Keskustelun nimi vaihtoon!

Kainu (huom vain yksi u!) ei viittaa sinne vaan muinaiseen kveenilandiaan eli kainulaisten maahan.

Kainu on myös tornionsuomalainen nimi Kalixille mutta ottaen huomioon paikan ruotsittumisen en suosittelisi sitä pääkaupungiksi.

Sitten löytyy myös Kaihnuunkylä, joka on ikivanha kainulaisten asuinpaikka. Sen vanha nimi on Hälsingeby, joka kertookin aika suoraan mistä sinne on ensimäiset asukhaat tulheet. (Ei ainakaan Helsingistä, vaikka sekin on vanhalta nimeltään Helsingefors :-).

väylää puhuthaan meänkieltä eli haaparannan suomea tai virallisesti tornedaliskaa ja itäpuolella tornion murretta tai peräpohjolan murretta --Meinaan,että pittää olla tarkka näissä virallisissa asioissa.

alunperin sitä jokea, wäylää.

Ruotsinkielestä sen logiikan näkee hyvin, kun se nimi on edelleen Torne (älv). Torne eli alunperin Tornion on sen joen nimi!

Tornio tarkoittaa muuten keihästä ja äkäinen Tornionjoki vihaisine jäänlähtöineen ja koskineen on kuin keihäs!

Se miksi Torniosta on myöhemmin tullut myös kaupungin nimi johtuu ruotsin kielen vaikutuksesta. Torne on siis joen nimi ja jokisuuta merkataan Ruotsissa pistämällä å siihen alkuun. Yllättäen melkein aina jokisuussa on joku kaupunki tai asutusta, joten siitä jokisuunåppningista tuleepi aika äkkiä myös sen kauppapaikan nimi. Näin syntyi nimi Torneå - ja suomeksi se vääntyi yllätys yllätys Tornioksi.

Aivan vastaavaa logiikkaa löytyy muuten koko matkalta kun lähdet menemään kohti Tukholmaa. On Lule, joka on siis joen nimi. Luleå, joka on kaupunki. Råne on joki, Råneå kaupunki.

Kalix on poikkeus, koska se ei ole ruotsia vaan saamea.

Skellefte on joki, -å perään ja ollaan jokisuulla ja hoplaa, kaupunkikin sattui löytymään siitä.

Ume - å ja sitä rataa loputtomiin.

Tornefinskan torne tai Tornionsuomen tornio ei siis viittaa jokisuulla olevaan kaupunkiin vaan koko jokeen. Siten ei ole mitään vääryyttä ruveta kutsumaan koko murretta sillä nimellä.

Mitä tulee Ruijan puhujiin, niin he todellakin puhuvat samaa murretta eivätkä mitään erillistä kieltä. Tämä johtuu historiallisista yhteyksistä. On vain heillekin eduksi kun heidän historiallinen yhteytensä kveenikansaan näin vahvistuu torne-tornio nimikytköksen kautta. Tällöin heidän kotijokilaaksostaan ei ole mitään epäselvyyttä.

Torniohan tarkoittaa kirjoitti:

alunperin sitä jokea, wäylää.

Ruotsinkielestä sen logiikan näkee hyvin, kun se nimi on edelleen Torne (älv). Torne eli alunperin Tornion on sen joen nimi!

Tornio tarkoittaa muuten keihästä ja äkäinen Tornionjoki vihaisine jäänlähtöineen ja koskineen on kuin keihäs!

Se miksi Torniosta on myöhemmin tullut myös kaupungin nimi johtuu ruotsin kielen vaikutuksesta. Torne on siis joen nimi ja jokisuuta merkataan Ruotsissa pistämällä å siihen alkuun. Yllättäen melkein aina jokisuussa on joku kaupunki tai asutusta, joten siitä jokisuunåppningista tuleepi aika äkkiä myös sen kauppapaikan nimi. Näin syntyi nimi Torneå - ja suomeksi se vääntyi yllätys yllätys Tornioksi.

Aivan vastaavaa logiikkaa löytyy muuten koko matkalta kun lähdet menemään kohti Tukholmaa. On Lule, joka on siis joen nimi. Luleå, joka on kaupunki. Råne on joki, Råneå kaupunki.

Kalix on poikkeus, koska se ei ole ruotsia vaan saamea.

Skellefte on joki, -å perään ja ollaan jokisuulla ja hoplaa, kaupunkikin sattui löytymään siitä.

Ume - å ja sitä rataa loputtomiin.

Tornefinskan torne tai Tornionsuomen tornio ei siis viittaa jokisuulla olevaan kaupunkiin vaan koko jokeen. Siten ei ole mitään vääryyttä ruveta kutsumaan koko murretta sillä nimellä.

Mitä tulee Ruijan puhujiin, niin he todellakin puhuvat samaa murretta eivätkä mitään erillistä kieltä. Tämä johtuu historiallisista yhteyksistä. On vain heillekin eduksi kun heidän historiallinen yhteytensä kveenikansaan näin vahvistuu torne-tornio nimikytköksen kautta. Tällöin heidän kotijokilaaksostaan ei ole mitään epäselvyyttä.

Lue lisää

Kalixjoki on suomeksi Kainuunjoki, jonka suusssa on Kainuun kaupunki. Onko Råneån suomenkielinen nimi sitten myös Rooneo ja Luleån Luulaja?
Skellefteån nimi vois olla suomeksi Sellefte?

niimpä kirjoitti:

Kalixjoki on suomeksi Kainuunjoki, jonka suusssa on Kainuun kaupunki. Onko Råneån suomenkielinen nimi sitten myös Rooneo ja Luleån Luulaja?
Skellefteån nimi vois olla suomeksi Sellefte?

Lue lisää

Ei mikhään "Kaihnuu" vaan Kainu - siis Kainun kaupunki!

Kalix älv = Kainujoki!

Överkalix = Ylikainu!

Råneån tornionsuomalaista nimeä en tunne, liekö olemassa? Paikka ei ole kveenien paikkoja.

Luleå on väännetty suomeksi Luulajaksi, ei ole tornionsuomen nimi. Skellefte sama homma, myöhempien aikojen väännöksiä. Samoinko Boden =
Puutti.

Mikhään ei toki estä omaksumasta näitä suomen sanoja omhaan murtheesseen. Ei tämä mikhään museokieli kuulu olla! Kieli kehittyy ja met sen mukana (toivottavasti)

Toivosin kuitenki, että Wäyläle tehtäisiin kunniaa kuttumalla häntä aina välilä hänen ikiaikasella nimelä mikä on tornio - torne. Hän on muuten sitten feminiini, siis nainen. Aivan kuten laivakki :-) Suomessa ei ero huomaa, mutta ruottiksi laittakaa "hon" ainako hänestä praataatta.

Voipi tietenki olla viisasta vältellä tornio sanan liiallista käyttöä hänen kuulensa, saattaapi vielä Wäylän mahtavat voimat suuttua ja pyyhkästä mökit rannoilta helvethiin. Jää ees Keksiä kirjottelehen ylös mithään. Tällöin pittää tehä ko vanhat mettäsuomalaiset, ei karhunkaan nimeä saanu suohraan sanoa vaan piti käyttää kiertoilmauksia "otso", "kontio", "mesikämmen" jne.

Sama soon Wäyläläki ja siksipä sitä joutoäijät kiertääki sanomala Wäyläksi. Mutta ko toen sanoma niin hänen nimensä on Tornion keihäs.

Torniohan tarkoittaa kirjoitti:

alunperin sitä jokea, wäylää.

Ruotsinkielestä sen logiikan näkee hyvin, kun se nimi on edelleen Torne (älv). Torne eli alunperin Tornion on sen joen nimi!

Tornio tarkoittaa muuten keihästä ja äkäinen Tornionjoki vihaisine jäänlähtöineen ja koskineen on kuin keihäs!

Se miksi Torniosta on myöhemmin tullut myös kaupungin nimi johtuu ruotsin kielen vaikutuksesta. Torne on siis joen nimi ja jokisuuta merkataan Ruotsissa pistämällä å siihen alkuun. Yllättäen melkein aina jokisuussa on joku kaupunki tai asutusta, joten siitä jokisuunåppningista tuleepi aika äkkiä myös sen kauppapaikan nimi. Näin syntyi nimi Torneå - ja suomeksi se vääntyi yllätys yllätys Tornioksi.

Aivan vastaavaa logiikkaa löytyy muuten koko matkalta kun lähdet menemään kohti Tukholmaa. On Lule, joka on siis joen nimi. Luleå, joka on kaupunki. Råne on joki, Råneå kaupunki.

Kalix on poikkeus, koska se ei ole ruotsia vaan saamea.

Skellefte on joki, -å perään ja ollaan jokisuulla ja hoplaa, kaupunkikin sattui löytymään siitä.

Ume - å ja sitä rataa loputtomiin.

Tornefinskan torne tai Tornionsuomen tornio ei siis viittaa jokisuulla olevaan kaupunkiin vaan koko jokeen. Siten ei ole mitään vääryyttä ruveta kutsumaan koko murretta sillä nimellä.

Mitä tulee Ruijan puhujiin, niin he todellakin puhuvat samaa murretta eivätkä mitään erillistä kieltä. Tämä johtuu historiallisista yhteyksistä. On vain heillekin eduksi kun heidän historiallinen yhteytensä kveenikansaan näin vahvistuu torne-tornio nimikytköksen kautta. Tällöin heidän kotijokilaaksostaan ei ole mitään epäselvyyttä.

Lue lisää

On aivan lunnollinen seuraus maantieteellisestä asemastaan ,eli pohjanlahden pohjukasta suoraan ylös -siis "tornin omaisesti ylös nousevaa jokea"-Tätä yksinkertaista käsitettä eivät tutkijatkaan ole oiken tajunneet ko puhuvat aseista joilla tornitetaan tai jotain muuta keinotekosta selitystä.--Kuka kumoaa tämän teorian???

niimpä kirjoitti:

Kalixjoki on suomeksi Kainuunjoki, jonka suusssa on Kainuun kaupunki. Onko Råneån suomenkielinen nimi sitten myös Rooneo ja Luleån Luulaja?
Skellefteån nimi vois olla suomeksi Sellefte?

Lue lisää

Råneån on suomeksi\meänkielellä Ruona ja Råneånjoki=Ruonanjoki