Muoviton talo

Olkoon vaikka typerä päähänpisto tai harhakuva, mutta silti minua kiinnostaa muoviton. Onko siis tietoa?

Fliege kirjoitti:

Olkoon vaikka typerä päähänpisto tai harhakuva, mutta silti minua kiinnostaa muoviton. Onko siis tietoa?

jotain irti. Muuten taitaa olla että haluavat talotehtaat ja toimittajat pidättäytyä vastuukeskusteluista jotka olisivat niissä edessä.

sieltä voit saada kirjoitti:

jotain irti. Muuten taitaa olla että haluavat talotehtaat ja toimittajat pidättäytyä vastuukeskusteluista jotka olisivat niissä edessä.

Ekoeristeitä käyttää monikin talotehdas, tarkistin juuri, mutta suurin osa käyttää höyrynsulkumuovia ja harvat paperia...

Fliege kirjoitti:

Ekoeristeitä käyttää monikin talotehdas, tarkistin juuri, mutta suurin osa käyttää höyrynsulkumuovia ja harvat paperia...

Eikä myöskään rakenteisiin saa päästä kosteutta siksi se muovi.

sieltä voit saada kirjoitti:

jotain irti. Muuten taitaa olla että haluavat talotehtaat ja toimittajat pidättäytyä vastuukeskusteluista jotka olisivat niissä edessä.

ovat mm. Kastelli ja Herrala.
Ovatkohan jotakin pienempiä toimittajia, kun em. kirjoittaja ei tunne?
Liekö muitakin, niiltä kahdelta minä kysyin ja olisivat kyllä toimittaneet.

toimittavat kirjoitti:

ovat mm. Kastelli ja Herrala.
Ovatkohan jotakin pienempiä toimittajia, kun em. kirjoittaja ei tunne?
Liekö muitakin, niiltä kahdelta minä kysyin ja olisivat kyllä toimittaneet.

Lue lisää

Muovittomuudesta ei ole sanaakaan Kastellin tai Herralan sivuilla... Kastellin rakenneleikkauksessa näkyy olevan se höyrynsulkumuovi...

Fliege kirjoitti:

Muovittomuudesta ei ole sanaakaan Kastellin tai Herralan sivuilla... Kastellin rakenneleikkauksessa näkyy olevan se höyrynsulkumuovi...

Nettisivuiltakin tietoa:
http://www.herrala-talot.fi/acpages/page.asp?action=NaytaValikko&SivuID=3776&paavalikkoID=&alivalikkoID=3776

löytyy kyllä kirjoitti:

Nettisivuiltakin tietoa:
http://www.herrala-talot.fi/acpages/page.asp?action=NaytaValikko&SivuID=3776&paavalikkoID=&alivalikkoID=3776

Lue lisää

Luultavasti löytyy viellä tilauksessa/sopimuksessa maininta jossa myyjä/tehdas sanoutuvat irti rakennevastuusta kosteusvaurioiden osalta, mikäli käytetään höyrysulutonta rakennetta.

Fliege kirjoitti:

Olkoon vaikka typerä päähänpisto tai harhakuva, mutta silti minua kiinnostaa muoviton. Onko siis tietoa?

Täysin muoviton talo lienee likipitäen mahdottomuus nykypäivänä. Kyllä sitä muovia väkisin jossakin taloosi tulee.

Koneellinen ilmanvaihto lämmönhyödyntämisellä on melko pakko nykyisten rakmakkien mukaan olla. Aivan varmasti siinä ilmanvaihtokoneessa taloosi tulee muovia jos ei muuten. Ilmanvaihtokanavat ehkä teippaat, jälleen muovia.

Viemäriputket lähes 100% nykypäivänä muovia.

Vesijohtoputketkin yleensä muovia, vaikka kuparia vielä löytyy. Pintoihin jos laitat, niin vältyt suojaputkelta (muovia sekin), mutta talojohto laitokselta taitaa tuoda sekin muovia taloosi. Samoin sen suojaputki.

Monissa lattiamateriaaleissa on muovia, jos ei muuta, niin muovilakana parketin pinnassa.

Seinät maalataan lateksilla, sekään ei ole mitään muuta kuin muovin dispersiota veden kanssa.

Vaikka kaiken muun onnistuisit rimpulemaan muovista vapaaksi, niin viimeistään sähköjohdoissa tökkää. Paperieristeet eivät ole kelvanneet enää vuosikymmeniin sähköjohtoihin ja ainakaan minun tiedossani ei ole muita kuin muovieristeisiä ok-taloasennuksiin soveltuvia johtoja. Jotain kumipäällysteisiä voisit tietysti vedellä, mutta kalliiksi tulee. Vaan mistäpä taiot täysin muovittomat kytkimet ja pistorasiat?

Hyväksy vain tosiasiat ja pistä muovia taloon. Hyvä siitä tulee nykysysteemeillä. Satsaa ilmanvaihtoon ja laita sinnekin muovista kanavat, niin hyvä tulee.

RakMak kirjoitti:

Täysin muoviton talo lienee likipitäen mahdottomuus nykypäivänä. Kyllä sitä muovia väkisin jossakin taloosi tulee.

Koneellinen ilmanvaihto lämmönhyödyntämisellä on melko pakko nykyisten rakmakkien mukaan olla. Aivan varmasti siinä ilmanvaihtokoneessa taloosi tulee muovia jos ei muuten. Ilmanvaihtokanavat ehkä teippaat, jälleen muovia.

Viemäriputket lähes 100% nykypäivänä muovia.

Vesijohtoputketkin yleensä muovia, vaikka kuparia vielä löytyy. Pintoihin jos laitat, niin vältyt suojaputkelta (muovia sekin), mutta talojohto laitokselta taitaa tuoda sekin muovia taloosi. Samoin sen suojaputki.

Monissa lattiamateriaaleissa on muovia, jos ei muuta, niin muovilakana parketin pinnassa.

Seinät maalataan lateksilla, sekään ei ole mitään muuta kuin muovin dispersiota veden kanssa.

Vaikka kaiken muun onnistuisit rimpulemaan muovista vapaaksi, niin viimeistään sähköjohdoissa tökkää. Paperieristeet eivät ole kelvanneet enää vuosikymmeniin sähköjohtoihin ja ainakaan minun tiedossani ei ole muita kuin muovieristeisiä ok-taloasennuksiin soveltuvia johtoja. Jotain kumipäällysteisiä voisit tietysti vedellä, mutta kalliiksi tulee. Vaan mistäpä taiot täysin muovittomat kytkimet ja pistorasiat?

Hyväksy vain tosiasiat ja pistä muovia taloon. Hyvä siitä tulee nykysysteemeillä. Satsaa ilmanvaihtoon ja laita sinnekin muovista kanavat, niin hyvä tulee.

Lue lisää

jättää nämä muut keskustelut rauhaan. Jotenkin tuntuu että luiskahti suoraan yli ymmärryksesi.

typeryyksissä ja kirjoitti:

jättää nämä muut keskustelut rauhaan. Jotenkin tuntuu että luiskahti suoraan yli ymmärryksesi.

Ajattelin säästää hermojanne tänään, mutta kun kerran sitä oikein pyydetään, niin laitetaan.

Rähinä päälle. Rällällällläläläääää`!!!

Totta. Ihmiset luulevat, että talolla on keuhkot. Vaikka kyse on kusteuden sitomisesta ja luovuttamisesta. Ja koska ilman taloon pitää tulla hallitusti putkia pitkin (siis se, mitä me hengitämme) pitää muun osan olla mahdollisimn tiivis. Helppoa. : )

Fool_Fighter kirjoitti:

Totta. Ihmiset luulevat, että talolla on keuhkot. Vaikka kyse on kusteuden sitomisesta ja luovuttamisesta. Ja koska ilman taloon pitää tulla hallitusti putkia pitkin (siis se, mitä me hengitämme) pitää muun osan olla mahdollisimn tiivis. Helppoa. : )

Lue lisää

Joku vois jopa rinnastaa ihmiskehoon.
Hengitys tapahtuu sieraimien ja suun kautta. (IVK)
Vesi johdetaan sisään hallitusti suun kautta ja ja viemäröidään ulos. (tulovesi, viemäri)

Iho pitää enimmän kosteuden ihmisen sisällä ja rajoittaa kaasujen sekoittumista ulkopuolen ja sisäpuolen välillä. (kuten talon ulkovaippa)

Kun ihon päälle lisätään eristävää kerrosta, ihminen ei palele. (lämmöneriste)
Jos eristävän kerroksen pintakerros tuulen pitävä, ihminen ei palele edes tuulella.
(eristekerros oltava ulospäin harveneva, koska iho läpäisee jonkin verran vesihöyryä)

-raksaaja(sh)

Harkkotalot ovat myrkyllisiä. Kaikenlaisia liima-aineita liukenee huoneilmaan harkoista. Ei kiitos.

Beer kirjoitti:

Harkkotalot ovat myrkyllisiä. Kaikenlaisia liima-aineita liukenee huoneilmaan harkoista. Ei kiitos.

Kipsilevystä irtoavat formaldehydit ja arseenipitoiset liimahöyryt lisäävät syöpäriskiä höyrynsulkumuovin pinnassa elävästä mikrobikasvustosta puhumattakaan. Lapsiani en päästä moisiin edes synttäreille!

käsittääkseni höyrynsulun saa jättää pois, kun se korvataan vastaavasti ilmansululla. Kriteerinä kosteuden kulussa seinän rakenteen läpi on tuo C2 määräysten 1:5 sääntö. Kylmän puolen rakenteen vesihöyrynvastuksen tulee olla viides osa sisäpuolen ilmansulun vesihöyryn vastuksesta. Sellaisessa rakenteessa höyrynsulkua ei tarvita määräysten mukaan.
Lämmöneristeen materiaalin olisi kuitenkin hyvä tarkistaa silloin sopivan ilmansululliseen
rakenteeseen ja rakenteen pitää tietenkin toimia kokonaisuutena.

Koneellinen ilmanvaihto lienee molemmissa "pakollinen", siitä olen samaa mieltä. (Sen taitaa myöntää itse talotohtori Kailakin)

Varsinaiset rakeenteesta johtuvat ongelmat kosteusvaurioina syntyvät kuitenkin yleensä höyrynsulun tai ilmansulun aukoista, jolloin ilmavuodosta kondensoiva vesi saattaa jäädä rakenteeseen.

Toinen asia on toimiiko tuo ilmansulullinen rakenne halutusti ja onko siitä hyötyä.
Sisäpinnan materiaalit pitäisi valita silloin myös "hengittäviksi". Käytännössä maalaukset, tapetoinnit tms. tekevät lisävastusta vesihöyryn diffuusioon, jolloin rakenne toimii jotakuinkin kuin höyrynsulullinen rakenne.

Trurl kirjoitti:

käsittääkseni höyrynsulun saa jättää pois, kun se korvataan vastaavasti ilmansululla. Kriteerinä kosteuden kulussa seinän rakenteen läpi on tuo C2 määräysten 1:5 sääntö. Kylmän puolen rakenteen vesihöyrynvastuksen tulee olla viides osa sisäpuolen ilmansulun vesihöyryn vastuksesta. Sellaisessa rakenteessa höyrynsulkua ei tarvita määräysten mukaan.
Lämmöneristeen materiaalin olisi kuitenkin hyvä tarkistaa silloin sopivan ilmansululliseen
rakenteeseen ja rakenteen pitää tietenkin toimia kokonaisuutena.

Koneellinen ilmanvaihto lienee molemmissa "pakollinen", siitä olen samaa mieltä. (Sen taitaa myöntää itse talotohtori Kailakin)

Varsinaiset rakeenteesta johtuvat ongelmat kosteusvaurioina syntyvät kuitenkin yleensä höyrynsulun tai ilmansulun aukoista, jolloin ilmavuodosta kondensoiva vesi saattaa jäädä rakenteeseen.

Toinen asia on toimiiko tuo ilmansulullinen rakenne halutusti ja onko siitä hyötyä.
Sisäpinnan materiaalit pitäisi valita silloin myös "hengittäviksi". Käytännössä maalaukset, tapetoinnit tms. tekevät lisävastusta vesihöyryn diffuusioon, jolloin rakenne toimii jotakuinkin kuin höyrynsulullinen rakenne.

Lue lisää

Nykyiset höyrynsulkumuovit kestävät 50-100 vuotta.

Oleellisempaa on kiinnittää huomiota tekniikkaan, jolla muovitat talosi. Älä käytä teippejä. Oikea tapa on limittää ja nipistää muovi laudalla, levyllä, rimalla jne. tiiviiksi.

Jos nyt oikein kovasti nuo muovit huolettavat (pelkäät niiden hapertuvan, vaikkei edes rakennusmuovit ole 30 vuodessa hapertuneet miksikään), niin käytä metallipohjaisia höyrynsulkuja. Ne ovat supertiivitä (tulee lämmin talo) ja kalliita, mutta eipä ainakaan hapertuminen haittaa.

Mitään järkeä ei ole käyttää epätiiviimpää höyrynsulkua. Ilmansulkupaperin läpi tapahtuva kaasudiffuusio on merkityksetöntä huoneilman laadun kannata. Huoneilman kosteuteen ne sellueristeet eivät vaikuta sitä eikä tätä. Käytännössä kun vetaiset kunnon vinyylitapetit tai lateksit seinään, niin se hengittävyys tippuu nollaan. Oli siellä seinässä mitä tahansa.

Selluvillaa materiaalina sinänsä kannatan, koska se antaa antaaksi monia rakennusvirheitä. Lisäksi se on halpaa. Se on se hyvä asia. Ei typerät ilmanlaatuargumentit, joille ei ole mitään katetta.

Silti käyttäisin ainakin seinissä ihan levyvillaa, koska se sallii rungon liikkua. Noissa ruiskutettavissa eristeissä kukaan ei ole tutkinut sitä, miten eriste myötää mukana jos runko liikkuu tai vaikkapa kutistuu. Jääkö pieniä rakoja? Levyvilla käytännössä ylimitoitetaan aukkoon sen sentin pari verran, joten se on aina tiivis rakenteita myöten. Sen sijaan yläpohjassa käyttäisin löysää selluvillaa, koska siellä se tulee oikeuksiinsa.

RakMak kirjoitti:

Nykyiset höyrynsulkumuovit kestävät 50-100 vuotta.

Oleellisempaa on kiinnittää huomiota tekniikkaan, jolla muovitat talosi. Älä käytä teippejä. Oikea tapa on limittää ja nipistää muovi laudalla, levyllä, rimalla jne. tiiviiksi.

Jos nyt oikein kovasti nuo muovit huolettavat (pelkäät niiden hapertuvan, vaikkei edes rakennusmuovit ole 30 vuodessa hapertuneet miksikään), niin käytä metallipohjaisia höyrynsulkuja. Ne ovat supertiivitä (tulee lämmin talo) ja kalliita, mutta eipä ainakaan hapertuminen haittaa.

Mitään järkeä ei ole käyttää epätiiviimpää höyrynsulkua. Ilmansulkupaperin läpi tapahtuva kaasudiffuusio on merkityksetöntä huoneilman laadun kannata. Huoneilman kosteuteen ne sellueristeet eivät vaikuta sitä eikä tätä. Käytännössä kun vetaiset kunnon vinyylitapetit tai lateksit seinään, niin se hengittävyys tippuu nollaan. Oli siellä seinässä mitä tahansa.

Selluvillaa materiaalina sinänsä kannatan, koska se antaa antaaksi monia rakennusvirheitä. Lisäksi se on halpaa. Se on se hyvä asia. Ei typerät ilmanlaatuargumentit, joille ei ole mitään katetta.

Silti käyttäisin ainakin seinissä ihan levyvillaa, koska se sallii rungon liikkua. Noissa ruiskutettavissa eristeissä kukaan ei ole tutkinut sitä, miten eriste myötää mukana jos runko liikkuu tai vaikkapa kutistuu. Jääkö pieniä rakoja? Levyvilla käytännössä ylimitoitetaan aukkoon sen sentin pari verran, joten se on aina tiivis rakenteita myöten. Sen sijaan yläpohjassa käyttäisin löysää selluvillaa, koska siellä se tulee oikeuksiinsa.

Lue lisää

Kommentoin muuten äsken tuohon väittämään, että ilmansulullinen rakenne olisi vastoin rakennusmääräyskokoelmaa.

Mutta parit jutut:
-tietyt vanhat rakennusmuovit ovat hapertuneet, mutta nykyiset tyyppihyväksytyt ovat varmasti parempaa laatua, eiköhän ne ole tutkittu vanhentamalla niitä laboratorioissa.
-epäilen metallipohjaisen ja nyk. rakennusmuovin eroja käytännössä lämmönpitävyteen, molemmat lienevät pitäviä materiaalin läpäisevyyden suhteen, saumoista sekä varauksista ne ilmavuodot kuitenkin tulevat.

-selluvillaa pidän seinässä ruiskutettuna arvossaan, tarttuu kiinni kuin liimattuna, vaikka liikkeitä tulisi, niin selluvilla kestää muodonmuutoksensa koolauksen ja villan sauman aukeamatta
-lisäksi selluvillalla taitaa olla hiukan parempi ilmanpitävyys
-yläpohjassa selluvillan ongelma lienee muita suurempi painuminen? (korotuksella tietysti korjattavissa)
-paremmista puolista mainitsisin vielä kahden höyrynsulun rakenteen mahdottomuuden märkätiloissa ilmansulun
yhteydessä.

"Älä käytä teippejä. Oikea tapa on limittää ja nipistää muovi laudalla, levyllä, rimalla jne. tiiviiksi."
-itselleni kun tein, niin käytin rinnan kumpaakin tapaa.

Trurl kirjoitti:

Kommentoin muuten äsken tuohon väittämään, että ilmansulullinen rakenne olisi vastoin rakennusmääräyskokoelmaa.

Mutta parit jutut:
-tietyt vanhat rakennusmuovit ovat hapertuneet, mutta nykyiset tyyppihyväksytyt ovat varmasti parempaa laatua, eiköhän ne ole tutkittu vanhentamalla niitä laboratorioissa.
-epäilen metallipohjaisen ja nyk. rakennusmuovin eroja käytännössä lämmönpitävyteen, molemmat lienevät pitäviä materiaalin läpäisevyyden suhteen, saumoista sekä varauksista ne ilmavuodot kuitenkin tulevat.

-selluvillaa pidän seinässä ruiskutettuna arvossaan, tarttuu kiinni kuin liimattuna, vaikka liikkeitä tulisi, niin selluvilla kestää muodonmuutoksensa koolauksen ja villan sauman aukeamatta
-lisäksi selluvillalla taitaa olla hiukan parempi ilmanpitävyys
-yläpohjassa selluvillan ongelma lienee muita suurempi painuminen? (korotuksella tietysti korjattavissa)
-paremmista puolista mainitsisin vielä kahden höyrynsulun rakenteen mahdottomuuden märkätiloissa ilmansulun
yhteydessä.

"Älä käytä teippejä. Oikea tapa on limittää ja nipistää muovi laudalla, levyllä, rimalla jne. tiiviiksi."
-itselleni kun tein, niin käytin rinnan kumpaakin tapaa.

Lue lisää

"tietyt vanhat rakennusmuovit ovat hapertuneet, mutta nykyiset tyyppihyväksytyt ovat varmasti parempaa laatua, eiköhän ne ole tutkittu vanhentamalla niitä laboratorioissa"

Tuo on sarjasta urbaanilegendoja ja "vaihtoautosta löytyi irtonainen verinen käsi takapenkiltä" juttuja. Ei ole koskaan tapahtunut todellisuudessa siis.

Voin olla väärässäkin, vaikka epäilen että en ole, mutta omani ja muiden rakentamisen kuntotutkijoiden uran aikana ei ole tullut vastaan esim. 70-luvun rakennusmuovista tehtyä taloa, jossa muovit seinän sisällä olisivat hapertuneet.

Hapertuneita muovia on varmaankin ollut olemassa jossain, mutta syynä lienee ollut se, että on
esim:

- käytetty vuorivillarullien kääreenä olleita muovia "höyrynsulkuna"
- käytetty mitä lie käteen sattunut muovikassia "höyrynsulkuna"
- jätetty muovi UV-valolle alttiiksi (sitä se ei kestä nykyäänkään pl. kasvihuonemuovit jonkin verran)
- pistetty muovi paikkaan johon se ei kuulu, esim. saunan kattoon (sinne kuuluu alumiini)

Mutta jos muovi on ollut seinän sisässä, valolta suojassa 30 vuotta, niin ei se minun havaintojeni mukaan ole miksikään vielä mennyt. Olettaen, että se on ollut edes jotakuinkin asiallista laatua 70-luvulta.

Nykyään on tietysti nämä SFS-leimatut laadut. Niiden kestävyys on varmasti 100 vuotta, vaikkei valmistaja tietenkään lähde sellaisia lupailemaan.


Metallikalvoon perustuvat diffuusiosuojat ovat vielä SFS-höyrynsulustakin kertaluokkaa tiivimpiä. Käytetään esim. käännetyissä katoissa, joissa fusku täytyy olla täysin minimaalista.

Selluvillan liikkumista en ole nähnyt todennettavan missään tutkimuksissa, oletko sinä? Pelkän mutun perusteella en asiaan luottaisi. Tutkijan koulutuksen saanut luottaa periaateessa vain tieteelliseen tietoon, ei arvailuihin.

Mihin sinulla on märkätiloissa tulossa kahdenkertainen höyrynsulku? Kuulostaa huonolta suunnittelulta. Sitäpaitsi, märkätilathan tehdään kiviaineesta ja eristetään vähintään XPS:llä. Muunlainen rakennustapa on älvärikansan harrastamaa humpuukia.


"itselleni kun tein, niin käytin rinnan kumpaakin tapaa. "

Onnea vaan. Sellaista teippiä en ole vielä nähnytkään, josta ei liimasta haihtuisi liuottimet eetteriin ajan kanssa. Sen jälkeen se teippi irtoaa pelkällä röyhtäisyllä. Ainoa oikea tapa korjata PE-muovia on hitsaus, jos ei limitää voi.

RakMak kirjoitti:

"tietyt vanhat rakennusmuovit ovat hapertuneet, mutta nykyiset tyyppihyväksytyt ovat varmasti parempaa laatua, eiköhän ne ole tutkittu vanhentamalla niitä laboratorioissa"

Tuo on sarjasta urbaanilegendoja ja "vaihtoautosta löytyi irtonainen verinen käsi takapenkiltä" juttuja. Ei ole koskaan tapahtunut todellisuudessa siis.

Voin olla väärässäkin, vaikka epäilen että en ole, mutta omani ja muiden rakentamisen kuntotutkijoiden uran aikana ei ole tullut vastaan esim. 70-luvun rakennusmuovista tehtyä taloa, jossa muovit seinän sisällä olisivat hapertuneet.

Hapertuneita muovia on varmaankin ollut olemassa jossain, mutta syynä lienee ollut se, että on
esim:

- käytetty vuorivillarullien kääreenä olleita muovia "höyrynsulkuna"
- käytetty mitä lie käteen sattunut muovikassia "höyrynsulkuna"
- jätetty muovi UV-valolle alttiiksi (sitä se ei kestä nykyäänkään pl. kasvihuonemuovit jonkin verran)
- pistetty muovi paikkaan johon se ei kuulu, esim. saunan kattoon (sinne kuuluu alumiini)

Mutta jos muovi on ollut seinän sisässä, valolta suojassa 30 vuotta, niin ei se minun havaintojeni mukaan ole miksikään vielä mennyt. Olettaen, että se on ollut edes jotakuinkin asiallista laatua 70-luvulta.

Nykyään on tietysti nämä SFS-leimatut laadut. Niiden kestävyys on varmasti 100 vuotta, vaikkei valmistaja tietenkään lähde sellaisia lupailemaan.


Metallikalvoon perustuvat diffuusiosuojat ovat vielä SFS-höyrynsulustakin kertaluokkaa tiivimpiä. Käytetään esim. käännetyissä katoissa, joissa fusku täytyy olla täysin minimaalista.

Selluvillan liikkumista en ole nähnyt todennettavan missään tutkimuksissa, oletko sinä? Pelkän mutun perusteella en asiaan luottaisi. Tutkijan koulutuksen saanut luottaa periaateessa vain tieteelliseen tietoon, ei arvailuihin.

Mihin sinulla on märkätiloissa tulossa kahdenkertainen höyrynsulku? Kuulostaa huonolta suunnittelulta. Sitäpaitsi, märkätilathan tehdään kiviaineesta ja eristetään vähintään XPS:llä. Muunlainen rakennustapa on älvärikansan harrastamaa humpuukia.


"itselleni kun tein, niin käytin rinnan kumpaakin tapaa. "

Onnea vaan. Sellaista teippiä en ole vielä nähnytkään, josta ei liimasta haihtuisi liuottimet eetteriin ajan kanssa. Sen jälkeen se teippi irtoaa pelkällä röyhtäisyllä. Ainoa oikea tapa korjata PE-muovia on hitsaus, jos ei limitää voi.

Lue lisää

voin kertoa, että nykyisissä PE-rakennusmuovikalvoissa on varsin hyvä hapettumisenkesto sekä erinomainen UV-suoja.

Hapettumisaikaa testataan jokaisesta valmistuneesta tuotantoerästä ja näiltäosin asia on kunnossa. PE-kalvo kestää taatusti, kiinnitystapa on varmasti se heikoin lenkki tässä ketjussa.

Limitys ja yhteenpuristus lienee varmin keino.

Aika painavaa asiaa on tässä tutkimuksessa sen puolesta, että muovitonta (höyrysulkumuovitonta) taloa kannattaa harkita...

http://www.ekovilla.com/gfx/pdf/ajankohtaista/ekovilla_heng_rak_opas.pdf

(Tietysti varauksella kannattaa suhtautua, kun on ekovillan sivuilla tuo tutkimus...)

Muovia vai ei? kirjoitti:

Aika painavaa asiaa on tässä tutkimuksessa sen puolesta, että muovitonta (höyrysulkumuovitonta) taloa kannattaa harkita...

http://www.ekovilla.com/gfx/pdf/ajankohtaista/ekovilla_heng_rak_opas.pdf

(Tietysti varauksella kannattaa suhtautua, kun on ekovillan sivuilla tuo tutkimus...)

Lue lisää

Kaupallista ropakandaa ei viittis lukea.

vihkiytyneenä kirjoitti:

voin kertoa, että nykyisissä PE-rakennusmuovikalvoissa on varsin hyvä hapettumisenkesto sekä erinomainen UV-suoja.

Hapettumisaikaa testataan jokaisesta valmistuneesta tuotantoerästä ja näiltäosin asia on kunnossa. PE-kalvo kestää taatusti, kiinnitystapa on varmasti se heikoin lenkki tässä ketjussa.

Limitys ja yhteenpuristus lienee varmin keino.

Lue lisää

" PE-rakennusmuovikalvoissa on varsin hyvä hapettumisenkesto sekä erinomainen UV-suoja."

Omassa pihapiirissä olen huomannut että ainakin 10v kestää suorassa auringonpaisteessa, esimerkiksi vesikatteena halkovajassa.

-raksaaja(sh)

Mitä haluat Kero-taloista varoittaa? Onko sinulla huonoja kokemuksia niiden laadusta? Tai tiedätkö jotain muuta?

>Löytyy muovittomia runkoja kyllä, mutta kyllä muovilla paikkansa on esim. maanalaisissa rakenteissa.

Rakentamisessa käytetty muovi sitoo fossiilista hiiltä pitkäkestoisesti.
Lisäksi se pääsääntöisesti on tehokas käytönaikaisen energian säästäjä, siksi ekologinen.

Höyrynsulkuna se suojelee rakenteita ja auttaa ylläpitämään terveellistä sisäilman kosteutta yms.

>Paras talo tulee kun tekee seinät yksiaineisesta materiaalista kuten hirrestä, kevytbetonista tai kennotiiliharkosta, jotka eivät tarvitse lisäeristystä...

Ekologisesti rakentaminen ei ole kestävää ellei käytetä tehokasta eristystä.
Yksiaineisilla lämmöneristeillä saadaan ekologisia ja "ikuisesti" kestäviä rakenteita (esim EPS eristetyt harkot ja elementit).

> katon kun eristää puukuitueristeellä, ei tarvita höyrynsulkumuovia.

Rakenteet oltava aina ulospäin harventuvia. (*)
Koska vesikate pääsääntöisesti on erittäin höyrytiivis, yläpohjassa on AINA syytä olla höyrynsulku.
Sinänsä puukuitueriste on ok. Se sitoo hiilen pitkäaikaisesti eikä ole niin kranttu jos sinne joskus vettä lirahtaa.
Eristeen painuminen on ongelma/haaste nuissa.

>Katon voi myös tehdä kivitalossa ontelo- tai kevytbetonielementeistä, jolloin ei myöskään tarvita muovia yläpohjaan.

kts. (*)

Siinä perusteet lyhyesti, miksi muovifobiaa ei kannata viljellä.

EPS se kaikkein pahin muovi on mitä taloonsa voi laittaa. EPS -harkkorakentaminen on vitsi, mutta rakentajilleen painajainen.. googleta eskm. villa painajainen

eiepsiä kirjoitti:

EPS se kaikkein pahin muovi on mitä taloonsa voi laittaa. EPS -harkkorakentaminen on vitsi, mutta rakentajilleen painajainen.. googleta eskm. villa painajainen

On eri asia puhua EPS eristetyistä harkoista kuin EPS muoteista.

Tuo villa painajaisen tapaus vastaa sitä että hate puuilosta EPS kylmälaukkuja ja rakennat niistä itsellesi talon. Hommassa ei mitään järkeä (IMHO).

Mutta EPS esim. betonikuorien (tms. kuorien) välissä eristeenä on hyvä & toimiva & kestävä & höyrynsuluton & tehokas ratkaisu.

Esimerkkejä EPS eristetyistä harkoista (kaikki toimivia vaihtoehtoja):
https://www.lakka.fi/tuotteet/harkot/lampoharkot-eristeharkot/
https://www.lujabetoni.fi/tuotteet/betonituotteet/harkot/valueristeharkot/
https://www.lammi.fi/harkko/tuotteet/lampokivet/ll400/
(lämmöneriste ei ole höyrynsulku, eikä sellaista erikseen kaipaa)

Kevytsora uretaani kevytsora on myös toimiva.
https://leca.fi/tuotteet/leca-eristeharkot/lecar-design-harkko-lth-420/
(lämmöneriste toimii höyrynsulkuna)

Meidän tölli on ladottu v2003 Lammin EMH-350 harkoista. Hintava, mutta muuten erittäin hyvä. Yläpohjassa on laadukas höyrynsulku ja ekovilla eristeenä. jne.
(kun alettiin rakentamaan matalaenergiaharkot ei olleet vielä lyöneet läpi markkinoille)

raksaaja-sh kirjoitti:

Esimerkkejä EPS eristetyistä harkoista (kaikki toimivia vaihtoehtoja):
https://www.lakka.fi/tuotteet/harkot/lampoharkot-eristeharkot/
https://www.lujabetoni.fi/tuotteet/betonituotteet/harkot/valueristeharkot/
https://www.lammi.fi/harkko/tuotteet/lampokivet/ll400/
(lämmöneriste ei ole höyrynsulku, eikä sellaista erikseen kaipaa)

Kevytsora uretaani kevytsora on myös toimiva.
https://leca.fi/tuotteet/leca-eristeharkot/lecar-design-harkko-lth-420/
(lämmöneriste toimii höyrynsulkuna)

Meidän tölli on ladottu v2003 Lammin EMH-350 harkoista. Hintava, mutta muuten erittäin hyvä. Yläpohjassa on laadukas höyrynsulku ja ekovilla eristeenä. jne.
(kun alettiin rakentamaan matalaenergiaharkot ei olleet vielä lyöneet läpi markkinoille)

Lue lisää

eps eristetty betonimuottiharkko on tosi kallis rakenne. se ei myöskään hengitä lainkaan, sillä betoni on siihen liian tiivis rakenne ja eps on sitä mitä se on... MUOVIA, jonka tuottaminen ja käyttäminen tuhoaa luontoa enemmän kuin sen käyttö vähentää energiankulutusta.

Tiiveys on vain hyväksi rakenteille ja asumisterveydelle.

Tiiveys ja eristävyys haukkuu hiilijalanjäljen vääjäämättä, jos vertaa hatarampiin ja eristeettömiin (esim hirsi) rakenteisiin.

Esim valuharkkoranteessa vesihöyry kulkee käytännössä huokoistetun harkkorungon ja eristerakojen kautta. Tiivein pinta rakenteessa on maalattu sisämaalipinta (esim. meillä 5x latex).

raksaaja-sh kirjoitti:

Tiiveys on vain hyväksi rakenteille ja asumisterveydelle.

Tiiveys ja eristävyys haukkuu hiilijalanjäljen vääjäämättä, jos vertaa hatarampiin ja eristeettömiin (esim hirsi) rakenteisiin.

Esim valuharkkoranteessa vesihöyry kulkee käytännössä huokoistetun harkkorungon ja eristerakojen kautta. Tiivein pinta rakenteessa on maalattu sisämaalipinta (esim. meillä 5x latex).

Lue lisää

mihin se kulkee ja miksi?.. eikö se hengitä kuten pitää?

eihengitälammiei kirjoitti:

mihin se kulkee ja miksi?.. eikö se hengitä kuten pitää?

>>Esim valuharkkoranteessa vesihöyry kulkee käytännössä huokoistetun harkkorungon ja eristerakojen kautta.

>mihin se kulkee ja miksi?..

Ulkoilmaan.
Aineiden pitoisuudet kaasuseoksissa pyrkii tasaantumaan väliaineen molemmin puolin.
Esimerkiksi sisäilmassa oleva vesimäärä pyrkii olemaan sama kuin ulkoilman vesimäärä.
Ja koska lämmpimässä tuppaa aina olemaan enemmän vettä kuin kylmässä ilmassa, vesihöyryn
kulkusuunta omakotitalon ulkoseinässä on sisältä ulospäin (lämmöneristeen sisäpinnalta lämmöneristeen ulkopinnalle).

>eikö se hengitä kuten pitää?

Kyllä se "hengittää", mutta ei ulkoseinien "hengityksestä" mitään hyötyä ole, päinvastoin.

Vesihöyry joka on kulkeutunut lämmöneristeeseen kulkeutuu käytännössä aina ulospäin eikä palaa sisäilmaan.
Esim hirsitaloissa koko massiivihirsi toimii lämmöneristeenä eli puun sisään mennyt vesihöyry kulkeutuu ulkoilmaan.
Vesihöyryn virta lämmöneristeen läpi ulkoilmaan kuivattaa talvella sisäilmaa entisestään, tehden siitä epäterveellisemmän.
Lisäksi tuo kosteusvirta on riksi rakenteen pilaantumiselle.

Lämmöneristeen sisäpuolella olevat massat sen sijaan voivat hieman tasata sisäilman vesihöyryn pitoisuutta lyhyellä aikavälillä. Se on se ominaisuus mitä hengittävyydessä tavoitellaan. (käytännössä ei juurikaan mitään hyötyä)

Seinärakenteiden läpi ulkoilmaan tuulettuvien ihmisille haitallisten kaasujen (esim CO2) määrä on niin mitätön, että koskaan ei pidä kuvitella että "hengittävä rakenne" olisi avain hyvään sisäilmaan omakotitalossa.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>>Esim valuharkkoranteessa vesihöyry kulkee käytännössä huokoistetun harkkorungon ja eristerakojen kautta.

>mihin se kulkee ja miksi?..

Ulkoilmaan.
Aineiden pitoisuudet kaasuseoksissa pyrkii tasaantumaan väliaineen molemmin puolin.
Esimerkiksi sisäilmassa oleva vesimäärä pyrkii olemaan sama kuin ulkoilman vesimäärä.
Ja koska lämmpimässä tuppaa aina olemaan enemmän vettä kuin kylmässä ilmassa, vesihöyryn
kulkusuunta omakotitalon ulkoseinässä on sisältä ulospäin (lämmöneristeen sisäpinnalta lämmöneristeen ulkopinnalle).

>eikö se hengitä kuten pitää?

Kyllä se "hengittää", mutta ei ulkoseinien "hengityksestä" mitään hyötyä ole, päinvastoin.

Vesihöyry joka on kulkeutunut lämmöneristeeseen kulkeutuu käytännössä aina ulospäin eikä palaa sisäilmaan.
Esim hirsitaloissa koko massiivihirsi toimii lämmöneristeenä eli puun sisään mennyt vesihöyry kulkeutuu ulkoilmaan.
Vesihöyryn virta lämmöneristeen läpi ulkoilmaan kuivattaa talvella sisäilmaa entisestään, tehden siitä epäterveellisemmän.
Lisäksi tuo kosteusvirta on riksi rakenteen pilaantumiselle.

Lämmöneristeen sisäpuolella olevat massat sen sijaan voivat hieman tasata sisäilman vesihöyryn pitoisuutta lyhyellä aikavälillä. Se on se ominaisuus mitä hengittävyydessä tavoitellaan. (käytännössä ei juurikaan mitään hyötyä)

Seinärakenteiden läpi ulkoilmaan tuulettuvien ihmisille haitallisten kaasujen (esim CO2) määrä on niin mitätön, että koskaan ei pidä kuvitella että "hengittävä rakenne" olisi avain hyvään sisäilmaan omakotitalossa.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

raksaaja tulkitsee näköjään termiä "hengittävyys" ihan omalla tavallaan =}.. vai että kulkeutuu sisäilman kosteus sisältä seinän läpi ulos... tuo mitä kuvaat ei ole rakenteen "hengittävyyttä" vaan "kuivatusta".
. kaksi täysin eri asiaa siis. Kannattaisi osata jotain rakennusfysiikasta ennenkuin tulee tiedoillaan briljeeraamaan.

Anonyymi kirjoitti:

raksaaja tulkitsee näköjään termiä "hengittävyys" ihan omalla tavallaan =}.. vai että kulkeutuu sisäilman kosteus sisältä seinän läpi ulos... tuo mitä kuvaat ei ole rakenteen "hengittävyyttä" vaan "kuivatusta".
. kaksi täysin eri asiaa siis. Kannattaisi osata jotain rakennusfysiikasta ennenkuin tulee tiedoillaan briljeeraamaan.

Lue lisää

Panukailottaja tulkitsee fysiikan lakeja ihan omalla tavallaan. Huoneilman kosteuden kun päästää seinärakenteen sisään, niin se ei sieltä missään nimessä jatka matkaansa ulkoilmaan, vaikka rakenteen pitäisi aina olla "ulospäin harveneva". Muutoinhan voi käydä niin, että kosteus tiivistyy seinän uloimpiin ja kylmimpiin osiin.

Ai niin, mutta silleenhän tämä jo toimiikin esim perinteisessä puruseinässä, missä on sisäpinnalla pinkopahvi ja ulkopinnassa kosteuden kannalta paljon tiiviimpi vinolaudoitus ulkoverhous ilman tuuletusrakoa.

Panukailottajan mielestä seinään tahallaan päästetty kosteus ei pyri sieltä ulkoilmaan (mädättäen ulkoverhouksen mennessään), vaan se osaa asettua taloksi ja palaa nimeltä kutsuttaessa kiltisti talon sisälle.

Anonyymi kirjoitti:

raksaaja tulkitsee näköjään termiä "hengittävyys" ihan omalla tavallaan =}.. vai että kulkeutuu sisäilman kosteus sisältä seinän läpi ulos... tuo mitä kuvaat ei ole rakenteen "hengittävyyttä" vaan "kuivatusta".
. kaksi täysin eri asiaa siis. Kannattaisi osata jotain rakennusfysiikasta ennenkuin tulee tiedoillaan briljeeraamaan.

Lue lisää

>raksaaja tulkitsee näköjään termiä "hengittävyys" ihan omalla tavallaan

Fysiikan lakien perusteella.

>.. vai että kulkeutuu sisäilman kosteus sisältä seinän läpi ulos...

Jep.
Siksi rakenteet pitää olla ulospäin harventuvia.
Turvallisinta on kun sisäpinta on mahdollisimman kaasutiivis.

> tuo mitä kuvaat ei ole rakenteen "hengittävyyttä" vaan "kuivatusta".

Fysiikan lait on mitä ne on. Joudumme elämään niiden kanssa.
Talonmyyjät sun muut "pullotalopopulistit" sitten elää omassa kuplassaan.

>Kannattaisi osata jotain rakennusfysiikasta ennenkuin tulee tiedoillaan briljeeraamaan.

Olen harrastellut rakentamisasioita 20vuotta, lukenut Panu kailan Talotohtorin,
lukuisia tutkimuksia ja rakentanut ja huoltanut.

Esim hirsirakentamisen ammattilaiset ja Panu Kaila tietävät että sellainen hengittävyys,
jossa seinään siirtyy ja siitä palautuu kosteutta, tapahtuu esim hirsiseinässä vain 20mm
sisäpinnasta puuhun päin. Eli sellaiseen riittää Kastellitalo jossa on puupaneeli sisäpinnassa.

Talon kaikki muu kuiturakenteet ja huokoisrakenteet on paljon merkityksellisempiä.

Edelleenkään ei ole mitään syytä päästää sisäilman kosteutta lämmöneristeeseen, ei edes
massiivihirsitalossa taikka siporex talossa.

Sisäilman laatuun on suurin vaikutus ilmanvaihdolla ja sitten pintamateriaalien valinnoilla.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>raksaaja tulkitsee näköjään termiä "hengittävyys" ihan omalla tavallaan

Fysiikan lakien perusteella.

>.. vai että kulkeutuu sisäilman kosteus sisältä seinän läpi ulos...

Jep.
Siksi rakenteet pitää olla ulospäin harventuvia.
Turvallisinta on kun sisäpinta on mahdollisimman kaasutiivis.

> tuo mitä kuvaat ei ole rakenteen "hengittävyyttä" vaan "kuivatusta".

Fysiikan lait on mitä ne on. Joudumme elämään niiden kanssa.
Talonmyyjät sun muut "pullotalopopulistit" sitten elää omassa kuplassaan.

>Kannattaisi osata jotain rakennusfysiikasta ennenkuin tulee tiedoillaan briljeeraamaan.

Olen harrastellut rakentamisasioita 20vuotta, lukenut Panu kailan Talotohtorin,
lukuisia tutkimuksia ja rakentanut ja huoltanut.

Esim hirsirakentamisen ammattilaiset ja Panu Kaila tietävät että sellainen hengittävyys,
jossa seinään siirtyy ja siitä palautuu kosteutta, tapahtuu esim hirsiseinässä vain 20mm
sisäpinnasta puuhun päin. Eli sellaiseen riittää Kastellitalo jossa on puupaneeli sisäpinnassa.

Talon kaikki muu kuiturakenteet ja huokoisrakenteet on paljon merkityksellisempiä.

Edelleenkään ei ole mitään syytä päästää sisäilman kosteutta lämmöneristeeseen, ei edes
massiivihirsitalossa taikka siporex talossa.

Sisäilman laatuun on suurin vaikutus ilmanvaihdolla ja sitten pintamateriaalien valinnoilla.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Yksiaineisessa massiivirakenteessa rakenne ei harvene ulospäin, vaan se on samaa tiheyttä sisältä ulos. Näin ollen se ei myöskään fysikaalisesti toimi samalla tavalla kuin kerrosrakenne, mitä tulee sisäilman kosteuden hallintaan. Massiivihirsi tai Siporex taloissa ei vuosikymmeniin ole ollut lisäeristystä seinissä, vaan eristyskyky saavutetaan paksuntamalla seinää... koko seinä on siis eristettä ja kyllä... sisäilman kosteus päästetään tässä tilanteessa eristeeseen, mistä se palautuu sisäilmaan sitä tarvittaessa. Näin ollen massiivirakenteisessa talossa niin sisäilman lämpötila, kuin ilmankosteuskin ovat asujalle mukavia. Kun puhutaan täyshirsi- tai täyskivitalojen hyvästä sisäilmasta, tarkoitetaan tätä asiaa.

Ymmärrän kyllä että eristeteollisuuden (villa tai eps) edustajia houkuttaa kieltää tämän massiivirakenteiden ylivoimaisen edun olemassaolo, mutta onneksi se ei mene läpi ostajien parissa... esimerkiksi hirsirunkoisia taloja myydään enemmän kuin koskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Yksiaineisessa massiivirakenteessa rakenne ei harvene ulospäin, vaan se on samaa tiheyttä sisältä ulos. Näin ollen se ei myöskään fysikaalisesti toimi samalla tavalla kuin kerrosrakenne, mitä tulee sisäilman kosteuden hallintaan. Massiivihirsi tai Siporex taloissa ei vuosikymmeniin ole ollut lisäeristystä seinissä, vaan eristyskyky saavutetaan paksuntamalla seinää... koko seinä on siis eristettä ja kyllä... sisäilman kosteus päästetään tässä tilanteessa eristeeseen, mistä se palautuu sisäilmaan sitä tarvittaessa. Näin ollen massiivirakenteisessa talossa niin sisäilman lämpötila, kuin ilmankosteuskin ovat asujalle mukavia. Kun puhutaan täyshirsi- tai täyskivitalojen hyvästä sisäilmasta, tarkoitetaan tätä asiaa.

Ymmärrän kyllä että eristeteollisuuden (villa tai eps) edustajia houkuttaa kieltää tämän massiivirakenteiden ylivoimaisen edun olemassaolo, mutta onneksi se ei mene läpi ostajien parissa... esimerkiksi hirsirunkoisia taloja myydään enemmän kuin koskaan.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä, että panuikailottajilla on tarve selittää fysiikan lait uusiksi. Näin se uskovaisilla aina menee.

Hirsiseinä on rakennusfysikaalisesti toimiva rakenne, koska umpipuussa vesihöyryn vastus on riittävän suuri suhteessa lämmönvastukseen. Panukailottajien mielestä myös sahanpuru, kutterinlastu, paperi ja puukuitulevyt ovat sama asia kuin umpipuu. Minä lisäisin listaan myös panukailottojan päänupin...

Kun puhutaan muovittomuudesta, niin kyllä se yleensä jotain huokoista eristettä pukkaa. Egovillaa, puukuitulevyä yms. Näillä saadaan parempi lämmöneristys kuin umpipuulla, mutta vesihöyry pääsee näiden läpi karkaamaan aika esteettä eristeen läpi, seinän kylmimpään osaan -> hups, kosteus tiivistyy vaikkapa tuulensuojalevyyn tai ulkoverhoukseen. Niinhän siinä käy, kun seinärakenne harvenee sisällepäin. Mutta panukailottajat selittävän kaiken johtuvan lateksimaalista ja siitä, että seinän sisäverhous ei hengiä tarpeeksi. Pitää saada sisäpinnoille entistä vuotavampi rakenne...

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän kyllä, että panuikailottajilla on tarve selittää fysiikan lait uusiksi. Näin se uskovaisilla aina menee.

Hirsiseinä on rakennusfysikaalisesti toimiva rakenne, koska umpipuussa vesihöyryn vastus on riittävän suuri suhteessa lämmönvastukseen. Panukailottajien mielestä myös sahanpuru, kutterinlastu, paperi ja puukuitulevyt ovat sama asia kuin umpipuu. Minä lisäisin listaan myös panukailottojan päänupin...

Kun puhutaan muovittomuudesta, niin kyllä se yleensä jotain huokoista eristettä pukkaa. Egovillaa, puukuitulevyä yms. Näillä saadaan parempi lämmöneristys kuin umpipuulla, mutta vesihöyry pääsee näiden läpi karkaamaan aika esteettä eristeen läpi, seinän kylmimpään osaan -> hups, kosteus tiivistyy vaikkapa tuulensuojalevyyn tai ulkoverhoukseen. Niinhän siinä käy, kun seinärakenne harvenee sisällepäin. Mutta panukailottajat selittävän kaiken johtuvan lateksimaalista ja siitä, että seinän sisäverhous ei hengiä tarpeeksi. Pitää saada sisäpinnoille entistä vuotavampi rakenne...

Lue lisää

niin no nyt puhuttiin yksiaineisesta, muovittomasta, itsessään eristävistä massiivirakenteesta, kuten vaikka umpipuusta tai betonista. Ei mistään panuista tai sahanpuruista... saatikka muistakaan eriste- tai kerrosrakenteista. Kunnollista massiivirakennetta kun ei tarvitse lisäeristää lainkaan villalla tai styroxilla. Näin ollen ei tarvita muovejakaan seinissä.

Onhan se hirveetä jos joutuu muovikalvoilla talonsa vuoraamaan, mutta ne ovat niitä valintoja jota kukin rakentaja tekee.

Anonyymi kirjoitti:

Yksiaineisessa massiivirakenteessa rakenne ei harvene ulospäin, vaan se on samaa tiheyttä sisältä ulos. Näin ollen se ei myöskään fysikaalisesti toimi samalla tavalla kuin kerrosrakenne, mitä tulee sisäilman kosteuden hallintaan. Massiivihirsi tai Siporex taloissa ei vuosikymmeniin ole ollut lisäeristystä seinissä, vaan eristyskyky saavutetaan paksuntamalla seinää... koko seinä on siis eristettä ja kyllä... sisäilman kosteus päästetään tässä tilanteessa eristeeseen, mistä se palautuu sisäilmaan sitä tarvittaessa. Näin ollen massiivirakenteisessa talossa niin sisäilman lämpötila, kuin ilmankosteuskin ovat asujalle mukavia. Kun puhutaan täyshirsi- tai täyskivitalojen hyvästä sisäilmasta, tarkoitetaan tätä asiaa.

Ymmärrän kyllä että eristeteollisuuden (villa tai eps) edustajia houkuttaa kieltää tämän massiivirakenteiden ylivoimaisen edun olemassaolo, mutta onneksi se ei mene läpi ostajien parissa... esimerkiksi hirsirunkoisia taloja myydään enemmän kuin koskaan.

Lue lisää

>Yksiaineisessa massiivirakenteessa rakenne ei harvene ulospäin, vaan se on samaa tiheyttä sisältä ulos.

Mikäli massiivirakenne on maalattu sisäpuolelta, rakenne todennäköisimmin on ulospäin harveneva.
Mikäli massiivirakenne on maalattu vain ulkopuolelta, rakenne on ulospäin tiivistyvä.

Mikäli massiivirakennetta ei ole maalattu kummaltakaan puolelta ja rakenne on vesihöyryä läpäisevää,
sisäilman kosteus kulkee rakenteeseen ja tiivistyy sen sisällä vedeksi ja jääksi.

Mikäli rakenne ei ole järjettömän paksu, se luultavimmin kerkiää lämpimänä kautena kuivaa ennen seuraavaa talvea.

>sisäilman kosteus päästetään tässä tilanteessa eristeeseen, mistä se palautuu sisäilmaan sitä tarvittaessa.

Fysikaalisesti tuo on mahdotonta, poislukien ehkä ulkoseinän muutamat millimetrit sisäpinnalta.
(puu on oma erikoistyyppinsä massiivirakenteesta, siinä kosteus ei pelkästään kulje suoraviivaisesti
vaan puun syyt ja saumat vaikuttaa, vesihöyry pyrkii kulkemaan epätiiveimmässä kohtaa eli hirsien saumoissa, tiivistyen vedeksi ulkopuolisen tiivisteen kohdalla)

>Näin ollen massiivirakenteisessa talossa niin sisäilman lämpötila, kuin ilmankosteuskin ovat asujalle mukavia. Kun puhutaan täyshirsi- tai täyskivitalojen hyvästä sisäilmasta, tarkoitetaan tätä asiaa.

Eli ei mitään fysikaalista pohjaa. Pelkkää uskomusta, mielikuvaa ja myyntipuhetta.

>esimerkiksi hirsirunkoisia taloja myydään enemmän kuin koskaan.

Mitä nopeammin hirsirakenteista siirrytään esim CLT elementteihin, luonto tulee kiittämään CO2 päästöjen pienentyessä.

-raksaaja(sh) (höyrynsuluttomassa "pullotalossa" asusteleva, heh)

Anonyymi kirjoitti:

niin no nyt puhuttiin yksiaineisesta, muovittomasta, itsessään eristävistä massiivirakenteesta, kuten vaikka umpipuusta tai betonista. Ei mistään panuista tai sahanpuruista... saatikka muistakaan eriste- tai kerrosrakenteista. Kunnollista massiivirakennetta kun ei tarvitse lisäeristää lainkaan villalla tai styroxilla. Näin ollen ei tarvita muovejakaan seinissä.

Onhan se hirveetä jos joutuu muovikalvoilla talonsa vuoraamaan, mutta ne ovat niitä valintoja jota kukin rakentaja tekee.

Lue lisää

>niin no nyt puhuttiin yksiaineisesta, muovittomasta, itsessään eristävistä massiivirakenteesta, kuten vaikka umpipuusta tai betonista.

Sellaisia ei ainakaan omakotitaloiksi ole rakennettu suomessa.
Kaikki on sekarakenteita.

> Ei mistään panuista tai sahanpuruista... saatikka muistakaan eriste- tai kerrosrakenteista. Kunnollista massiivirakennetta kun ei tarvitse lisäeristää lainkaan villalla tai styroxilla.

Masiivirakenteen ominaisuudet useinmiten paranevat lisäeristämällä.

>Näin ollen ei tarvita muovejakaan seinissä.

Muovin erinomaisia ominaisuuksia on toimiminen kapillaarikatkona ja lahoamattomana eristeenä.

>Onhan se hirveetä jos joutuu muovikalvoilla talonsa vuoraamaan, mutta ne ovat niitä valintoja jota kukin rakentaja tekee.

Muovikalvo pitäisi säätää pakolliseksi kattorakenteissa.
Seinissä höyrynsuluksi riittää maali, hirsi ja harkkokrakenteille.
(hirsirakenteissa tosin alimmaisen hirren lahoamisriskin vuoksi voi joutua lisäksi tekemään jotain)

-raksaaja(sh)

kyllähän se päähän ottaa kun joutuu eristelatoja markkinoimaan... eeeehehhheee

>Aika hupaisa termi tuo 'yksiaineinen seinärakenne' kun niissä kuitenkin käytetään useita eri aineita: kiviaineksiset poikkeuksetta suljetaan rappauslaastilla (ja nekin toteutetaan useita materiaaleja käyttäen) ja hirsiseinätkin pinnoitetaan maalilla.

Aivan. Käytännössä kaikki seinät on sekarakenteita.
Jotkut toimii paremmin, jotkut huonommin.
Jossain on enemmän riksiä, jossain vähemmän.
Jotkut on energiatehokkaampia, jotkut epätehokkaita.

Useasti ulkoseinän rakenteesta pidetään turhan suurta meteliä.
Esim kosteusvauriot ja homeet on ihan jossain muualla, samoin sisäilmaongelmat.

Oma kokemus on että kun rakenteita aletaan tekemään vimosen päälle energiatehokkaisksi, heikoin lenkki korostuu.
(meillä se on ikkunoiden ja seinien eristyskyky)

-raksaaja(sh)

"(lämmön eristeen sisäpuolisen massan vaikutus on merkittävänpi energiataloudessa, mutta siinäkin vuotuinen lämmitysenergian ja jäähdytysenergian säästö on vain 4...10%)"

Ja huomattavasti suurempi on ilmatiiveyden merkitys. Harkkorakennuksissa se on vertaansa vailla / helpoimmin varmistettavissa.

-raksaaja(sh)

"Mutta toki kaikki lämmöneristeen sisällä oleva puu (ja betonin huokoset) osallistuu ilmankosteuden tasapainottamiseen, eli väliseinät, lattia, paneelit, jne."

Korjausta tartteis:
lämmöneristeen sisäpuolella oleva puu

-r

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta toki kaikki lämmöneristeen sisällä oleva puu (ja betonin huokoset) osallistuu ilmankosteuden tasapainottamiseen, eli väliseinät, lattia, paneelit, jne."

Korjausta tartteis:
lämmöneristeen sisäpuolella oleva puu

-r

Lue lisää

Kyllä oikeaoppisesti hengittävä massiivikivi-tai hirsirakenne on kaikista paras eikä niin vikaherkkä rakentajan tai käyttäjän aiheuttamille vaurioille. Ne eristävät paloa ja ääntä hyvin eivätkä ota mahdollisista kosteusvaurioista niin nokkiinsa.

Paras on aina paras

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä oikeaoppisesti hengittävä massiivikivi-tai hirsirakenne on kaikista paras eikä niin vikaherkkä rakentajan tai käyttäjän aiheuttamille vaurioille. Ne eristävät paloa ja ääntä hyvin eivätkä ota mahdollisista kosteusvaurioista niin nokkiinsa.

Paras on aina paras

Lue lisää

Nykyään toimivuusvaatimuksiin kuuluu lämmöneristyskin...

Ja sitä kun ruvetaan parenteleemaan lisäämällä eristettä sisäpuolelle...

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään toimivuusvaatimuksiin kuuluu lämmöneristyskin...

Ja sitä kun ruvetaan parenteleemaan lisäämällä eristettä sisäpuolelle...

Massiivikivi- ja hirsirakenteissa itse rakenne on kokonaa eristettä. Mitään lisäeristettä nämä rakenteet eivät seiniin tarvitse ja ne täyttävät asuintalolle vaaditut energiatehokkuus luvut. Käytännössä massiivirakenteiset seinät ovat 20-30% paremmat energiatehokkuudessa kuin mitä laskennalliset rakenteen U-arvot antavat ymmärtää. Tämä taas perustuu tiiveyteen ja massiivirakenteen ylivoimaiseen kykyyn varata ja luovuttaa lämpöenergiaa. Ne jotka ovat asuneet kunnon hirsi- tai kivitalossa allekirjoittavat tämän varmasti.

Anonyymi kirjoitti:

Massiivikivi- ja hirsirakenteissa itse rakenne on kokonaa eristettä. Mitään lisäeristettä nämä rakenteet eivät seiniin tarvitse ja ne täyttävät asuintalolle vaaditut energiatehokkuus luvut. Käytännössä massiivirakenteiset seinät ovat 20-30% paremmat energiatehokkuudessa kuin mitä laskennalliset rakenteen U-arvot antavat ymmärtää. Tämä taas perustuu tiiveyteen ja massiivirakenteen ylivoimaiseen kykyyn varata ja luovuttaa lämpöenergiaa. Ne jotka ovat asuneet kunnon hirsi- tai kivitalossa allekirjoittavat tämän varmasti.

Lue lisää

>Massiivikivi- ja hirsirakenteissa itse rakenne on kokonaa eristettä.

Lämmöneristetyissä rakenteissa kyseiset rakenteet (kevytbetoni, puu) lasketaan kylmäsillaksi.

>Mitään lisäeristettä nämä rakenteet eivät seiniin tarvitse ja ne täyttävät asuintalolle vaaditut energiatehokkuus luvut.

Katsaus 2012 määräysten tasoon:
"seinä 0,17 W/(m²K)
hirsiseinä (hirsirakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 180 mm) 0,40 W/(m²K)"

Eli määräykset sallivat 2x suuremman lämpöhukan ulkoseinille hirsiseinän tapauksessa.
Määräykset ei estä lämpöhukkaa.

>Käytännössä massiivirakenteiset seinät ovat 20-30% paremmat energiatehokkuudessa kuin mitä laskennalliset rakenteen U-arvot antavat ymmärtää.

Sehän ei ole totta. Todellisuus on jotain 4...10%.

>Tämä taas perustuu tiiveyteen ja massiivirakenteen ylivoimaiseen kykyyn varata ja luovuttaa lämpöenergiaa.

Tiiveyden osalta pitää huomioida että hirsirakenteissa tiivistettävää saumaa tulee monikymmenkertaisesti enemmän, esimerkiksi harkkorakenteeseen tai elementteihin verrattuna. Meilläkin olisi yli 3km tullut lisää tiivisteitä.
Tuosta seuraa se että tiiviyden saavuttaminen ja ylläpitäminen on paljon vaikeampaa hirsirakenteissa kuin esim. harkkorakenteissa.

Lämmön varauskykyyn vaikuttaa eniten rakenteen massa. betoni (2200kg/m3) on ylivertaisesti tehokkain.
Sekin pitää huomioida että ulkoseinät ei talvella koskaan kykene luovuttamaan lämpöä sisäilmaan, ne vain hidastavat lämpövaikutuksia, tasaavat huippuja.
Lämmönvaraamisessa ja tasaamisessa ylivertaisesti parhaiten toimivat kokonaisuudessaan lämmöneristeen sisäpuolella oleva massa. Lämmöneristeessä olevan massan vaikutus on hyvin pieni (sen lisäksi että kevyt massa ei varaa lämpöä).

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä oikeaoppisesti hengittävä massiivikivi-tai hirsirakenne on kaikista paras eikä niin vikaherkkä rakentajan tai käyttäjän aiheuttamille vaurioille. Ne eristävät paloa ja ääntä hyvin eivätkä ota mahdollisista kosteusvaurioista niin nokkiinsa.

Paras on aina paras

Lue lisää

"Kyllä oikeaoppisesti hengittävä massiivikivi-tai hirsirakenne on kaikista paras eikä niin vikaherkkä rakentajan tai käyttäjän aiheuttamille vaurioille. Ne eristävät paloa ja ääntä hyvin eivätkä ota mahdollisista kosteusvaurioista niin nokkiinsa."

Erillisellä lämmöneristeellä varustetut harkkorakenteet on ylivertaisesti parhaita kyseisissä ominaisuuksissa.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

>Massiivikivi- ja hirsirakenteissa itse rakenne on kokonaa eristettä.

Lämmöneristetyissä rakenteissa kyseiset rakenteet (kevytbetoni, puu) lasketaan kylmäsillaksi.

>Mitään lisäeristettä nämä rakenteet eivät seiniin tarvitse ja ne täyttävät asuintalolle vaaditut energiatehokkuus luvut.

Katsaus 2012 määräysten tasoon:
"seinä 0,17 W/(m²K)
hirsiseinä (hirsirakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 180 mm) 0,40 W/(m²K)"

Eli määräykset sallivat 2x suuremman lämpöhukan ulkoseinille hirsiseinän tapauksessa.
Määräykset ei estä lämpöhukkaa.

>Käytännössä massiivirakenteiset seinät ovat 20-30% paremmat energiatehokkuudessa kuin mitä laskennalliset rakenteen U-arvot antavat ymmärtää.

Sehän ei ole totta. Todellisuus on jotain 4...10%.

>Tämä taas perustuu tiiveyteen ja massiivirakenteen ylivoimaiseen kykyyn varata ja luovuttaa lämpöenergiaa.

Tiiveyden osalta pitää huomioida että hirsirakenteissa tiivistettävää saumaa tulee monikymmenkertaisesti enemmän, esimerkiksi harkkorakenteeseen tai elementteihin verrattuna. Meilläkin olisi yli 3km tullut lisää tiivisteitä.
Tuosta seuraa se että tiiviyden saavuttaminen ja ylläpitäminen on paljon vaikeampaa hirsirakenteissa kuin esim. harkkorakenteissa.

Lämmön varauskykyyn vaikuttaa eniten rakenteen massa. betoni (2200kg/m3) on ylivertaisesti tehokkain.
Sekin pitää huomioida että ulkoseinät ei talvella koskaan kykene luovuttamaan lämpöä sisäilmaan, ne vain hidastavat lämpövaikutuksia, tasaavat huippuja.
Lämmönvaraamisessa ja tasaamisessa ylivertaisesti parhaiten toimivat kokonaisuudessaan lämmöneristeen sisäpuolella oleva massa. Lämmöneristeessä olevan massan vaikutus on hyvin pieni (sen lisäksi että kevyt massa ei varaa lämpöä).

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Raksaaja taas tässä osoittaa tietämättömyytensä. Seinärakenteen U-arvoon liittyvä MÄÄRÄYS on 0,60W/m2K. Suositus, eli VERTAILUARVO seinärakenteelle on 0,17W/m2K... Ei pidä sekoittaa näitä asioita keskenään. Talon seinät saa siis rakentaa lähestulkoon siitä mistä haluaa, kunhan se on alle 0,60 U-arvoltaan. Energiatehokkuusmääräysten vaatimaan tasoon pääsemiseksi pitää kuitenkin tällöin laittaa VERTAILUARVOA paremmat ikkunat/yläpohja/alapohja/lämmitysjärjestelmä mikäli seinässä ei saavuta VERTAILUARVOA. Esimerkinä todettakoon, että jos on vaikka päättänyt tehdä maalämpöön perustuvan lämmityksen, niin seinän U-arvo voi huoletta olla vaikka 0,25 eikä viranomainen voi siihen sanoa mitään...

Sitten kun eriste-besservisserit alkaa itkemään, että mitä järkeä on tehdä 0,25 U-arvolla seinää kun voi tehdä sillä 0,17 U-arvollakin ja saavuttaa näin säästöä energialaskussa, niin hei!!! tuo 0,08 ero U-arvossa on kilowateissa vuodessa n. 400kWh.. eli n. 40€!!!! hui miten paljon.. eli alle 0,5% lämmityskuluista... Ja sitten kun nämä eristebriljeeraajat kertovat massiivirakenteen hyödyn olevan luokkaa 4-10%, niin kumpikohan laskukaava antaa paremman energiatehokkuuden käytännössä vuositasolla?

Eristejutut ovat kuulkaas kapitalismin syötettä ja sitä johtaa eristeteollisuus. Villa-pojat ja EPS-eskot laukkaavat TTY:llä ja VTT:llä lobbaamassa ja kuiskuttelevat Ympäristöministeriön korviin ehdotuksia LASKENNALLISTEN energiatehokkuusvaatimusten kiristämiseksi (=eristeiden lisämyyntiä) vaikka käytäntö ja iso osa asiantuntijoista on jo todennut nykyistenkin eristevahvuuksien olevan enemmän riski kuin etu.

Anonyymi kirjoitti:

Raksaaja taas tässä osoittaa tietämättömyytensä. Seinärakenteen U-arvoon liittyvä MÄÄRÄYS on 0,60W/m2K. Suositus, eli VERTAILUARVO seinärakenteelle on 0,17W/m2K... Ei pidä sekoittaa näitä asioita keskenään. Talon seinät saa siis rakentaa lähestulkoon siitä mistä haluaa, kunhan se on alle 0,60 U-arvoltaan. Energiatehokkuusmääräysten vaatimaan tasoon pääsemiseksi pitää kuitenkin tällöin laittaa VERTAILUARVOA paremmat ikkunat/yläpohja/alapohja/lämmitysjärjestelmä mikäli seinässä ei saavuta VERTAILUARVOA. Esimerkinä todettakoon, että jos on vaikka päättänyt tehdä maalämpöön perustuvan lämmityksen, niin seinän U-arvo voi huoletta olla vaikka 0,25 eikä viranomainen voi siihen sanoa mitään...

Sitten kun eriste-besservisserit alkaa itkemään, että mitä järkeä on tehdä 0,25 U-arvolla seinää kun voi tehdä sillä 0,17 U-arvollakin ja saavuttaa näin säästöä energialaskussa, niin hei!!! tuo 0,08 ero U-arvossa on kilowateissa vuodessa n. 400kWh.. eli n. 40€!!!! hui miten paljon.. eli alle 0,5% lämmityskuluista... Ja sitten kun nämä eristebriljeeraajat kertovat massiivirakenteen hyödyn olevan luokkaa 4-10%, niin kumpikohan laskukaava antaa paremman energiatehokkuuden käytännössä vuositasolla?

Eristejutut ovat kuulkaas kapitalismin syötettä ja sitä johtaa eristeteollisuus. Villa-pojat ja EPS-eskot laukkaavat TTY:llä ja VTT:llä lobbaamassa ja kuiskuttelevat Ympäristöministeriön korviin ehdotuksia LASKENNALLISTEN energiatehokkuusvaatimusten kiristämiseksi (=eristeiden lisämyyntiä) vaikka käytäntö ja iso osa asiantuntijoista on jo todennut nykyistenkin eristevahvuuksien olevan enemmän riski kuin etu.

Lue lisää

YES! Nyt puhutaan asiaa. Asia on juuri näin. Lisää vaan kommentteja tähän niin pysyy ketjussa korkealla tämä aihe.

Anonyymi kirjoitti:

Raksaaja taas tässä osoittaa tietämättömyytensä. Seinärakenteen U-arvoon liittyvä MÄÄRÄYS on 0,60W/m2K. Suositus, eli VERTAILUARVO seinärakenteelle on 0,17W/m2K... Ei pidä sekoittaa näitä asioita keskenään. Talon seinät saa siis rakentaa lähestulkoon siitä mistä haluaa, kunhan se on alle 0,60 U-arvoltaan. Energiatehokkuusmääräysten vaatimaan tasoon pääsemiseksi pitää kuitenkin tällöin laittaa VERTAILUARVOA paremmat ikkunat/yläpohja/alapohja/lämmitysjärjestelmä mikäli seinässä ei saavuta VERTAILUARVOA. Esimerkinä todettakoon, että jos on vaikka päättänyt tehdä maalämpöön perustuvan lämmityksen, niin seinän U-arvo voi huoletta olla vaikka 0,25 eikä viranomainen voi siihen sanoa mitään...

Sitten kun eriste-besservisserit alkaa itkemään, että mitä järkeä on tehdä 0,25 U-arvolla seinää kun voi tehdä sillä 0,17 U-arvollakin ja saavuttaa näin säästöä energialaskussa, niin hei!!! tuo 0,08 ero U-arvossa on kilowateissa vuodessa n. 400kWh.. eli n. 40€!!!! hui miten paljon.. eli alle 0,5% lämmityskuluista... Ja sitten kun nämä eristebriljeeraajat kertovat massiivirakenteen hyödyn olevan luokkaa 4-10%, niin kumpikohan laskukaava antaa paremman energiatehokkuuden käytännössä vuositasolla?

Eristejutut ovat kuulkaas kapitalismin syötettä ja sitä johtaa eristeteollisuus. Villa-pojat ja EPS-eskot laukkaavat TTY:llä ja VTT:llä lobbaamassa ja kuiskuttelevat Ympäristöministeriön korviin ehdotuksia LASKENNALLISTEN energiatehokkuusvaatimusten kiristämiseksi (=eristeiden lisämyyntiä) vaikka käytäntö ja iso osa asiantuntijoista on jo todennut nykyistenkin eristevahvuuksien olevan enemmän riski kuin etu.

Lue lisää

Komppaan.. massiivihirsi on tosi hyvä. Nyt asuttu kolme vuotta ja naapureilla on samankokoiset talot samoilla lämmitysjärjestelmillä... Meillä menee vähiten energiaa lämmitykseen ja ei, ei lämmitetä puulla.

Anonyymi kirjoitti:

Raksaaja taas tässä osoittaa tietämättömyytensä. Seinärakenteen U-arvoon liittyvä MÄÄRÄYS on 0,60W/m2K. Suositus, eli VERTAILUARVO seinärakenteelle on 0,17W/m2K... Ei pidä sekoittaa näitä asioita keskenään. Talon seinät saa siis rakentaa lähestulkoon siitä mistä haluaa, kunhan se on alle 0,60 U-arvoltaan. Energiatehokkuusmääräysten vaatimaan tasoon pääsemiseksi pitää kuitenkin tällöin laittaa VERTAILUARVOA paremmat ikkunat/yläpohja/alapohja/lämmitysjärjestelmä mikäli seinässä ei saavuta VERTAILUARVOA. Esimerkinä todettakoon, että jos on vaikka päättänyt tehdä maalämpöön perustuvan lämmityksen, niin seinän U-arvo voi huoletta olla vaikka 0,25 eikä viranomainen voi siihen sanoa mitään...

Sitten kun eriste-besservisserit alkaa itkemään, että mitä järkeä on tehdä 0,25 U-arvolla seinää kun voi tehdä sillä 0,17 U-arvollakin ja saavuttaa näin säästöä energialaskussa, niin hei!!! tuo 0,08 ero U-arvossa on kilowateissa vuodessa n. 400kWh.. eli n. 40€!!!! hui miten paljon.. eli alle 0,5% lämmityskuluista... Ja sitten kun nämä eristebriljeeraajat kertovat massiivirakenteen hyödyn olevan luokkaa 4-10%, niin kumpikohan laskukaava antaa paremman energiatehokkuuden käytännössä vuositasolla?

Eristejutut ovat kuulkaas kapitalismin syötettä ja sitä johtaa eristeteollisuus. Villa-pojat ja EPS-eskot laukkaavat TTY:llä ja VTT:llä lobbaamassa ja kuiskuttelevat Ympäristöministeriön korviin ehdotuksia LASKENNALLISTEN energiatehokkuusvaatimusten kiristämiseksi (=eristeiden lisämyyntiä) vaikka käytäntö ja iso osa asiantuntijoista on jo todennut nykyistenkin eristevahvuuksien olevan enemmän riski kuin etu.

Lue lisää

Lainaukseni määräyksistä oli puutaheinää, sori.
( Tarttee kerrata, itse rakensin 2003 tason määräyksillä.)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Lainaukseni määräyksistä oli puutaheinää, sori.
( Tarttee kerrata, itse rakensin 2003 tason määräyksillä.)

-raksaaja(sh)

"3.1.1
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla
laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö."

"3.1.2
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa kuitenkin olla enintään 30 prosenttia suurempi kuin kohdan 3.2
mukaisilla vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö, jos lämpöhäviön ylitys tasataan
pienentämällä rakennuksen vuotoilman tai ilmanvaihdon lämpöhäviötä."

"3.1.3
Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään
0,60 W/m2K."

"3.2.1
Lämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan rakennusosien lämmönläpäisykertoimina U
käytetään seuraavia vertailuarvoja laskettaessa rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailuarvo
rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaisesti:
seinä 0,17 W/m2K
hirsiseinä (hirsirakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 180 mm) 0,40 W/m2K"

"3.2.3
Rakennusosan pienen osan lämmönläpäisykerroin saa olla suurempi kuin mitä kohdissa 3.2.1 ja 3.2.2 on
esitetty"


Eli seinän lämmönläpäisy saa olla max 0,6W/m2K.
Kokonaisuudessa lämpöhukka ei saa ylittää vertailurakennusta jossa seinän lämmönläpäisy on max 0,17W/m2K.

Kuitenkin, jostain ihmeellisestä syystä, hirsirakennukselle sallitaan vertailulaskennassa seinän osalta tuplaten huonompi 0,4W/m2K.
Eli hirsirakennuksialta ei lainkaan edellytä samantasoista lämmönpitävyyttä kuin muilta taloilta.

Kun muut rakennukset saavat YLITTÄÄ energiankulutuksessa vertailuarvon korkeintaan 30%, hirsirakennukselle on annettu lisävapauksia energian tuhaamisessa.

Jospa se nyt meni selkeemmin ja jopa oikein.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"3.1.1
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla
laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö."

"3.1.2
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa kuitenkin olla enintään 30 prosenttia suurempi kuin kohdan 3.2
mukaisilla vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö, jos lämpöhäviön ylitys tasataan
pienentämällä rakennuksen vuotoilman tai ilmanvaihdon lämpöhäviötä."

"3.1.3
Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään
0,60 W/m2K."

"3.2.1
Lämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan rakennusosien lämmönläpäisykertoimina U
käytetään seuraavia vertailuarvoja laskettaessa rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailuarvo
rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaisesti:
seinä 0,17 W/m2K
hirsiseinä (hirsirakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 180 mm) 0,40 W/m2K"

"3.2.3
Rakennusosan pienen osan lämmönläpäisykerroin saa olla suurempi kuin mitä kohdissa 3.2.1 ja 3.2.2 on
esitetty"


Eli seinän lämmönläpäisy saa olla max 0,6W/m2K.
Kokonaisuudessa lämpöhukka ei saa ylittää vertailurakennusta jossa seinän lämmönläpäisy on max 0,17W/m2K.

Kuitenkin, jostain ihmeellisestä syystä, hirsirakennukselle sallitaan vertailulaskennassa seinän osalta tuplaten huonompi 0,4W/m2K.
Eli hirsirakennuksialta ei lainkaan edellytä samantasoista lämmönpitävyyttä kuin muilta taloilta.

Kun muut rakennukset saavat YLITTÄÄ energiankulutuksessa vertailuarvon korkeintaan 30%, hirsirakennukselle on annettu lisävapauksia energian tuhaamisessa.

Jospa se nyt meni selkeemmin ja jopa oikein.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Pertskule, vielä selvennyksen yritys:

Eli seinän lämmönläpäisy saa olla max 0,6W/m2K.
Kokonaisuudessa lämpöhukka ei saa ylittää (yli 30%:lla) vertailurakennusta jossa seinän lämmönläpäisy on max 0,17W/m2K.

Kuitenkin, jostain ihmeellisestä syystä, hirsirakennukselle sallitaan vertailulaskennassa seinän osalta tuplaten huonompi 0,4W/m2K.
Eli hirsirakennuksialta ei lainkaan edellytä samantasoista lämmönpitävyyttä kuin muilta taloilta.

Kun muut rakennukset saavat YLITTÄÄ energiankulutuksessa vertailuarvon korkeintaan 30%, hirsirakennukselle on annettu lisävapauksia energian tuhaamisessa.

Anonyymi kirjoitti:

Raksaaja taas tässä osoittaa tietämättömyytensä. Seinärakenteen U-arvoon liittyvä MÄÄRÄYS on 0,60W/m2K. Suositus, eli VERTAILUARVO seinärakenteelle on 0,17W/m2K... Ei pidä sekoittaa näitä asioita keskenään. Talon seinät saa siis rakentaa lähestulkoon siitä mistä haluaa, kunhan se on alle 0,60 U-arvoltaan. Energiatehokkuusmääräysten vaatimaan tasoon pääsemiseksi pitää kuitenkin tällöin laittaa VERTAILUARVOA paremmat ikkunat/yläpohja/alapohja/lämmitysjärjestelmä mikäli seinässä ei saavuta VERTAILUARVOA. Esimerkinä todettakoon, että jos on vaikka päättänyt tehdä maalämpöön perustuvan lämmityksen, niin seinän U-arvo voi huoletta olla vaikka 0,25 eikä viranomainen voi siihen sanoa mitään...

Sitten kun eriste-besservisserit alkaa itkemään, että mitä järkeä on tehdä 0,25 U-arvolla seinää kun voi tehdä sillä 0,17 U-arvollakin ja saavuttaa näin säästöä energialaskussa, niin hei!!! tuo 0,08 ero U-arvossa on kilowateissa vuodessa n. 400kWh.. eli n. 40€!!!! hui miten paljon.. eli alle 0,5% lämmityskuluista... Ja sitten kun nämä eristebriljeeraajat kertovat massiivirakenteen hyödyn olevan luokkaa 4-10%, niin kumpikohan laskukaava antaa paremman energiatehokkuuden käytännössä vuositasolla?

Eristejutut ovat kuulkaas kapitalismin syötettä ja sitä johtaa eristeteollisuus. Villa-pojat ja EPS-eskot laukkaavat TTY:llä ja VTT:llä lobbaamassa ja kuiskuttelevat Ympäristöministeriön korviin ehdotuksia LASKENNALLISTEN energiatehokkuusvaatimusten kiristämiseksi (=eristeiden lisämyyntiä) vaikka käytäntö ja iso osa asiantuntijoista on jo todennut nykyistenkin eristevahvuuksien olevan enemmän riski kuin etu.

Lue lisää

Saa olla kyllä todella pieni talo, että 0,08 säästää vain 400 kWh lämmitysenergiaa. Helsingin lämmöntaveluvulla laskiessa ulkoseinää olisi vain 50 m2 eli suunnilleen tuon kokoinen olisi kämppäkin. Vaikkapa 7x7 x2,5 m kämpässä olisi ulkoseinää 70 m2 ja huoneistoala 49 m2. Tuosta ikkunat ja ovat pois niin edelleen ollaan yli 50 m2.

Omassa tapauksessa huoneistoala 161 m2 ja ulkoseinää 132 m2. 0,08 U-arvossa vaikuttaisi n. 1000 kWh. Kokonaisuudessaa lämmitykseen menee reilut 20 000 kWh eli 4-5% olisi tuon vaikutus.

Nykyisessä lainsäädännössä ei U-arvolta enää vaadita mitään muuta kuin vertailulaskelma. Pitää päästä samaan lämmönkulutukseen kuin vertailuarvoilla laskettu. Massiivipuuseinällä vertailuarvo on 0,40 muilla 0,17. Tavallisen hirsitalon lähes 0,6 U-arvolla, pitää kompensointi tehdä LTO:lla, paremmilla ikkunoilla, paremmalla tiiveydellä ja lisäeristyksillä muualla.

Anonyymi kirjoitti:

Saa olla kyllä todella pieni talo, että 0,08 säästää vain 400 kWh lämmitysenergiaa. Helsingin lämmöntaveluvulla laskiessa ulkoseinää olisi vain 50 m2 eli suunnilleen tuon kokoinen olisi kämppäkin. Vaikkapa 7x7 x2,5 m kämpässä olisi ulkoseinää 70 m2 ja huoneistoala 49 m2. Tuosta ikkunat ja ovat pois niin edelleen ollaan yli 50 m2.

Omassa tapauksessa huoneistoala 161 m2 ja ulkoseinää 132 m2. 0,08 U-arvossa vaikuttaisi n. 1000 kWh. Kokonaisuudessaa lämmitykseen menee reilut 20 000 kWh eli 4-5% olisi tuon vaikutus.

Nykyisessä lainsäädännössä ei U-arvolta enää vaadita mitään muuta kuin vertailulaskelma. Pitää päästä samaan lämmönkulutukseen kuin vertailuarvoilla laskettu. Massiivipuuseinällä vertailuarvo on 0,40 muilla 0,17. Tavallisen hirsitalon lähes 0,6 U-arvolla, pitää kompensointi tehdä LTO:lla, paremmilla ikkunoilla, paremmalla tiiveydellä ja lisäeristyksillä muualla.

Lue lisää

Hirsitalo"trolli"teollisuus on päässyt lobbaamaan ministeriötä hiilinieluilla. Ministeriön syväkurkut ovat nielleet mukisematta... ei muuta kuin Mikkoselle Paroccia pihaan niin kiristyvät E-luku vaatimukset jälleen.

Anonyymi kirjoitti:

Saa olla kyllä todella pieni talo, että 0,08 säästää vain 400 kWh lämmitysenergiaa. Helsingin lämmöntaveluvulla laskiessa ulkoseinää olisi vain 50 m2 eli suunnilleen tuon kokoinen olisi kämppäkin. Vaikkapa 7x7 x2,5 m kämpässä olisi ulkoseinää 70 m2 ja huoneistoala 49 m2. Tuosta ikkunat ja ovat pois niin edelleen ollaan yli 50 m2.

Omassa tapauksessa huoneistoala 161 m2 ja ulkoseinää 132 m2. 0,08 U-arvossa vaikuttaisi n. 1000 kWh. Kokonaisuudessaa lämmitykseen menee reilut 20 000 kWh eli 4-5% olisi tuon vaikutus.

Nykyisessä lainsäädännössä ei U-arvolta enää vaadita mitään muuta kuin vertailulaskelma. Pitää päästä samaan lämmönkulutukseen kuin vertailuarvoilla laskettu. Massiivipuuseinällä vertailuarvo on 0,40 muilla 0,17. Tavallisen hirsitalon lähes 0,6 U-arvolla, pitää kompensointi tehdä LTO:lla, paremmilla ikkunoilla, paremmalla tiiveydellä ja lisäeristyksillä muualla.

Lue lisää

Missä hemmetin harvalautaladossa asut jos lämmitykseen menee 20000kWh ja talosi on 161m2. Minulla on 235m2 lämmitettävää alaa, suora sähkö, ILP ja takka (5m3 puuta palaa vuodessa)... koko talon sähkönkulutus.on 25000kWh vuodessa... eli lämmityksen osuus sellaiset 12000kWh.

Perusmodernissa talossa ei yli 8000kWh mene vuodessa lämmitykseen. Nykytekniikalla on aivan sama onko seinän U-arvo 0,17 tai 0,27 kunhan se on tiivis, eli hyvin tehty.

Anonyymi kirjoitti:

Raksaaja taas tässä osoittaa tietämättömyytensä. Seinärakenteen U-arvoon liittyvä MÄÄRÄYS on 0,60W/m2K. Suositus, eli VERTAILUARVO seinärakenteelle on 0,17W/m2K... Ei pidä sekoittaa näitä asioita keskenään. Talon seinät saa siis rakentaa lähestulkoon siitä mistä haluaa, kunhan se on alle 0,60 U-arvoltaan. Energiatehokkuusmääräysten vaatimaan tasoon pääsemiseksi pitää kuitenkin tällöin laittaa VERTAILUARVOA paremmat ikkunat/yläpohja/alapohja/lämmitysjärjestelmä mikäli seinässä ei saavuta VERTAILUARVOA. Esimerkinä todettakoon, että jos on vaikka päättänyt tehdä maalämpöön perustuvan lämmityksen, niin seinän U-arvo voi huoletta olla vaikka 0,25 eikä viranomainen voi siihen sanoa mitään...

Sitten kun eriste-besservisserit alkaa itkemään, että mitä järkeä on tehdä 0,25 U-arvolla seinää kun voi tehdä sillä 0,17 U-arvollakin ja saavuttaa näin säästöä energialaskussa, niin hei!!! tuo 0,08 ero U-arvossa on kilowateissa vuodessa n. 400kWh.. eli n. 40€!!!! hui miten paljon.. eli alle 0,5% lämmityskuluista... Ja sitten kun nämä eristebriljeeraajat kertovat massiivirakenteen hyödyn olevan luokkaa 4-10%, niin kumpikohan laskukaava antaa paremman energiatehokkuuden käytännössä vuositasolla?

Eristejutut ovat kuulkaas kapitalismin syötettä ja sitä johtaa eristeteollisuus. Villa-pojat ja EPS-eskot laukkaavat TTY:llä ja VTT:llä lobbaamassa ja kuiskuttelevat Ympäristöministeriön korviin ehdotuksia LASKENNALLISTEN energiatehokkuusvaatimusten kiristämiseksi (=eristeiden lisämyyntiä) vaikka käytäntö ja iso osa asiantuntijoista on jo todennut nykyistenkin eristevahvuuksien olevan enemmän riski kuin etu.

Lue lisää

>Sitten kun eriste-besservisserit alkaa itkemään, että mitä järkeä on tehdä 0,25 U-arvolla seinää kun voi tehdä sillä 0,17 U-arvollakin ja saavuttaa näin säästöä energialaskussa, niin hei!!! tuo 0,08 ero U-arvossa on kilowateissa vuodessa n. 400kWh.. eli n. 40€!!!! hui miten paljon.. eli alle 0,5% lämmityskuluista...

Järjen käyttö tietenkin sallittua.

Pitää huomata myös että mikäli seinäpinta on kylmenpi kuin vertailurakennuksessa, sisäilman lämpötilaa joudutaan nostamaan hieman jotta asuinmukavuus olisi sama kuin lämpimänpien seinien tapauksessa. Se nostaa kauttaaltaan rakennuksen energiankulutusta joitain prosentteja.

Tähän tulee lisänä se jos rakenteessa on kilometreittäin tiivistettävää saumaa ja lukuisia kohtia joissa rakenteiden elämisestä johtuen tiiveys ei ole pysyvää, rakennuksen ilmatiiveys on heikompi kuin saumattomissa rakennuksissa. (jälleen puhutaan prosenteista)

Lisäksi ulkoilmaa vasten olevien rakenteiden määrät vaihtelee taloissa yksilöllisesti, joten "rahallinen" tai CO2 kilogrammoissa laskettu ero eri seinän U arvojen välillä vaihtelee.

Talo on niin hyvä kuin on sen heikoin lenkki, ainakin melkein.
Omassani U=0,25 seinät on se kohta jonka vaihtaisin (ikkunoiden lisäksi), jos uudestaan tekisin.
(oma kokemus: kun yläpohjan ja alapohjan eristävyys on hyvä, heikoimmat kohdat korostuu)

Tuolta jos ottaa esimerkkiluvut http://www.thermofox.fi/fi/tutkimustietoa/tutkimustietoa1.html ,
nähdään että seinien kautta lasketaan hukkaantuvan 196€ vuodessa.
Rahallista merkitystä voi siitä mietiskellä.
(jos kuvitellaan että talon seinät on U=0,25 tasoiset, tuplaten paremmalla eristyksellä energiankulu puolittuu, kaksinkertaisella kaksinkertaistuu .... U=0,08 erolla rahallinen hukka/säästö ois tosiaan vain 63€/vuosi ( -3,5%, 82kg CO2), mutta kuten tuossa edellä kirjoitin, ihan näin yksinkertainen asia ei ole)

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Missä hemmetin harvalautaladossa asut jos lämmitykseen menee 20000kWh ja talosi on 161m2. Minulla on 235m2 lämmitettävää alaa, suora sähkö, ILP ja takka (5m3 puuta palaa vuodessa)... koko talon sähkönkulutus.on 25000kWh vuodessa... eli lämmityksen osuus sellaiset 12000kWh.

Perusmodernissa talossa ei yli 8000kWh mene vuodessa lämmitykseen. Nykytekniikalla on aivan sama onko seinän U-arvo 0,17 tai 0,27 kunhan se on tiivis, eli hyvin tehty.

Lue lisää

Minä en vielä tuossa asu, vaan olen sukulaiselta ostamassa. Ei ole ILP:tä eikä takkaa. Sähkön kokonaiskulutus 28 000 kWh suoralla sähköllä. Tulossa on MLP, jonka jälkeen sähköä menee lämmitykseen ehkä 5000 kWh.

Talo ei ole moderni, vaan 70-luvulta. Huomattavasti paremmin eristetty kuin tuolloin keskimäärin. 3-lasiset ikkunaelementit, seinän U 0,3, yläpohjan 0,24 jne. Siis alkuperäisillä eristeillä.

Meneekö sinulla todellakin 13 000 kWh muuhun kuin lämmitykseen?

Lämpöpumpulla lämmittäessä pieni ero seinän eristyksissä ei tunnu, mutta kyllä se sen 5% vaikuttaa helposti.

Anonyymi kirjoitti:

>Sitten kun eriste-besservisserit alkaa itkemään, että mitä järkeä on tehdä 0,25 U-arvolla seinää kun voi tehdä sillä 0,17 U-arvollakin ja saavuttaa näin säästöä energialaskussa, niin hei!!! tuo 0,08 ero U-arvossa on kilowateissa vuodessa n. 400kWh.. eli n. 40€!!!! hui miten paljon.. eli alle 0,5% lämmityskuluista...

Järjen käyttö tietenkin sallittua.

Pitää huomata myös että mikäli seinäpinta on kylmenpi kuin vertailurakennuksessa, sisäilman lämpötilaa joudutaan nostamaan hieman jotta asuinmukavuus olisi sama kuin lämpimänpien seinien tapauksessa. Se nostaa kauttaaltaan rakennuksen energiankulutusta joitain prosentteja.

Tähän tulee lisänä se jos rakenteessa on kilometreittäin tiivistettävää saumaa ja lukuisia kohtia joissa rakenteiden elämisestä johtuen tiiveys ei ole pysyvää, rakennuksen ilmatiiveys on heikompi kuin saumattomissa rakennuksissa. (jälleen puhutaan prosenteista)

Lisäksi ulkoilmaa vasten olevien rakenteiden määrät vaihtelee taloissa yksilöllisesti, joten "rahallinen" tai CO2 kilogrammoissa laskettu ero eri seinän U arvojen välillä vaihtelee.

Talo on niin hyvä kuin on sen heikoin lenkki, ainakin melkein.
Omassani U=0,25 seinät on se kohta jonka vaihtaisin (ikkunoiden lisäksi), jos uudestaan tekisin.
(oma kokemus: kun yläpohjan ja alapohjan eristävyys on hyvä, heikoimmat kohdat korostuu)

Tuolta jos ottaa esimerkkiluvut http://www.thermofox.fi/fi/tutkimustietoa/tutkimustietoa1.html ,
nähdään että seinien kautta lasketaan hukkaantuvan 196€ vuodessa.
Rahallista merkitystä voi siitä mietiskellä.
(jos kuvitellaan että talon seinät on U=0,25 tasoiset, tuplaten paremmalla eristyksellä energiankulu puolittuu, kaksinkertaisella kaksinkertaistuu .... U=0,08 erolla rahallinen hukka/säästö ois tosiaan vain 63€/vuosi ( -3,5%, 82kg CO2), mutta kuten tuossa edellä kirjoitin, ihan näin yksinkertainen asia ei ole)

-raksaaja(sh)

Lue lisää

204mm hirsi on kuulemma yleisin omakotitalojen hirsirakenne, U=0,53 W/m2K
(mun laskuopilla edellä vilautetussa esimerkissä vuotuinen seinän energiakulun lisä olisi 2x eli karkeasti nakattuna 196€ vuodessa, eli 10% lisä kokonaisuuteen, jos verrataan 0,25 seinään)
270mm hirsi lienee paksuimpia suomessa rakennettavia, U=0,41 W/m2K

Rakenteista oli asiallista speksiä gummitiivisteineen esim. tuolla:
https://www.honka.fi/app/uploads/2017/05/HONKA-LOOK-Hirret.pdf

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

"3.1.1
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla
laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö."

"3.1.2
Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa kuitenkin olla enintään 30 prosenttia suurempi kuin kohdan 3.2
mukaisilla vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö, jos lämpöhäviön ylitys tasataan
pienentämällä rakennuksen vuotoilman tai ilmanvaihdon lämpöhäviötä."

"3.1.3
Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään
0,60 W/m2K."

"3.2.1
Lämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan rakennusosien lämmönläpäisykertoimina U
käytetään seuraavia vertailuarvoja laskettaessa rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailuarvo
rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaisesti:
seinä 0,17 W/m2K
hirsiseinä (hirsirakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 180 mm) 0,40 W/m2K"

"3.2.3
Rakennusosan pienen osan lämmönläpäisykerroin saa olla suurempi kuin mitä kohdissa 3.2.1 ja 3.2.2 on
esitetty"


Eli seinän lämmönläpäisy saa olla max 0,6W/m2K.
Kokonaisuudessa lämpöhukka ei saa ylittää vertailurakennusta jossa seinän lämmönläpäisy on max 0,17W/m2K.

Kuitenkin, jostain ihmeellisestä syystä, hirsirakennukselle sallitaan vertailulaskennassa seinän osalta tuplaten huonompi 0,4W/m2K.
Eli hirsirakennuksialta ei lainkaan edellytä samantasoista lämmönpitävyyttä kuin muilta taloilta.

Kun muut rakennukset saavat YLITTÄÄ energiankulutuksessa vertailuarvon korkeintaan 30%, hirsirakennukselle on annettu lisävapauksia energian tuhaamisessa.

Jospa se nyt meni selkeemmin ja jopa oikein.

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Ei mennyt oikein. Pykälät ovat 2010 C3:sta, joka on kumottu. 2017 tuli uudet säännöt, joista poistettiin suorat U-arvovaatimukset. Vertailuarvot ja niillä tehtävä vertailulaskenta on nyt määräävä.

Seinän U-arvo voi siis olla, vaikkapa 1, jos vertailulaskennalla pääsee läpi. Tuskin pääsee 1:llä, kun kaikki vertailuarvot alkaa olla tiukkoja.

Tässä nykysäännöt https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Energiatehokkuus

Anonyymi kirjoitti:

204mm hirsi on kuulemma yleisin omakotitalojen hirsirakenne, U=0,53 W/m2K
(mun laskuopilla edellä vilautetussa esimerkissä vuotuinen seinän energiakulun lisä olisi 2x eli karkeasti nakattuna 196€ vuodessa, eli 10% lisä kokonaisuuteen, jos verrataan 0,25 seinään)
270mm hirsi lienee paksuimpia suomessa rakennettavia, U=0,41 W/m2K

Rakenteista oli asiallista speksiä gummitiivisteineen esim. tuolla:
https://www.honka.fi/app/uploads/2017/05/HONKA-LOOK-Hirret.pdf

-raksaaja(sh)

Lue lisää

Honkarakenteen dokumentissa on muuta pöljyys, kuten:
"Hengittävä seinärakenne
Käytettäessä massiivipuuta rakennusmateriaalina saavutetaan luonnollisesti hengittävä seinärakenne. Massiivipuusta rakennetussa talossa
sisäilman suhteellinen kosteus (RH) asettuu luonnollisesti optimialueelle, 30–55 %, jolla bakteerit, virukset, sienet ja muut haittatekijät eivät menesty."

Kesällä sisäilman kosteus vääjäämättä nousee sisäilman vaihtumisen takia samaksi kuin ulkoilman kosteus eli enimmillään yli 55%.
(hirsi ja muut massiiviset rakenteet kykenee hieman tasaamaan vuorokautista vaihtelua)
Talvikaudella sisäilman kosteus vääjäämättä laskee alle 30% sisäilman vaihtumisen takia.
Mitä tiiviinpi talo on. Sen paremmin sisäilman kosteutta voidaan hallita, mutta fysiikka asettaa rajut rajat: pakkasella sisäilma on armottovan kuivaa, sille ei honkakaan mitään mahda.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

Ei mennyt oikein. Pykälät ovat 2010 C3:sta, joka on kumottu. 2017 tuli uudet säännöt, joista poistettiin suorat U-arvovaatimukset. Vertailuarvot ja niillä tehtävä vertailulaskenta on nyt määräävä.

Seinän U-arvo voi siis olla, vaikkapa 1, jos vertailulaskennalla pääsee läpi. Tuskin pääsee 1:llä, kun kaikki vertailuarvot alkaa olla tiukkoja.

Tässä nykysäännöt https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Energiatehokkuus

Lue lisää

Kas. & kiitos.


"Massiivipuurakennuksessa voidaan edellä 1 ja 2 momentissa esitetyt E-luvun raja-arvot
ylittää käyttötarkoitusluokan 1a rakennuksessa 20 prosentilla, "

Ympäristö ei ainakaan kiitä tuossa kohdin.

-raksaaja(sh)

Anonyymi kirjoitti:

204mm hirsi on kuulemma yleisin omakotitalojen hirsirakenne, U=0,53 W/m2K
(mun laskuopilla edellä vilautetussa esimerkissä vuotuinen seinän energiakulun lisä olisi 2x eli karkeasti nakattuna 196€ vuodessa, eli 10% lisä kokonaisuuteen, jos verrataan 0,25 seinään)
270mm hirsi lienee paksuimpia suomessa rakennettavia, U=0,41 W/m2K

Rakenteista oli asiallista speksiä gummitiivisteineen esim. tuolla:
https://www.honka.fi/app/uploads/2017/05/HONKA-LOOK-Hirret.pdf

-raksaaja(sh)

Lue lisää

U=0,53 W/m2K. Mun tapauksessa 132 m2 seinää eli 70 W/K. Etelä-Suomessa lämmitystarveluku 4000 K-vrk. Vuodessa menisi siis tuon seinän läpi 70*4000*24 = 6720 kWh. Suoralla sähköllä se maksaisi 12 c/kWh hinnalla 800 €. Hyvällä lämpöpumpulla voi päästä tuonne 200 € tasolle.

Vertailuarvo seinän U-arvolle on 0,12. Tuolla saadaan 16 W/K ja 1520 kWh, joka tosiaan voisi maksaa sen 196 € suoralla sähköllä (182 € tuolla 12 c/kWh).

Ylä- ja alapohja molemmat 161 m2 ja vertailuarvo 0,07. Siis 11 W/K ja 1080 kWh/kpl. Eli 130 €.

Ikkunaa ja ovia on 35 m2. Sen vertailuarvo 0,7 eli 25 W/K, 2420 kWh ja 290 €.

Ilmanvaihto 60 l/s LTO-hyötysuhteen vertailuluku 65%. 25 W/K eli 2420 kWh eli 290 €. Nykyään saa kyllä helposti 75% ja jopa 85% LTO-hyötysuhdeita, joilla tuosta saa jopa puolet pois.

Pelkän hirsiseinän läpi vuotaa suunnilleen yhtä paljon kaikki lämpöhukat yhteensä nykyaikaisessa talossa.

Jos talo on 2- tai useampikerroksinen, tilanne on vielä huonompi. Tuolloin ylä- ja alapohjaa on suhteessa paljon vähemmän kuin minun 1-tasoisessa.

Anonyymi kirjoitti:

U=0,53 W/m2K. Mun tapauksessa 132 m2 seinää eli 70 W/K. Etelä-Suomessa lämmitystarveluku 4000 K-vrk. Vuodessa menisi siis tuon seinän läpi 70*4000*24 = 6720 kWh. Suoralla sähköllä se maksaisi 12 c/kWh hinnalla 800 €. Hyvällä lämpöpumpulla voi päästä tuonne 200 € tasolle.

Vertailuarvo seinän U-arvolle on 0,12. Tuolla saadaan 16 W/K ja 1520 kWh, joka tosiaan voisi maksaa sen 196 € suoralla sähköllä (182 € tuolla 12 c/kWh).

Ylä- ja alapohja molemmat 161 m2 ja vertailuarvo 0,07. Siis 11 W/K ja 1080 kWh/kpl. Eli 130 €.

Ikkunaa ja ovia on 35 m2. Sen vertailuarvo 0,7 eli 25 W/K, 2420 kWh ja 290 €.

Ilmanvaihto 60 l/s LTO-hyötysuhteen vertailuluku 65%. 25 W/K eli 2420 kWh eli 290 €. Nykyään saa kyllä helposti 75% ja jopa 85% LTO-hyötysuhdeita, joilla tuosta saa jopa puolet pois.

Pelkän hirsiseinän läpi vuotaa suunnilleen yhtä paljon kaikki lämpöhukat yhteensä nykyaikaisessa talossa.

Jos talo on 2- tai useampikerroksinen, tilanne on vielä huonompi. Tuolloin ylä- ja alapohjaa on suhteessa paljon vähemmän kuin minun 1-tasoisessa.

Lue lisää

"Pelkän hirsiseinän läpi vuotaa suunnilleen yhtä paljon kaikki lämpöhukat yhteensä nykyaikaisessa talossa."

Jeps.
Mielestäni lämpöpumppu olisi oleellinen vakiovaruste (pakollinen) kaikille jotka väen vängällä haluavat tehdä ulkoseinän umpipuusta, ja jos ei hiilineutraalia kaukolämpöä satu olemaan tarjolla.
((Jos seinän läpi annetaan karata moninkertainen määrä energiaa, sitä ei saada takaisin "kompensoimalla". Jos hirsitalo lämmitetään suorasähköllä, se aiheuttaa runkoon sitoutuneen CO2 määrän verran ylimääräisiä päästöjä aika nopeasti ja olisi äärimmäisen epä-ekologinen.))

-raksaaja(sh)

minulla harkkotalo 190m2, jossa seinän u-arvo on 0,15 ja ilmatiiveysluku 0,4... ulkolämpötilojen vaihteluita ei juuri huomaa ja sisäilman kosteus ympäri vuoden 35-40%. Lämmitykseen kuluu energiaa n. 5000kWh vuodessa. Talo Tampereella. En vaihtaisi mihinkään muuhun rakenteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

minulla harkkotalo 190m2, jossa seinän u-arvo on 0,15 ja ilmatiiveysluku 0,4... ulkolämpötilojen vaihteluita ei juuri huomaa ja sisäilman kosteus ympäri vuoden 35-40%. Lämmitykseen kuluu energiaa n. 5000kWh vuodessa. Talo Tampereella. En vaihtaisi mihinkään muuhun rakenteeseen.

Lue lisää

Meillä tipahtaa Oulun korkeudella ilmankosteus (myös sisätiloissa) alle 30% joskus loppusyksyllä. Eikä nouse sen yläpuolelle ennen seuraavaa kesää.

-raksaaja(sh)

Hirsilato tulee kalliiksi. Hirsi vastaa 5 cm mineraalivillakerrosta. Lämmöneristys ei ole juuri parempi kuin nykyaikaisilla ikkunoilla.... Joten pitää kompensoida niin maan perkeleesti = laitetaan metrin patja sitä villaa höyrysulku yläpohjaan, laitetaan muovitonta tekniikkaa eli maalämpöpumppu muoviset lämmönjakoputket lattiaan ;-D

Hitusen on sokeita pisteitä hirsiuskovaisilla, mutta näinhän se uskovaisilla aina menee...