Niin mitäs mieltä olette dobermannin pitämisestä 65 neliön kämpässä, olisko liian vähän tilaa jos kuitenkin sais paljon liikuntaa päivittäin.?
kerrostalossa
minä
15
1922
Vastaukset
- buffy
minusta koti on koiran rauhoituumis ja turvapaikka. kotona nukutaan, syödään ja ollaan "turvassa". ulkona kuuluu liikkua ja siellä puretaan energiaa ja intoa! joten onnea dobberin kanssa! :o)
- uljas uros
en ottaisi koiraa kerrostaloon en minkäänlaista....aina löytyy kyseisestä asuin muodosta nipottajii koira sotkee raput...koira haukkuu päivisin tai yksin ollessaan....harkitse kunnolla ja vakaasti
- mimmi
Kokemusta on ko. asiasta. Ei toiminut meillä. Dobberit on kovia vahtimaan ja kerrostalossa kuuluu aina jotakin metakkaa, jolle voi haukkua. Energinen rotu, jolla on erittäin kantava ääni.
- fakta
Meillä on tällä hetkellä yksi dobermanni ja toinen pieni koira, kerrostalossa. MITÄÄN ongelmaa ei ole koskaan ollut haukkumisien tms kanssa. Rappujakin ihmiset sotkee itse enempi kun koirat. Olen koirien kanssa asunut kolmess akerrostalossa, ja missään ei le kukaan valittanut mistään sotkusta, metelistä tms.
Koira ei hauku yksin ollessaan kun sen opettaa olemaan kotona yksin. - .......
Ainakin tähän ongelma käyttäytymiseen on syytä varautua, ja jos ongelmia ilmenee, oletko valmis toimimaan koiran ehdoilla, eli esim. muuttamaan toiseen asuntoon, viemään sen päiviksi hoitoon, tai olemalla itse kotona kunnes saat koiran oppimaan olemaan nätisti yksinkin kotona. Jos ongelmien ilmaantuessa ainut vaihtoehto on luopua koirasta, niin silloin sitä ei missään nimessä kannata ottaa alunperinkään. Kaikkea kannattaa ajatella etukäteen.
fakta kirjoitti:
Meillä on tällä hetkellä yksi dobermanni ja toinen pieni koira, kerrostalossa. MITÄÄN ongelmaa ei ole koskaan ollut haukkumisien tms kanssa. Rappujakin ihmiset sotkee itse enempi kun koirat. Olen koirien kanssa asunut kolmess akerrostalossa, ja missään ei le kukaan valittanut mistään sotkusta, metelistä tms.
Koira ei hauku yksin ollessaan kun sen opettaa olemaan kotona yksin.toi on fleittaa tiiän kun mulla on ollu koirii yli 20.v
- mimmi
fakta kirjoitti:
Meillä on tällä hetkellä yksi dobermanni ja toinen pieni koira, kerrostalossa. MITÄÄN ongelmaa ei ole koskaan ollut haukkumisien tms kanssa. Rappujakin ihmiset sotkee itse enempi kun koirat. Olen koirien kanssa asunut kolmess akerrostalossa, ja missään ei le kukaan valittanut mistään sotkusta, metelistä tms.
Koira ei hauku yksin ollessaan kun sen opettaa olemaan kotona yksin.Kerroppas vähän, miten olet opettanut? Ei meilläkään koira ikäväänsä haukkunut, vaan ihan vahti-intonsa takia.
- Tooperi
mimmi kirjoitti:
Kerroppas vähän, miten olet opettanut? Ei meilläkään koira ikäväänsä haukkunut, vaan ihan vahti-intonsa takia.
Oman kokemukseni pohjalta että miten dobermanni ei hauku.
Se yksinkertaisesti opetetaan olemaan möykkäämättä vaikka ulkoa kuuluisikin ääniä. Kun koira oppii pienestä pitäien siihen, että kaikki äänet eivät tarkoita sitä, että joku olisi meille tulossa, ei asian kanssa ole ongelmaa.
Minulla on dobermanni joka tuli minulle reilun vuoden ikäisenä, oli aiemmin asunut omakotitalossa. Minun luonani tottui kerrostalon ääniin välittömästi. Ikinä ei ole ollut mitään ongelmia rapusta kuuluvien äänien kanssa.
Omituista jos koira ei osaa rauhoittua vahtimasta edes silloin kun ihminen on kotona. Koiralla huonot hermot vai se kuuluisa johtajuus koiralla? Ihminen on se, joka määrää milloin pidetään ääntä ja milloin ollaa hiljaa. Oli koira kuinka vahtiviettinen tahansa.
Meillä muuten kokeiltu juttu, koirat eivät hauku edes silloin kun itse emme ole kotona. TYalkkari luuli, että koirat on myös poissa ja pahaa aavistamatta avasi oven mennäkseen asentamaan astianpesukoneen. Eipäs mennytkään ;) - mimmi
Tooperi kirjoitti:
Oman kokemukseni pohjalta että miten dobermanni ei hauku.
Se yksinkertaisesti opetetaan olemaan möykkäämättä vaikka ulkoa kuuluisikin ääniä. Kun koira oppii pienestä pitäien siihen, että kaikki äänet eivät tarkoita sitä, että joku olisi meille tulossa, ei asian kanssa ole ongelmaa.
Minulla on dobermanni joka tuli minulle reilun vuoden ikäisenä, oli aiemmin asunut omakotitalossa. Minun luonani tottui kerrostalon ääniin välittömästi. Ikinä ei ole ollut mitään ongelmia rapusta kuuluvien äänien kanssa.
Omituista jos koira ei osaa rauhoittua vahtimasta edes silloin kun ihminen on kotona. Koiralla huonot hermot vai se kuuluisa johtajuus koiralla? Ihminen on se, joka määrää milloin pidetään ääntä ja milloin ollaa hiljaa. Oli koira kuinka vahtiviettinen tahansa.
Meillä muuten kokeiltu juttu, koirat eivät hauku edes silloin kun itse emme ole kotona. TYalkkari luuli, että koirat on myös poissa ja pahaa aavistamatta avasi oven mennäkseen asentamaan astianpesukoneen. Eipäs mennytkään ;)Ei ollut hermoissa vika ja minä olin ehdottomasti pomo. Noin energiselle koiralle kahdeksan tuntia on liian pitkä aika vaan oleskella. Ei koskaan hajoittanut kotona mitään, mutta kyttäsi pihalla kulkijoita ja rähisi niille.
Pennusta asti asui kerrostalossa n. 6 vuotta. Tuli huomattua, että aika vaikea koulata koiraa, kun ei ole paikalla. Naapuritkin oli tosi ihania, kun hoksasivat, että koira on yksin kotona ja välillä haukahtelee, nämä sitten hakkasivat patterin putkia, seiniä ym.
Kaikkea kokeiltiin, mitä ikinä tuli mieleen (omat ja muiden konstit) ja loppujen lopuksi piti viedä päivähoitoon omakotitaloon, kun olin töissä. Lopuksi vielä, en ole ihan raakile koiran koulutuksen suhteen. Hyvä, että teillä tomii, mutta koiratkin ovat yksilöitä. - Tooperi
mimmi kirjoitti:
Ei ollut hermoissa vika ja minä olin ehdottomasti pomo. Noin energiselle koiralle kahdeksan tuntia on liian pitkä aika vaan oleskella. Ei koskaan hajoittanut kotona mitään, mutta kyttäsi pihalla kulkijoita ja rähisi niille.
Pennusta asti asui kerrostalossa n. 6 vuotta. Tuli huomattua, että aika vaikea koulata koiraa, kun ei ole paikalla. Naapuritkin oli tosi ihania, kun hoksasivat, että koira on yksin kotona ja välillä haukahtelee, nämä sitten hakkasivat patterin putkia, seiniä ym.
Kaikkea kokeiltiin, mitä ikinä tuli mieleen (omat ja muiden konstit) ja loppujen lopuksi piti viedä päivähoitoon omakotitaloon, kun olin töissä. Lopuksi vielä, en ole ihan raakile koiran koulutuksen suhteen. Hyvä, että teillä tomii, mutta koiratkin ovat yksilöitä.Jos koira ei osaa rauhoittua kotona niin mä kyllä väitän että jossakin on vikaa.
Nykyään todella moni dobberi on yliaktiivinen, ei osaa rauhoittua kotona, vaatii aktivointia päivittäin jne. Mikäli näin on, niin mielestäni ei voida puhua hyvähermoisesta koirasta. rotu on aktiivinen, mutta sen aktiivisuuden ei pitäisi ilmetä haukkumisena yms.
Kummasti mellä koira makailee kaiket päivät sohvalla, haukkumatta. Ongelmia ei tuota edes se, vaikka ltasiin montya kuukautta tekemättä yhtään tottistreeniä tai jälkeä jne. tai viakka ei päivittäinm käytäisi pitkällä lenkillä.
No mutta ehkä mulla on jäänyt huomaamatta se "normaaleilla hermoilla" varustettu dobberi koska omalla on todella hyvät hermot ja se on todella rauhalinen ja osaa myös kotona rauhoittua.
Mikä ihme siinä on että koirat ei osaa edes kotona olla hiljaa ja paikallaan?
Itse olen melko aloittelija koirien kanssa mutta paljon olen vanhemilta ihmisiltä oppinut, sekä koirani kasvattajalta. Dobbereita on kahdenlaisia, hyvähermoisia ja ei niin hyvähermoisia. - mimmi
Tooperi kirjoitti:
Jos koira ei osaa rauhoittua kotona niin mä kyllä väitän että jossakin on vikaa.
Nykyään todella moni dobberi on yliaktiivinen, ei osaa rauhoittua kotona, vaatii aktivointia päivittäin jne. Mikäli näin on, niin mielestäni ei voida puhua hyvähermoisesta koirasta. rotu on aktiivinen, mutta sen aktiivisuuden ei pitäisi ilmetä haukkumisena yms.
Kummasti mellä koira makailee kaiket päivät sohvalla, haukkumatta. Ongelmia ei tuota edes se, vaikka ltasiin montya kuukautta tekemättä yhtään tottistreeniä tai jälkeä jne. tai viakka ei päivittäinm käytäisi pitkällä lenkillä.
No mutta ehkä mulla on jäänyt huomaamatta se "normaaleilla hermoilla" varustettu dobberi koska omalla on todella hyvät hermot ja se on todella rauhalinen ja osaa myös kotona rauhoittua.
Mikä ihme siinä on että koirat ei osaa edes kotona olla hiljaa ja paikallaan?
Itse olen melko aloittelija koirien kanssa mutta paljon olen vanhemilta ihmisiltä oppinut, sekä koirani kasvattajalta. Dobbereita on kahdenlaisia, hyvähermoisia ja ei niin hyvähermoisia.Oli miten oli, meidän ongelmat ratkes, kun muutettiin omakotitaloon. Voi olla, että tuo naapureiden häirintä teki siitä ääniherkän. Yksin kotona olemisessa ei ollut enää mitään vaikeutta, kun sai olla rauhassa.
Koiran käyttäytymiseen vaikuttaa monet muutkin asiat, ku hermot. Vaikka hermorakenne olisi kuinka hyvä, stressaaminen vaikuttaa...
ole ratkaiseva, vaan juuri tuo muu harrastus. Jos koira saa joka päivä tarpeeksi työtä sekä päälleen (=aivotyö) että kropalleen (=fyysinen rasitus), niin johan sitten jaksaa köllötellä omassa tuolissa teeveetä katsellen, tai päikkäreitä vedellen. Luitakin on kiva järsiä kyllä...
Kovin on tietysti henkilökohtainen tuo sopeutuminen yksinoloon neljän seinän sisällä, jos varsinkin kuuluu ääniä ulkopuolelta.
Tunnen monta tapausta, jossa kaikki on tosi hyvin mennyt, eikä ole esiintynyt häiriökäyttäytymistä.
Tunnen myös tapauksen, jossa koira söi kivitalon seinät kaiken muun ensin syötyään. Vaan se jätettiinkin (=jouduttiin jättämään) pienestä asti yksin ihan liian pitkäksi aikaa.
Tärkeätä on varmasti lapsuusaika. Että kaikki menisi hyvin, eikä koira tuntisi itseään hylätyksi. Sitten kun on saatu onnistunut ensimmäinen vuosi yhdessäeloa, jatko eli seuraavat kymmenen vuotta ovat helppoja!
Kannattaa panostaa koiranpentuun pienenä: se on hyvä ja helppo isona, kun siitä on kasvatettu hyvä ja helppo pienenä.- tyttö21
luulempa, että onnistuu. kuten aikaisemmat sanoneet, kunhan liikuntaa ja "töitä" saa muuten. Itse asun kerrostalossa (35neliöö) ja vanhempieni dobbe, jonka olen kouluttanut, viettelee lomia usein mun luona. ensimmäinen päivä usein menee miettiessä "ihmeellisiä ääniä" ja laskiessa rappusissa kulkevia, mutta sitten rauhoittuu ja loppuloma menee kuin tanssien. se on ihan tottumiskysymys. aluksi epäilin että mitähän tulee "kaupunki-vierailuista" kun itsellä on kaksi kissaa vielä ja koira asunut kuitenkin noin 200 neloön omakotitalossa pienessä kylässä aina, mutta hyvin meillä on mennyt. kaikki sulassa sovussa ollaan elelty, ja "rakas naapurinikin" piti koko lomaviikon suunsa kiinni, kun tuli mua ja koiruutta vastaan rappukäytävissä... =)
- TTT
Dobermanneilla tuo eroahdistus tuppaa olemaan varsin yleinen vitsaus, joten ota se huomioon, jos ajattelet dobberipennun hankintaa kerrostaloasuntoon. Pahimmassa tapauksessa siihen ei auta mikään muu kuin viedä koira aina johonkin hoitoon, kun sinulla on menoa. Ja voimakas vartiointiviettihän niillä on luonnostaan.
- ellu
mulla on dobberi 62 neliön asunnossa,välillä kyllä haukkuu rappukäytävässä olevia ääniä,mutta ei ole valituksia tullu ja oikein hyvin menee(:
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va1673468- 152136
Mies pyysi rahaa
Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?2231490Jos tapaisimme uudelleen?
niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J701251- 441221
- 371131
Mites nyt suu pannaan
Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va381073Taas Lieksassa tyritty
Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke1361031- 471004
Nähdäänkö ensi viikolla
paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.411000