Miltäs kuulustaa tämmöinen PILPin sijaan?

"Kun pakkanen on 10 astetta tai kireämpi, ei tuosta ILP:stä ole mitään hyötyä, mutta PILP:n tuloilma on huomattavan lämmintä. "

Kyllähän se on lämmintä kun sähköllä lämmittää. Täytyy miettiä kokonaisuutta kaverilla olisi myös lto.

Tuossa -10 asteen vaiheessa pilpin tuloilma lämpenee jo n.50%:sesti sähköllä kun ltossa vain 25%:sti(hyötysuhteella 75%) pakkasen kirityessä tilanne kääntyy vain enemmän lton puoleen. -20 ltolla edelleen tarvitaan 25% sähköä tuloilman lämmitykseen kun pilp on jo 60%sesti sähkölämmitin.

(Nämä laskelmat perustuvat pilpin poitoilman lämpötilaan 3-5 astetta)

Justiinsa tälläisiä Satuseppoja tarkotan...

>>>pumpun tuottamaan halpaa lämmintävettä, josta saat nauttia noin 8kk vuodessa.

>>>Tuo setuppi myös vie tilaa tuplasti PILP:n verratuna.

>>>Kun pakkanen on 10 astetta tai kireämpi, ei tuosta ILP:stä ole mitään hyötyä, mutta PILP:n tuloilma on huomattavan lämmintä.

Kyllä ILPpi vielä lämmittää enemmän kuin kuluttaa, mutta samaa ei voi sanoa PILPpistä. Tajuutteko hyvät ihmiset, kun ulkoilman lämpötila laskee alle 5 asteen, niin eihän PILPpi pysty enää lämmittämään edes korvausilmaa ja saatikka käyttövettä. (paitsi kompuran teholla, joka suorasähkölämmitystä). Luulempa, että 8 kuukautta on liian optimistista. Jos jollakin kiinostusta riittää laskekaa teoreettinen ulkolämpötila, jossa PILPPI lämmittää sekä käyttöveden, että korvausilman. Luulempa, että nyt ollaan jo siinä pisteessä... eli 10 asteessa. Nyt PILPpi miehet hoi! Tehkää tieteellinen koe. Ottakaa lisävastus pois käytöstä ja seuratkaa milloin alkaa kämppä kylmenee ja lämminkäyttövesi loppumaan... sitten vaan laskemaan niitä todellisen "ilmaisen" lämpimän käyttöveden aikajanaa... mutta käy se kompura silloinkin...

Ja jos tila loppuu, voihan täysrosterisen 300 litraisen varaajan sijoittaa saunaan... ja skeptikoille tiedoksi lämminvesi ei ole loppunut, vaikka vaimo on aika lotraaja (ottaa vielä sellaiset suihkut että itse poltan nahkani). Maksimimäärä suihkuttelijoita 6 kpl. Siinä PILPin paikalla on meillä likapyykkikori, metri tyhjää ja pinkku.

kieroliero kirjoitti:

"Kun pakkanen on 10 astetta tai kireämpi, ei tuosta ILP:stä ole mitään hyötyä, mutta PILP:n tuloilma on huomattavan lämmintä. "

Kyllähän se on lämmintä kun sähköllä lämmittää. Täytyy miettiä kokonaisuutta kaverilla olisi myös lto.

Tuossa -10 asteen vaiheessa pilpin tuloilma lämpenee jo n.50%:sesti sähköllä kun ltossa vain 25%:sti(hyötysuhteella 75%) pakkasen kirityessä tilanne kääntyy vain enemmän lton puoleen. -20 ltolla edelleen tarvitaan 25% sähköä tuloilman lämmitykseen kun pilp on jo 60%sesti sähkölämmitin.

(Nämä laskelmat perustuvat pilpin poitoilman lämpötilaan 3-5 astetta)

Lue lisää

poistoilmanlämpötila on ?

Mika kirjoitti:

poistoilmanlämpötila on ?

Tuolla ilmastointi palstalla on joskus oikeitakin mittaustuloksiakin kirjoiteltu.

Lämpötilan voi laskea prosenteista näin: hyötysuhde 50% sisällä 20 ulkona -10. Eroa 30 astetta josta 50% on 15 astetta eli tuloilma lämpenee 15 astetta eli 5 asteeseen ja siitä loput sähköllä(tai vedellä jos vesikiertoinen jälkilämmitys).

Jos hyötysuhde on 75% niin tuloilman lämpötilaksi tulee -10 30*0,75 = 12,5 astetta. Poistoilma jäähtyy saman verran kuin tulilma lämpenee.

Todellisessa tilanteessa tuloilma voi lämmetä hieman enemmän ja poistoilma vähemmän jos/kun sisäilman kosteus tiivistyy poistoilmasta. Asiaan vaikuttaa myös kuinka paljon talon vaippa vuotaa ohi ilmanvaihtokoneen.

kieroliero kirjoitti:

Tuolla ilmastointi palstalla on joskus oikeitakin mittaustuloksiakin kirjoiteltu.

Lämpötilan voi laskea prosenteista näin: hyötysuhde 50% sisällä 20 ulkona -10. Eroa 30 astetta josta 50% on 15 astetta eli tuloilma lämpenee 15 astetta eli 5 asteeseen ja siitä loput sähköllä(tai vedellä jos vesikiertoinen jälkilämmitys).

Jos hyötysuhde on 75% niin tuloilman lämpötilaksi tulee -10 30*0,75 = 12,5 astetta. Poistoilma jäähtyy saman verran kuin tulilma lämpenee.

Todellisessa tilanteessa tuloilma voi lämmetä hieman enemmän ja poistoilma vähemmän jos/kun sisäilman kosteus tiivistyy poistoilmasta. Asiaan vaikuttaa myös kuinka paljon talon vaippa vuotaa ohi ilmanvaihtokoneen.

Lue lisää

hyötysuhde laskenta nyt ihan kohdillaan. Eihän se lämpötilan muutos ole kuin osa totuutta.

laskelmasi on arvotonta pseudotietoa.

kieroliero kirjoitti:

"Kun pakkanen on 10 astetta tai kireämpi, ei tuosta ILP:stä ole mitään hyötyä, mutta PILP:n tuloilma on huomattavan lämmintä. "

Kyllähän se on lämmintä kun sähköllä lämmittää. Täytyy miettiä kokonaisuutta kaverilla olisi myös lto.

Tuossa -10 asteen vaiheessa pilpin tuloilma lämpenee jo n.50%:sesti sähköllä kun ltossa vain 25%:sti(hyötysuhteella 75%) pakkasen kirityessä tilanne kääntyy vain enemmän lton puoleen. -20 ltolla edelleen tarvitaan 25% sähköä tuloilman lämmitykseen kun pilp on jo 60%sesti sähkölämmitin.

(Nämä laskelmat perustuvat pilpin poitoilman lämpötilaan 3-5 astetta)

Lue lisää

Taisit "vahingossa" unohtaa, että mitä kylmempää ulkona on sen enemmän sulatusjaksoja tuo LTO vaatii ja PILP ei taas vaadi yhtään sulatusjaksoa, se kondensoi veden.

Hyvä arvaus on, että LTO ja PILP ovat hyötysuhteiltaan hyvin lähellä toisiaan, jos pakkanen naukuu vaikka 15-20 nurkilla.

Ja kait se tuolla tehowatti ilp lto yhdistelmälläkin kannattaa kiinnittää huomio vuosihyötysuhteeseen, eikä johonkin hetkelliseen tilanteeseen.

Voiko tuohon tehowattiin liittää esim: aurinkokeräimen? Sillä saisit osan vuodesta lämpimätvedet. Itse kyllä tuollaista kerääjää harkitsin, mutta hintalappu oli aika paha.

sulla kirjoitti:

hyötysuhde laskenta nyt ihan kohdillaan. Eihän se lämpötilan muutos ole kuin osa totuutta.

laskelmasi on arvotonta pseudotietoa.

Viimeisessä sen kappaleessa mainitsin.

Laskemalla ei saa kuin sinnepäin tuloksen(ei se silti arvoton ole). Tuolla ilmastointi palstalla käydyissä keskusteluissa näkee oikeita lämpötiloja, jotka kuitenkin lähellä totuutta.

Mikä muu totuus tuohon liittyy kuin lämpötila?

raju kirjoitti:

Taisit "vahingossa" unohtaa, että mitä kylmempää ulkona on sen enemmän sulatusjaksoja tuo LTO vaatii ja PILP ei taas vaadi yhtään sulatusjaksoa, se kondensoi veden.

Hyvä arvaus on, että LTO ja PILP ovat hyötysuhteiltaan hyvin lähellä toisiaan, jos pakkanen naukuu vaikka 15-20 nurkilla.

Ja kait se tuolla tehowatti ilp lto yhdistelmälläkin kannattaa kiinnittää huomio vuosihyötysuhteeseen, eikä johonkin hetkelliseen tilanteeseen.

Voiko tuohon tehowattiin liittää esim: aurinkokeräimen? Sillä saisit osan vuodesta lämpimätvedet. Itse kyllä tuollaista kerääjää harkitsin, mutta hintalappu oli aika paha.

Lue lisää

Kun vertailun lähtökohtana on pyöriväkennoinen kone niin ei tarvitse miettiä sulatusta.

Arvauksesi lienee lähellä kun puhutaan kuutiokoneista. Itseasiassa myös pilp sulattelee välillä. Asia riippuu myös siitä kuinka fiksu sulatusmekanismi laittessa on(sulatetaanko turhaan vai pelkästään tarvittaessa).

Rakenna aurinkokeräin itse, niihin löytyy rakennussarjoja. Silloin se saattaa säästääkin jotain kun ei laske omalle työlle isoa hintaa. En tiedä voiko sitä liittää tehowattiin.

kieroliero kirjoitti:

Viimeisessä sen kappaleessa mainitsin.

Laskemalla ei saa kuin sinnepäin tuloksen(ei se silti arvoton ole). Tuolla ilmastointi palstalla käydyissä keskusteluissa näkee oikeita lämpötiloja, jotka kuitenkin lähellä totuutta.

Mikä muu totuus tuohon liittyy kuin lämpötila?

Lue lisää

"äkee oikeita lämpötiloja, jotka kuitenkin lähellä totuutta. "
piti oleman: joista näkee että laskelma lähellä totuutta.

kieroliero kirjoitti:

"äkee oikeita lämpötiloja, jotka kuitenkin lähellä totuutta. "
piti oleman: joista näkee että laskelma lähellä totuutta.

on se kosteus. Kuivassa 20 asteisessa ilmassa ei ole samaa energiamäärää kuin kosteassa. Ominaislämökapasiteettihan muodostuu ilman ja sen sisältämän veden funktiona.

Tunnet varmaan egyptiläisen jääkaapin joka toimii ilman kompuraa pelkällä vedellä jonka haihtuminen sen sitten jäähdyttää.

Ristivirta, vastavirta ja roottorikoneet eivät tuota kondenssi vettä kuin tipoittain. Niissä ongelma on kennoston huurtuminen, joka vaikuttaa hyötysudetta laskevasti sulatuksen vuoksi.

PILP taasen vaatii ehdottomasti viemäriliitoksen sillä vettä tulee runsaasti.


ILP:lle luvataan mainoksissa kovia suoritusarvoja. Eilen oli lehdessä joku uusi ihme kone, jonka COP oli 5.7. Kovassa pakkasessakin ne tekee lämpöä...mainoksissa.

osa totuutta kirjoitti:

on se kosteus. Kuivassa 20 asteisessa ilmassa ei ole samaa energiamäärää kuin kosteassa. Ominaislämökapasiteettihan muodostuu ilman ja sen sisältämän veden funktiona.

Tunnet varmaan egyptiläisen jääkaapin joka toimii ilman kompuraa pelkällä vedellä jonka haihtuminen sen sitten jäähdyttää.

Ristivirta, vastavirta ja roottorikoneet eivät tuota kondenssi vettä kuin tipoittain. Niissä ongelma on kennoston huurtuminen, joka vaikuttaa hyötysudetta laskevasti sulatuksen vuoksi.

PILP taasen vaatii ehdottomasti viemäriliitoksen sillä vettä tulee runsaasti.


ILP:lle luvataan mainoksissa kovia suoritusarvoja. Eilen oli lehdessä joku uusi ihme kone, jonka COP oli 5.7. Kovassa pakkasessakin ne tekee lämpöä...mainoksissa.

Lue lisää

On totta että kosteudella on vaikutusta ilman lämpökapasiteettiin. Merkittävämpi vaikutus talteenoton hyöstysuhteeseen on kuitenkin tuolla kondensoitumisella.

Kuten tuossa toisessa mainitsin niin pyöriväkennoinen ei tarvitse sulatusta, koska tuloilma "sulattaa"/"kuivattaa" kennon. Myös pilp joutuu sulattamaan kennoansa muuten syntyisi vain jääkuutio. Olisikohan tässä syy miksi pilpin poistoilman lämpötila on keskimäärin n. 3.(?)

pilpistä tulee varmasti paljon kondenssivettä kun se jäähdyttää poistoilmaa lämpimämmillä keleillä(jolloin kosteussisältö on suuri). Pakkasella myös normaali lto pukkaa kondenssivettä . Kondensoitumisessa ei ole eroa pilpin ja lton välillä silloin kun ulkona on pakkasta. (Poistolman jäähtyminen tapahtuu tuossa tilanteessa suunnilleen samoin; toisessa kylmäaineella ja toisessa tuloilmalla) Kondensoituminenhan riippuu siitä kuinka kylmäksi poistoilma jäähtyy.

osa totuutta kirjoitti:

on se kosteus. Kuivassa 20 asteisessa ilmassa ei ole samaa energiamäärää kuin kosteassa. Ominaislämökapasiteettihan muodostuu ilman ja sen sisältämän veden funktiona.

Tunnet varmaan egyptiläisen jääkaapin joka toimii ilman kompuraa pelkällä vedellä jonka haihtuminen sen sitten jäähdyttää.

Ristivirta, vastavirta ja roottorikoneet eivät tuota kondenssi vettä kuin tipoittain. Niissä ongelma on kennoston huurtuminen, joka vaikuttaa hyötysudetta laskevasti sulatuksen vuoksi.

PILP taasen vaatii ehdottomasti viemäriliitoksen sillä vettä tulee runsaasti.


ILP:lle luvataan mainoksissa kovia suoritusarvoja. Eilen oli lehdessä joku uusi ihme kone, jonka COP oli 5.7. Kovassa pakkasessakin ne tekee lämpöä...mainoksissa.

Lue lisää

Tämä kosteuskeskustelu onkin mielenkiintoista, oletteko koskaan miettineet mistä tämä kosteus siihen teidän poistoilmaanne tulee? Ulkoa vai sisältä? Onko Pankkilainanne tuloa, jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin?

Oletetaan, että olemme siinä lämpötilapisteessä jossa PILPpi muuttuu "hyödyttömäksi". Eli ulkolämpötila on alhaisempi kuin poistoilman lämpötila. Onko siis korvaavan ulkoilman kosteus suurempi vai pienempi kuin poistoilman? Esimerkiksi, onko nolla-asteisessa korvausilmassa enemmän kosteutta kuin ulospuhallettavassa 5 asteisessa ilmassa? Ei tietenkään. Ulkoilman (eli korvausilman) kosteus on alhaisempi. Mistä tämä kosteus poistoilmaan ilmestyy? Talon sisältäpä tietenkin (ihmiset, kasvit, rakenteet, pesu- ja keitinvedet ym.)
Vaatiiko tämä talon sisällä tapahtuva haihtuminen energiaa? Vaatii.
MOT
Eli kyllä tämä kosteuskeskustelu taitaa olla turhaa. Tavallaa voitaa ja tavallaan voitaa. Näissä keskusteluisssa velkakin muuttuu saamisiksi!

Korjatkaa onko logiikassani jotakin väärin!

Kva kirjoitti:

Tämä kosteuskeskustelu onkin mielenkiintoista, oletteko koskaan miettineet mistä tämä kosteus siihen teidän poistoilmaanne tulee? Ulkoa vai sisältä? Onko Pankkilainanne tuloa, jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin?

Oletetaan, että olemme siinä lämpötilapisteessä jossa PILPpi muuttuu "hyödyttömäksi". Eli ulkolämpötila on alhaisempi kuin poistoilman lämpötila. Onko siis korvaavan ulkoilman kosteus suurempi vai pienempi kuin poistoilman? Esimerkiksi, onko nolla-asteisessa korvausilmassa enemmän kosteutta kuin ulospuhallettavassa 5 asteisessa ilmassa? Ei tietenkään. Ulkoilman (eli korvausilman) kosteus on alhaisempi. Mistä tämä kosteus poistoilmaan ilmestyy? Talon sisältäpä tietenkin (ihmiset, kasvit, rakenteet, pesu- ja keitinvedet ym.)
Vaatiiko tämä talon sisällä tapahtuva haihtuminen energiaa? Vaatii.
MOT
Eli kyllä tämä kosteuskeskustelu taitaa olla turhaa. Tavallaa voitaa ja tavallaan voitaa. Näissä keskusteluisssa velkakin muuttuu saamisiksi!

Korjatkaa onko logiikassani jotakin väärin!

Lue lisää

Tuossa jutussasi on vinha perä. Kosteuden mukaanottaminen on lienee turhaa koska sen vaikutus talteenottoon on sama kaikille laitteille.

Toisaalta liika kosteus on ongelma sisällä joten se pitää poistaa. Kovilla pakkasilla sisäilma on kuivaa. Joillakin on tapana pitää pakkasella ilmankostutinta päällä jotta sisäilma olisi siedettävää. Ilman kostutus eli veden höyrystäminen vaatii energiaa(samanverran kuin höyryn kondensoitumisessa vapautuu) tämä ilma sitten haaskataan ilmanvaihdossa laittamalla kosteus ulos/viemäriin. (Pyöriväkennoinen ei päästä kaikkea kosteutta ulos vaan pitää tuloilman kosteuden alimmillaan 30-40%:ssa jolloin tuolta säästytään.)

10 asteen pakkasessa tuo enervent ottaa enemmän energiaa talteen, kuin mikään pilppi. Joten plussalle jää. Pilp ei pysty jäähdyttämään poistoilmaa pakkaselle. Enervent pystyy ja reilusti.

Ilmaa kannattaa vaihtaa jo ihan mukavuudenki takia.

raju kirjoitti:

Taisit "vahingossa" unohtaa, että mitä kylmempää ulkona on sen enemmän sulatusjaksoja tuo LTO vaatii ja PILP ei taas vaadi yhtään sulatusjaksoa, se kondensoi veden.

Hyvä arvaus on, että LTO ja PILP ovat hyötysuhteiltaan hyvin lähellä toisiaan, jos pakkanen naukuu vaikka 15-20 nurkilla.

Ja kait se tuolla tehowatti ilp lto yhdistelmälläkin kannattaa kiinnittää huomio vuosihyötysuhteeseen, eikä johonkin hetkelliseen tilanteeseen.

Voiko tuohon tehowattiin liittää esim: aurinkokeräimen? Sillä saisit osan vuodesta lämpimätvedet. Itse kyllä tuollaista kerääjää harkitsin, mutta hintalappu oli aika paha.

Lue lisää

Kerroppa yksikin pilppi, joka pystyy jäähdyttämään poistoilmaa jatkuvasti pakkasen puolelle.

esim -10 asteen pakkasessa enerventin jäteilma on -3 aseista. Tämä vaatii, että jäähdyttävä kenno on useita asteita kylmempi. Mitenkä luulet käyvän, kun suhteellisen kosteaa lämmintä sisäilmaa puhalletaan tuollaisen n. -8 asteisen kennon läpi.

Jääätyyyy.

Pilppi pystyy käytännössä jäähdyttämään jäteilman min. 5 asteiseksi.

Voit demonstroida tätä jättämällä pakastimen oven auki vaikka vaan tunniksi-pariksi. Varaudu sulatukseen.



-20 asteessa tuon pilpin hyötysuhde on jotain 20-30%. eli parhaimmillaankin vain huonon kuutiokoneen verran ja siitä vielä pois kompuran ottama teho.

Kva kirjoitti:

Justiinsa tälläisiä Satuseppoja tarkotan...

>>>pumpun tuottamaan halpaa lämmintävettä, josta saat nauttia noin 8kk vuodessa.

>>>Tuo setuppi myös vie tilaa tuplasti PILP:n verratuna.

>>>Kun pakkanen on 10 astetta tai kireämpi, ei tuosta ILP:stä ole mitään hyötyä, mutta PILP:n tuloilma on huomattavan lämmintä.

Kyllä ILPpi vielä lämmittää enemmän kuin kuluttaa, mutta samaa ei voi sanoa PILPpistä. Tajuutteko hyvät ihmiset, kun ulkoilman lämpötila laskee alle 5 asteen, niin eihän PILPpi pysty enää lämmittämään edes korvausilmaa ja saatikka käyttövettä. (paitsi kompuran teholla, joka suorasähkölämmitystä). Luulempa, että 8 kuukautta on liian optimistista. Jos jollakin kiinostusta riittää laskekaa teoreettinen ulkolämpötila, jossa PILPPI lämmittää sekä käyttöveden, että korvausilman. Luulempa, että nyt ollaan jo siinä pisteessä... eli 10 asteessa. Nyt PILPpi miehet hoi! Tehkää tieteellinen koe. Ottakaa lisävastus pois käytöstä ja seuratkaa milloin alkaa kämppä kylmenee ja lämminkäyttövesi loppumaan... sitten vaan laskemaan niitä todellisen "ilmaisen" lämpimän käyttöveden aikajanaa... mutta käy se kompura silloinkin...

Ja jos tila loppuu, voihan täysrosterisen 300 litraisen varaajan sijoittaa saunaan... ja skeptikoille tiedoksi lämminvesi ei ole loppunut, vaikka vaimo on aika lotraaja (ottaa vielä sellaiset suihkut että itse poltan nahkani). Maksimimäärä suihkuttelijoita 6 kpl. Siinä PILPin paikalla on meillä likapyykkikori, metri tyhjää ja pinkku.

Lue lisää

"Kyllä ILPpi vielä lämmittää enemmän kuin kuluttaa, mutta samaa ei voi sanoa PILPpistä. Tajuutteko hyvät ihmiset, kun ulkoilman lämpötila laskee alle 5 asteen, niin eihän PILPpi pysty enää lämmittämään edes korvausilmaa ja saatikka käyttövettä. (paitsi kompuran teholla, joka suorasähkölämmitystä). Luulempa, että 8 kuukautta on liian optimistista."

Tajuatko itse että PILP käyttää samaa tekniikkaa kuin ILP. LÄMPÖPUMPPU. Toisin kuin ILPissä PILPin hyötysuhde on "vakio" koska se siirtää energiaa sisäilmasta. 0,5kW teholla PILPistä tulee 2kW lämpöä. Sanos kuinka paljon käyttöveteen tarvitaan sitä energiaa lämmittämiseen? Ja miten sen käyttöveden lämmittämiseen liittyy ulkoilman lämpötila? EI MITENKÄÄN. Tuloilman lämmittämiseen tottakai vaikuttaa ulkolämpötila mutta PILPin tehoon EI MITENKÄÄN.

Sanos muuten yksikin osoite jossa PILP ja pakkasella tuloilma ei lämpene. Ja tarkoitan PILPpiä missä on siis koneellinen tulo. Ja käys muuten vielä hiukkasen vilkaisemassa noita PILPpejä monessako on tuo tuloilman esilämmitys?

ltr3 kirjoitti:

10 asteen pakkasessa tuo enervent ottaa enemmän energiaa talteen, kuin mikään pilppi. Joten plussalle jää. Pilp ei pysty jäähdyttämään poistoilmaa pakkaselle. Enervent pystyy ja reilusti.

Ilmaa kannattaa vaihtaa jo ihan mukavuudenki takia.

Lue lisää

10 asteen pakkasella Enervent lämmittää tuloilman 16-17 asteiseksi. PILP lämmittää käyttöveden ja tuloilman 19-20 asteiseksi.

Että silleen sitä ilmaa vaihdetaan.

Äläjätä kirjoitti:

10 asteen pakkasella Enervent lämmittää tuloilman 16-17 asteiseksi. PILP lämmittää käyttöveden ja tuloilman 19-20 asteiseksi.

Että silleen sitä ilmaa vaihdetaan.

Lue lisää

Lämmittää ilmanseähköä 16-17 asteiseksi ja loput sähköllä(jos tarvitsee) joten ventiilistä puhaltelee 35 asteista ilmaa(jos termostaatti on niin suurelle väännetty)

Laskepas huviksesi paljonko 50l/s tuloilma tarvitsee lämmitystehoa lämmetäkseen -10 asteesta 20 asteeseen. Mietipä sitten paljonko irtoaa 500W kompressorilla "ilmaisenergiaa", COP arvolla 3.

kieroliero kirjoitti:

Lämmittää ilmanseähköä 16-17 asteiseksi ja loput sähköllä(jos tarvitsee) joten ventiilistä puhaltelee 35 asteista ilmaa(jos termostaatti on niin suurelle väännetty)

Laskepas huviksesi paljonko 50l/s tuloilma tarvitsee lämmitystehoa lämmetäkseen -10 asteesta 20 asteeseen. Mietipä sitten paljonko irtoaa 500W kompressorilla "ilmaisenergiaa", COP arvolla 3.

Lue lisää

Haemme googlella ilman tiedot; tiheys 1,28kg/m3 ja ominaislämpökapasiteetti 1kJ/kg°K.

Laskemme arvoilla
50l/s = 0,05m3/s
20°C - (-10)°C = 30°K

jolloin
0,05m3/s * 1,28kg/m3 * 1kJ/kg°K * 30°K = 1,92kJ/s

Taulukoista katsomme
1J/s = 1W

1,92kJ/s = 1,92kW

Eli tarvitsemme tehoa n.2kW pelkkään tuloilman lämmitykseen.

kompressori 500W COP arvolla 3 antaa lämpötehoa 1,5kW josta 1kW on ilmaista ja 500W kompressorin kuluttamaa sähköä. Loput lämmitetään sähköllä. Kompressorin teho ei ihan riitä tuloilman lämmitykseen joten tarvitaan lisätehoa joten sähkön kulutus yhteensä n.1kW.

Jos vertaamme tätä tilannetta lton toimintaan ja oletamme hyötysuhteeksi 75% tulee lämmöntalteenotto tehoksi 2kW * 0,75 = 1,5kW Sähkötehoa tarvitaan lisäksi n. 500W.

Laskelmassa on oletettu että kompressori ei pysähdy sulattamaan kennoa. Lisäksi on oletettu että puhaltimien virrankulutus on sama molemmissa. On oletettu että lton pyöritysmoottori ja pilpin kiertovesipumppu kuluttavat samanverran.

Äläjätä kirjoitti:

"Kyllä ILPpi vielä lämmittää enemmän kuin kuluttaa, mutta samaa ei voi sanoa PILPpistä. Tajuutteko hyvät ihmiset, kun ulkoilman lämpötila laskee alle 5 asteen, niin eihän PILPpi pysty enää lämmittämään edes korvausilmaa ja saatikka käyttövettä. (paitsi kompuran teholla, joka suorasähkölämmitystä). Luulempa, että 8 kuukautta on liian optimistista."

Tajuatko itse että PILP käyttää samaa tekniikkaa kuin ILP. LÄMPÖPUMPPU. Toisin kuin ILPissä PILPin hyötysuhde on "vakio" koska se siirtää energiaa sisäilmasta. 0,5kW teholla PILPistä tulee 2kW lämpöä. Sanos kuinka paljon käyttöveteen tarvitaan sitä energiaa lämmittämiseen? Ja miten sen käyttöveden lämmittämiseen liittyy ulkoilman lämpötila? EI MITENKÄÄN. Tuloilman lämmittämiseen tottakai vaikuttaa ulkolämpötila mutta PILPin tehoon EI MITENKÄÄN.

Sanos muuten yksikin osoite jossa PILP ja pakkasella tuloilma ei lämpene. Ja tarkoitan PILPpiä missä on siis koneellinen tulo. Ja käys muuten vielä hiukkasen vilkaisemassa noita PILPpejä monessako on tuo tuloilman esilämmitys?

Lue lisää

En ole aivan varma kumpi meistä on "Äly hoi älä jätä" -tyyppiä. Ei kukaan täällä palstalla ole väittänyt PILP:n "hyötysuhteen" (siis itse laitteen) alenevan ulkoilman kylmetessä, täällä vain on huomautettu siitä tosiasiasta, että lämmityskautena PILP-talo on suorasähkölämmitteinen. Ei energiaratkaisussa voi tuijottaa vain PILP-laiteeseen, vaan suurempaan kokonaisuuteen eli sinun taloosi. Vaikka PILPillä olisikin vakiohyötysuhde, joudut talvisin lämmittämään lisävastuksella korvausilman. Korjaa olenko väärässä, mutta lämmittääkö sinun poistoilmastasi otettu lämpö korvausilman, käyttöveden ja talon tammikussa? Jos niin tekeen niin sinulla käsissäsi jotakin vielä parempaa kuin ikiliikkuja.
"PILP-lämmittäjä" tekee tilinsä kesän aikana, mutta näillä keleillä lisävastus on jo tarpeen (jos lisänä ei ole takkaa). Mutta ei kinastella, ota nyt ihmeessa jo se lisävastus pois päältä, että pääset nauttimaan edullisesta PILP-lämmöstä.

Ainiin muuten, en näe juurikaan mitään järkeä takan lämmön kierrättämisessa PILPin kautta. Kun vielä tämä yhdistettään siihen tosiasiaan, että PILPpi käy tasaisesti ympäri vuorokauden voidaan todeta, ettei halpaa yösähköä voida käyttää optimaalisesti hyödyksi.
Niin PILPpin kompurahan on ikuinen..... varaudu ostamaan kymmenen vuoden kuluttua uusi. Minun varmaan täytyy ostaa samassa ajassa enerventtiini uusi laakeri.

opettaja karu kirjoitti:

Haemme googlella ilman tiedot; tiheys 1,28kg/m3 ja ominaislämpökapasiteetti 1kJ/kg°K.

Laskemme arvoilla
50l/s = 0,05m3/s
20°C - (-10)°C = 30°K

jolloin
0,05m3/s * 1,28kg/m3 * 1kJ/kg°K * 30°K = 1,92kJ/s

Taulukoista katsomme
1J/s = 1W

1,92kJ/s = 1,92kW

Eli tarvitsemme tehoa n.2kW pelkkään tuloilman lämmitykseen.

kompressori 500W COP arvolla 3 antaa lämpötehoa 1,5kW josta 1kW on ilmaista ja 500W kompressorin kuluttamaa sähköä. Loput lämmitetään sähköllä. Kompressorin teho ei ihan riitä tuloilman lämmitykseen joten tarvitaan lisätehoa joten sähkön kulutus yhteensä n.1kW.

Jos vertaamme tätä tilannetta lton toimintaan ja oletamme hyötysuhteeksi 75% tulee lämmöntalteenotto tehoksi 2kW * 0,75 = 1,5kW Sähkötehoa tarvitaan lisäksi n. 500W.

Laskelmassa on oletettu että kompressori ei pysähdy sulattamaan kennoa. Lisäksi on oletettu että puhaltimien virrankulutus on sama molemmissa. On oletettu että lton pyöritysmoottori ja pilpin kiertovesipumppu kuluttavat samanverran.

Lue lisää

Kerrottakoon nyt vielä selvennykseksi PILPpaajille, ettei tässä prosessissa lämmitetty yhtään käyttövettä/rakennusta.
Eiköstä jookosta joo.
Suorasähkölämmitystä kehiin...

Kva kirjoitti:

En ole aivan varma kumpi meistä on "Äly hoi älä jätä" -tyyppiä. Ei kukaan täällä palstalla ole väittänyt PILP:n "hyötysuhteen" (siis itse laitteen) alenevan ulkoilman kylmetessä, täällä vain on huomautettu siitä tosiasiasta, että lämmityskautena PILP-talo on suorasähkölämmitteinen. Ei energiaratkaisussa voi tuijottaa vain PILP-laiteeseen, vaan suurempaan kokonaisuuteen eli sinun taloosi. Vaikka PILPillä olisikin vakiohyötysuhde, joudut talvisin lämmittämään lisävastuksella korvausilman. Korjaa olenko väärässä, mutta lämmittääkö sinun poistoilmastasi otettu lämpö korvausilman, käyttöveden ja talon tammikussa? Jos niin tekeen niin sinulla käsissäsi jotakin vielä parempaa kuin ikiliikkuja.
"PILP-lämmittäjä" tekee tilinsä kesän aikana, mutta näillä keleillä lisävastus on jo tarpeen (jos lisänä ei ole takkaa). Mutta ei kinastella, ota nyt ihmeessa jo se lisävastus pois päältä, että pääset nauttimaan edullisesta PILP-lämmöstä.

Ainiin muuten, en näe juurikaan mitään järkeä takan lämmön kierrättämisessa PILPin kautta. Kun vielä tämä yhdistettään siihen tosiasiaan, että PILPpi käy tasaisesti ympäri vuorokauden voidaan todeta, ettei halpaa yösähköä voida käyttää optimaalisesti hyödyksi.
Niin PILPpin kompurahan on ikuinen..... varaudu ostamaan kymmenen vuoden kuluttua uusi. Minun varmaan täytyy ostaa samassa ajassa enerventtiini uusi laakeri.

Lue lisää

kunnolla takan lämmön kierrättämisessä / hyödyntämisessä?

ei toimi kirjoitti:

kunnolla takan lämmön kierrättämisessä / hyödyntämisessä?

Aikasta usein takkojen huipputehot ylittävät PILPin piskuisen kompuran tehon (antoteho max 2kW), jolloin takan lämmöntuoton ollessa maksimissaan PILPpi ei pysty edes ottamaan kaikkea lämpöä talteen vaikka kompura kävisi taukoamatta. Tällöinhän lämpöä menee suoraan harakoille.

opettaja karu kirjoitti:

Haemme googlella ilman tiedot; tiheys 1,28kg/m3 ja ominaislämpökapasiteetti 1kJ/kg°K.

Laskemme arvoilla
50l/s = 0,05m3/s
20°C - (-10)°C = 30°K

jolloin
0,05m3/s * 1,28kg/m3 * 1kJ/kg°K * 30°K = 1,92kJ/s

Taulukoista katsomme
1J/s = 1W

1,92kJ/s = 1,92kW

Eli tarvitsemme tehoa n.2kW pelkkään tuloilman lämmitykseen.

kompressori 500W COP arvolla 3 antaa lämpötehoa 1,5kW josta 1kW on ilmaista ja 500W kompressorin kuluttamaa sähköä. Loput lämmitetään sähköllä. Kompressorin teho ei ihan riitä tuloilman lämmitykseen joten tarvitaan lisätehoa joten sähkön kulutus yhteensä n.1kW.

Jos vertaamme tätä tilannetta lton toimintaan ja oletamme hyötysuhteeksi 75% tulee lämmöntalteenotto tehoksi 2kW * 0,75 = 1,5kW Sähkötehoa tarvitaan lisäksi n. 500W.

Laskelmassa on oletettu että kompressori ei pysähdy sulattamaan kennoa. Lisäksi on oletettu että puhaltimien virrankulutus on sama molemmissa. On oletettu että lton pyöritysmoottori ja pilpin kiertovesipumppu kuluttavat samanverran.

Lue lisää

ihan kiva laskutapa vaikka ei kerokaan aivan oikeita lukemia. Mutta sen verran kiinnostuin asiasta, että tein pienen case studyn.

Eli kuten edellisessä oletetaan ilmamäärä ja kosteuden vaikutus samoiksi sekä pyörivällä kennolla, että PILP:llä.

Lisäksi haetaan Ilmatieteenlaitokselta tieto eri kuukausien keskimääräisistä lämpötiloista viimeisen 104 vuoden aikana.

Sieltä saadaan minun kotipaikalleni eteläsuomeen tammikuun - helmikuun 15 väliseksi ajaksi, joka on vuoden kylmin kuusi viikkoa, keskilämpötila -4.7 astetta.

laitetaan edelliseen kaavaan, jolloin:
0,05m3/s * 1,28kg/m3 * 1kJ/kg°K * 24.7°K = 1.58kJ/s eli sama watteina 1.58kW.

Eli tarvitsemme tehoa 1.58kW tuloilman lämmiykseen korvaamaan ulospuhallettavan energian:

Pyöriväkennoinen palauttaa ilmasta sen 1.58kW * 0.75 = 1.185kW Lisäenergiaa tarvitaan siten 400W.

Korjataan PILP:n COP vastaamaan testattua arvoa, joka nähdään ominaiskäyrältä eli siitä saadaan 0.5kW * 3.5 = 1.75kW josta vähennetään kompuran ottoteho, eli nettona saadaan 1.25kW
Eli etua LTO:n nähden on 65W.

Vastaavasti katsotaan tilastoista vuoden kaksi suraavaksi kylmintä kuukautta, eli maaliskuu ja joulukuu, jolloin keskilmpötila on viimeisen 104 vuoden aikana ollut: -2.1 astetta.

Nyt vertailu antaa seuraavat arvot:

Tuloilman lämmitystarve 1.41 kW
LTO palauttaisi nyt 1.06kW, jos hyötysuhde pysyisi samana. Lisäenergian tarve on täten 354W.

PILP antaa taas ominaiskäyrää tarkastellen 1.6kW tehon, eli netto 190W, jolloin etua kompuran ottoteho huomioiden on siis PILP:n hyväksi LTO:n kertyy nyt 48W

Tarkastellaan vielä marraskuu ja huhtikuu, jotta saadaa suurinosa lämmityskaudesta laskettua.

Nyt keskilämpötila on 2.2 astetta plussalla,
jolloin edelleen yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että LTO pystyy kuin pystyykin tuohon 75% hyötysuhteeseen.

tuloilman lämmitystarve on nyt 1.14kW

Nyt LTO palauttaa 0.865 kW

ja ollaksemme suosiollisia LTO:lle katsotaan taas käyrältä uusi kerroin PILP:lle eli nyt saadaan jatkuvaa lämpötehoa 1.45kW, jolloin etu LTO:n on 695W jatkuvaa tehoa.

Näin saadaan aikaan peukalosääntö joka kertoo meille, että tammi-helmikuussa ei juuri ole väliä onko käytössä PILP tahi huippuluokan LTO.

loput 10kk vuodessa PILP tuottaa ylilämpöä, joka voidaan käyttää talousveden tai talon lämmitykseen.

Mutta siirytään hetkeksi Jyväskylään. Tällöin talvi on huomattavasti kylmempi. Nyt voidaan todeta, että tammikuussa LTO = PILP ja helmikuussa joka on tuolla kylmin saadaan PILP lisälämmitystarpeeki 20 Wattia enemmän kuin LTO:lla.

Lopuksi korjataan LTO:n hyötysuhde (oletetaam maximi -10 asteeseen) Carnot kiertoprosessin avulla, jotta saadaan realistiset arvot, mutta jätetään faasimuutokset laskennan ulkopuolelle, koska ne haluttiin olletaa nollaksi. Nyt saadaan seuraava taulukko

lämpö etu PILP:lle (- merkitsee etua LTO:lle)

-10 -140W
-5 180
0 400
5 490

Summa summarum. Eteläsuomen talvessa PILP on aina tehokkaampi kun tarkastellaan kuukausittaista lämpömäärää eikä yksittäistä päivää.

Jyväskyläss PILP on tehokaampi pl. helmikuu.

Sodankylässä PILP on tehokkaampi 7.5kk vuodessa.

Kva kirjoitti:

Aikasta usein takkojen huipputehot ylittävät PILPin piskuisen kompuran tehon (antoteho max 2kW), jolloin takan lämmöntuoton ollessa maksimissaan PILPpi ei pysty edes ottamaan kaikkea lämpöä talteen vaikka kompura kävisi taukoamatta. Tällöinhän lämpöä menee suoraan harakoille.

Lue lisää

vakioveikkaajan silmin. Eli oletetaan, että takassa on tuli ja samalla on tarve lämmittää taloa. Tällöin edellisen logiikalla kaikki lämpö menee ilmanvaihtoo ja sitä kautta kiertoo.

Oletetaan nyt kuitenkin muodonvuoksi, että henkilö x on laittanut takan olohuoneeseen. Oletetaan samalla, että henkilö x on syystä tai toisesta halunnut suurimmat ikkunat olohuoneeseen. Oletetaan myös, että tämä hassunkurinen x on asennuttanut taloonsa koneellisen ilmanvaihdon, jossa tuloilmaa puhalletaan olohuoneen katosta 12l/s. poistot tulevat tällöin wc:n ja keittiönkautta. Herra x pitää valosta, hänen olohuoneeessa on selektiivilasit sieltä paremmasta päästä. U-arvo on 1.2 ja ikkunaa on 15m2. Lämpöhukkaa on silloin olohuoneen vaipan kautta noin 800W ja muista tiloista jonne takan lämpö siirtyy ennen IV koneelle menoa on lämmitystarve ko ajan hetkenä 400W eli yhteensä 1.2kW.

Ja sitten jatketaan tätä ajatusta ja mietitään tuon takan tuoman lisälämmön vaikutus muuhun lämmitykseen ja IV puolelle.

jatko-opinnot kirjoitti:

ihan kiva laskutapa vaikka ei kerokaan aivan oikeita lukemia. Mutta sen verran kiinnostuin asiasta, että tein pienen case studyn.

Eli kuten edellisessä oletetaan ilmamäärä ja kosteuden vaikutus samoiksi sekä pyörivällä kennolla, että PILP:llä.

Lisäksi haetaan Ilmatieteenlaitokselta tieto eri kuukausien keskimääräisistä lämpötiloista viimeisen 104 vuoden aikana.

Sieltä saadaan minun kotipaikalleni eteläsuomeen tammikuun - helmikuun 15 väliseksi ajaksi, joka on vuoden kylmin kuusi viikkoa, keskilämpötila -4.7 astetta.

laitetaan edelliseen kaavaan, jolloin:
0,05m3/s * 1,28kg/m3 * 1kJ/kg°K * 24.7°K = 1.58kJ/s eli sama watteina 1.58kW.

Eli tarvitsemme tehoa 1.58kW tuloilman lämmiykseen korvaamaan ulospuhallettavan energian:

Pyöriväkennoinen palauttaa ilmasta sen 1.58kW * 0.75 = 1.185kW Lisäenergiaa tarvitaan siten 400W.

Korjataan PILP:n COP vastaamaan testattua arvoa, joka nähdään ominaiskäyrältä eli siitä saadaan 0.5kW * 3.5 = 1.75kW josta vähennetään kompuran ottoteho, eli nettona saadaan 1.25kW
Eli etua LTO:n nähden on 65W.

Vastaavasti katsotaan tilastoista vuoden kaksi suraavaksi kylmintä kuukautta, eli maaliskuu ja joulukuu, jolloin keskilmpötila on viimeisen 104 vuoden aikana ollut: -2.1 astetta.

Nyt vertailu antaa seuraavat arvot:

Tuloilman lämmitystarve 1.41 kW
LTO palauttaisi nyt 1.06kW, jos hyötysuhde pysyisi samana. Lisäenergian tarve on täten 354W.

PILP antaa taas ominaiskäyrää tarkastellen 1.6kW tehon, eli netto 190W, jolloin etua kompuran ottoteho huomioiden on siis PILP:n hyväksi LTO:n kertyy nyt 48W

Tarkastellaan vielä marraskuu ja huhtikuu, jotta saadaa suurinosa lämmityskaudesta laskettua.

Nyt keskilämpötila on 2.2 astetta plussalla,
jolloin edelleen yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että LTO pystyy kuin pystyykin tuohon 75% hyötysuhteeseen.

tuloilman lämmitystarve on nyt 1.14kW

Nyt LTO palauttaa 0.865 kW

ja ollaksemme suosiollisia LTO:lle katsotaan taas käyrältä uusi kerroin PILP:lle eli nyt saadaan jatkuvaa lämpötehoa 1.45kW, jolloin etu LTO:n on 695W jatkuvaa tehoa.

Näin saadaan aikaan peukalosääntö joka kertoo meille, että tammi-helmikuussa ei juuri ole väliä onko käytössä PILP tahi huippuluokan LTO.

loput 10kk vuodessa PILP tuottaa ylilämpöä, joka voidaan käyttää talousveden tai talon lämmitykseen.

Mutta siirytään hetkeksi Jyväskylään. Tällöin talvi on huomattavasti kylmempi. Nyt voidaan todeta, että tammikuussa LTO = PILP ja helmikuussa joka on tuolla kylmin saadaan PILP lisälämmitystarpeeki 20 Wattia enemmän kuin LTO:lla.

Lopuksi korjataan LTO:n hyötysuhde (oletetaam maximi -10 asteeseen) Carnot kiertoprosessin avulla, jotta saadaan realistiset arvot, mutta jätetään faasimuutokset laskennan ulkopuolelle, koska ne haluttiin olletaa nollaksi. Nyt saadaan seuraava taulukko

lämpö etu PILP:lle (- merkitsee etua LTO:lle)

-10 -140W
-5 180
0 400
5 490

Summa summarum. Eteläsuomen talvessa PILP on aina tehokkaampi kun tarkastellaan kuukausittaista lämpömäärää eikä yksittäistä päivää.

Jyväskyläss PILP on tehokaampi pl. helmikuu.

Sodankylässä PILP on tehokkaampi 7.5kk vuodessa.

Lue lisää

Hyvin esitetty laskelma. Vielä kun otetaan pilpin sulatusjaksot huomioon niin tarkastelu on lähes täydellinen. Pyörivä-lto saa hieman etua siitä että sillä ei ole sulatusta.

Joka tapauksessa voinemme olla yhtämieltä siitä että mistään suurista säästöistä/menetyksistä ei ole kyse valitsi kumman tahansa(tai vaikka ihan tavallisen lton:n)

kieroliero kirjoitti:

Hyvin esitetty laskelma. Vielä kun otetaan pilpin sulatusjaksot huomioon niin tarkastelu on lähes täydellinen. Pyörivä-lto saa hieman etua siitä että sillä ei ole sulatusta.

Joka tapauksessa voinemme olla yhtämieltä siitä että mistään suurista säästöistä/menetyksistä ei ole kyse valitsi kumman tahansa(tai vaikka ihan tavallisen lton:n)

Lue lisää

LTR:ssä ainakin on sulatustoiminto automaagisena. Ainakin valmistaja lupaa että sellainen löytyypi.

sfnetistä luin, jotta kun käyt suihkussa kovemmilla pakkasilla -10 ja alle, niin silloin tuo sulattelee itseään. Siellä oli esillä useampi tapaus.

Siitä ollaan samaa mieltä. Säästö on rahassa mitätön. Ainakin meidän tapauksessa, kun tuli upotettua dollareit eristykseen ja tiivistämiseen.

200m2 hasiendo lämpiää alle 900€:lla vuodessa.

jatko-opinnot kirjoitti:

ihan kiva laskutapa vaikka ei kerokaan aivan oikeita lukemia. Mutta sen verran kiinnostuin asiasta, että tein pienen case studyn.

Eli kuten edellisessä oletetaan ilmamäärä ja kosteuden vaikutus samoiksi sekä pyörivällä kennolla, että PILP:llä.

Lisäksi haetaan Ilmatieteenlaitokselta tieto eri kuukausien keskimääräisistä lämpötiloista viimeisen 104 vuoden aikana.

Sieltä saadaan minun kotipaikalleni eteläsuomeen tammikuun - helmikuun 15 väliseksi ajaksi, joka on vuoden kylmin kuusi viikkoa, keskilämpötila -4.7 astetta.

laitetaan edelliseen kaavaan, jolloin:
0,05m3/s * 1,28kg/m3 * 1kJ/kg°K * 24.7°K = 1.58kJ/s eli sama watteina 1.58kW.

Eli tarvitsemme tehoa 1.58kW tuloilman lämmiykseen korvaamaan ulospuhallettavan energian:

Pyöriväkennoinen palauttaa ilmasta sen 1.58kW * 0.75 = 1.185kW Lisäenergiaa tarvitaan siten 400W.

Korjataan PILP:n COP vastaamaan testattua arvoa, joka nähdään ominaiskäyrältä eli siitä saadaan 0.5kW * 3.5 = 1.75kW josta vähennetään kompuran ottoteho, eli nettona saadaan 1.25kW
Eli etua LTO:n nähden on 65W.

Vastaavasti katsotaan tilastoista vuoden kaksi suraavaksi kylmintä kuukautta, eli maaliskuu ja joulukuu, jolloin keskilmpötila on viimeisen 104 vuoden aikana ollut: -2.1 astetta.

Nyt vertailu antaa seuraavat arvot:

Tuloilman lämmitystarve 1.41 kW
LTO palauttaisi nyt 1.06kW, jos hyötysuhde pysyisi samana. Lisäenergian tarve on täten 354W.

PILP antaa taas ominaiskäyrää tarkastellen 1.6kW tehon, eli netto 190W, jolloin etua kompuran ottoteho huomioiden on siis PILP:n hyväksi LTO:n kertyy nyt 48W

Tarkastellaan vielä marraskuu ja huhtikuu, jotta saadaa suurinosa lämmityskaudesta laskettua.

Nyt keskilämpötila on 2.2 astetta plussalla,
jolloin edelleen yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että LTO pystyy kuin pystyykin tuohon 75% hyötysuhteeseen.

tuloilman lämmitystarve on nyt 1.14kW

Nyt LTO palauttaa 0.865 kW

ja ollaksemme suosiollisia LTO:lle katsotaan taas käyrältä uusi kerroin PILP:lle eli nyt saadaan jatkuvaa lämpötehoa 1.45kW, jolloin etu LTO:n on 695W jatkuvaa tehoa.

Näin saadaan aikaan peukalosääntö joka kertoo meille, että tammi-helmikuussa ei juuri ole väliä onko käytössä PILP tahi huippuluokan LTO.

loput 10kk vuodessa PILP tuottaa ylilämpöä, joka voidaan käyttää talousveden tai talon lämmitykseen.

Mutta siirytään hetkeksi Jyväskylään. Tällöin talvi on huomattavasti kylmempi. Nyt voidaan todeta, että tammikuussa LTO = PILP ja helmikuussa joka on tuolla kylmin saadaan PILP lisälämmitystarpeeki 20 Wattia enemmän kuin LTO:lla.

Lopuksi korjataan LTO:n hyötysuhde (oletetaam maximi -10 asteeseen) Carnot kiertoprosessin avulla, jotta saadaan realistiset arvot, mutta jätetään faasimuutokset laskennan ulkopuolelle, koska ne haluttiin olletaa nollaksi. Nyt saadaan seuraava taulukko

lämpö etu PILP:lle (- merkitsee etua LTO:lle)

-10 -140W
-5 180
0 400
5 490

Summa summarum. Eteläsuomen talvessa PILP on aina tehokkaampi kun tarkastellaan kuukausittaista lämpömäärää eikä yksittäistä päivää.

Jyväskyläss PILP on tehokaampi pl. helmikuu.

Sodankylässä PILP on tehokkaampi 7.5kk vuodessa.

Lue lisää

Oli meinaan tosi vaikuttavat esimerkkilaskelmat suoraan STAR TREK UNIVERSUMISTA (mutta eihän se nyt noin mene oikeassa maailmassa). Taas muuttuu velka saamisiksi, kun pyöritellään ihmekaavoja ja unohdetaan tosielämä.

Pidetäänpä pieni tukiopetustunti.....
Eli Pilpin jatkuva teho on (20 asteinen ilma jäähdytetään 5 asteiseksi) esimerkkitalossa:
0,05m3/s*1,28kg/m3*1kJ/kg°K*15°K= 960 wattia
Eli talteen saadaan kuppaset 960 wattia vähennettynä kompuran käytijaksoilla!
EI MISSÄÄN NIMESSÄ YHTÄÄN ENEMPÄÄ!!!! EIKÄ MISSÄÄN ERILAISISSA OLOSUHTEISSA!!! JA RIIPPUMATTA NIISTÄ HÖYRYSTYMISISTÄ!!!!!
STAR TREK ON NYT SITTEN OHI JA ON NUKKUMAANMENOAIKA. POIS SIELTÄ ISIN TIETOKONEILTA RÄPELTÄMÄSTÄ. HUOMENNA ON AIKAINEN KOULUAAMU. JA FYSIIKASTA TULI SITTEN REPUT.
Lämmitykseen vaadittava teho oli sentään laskettu oikein eli -4,7 astetta 1,58 kW.

Kyllä se hyöty PILPin eduksi alkaa vasta silloin kun keskilämpötila on yli 5 astetta. Tosiasiassa vielä myöhemmin kuin kompuran viemä energia pitää ottaa huomioon.

missä? kirjoitti:

LTR:ssä ainakin on sulatustoiminto automaagisena. Ainakin valmistaja lupaa että sellainen löytyypi.

sfnetistä luin, jotta kun käyt suihkussa kovemmilla pakkasilla -10 ja alle, niin silloin tuo sulattelee itseään. Siellä oli esillä useampi tapaus.

Siitä ollaan samaa mieltä. Säästö on rahassa mitätön. Ainakin meidän tapauksessa, kun tuli upotettua dollareit eristykseen ja tiivistämiseen.

200m2 hasiendo lämpiää alle 900€:lla vuodessa.

Lue lisää

Hieman epäselvästi mutta ilmeisesti kysyit "PILP sulatus missä?" Toistaiseksi en ole nähnyt pilpiä joka kävisi yhtäjaksoisesti. Kompressori pysähtelee muutaman minuutin välein vähäksi aikaa vaikka vettä olisi lämmitettävänä. Tämä johtuu ilmeisesti kennon sulatuksesta. Nibessä on oma merkivalokin tuolle ja se syttyy muutaman minuutin välein. Jos sinulla on pilp niin voit tarkistaa käykö se jatkuvasti vai katkonaisesti silloin kun olisi lämmitettävää.

ltr:n ac-mallissa on kaikenlaista automatiikkaa kuten tuo sulatus. Tämän sulatusautomatiikan tarkoitus on estää jäätyminen "äärimmäisissä olosuhteissa"(myyntipuheita...). Sulatus toimintoa ei kuitenkaan ole kaikissa malleissa eikä silti jäätymistä ole ilmennyt. Olen kyllä kuullut myös että roottori on jäätynyt. Jäätyminen on harvinaista ja jos automatiikka sulattelee tiheään niin silloin on jotain vialla.

jatko-opinnot kirjoitti:

ihan kiva laskutapa vaikka ei kerokaan aivan oikeita lukemia. Mutta sen verran kiinnostuin asiasta, että tein pienen case studyn.

Eli kuten edellisessä oletetaan ilmamäärä ja kosteuden vaikutus samoiksi sekä pyörivällä kennolla, että PILP:llä.

Lisäksi haetaan Ilmatieteenlaitokselta tieto eri kuukausien keskimääräisistä lämpötiloista viimeisen 104 vuoden aikana.

Sieltä saadaan minun kotipaikalleni eteläsuomeen tammikuun - helmikuun 15 väliseksi ajaksi, joka on vuoden kylmin kuusi viikkoa, keskilämpötila -4.7 astetta.

laitetaan edelliseen kaavaan, jolloin:
0,05m3/s * 1,28kg/m3 * 1kJ/kg°K * 24.7°K = 1.58kJ/s eli sama watteina 1.58kW.

Eli tarvitsemme tehoa 1.58kW tuloilman lämmiykseen korvaamaan ulospuhallettavan energian:

Pyöriväkennoinen palauttaa ilmasta sen 1.58kW * 0.75 = 1.185kW Lisäenergiaa tarvitaan siten 400W.

Korjataan PILP:n COP vastaamaan testattua arvoa, joka nähdään ominaiskäyrältä eli siitä saadaan 0.5kW * 3.5 = 1.75kW josta vähennetään kompuran ottoteho, eli nettona saadaan 1.25kW
Eli etua LTO:n nähden on 65W.

Vastaavasti katsotaan tilastoista vuoden kaksi suraavaksi kylmintä kuukautta, eli maaliskuu ja joulukuu, jolloin keskilmpötila on viimeisen 104 vuoden aikana ollut: -2.1 astetta.

Nyt vertailu antaa seuraavat arvot:

Tuloilman lämmitystarve 1.41 kW
LTO palauttaisi nyt 1.06kW, jos hyötysuhde pysyisi samana. Lisäenergian tarve on täten 354W.

PILP antaa taas ominaiskäyrää tarkastellen 1.6kW tehon, eli netto 190W, jolloin etua kompuran ottoteho huomioiden on siis PILP:n hyväksi LTO:n kertyy nyt 48W

Tarkastellaan vielä marraskuu ja huhtikuu, jotta saadaa suurinosa lämmityskaudesta laskettua.

Nyt keskilämpötila on 2.2 astetta plussalla,
jolloin edelleen yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että LTO pystyy kuin pystyykin tuohon 75% hyötysuhteeseen.

tuloilman lämmitystarve on nyt 1.14kW

Nyt LTO palauttaa 0.865 kW

ja ollaksemme suosiollisia LTO:lle katsotaan taas käyrältä uusi kerroin PILP:lle eli nyt saadaan jatkuvaa lämpötehoa 1.45kW, jolloin etu LTO:n on 695W jatkuvaa tehoa.

Näin saadaan aikaan peukalosääntö joka kertoo meille, että tammi-helmikuussa ei juuri ole väliä onko käytössä PILP tahi huippuluokan LTO.

loput 10kk vuodessa PILP tuottaa ylilämpöä, joka voidaan käyttää talousveden tai talon lämmitykseen.

Mutta siirytään hetkeksi Jyväskylään. Tällöin talvi on huomattavasti kylmempi. Nyt voidaan todeta, että tammikuussa LTO = PILP ja helmikuussa joka on tuolla kylmin saadaan PILP lisälämmitystarpeeki 20 Wattia enemmän kuin LTO:lla.

Lopuksi korjataan LTO:n hyötysuhde (oletetaam maximi -10 asteeseen) Carnot kiertoprosessin avulla, jotta saadaan realistiset arvot, mutta jätetään faasimuutokset laskennan ulkopuolelle, koska ne haluttiin olletaa nollaksi. Nyt saadaan seuraava taulukko

lämpö etu PILP:lle (- merkitsee etua LTO:lle)

-10 -140W
-5 180
0 400
5 490

Summa summarum. Eteläsuomen talvessa PILP on aina tehokkaampi kun tarkastellaan kuukausittaista lämpömäärää eikä yksittäistä päivää.

Jyväskyläss PILP on tehokaampi pl. helmikuu.

Sodankylässä PILP on tehokkaampi 7.5kk vuodessa.

Lue lisää

Mistä löysit ominaiskäyrät ja pilp:n testatut COP-arvot?

jatko-opinnot kirjoitti:

ihan kiva laskutapa vaikka ei kerokaan aivan oikeita lukemia. Mutta sen verran kiinnostuin asiasta, että tein pienen case studyn.

Eli kuten edellisessä oletetaan ilmamäärä ja kosteuden vaikutus samoiksi sekä pyörivällä kennolla, että PILP:llä.

Lisäksi haetaan Ilmatieteenlaitokselta tieto eri kuukausien keskimääräisistä lämpötiloista viimeisen 104 vuoden aikana.

Sieltä saadaan minun kotipaikalleni eteläsuomeen tammikuun - helmikuun 15 väliseksi ajaksi, joka on vuoden kylmin kuusi viikkoa, keskilämpötila -4.7 astetta.

laitetaan edelliseen kaavaan, jolloin:
0,05m3/s * 1,28kg/m3 * 1kJ/kg°K * 24.7°K = 1.58kJ/s eli sama watteina 1.58kW.

Eli tarvitsemme tehoa 1.58kW tuloilman lämmiykseen korvaamaan ulospuhallettavan energian:

Pyöriväkennoinen palauttaa ilmasta sen 1.58kW * 0.75 = 1.185kW Lisäenergiaa tarvitaan siten 400W.

Korjataan PILP:n COP vastaamaan testattua arvoa, joka nähdään ominaiskäyrältä eli siitä saadaan 0.5kW * 3.5 = 1.75kW josta vähennetään kompuran ottoteho, eli nettona saadaan 1.25kW
Eli etua LTO:n nähden on 65W.

Vastaavasti katsotaan tilastoista vuoden kaksi suraavaksi kylmintä kuukautta, eli maaliskuu ja joulukuu, jolloin keskilmpötila on viimeisen 104 vuoden aikana ollut: -2.1 astetta.

Nyt vertailu antaa seuraavat arvot:

Tuloilman lämmitystarve 1.41 kW
LTO palauttaisi nyt 1.06kW, jos hyötysuhde pysyisi samana. Lisäenergian tarve on täten 354W.

PILP antaa taas ominaiskäyrää tarkastellen 1.6kW tehon, eli netto 190W, jolloin etua kompuran ottoteho huomioiden on siis PILP:n hyväksi LTO:n kertyy nyt 48W

Tarkastellaan vielä marraskuu ja huhtikuu, jotta saadaa suurinosa lämmityskaudesta laskettua.

Nyt keskilämpötila on 2.2 astetta plussalla,
jolloin edelleen yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että LTO pystyy kuin pystyykin tuohon 75% hyötysuhteeseen.

tuloilman lämmitystarve on nyt 1.14kW

Nyt LTO palauttaa 0.865 kW

ja ollaksemme suosiollisia LTO:lle katsotaan taas käyrältä uusi kerroin PILP:lle eli nyt saadaan jatkuvaa lämpötehoa 1.45kW, jolloin etu LTO:n on 695W jatkuvaa tehoa.

Näin saadaan aikaan peukalosääntö joka kertoo meille, että tammi-helmikuussa ei juuri ole väliä onko käytössä PILP tahi huippuluokan LTO.

loput 10kk vuodessa PILP tuottaa ylilämpöä, joka voidaan käyttää talousveden tai talon lämmitykseen.

Mutta siirytään hetkeksi Jyväskylään. Tällöin talvi on huomattavasti kylmempi. Nyt voidaan todeta, että tammikuussa LTO = PILP ja helmikuussa joka on tuolla kylmin saadaan PILP lisälämmitystarpeeki 20 Wattia enemmän kuin LTO:lla.

Lopuksi korjataan LTO:n hyötysuhde (oletetaam maximi -10 asteeseen) Carnot kiertoprosessin avulla, jotta saadaan realistiset arvot, mutta jätetään faasimuutokset laskennan ulkopuolelle, koska ne haluttiin olletaa nollaksi. Nyt saadaan seuraava taulukko

lämpö etu PILP:lle (- merkitsee etua LTO:lle)

-10 -140W
-5 180
0 400
5 490

Summa summarum. Eteläsuomen talvessa PILP on aina tehokkaampi kun tarkastellaan kuukausittaista lämpömäärää eikä yksittäistä päivää.

Jyväskyläss PILP on tehokaampi pl. helmikuu.

Sodankylässä PILP on tehokkaampi 7.5kk vuodessa.

Lue lisää

Jos kerran otat pilpin cop:t mainosteksteistä ota myös pyöriväkennoisen hyötysuhde enerventin sivuilta.


85%''

Siksi toiseksi nuo arvot eivät voi pilpin osalta pitää paikkaansa, koska pilp ei pysty jäätymisen vuoksi jäähdyttämään poistoilmaa pakkasen puolelle. Käytännössä min 5 astetta
Noilla sinun ilmanvaihtomäärilläsi ja hyötysuhteillasi poistoilma menee pakkaselle, joka on mahdottomuus

jatko-opinnot kirjoitti:

ihan kiva laskutapa vaikka ei kerokaan aivan oikeita lukemia. Mutta sen verran kiinnostuin asiasta, että tein pienen case studyn.

Eli kuten edellisessä oletetaan ilmamäärä ja kosteuden vaikutus samoiksi sekä pyörivällä kennolla, että PILP:llä.

Lisäksi haetaan Ilmatieteenlaitokselta tieto eri kuukausien keskimääräisistä lämpötiloista viimeisen 104 vuoden aikana.

Sieltä saadaan minun kotipaikalleni eteläsuomeen tammikuun - helmikuun 15 väliseksi ajaksi, joka on vuoden kylmin kuusi viikkoa, keskilämpötila -4.7 astetta.

laitetaan edelliseen kaavaan, jolloin:
0,05m3/s * 1,28kg/m3 * 1kJ/kg°K * 24.7°K = 1.58kJ/s eli sama watteina 1.58kW.

Eli tarvitsemme tehoa 1.58kW tuloilman lämmiykseen korvaamaan ulospuhallettavan energian:

Pyöriväkennoinen palauttaa ilmasta sen 1.58kW * 0.75 = 1.185kW Lisäenergiaa tarvitaan siten 400W.

Korjataan PILP:n COP vastaamaan testattua arvoa, joka nähdään ominaiskäyrältä eli siitä saadaan 0.5kW * 3.5 = 1.75kW josta vähennetään kompuran ottoteho, eli nettona saadaan 1.25kW
Eli etua LTO:n nähden on 65W.

Vastaavasti katsotaan tilastoista vuoden kaksi suraavaksi kylmintä kuukautta, eli maaliskuu ja joulukuu, jolloin keskilmpötila on viimeisen 104 vuoden aikana ollut: -2.1 astetta.

Nyt vertailu antaa seuraavat arvot:

Tuloilman lämmitystarve 1.41 kW
LTO palauttaisi nyt 1.06kW, jos hyötysuhde pysyisi samana. Lisäenergian tarve on täten 354W.

PILP antaa taas ominaiskäyrää tarkastellen 1.6kW tehon, eli netto 190W, jolloin etua kompuran ottoteho huomioiden on siis PILP:n hyväksi LTO:n kertyy nyt 48W

Tarkastellaan vielä marraskuu ja huhtikuu, jotta saadaa suurinosa lämmityskaudesta laskettua.

Nyt keskilämpötila on 2.2 astetta plussalla,
jolloin edelleen yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että LTO pystyy kuin pystyykin tuohon 75% hyötysuhteeseen.

tuloilman lämmitystarve on nyt 1.14kW

Nyt LTO palauttaa 0.865 kW

ja ollaksemme suosiollisia LTO:lle katsotaan taas käyrältä uusi kerroin PILP:lle eli nyt saadaan jatkuvaa lämpötehoa 1.45kW, jolloin etu LTO:n on 695W jatkuvaa tehoa.

Näin saadaan aikaan peukalosääntö joka kertoo meille, että tammi-helmikuussa ei juuri ole väliä onko käytössä PILP tahi huippuluokan LTO.

loput 10kk vuodessa PILP tuottaa ylilämpöä, joka voidaan käyttää talousveden tai talon lämmitykseen.

Mutta siirytään hetkeksi Jyväskylään. Tällöin talvi on huomattavasti kylmempi. Nyt voidaan todeta, että tammikuussa LTO = PILP ja helmikuussa joka on tuolla kylmin saadaan PILP lisälämmitystarpeeki 20 Wattia enemmän kuin LTO:lla.

Lopuksi korjataan LTO:n hyötysuhde (oletetaam maximi -10 asteeseen) Carnot kiertoprosessin avulla, jotta saadaan realistiset arvot, mutta jätetään faasimuutokset laskennan ulkopuolelle, koska ne haluttiin olletaa nollaksi. Nyt saadaan seuraava taulukko

lämpö etu PILP:lle (- merkitsee etua LTO:lle)

-10 -140W
-5 180
0 400
5 490

Summa summarum. Eteläsuomen talvessa PILP on aina tehokkaampi kun tarkastellaan kuukausittaista lämpömäärää eikä yksittäistä päivää.

Jyväskyläss PILP on tehokaampi pl. helmikuu.

Sodankylässä PILP on tehokkaampi 7.5kk vuodessa.

Lue lisää

0,05*1,28*15=0,96

Eli Pilppi pystyy noilla ilmamäärillä ottamaan max 0,96kw tehon 20 asreisesta huoneilmasta, koska se ei pysty jäähdyttämään poistoilmaa pakkaselle. 15 asteen jäähdyttäminen noilla ilmamäärillä antaa max

maailma on yksinkertainen kirjoitti:

vakioveikkaajan silmin. Eli oletetaan, että takassa on tuli ja samalla on tarve lämmittää taloa. Tällöin edellisen logiikalla kaikki lämpö menee ilmanvaihtoo ja sitä kautta kiertoo.

Oletetaan nyt kuitenkin muodonvuoksi, että henkilö x on laittanut takan olohuoneeseen. Oletetaan samalla, että henkilö x on syystä tai toisesta halunnut suurimmat ikkunat olohuoneeseen. Oletetaan myös, että tämä hassunkurinen x on asennuttanut taloonsa koneellisen ilmanvaihdon, jossa tuloilmaa puhalletaan olohuoneen katosta 12l/s. poistot tulevat tällöin wc:n ja keittiönkautta. Herra x pitää valosta, hänen olohuoneeessa on selektiivilasit sieltä paremmasta päästä. U-arvo on 1.2 ja ikkunaa on 15m2. Lämpöhukkaa on silloin olohuoneen vaipan kautta noin 800W ja muista tiloista jonne takan lämpö siirtyy ennen IV koneelle menoa on lämmitystarve ko ajan hetkenä 400W eli yhteensä 1.2kW.

Ja sitten jatketaan tätä ajatusta ja mietitään tuon takan tuoman lisälämmön vaikutus muuhun lämmitykseen ja IV puolelle.

Lue lisää

Esittämälleni väitteelle löytyi tälläinen "todiste" PINSERI.COMista
(http://www.pinseri.com/2004/04/03/ilmalmppumppu/)
Uskokoon ken tahtoo.

>># Simppa kirjoittaa:
>>26.02.2005 klo 11:01

>>Sen verran kokemuksista,että poistoilmalämpöpumppu ilman korvausilman lämmitystä ei
>>näytä toimivan.Näkemissäni kolmessa tapauksessa on ollut seuraavanlaisia ongelmia.
>>-Vedon tunne
>>-Jos uunin pelti jää auki niin imee savun hajun hormista.
>>-Korvausilma venttiilit jäätyvät yli 15 asteen pakkasilla.
>>-Jos lämmitetään uunia enemmän kovilla pakkasilla niin kenno ei pysty ottamaan lämpöä talteen ja >>poistoputki jäätyy.

>>Siinäpä aluksi ongelmia kerrakseen.

Ja suippokorville tiedoksi! Viimeinen kohta sopii ihan yhtä hyvin korvausilmaa lämmittäviin PILPpeihin.

Pilpin tehot kirjoitti:

0,05*1,28*15=0,96

Eli Pilppi pystyy noilla ilmamäärillä ottamaan max 0,96kw tehon 20 asreisesta huoneilmasta, koska se ei pysty jäähdyttämään poistoilmaa pakkaselle. 15 asteen jäähdyttäminen noilla ilmamäärillä antaa max

Lue lisää

Tulee muistaa, että tuo mainostaja lupaama hyötysuhde on maksimi, joka voidaan hetkellisesti saavuttaa sopivissa olosuhteissa. Kun luet sieltä mainoksesta sen pienen präntin huomaat että luvattu hyötysuhde onkin vain max. 0.5. Lämpötekniikasta tiedetään, että kylmä- ja lämpösäiliön välillä vallitsee Carnot in koneen lait. LTO:n eduksi oletin laskelmissa vielä, että kone on kitkaton ja täysin adiabaattinen. Tietenkään mitään näistä ei voida toteuttaa todellisissa koneissa.

PILP:n tiedot ovat peräisin ruotsista. Valmistaja lupaa tietysti hieman parempia lukuja kuin laskelmissa oli esitetty. Tyyliin COP 3.9 vs.mitattu 3.7.

Kennonjäätyminen PILP:ssä voi ilmetä kun ulkolämpötila alittaa -4.2 astetta. Tässä ei ole huomioitu puhaltimien ja kompressorin hukkalämpöä.
Jos nuo lisätää laskelmaan saadaan vastaavasti -8.5 astetta.

Esitämässäsi 9:ssä asteessa LTO ja PILP lämmitävät tuloilman samaan lämpötilaan, mutta PILP tuottaa vielä ylilämpöä joka riittää keskimääräiseen vedenlämmitystarpeeseen.

MOT.

star trekistä ole kirjoitti:

Tulee muistaa, että tuo mainostaja lupaama hyötysuhde on maksimi, joka voidaan hetkellisesti saavuttaa sopivissa olosuhteissa. Kun luet sieltä mainoksesta sen pienen präntin huomaat että luvattu hyötysuhde onkin vain max. 0.5. Lämpötekniikasta tiedetään, että kylmä- ja lämpösäiliön välillä vallitsee Carnot in koneen lait. LTO:n eduksi oletin laskelmissa vielä, että kone on kitkaton ja täysin adiabaattinen. Tietenkään mitään näistä ei voida toteuttaa todellisissa koneissa.

PILP:n tiedot ovat peräisin ruotsista. Valmistaja lupaa tietysti hieman parempia lukuja kuin laskelmissa oli esitetty. Tyyliin COP 3.9 vs.mitattu 3.7.

Kennonjäätyminen PILP:ssä voi ilmetä kun ulkolämpötila alittaa -4.2 astetta. Tässä ei ole huomioitu puhaltimien ja kompressorin hukkalämpöä.
Jos nuo lisätää laskelmaan saadaan vastaavasti -8.5 astetta.

Esitämässäsi 9:ssä asteessa LTO ja PILP lämmitävät tuloilman samaan lämpötilaan, mutta PILP tuottaa vielä ylilämpöä joka riittää keskimääräiseen vedenlämmitystarpeeseen.

MOT.

Lue lisää

Mittaa nyt se poistoilman lämpötila, niin ei tartte täällä kinastella. Jos pääset pakkasen puolelle, niin sun vehkeeshän pitäisi jäätyä tukkoon.
Eikä se PILP:n kone koko ajan käy. Et sä sieltä kautta mitään talteenotetun energian määrää voi laskea, tyyliin kompuran teho kerrottuna COP.

Kva kirjoitti:

Mittaa nyt se poistoilman lämpötila, niin ei tartte täällä kinastella. Jos pääset pakkasen puolelle, niin sun vehkeeshän pitäisi jäätyä tukkoon.
Eikä se PILP:n kone koko ajan käy. Et sä sieltä kautta mitään talteenotetun energian määrää voi laskea, tyyliin kompuran teho kerrottuna COP.

Lue lisää

Voisko joku vastaavasti laittaa esille niitä pyöriväkennoisten mitattuja jäteilman lämpötiloja? -15, -10, -5, 0, 5,

star trekistä ole kirjoitti:

Tulee muistaa, että tuo mainostaja lupaama hyötysuhde on maksimi, joka voidaan hetkellisesti saavuttaa sopivissa olosuhteissa. Kun luet sieltä mainoksesta sen pienen präntin huomaat että luvattu hyötysuhde onkin vain max. 0.5. Lämpötekniikasta tiedetään, että kylmä- ja lämpösäiliön välillä vallitsee Carnot in koneen lait. LTO:n eduksi oletin laskelmissa vielä, että kone on kitkaton ja täysin adiabaattinen. Tietenkään mitään näistä ei voida toteuttaa todellisissa koneissa.

PILP:n tiedot ovat peräisin ruotsista. Valmistaja lupaa tietysti hieman parempia lukuja kuin laskelmissa oli esitetty. Tyyliin COP 3.9 vs.mitattu 3.7.

Kennonjäätyminen PILP:ssä voi ilmetä kun ulkolämpötila alittaa -4.2 astetta. Tässä ei ole huomioitu puhaltimien ja kompressorin hukkalämpöä.
Jos nuo lisätää laskelmaan saadaan vastaavasti -8.5 astetta.

Esitämässäsi 9:ssä asteessa LTO ja PILP lämmitävät tuloilman samaan lämpötilaan, mutta PILP tuottaa vielä ylilämpöä joka riittää keskimääräiseen vedenlämmitystarpeeseen.

MOT.

Lue lisää

No täydellistä eristämistä on tietysti vaikea toteuttaa, mutta eiköhän olla taas niiden totuuden pikkusiemenien äärellä, joilla ei kokonaisuuteen ola paljon mitään merkitystä.
Niin, olen minäkin eristänyt täysin hermeetisesti enerventin poistoilmakanavan, mutta tuskinpa täysin adiapaattisesti. Sama ongelma on tietysti PILPissä. Mutta talvipakkasilla ongelma ei tietysti ole niin merkittävä kun PILPin poistoilma on 5 asteista! Enerventissä voidaan olla samoissa olosuhteissa pakkasen puolella!

Kva kirjoitti:

No täydellistä eristämistä on tietysti vaikea toteuttaa, mutta eiköhän olla taas niiden totuuden pikkusiemenien äärellä, joilla ei kokonaisuuteen ola paljon mitään merkitystä.
Niin, olen minäkin eristänyt täysin hermeetisesti enerventin poistoilmakanavan, mutta tuskinpa täysin adiapaattisesti. Sama ongelma on tietysti PILPissä. Mutta talvipakkasilla ongelma ei tietysti ole niin merkittävä kun PILPin poistoilma on 5 asteista! Enerventissä voidaan olla samoissa olosuhteissa pakkasen puolella!

Lue lisää

Sori, olen lukihärö

Kva kirjoitti:

Aikasta usein takkojen huipputehot ylittävät PILPin piskuisen kompuran tehon (antoteho max 2kW), jolloin takan lämmöntuoton ollessa maksimissaan PILPpi ei pysty edes ottamaan kaikkea lämpöä talteen vaikka kompura kävisi taukoamatta. Tällöinhän lämpöä menee suoraan harakoille.

Lue lisää

Eikös tuohon talteenoton energiamäärään vaikuta enemmänkin huonelämpötilan nousu eikä takan kW:t?

Jollakin toisella nousee huonelämpötila samalla kW:llä enemmän kuin toisella. Joten suoraan takan antamasta kW:sta tuskin kannattaa liian suoria johtopäätöksiä tehdä kuinka paljon sen antamasta energiasta jää hyödyntämättä.

star trekistä ole kirjoitti:

Tulee muistaa, että tuo mainostaja lupaama hyötysuhde on maksimi, joka voidaan hetkellisesti saavuttaa sopivissa olosuhteissa. Kun luet sieltä mainoksesta sen pienen präntin huomaat että luvattu hyötysuhde onkin vain max. 0.5. Lämpötekniikasta tiedetään, että kylmä- ja lämpösäiliön välillä vallitsee Carnot in koneen lait. LTO:n eduksi oletin laskelmissa vielä, että kone on kitkaton ja täysin adiabaattinen. Tietenkään mitään näistä ei voida toteuttaa todellisissa koneissa.

PILP:n tiedot ovat peräisin ruotsista. Valmistaja lupaa tietysti hieman parempia lukuja kuin laskelmissa oli esitetty. Tyyliin COP 3.9 vs.mitattu 3.7.

Kennonjäätyminen PILP:ssä voi ilmetä kun ulkolämpötila alittaa -4.2 astetta. Tässä ei ole huomioitu puhaltimien ja kompressorin hukkalämpöä.
Jos nuo lisätää laskelmaan saadaan vastaavasti -8.5 astetta.

Esitämässäsi 9:ssä asteessa LTO ja PILP lämmitävät tuloilman samaan lämpötilaan, mutta PILP tuottaa vielä ylilämpöä joka riittää keskimääräiseen vedenlämmitystarpeeseen.

MOT.

Lue lisää

Kun lämmin sisäilma kohtaa pakkasen puolella olevan kennon, niin ilmassa oleva kosteus jäätyy kennon pintaan takuuvarmasti. Tämä on ihan fysikaalinen tosiasia ja riippumaton valmistajasta tai ulkolämpötilasta.

Kennon pintaan syntyvä huurre huonontaa välittömästi lämmönjohtavuutta ja näin hyötysuhdetta. Jäätymisen jatkuessa kenno tukkeentuu täysin.

Tästä syystä ns "kuutiokone" ei hyötysuhteiltaan juhli pakkasessa. Samat ongelmat vaivaavat myös pilppiä.

Pyöriväkennoisessa jäätynyt ja huurtunut kenno siirtyy jatkuvati lämpimän ja kylmän välillä ja sulaa joka kierroksella. Näin saadaan ylivoimainen hyötysuhde.

Voit demonstroida asiaa laittamalla kossupullon pakkaseen ja ottamalla sen parin päivän päästä pois. Siinä siemaillessasi puhaltele pullon kylkeen ja katso jäätyykö/huurtuuko. Käy välillä tarkastamassa paljonko ulkona on pakkasta ja ota samalla ryyppy.

Laskentaja kirjoitti:

Kun lämmin sisäilma kohtaa pakkasen puolella olevan kennon, niin ilmassa oleva kosteus jäätyy kennon pintaan takuuvarmasti. Tämä on ihan fysikaalinen tosiasia ja riippumaton valmistajasta tai ulkolämpötilasta.

Kennon pintaan syntyvä huurre huonontaa välittömästi lämmönjohtavuutta ja näin hyötysuhdetta. Jäätymisen jatkuessa kenno tukkeentuu täysin.

Tästä syystä ns "kuutiokone" ei hyötysuhteiltaan juhli pakkasessa. Samat ongelmat vaivaavat myös pilppiä.

Pyöriväkennoisessa jäätynyt ja huurtunut kenno siirtyy jatkuvati lämpimän ja kylmän välillä ja sulaa joka kierroksella. Näin saadaan ylivoimainen hyötysuhde.

Voit demonstroida asiaa laittamalla kossupullon pakkaseen ja ottamalla sen parin päivän päästä pois. Siinä siemaillessasi puhaltele pullon kylkeen ja katso jäätyykö/huurtuuko. Käy välillä tarkastamassa paljonko ulkona on pakkasta ja ota samalla ryyppy.

Lue lisää

ja niiden hyötysuhteeseen vaikuttaa kokonais energia. Eli kenno kuin kenno huurtuu. Tämä faasimuutos tarvitsee siten kompensoida jollain tavalla.

Kotitehtäväksi jätän sitten ihmettelyn miten ihmeessä esim: Mitsun invertterille ollaa voitu laboratoriossa mitata COP 2.7 -7 asteessa ja vuosihyötysuhteeksi Jyväskylää vastaavissa olosuhteissa hulppeat 246% lämmityskäytössä?

Ei ne ruotsalaiset ihan niin hölmöjä olekaan kun valtion rahoilla pumppuja tukevat. Eikä taida ko politiikka perustua suomi24 logiikaaan.

koneisiin kirjoitti:

ja niiden hyötysuhteeseen vaikuttaa kokonais energia. Eli kenno kuin kenno huurtuu. Tämä faasimuutos tarvitsee siten kompensoida jollain tavalla.

Kotitehtäväksi jätän sitten ihmettelyn miten ihmeessä esim: Mitsun invertterille ollaa voitu laboratoriossa mitata COP 2.7 -7 asteessa ja vuosihyötysuhteeksi Jyväskylää vastaavissa olosuhteissa hulppeat 246% lämmityskäytössä?

Ei ne ruotsalaiset ihan niin hölmöjä olekaan kun valtion rahoilla pumppuja tukevat. Eikä taida ko politiikka perustua suomi24 logiikaaan.

Lue lisää

Älä, älä, älä, älä, älä.
Älä, älä, älä, älä, älä.
Älä, älä, älä, älä, älä.
Älä, älä, älä, älä, älä.
Älä, älä, älä, älä, älä.
Älä, älä, älä, älä, älä.
Älä, älä, älä, älä, älä.
Älä, älä, älä, älä, älä.
Älä sekoita ILPpiä ja PILPpiä. PILPillä ei päästä pakkasen puolelle. ILPillä päästään. Älkää sekottako erilaisia laitteita keskenään.

Ruotsalaisista en ole mitään mieltä, mutta Suomalaisista PILPpaajista mulla alkaa olla aikasta selvä mielipide. On meinaan sellaista porukkaa, millä vellit ja jauhot on koko ajan sekaisin. Lasketaan mitä sattuu ja esitellään niitä täällä.
Ei ole mikään ihme että olette olleet niin pirusti LPLPIPLLPPIPOLPL-LOp-kauppaiden vietävinä. ILMAISTA ENERGIAA JA YMPÄRI VUODEN RITI RATI RALLAA....

lämpötilat kirjoitti:

Voisko joku vastaavasti laittaa esille niitä pyöriväkennoisten mitattuja jäteilman lämpötiloja? -15, -10, -5, 0, 5,

Kopioituna newseistä:

Esim 2.1.2003:
Ulkotulo: -19.5C
Sisäpoisto: 18.3C (tuloputket voisi olla paremminkin eristetty...
sisälämpötila on 21,8C)
Sisätulo: 7.1C (kuten kesäyönä ilman lämmöntalteenottoa)
Jätepoisto: -13.5C !!!
Käyntinopeus: 1 (1-4)
Tuloilman lämpötilahyötysuhde: 70%
Poistoilman lämpötilahyötysuhde: 84%
LTO kokonaishyötysuhde: 77% (likaisin suodattimin, pesu paransi-> 80%)

ja osa vastauksesta tuohon:

Suosittelen lisäeristystä. Meillä (Enervent Pingvin) sisääntulo noilla
arvoilla oli vielä alhaisempi, noin 4 astetta. Sen jälkeen kun laitoin
10 cm levyvillat kaikkialle putkien päälle ei tuloilman lämpötila
kovillakaan pakkasilla laskenut alle 10 asteen.

Linkki tekstiin:
http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.rakentaminen/browse_thread/thread/1c40f4a7a1993d7d/a090b63efead7ea0?lnk=st&q=enervent ltr l%C3%A4mp%C3%B6tila&rnum=1&hl=fi#a090b63efead7ea0

koneisiin kirjoitti:

ja niiden hyötysuhteeseen vaikuttaa kokonais energia. Eli kenno kuin kenno huurtuu. Tämä faasimuutos tarvitsee siten kompensoida jollain tavalla.

Kotitehtäväksi jätän sitten ihmettelyn miten ihmeessä esim: Mitsun invertterille ollaa voitu laboratoriossa mitata COP 2.7 -7 asteessa ja vuosihyötysuhteeksi Jyväskylää vastaavissa olosuhteissa hulppeat 246% lämmityskäytössä?

Ei ne ruotsalaiset ihan niin hölmöjä olekaan kun valtion rahoilla pumppuja tukevat. Eikä taida ko politiikka perustua suomi24 logiikaaan.

Lue lisää

Mitsun invertteri puhaltaa jotain 1000 kuutiota ilmaa tunnissa lävitseen.
Ja jos jäähdyttää esim kuivaa -10 asteista pakkasilmaa -12 asteiseksi, niin vesihöyryn tiivistymistä ei sanottavammin tapahdu. Koska a) pakkasilma jo lähtökohtaisesti sisältää vähemmän kosteutta. b) ilmaa jäähdytetään melko vähän, jolloin kosteutta ei edes välttämättä tiivisty. c) jopa mitsun invertteri joutuu sulattelemaan välillä.

ja d) Mitsun invertteri ei yritä korvata ilmanvaihtokonetta, vaan tuottaa lämpöä ulkoilmasta.

Kukaan ei väitä, etteikö noilla pilpeillä saa energiaa talteen. Kyse on siitä, että ne eivät ole millään tavalla tavallisia ilmanvaihtokoneita tehokkaampia siinä. Niissä on vain enemmän liikkuvia (hajoavia) osia ja ovat sellaisten mieleen, joilla ei ollut legoja lapsena.

rakas watson kirjoitti:

Mitsun invertteri puhaltaa jotain 1000 kuutiota ilmaa tunnissa lävitseen.
Ja jos jäähdyttää esim kuivaa -10 asteista pakkasilmaa -12 asteiseksi, niin vesihöyryn tiivistymistä ei sanottavammin tapahdu. Koska a) pakkasilma jo lähtökohtaisesti sisältää vähemmän kosteutta. b) ilmaa jäähdytetään melko vähän, jolloin kosteutta ei edes välttämättä tiivisty. c) jopa mitsun invertteri joutuu sulattelemaan välillä.

ja d) Mitsun invertteri ei yritä korvata ilmanvaihtokonetta, vaan tuottaa lämpöä ulkoilmasta.

Kukaan ei väitä, etteikö noilla pilpeillä saa energiaa talteen. Kyse on siitä, että ne eivät ole millään tavalla tavallisia ilmanvaihtokoneita tehokkaampia siinä. Niissä on vain enemmän liikkuvia (hajoavia) osia ja ovat sellaisten mieleen, joilla ei ollut legoja lapsena.

Lue lisää

Tohon päätelmään mä olen tullut...
Mutta näissä keskusteluissa ILP ja PILP tuppaavat menemään sekaisin, ainakin PILPpaajien toimesta.

Kva kirjoitti:

Tämä kosteuskeskustelu onkin mielenkiintoista, oletteko koskaan miettineet mistä tämä kosteus siihen teidän poistoilmaanne tulee? Ulkoa vai sisältä? Onko Pankkilainanne tuloa, jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin?

Oletetaan, että olemme siinä lämpötilapisteessä jossa PILPpi muuttuu "hyödyttömäksi". Eli ulkolämpötila on alhaisempi kuin poistoilman lämpötila. Onko siis korvaavan ulkoilman kosteus suurempi vai pienempi kuin poistoilman? Esimerkiksi, onko nolla-asteisessa korvausilmassa enemmän kosteutta kuin ulospuhallettavassa 5 asteisessa ilmassa? Ei tietenkään. Ulkoilman (eli korvausilman) kosteus on alhaisempi. Mistä tämä kosteus poistoilmaan ilmestyy? Talon sisältäpä tietenkin (ihmiset, kasvit, rakenteet, pesu- ja keitinvedet ym.)
Vaatiiko tämä talon sisällä tapahtuva haihtuminen energiaa? Vaatii.
MOT
Eli kyllä tämä kosteuskeskustelu taitaa olla turhaa. Tavallaa voitaa ja tavallaan voitaa. Näissä keskusteluisssa velkakin muuttuu saamisiksi!

Korjatkaa onko logiikassani jotakin väärin!

Lue lisää

mitä kuivenpaa ilmaa tulee ulkoa sisälle, sen enemmän sitä pyrkii siihen haihtumaan ihmisistä yms. Eli kun pyöriväkennoinen himpun verran kostuttaa sitä sisään tulevaa ilmaa, se ilma ei revi sitä kosteutta ihmisistä, kasveista yms.

Eli teoreettisella tasolla tuleepi säästöä.

raksaaja--sh kirjoitti:

mitä kuivenpaa ilmaa tulee ulkoa sisälle, sen enemmän sitä pyrkii siihen haihtumaan ihmisistä yms. Eli kun pyöriväkennoinen himpun verran kostuttaa sitä sisään tulevaa ilmaa, se ilma ei revi sitä kosteutta ihmisistä, kasveista yms.

Eli teoreettisella tasolla tuleepi säästöä.

Lue lisää

mitä kuivenpaa ilmaa tulee ulkoa sisälle, sen enemmän sitä vettä pyrkii siihen haihtumaan ihmisistä yms. Eli kun pyöriväkennoinen himpun verran kostuttaa sitä sisään tulevaa ilmaa, se ilma ei revi sitä kosteutta ihmisistä, kasveista yms.

Eli teoreettisella tasolla tuleepi säästöä.

Kva kirjoitti:

Tohon päätelmään mä olen tullut...
Mutta näissä keskusteluissa ILP ja PILP tuppaavat menemään sekaisin, ainakin PILPpaajien toimesta.

en asiaa sen kummemmin ole miettinyt, kun tää meidän talo on vuodelta -69 eikä tänne saa upotettua koneellista ilmanvaihto jne. , mutta luin kuitenkin Motivan sivuilta tarinaa lämmitysjärjestelmän valinnasta ja pientalon energinan kulutuksesta, niin siellä sanottin tuollaisen poistoilma vekottimen säästävän noin 40-50% lämmityskuluissa verrattuna suorasähköön ja tuollaisen seinälle ripustettavan pumpun säästävän noin 30% verrattuna suoraan ja edelleen LTO koneen laitteesta riippuen säästävän 10-20% lämmityskuluissa. Täältä lukien asin pitäisi olla juuri toisin päin, eli mikä palanen minulta puuttuu?????

seuraillut kirjoitti:

en asiaa sen kummemmin ole miettinyt, kun tää meidän talo on vuodelta -69 eikä tänne saa upotettua koneellista ilmanvaihto jne. , mutta luin kuitenkin Motivan sivuilta tarinaa lämmitysjärjestelmän valinnasta ja pientalon energinan kulutuksesta, niin siellä sanottin tuollaisen poistoilma vekottimen säästävän noin 40-50% lämmityskuluissa verrattuna suorasähköön ja tuollaisen seinälle ripustettavan pumpun säästävän noin 30% verrattuna suoraan ja edelleen LTO koneen laitteesta riippuen säästävän 10-20% lämmityskuluissa. Täältä lukien asin pitäisi olla juuri toisin päin, eli mikä palanen minulta puuttuu?????

Lue lisää

Motivan sivuilla on virhe. Pilp ei säästä mitään verrattuna suorasähköön. Vaan se säästää verrattuna huippuimuriin ja oikea ilmanvaihtokone säästää suhteessa pilppiin.

ilp on lisälämmönlähde ja se säästää verrattuna suorasähköön.

Jotta puhuttaisiin aidoista eikä seipäistä.

Talossasi lienee nykyisellään huippuimuri. Tällaisessa tapauksessa pilp saattaa kannattaa. Tosin 7000e hankintahinta on niin kova, että takaisinmaksuaika tullee olemaan pitkä.
Maksimi vuosisäästö ihanneoloissa huippuimuriin verrattuna lienee n.10000kwh. tämä edellyttää aika runsasta vedenkäyttöä kesäaikaan. eli puhutaan tuollaisesta 500e säästöstä vuositasolla.

3% korko 7000e pääomalle on 7000*0,03=200e ja
6% korko 7000e pääomalle on 7000*0,06=400e

jos korot pysyttelevät alhaalla, niin takaisinmaksuaika on n.19v (osuuspankin lainalaskuri)
jos korot nousevat 6% takaisinmaksuaika venyy 32 vuoteen.

Oikealle ilmanvaihtokoneelle tuollainen pilppi ei pärjää, joten uuteen taloon sitä ei kannata edes harkita.

Ilmalämpöpumppu taas on lisälämmönlähde, jonka hyötysuhde perustuu ulkokennon läpi puhallettavaan massiiviseen ilmamäärään, jolloin laite ei sanottavammin kärsi jäätymisestä/huurteesta.
Nykyisillä ilmalämpöpumpuilla, jotka pystyvät ottamaan lämpöä jopa alle -20 asteisesta pakkasilmasta tuo säästöprosentti voi olla suurempikin. säästöprosentti riippuu täysin talon lämmöntarpeesta ja valitun koneen koosta.

Siis Nibellä ja IVT:llä ilmanvaihtoteho 250kuutio/h, jolla normi ilmanvaihdoksi tulee 500 kuutiota/2h.

Mika kirjoitti:

Siis Nibellä ja IVT:llä ilmanvaihtoteho 250kuutio/h, jolla normi ilmanvaihdoksi tulee 500 kuutiota/2h.

silloin iv-ominaisuudet loppuvat tuossa 180...190 m2 talossa.
Mikä muuten tekee siitä Nilanista tehokkaamman ilmanvaihtimen, paljonko tehokkaammat puhaltimet siinä on?

PILPpi todella ottaa energiaa ympäri vuoden riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Tällä talteenotetulla energialla pystyy lämmittämään käyttöveden, tuloilman ja talon. Kaikeen tähän siis pystyy vain noin 500W kompura. Lämpö otetaan talteen poistoilmasta ja siirretään lämminvesivaraajaan. Esimerkiksi suihkun aikana lämminvesi pesee ensin kehosi, siirtyen sieltä viemäriin. Maahankaivetun viemärin lämpötilahan on erittäin alhainen, joten pesuvedet myös lämmittävät maaperää. Toisin sanoen PILPpiä voidaan myös hyvällä syyllä kutsua maanlämmityspumpuksi (tästä eteenpäin MLP). Poistoilman kosteuden kondensoituessa itse asissa saadaan enemmän energiaa talteen, mitä sen höyrystämiseen on kulutettu, jolloin vuosittainen MLP:n hyötysuhde nousee jo 300 prosenttiin. Onkin viisasta myydä tätä ylimääräistä energiaa osatehomaalämpöpumpun omistavalle naapurille huippupakkasten aikana. Tuottaahan laitteesi tasaisesti lämpöä.

Yksi MLP:tä harkisevien suurin mielenkiinto kohdistuu laitteiston kestävyyteen. Voimme ilolla todeta laitteistojen omaavan erittäin pitkän käyttöiän. Lemmikinä olevan kissasi/koirasi jälkeläisetkin pystyvät nauttimaan MLP:n tuottamasta edullisesta lämmöstä.

Rakentavin Terveisin
Kauppias

Kva kirjoitti:

PILPpi todella ottaa energiaa ympäri vuoden riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Tällä talteenotetulla energialla pystyy lämmittämään käyttöveden, tuloilman ja talon. Kaikeen tähän siis pystyy vain noin 500W kompura. Lämpö otetaan talteen poistoilmasta ja siirretään lämminvesivaraajaan. Esimerkiksi suihkun aikana lämminvesi pesee ensin kehosi, siirtyen sieltä viemäriin. Maahankaivetun viemärin lämpötilahan on erittäin alhainen, joten pesuvedet myös lämmittävät maaperää. Toisin sanoen PILPpiä voidaan myös hyvällä syyllä kutsua maanlämmityspumpuksi (tästä eteenpäin MLP). Poistoilman kosteuden kondensoituessa itse asissa saadaan enemmän energiaa talteen, mitä sen höyrystämiseen on kulutettu, jolloin vuosittainen MLP:n hyötysuhde nousee jo 300 prosenttiin. Onkin viisasta myydä tätä ylimääräistä energiaa osatehomaalämpöpumpun omistavalle naapurille huippupakkasten aikana. Tuottaahan laitteesi tasaisesti lämpöä.

Yksi MLP:tä harkisevien suurin mielenkiinto kohdistuu laitteiston kestävyyteen. Voimme ilolla todeta laitteistojen omaavan erittäin pitkän käyttöiän. Lemmikinä olevan kissasi/koirasi jälkeläisetkin pystyvät nauttimaan MLP:n tuottamasta edullisesta lämmöstä.

Rakentavin Terveisin
Kauppias

Lue lisää

Hyvä kollega

Olet aivan oikeassa.
PILPpi pitää pilkkanaan kaikkia termodynamiikan sääntöjä, joissa energiaa ei voi syntyä tyhjästä. Sitä vaan otetaan talteen ja otetaan talteen ja otetaan talteen ja otetaan talteen ihan jatkuvasti. Ihme että kunnilla on vielä kaukolämpölaitoksia, kun PILPaajat voisivat talvisin lyödä ylimääräisen energiansa kaukolämpöverkkoon

Rakentavin terveisin
Toinen kauppias.

JK. Oletkos muuten ostanut sen uuden trikoouniformun. Paketin mukana tullut rintakommunikaattori taitaa olla rikki kun se ei toimi...

>Nyt kyllä alkaa mopo karkaamaan käsistä, mutta kun nää väitteet ja jutut täällä suolikaksnelosessa on ihan mahdottomia. Internet on todella kaiken tarpeettoman pseudotiedon ehtymätön lähde.

Ja tuolla talteenotetulla 15 asteella lämmitetään mitä lämmitetään ja loput sähköllä.

Kirjoitin aiemmin tuonne ja sieltä löytyy myös linkki toiseen laskelmaan
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000011106847

kieroliero kirjoitti:

Ja tuolla talteenotetulla 15 asteella lämmitetään mitä lämmitetään ja loput sähköllä.

Kirjoitin aiemmin tuonne ja sieltä löytyy myös linkki toiseen laskelmaan
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000011106847

Lue lisää

Noitavainot pystyyn heti. PILPpillä pystyy lämmittämään koko talon oli vuodenaika mikä tahansa. Sillä sipuli ja mutinat pois.
Ei minun naapurillani mitään ekstra lämmittimiä PILPin lisäksi ole.