Kertokaapa vammaiset mitä mieltä olette sanoista kuuro, mykkä ja sokea verrattuna sanoihin kuulovammainen, puhevammainen ja näkövammainen?
Omasta mielestäni nuo ensin mainitut, lyhyet sanat ovat parempia, koska ne ovat lyhyitä, perinteisiä suomalaisia sanoja.
Kuuro, mykkä, sokea?
Utelias Uuno
12
6571
Vastaukset
puhua asioiden oikeilla nimillä kuuro, mykkä ja sokea ovat hyviä nimityksiä. Koska moni näistä vioista nauttiva/kärsivä ei edes pidä itseään vammaisena.
Jollain cp:llä voi olla puhe, kuulo ja näkövamma, mutta ei välttämättä ole kuuro, mykkä eikä sokeakaan.- sanapoliisi
Niin ei varmaan joku cp-vammainenkaan pidä itseään hirveän vammaisena mitä sillä sanalla itse kukin nyt käsittääkään. Ja tuntuu että elämää hankaloittaa paljon enemmän täydellinen kuurous tai sokeus kuin vaikkapa lievähkö cp-vamma. Jos pitäis valita niin itselleni ottaisin mieluummin lievän (?) cp-vamman kuin kuurouden tai sokeuden. Noin tärkeiden aistien menettäminen tuntuu varmaan vaikealta.
Niin ja käsittääkseni sanat kuuro ja sokea tarkoittavat täydellistä aistien toimimattomuutta, joten näitä sanoja ei voi käyttää heistä joilla osittainen kuulon tai näön menetys. Ja heitä lienee suurin osa kuulo- ja näkövammaisiin kuuluvista? Onko vammainen sanasta tullut niin hyljeksittävä ettei sitä haluta itseen liittää?
Sosiaalilainsäädännössä on 80-luvulta asti puhuttu termillä vammaisuus/vammainen ja nyt kun kehitysvammalakia ja vammaispalvelulakia ollaan yhdistämässä niin päästään kaikki samaan iloiseen joukkoon vammoista/haitoista riippumatta ;)
Ja siinä vaiheessa kun etuuksia on hakemassa jokainen eri tavalla elämässä kolhiintunut on kyllä nöyrästi "vammainen" :)
Voihan siellä "siviilielämässä" sitten vetää hajurakoa siihen naapurin tosi vammaiseen tyyppiin, tyyliin ; "en minä kuulu tuohon porukkaan..."
Kaikki näkövammaiset eivät ole sokeita eivätkä kaikki kuulovammaiset kuuroja. Tämän vuoksi perinteisistä sanoista ei ole syytä kokonaan luopua. Pienenä minua ärsytti, kun jotkut tädit kielsivät käyttämästä sanaa mykkä - joka muuten merkitsee Nykysuomen sanakirjan mukaan nimenomaan puhekyvytöntä, ei puhevammaista. Sanat kuulo- ja näkövammainen tosin sopivat hyvin virallisiin yhteyksiin, jos ei tarkoiteta täydellistä aistin puutetta.
- Utelias Uuno
Koska olen vanhan kielen kannattaja ja kammoksun virastolatteuksia kysyn lisää. Nämä kysymykset kumpuavat saamistani vastauksista. Kiitos niistä!
Jos sokea näkee hieman, eikö hän ole 'puolisokea'. Samoin voidaan käyttää sanaa 'puolikuuro'. Nyt käytetään pitkiä sanakoukeroista 'osittain näkövammainen' tai 'kuulorajoitteinen'.
Lyhyen ja ytimekkään 'rampa'-sanan tilalla käytetään mielestäni kauhean teennäistä 'liikuntarajoitteinen'-sanaa.
Mielestäni vammaiset turhaan alistuvat byrokraattien heille kehittelemiin paperinmakuisiin paapottelunimiin.
Tsemppiä!- Jade
Mielestäni nuo mainitsemasi nimitykset eivät ole mitään "paperinmakuisia paapottelunimiä". Jos vammaisuuteni pitää jotenkin ilmaista, olen paljon mieluummin liikuntarajoitteinen kuin "rampa", joka on ilmaisuna mielestäni tyly ja kova, lähes haukkumasanaan verrattava. "Liikuntarajoitteinen" kuvaa mielestäni paremmin todellisuutta: liikuntarajoitteisella liikkumiskyky on rajoittunut, mutta ei kokonaan poissa. "Rampa" ei ole terminä yhtä läpinäkyvä.
Termit "kuuro" ja "sokea" tarkoittavat mielestäni täysin kuulo-tai näkökykynsä menettänyttä henkilöä. Jos menetys on osittainen, puhutaan kuulo- tai näkövammaisesta. "Puolikuuro" ja "puolisokea" ne vasta outoja sanoja ovatkin: eihän kuulosta tai näöstä aina menetetä "puolikasta", vaan tarkemmin määrittelemätön osa. - Utelias uuno
Jade kirjoitti:
Mielestäni nuo mainitsemasi nimitykset eivät ole mitään "paperinmakuisia paapottelunimiä". Jos vammaisuuteni pitää jotenkin ilmaista, olen paljon mieluummin liikuntarajoitteinen kuin "rampa", joka on ilmaisuna mielestäni tyly ja kova, lähes haukkumasanaan verrattava. "Liikuntarajoitteinen" kuvaa mielestäni paremmin todellisuutta: liikuntarajoitteisella liikkumiskyky on rajoittunut, mutta ei kokonaan poissa. "Rampa" ei ole terminä yhtä läpinäkyvä.
Termit "kuuro" ja "sokea" tarkoittavat mielestäni täysin kuulo-tai näkökykynsä menettänyttä henkilöä. Jos menetys on osittainen, puhutaan kuulo- tai näkövammaisesta. "Puolikuuro" ja "puolisokea" ne vasta outoja sanoja ovatkin: eihän kuulosta tai näöstä aina menetetä "puolikasta", vaan tarkemmin määrittelemätön osa.Sanoisin, että ehkä, siis ehkä, sinä ja moni muut pitävät rampa-nimikettä tylynä ja kovana juuri siksi, että viranomaiset ja "sosiaalitädit" ovat poistaneet sen käytöstä ja toimistoissaan kehittäneet sille arkitodellisuudesta vieraannuttavampia ja etäisempiä vaihtoehtoja: "liikuntarajoitteinen", "kulkemisesteinen" tai "liikkumiskyvyltään jälkeenjäänyt".
Näissä sanoissa on huomattava, että ne ovat pitkiä, vaikeasti ymmärrettäviä ja yliselittäviä. Silti nekin ovat vajaita, eli eivät ne selitä kunkin henkilön tai ryhmän vamman laatua, sillä jokainen "liikuntarajoitteinen" on eri tavalla liikuntarajoitteinen. ("Alaraajoiltaan osittain liikehtimiskyvytön")
Rampa on lyhyt, vanha, hyvä ja alunperin neutraali suomalainen sana. Sitä ei ole virastoissa kehitelty herättämään tunnetiloja tai poistamaan entisiä.
Samalla mekanismilla voidaan ryhtyä aliarvioimaan vaikka sanaa "nälkäinen". Nälkiä on eriasteisia ja niinpä nimiäkin: "sokeripuutoksellinen", "suolarajoitteinen", "vajaaenerginen".
Ja samalla tavalla nälkäinen-sanaa voidaan alkaa pitää tylynä ja kovana, sillä eiväthän nälkäiset ole mitään "Afrikan nälkäänäkeviä tai himoissaan ruoan perään ryntääviä bulimikkoja".
Tämä oli siis vain minun näkökulmani näihin pitkiin uudissanoihin, jotka valitettevasti yleistyvät ja mielestäni aliarvioivat vammaisia.
Hyvää jatkoa! "Ei nimi miestä (naista) pahenna." Utelias uuno kirjoitti:
Sanoisin, että ehkä, siis ehkä, sinä ja moni muut pitävät rampa-nimikettä tylynä ja kovana juuri siksi, että viranomaiset ja "sosiaalitädit" ovat poistaneet sen käytöstä ja toimistoissaan kehittäneet sille arkitodellisuudesta vieraannuttavampia ja etäisempiä vaihtoehtoja: "liikuntarajoitteinen", "kulkemisesteinen" tai "liikkumiskyvyltään jälkeenjäänyt".
Näissä sanoissa on huomattava, että ne ovat pitkiä, vaikeasti ymmärrettäviä ja yliselittäviä. Silti nekin ovat vajaita, eli eivät ne selitä kunkin henkilön tai ryhmän vamman laatua, sillä jokainen "liikuntarajoitteinen" on eri tavalla liikuntarajoitteinen. ("Alaraajoiltaan osittain liikehtimiskyvytön")
Rampa on lyhyt, vanha, hyvä ja alunperin neutraali suomalainen sana. Sitä ei ole virastoissa kehitelty herättämään tunnetiloja tai poistamaan entisiä.
Samalla mekanismilla voidaan ryhtyä aliarvioimaan vaikka sanaa "nälkäinen". Nälkiä on eriasteisia ja niinpä nimiäkin: "sokeripuutoksellinen", "suolarajoitteinen", "vajaaenerginen".
Ja samalla tavalla nälkäinen-sanaa voidaan alkaa pitää tylynä ja kovana, sillä eiväthän nälkäiset ole mitään "Afrikan nälkäänäkeviä tai himoissaan ruoan perään ryntääviä bulimikkoja".
Tämä oli siis vain minun näkökulmani näihin pitkiin uudissanoihin, jotka valitettevasti yleistyvät ja mielestäni aliarvioivat vammaisia.
Hyvää jatkoa! "Ei nimi miestä (naista) pahenna."Sanaa "rampa" ei mielestäni tule käyttää, sillä nykyään sitä käytetään esimerkiksi vanhoista ajoista kertovissa kirjoissa ja elokuvissa, joissa vammaisia tällä tavoin nimittävät ihmiset joko säälivät tai inhoavat heitä. Samaan kategoriaan kuuluvat sanat "rujo" ja "muotopuoli", eikä ainakaan viimeksi mainittua sanaa käytetä koskaan arkikelessä. En vastusta "rampaa" ja "rujoa" sosiaalitätien vuoksi vaan siksi, että nämä sanat kuulostavat henkilökohtaisilta loukkauksilta. Puollan termiä liikuntarajoitteinen, jonka olen itse omaksunut kielenkäyttööni. Minun ei ainakaan ole koskaan tarvinnut selittää, mitä sillä tarkoitan. Olen kieli-ihminen, ja mielestäni kielen tulee seurata aikaansa. Sitä paitsi "rampa" merkitsee henkilöä, joka ei voi lainkaan kävellä, vaikka sitä joskus käytetään lievemminkin vammaisista - juuri mainitsemallani arvottavalla tavalla.
- Mona
Suomi-tyttö kirjoitti:
Sanaa "rampa" ei mielestäni tule käyttää, sillä nykyään sitä käytetään esimerkiksi vanhoista ajoista kertovissa kirjoissa ja elokuvissa, joissa vammaisia tällä tavoin nimittävät ihmiset joko säälivät tai inhoavat heitä. Samaan kategoriaan kuuluvat sanat "rujo" ja "muotopuoli", eikä ainakaan viimeksi mainittua sanaa käytetä koskaan arkikelessä. En vastusta "rampaa" ja "rujoa" sosiaalitätien vuoksi vaan siksi, että nämä sanat kuulostavat henkilökohtaisilta loukkauksilta. Puollan termiä liikuntarajoitteinen, jonka olen itse omaksunut kielenkäyttööni. Minun ei ainakaan ole koskaan tarvinnut selittää, mitä sillä tarkoitan. Olen kieli-ihminen, ja mielestäni kielen tulee seurata aikaansa. Sitä paitsi "rampa" merkitsee henkilöä, joka ei voi lainkaan kävellä, vaikka sitä joskus käytetään lievemminkin vammaisista - juuri mainitsemallani arvottavalla tavalla.
Minun mielestäni "rampa" on todella paha haukkumasana,minusta se on tasan yhtä neutraali kuin jos ylipainoista sanottaisiin plösöksi.
Minä en pidä sanasta "vammainen"myöskään,lapsethan käyttävät sitä ilmaisemaan että joku tai jokin on outo,rikkinäinen tai tyhmä yms.
Varmaan jokainen on kuullut:"Hei ootsä vähä vammanen!?"
Suosisin sanoja:"liikuntaesteinen","liikuntarajoitteinen","pyörätuolin käyttäjä","liikuntavammainen". Mona kirjoitti:
Minun mielestäni "rampa" on todella paha haukkumasana,minusta se on tasan yhtä neutraali kuin jos ylipainoista sanottaisiin plösöksi.
Minä en pidä sanasta "vammainen"myöskään,lapsethan käyttävät sitä ilmaisemaan että joku tai jokin on outo,rikkinäinen tai tyhmä yms.
Varmaan jokainen on kuullut:"Hei ootsä vähä vammanen!?"
Suosisin sanoja:"liikuntaesteinen","liikuntarajoitteinen","pyörätuolin käyttäjä","liikuntavammainen".Eiköhän noiden sanojen sisältö käy ilmi äänensävystä?
"Kuuroa pitää sanoa kuulovammaiseksi sokeaa näkövammaiseksi mustalaista romaniksi jne"
Millaista sanaa suosittelisit käytettäväksi puolitoistakätisestä ihmisestä - tarttumarajoitteinen?
Työtön on sitten työrajoitteinen?- älä sano vammaiseksi
marella kirjoitti:
Eiköhän noiden sanojen sisältö käy ilmi äänensävystä?
"Kuuroa pitää sanoa kuulovammaiseksi sokeaa näkövammaiseksi mustalaista romaniksi jne"
Millaista sanaa suosittelisit käytettäväksi puolitoistakätisestä ihmisestä - tarttumarajoitteinen?
Työtön on sitten työrajoitteinen?Älä sano mua vammaseks... Itelläni on korvat kuurot ja e pysty puhumaa, mut jos jokusnoo vammaiseks, nii kylä mä sen tappelus voitan, :)
- Näkkäri NKL
Terve! Itse olen näkövammainen. Heikkonäköinen, jos tarkkoja ollaan. Minusta voi ihan hyvin käyttää sokea -sanaa..
Ja sitten nämä kuuro, ja mykkä sanat... Vaikken näitä edellä mainittuja ominaisuuksia omaakaan, toteaisin että mielestäni kuuro -sana olisi periaatteessa yleisluontoinen ja kuvaa molempia ominaisuuksia )huomioi kuurojen käyttämä viittomakieli). Mykkä sanalle olisi minusta parempi vastine seuraava sana: puhevikainen (tällä tarkoitan yleisluontoisesti ihmisiä joilla jonkinasteinen puheentuottamisvaikeus, tai kyvyttömyys tuottaa puhetta siten, kuin "normaalit" ihmiset sen käsittävät).
Siinä mielipiteeni pähkinänkuoressa - 12
Olen itse lievästi näkövammainen. Eli, jos minua sanoisi sokeaksi, loukkaantuisin :D Itseni tapauksessa haluaisin, että vammaani sanottaisiin nimellä heikkonäköisyys.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi on sekaisempi - Koskenniemi vai Trump?
Koskenniemi haukkui Trumppia A-studiossa, niin että räkä lensi suusta. Sen sijaan Trump puheessaan sanoi, että Grönlant1773393Kolmen tuiki tavallisen demariahdistelijan nimet julki
Nyt tiedetään ketkä kolme oli niissä niin tavanomaisissa demarin jokapäiväisissä askareissa avustajia ahdistelemassa. K622543Saisinpa halata sinua joka päivä
ja kertoa miten paljon sinusta välitän. Vaikka olisi jommalla kummalla huono päivä, väsynyt päivä tai kiireinen päivä, a272457Sannahan laski sähkön ALV:n 10 prosenttiin, Riikka runnoi 25,5 %:iin
Tässäkin nähdään kumpi on Suomen kansan puolella, ja kumpi omaa vastaan. Putinistipersuille Suomen kansa tulee aina vii652099- 1992005
Antti Lindtman: "Ainahan kaikenlaisia huhuja liikkuu"
Näin hän siis vastaa SDP:n häirintäkohuun, väistelee vastuutaan Juttuhan on niin, että Lindtman ja Tuppurainen on tasan411660Martinan pankkikortti
Seiska uutisoi, että Martina antoi pankkilortin tyttärilleen. Siinä on vaan sellainen pointti, että pankkikorttia ei saa3441529- 261361
Muistattekos kun kaupassa piti pyytää tavarat myyjältä
Edes kahvipakettia ei saanut itse valita, vaan myyjä nouti sen hyllystä tiskille. Jos osti jauhelihaa, niin se jauhettii1971347Riikka Purra perustelee hallituksen leikkauspolitiikkaa
Odotukset ovat kovat, mutta puhe on poikkeuksellisen onttoa jopa hallituksen omalla mittapuulla. Vastuu työnnetään alas,851342