin ne pyrkivät vastaamaan ontologisiin ja epistemologisiin kysymyksiin, joihin kristillinen teologia ei kaikilta osin tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisesti jäsennettyjä teoreettisia malleja.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Jo vedisen ajattelun alkeellinenkin käsitteellinen omaksuminen laajentaa merkittävästi yksilön kykyä tulkita muita uskonnollisia järjestelmiä.

Vedojen peruskäsitteet — kuten todellisuuden kerroksellisuus, tietoisuuden ensisijaisuus ja universaalien lainalaisuuksien (ṛta) ajatus — toimivat analyyttisina työkaluina, joiden avulla erilaisten uskontojen opit voidaan jäsentää yhteismitallisiksi kokonaisuuksiksi.

Tästä seuraa, että jopa rajallinen ymmärrys vedisestä viitekehyksestä mahdollistaa syvemmän ja systemaattisemman ymmärryksen muista uskonnollisista traditioista.

Tämän käsitteellisen laajentumisen myötä ne kristilliset papit ja teologit, jotka ovat perehtyneet Vedojen ajatteluun, kykenevät vastaamaan seurakuntalaistensa kysymyksiin analyyttisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.


He eivät nojaudu yksinomaan dogmaattisiin vastauksiin, vaan pystyvät asettamaan eksistentiaaliset ja metafyysiset kysymykset laajempaan, universaaliin kontekstiin.


Näin Vedojen viisaus toimii epäsuorana mutta merkittävänä tiedollisena resurssina, joka syventää uskonnollista ymmärrystä ja parantaa teologisen argumentaation koherenssia myös muiden perinteiden sisällä.

Huomionarvoista on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisen papiston edustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikkakin tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin pieneen vähemmistöön. Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva suuntaus, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — osallistuvat vedisten oppineiden luentoihin ja opetustilaisuuksiin. Näissä yhteyksissä Vedojen opetuksia lähestytään ensisijaisesti analyyttisen tutkimuksen kohteina, ja niiden keskeisiä käsitteitä sekä argumentatiivisia rakenteita systemaattisesti dokumentoidaan, erityisesti siltä osin kuin ne pyrkivät vastaamaan ontologisiin ja epistemologisiin kysymyksiin, joihin kristillinen teologia ei kaikilta osin tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisesti jäsennettyjä teoreettisia malleja.

Lue lisää

Analyyttisesti tarkasteltuna on todettavissa, että rajattu segmentti teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa vastaanottavaisuutta Krishna-tietoisuuden teologis-filosofista paradigmaa kohtaan; kyseinen hyväksyntä ilmentyy kuitenkin empiirisesti vain määrällisesti marginaalisena ilmiönä kristillisen institutionaalisen kentän sisällä.


Vedoja ei ole mielekästä tarkastella kulttuurisesti tai uskonnollisesti eksklusiivisina teksteinä, vaan pikemminkin universaaliluonteisina teoreettisina järjestelminä, jotka artikuloivat yleispäteviä malleja ihmismielen rakenteesta, tietoisuuden dynamiikasta sekä kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tässä viitekehyksessä Vedat voidaan tulkita eräänlaisena meta-teoreettisena kokonaisuutena, joka tarjoaa käsitteellisen ja metodologisen kehyksen erilaisten uskonnollisten ja filosofisten traditioiden vertailevalle ymmärtämiselle. Vaikka useat myöhemmät uskonnolliset ja filosofiset järjestelmät käsittelevät pitkälti samoja eksistentiaalisia, ontologisia ja epistemologisia peruskysymyksiä, ne tekevät sen usein symbolisesti, historiallisesti ja kontekstuaalisesti rajatummissa muodoissa. Tällaisen vedalaisen meta-tason tunnistaminen ja sen teoreettisten implikaatioiden ymmärtäminen jää kuitenkin kristillisessä viitekehyksessä vain hyvin harvojen — yleensä poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden — ajattelijoiden ulottuville.


On kuitenkin syytä korostaa, että tällainen poikkeuksellisen korkea teoreettinen reflektiokyky ja käsitteellinen herkkyys, jota voitaisiin metaforisesti luonnehtia älyllisiksi ’jalokiviksi’, on kristillisen viitekehyksen sisällä empiirisesti tarkasteltuna äärimmäisen harvinaista ja rajoittuu vain yksittäisiin, poikkeuksellisiin toimijoihin
Empiiristen havaintojen perusteella voidaan todeta, että vain hyvin pieni prosenttiosuus teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä ilmiö on siten määrällisesti marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä

Anonyymi00051 kirjoitti:

Analyyttisesti tarkasteltuna on todettavissa, että rajattu segmentti teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa vastaanottavaisuutta Krishna-tietoisuuden teologis-filosofista paradigmaa kohtaan; kyseinen hyväksyntä ilmentyy kuitenkin empiirisesti vain määrällisesti marginaalisena ilmiönä kristillisen institutionaalisen kentän sisällä.


Vedoja ei ole mielekästä tarkastella kulttuurisesti tai uskonnollisesti eksklusiivisina teksteinä, vaan pikemminkin universaaliluonteisina teoreettisina järjestelminä, jotka artikuloivat yleispäteviä malleja ihmismielen rakenteesta, tietoisuuden dynamiikasta sekä kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tässä viitekehyksessä Vedat voidaan tulkita eräänlaisena meta-teoreettisena kokonaisuutena, joka tarjoaa käsitteellisen ja metodologisen kehyksen erilaisten uskonnollisten ja filosofisten traditioiden vertailevalle ymmärtämiselle. Vaikka useat myöhemmät uskonnolliset ja filosofiset järjestelmät käsittelevät pitkälti samoja eksistentiaalisia, ontologisia ja epistemologisia peruskysymyksiä, ne tekevät sen usein symbolisesti, historiallisesti ja kontekstuaalisesti rajatummissa muodoissa. Tällaisen vedalaisen meta-tason tunnistaminen ja sen teoreettisten implikaatioiden ymmärtäminen jää kuitenkin kristillisessä viitekehyksessä vain hyvin harvojen — yleensä poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden — ajattelijoiden ulottuville.


On kuitenkin syytä korostaa, että tällainen poikkeuksellisen korkea teoreettinen reflektiokyky ja käsitteellinen herkkyys, jota voitaisiin metaforisesti luonnehtia älyllisiksi ’jalokiviksi’, on kristillisen viitekehyksen sisällä empiirisesti tarkasteltuna äärimmäisen harvinaista ja rajoittuu vain yksittäisiin, poikkeuksellisiin toimijoihin
Empiiristen havaintojen perusteella voidaan todeta, että vain hyvin pieni prosenttiosuus teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä ilmiö on siten määrällisesti marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä

Lue lisää

Empiiristen havaintojen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan arvioida, että arviolta 5–10 % teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä havainnollistaa, että kyseinen ilmiö on määrällisesti erittäin marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä, ja sen esiintyminen korreloi tyypillisesti poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden yksilöiden kanssa