Hei,
Osaako joku sanoa miten pykäliä sovelletaan seuraavassa tapauksessa:
Mies X kuolee lapsettomana. Perintö menee hänen leskelleen Y:lle. Toissijaisten perillisten asemaan jäävät X:n sisarukset A, B, C ja D, jotka kaikki ovat X:n kuolinhetkellä elossa. D on sisaruksista (X:n lisäksi) ainoa lapseton.
X:n kuoltua muutaman vuoden kuluttua D saa lapsen. Pian tämän jälkeen D kuolee. Seuraavaksi kuolee Y, joten X:n perintö tulee jakoon toissijaisten perillisten kesken.
Kysymys: Periikö D:n lapsi mitään? Häntähän ei ole ollut olemassa X:n eli perinnönjättäjän kuollessa. Laissahan sanotaan, että periä voi vain henkilö, joka on elossa perittävän kuolinhetkellä.
Toissijaisista perillisistä
7
703
Vastaukset
- jari*
D:n lapsi on samanlainen perillinen kuin A B ja C
Jos Y:llä oli sisaruksa, niin he tulevat perimään Y:n, ellei ole testamenttimääräyksiä. - susanna
D oli elossa kun Y kuoli, jolloin D.stä vasta tuli perijä.
- Coriolanus
Luepa Susanna huolellisemmin. D nimittäin EI ollut elossa, kun Y kuoli.
§§ X:n kuoltua muutaman vuoden kuluttua D saa lapsen. Pian tämän jälkeen D kuolee. Seuraavaksi kuolee Y §§
PK 3:1.2:n mukaan kuitenkin "milloin eloonjääneen puolison (Y) kuollessa ensiksi kuolleen puolison (X) ...veli tai sisar tahi veljen tahi sisaren jälkeläinen (DJ) on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä..."
Jos siis sisaruksen jälkeläinen (DJ) on elossa viimeksi eläneen puolison kuollessa, hän on ensiksi kuolleen puolison perillinen, vaikka olisikin syntynyt tämän kuoleman jälkeen. - tohtori D
Lopputulos on oikein, D:n lapsi perii X:n omaisuutta (PK 3 luvun mukaisesti toissijaisena perillisenä).
susanna:
"D oli elossa kun Y kuoli, jolloin D.stä vasta tuli perijä."
Perustelusi on kuitenkin väärä. Y:n kuolinhetkellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. D tuli toissijaiseksi perilliseksi, kun X kuoli. X:n kuollessa ei vielä D:n lapsea ollut olemassa, joten kysyjän ajatus on, että lapsi ei voisi periä, koska ei ollut syntynytkään vielä X:n kuollessa.
D:n lapsi kuitenkin perii X:n omaisuutta, koska hän on D:n sijaantuloperillinen ja saa sen vuoksi saman aseman kuin D:kin. Edellytys on ainoastaan, että D oli elossa X:n kuolinhetkellä. - Väärä peruseluko?
tohtori D kirjoitti:
Lopputulos on oikein, D:n lapsi perii X:n omaisuutta (PK 3 luvun mukaisesti toissijaisena perillisenä).
susanna:
"D oli elossa kun Y kuoli, jolloin D.stä vasta tuli perijä."
Perustelusi on kuitenkin väärä. Y:n kuolinhetkellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. D tuli toissijaiseksi perilliseksi, kun X kuoli. X:n kuollessa ei vielä D:n lapsea ollut olemassa, joten kysyjän ajatus on, että lapsi ei voisi periä, koska ei ollut syntynytkään vielä X:n kuollessa.
D:n lapsi kuitenkin perii X:n omaisuutta, koska hän on D:n sijaantuloperillinen ja saa sen vuoksi saman aseman kuin D:kin. Edellytys on ainoastaan, että D oli elossa X:n kuolinhetkellä.Onhan y:n kuolinhetkellä merkitystä. Jos Y olisi kuollut D:n eläessä tilanne olisi toinen. Kun X kuoli, D:n asemassa ei tapahtunut mitään mutosta, koska Y eli eikä ollut siis vielä olemassakaan mitään perittävää.
- tohtori D
Väärä peruseluko? kirjoitti:
Onhan y:n kuolinhetkellä merkitystä. Jos Y olisi kuollut D:n eläessä tilanne olisi toinen. Kun X kuoli, D:n asemassa ei tapahtunut mitään mutosta, koska Y eli eikä ollut siis vielä olemassakaan mitään perittävää.
Kirjoitin aiemmin:
"D tuli toissijaiseksi perilliseksi, kun X kuoli. X:n kuollessa ei vielä D:n lapsea ollut olemassa, joten kysyjän ajatus on, että lapsi ei voisi periä, koska ei ollut syntynytkään vielä X:n kuollessa."
Ei voi sanoa, kuten sanoit, että D:n asemassa ei tapahtunut mitään muutosta, kun X kuoli. D:hän tuli toissijaiseksi perilliseksi X:n kuolinhetkellä. Tämä asema voi konkretisoitua Y:n eläessäkin (ks. alla).
Lain mukaan on nimittäin mahdollista jakaa X:n kuolinpesä X:n toissijaisille perillisille lesken eli Y:n elinaikana. Leski tällöin tavallaan luopuisi perinnöstään X:ltä. Perinnönjako tapahtuu niin, että ensin tehdään omaisuuden ositus X:n kuolinpesän ja lesken varallisuuden välillä ja kuolinpesään osituksen jälkeen jäänyt omaisuus jaetaan X:n (toissijaisille) perillisille, joiden joukkoon D elossa ollessaan kuuluisi.
Toissijaisen perillisen asemakin on perillisasema, vaikka se ei konkretisoidu vielä perittävän (X) kuollessa, JOS leski (Y) pitää kiinni perintöoikeudestaan.
Jos leski Y olisi kuollut D:n eläessä, X:n perintö jaettaisiin PK 3 luvun mukaisesti hänelle. D:n mahdollisen lapsen asemaa ei tällöin tarvitse tietenkään pohtia, koska D on elossa. Mutta alkuperäinen kysyjä kysyikin, mitä sitten, jos D:n lapsi on syntynyt vasta X:n jo kuoltua aikaa sitten. Voiko D:n lapsi silloin periä, jos D on kuollut? Fiksu kysymys ja vastaus löytyy sijaantuloperimyksestä (myös PK 3 luvussa tämä periaate tulee ilmi niin kuin Colo on edellä vastannut). - tuija
tohtori D kirjoitti:
Kirjoitin aiemmin:
"D tuli toissijaiseksi perilliseksi, kun X kuoli. X:n kuollessa ei vielä D:n lapsea ollut olemassa, joten kysyjän ajatus on, että lapsi ei voisi periä, koska ei ollut syntynytkään vielä X:n kuollessa."
Ei voi sanoa, kuten sanoit, että D:n asemassa ei tapahtunut mitään muutosta, kun X kuoli. D:hän tuli toissijaiseksi perilliseksi X:n kuolinhetkellä. Tämä asema voi konkretisoitua Y:n eläessäkin (ks. alla).
Lain mukaan on nimittäin mahdollista jakaa X:n kuolinpesä X:n toissijaisille perillisille lesken eli Y:n elinaikana. Leski tällöin tavallaan luopuisi perinnöstään X:ltä. Perinnönjako tapahtuu niin, että ensin tehdään omaisuuden ositus X:n kuolinpesän ja lesken varallisuuden välillä ja kuolinpesään osituksen jälkeen jäänyt omaisuus jaetaan X:n (toissijaisille) perillisille, joiden joukkoon D elossa ollessaan kuuluisi.
Toissijaisen perillisen asemakin on perillisasema, vaikka se ei konkretisoidu vielä perittävän (X) kuollessa, JOS leski (Y) pitää kiinni perintöoikeudestaan.
Jos leski Y olisi kuollut D:n eläessä, X:n perintö jaettaisiin PK 3 luvun mukaisesti hänelle. D:n mahdollisen lapsen asemaa ei tällöin tarvitse tietenkään pohtia, koska D on elossa. Mutta alkuperäinen kysyjä kysyikin, mitä sitten, jos D:n lapsi on syntynyt vasta X:n jo kuoltua aikaa sitten. Voiko D:n lapsi silloin periä, jos D on kuollut? Fiksu kysymys ja vastaus löytyy sijaantuloperimyksestä (myös PK 3 luvussa tämä periaate tulee ilmi niin kuin Colo on edellä vastannut).vastaajille asiallisista vastauksista. Lain sanamuoto askarrutti tässä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1751968Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361694Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi81318Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2241145Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu561142Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas151017- 59925
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv57909