Onko Tradenomi akateeminen

Moose

Moikka

Kaverini aloitti Tradenomi opiskelut ammattikorkeakoulussa ja hän sanoi että se on akateeminenkoulutus.

Onko näin?

Olisin voinut kuvitella että pitää olla joku yliopistokoulutus jos akateeminen.

Kiitti asiallisista vastauksista

57

11791

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jaakki22

      Taitaa olla provo mutta vastataan silti. Kyseessä on amk-tutkinto, joka vastaa viranhaussa alempaa korkeakoulututkintoa.

      • mielessä??

        Sanopas mihin virkaan vaaditaan alempaa korkeakoulututkintoa? Ei mihinkään. Joko virkaan ei ole säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia tai siihen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.


      • Jaakki22
        mielessä?? kirjoitti:

        Sanopas mihin virkaan vaaditaan alempaa korkeakoulututkintoa? Ei mihinkään. Joko virkaan ei ole säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia tai siihen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.

        Katsopa virkakelpoisuusehtoja. Monessa lukee soveltuva korkeakoulututkinto, vaikka tosiasia onkin, että kunnolla palkattuihin virkoihin vaaditaan hyvin usein ylempää tutkintoa


      • on, joo...
        Jaakki22 kirjoitti:

        Katsopa virkakelpoisuusehtoja. Monessa lukee soveltuva korkeakoulututkinto, vaikka tosiasia onkin, että kunnolla palkattuihin virkoihin vaaditaan hyvin usein ylempää tutkintoa

        Soveltuvalla korkeakoulututkinnolla useinmiten tarkoitetaan yliopistotutkintoa.


      • Tradenomiliitto jäsen

        -KTS. WWW.AKAVA.FI
        -KOHTA JÄSENLIITOT
        -Tradenomiliitto/TRAL


      • aljlka
        Tradenomiliitto jäsen kirjoitti:

        -KTS. WWW.AKAVA.FI
        -KOHTA JÄSENLIITOT
        -Tradenomiliitto/TRAL

        Ei akavan jäsenyys tee akateemiseksi. Olihan lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyskin akavan jäsen vielä jokin aika sitten....


      • AKAVA ei tae
        Tradenomiliitto jäsen kirjoitti:

        -KTS. WWW.AKAVA.FI
        -KOHTA JÄSENLIITOT
        -Tradenomiliitto/TRAL

        AKAVAhan on nykyään harvemmin tunnettu lyhenne sanoista "Akateemis-ammatillinen valtuuskunta". Muutenkaan palkansaajan keskusjärjestö tai ammattiliitto ei anna suoraa taetta koulutuksen sisällöstä, vaikka akavalaiset jäsenjärjestöt ovatkin pääsääntöisesti tutkintopohjaisia liittoja. Akavaan järjestäytyy myös opistoasteen koulutuksen saaneita, kuten HSO-sihteereitä.

        Sana "akateeminen" tarkoittaa yliopistollista, joten jo sana itsessään alleviivaa sitä tosiasiaa, että ammattikorkeakoulu - korkeakoulumaisuudestaan huolimatta - ei valmista akateemiseen, vaan työelämälähtöiseen tutkintoon.

        Valitettavasti nämä väitteet, että joku väittää amk-tutkintoa akateemiseksi tulevat usein yliopistoissa opiskelevien suusta. Tarkempaa syytä tähän en tiedä, mutta käsittääkseni täten yritetään luoda mielikuvaa siitä, että amk:ssa opiskelevat kadehtisivat ja kaipaisivat sitä, mitä yliopisto-opiskelijoilla on.


      • Zvona
        AKAVA ei tae kirjoitti:

        AKAVAhan on nykyään harvemmin tunnettu lyhenne sanoista "Akateemis-ammatillinen valtuuskunta". Muutenkaan palkansaajan keskusjärjestö tai ammattiliitto ei anna suoraa taetta koulutuksen sisällöstä, vaikka akavalaiset jäsenjärjestöt ovatkin pääsääntöisesti tutkintopohjaisia liittoja. Akavaan järjestäytyy myös opistoasteen koulutuksen saaneita, kuten HSO-sihteereitä.

        Sana "akateeminen" tarkoittaa yliopistollista, joten jo sana itsessään alleviivaa sitä tosiasiaa, että ammattikorkeakoulu - korkeakoulumaisuudestaan huolimatta - ei valmista akateemiseen, vaan työelämälähtöiseen tutkintoon.

        Valitettavasti nämä väitteet, että joku väittää amk-tutkintoa akateemiseksi tulevat usein yliopistoissa opiskelevien suusta. Tarkempaa syytä tähän en tiedä, mutta käsittääkseni täten yritetään luoda mielikuvaa siitä, että amk:ssa opiskelevat kadehtisivat ja kaipaisivat sitä, mitä yliopisto-opiskelijoilla on.

        Tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus kirjoittaa otsikko ja nimimerkki vääriin kenttiin. Joko käyttöliittymä ei vastaa normaalitottumuksia tai sitten kyseessä on orastava lukihäiriö..


      • koulutushäiriö
        aljlka kirjoitti:

        Ei akavan jäsenyys tee akateemiseksi. Olihan lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyskin akavan jäsen vielä jokin aika sitten....

        Eikö lentoemot muka ole enää akateemisia? Akavan sivuilla ainakin lukee, että Akava on korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Mun tuttu lentoemäntä sanoi, että se lentää usein yli 10 kilometrissä, joten jos kuka niin lentoemännät ainakin on korkeasti koulutettuja.


      • Riksu
        Zvona kirjoitti:

        Tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus kirjoittaa otsikko ja nimimerkki vääriin kenttiin. Joko käyttöliittymä ei vastaa normaalitottumuksia tai sitten kyseessä on orastava lukihäiriö..

        Tekstikenttäsikin oli täynnä sitä itseään.

        On tämä kumma softa.


    • Akateemikko

      Totta kai Tradenomi on Akateeminen koulutus. Mitä oikein luulit? Tradenomi (ylempi AMK) on taas ylempi korkea koulu tutkinto, eli melkein tohtori.

      • koralli

        Ei se ole mikään akateeminen tutkinto. Tulee mieleen taas nuo tyypit, jotka joka tilanteeseen yrittävät päteä. Ne, jotka kertovat asiat aina omalle kohdalleen egoa hivelevästi.

        Raja meni mielestäni opintoviikoissa ja nykyäänhän opintopisteissä. 180 opintoviikkoa on raja siihen, että tutkintoa voidaan kutsua ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi, kuten insinöörit ja kahdit yms. Kait se meni näin?


      • Jaakki22

        Hauskat yhdys sana vihreet sun tekstissä =D


      • Jaakki22
        koralli kirjoitti:

        Ei se ole mikään akateeminen tutkinto. Tulee mieleen taas nuo tyypit, jotka joka tilanteeseen yrittävät päteä. Ne, jotka kertovat asiat aina omalle kohdalleen egoa hivelevästi.

        Raja meni mielestäni opintoviikoissa ja nykyäänhän opintopisteissä. 180 opintoviikkoa on raja siihen, että tutkintoa voidaan kutsua ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi, kuten insinöörit ja kahdit yms. Kait se meni näin?

        Mistä lähtien insinööri on ollut ylempi korkeakoulututkinto?


      • kivipää
        koralli kirjoitti:

        Ei se ole mikään akateeminen tutkinto. Tulee mieleen taas nuo tyypit, jotka joka tilanteeseen yrittävät päteä. Ne, jotka kertovat asiat aina omalle kohdalleen egoa hivelevästi.

        Raja meni mielestäni opintoviikoissa ja nykyäänhän opintopisteissä. 180 opintoviikkoa on raja siihen, että tutkintoa voidaan kutsua ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi, kuten insinöörit ja kahdit yms. Kait se meni näin?

        Ei opintoviikot tai -pisteet ole mikään raja akateemisuudessa. Akateemisuus tarkoittaa "tieteellistä sivistystä" ja tiedekorkeakouluja Suomessa ovat vain yliopistot. Opintoviikot ja -pisteet kertovat opintoihin kuluvasta ajasta, ei niiden sisällöstä, vaativuudesta tai vaikeudesta.


      • vastaus!

        Tässä on särmää! Tämän jekun kauneutta ei ihan tavallinen toope näköjään havaitsekaan...


      • shsdhs
        kivipää kirjoitti:

        Ei opintoviikot tai -pisteet ole mikään raja akateemisuudessa. Akateemisuus tarkoittaa "tieteellistä sivistystä" ja tiedekorkeakouluja Suomessa ovat vain yliopistot. Opintoviikot ja -pisteet kertovat opintoihin kuluvasta ajasta, ei niiden sisällöstä, vaativuudesta tai vaikeudesta.

        opintoviikko (opintopiste) on työn määrän mittari, ei ajan tai opintojen tason. Myös ammattioppilaitoksissa on käytössä opintoviikot, ne voitaisiin ottaa käyttöön jopa peruskoulussa.


    • Mr_N

      Ilman sen kummempaa lähdekritiikkiä kurkkasin parin sivistyssanaston määreet sanalle akateeminen.

      Internetistä löytyy pienehkö sivistyssanakirja, joka määrittelisi termin "akateeminen" seuraavasti:

      "AKATEEMINEN yliopistoon tai korkeakouluun liittyvä tai sille ominainen, yliopistollinen; akatemiaan liittyvä ¶ Usein halventavasti: käytännölle vieras, pelkästään teoreettinen."

      (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanata.html#akatemia)

      Edelleen ajalta ennen ammattikorkeakouluja Jokamiehen sivistyssanastosta (Hagfors-Manninen, WSOY Porvoo 1965) löysin seuraavan määritelmän:

      "AKATEEMINEN akatemialle ominainen, akatemiaan kuuluva..."

      Edelleen akatemia määritellään kyseissä opuksessa seuraavasti: "korkeakoulu, yliopisto; tiedemies-, taiteilija-, kirjalijayhdistys..."

      Kiistatonta on, että ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Kummankin em. lähteen laajan tulkinnan mukaan siis akateeminen sana voitaisiin liittää ammattikorkeakoulussa suoritettavaan tutkintoon, kuten tradenomin tutkintoon. Toisaalta taas järjestelmänä näkisin ammattikorkeakoulun käytännön läheisenä oman alansa korkea-asteen tutkinnon suorittavien asiantuntijoiden koulutuspaikkana, jolle luontaista ei ole teoreettisuus ja tieteellisyys. Siinä mielessä suppeasti ilmaistuna AMK-tutkintoa ei mielestäni perinteisessä mielessä voida pitää akateemisena tutkintona, vaikka sitten ammattijärjestö Akavaan kuuluisikin. ;)

      Mielestäni tärkeätä ei ole se, että halutaanko tradenomin tutkinto määritellä akateemiseksi vai ei. Korkea-asteen tutkinto se joka tapauksessa on, jos sille haluaa jonkin statukseen liittyvän merkityksen antaa. Tärkeintä on, että henkilö viihtyy valitsemallaan alalla ja on valmis panostamaan työtä ja vaivaa päästäkseen jonkin alan asiantuntijaksi ja voidakseen siten saada aikaan lisäarvoa niin itselleen kuin muillekin.

      On hienoa, että kaverisi on aloittanut opinnot - toivottavasti alalla, jonka kokee omakseen ja mieleisekseen. Uskon, että jos hän opintoihinsa panostaa, harjoittaa tulevaisuudessa ammattiaan ja on valmis harjaannuttamaan osaamistaan myös itsenäisesti (pakollisten kurssien suorittamisten lisäksi), hänestä kehittyy alansa osaava korkeakoulutettu ihminen ja hän viihtyy työssään. Se kuitenkin lienee tärkeämpää kuin miettiä, että onko joku tutkinto minkäkin määritelmän mukaan akateeminen vai eikö.

      Mukavaa syksyn jatkoa Sinulle ja kaverillesi!

      Nikke
      tradenomi, hall.yo.
      Tampere

    • jasjfaskla

      akateemisia ovat vain tiedekorkeakouluista (yliopistoista) valmistuneet, amk on kaikesta huolimatta edelleenkin ammatillinen oppilaitos. Jos viran pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto ilma tarkempaa määrittelyä, amk-tutkinnon suorittanut on pätevä virkaan. Käytännössä kuitenkin virkojen kelpoisuusvaatimukset on määritelty tarkemmin, pitää olla tietyt sisällöt sisältävä korkeakoulututkinto, joten kyseessä on lähinnä kosmeettinen asia.

    • trade

      lisäksi ihan turha koulutus, ellei alla ole muutaman vuoden aiempaa työkokemusta kaupalliselta alalta. Työnantajille kun on kaikki kaikessa tuo kokemus; siinä ei koulutukset paina. Jos tekee mieli opiskella kaupallista alaa, se täytyy tehdä yliopistossa, jos ei halua jäädä väliinputoajaksi. Turhempi koulutus on vain restonomin tutkinto.

      • v*****i hyötyä

        Valmistuin tradenomiksi 2002 ja tähän päivään mennessä voin sanoa, että hukkasin kyllä ihan täysin 4 iltaa viikossa muutaman vuoden ajan koko opiskeluun! Homman mitä teen nyt, olisin saanut pohjakoulutuksellanikin (merkonomi) ja palkkakin on sen mukainen - tietysti. Paljon melua tyhjästä koko tradenomihomma!

        Alan vaihto on mielessä, kunhan vaan tulee sopiva sauma tehdä se. Ehkä ensi vuonna.


      • Kallenkirahvi
        v*****i hyötyä kirjoitti:

        Valmistuin tradenomiksi 2002 ja tähän päivään mennessä voin sanoa, että hukkasin kyllä ihan täysin 4 iltaa viikossa muutaman vuoden ajan koko opiskeluun! Homman mitä teen nyt, olisin saanut pohjakoulutuksellanikin (merkonomi) ja palkkakin on sen mukainen - tietysti. Paljon melua tyhjästä koko tradenomihomma!

        Alan vaihto on mielessä, kunhan vaan tulee sopiva sauma tehdä se. Ehkä ensi vuonna.

        miksi et sitten etsi sellaisia töitä joihin vaaditaan tradenomintutkinto tai miksi et mennyt töihin kun olit merkonomi??


      • trademan
        v*****i hyötyä kirjoitti:

        Valmistuin tradenomiksi 2002 ja tähän päivään mennessä voin sanoa, että hukkasin kyllä ihan täysin 4 iltaa viikossa muutaman vuoden ajan koko opiskeluun! Homman mitä teen nyt, olisin saanut pohjakoulutuksellanikin (merkonomi) ja palkkakin on sen mukainen - tietysti. Paljon melua tyhjästä koko tradenomihomma!

        Alan vaihto on mielessä, kunhan vaan tulee sopiva sauma tehdä se. Ehkä ensi vuonna.

        On se outo syyttää koulutusta siitä ettei saa kunnon duunia itselleni. itse olen koulutukseltani tradenomi ja teen täysin koulutustani vastaavaa työtä ja työkaverini ovat sekä tradenomeja, KTM että DI- taustaisia. Koulutus antaa avaimet mennä eteenpäin, jos et itse osaa niitä käyttää niin turha siitä on muita syyttää.

        Totta tietysti on nykyään että tradenomeja valmistuu paljon ja että tutkinnon arvostus ei ole vastaava kuin yliopiston tutkinto, mutta kaikesta huolimatta korkeakoulututkinto on aina korkeakoulututkinto.


    • ole =)

      Hassu kysymys =)! t.Yliopistosta valmistunut

    • juoni

      Akavanhan yrittää profiloitua akateemisesti koulutettujen liittona. Tästä johtuen se yrittää iskostaa ihmisten mieliin, että AMK:sta valmistuneetkin ovat akateemikkoja, jotta nämä liittyisivät heihin.

      Joo... kätilötkin (AMK) on nykyään siiten akateemikkoja.

      • jolluu

        "akateeminen" ja "akateemikko" on kaksi eri asiaa.


    • Tradenomi vm. 2003

      Leikkaan ja liimaan tähän oman tekstini tuosta ylempää...

      Itse valmistuin Tradenomiksi vajaa kaksi vuotta sitten ja työskentelen nykyään hyvin palkatussa asiantuntijatehtävässä. On totta, ettei koulutuksen taso yllä läheskään kaikilta osin yliopistojen tasolle, mutta innostuksella, oma-aloitteisuudella ja omaehtoisella lisäopiskelulla pääsee pitkälle.

      Sen verran voisin sanoa, että ainakin liiketaloudessa suuntautumisvaihtoehdolla on paljon merkitystä. Itse opiskelin laskentatoimea, ja sitä voin lämpimästi suositella kaikille tradenomiopiskelijoille tai sellaiseksi aikoville. Laskennassa oppii käytännöllisiä tietoja ja taitoja, joille löytyy kysyntää kunhan vain osaa hommansa. Markkinoinnin ja hallinnon yms. opinnot pitävät sisällään paljolti ympäripyöreää hömppää ainaisine ryhmätöineen ja jonninjoutavien asioiden opintoineen. Uskallan myös väittää, että laskentatoimen tradenomit ovat suhteellisesti lähimpänä vastaavien maistereiden tietotaitotasoa.

      • laskentatradeopisk.

        Allekirjoitan edellisen.


      • saat palkkaa?

        Minkä verran saat palkkaa, Tradenomi? Brutto ja netto. :P


      • netto
        saat palkkaa? kirjoitti:

        Minkä verran saat palkkaa, Tradenomi? Brutto ja netto. :P

        Tuo kysymys kyllä osoittaa kysyjän tasoa, miten brutto ja netto ovat kytköksissä toisiinsa. Jos kaverilla esim asuntolainaa 230 000€, ei nettoansio VOI olla sama kuin onnellisesti ilman velkaa elävällä ystävällään


      • Handyman
        netto kirjoitti:

        Tuo kysymys kyllä osoittaa kysyjän tasoa, miten brutto ja netto ovat kytköksissä toisiinsa. Jos kaverilla esim asuntolainaa 230 000€, ei nettoansio VOI olla sama kuin onnellisesti ilman velkaa elävällä ystävällään

        kertoo jotain vastaajan tasosta. Nettopalkka saadaan, kun bruttopalkasta vähennetään ansiotulon veroprosentti, johon on sisällytetty henkilösivukulut.

        Mainitsemasi asuntolaina on aivan samanlainen kuluerä kuin esimerkiksi ruokakaupan lasku tai uusien kenkien kustannus. Vertailtavuuden kannalta olisi kuitenkin hyvä kysellä bruttopalkkaa, jolloin eri tuloverokannat eivät pääse sotkemaan vertailua.


      • Mievaan...
        Handyman kirjoitti:

        kertoo jotain vastaajan tasosta. Nettopalkka saadaan, kun bruttopalkasta vähennetään ansiotulon veroprosentti, johon on sisällytetty henkilösivukulut.

        Mainitsemasi asuntolaina on aivan samanlainen kuluerä kuin esimerkiksi ruokakaupan lasku tai uusien kenkien kustannus. Vertailtavuuden kannalta olisi kuitenkin hyvä kysellä bruttopalkkaa, jolloin eri tuloverokannat eivät pääse sotkemaan vertailua.

        Ottakaa välillä ihan rauhallisesti. Menkää vaikka tuonne tekemään tuo "mensan" -testi, ja tulkaa sitten takaisin tänne väittelemään Älykkyydestä ja Akateemisuudesta.

        http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=197&a=1023

        T: Yo, viittä vaille tradenomi ja Äo-pisteet 158.


      • Hehhehhee
        Mievaan... kirjoitti:

        Ottakaa välillä ihan rauhallisesti. Menkää vaikka tuonne tekemään tuo "mensan" -testi, ja tulkaa sitten takaisin tänne väittelemään Älykkyydestä ja Akateemisuudesta.

        http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=197&a=1023

        T: Yo, viittä vaille tradenomi ja Äo-pisteet 158.

        Tosissasiko olet ihan itse mitannut? Ja ihan Tieteen Kuvalehden avulla löytänyt testin?


      • online...
        Mievaan... kirjoitti:

        Ottakaa välillä ihan rauhallisesti. Menkää vaikka tuonne tekemään tuo "mensan" -testi, ja tulkaa sitten takaisin tänne väittelemään Älykkyydestä ja Akateemisuudesta.

        http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=197&a=1023

        T: Yo, viittä vaille tradenomi ja Äo-pisteet 158.

        Löysin eräänä oikein tylsänä päivänä netistä vahingossa älykkyystestin. Tuntui mukavalta ajanhaaskuulta, joten nakuttelemaan vain; laskutehtävien vastaukset kyllä arvasin eli hypin yli. ÄO:ni oli 120. Loukkaannuin vähän, vaikka olinkin pelleilymielellä puuhaan ruvennut.

        Koska vieläkin oli tylsää, tein testin uudelleen niin väärin kuin ikinä vain osasin. ÄO:ni oli edelleen 120. Tämän testin tekijä oli sitten päättänyt miellyttää kaikkia "asiakkaita". Kiva asenne kumminkin. :)


      • Luulee-olevansa-fiksu
        online... kirjoitti:

        Löysin eräänä oikein tylsänä päivänä netistä vahingossa älykkyystestin. Tuntui mukavalta ajanhaaskuulta, joten nakuttelemaan vain; laskutehtävien vastaukset kyllä arvasin eli hypin yli. ÄO:ni oli 120. Loukkaannuin vähän, vaikka olinkin pelleilymielellä puuhaan ruvennut.

        Koska vieläkin oli tylsää, tein testin uudelleen niin väärin kuin ikinä vain osasin. ÄO:ni oli edelleen 120. Tämän testin tekijä oli sitten päättänyt miellyttää kaikkia "asiakkaita". Kiva asenne kumminkin. :)

        "Tämän testin tekijä oli sitten päättänyt miellyttää kaikkia "asiakkaita". "

        Auh! Miellyttämisestä... Minä olisin loukkaantunut, jos ÄO olisi vain 120. ;D


      • valopäätä
        Handyman kirjoitti:

        kertoo jotain vastaajan tasosta. Nettopalkka saadaan, kun bruttopalkasta vähennetään ansiotulon veroprosentti, johon on sisällytetty henkilösivukulut.

        Mainitsemasi asuntolaina on aivan samanlainen kuluerä kuin esimerkiksi ruokakaupan lasku tai uusien kenkien kustannus. Vertailtavuuden kannalta olisi kuitenkin hyvä kysellä bruttopalkkaa, jolloin eri tuloverokannat eivät pääse sotkemaan vertailua.

        Tottakai asuntolaina vaikuttaa nettopalkkaan, koska lainan korot saa verotuksessa vähennyksiin. 200 000€:n lainalla ja 2500€:n kk-palkalla käteen jää n.1750€ ja ilman lainaa 1600€. Kyllä tuossa on aikamoinen ero


      • minä tuossa sanoin
        Luulee-olevansa-fiksu kirjoitti:

        "Tämän testin tekijä oli sitten päättänyt miellyttää kaikkia "asiakkaita". "

        Auh! Miellyttämisestä... Minä olisin loukkaantunut, jos ÄO olisi vain 120. ;D

        jotta loukkaannuin oikein.

        Niin, no, pääpaino oli sitten kai väärässä paikassa eli sanalla "kaikkia". Korjaan: "useimpia". ;)


      • Handyman
        valopäätä kirjoitti:

        Tottakai asuntolaina vaikuttaa nettopalkkaan, koska lainan korot saa verotuksessa vähennyksiin. 200 000€:n lainalla ja 2500€:n kk-palkalla käteen jää n.1750€ ja ilman lainaa 1600€. Kyllä tuossa on aikamoinen ero

        Onko se asuntolaina pakko maksaa ansiotulorahoituksella?


    • etsivä löytää

      Ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat akateemisesti koulutettuja. Sen sanoo laki.

      • missä?

        Missä se siell seisoo? Nytkö vihdoin saadaan loppu tälle jaarittelulle.


      • OTK

        Heh heh... Vai ihan laki sanoo? Huumorimiehiä palstalla. AMK ei ole akateeminen ja missään laissa ei ole säädetty akateemisuudesta, sorry.


    • "academic"

      can be and is frequently used in the following context:

      "Little Jimmy's very good at playing in a group but his academic skills need improving."

      Ja tämä siis tarkoittaa lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Ollaan nyt kaikki akateemisia eikä tapella.

      • right

        "can be and is frequently used in the following context:
        "Little Jimmy's very good at playing in a group but his academic skills need improving."
        Ja tämä siis tarkoittaa lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Ollaan nyt kaikki akateemisia eikä tapella."


        Mahtavaa!!! Peruskoulun käynyt veljeni on siis saanut akateemisen koulutksen. Kyllä se enklannin kieli on sitten viisasta.


      • taas.,.,

        "Ollaan nyt kaikki akateemisia"

        Heh heh... Oliko provo?


      • provoksi
        taas.,., kirjoitti:

        "Ollaan nyt kaikki akateemisia"

        Heh heh... Oliko provo?

        mutta voihan joku niinkin ajatella. Täällä ihan asiakysymys tai -kommentti saa aikaan kauhean rähinän ja kirjoittaja törkyä niskaan.

        Suurin osa kirjoittajista ei näytä tietävän käyttämiensä sanojen ja termien sisällöstä mitään - saati sitten niiden sävyistä. Kun ei tiedetä, sananvaihto taantuu nopeasti loanheitoksi.

        Miksi luen? En lue usein, mutta ammatin vuoksi on hyvä välillä käydä "toisellakin puolella" maailman menoa vilkuilemassa.


      • Riksu
        provoksi kirjoitti:

        mutta voihan joku niinkin ajatella. Täällä ihan asiakysymys tai -kommentti saa aikaan kauhean rähinän ja kirjoittaja törkyä niskaan.

        Suurin osa kirjoittajista ei näytä tietävän käyttämiensä sanojen ja termien sisällöstä mitään - saati sitten niiden sävyistä. Kun ei tiedetä, sananvaihto taantuu nopeasti loanheitoksi.

        Miksi luen? En lue usein, mutta ammatin vuoksi on hyvä välillä käydä "toisellakin puolella" maailman menoa vilkuilemassa.

        Jos et mainitse lähdettä ja irrotat asiasisällön itse aiheesta.

        Viittaamassasi tekstissä oli kyseessä vapaasti suomennettuna "akateemiset taidot", ei akateeminen tutkinto, joka on akateemisen koulutuksen päämäärä. Akateeminen koulutus puolestaan viittaa akatemiaan, johon voidaan käsittää esimerkiksi antiikin kreikkalaisten filosofien akatemiat, joissa he kouluttivat oppilaitaan.

        Nykyään akatemioiksi kutsutaan korkeakouluja, yliopistoja, tiede-, taide- tai kirjallisia seuroja, ja akateemisella ajatellaan tarkoitettavan mitä tahansa nimenomaan korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä korkeimpaan tieteelliseen tutkimukseen liittyvää.

        Lähde: wikipedia.


      • itsesi
        Riksu kirjoitti:

        Jos et mainitse lähdettä ja irrotat asiasisällön itse aiheesta.

        Viittaamassasi tekstissä oli kyseessä vapaasti suomennettuna "akateemiset taidot", ei akateeminen tutkinto, joka on akateemisen koulutuksen päämäärä. Akateeminen koulutus puolestaan viittaa akatemiaan, johon voidaan käsittää esimerkiksi antiikin kreikkalaisten filosofien akatemiat, joissa he kouluttivat oppilaitaan.

        Nykyään akatemioiksi kutsutaan korkeakouluja, yliopistoja, tiede-, taide- tai kirjallisia seuroja, ja akateemisella ajatellaan tarkoitettavan mitä tahansa nimenomaan korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä korkeimpaan tieteelliseen tutkimukseen liittyvää.

        Lähde: wikipedia.

        Nyt kipin kapin tarkistamaan lähteiden mainitsemisen tarkoitusta ja merkitystä. Asiasisältöä ei ollut myöskään irrotettu aiheesta.

        Sinulle, kulta pieni, annettiin esimerkki sanan yhdestä käytöstä yhdellä kielellä!

        Sanani oli siis "academic". Kerropa nyt sillä oikealla tavallasi esimerkki sanasta "provo" - hiljeneminen katsotaan sitten häpeämisen merkiksi! :D


      • perusteellinen
        itsesi kirjoitti:

        Nyt kipin kapin tarkistamaan lähteiden mainitsemisen tarkoitusta ja merkitystä. Asiasisältöä ei ollut myöskään irrotettu aiheesta.

        Sinulle, kulta pieni, annettiin esimerkki sanan yhdestä käytöstä yhdellä kielellä!

        Sanani oli siis "academic". Kerropa nyt sillä oikealla tavallasi esimerkki sanasta "provo" - hiljeneminen katsotaan sitten häpeämisen merkiksi! :D

        "hiljeneminen katsotaan sitten häpeämisen merkiksi"

        ÄÄLIÖ! Mene takaisin leikkikouluun!


      • kommentti sitten
        perusteellinen kirjoitti:

        "hiljeneminen katsotaan sitten häpeämisen merkiksi"

        ÄÄLIÖ! Mene takaisin leikkikouluun!

        on osoitus ihan jostain muusta... ;D


      • Riksu
        itsesi kirjoitti:

        Nyt kipin kapin tarkistamaan lähteiden mainitsemisen tarkoitusta ja merkitystä. Asiasisältöä ei ollut myöskään irrotettu aiheesta.

        Sinulle, kulta pieni, annettiin esimerkki sanan yhdestä käytöstä yhdellä kielellä!

        Sanani oli siis "academic". Kerropa nyt sillä oikealla tavallasi esimerkki sanasta "provo" - hiljeneminen katsotaan sitten häpeämisen merkiksi! :D

        Kun kyse on tradenomin koulutuksen akateemisuudesta, heikko pätemisyrityksesi oli kaikkien asiayhteydestä irrotettujen aiheiden äiti.

        Ja kuules, poika, luin akateemista kirjallisuutta jo silloin, kun sinä olit vielä pilke isukkisi silmäkulmassa.

        Koetat kääntää asian provoiluksi puoleltasi nyt, kun vastaväittelijä on hieman raskaampaa kaliiberia. Et sinä noin helpolla pääse, tanssi ei ole vielä päättynyt.


      • rimpuile
        Riksu kirjoitti:

        Kun kyse on tradenomin koulutuksen akateemisuudesta, heikko pätemisyrityksesi oli kaikkien asiayhteydestä irrotettujen aiheiden äiti.

        Ja kuules, poika, luin akateemista kirjallisuutta jo silloin, kun sinä olit vielä pilke isukkisi silmäkulmassa.

        Koetat kääntää asian provoiluksi puoleltasi nyt, kun vastaväittelijä on hieman raskaampaa kaliiberia. Et sinä noin helpolla pääse, tanssi ei ole vielä päättynyt.

        Et yksinkertaisesti osannut antaa esimerkkiä etkä korjata minun virheelliseksi katsomaasi kommenttia "oikeanlaiseksi", joten nyt yrität siivota jälkiäsi inttämiskrampin kourissa. Paljastit yhdellä laakilla sen, ettei tutkimus oikein sinulle istu. Minä en tutkimusta alun alkaenkaan yrittänyt tehdä, huomasitko?

        Luepa akateemista kirjallisuutta vähän lisää. Minä tyydyn kirjoittamaan sitä - ja nollailemaan välillä aivojani näitä höpökirjoituksia lueskelemalla. Ja maisteri muuten olin jo toistakymmentä vuotta sitten. ;)


      • valintako?
        kommentti sitten kirjoitti:

        on osoitus ihan jostain muusta... ;D

        Jaa'a, olisi sittenkin pitänyt peruskoulun jälkeen lähteä amkiseen putkarilinjalle, niin ei nyt tarvitsisi täällä hakea itsetuntoa siitä, onko se mun titteli akateeminen vaiko ei. Kyllä se putkimiehen tuloilla hankittu pullea lompsa (18 vuotiaana huom)olisi ollut kuitenkin se parempi vaihtoehto, kuin pähee titteli käyntikortissa, josta mummo voi posket punaisena hehkuttaa marttaseuran sunnuntaikahveilla.


      • Riksu
        rimpuile kirjoitti:

        Et yksinkertaisesti osannut antaa esimerkkiä etkä korjata minun virheelliseksi katsomaasi kommenttia "oikeanlaiseksi", joten nyt yrität siivota jälkiäsi inttämiskrampin kourissa. Paljastit yhdellä laakilla sen, ettei tutkimus oikein sinulle istu. Minä en tutkimusta alun alkaenkaan yrittänyt tehdä, huomasitko?

        Luepa akateemista kirjallisuutta vähän lisää. Minä tyydyn kirjoittamaan sitä - ja nollailemaan välillä aivojani näitä höpökirjoituksia lueskelemalla. Ja maisteri muuten olin jo toistakymmentä vuotta sitten. ;)

        "Et yksinkertaisesti osannut antaa esimerkkiä etkä korjata minun virheelliseksi katsomaasi kommenttia "oikeanlaiseksi"

        Annoin mielestäni oivan esimerkin perusteluineen ja lähteineen varsinaisesta aiheesta eli akateemisuudesta. Sen sijaan provoilusta en ala sinulle esitelmää pitämään, sinä et sitä(kään) hallitse, joten sinä olet se, jonka pitää hankkia aiheesta lisätietoa.

        "Paljastit yhdellä laakilla sen, ettei tutkimus oikein sinulle istu"

        Mikähän tämä laaki oli? Viittaus on relevantti ainoastaan kielikuvana, ammuin soperruksesi alas tyyliin laaki ja vainaa.

        "Ja maisteri muuten olin jo toistakymmentä vuotta sitten. ;)"

        Uimamaisteri? ;)


      • se selvisi
        Riksu kirjoitti:

        "Et yksinkertaisesti osannut antaa esimerkkiä etkä korjata minun virheelliseksi katsomaasi kommenttia "oikeanlaiseksi"

        Annoin mielestäni oivan esimerkin perusteluineen ja lähteineen varsinaisesta aiheesta eli akateemisuudesta. Sen sijaan provoilusta en ala sinulle esitelmää pitämään, sinä et sitä(kään) hallitse, joten sinä olet se, jonka pitää hankkia aiheesta lisätietoa.

        "Paljastit yhdellä laakilla sen, ettei tutkimus oikein sinulle istu"

        Mikähän tämä laaki oli? Viittaus on relevantti ainoastaan kielikuvana, ammuin soperruksesi alas tyyliin laaki ja vainaa.

        "Ja maisteri muuten olin jo toistakymmentä vuotta sitten. ;)"

        Uimamaisteri? ;)

        Lue nyt se minun ensimmäinen kommenttini. Ei ole pitkä, jaksat loppuun asti. Minkä ihmeen takia sinun piti sotkea lähdehöpötyksesi yksinkertaiseen yleiskielen esimerkkiin?

        Senpä takia, että luulit minun olevan provoilemassa AMK-palstalla tradenomipohjalta. Jos olisit luullut maisterin olevan asialla, olisit katsonut heiton heitoksi. Ei, hampaat irvessä piti päästä esittämään; etenkin tuo uimamaisteritölväys oli esikoulumainen esitys.

        En viitsi selitellä sinulle jatkotutkimuksen ihmeellistä maailmaa, mutta jos minulla olisi tarvetta mainita lähteitä, osaisin kyllä tehdä sen. Osaisin neuvoa sinuakin, sinä wikipedialainailija (meni sekin vähän pieleen...), mutta et taida olla vastaanottavaista sorttia. Tutkimuskeskustelut käyn muualla ihan nimien ja naamojen kanssa. Nyt nukkumaan, taitaa olla jo aika! :)


      • taasen..,
        rimpuile kirjoitti:

        Et yksinkertaisesti osannut antaa esimerkkiä etkä korjata minun virheelliseksi katsomaasi kommenttia "oikeanlaiseksi", joten nyt yrität siivota jälkiäsi inttämiskrampin kourissa. Paljastit yhdellä laakilla sen, ettei tutkimus oikein sinulle istu. Minä en tutkimusta alun alkaenkaan yrittänyt tehdä, huomasitko?

        Luepa akateemista kirjallisuutta vähän lisää. Minä tyydyn kirjoittamaan sitä - ja nollailemaan välillä aivojani näitä höpökirjoituksia lueskelemalla. Ja maisteri muuten olin jo toistakymmentä vuotta sitten. ;)

        "Luepa akateemista kirjallisuutta vähän lisää. Minä tyydyn kirjoittamaan sitä"

        Kyllä kait, työtön luuseri olet, kun keskellä arkipäivää kinastelet nuorten ihmisten kanssa tyhjänpäiväisyyksistä netissä. Jos oikeasti olisit varteenotettava tieteenkirjoittaja, et ensinnäkään kirjoittelisi huuhaa-juttuja nuorten palstalle, ja toiseksi, et ainakaan virka-aikana. Joten hus hus sieltä kirjaston koneelta ja takaisin työvoimatoimistoon etsimään lähihoitajan tai parturi-kaampaajan työtä itsellesi. Illalla voit sitten uneksia tieteenkirjoittamisesta paskapalkalla.


    • ja helppoa oli

      Olin keväällä kolmissa eri pääsykokeissa, 1 HKKK, Haagan AMK ja Åbo Akademi (Onneksi tuli joskus oltua Ruotsissa töissä). Noh, miten kävi?
      HKKK, ei mitään toivoa, Haaga, pääsin varasijalle mutta Åbo Akademissa kävi tuuri....eli kaikki lukemaan Ruotsia ja sitten Turkuun tai HAnkeniin Aketeemiseksi sankariksi jonkin kiintiön avulla!!!

    • fakaskla

      tradenomi tai muu akk-tutkinnon suorittanut on "akateeminen", niin sitten esikoululainen eli eskari on "opiskelija". Niin se on!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työttömyys on kasvussa - Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa

      Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa. Työttömyys on kuitenkin kasvussa. Mitä itse aja
      Maailman menoa
      346
      2771
    2. Mikä piirre on kasvoissa tärkein?

      Mikä piirre on kasvoissa tärkein kun valitset seuraa itsellesi?
      Ikävä
      120
      1539
    3. Suurimman myrskyilyn jälkeen

      vakiintuu tyynenpi tunne. Entistä vakaampi, entistä varmempi. Aina vaikealla hetkellä auttaa, kun ajattelen sinua. Minul
      Ikävä
      48
      1370
    4. Ruumis kanavassa

      Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan
      Suomussalmi
      15
      1016
    5. Mikä häpeä Haapaveden kaupungille

      Avin huomautuksen mukaa hoitoyksikkö on ollut monin osin lainvastainen. Huomautettavaa on monista asioista. Miten Haa
      Haapavesi
      57
      987
    6. Tojotamies törttöili taas auton eteen

      Ja taas joku Tojotapappa vähät välitti liikennesäännöistä ja kääntyi viitostietä ajaneen auton eteen tänään, tällä kerta
      Suomussalmi
      27
      934
    7. En sano tätä pahalla

      Mutta olihan meillä aika reippaasti ikäeroa ja aivan erilaiset elämäntilanteetkin. En vaan jotenkin tajunnut sitä aiemm
      Ikävä
      82
      913
    8. Ei mitään menetettävää

      Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo
      Ikävä
      149
      898
    9. Pieni nainen, paras nainen

      Näin se nyt vaan on. Mieheltä
      Ikävä
      80
      898
    10. Tiedättekö miksi mies on olemassa?

      Lisääntymistä varten. Ei mitään muuta hyötyä. Jos nainen voisi lisääntyä ilman miestä, luuletteko miehet että naiset tar
      Ikävä
      205
      839
    Aihe