lampi

Kiva kuulla,että on onnistumisen mahdollisuudet,minä kun en aiheesta tiedä oikein mitään,idea vain itää.Minkähän syvyinen lammen sitten pitäisi olla,jotta vesi riittäisi.Tyhmä kysymys:nouseeko suosta lisää vettä, vähän niinkuin lähteestä,kun sitä juoksuttaa hallitusti pois laskuojan kautta esim,vai onko vedentuotto pelkästään sadeveden varassa.

Sepä se hankaluus onkin,että tietoa on kovin huonosti saatavilla,mistähän noihin esittämiisi asioihin mahtaisi saada opastusta.Ihan mahdottoman suurta lampea en kaavaile,mutta sellaista reilun kokoista kuitenkin.

eppu kirjoitti:

Sepä se hankaluus onkin,että tietoa on kovin huonosti saatavilla,mistähän noihin esittämiisi asioihin mahtaisi saada opastusta.Ihan mahdottoman suurta lampea en kaavaile,mutta sellaista reilun kokoista kuitenkin.

Lue lisää

itse tehdä ainakaan sellaiseen paikkaan, ettei ole ojitusta ja veden vaihto turvattu. Usein seisova vesi on epäpuhdasta ja heinittymistä tapahtuu. Kaikki riippuu kuitenkin maaperästä ja sijainnista.

Teidän lammesta tulee varmasti nätti,samantapaisia suunnitelmia on itsellänikin,siis lampi ja sauna.Miten totesitte,että paikalla on vesisuonia?Tuo pumppu systeemi kuulostaa hyvältä,eli korvausvettä ilmeisesti nousee koko ajan,kaiketi siis myös suoperäisestä maasta.Hankaluutena meillä on,että sähköa ei ole,toki voisi käyttää polttomoottori- pumppua.Mahdollisuus on tehdä laskuoja vieressä kulkevaan puroon,eikös se vesi vaihtuisi niinkin?

On hyvä kuulla monenlaisia ja realistisia mietintöjä asiasta,itse kun en, kuten tuossa aikaisemmin totesin, ymmärrä asian päälle muuta kuin,että haluaisin sen lammen.Selvityksesi kuulosti vakuuttavan asiantuntevalta.Itseasiassa olen liikkeellä ja pohtimassa tätä asiaa jo niin ajoissa,että en ole vielä maapalaakaan hankkinut,mutta aikomus on se ostaa sukulaisen suuremmasta maatilasta,tämä suopohjainen tilkku on muuten vaan kaunis ja sopivalla paikalla,että harkitsin sitä.Oikeita lähteitä ei taida juuri alueella olla,miten mahtaisi saada selville kulkeeko jossain sopivassa kohdassa vesisuonia?

eppu kirjoitti:

On hyvä kuulla monenlaisia ja realistisia mietintöjä asiasta,itse kun en, kuten tuossa aikaisemmin totesin, ymmärrä asian päälle muuta kuin,että haluaisin sen lammen.Selvityksesi kuulosti vakuuttavan asiantuntevalta.Itseasiassa olen liikkeellä ja pohtimassa tätä asiaa jo niin ajoissa,että en ole vielä maapalaakaan hankkinut,mutta aikomus on se ostaa sukulaisen suuremmasta maatilasta,tämä suopohjainen tilkku on muuten vaan kaunis ja sopivalla paikalla,että harkitsin sitä.Oikeita lähteitä ei taida juuri alueella olla,miten mahtaisi saada selville kulkeeko jossain sopivassa kohdassa vesisuonia?

Lue lisää

Vesisuonethan löytyy kaivonkatsojan avulla. Tai jos itsellä vitsa vääntyy niin aina parempi.

jussi kirjoitti:

Vesisuonethan löytyy kaivonkatsojan avulla. Tai jos itsellä vitsa vääntyy niin aina parempi.

Mielä kävi kaivonkatsoja etsimässä suonet ja löysi kolme. Sama mies aikoinaan löytänyt kaivomme paikankin, joka lähdevesipohjainen.
Tämä on jännää ja mielenkiintoista!

Sussu kirjoitti:

Mielä kävi kaivonkatsoja etsimässä suonet ja löysi kolme. Sama mies aikoinaan löytänyt kaivomme paikankin, joka lähdevesipohjainen.
Tämä on jännää ja mielenkiintoista!

Lue lisää

Ei muuta kuin kaivonkatsojaa etsimään sitten.Ei se taida sitten humpuukia olla,täytyy siihen uskoa.Kiva, kun näin moni on ottanut kantaa ja antanut ohjeita,kiitos.Mielellään otetaan edelleen vastaan ohjeita,opastusta ja kokemuksia!Aihe on tosiaankin mielenkiintoinen!

eppu kirjoitti:

Ei muuta kuin kaivonkatsojaa etsimään sitten.Ei se taida sitten humpuukia olla,täytyy siihen uskoa.Kiva, kun näin moni on ottanut kantaa ja antanut ohjeita,kiitos.Mielellään otetaan edelleen vastaan ohjeita,opastusta ja kokemuksia!Aihe on tosiaankin mielenkiintoinen!

Lue lisää

aina ilman mitään kaivonkatsojiakin kun kaivetaan tarpeeksi syvälle, useimmiten se löytyy jo 1,5 - 2 m syvyydestä.

Vesisuonia ei ole olemassakaan, ainakaan niitä ei ole koskaan löytynyt kun rakenusten monttuja kaivetaan, silti pohajvesi löytyy aina ennemmin tai myöhemmin.

löytyy kirjoitti:

aina ilman mitään kaivonkatsojiakin kun kaivetaan tarpeeksi syvälle, useimmiten se löytyy jo 1,5 - 2 m syvyydestä.

Vesisuonia ei ole olemassakaan, ainakaan niitä ei ole koskaan löytynyt kun rakenusten monttuja kaivetaan, silti pohajvesi löytyy aina ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

puhut.
Me ollaan kuluva kesä uurastettu oman lammen kimpussa,kyllä se on ihan faktaa että ne vesisuonet on siellä kulkemassa.Nyt saatiin vanha entinen hiekkakuoppa kaivettua kallioon asti,sieltä pulppuaa useista kohdista sitä lähdevettä esiin.Kun kaivanto pidettiin pumppujen avulla vedettömänä oli helppo havaita ne lähteet.Oli kallion päällä tiivis savikerros,sen päällä hiekkaa,ja päällimmäisenä oli sitä metsän humusta,.Alunperin oli pikkuinen rapakko jota alettiin varvun kanssa tutkimaan.Sellainen parin neliön vesilammikko joka ei kuivunut ikinä.
Nyt on n.60x40 metriä tuon lammen koko ja silkkaa lähde-ja sadevettä täynnä.
Syvyys on 1,5-3 metriä riipuen siitä miten kallio löytyi.

höpöjä.. kirjoitti:

puhut.
Me ollaan kuluva kesä uurastettu oman lammen kimpussa,kyllä se on ihan faktaa että ne vesisuonet on siellä kulkemassa.Nyt saatiin vanha entinen hiekkakuoppa kaivettua kallioon asti,sieltä pulppuaa useista kohdista sitä lähdevettä esiin.Kun kaivanto pidettiin pumppujen avulla vedettömänä oli helppo havaita ne lähteet.Oli kallion päällä tiivis savikerros,sen päällä hiekkaa,ja päällimmäisenä oli sitä metsän humusta,.Alunperin oli pikkuinen rapakko jota alettiin varvun kanssa tutkimaan.Sellainen parin neliön vesilammikko joka ei kuivunut ikinä.
Nyt on n.60x40 metriä tuon lammen koko ja silkkaa lähde-ja sadevettä täynnä.
Syvyys on 1,5-3 metriä riipuen siitä miten kallio löytyi.

Lue lisää

Olisko siinä sitten kuitenkin ollut ihan lähde,kun näkyi maanpinnalle asti?Tuossa minun havittelemassani paikassa on myös sellainen muutaman neliön lotakko,jossa vettä näkyy aina.Ajattelin,että se olisi vaan ollut märkää suota,kun siinä on rahkasammalta ja se sijaitsee isomman suoalueen liepeillä.Mitä arvelette siitä,olisiko sittenkin mahdollisesti lähde? Mites se varpuhomma toimii?Reagoiko vain suurempiin ja syvempiin vesimääriin?
Edelliselle vastaajalle:onko se pohjavesi joka paikassa vaan parin-kolmen metrin syvyydessä ja mistä sen tietää ennenkuin alkaa kaivamaan,onko kaivettava 3 metriä vai 10?

höpöjä.. kirjoitti:

puhut.
Me ollaan kuluva kesä uurastettu oman lammen kimpussa,kyllä se on ihan faktaa että ne vesisuonet on siellä kulkemassa.Nyt saatiin vanha entinen hiekkakuoppa kaivettua kallioon asti,sieltä pulppuaa useista kohdista sitä lähdevettä esiin.Kun kaivanto pidettiin pumppujen avulla vedettömänä oli helppo havaita ne lähteet.Oli kallion päällä tiivis savikerros,sen päällä hiekkaa,ja päällimmäisenä oli sitä metsän humusta,.Alunperin oli pikkuinen rapakko jota alettiin varvun kanssa tutkimaan.Sellainen parin neliön vesilammikko joka ei kuivunut ikinä.
Nyt on n.60x40 metriä tuon lammen koko ja silkkaa lähde-ja sadevettä täynnä.
Syvyys on 1,5-3 metriä riipuen siitä miten kallio löytyi.

Lue lisää

Vanhankansan höpötystä on maalailla mielikuvia suonista ja maanalaisista vesiränneistä. Kuvittele miten maakerrokset ovat syntyneet: jääkauden sulaessa on vesivirrat kerrostaneet erilaisia maa-aineksia - virtauksen ja ainesmäärän mukaan eri karkeuksia eri kohtiin ja erilailla sekoittuneena. Voihan siinä syntyä läpäisevämpiä juonteitakin, mutta enimmäkseen taitavat olla isoina linsseinä tai laajempina kerroksina...ja vesi laskeutuu harvoista alemmas jos mahtuu ja virtaa sivusuuntaan harvempia kerroksia pitkin helpommin kuin tiiviitä. Kerrosten muodoista ja veden määrästä riippuu se miten vesi kerroksia leikatessa purkautuu, joskus ulosvirtaus keskittyy tiiviin kerroksen poimujen mukaan. Useimmiten kaivontekijä vain läpäisee vettäjohtavan kerroksen ja kuvittelee että kaivonkatsoja-poppamies on löytänyt "suonen" vaikka vetinen kerros voi olla satoja metrejä leveä. Ja pohjavettä aina peruskallioon saakka ja senjälkeenkin kallion raot täynnä.

Lammen kaivajana katsoisin maaston korkeuseroja ja koettaisin arvioida, onko suon tason yläpuolella sadantaa kerääviä harjuja, ja niistä vettäläpäisevien kerrosten juoksuja mahdolliselle kaivualueelle päin: jos olet riittävän alhaalla, jos kaadot ovat alueelle päin, jos maalajit ovat vettäläpäiseviä, niin pohjaveden saantiin on mahdollisuuksia. Mutta jos kaivualue on korkealla, maasto kaatuu ulospäin, pohja on kallioista, niin mahdollisuudet ovat pienemmät pohjaveden saantiin. Siis topografiselta kartalta katsomaan korkeuskäyriä ja lähimaastosta katselemaan maa-ainesten laatuja ja veden saannista voi saada ideaa.

Risua voit käyttää hirvikärpästen huitomiseen tai seurailla sillä korkeuskäyritn kulkua.

ei putkia kirjoitti:

Vanhankansan höpötystä on maalailla mielikuvia suonista ja maanalaisista vesiränneistä. Kuvittele miten maakerrokset ovat syntyneet: jääkauden sulaessa on vesivirrat kerrostaneet erilaisia maa-aineksia - virtauksen ja ainesmäärän mukaan eri karkeuksia eri kohtiin ja erilailla sekoittuneena. Voihan siinä syntyä läpäisevämpiä juonteitakin, mutta enimmäkseen taitavat olla isoina linsseinä tai laajempina kerroksina...ja vesi laskeutuu harvoista alemmas jos mahtuu ja virtaa sivusuuntaan harvempia kerroksia pitkin helpommin kuin tiiviitä. Kerrosten muodoista ja veden määrästä riippuu se miten vesi kerroksia leikatessa purkautuu, joskus ulosvirtaus keskittyy tiiviin kerroksen poimujen mukaan. Useimmiten kaivontekijä vain läpäisee vettäjohtavan kerroksen ja kuvittelee että kaivonkatsoja-poppamies on löytänyt "suonen" vaikka vetinen kerros voi olla satoja metrejä leveä. Ja pohjavettä aina peruskallioon saakka ja senjälkeenkin kallion raot täynnä.

Lammen kaivajana katsoisin maaston korkeuseroja ja koettaisin arvioida, onko suon tason yläpuolella sadantaa kerääviä harjuja, ja niistä vettäläpäisevien kerrosten juoksuja mahdolliselle kaivualueelle päin: jos olet riittävän alhaalla, jos kaadot ovat alueelle päin, jos maalajit ovat vettäläpäiseviä, niin pohjaveden saantiin on mahdollisuuksia. Mutta jos kaivualue on korkealla, maasto kaatuu ulospäin, pohja on kallioista, niin mahdollisuudet ovat pienemmät pohjaveden saantiin. Siis topografiselta kartalta katsomaan korkeuskäyriä ja lähimaastosta katselemaan maa-ainesten laatuja ja veden saannista voi saada ideaa.

Risua voit käyttää hirvikärpästen huitomiseen tai seurailla sillä korkeuskäyritn kulkua.

Lue lisää

Kuulostaa hyvin loogiselta,nyt näin, kun sen toinen on selittänyt.Täytyypä vielä mennä maastotarkastuksia pitämään,mielenkiintoista touhuahan se,varsinkin kun kiire ei ole asialla ja voi rauhassa pähkäillä ja punnita onnistumisen edellytyksiä.Ja se risu on kyllä tosiaan tarpeen ainakin niiden hirvikärpästen takia!

eppu kirjoitti:

Kuulostaa hyvin loogiselta,nyt näin, kun sen toinen on selittänyt.Täytyypä vielä mennä maastotarkastuksia pitämään,mielenkiintoista touhuahan se,varsinkin kun kiire ei ole asialla ja voi rauhassa pähkäillä ja punnita onnistumisen edellytyksiä.Ja se risu on kyllä tosiaan tarpeen ainakin niiden hirvikärpästen takia!

Lue lisää

Vesisuonia tai ei, niin aina on meidän kylän kaivonkatojan varpu kääntynyt siinä kohtaa alaspäin, mistä kaivettaessa alkaa vesi kunnolla pulppuamaan. Kutsuttakoon nyt sitä tulevaa vettä sitten millä nimellä tahansa.

Pale kirjoitti:

Vesisuonia tai ei, niin aina on meidän kylän kaivonkatojan varpu kääntynyt siinä kohtaa alaspäin, mistä kaivettaessa alkaa vesi kunnolla pulppuamaan. Kutsuttakoon nyt sitä tulevaa vettä sitten millä nimellä tahansa.

Lue lisää

tullut kaivoon vaikka viereenkin olisi kaivanut, nääs pohjavettä on kaikkialla.

vesi olisi kirjoitti:

tullut kaivoon vaikka viereenkin olisi kaivanut, nääs pohjavettä on kaikkialla.

on höpöpuhetta taas.
Ne kaivonpaikat nyt kuitenkin löytyvät sillä varvulla,meillä on sukuperintönä neljästä pojasta kolmelle periytynyt se että se varpu taipuu,on testattu,kuljetettu noita kavereita yksitellen pitkin tutkittavaa palstaa,joka nuorimies merkkasi saman paikan,neljäs veljeksistä ei sanut mitään reaktiota siihen pajuun.
Noi kaverit ovat iältään 18-27 ja tosiaan suvussa on ollut pitkin pitäjää tunnettuja kaivonkatsojia.


Tuolle lammen suunnittelijalle,se meidän lampi mikä nyt on tosiaan pohjia myöten kaivettu oli just sellainen lätäkkö jopa kuivuusaikana.
Siinä on sulla ehkä se lähteen paikka myös.

täällä kirjoitti:

on höpöpuhetta taas.
Ne kaivonpaikat nyt kuitenkin löytyvät sillä varvulla,meillä on sukuperintönä neljästä pojasta kolmelle periytynyt se että se varpu taipuu,on testattu,kuljetettu noita kavereita yksitellen pitkin tutkittavaa palstaa,joka nuorimies merkkasi saman paikan,neljäs veljeksistä ei sanut mitään reaktiota siihen pajuun.
Noi kaverit ovat iältään 18-27 ja tosiaan suvussa on ollut pitkin pitäjää tunnettuja kaivonkatsojia.


Tuolle lammen suunnittelijalle,se meidän lampi mikä nyt on tosiaan pohjia myöten kaivettu oli just sellainen lätäkkö jopa kuivuusaikana.
Siinä on sulla ehkä se lähteen paikka myös.

Lue lisää

Tuossa mm. yksi linkki joka käsittelee asiaa tieteelliseltä kannalta viitaten aiheesta tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin.
http://www.kotiposti.net/jounivilkka/Kaivonkatsojat.htm

täällä kirjoitti:

on höpöpuhetta taas.
Ne kaivonpaikat nyt kuitenkin löytyvät sillä varvulla,meillä on sukuperintönä neljästä pojasta kolmelle periytynyt se että se varpu taipuu,on testattu,kuljetettu noita kavereita yksitellen pitkin tutkittavaa palstaa,joka nuorimies merkkasi saman paikan,neljäs veljeksistä ei sanut mitään reaktiota siihen pajuun.
Noi kaverit ovat iältään 18-27 ja tosiaan suvussa on ollut pitkin pitäjää tunnettuja kaivonkatsojia.


Tuolle lammen suunnittelijalle,se meidän lampi mikä nyt on tosiaan pohjia myöten kaivettu oli just sellainen lätäkkö jopa kuivuusaikana.
Siinä on sulla ehkä se lähteen paikka myös.

Lue lisää

Saisikohan paikan vetisyydestä miten luotettavia viitteitä,jos menisi ja kaivaisi siihen lotakkoon lapiolla kuoppaa?

vital kirjoitti:

Tuossa mm. yksi linkki joka käsittelee asiaa tieteelliseltä kannalta viitaten aiheesta tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin.
http://www.kotiposti.net/jounivilkka/Kaivonkatsojat.htm

Lue lisää

Erittäin mielenkiintoinen artikkeli.

eppu kirjoitti:

Saisikohan paikan vetisyydestä miten luotettavia viitteitä,jos menisi ja kaivaisi siihen lotakkoon lapiolla kuoppaa?

sen lutakon ensin jollain tyhjättyä,sitten kaivaisit tosiaan ja seuraisit miten nopsasti täyttyy niin siinä olis ihan hyvä osviitta siihen miten hyvä lähteen paikka siinä on.

Sen verran pakko vielä vängätä tuosta varputouhusta että kyllähän se pohjavesi siellä jossain on,mutta sen varvun avulla se löytyy niin läheltä pintaa ettei tarvi kiinan asti kaivaa.
Sen voi oikesti epäuskoiset testata,jos on monta porukassa niin ihme on ellei jollakin se taivu.Otetaan ihan tavallisesta pajusta haaraoksa,se suora osa eteenpäin,ne haarat kämmenten ympäri kiepin,varpu osoittaman eteenpäin ja sitten HITAASTI kuljet siinä,jos vesi löytyy niin sen varvun taipumisesta ei voi erehtyä.
Kaikilla ei taivu mutta kohtalaisen monilla kuitenkin.Hyvä kaivonkatsoja pystyy sen sanomaan myös melko tarkkaan miten syvällä se on.


Sitä voi jokainen kokeilla itse,meillä se todellakin taipuu ja ei olla kyllä mitään huuhaa-tieteiden kannattajia vaan melko skeptikkoporukkaa.

saisit kirjoitti:

sen lutakon ensin jollain tyhjättyä,sitten kaivaisit tosiaan ja seuraisit miten nopsasti täyttyy niin siinä olis ihan hyvä osviitta siihen miten hyvä lähteen paikka siinä on.

Sen verran pakko vielä vängätä tuosta varputouhusta että kyllähän se pohjavesi siellä jossain on,mutta sen varvun avulla se löytyy niin läheltä pintaa ettei tarvi kiinan asti kaivaa.
Sen voi oikesti epäuskoiset testata,jos on monta porukassa niin ihme on ellei jollakin se taivu.Otetaan ihan tavallisesta pajusta haaraoksa,se suora osa eteenpäin,ne haarat kämmenten ympäri kiepin,varpu osoittaman eteenpäin ja sitten HITAASTI kuljet siinä,jos vesi löytyy niin sen varvun taipumisesta ei voi erehtyä.
Kaikilla ei taivu mutta kohtalaisen monilla kuitenkin.Hyvä kaivonkatsoja pystyy sen sanomaan myös melko tarkkaan miten syvällä se on.


Sitä voi jokainen kokeilla itse,meillä se todellakin taipuu ja ei olla kyllä mitään huuhaa-tieteiden kannattajia vaan melko skeptikkoporukkaa.

Lue lisää

Kiitos,aion kaivaa ohjeittesi mukaan siitä lotakon paikasta,saa nähdä mitä löytyy vai löytyykö mitään.Ehdottomasti aion kokeilla tuota varpujuttua ja useamman henkilön voimin.Minua on aina kiinnostanut tuollainen perinnetieto- ja taito ja toisaalta myös selkeä tieteellinen näyttö ja perustelu.Tässä keskustelussa on tullut paljon mielenkiintoisia asioita ja ajattelemisen aiheita esille.

eppu kirjoitti:

Kiitos,aion kaivaa ohjeittesi mukaan siitä lotakon paikasta,saa nähdä mitä löytyy vai löytyykö mitään.Ehdottomasti aion kokeilla tuota varpujuttua ja useamman henkilön voimin.Minua on aina kiinnostanut tuollainen perinnetieto- ja taito ja toisaalta myös selkeä tieteellinen näyttö ja perustelu.Tässä keskustelussa on tullut paljon mielenkiintoisia asioita ja ajattelemisen aiheita esille.

Lue lisää

löytyy joka kohdasta kun kaivetaan monttu.

niin vettä kirjoitti:

löytyy joka kohdasta kun kaivetaan monttu.

Olen kuullut, että kun lähteestä on yritetty tehdä lampi kaivuukoneen avulla, niin se onkin rikkonut ne vesisuonet ja veden tulo loppui siihen. Ilmeisesti ne vedet alkoivat menemään johonkin muualle. Joten tähänkin pitää varautua.

kaivurin tekemänä kirjoitti:

Olen kuullut, että kun lähteestä on yritetty tehdä lampi kaivuukoneen avulla, niin se onkin rikkonut ne vesisuonet ja veden tulo loppui siihen. Ilmeisesti ne vedet alkoivat menemään johonkin muualle. Joten tähänkin pitää varautua.

Lue lisää

Mökkinaapurile kävi just noin. Järven rannassa oli hyvä pulputtava vesisuoni mutta kun yritti hyödyntää lähdettä ja tehdä kaivon niin tukkoonhan suoni meni.

kaivurin tekemänä kirjoitti:

Olen kuullut, että kun lähteestä on yritetty tehdä lampi kaivuukoneen avulla, niin se onkin rikkonut ne vesisuonet ja veden tulo loppui siihen. Ilmeisesti ne vedet alkoivat menemään johonkin muualle. Joten tähänkin pitää varautua.

Lue lisää

Vesisuonet, vesisuonet. Joo, maassa on sellaisia onttoja putkia (vanhoja myyräntunneleita) joihin vesi hakeutuu mielellään. Koska vesi sisältää aina sellasia kaikkia aineksia, niin se sillai saostuu siihen tunnelin pintaan ja sitten syntyy sellanen "vesiruuvi". Jos sitten tyhmä ihminen menee rikkomaan ne putket, niin se vesi suuttuu siitä lähtee menemään muualle sen vesiruuvin avulla. Ja sitten se vesi kertoo muillekin vesille että tuolla on tuhmia ihmisiä jotka rikkoo meidän suonet. Sitten ne vedet suuttuu ihan kauheasti ja menee sen tuhman ihmisen sängyn alle ja sitten se tuhma ihminen saa syövän kun vesi kertoo ihmisessä olevalle verelle (veden serkku) että tee temput sille tuhmalle ihmiselle. Niin ja sitten se varpu juttu toimii sillä lailla että puut on ilkeitä vedelle, kun ne laittaa juurensa sinne putkiin ja ryöstää veden. Ja veteen sattuu kovasti kun se joutuu puun ihan ohuisiin putkiin, kun se on tottunut kulkemaan niissä paksummissa maaputkissa. Mutta kun kiltti ihminen tulee ja ottaa sen varvun vapauttaakseen sen veden, niin se haluaa heti päästä omiensa luo sinne maaputkiin ja sen takia se varpu taipuu, kun ne niin kovasti vetää.

Ja tää on varma tieto, meidän suvussa on ollu 7 sukupolven ajan skitsoja ja muutenkin pölhöjä tapauksia. Haluatte vielä lisää perinnetietoa? Mä voin kertoa miten tehdään maalia joka varmasti kestää!

kaivurin tekemänä kirjoitti:

Olen kuullut, että kun lähteestä on yritetty tehdä lampi kaivuukoneen avulla, niin se onkin rikkonut ne vesisuonet ja veden tulo loppui siihen. Ilmeisesti ne vedet alkoivat menemään johonkin muualle. Joten tähänkin pitää varautua.

Lue lisää

Minäkin olen kuullut vastaavista tapauksista,jotenkin ne maa-ainekset varmaan möyrimisessä voi sekoittua ja kerrokset rikkoutua...Kyllä olisi harmittava takaisku!

Pale kirjoitti:

Vesisuonia tai ei, niin aina on meidän kylän kaivonkatojan varpu kääntynyt siinä kohtaa alaspäin, mistä kaivettaessa alkaa vesi kunnolla pulppuamaan. Kutsuttakoon nyt sitä tulevaa vettä sitten millä nimellä tahansa.

Lue lisää

syntyy, kun sadevesi painuu maahan ja asettuu maan tiiviyden ja kallistusten mukaan eri paikkoihin. Pohjavettä on kuitenkin kaikkialla.

Asioista kannattaa kysyä kunnanvirastosta. Näihin kaivuuhommiin kun pitää olla myös luvat.

..se ökkö ei osaakaan uida??Monessa järvessä on sellaisia kylmiä kohtia,jossa ihan selvästi pulppuaa järvivettä kylmempää vettä pohjasta.

Voihan sitä suoneksikin sanoa sitä vettä läpäisevää ja johtavaa kerrosta joka sattuu olemaan esillä ja josta tihkuu (tiiviihkö maa-aines) tai ihan pulppuaa (karkeasta ja runsasvesisestä, jopa paineellisesta kerroksesta) vettä. Ja voihan se olla niinkin että tällainen juonne voi olla kapeakin. -Esimerkin karkeasta sorajuonteesta voit nähdä vaikka hiekkakuopalla, jossa hienon hiekkaseinän alla voi olla rantu penkasta vierinyttä, lajittunutta karkeata soraa: sellaisia on voinut syntyä alkujärven tai jääjokien virtauksissakin. Tätä ei kait kukaan ole kiistänyt tässä keskustelussa?

Ja kun vesi tulee maan alta, niin kylmäähän se on. Ja tuleehan niitä johtavia kerroksia pintaan myös järvenpohjassa ja tuntuuhan se kylmä lähde kylmältä kesälämpimässä vedessä. Eikä tätäkään kukaan ole kiistänyt.

Mutta suoneksi nimittämisen jälkeen alkaa humpuuki, jos väitetään että niitä voisi löytää varvulla tai rautakankea roikottaen tai lapiota. Kun varpumiehiä on jo kolmannessa polvessa ja katsottavaa riittää, niin joutuu kysymään höpläyttääkö joku jotakuta. Magia antaa respektii ja kait joskus viinapullonkin. Ja hutilöydökset voi selittää pois eikä lapiovälinein kukaan jaksanut kaivaa niin monta reikää tai niin syvälle että olisi tullut kunnon testejä.

Tämä nyt oli siitä peruja, kun monet aikuiset ja muuten ihan sälväpäiset ihmiset uskoo että maassa kulkee todella onttoja (tyyliin Aku Ankka) vesisuonia ja sitten joku ei-täyspäinen muka osaa varvulla katsoa sen paikan. Tietenkin on olemassa nk. piilonoroja, mutta ne eivät taida kuulua tähän keskusteluun... Ja kyllä, lähteet järvissä ja lammmissa ovat hyvinkin tuttuja. Kesämökkini kas kun on sellaisen lähdepohjaisen lammen rannalla.

Kiitoksia kutsusta, mutta koen mielummin vesisuonet ihan omassa lammessa.

olla tae olla olematta kirjoitti:

Voihan sitä suoneksikin sanoa sitä vettä läpäisevää ja johtavaa kerrosta joka sattuu olemaan esillä ja josta tihkuu (tiiviihkö maa-aines) tai ihan pulppuaa (karkeasta ja runsasvesisestä, jopa paineellisesta kerroksesta) vettä. Ja voihan se olla niinkin että tällainen juonne voi olla kapeakin. -Esimerkin karkeasta sorajuonteesta voit nähdä vaikka hiekkakuopalla, jossa hienon hiekkaseinän alla voi olla rantu penkasta vierinyttä, lajittunutta karkeata soraa: sellaisia on voinut syntyä alkujärven tai jääjokien virtauksissakin. Tätä ei kait kukaan ole kiistänyt tässä keskustelussa?

Ja kun vesi tulee maan alta, niin kylmäähän se on. Ja tuleehan niitä johtavia kerroksia pintaan myös järvenpohjassa ja tuntuuhan se kylmä lähde kylmältä kesälämpimässä vedessä. Eikä tätäkään kukaan ole kiistänyt.

Mutta suoneksi nimittämisen jälkeen alkaa humpuuki, jos väitetään että niitä voisi löytää varvulla tai rautakankea roikottaen tai lapiota. Kun varpumiehiä on jo kolmannessa polvessa ja katsottavaa riittää, niin joutuu kysymään höpläyttääkö joku jotakuta. Magia antaa respektii ja kait joskus viinapullonkin. Ja hutilöydökset voi selittää pois eikä lapiovälinein kukaan jaksanut kaivaa niin monta reikää tai niin syvälle että olisi tullut kunnon testejä.

Lue lisää

Minäkin olin skeptikko siihen saakka kunnes huomasin että vitsa taipuu omissakin käsissä. Kokeile, se on jännä tunne kun pajunoksa vääntyy väkisin maata kohti. Sen verran harrastelija olen että en osaa vielä suonen syvyyksiä kertoa niin kuin vanhan kansan osaajat.

ökkö kirjoitti:

Tämä nyt oli siitä peruja, kun monet aikuiset ja muuten ihan sälväpäiset ihmiset uskoo että maassa kulkee todella onttoja (tyyliin Aku Ankka) vesisuonia ja sitten joku ei-täyspäinen muka osaa varvulla katsoa sen paikan. Tietenkin on olemassa nk. piilonoroja, mutta ne eivät taida kuulua tähän keskusteluun... Ja kyllä, lähteet järvissä ja lammmissa ovat hyvinkin tuttuja. Kesämökkini kas kun on sellaisen lähdepohjaisen lammen rannalla.

Kiitoksia kutsusta, mutta koen mielummin vesisuonet ihan omassa lammessa.

Lue lisää

Saatiin pari viikkoa sitten 20 x 40 m lampi kaivettua, syvyyttä enimmillään 2,5 m. Pumppaamalla pidettiin vesi poissa kaivuun ajan. Vesisuonet olivat pohjassa kolmessa kohdassa, josta vesi purkautui pohjalle. Olivat juuri siinä paikassa, jota varpu oli ennen kaivuuta osoittanut. Alueelta löytyi kuitenkin yksi kohta, josta vesi pulppusi eniten, tässä kohtaa puhkaisimme siis pääsuonen tai reiän josta vesi pääsi purkautumaan. kaksi viikkoa kulunut ja vesi noussut reilun metrin pohjasta. toiveissa saada lampi täyteen ennen talvea. Tärkeintä lammen kaivuussa olisi katsoa savikerroksen paksuus, jos sellainen on. Vesi nimittäin löytyy savikerroksen alta sorakerroksesta tai kalliopinnasta. Niin ainakin meidän lammessa.

Jos ei ole lampea kaivanut, turha väittää, ettei vesisuonia löydy.

lammekas kirjoitti:

Saatiin pari viikkoa sitten 20 x 40 m lampi kaivettua, syvyyttä enimmillään 2,5 m. Pumppaamalla pidettiin vesi poissa kaivuun ajan. Vesisuonet olivat pohjassa kolmessa kohdassa, josta vesi purkautui pohjalle. Olivat juuri siinä paikassa, jota varpu oli ennen kaivuuta osoittanut. Alueelta löytyi kuitenkin yksi kohta, josta vesi pulppusi eniten, tässä kohtaa puhkaisimme siis pääsuonen tai reiän josta vesi pääsi purkautumaan. kaksi viikkoa kulunut ja vesi noussut reilun metrin pohjasta. toiveissa saada lampi täyteen ennen talvea. Tärkeintä lammen kaivuussa olisi katsoa savikerroksen paksuus, jos sellainen on. Vesi nimittäin löytyy savikerroksen alta sorakerroksesta tai kalliopinnasta. Niin ainakin meidän lammessa.

Jos ei ole lampea kaivanut, turha väittää, ettei vesisuonia löydy.

Lue lisää

Taikavarpu
(engl. dowsing rod). Perinteisesti taikavarvulla tarkoitetaan lehtipuusta leikattua oksanhaarukkaa, josta pidetään kiinni kaksin käsin. Voimakkaan käsien jännittämisen seurauksena oksanhaarukan pää liikkuu, tai se voi jopa singota käsistä.

Taikavarvun käyttäjien mukaan oksanhaarukan heilahtelu ei kerro käsien tietoisesta tai tiedostamattomasta ohjailusta, vaan piilossa olevista vesi-, malmi- tai öljyvarastoista. Sillä voidaan myös etsiä kadonneita esineitä tai ihmisiä, jopa murhattuja ja murhaajia. Psyykkisessä arkeologiassa sitä on käytetty hyväksi muinaisten, maahan ”piiloutuneiden” rakennusten paikallistamisessa. Jotkut varpumiehet tarkastelevat taikavarvulla ihmisen energiakenttää, auraa.

Taikavarvun historia ulottuu ainakin 1500-luvulle asti. Saksalainen lääkäri ja kaivosmies Georgius Agricola (1490–1555) kirjoitti siitä ensimmäisen kattavan esityksen vuonna 1565 (De re metallica). Muotiin taikavarpu tuli 1600-luvulla, kun kolmikymmenvuotisen sodan sotilaat etsivät piilotettuja aarteita. Ranskassa sillä muun muassa etsittiin rikollista. Suomessa taikavarpu otettiin käyttöön 1800-luvulla veden etsimistä varten.

Aluksi taikavarpu oli siis puinen oksanhaarukka. Sittemmin oksanhaarukan tilalla on käytetty heiluria, L-lankoja ja jopa makkaraa. L-langoilla tarkoitetaan L-kirjaimen muotoisia metallilankoja.

Useimmiten taikavarvulla etsitään vesisuonia — vaikka erittäin harvoin vesi suonissa liikkuu —, ja siksi taikavarvun käyttö yleensä tunnetaankin kaivonkatsomisen nimellä. Vesisuonten löytymisen, tai ylipäätään taikavarvulla tehtävien toimenpiteiden, uskotaan johtuvan maasäteilystä.

Maasäteilyllä tarkoitetaan energiakenttää, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Teorioita maasäteilyn olemuksesta ja ilmenemisestä on useita, mutta geologi Nils Edelmanin mukaan niille on yhteistä vain se, että sen havaitsemiseen tarvitaan taikavarpua tai jotain muuta epätavallista, ns. paranormaalia menetelmää. Maasäteilyn olemassaololle ei ole minkäänlaisia päteviä todisteita, eikä taikavarpukaan sitä kykene tutkitusti havaitsemaan. Maasäteily yhdistetään myös vitalistisiin oppeihin.

Erään maasäteilyteorian mukaan maasäteily syntyy maapallon keskipisteen lähellä, ja säteet kulkeutuvat maan pinnalle muun muassa vesisuonia pitkin. Kun taikavarvulla varustettuja kaivonkatsojia on pyydetty etsimään vettä ja piirtämään jonkin alueen ”vesisuonista” kartta, he ovat piirtäneet a) keskenään erilaisia karttoja, ja b) erilaisia karttoja eri aikoina. Toisin sanoen kaivonkatsojien tulokset ovat yhtä hyviä kuin sattumanvaraiset arvaukset.

Taikuri James Randi puolestaan kaivatutti vesiputkia maahan, ja antoi kaivonkatsojille tehtäväksi löytää putket, joissa kulkee vettä. Kaikki koehenkilöt epäonnistuivat tehtävässä täydellisesti. Samankaltaisia tutkimuksia on tehty myös Suomessa.

Vaikka kaivonkatsojat ovat hyväksyneet koeolosuhteet ennen tutkimusta, tutkimuksen jälkeen he onnistuvat aina löytämään syitä epäonnistumisilleen. Epäonnistumisen syitä on etsitty muun muassa auringonpilkuista ja skeptikoista. Mutta skeptikoista tulos ei voi johtua, sillä kaivonkatsojien menestykset ovat jääneet yhtä heikoiksi, vaikkei skeptikkoja ole ollut paikallakaan. Tutkimusten lisäksi taikavarvun toimivuutta on nimittäin tutkittu käytännön vedenetsinnässäkin, menestyksettä.

Geologi Nils Edelman kirjoittaa: ”On väitetty, etteivät tiedemiehet ole suhtautuneet ennakkoluulottomasti taikavarpua kohtaan… (K)okeet todistavat mielestäni päinvastaista. Tämän kysymyksen selvittämiseen on luultavasti uhrattu enemmän rahaa, työtä ja aikaa kuin moneen muuhun pseudotieteelliseen ongelmaan. Syynä on yksinkertaisesti se, että jos taikavarpu toimisi, se olisi erittäin tervetullut ja halpa väline veden, malmien ja öljyn etsinnässä.”

”Kun ajattelee kaikkia niitä negatiivisia tutkimuksia, joita taikavarpuongelman selvittämiseksi on tehty, ei voi olla kysymättä ketkä ovat oikein ennakkoluuloisia: tiedemiehet, jotka hyväksyvät tutkimusten tulokset, vai varpumiehet, jotka tuloksista huolimatta uskovat varpuunsa.”