tarviiko olla yo?

Yks jamppa oli kurssilla 221 käynyt peruskoulun joten..

Ei tarvitse olla ylioppilas päästäkseen RUK:hon, ei teoriassa eikä käytännössä.

Jos katsoo niitä valintalomakkeita, joilla varusmiesten valinnat tehdään, niin näkee, että missään kohdassa ei enää nykyään pisteytetä siviilikoulutusta. Lomake löytyy ainakin nykyään mm. kaikille alokkaana jaettavasta Sotilaan Käsikirjasta.

Ehkä menneiden kymmenien vuosien tilastot voisivat kertoa, että RUK:n käyneistä suurempi osa olisi ylioppilaita, mutta nykypäivänä ylioppilaita leivotaan sellaisia määriä, ettei valkoinen lakki ole enää välttämättä merkki mistään. Siis ei välttämättä. Moni tuntemani ammattikoulun käynyt ja RUK:hon päässyt on osoittautunut paremmaksi johtajaksi kuin joku ylioppilas huonoilla arvosanoilla.

Myönnän kyllä, että ennen vanhaan lukion käyminen on ollut nykyistä parempi mittari, kun sotilasjohtajia on valittu. Tämä päti siis silloin, kun lukio oli kaikille kolmivuotinen ja ylioppilaskirjoitusten aineet oli suoritettava kaikki yhtenä ja samana keväänä. Se jos mikä on ollut selkeä paineensietokyvyn ja organisointitaidon mittari, joka on erotellut jyvät akanoista.

Nykyään tilanne on täysin toinen, koska lukion käyntiä voi venyttää oman mielen mukaan ja ylioppilaskirjoitusten aineita voi suorittaa usean vuoden aikana keväisin ja syksyisin. Tietysti arvosanat ovat parempia, koska suorittaminen on helpompaa eikä ole kiire lukea, eikä tarviset priorisoida, organisoida, repiä hiuksia päästään, ruoskia itseään jne. tehdä niitä temppuja, mitä usein vaaditaan niin siviili- kuin sotilasjohtajaltakin.

Parabellum kirjoitti:

Ei tarvitse olla ylioppilas päästäkseen RUK:hon, ei teoriassa eikä käytännössä.

Jos katsoo niitä valintalomakkeita, joilla varusmiesten valinnat tehdään, niin näkee, että missään kohdassa ei enää nykyään pisteytetä siviilikoulutusta. Lomake löytyy ainakin nykyään mm. kaikille alokkaana jaettavasta Sotilaan Käsikirjasta.

Ehkä menneiden kymmenien vuosien tilastot voisivat kertoa, että RUK:n käyneistä suurempi osa olisi ylioppilaita, mutta nykypäivänä ylioppilaita leivotaan sellaisia määriä, ettei valkoinen lakki ole enää välttämättä merkki mistään. Siis ei välttämättä. Moni tuntemani ammattikoulun käynyt ja RUK:hon päässyt on osoittautunut paremmaksi johtajaksi kuin joku ylioppilas huonoilla arvosanoilla.

Myönnän kyllä, että ennen vanhaan lukion käyminen on ollut nykyistä parempi mittari, kun sotilasjohtajia on valittu. Tämä päti siis silloin, kun lukio oli kaikille kolmivuotinen ja ylioppilaskirjoitusten aineet oli suoritettava kaikki yhtenä ja samana keväänä. Se jos mikä on ollut selkeä paineensietokyvyn ja organisointitaidon mittari, joka on erotellut jyvät akanoista.

Nykyään tilanne on täysin toinen, koska lukion käyntiä voi venyttää oman mielen mukaan ja ylioppilaskirjoitusten aineita voi suorittaa usean vuoden aikana keväisin ja syksyisin. Tietysti arvosanat ovat parempia, koska suorittaminen on helpompaa eikä ole kiire lukea, eikä tarviset priorisoida, organisoida, repiä hiuksia päästään, ruoskia itseään jne. tehdä niitä temppuja, mitä usein vaaditaan niin siviili- kuin sotilasjohtajaltakin.

Lue lisää

isäukko kävi rukin joskus 70- luvulla pelkän kaksivuotisen amiksen käytyään. ja ihan hyvin suorittikin. nykyään taitaa olla res. luutnantti, jos oikein muistan. ja edelleen pelkkä duunari. joten kyllä sinne ennen vanhaankin pääsi muutkin kuin yo:t. tosin amikset taisi olla silloin aikalailla vähemmistöporukkaa rukissa.

kalle kirjoitti:

isäukko kävi rukin joskus 70- luvulla pelkän kaksivuotisen amiksen käytyään. ja ihan hyvin suorittikin. nykyään taitaa olla res. luutnantti, jos oikein muistan. ja edelleen pelkkä duunari. joten kyllä sinne ennen vanhaankin pääsi muutkin kuin yo:t. tosin amikset taisi olla silloin aikalailla vähemmistöporukkaa rukissa.

Lue lisää

Omalla kurssillani 70-luvun alussa Säkylän Huovinrinteeltä RUK:iin lähteneiden joukossa oli ainakin kaksi vähemmän kuin silloisen keskikoulun (nyk. peruskoulun) käynyttä, eli siis kansakoulupohjalta, tosin kai ammattikoulun käyneinä. Itselläni oli keskikoulupohja. Vastaavanlaisia oli useampia, toisilla oli lisäksi ammattikoulu tai -opisto suoritettuna. Suurin osa oli silloinkin tietenkin ylioppilaita tai pitemmälle lukeneita, mm. runsaanpuoleisesti lääketieteen kandidaatteja, jotka ilmeisesti pitivät opinnoissaan välivuoden armeijan takia.

Muutamaa vuotta myöhemmin veljeni kävi myöskin RUK:n pelkältä kansakoulupohjalta, ja hyvin kävikin. Oli Sissikomppaniassa ja mm. voittamassa Kirkkojärven marssia.

kalle kirjoitti:

isäukko kävi rukin joskus 70- luvulla pelkän kaksivuotisen amiksen käytyään. ja ihan hyvin suorittikin. nykyään taitaa olla res. luutnantti, jos oikein muistan. ja edelleen pelkkä duunari. joten kyllä sinne ennen vanhaankin pääsi muutkin kuin yo:t. tosin amikset taisi olla silloin aikalailla vähemmistöporukkaa rukissa.

Lue lisää

Ovathan ammattikoulun käyneet edelleenkin vain pieni vähemmistö RUK:ssa. Muistaakseni meidän patterimme reilusta sadasta upseerioppilaasta vain viisi oli ammattikoulupohjalta. Muissa yksiköissä ero oli tosin jonkin verran pienempi, mutta kuitenkin voisi arvioida, että yli 3/4 upseerioppilaista on ylioppilaista vielä tänä päivänäkin.

Rukkiin pääsyssä vaikuttavat valintapisteiden yhteismäärä.

Koulutettuna on helpompi päästä, kuin ilman koulutusta.

Itse olin vapaaehtoisena intissä, siis 18v. peruskoulupohjalta, kesken jätetty lukio takana.

Silti pääsin rukkiin ja myöskin tein sen eteen töitä.

Eli Yo tai muukaan tutkinto ei ole välttämättömyys, täytyy vaan sitten saada enemmän pisteitä muista valintaan vaikuttavista tekijöistä..

reservi kirjoitti:

Rukkiin pääsyssä vaikuttavat valintapisteiden yhteismäärä.

Koulutettuna on helpompi päästä, kuin ilman koulutusta.

Itse olin vapaaehtoisena intissä, siis 18v. peruskoulupohjalta, kesken jätetty lukio takana.

Silti pääsin rukkiin ja myöskin tein sen eteen töitä.

Eli Yo tai muukaan tutkinto ei ole välttämättömyys, täytyy vaan sitten saada enemmän pisteitä muista valintaan vaikuttavista tekijöistä..

Lue lisää

Lukekaa kurssi matrikkeleita ei kaikki o yota mm minä

t:pelkän amiksen käynyt pst-linjan priimus

Tuossa yläolevassa sanotaan että 80-luvulla 95 % upseerioppilaista oli ylioppilaita, ja sinä sanot että 90-luvulla enää 70 %. Samaan aikaan kai ylioppilastutkinnon suorittajien osuus koko ikäluokasta on kohonnut? Mikähän PV:n on saanut muuttamaan linjaansa noin radikaalisti? Mites 2000-luvulla kurssin käyneistä?

P-U kirjoitti:

Tuossa yläolevassa sanotaan että 80-luvulla 95 % upseerioppilaista oli ylioppilaita, ja sinä sanot että 90-luvulla enää 70 %. Samaan aikaan kai ylioppilastutkinnon suorittajien osuus koko ikäluokasta on kohonnut? Mikähän PV:n on saanut muuttamaan linjaansa noin radikaalisti? Mites 2000-luvulla kurssin käyneistä?

Lue lisää

Onko todellakin niin, että PV on järkevöitynyt ja jättänyt epäoleellisen valintaperusteen pois, ja ottaa niitä, jotka pärjäävät palveluksessa. Sanon tämän RUK:a käymättömänä, mutta yo-tutkinnon suorittaneena.

P-U kirjoitti:

Tuossa yläolevassa sanotaan että 80-luvulla 95 % upseerioppilaista oli ylioppilaita, ja sinä sanot että 90-luvulla enää 70 %. Samaan aikaan kai ylioppilastutkinnon suorittajien osuus koko ikäluokasta on kohonnut? Mikähän PV:n on saanut muuttamaan linjaansa noin radikaalisti? Mites 2000-luvulla kurssin käyneistä?

Lue lisää

aselajini linjaa rukissa ja siitäkin ainoastaan omaa kurssiani. Vuosittaiset ja kurssittaiset vaihtelut ovat tietysti suuria, koska yo-tutkinto ei ole ollut mikään valintakriteeri armeijassa enää pitkään aikaan. Yo:t pärjäävät toki KESKIMÄÄRIN paremmin armeijan pönttökokeissa ja kirjallisissa tenteissä kuin peruskoulupohjaiset, josta syystä heidän osuutensa rukissa on huomattavasti suurempi kuin heidän osuutensa ikäluokasta.

Mutta kuten sanoin, niin amiksenakin rukissa pärjää aivan hyvin, eihän yo-tutkinto sentään älykkyyden tai kyvykkyyden mitta ole. Lukioon hakeutumiseen vaikuttavat yksilön kykyjen lisäksi myös perhetaustasta perityt arvot ja esimerkiksi aito kiinnostus suorittavan työn tai käsityöammatin harjoittamiseen.

Ja kuten tosiaan kerroin, niin ei-yo-upseerioppilaista moni on jo rukkiin tullessaan suorittanut huomattavasti lukiotasoa korkeamman tutkinnon, jolloin koko asian pohdiskelulta putoaa pohja pois.

Ollila on oikeassa. Kukin taaplaa kykyjensä mukaan ja omalla alallaan. Armeija ja kertausharjoituksetkin ovat tarkoitetut ripeille ja reippaille ikuisille partiopojille, joissa harvemmin on valtakunnan älyllistä eliittiä. Onneksi jotkut meistä tekevät tuottavaa työtä, jonka tuloksen ryöstöverotuksella voidaan rahoittaa aikuisten leikkejäkin.