Nais säveltäjät (klassinen)

Camille Saint-Saëns ei tunnettu säveltäjä vai?

kristina kirjoitti:

Camille Saint-Saëns ei tunnettu säveltäjä vai?

Ihan vain tiedoksi, että Camille Saint-Saëns oli kylläkin mies. Ranskalaisista nimistä ei aina osaa tottumaton sanoa.

"nainenhan on saanut ihailla miestä ja miehen musiikkia. Naisen luonteeseen liittyy miehen ihailu, miehen mielipiteen kysyminen, miehen kautta eläminen."

Höpsis. Lapset ja ja kaikki se mitä kodinhoitoon kuului ovat yleensä ne syyt miksi moneltakin naiselta jolla olisi ollut lahjoja säveltämiseen ne sävellykset jäivät tekemättä.

Sama menohan valitsee yhä osassa maailmaa, naisena sinä 15 kesäisenä avioidut jonkun miespuolisen typeryksen kanssa, ja kun ainoat ehkäisykeinot ovat aspiriini polvien välissä niin saman peiton alla nukkuminen aviomiehen kanssa vääjäämättä johtaa toistuviin raskauksiin, ja kun lähikauppa on kymmenien kilometrien päässä miinakentän tuolla puolen eikä sen kaupan valikoimiin kuulu piltti lastenruoka purkkeja, niin ainoa keino pitää ne perheen pikkupiltit hengissä on vaimon kyky maidontuotantoon. Siksi se mitä talibanit Afganistanissa naisille nyt tekevät, siis että naisen paikka on aviomiehen nyrkin, kodin hellan ja aviovuoteen muodostamassa dynaamisessa tilassa ei ole maskuliinista ilkeyttä vaan pelkästään valitseviin olosuhteisiin perustuvaa tervettä järkeä.

Kuuntelin eilen pakahtuneena ja haltioituneena ankaraan muodonkäsittelyyn nojaavaa ehkä kaikkien aikojen suurimman naissinfonikon Helvi lemmikki leiviskän monumentaalista ja polyfonista 3. sinfoniaa joka ylittää kansallissäveltäjämmekin vaatimattoman sinfonisen laatutason ja tänään kuuntelemani leiviskän Sinfonia brevis päättyy kolmoisfuugaan ja myös kolossaalisessa pianokonsertossa on fuuga.

Naisen tehtävänä on perinteisesti ollut taloustöiden teko, lasten vahtiminen ja ruoan laitto eikä objektiiviset harrastukset kuten säveltäminen ja kirjoittaminen jotka ovat kuuluneet miehille. Ranskalainen Louise Ferranc kolmella sinfoniallaan on aika tunnettu ja merkittävä aikakautensa säveltäjä muttei mielestäni aivan vedä vertoja meidän Helvi Lemmikki Leiviskälle jonka tonaalisuuden rajapuomit ylittäville sinfonioille on luonteenomaista ankara ja perinteeseen nojaava muodonkäsittely ja erityisesti polyfonisten keinovarojen käyttö kun taas Farrencin sinfoniat ovat musiikilliselta kudokseltaan homofonisempia edustaen klassisromanttista tyyliä Haydnin ja Beethovenin jalanjäljissä.

Anonyymi kirjoitti:

Naisen tehtävänä on perinteisesti ollut taloustöiden teko, lasten vahtiminen ja ruoan laitto eikä objektiiviset harrastukset kuten säveltäminen ja kirjoittaminen jotka ovat kuuluneet miehille. Ranskalainen Louise Ferranc kolmella sinfoniallaan on aika tunnettu ja merkittävä aikakautensa säveltäjä muttei mielestäni aivan vedä vertoja meidän Helvi Lemmikki Leiviskälle jonka tonaalisuuden rajapuomit ylittäville sinfonioille on luonteenomaista ankara ja perinteeseen nojaava muodonkäsittely ja erityisesti polyfonisten keinovarojen käyttö kun taas Farrencin sinfoniat ovat musiikilliselta kudokseltaan homofonisempia edustaen klassisromanttista tyyliä Haydnin ja Beethovenin jalanjäljissä.

Lue lisää

Eikös Clara Schumann ja Fanny Mendelssohn ole tunnettuja naissäveltäjiä? Ihan rintakehässä tuntui kun pakahtuneena taas kuuntelin Leiviskän 3. sinfoniaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös Clara Schumann ja Fanny Mendelssohn ole tunnettuja naissäveltäjiä? Ihan rintakehässä tuntui kun pakahtuneena taas kuuntelin Leiviskän 3. sinfoniaa.

"Eikös Clara Schumann ja Fanny Mendelssohn ole tunnettuja naissäveltäjiä?"

Eivät. Sensijaan Iso-Britanniassa kansallis-aarteeksi nimetty Kate Bush voisi täyttää tuon vaateen, siis että on tunnettu naissäveltäjä. Muita yleisesti tunnettuja naissäveltäjiä voisivat olla vaikkapa Joni Mitchell ja Carole King, samoin Islannin lahja mailman musikille eli Björk. Ruotsista löytyy Eva Dahlgren jolla on jokunen oikein hyvä laulu ansioluettelossaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Eikös Clara Schumann ja Fanny Mendelssohn ole tunnettuja naissäveltäjiä?"

Eivät. Sensijaan Iso-Britanniassa kansallis-aarteeksi nimetty Kate Bush voisi täyttää tuon vaateen, siis että on tunnettu naissäveltäjä. Muita yleisesti tunnettuja naissäveltäjiä voisivat olla vaikkapa Joni Mitchell ja Carole King, samoin Islannin lahja mailman musikille eli Björk. Ruotsista löytyy Eva Dahlgren jolla on jokunen oikein hyvä laulu ansioluettelossaan.

Lue lisää

En ole koskaan kuullutkaan heistä kun en kuuntele kevyttä musiikkia mutta naissäveltäjistä puhuttaessa olettaa ilman muuta että focus on taidemusiikissa.

Helvi Leiviskä oli ehkä merkittäväin naissäveltäjä suomessa mutta itse asiassa jo 1900 luvun vaihteessa mm. Sibeliuksenkin oppilaana ollut suoimen ensimmäinen naissäveltäjä Ida Moberg kunnostautui säveltämällä sinfonian jota kritiikissään Oskar Merikanto kehaisi mukiinmeneväksi muttei kovin persoonalliseksi työksi sanatarkasti hänen sanojaan kuitenkaan muistamatta mutta näin osa siitä kuuluu: "Hän on tietääksemme ensimmäinen nainen (suomessa) joka on sinfonian säveltänyt. Tämä teos ei tosin todista tekijänsä erikoista originaalisuutta, ei siinä myöskään erittäin syviä ajatuksia ilmene, mutta se on muodollisesti hyvin tehty ja sisältää tervettä musiikkia, joka ei lainkaan taivu naisilla tavalliseen sentimentaalisuuteen eikä siirappimaisuuteen. Siinä puhuu reipas nainen mutta sittenkin nainen." Sittemminhän ikävä kyllä Mobergin jo v. 1905 sävelletty sinfonia jonka esityksen hän itse johti, on joutunut muistaakseni kadoksiin. Mobergin pääteokseksi sinfonian ohella yleensä mainitaan ooppera Asiens Ljus joka jäi ilmeisesti keskeneräiseksi ja josta esitettiin kehtolaulu jousiorkesterille Kissingenissä mutta jotakin vasta levytettyä orkesterimusiikkia Mobergiltä voi tuubista kuunnella kuten auringon nousu orkesterisarjan jossa on minusta tunnelmaa enemmän kuin levyllä olevien ruotsalaisten naissäveltäjien teoksissa joita ovat Elfrida Andreen mendelssohmainen sinfonia ja Laura Aulinin musiikkia.

Vaikka tietenkään minulla ei ole mitään sitä vastaan että suomen ensimmäisen naissäveltäjän Ida Mobergin musiikkia voi kuunnella Spotifysta ja Tuubista niin hiukan kuitenkin ihmetyttää että samaan aikaan kun suomen on vallannut pienimuotoinen Moberg renessanssi ja hänen musiikkiaan on nostettu esille eri yhteyksissä ei Mobergiakin merkittävämmistä monista ansioituneista miessäveltäjistä kuulu mitään ja herää kysymys suositaanko Mobergia nyt niin kovasti vain sen tähden että hän oli sukupuoleltaan nainen vaikkei hänen musiikkinsa laatutaso joistakin hienoista teoksista huolimatta nouse kovin korkealle niin että jotakin auringon nousua ym. teoksia lukuunottamatta tuntisin pakahtuvani kuten Helvi Leiviskän 3. sinfoniasta.

Vähän se hieman kummeksuttaa että Ida Mobergia koskevassa Ylen artikkelissa itketään yhden sinfonian perään kun säveltäjä sattuu olemaan nainen ja toivotaan että sinfonia löytyisi vielä perikunnan papereista tai arkistojen kätköistä mikä tietysti minunkin mielestäni olisi ihan toivottavaa mutta kukaan ei muista että monilla miessäveltäjilläkin kuten Lauri Saikkolalla on läjäpäin sinfonioita, 10 sinfoniaa ja 12 sinfoniettaa, joita ei tunnu kaipaavan kukaan saati että niitä saataisiin esitetyksi ja levytetyksi.

Anonyymi kirjoitti:

En ole koskaan kuullutkaan heistä kun en kuuntele kevyttä musiikkia mutta naissäveltäjistä puhuttaessa olettaa ilman muuta että focus on taidemusiikissa.

Helvi Leiviskä oli ehkä merkittäväin naissäveltäjä suomessa mutta itse asiassa jo 1900 luvun vaihteessa mm. Sibeliuksenkin oppilaana ollut suoimen ensimmäinen naissäveltäjä Ida Moberg kunnostautui säveltämällä sinfonian jota kritiikissään Oskar Merikanto kehaisi mukiinmeneväksi muttei kovin persoonalliseksi työksi sanatarkasti hänen sanojaan kuitenkaan muistamatta mutta näin osa siitä kuuluu: "Hän on tietääksemme ensimmäinen nainen (suomessa) joka on sinfonian säveltänyt. Tämä teos ei tosin todista tekijänsä erikoista originaalisuutta, ei siinä myöskään erittäin syviä ajatuksia ilmene, mutta se on muodollisesti hyvin tehty ja sisältää tervettä musiikkia, joka ei lainkaan taivu naisilla tavalliseen sentimentaalisuuteen eikä siirappimaisuuteen. Siinä puhuu reipas nainen mutta sittenkin nainen." Sittemminhän ikävä kyllä Mobergin jo v. 1905 sävelletty sinfonia jonka esityksen hän itse johti, on joutunut muistaakseni kadoksiin. Mobergin pääteokseksi sinfonian ohella yleensä mainitaan ooppera Asiens Ljus joka jäi ilmeisesti keskeneräiseksi ja josta esitettiin kehtolaulu jousiorkesterille Kissingenissä mutta jotakin vasta levytettyä orkesterimusiikkia Mobergiltä voi tuubista kuunnella kuten auringon nousu orkesterisarjan jossa on minusta tunnelmaa enemmän kuin levyllä olevien ruotsalaisten naissäveltäjien teoksissa joita ovat Elfrida Andreen mendelssohmainen sinfonia ja Laura Aulinin musiikkia.

Vaikka tietenkään minulla ei ole mitään sitä vastaan että suomen ensimmäisen naissäveltäjän Ida Mobergin musiikkia voi kuunnella Spotifysta ja Tuubista niin hiukan kuitenkin ihmetyttää että samaan aikaan kun suomen on vallannut pienimuotoinen Moberg renessanssi ja hänen musiikkiaan on nostettu esille eri yhteyksissä ei Mobergiakin merkittävämmistä monista ansioituneista miessäveltäjistä kuulu mitään ja herää kysymys suositaanko Mobergia nyt niin kovasti vain sen tähden että hän oli sukupuoleltaan nainen vaikkei hänen musiikkinsa laatutaso joistakin hienoista teoksista huolimatta nouse kovin korkealle niin että jotakin auringon nousua ym. teoksia lukuunottamatta tuntisin pakahtuvani kuten Helvi Leiviskän 3. sinfoniasta.

Vähän se hieman kummeksuttaa että Ida Mobergia koskevassa Ylen artikkelissa itketään yhden sinfonian perään kun säveltäjä sattuu olemaan nainen ja toivotaan että sinfonia löytyisi vielä perikunnan papereista tai arkistojen kätköistä mikä tietysti minunkin mielestäni olisi ihan toivottavaa mutta kukaan ei muista että monilla miessäveltäjilläkin kuten Lauri Saikkolalla on läjäpäin sinfonioita, 10 sinfoniaa ja 12 sinfoniettaa, joita ei tunnu kaipaavan kukaan saati että niitä saataisiin esitetyksi ja levytetyksi.

Lue lisää

Niin, jokaista historian unohtamaa naissäveltäjää kohti on kymmeniä historian unohtamia miessäveltäjiä. Näin on, vaikka näistä monenkin tuotanto on jo määrällisestikin varteenotettava. Ilmeisesti nämä tuhannet historian unohtamat miessäveltäjät saavat jäädäkin unohdetuiksi, kun huomio kiinnitetään naissäveltäjiin vain koska he ovat naisia. Samaan aikaan kuullaan valitusta, että joku patriarkaatti olisi pyyhkinyt naiset pois musiikin historiasta. Mutta enemmänhän historiasta on pyyhitty miessäveltäjiä kuin naissäveltäjiä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, jokaista historian unohtamaa naissäveltäjää kohti on kymmeniä historian unohtamia miessäveltäjiä. Näin on, vaikka näistä monenkin tuotanto on jo määrällisestikin varteenotettava. Ilmeisesti nämä tuhannet historian unohtamat miessäveltäjät saavat jäädäkin unohdetuiksi, kun huomio kiinnitetään naissäveltäjiin vain koska he ovat naisia. Samaan aikaan kuullaan valitusta, että joku patriarkaatti olisi pyyhkinyt naiset pois musiikin historiasta. Mutta enemmänhän historiasta on pyyhitty miessäveltäjiä kuin naissäveltäjiä.

Lue lisää

Uli uli. Naissäveltäjiä mitä tiiän aika monta, niin on monet heistä tosi osaavia ja se menee niin että naissäveltäjät on jääneet miesten jalkoihin koska ensinnäkin naissäveltäjiä on paljon vähemmän, etenkin silloin vanhoina aikoinan koska miehet pani naiset tekeen ruokaa ja hoitaan kotia mut nykyään on tilanne onneksi eri mut nykyäänkin on enemmän miessäveltäjiä kuin naissäveltäjiä ja ihan puhtaan helepon matematiikan kautta miessäveltäjiä kun on enemmän niin myös se meinaa matemaattisesti sitä että heitä on enemmän ns huipulla, mutta naissäveltäjiä ei sovi väheksyä ja heidät etenkin vanhoina aikoina jätettiin taka.alalle koska miehet syrji naisia. Hienoa että nykyeliitti nostaa esille naissäveltäjiä koska siellä on paljon laatua. Tasaisen vahvaa laatua eikä aina välttämättä maailman kuuluisimpia teoksia jotka ei kaupallisesti saavuttaneet aina kaikki suurta suosiota, mutta kokonaisuus tasaisen vahvan kova. Esim fanny mendelssohn etevä ja kokonaiskuvassa tasaisen vahva ja on niitä paljon muitakin.

Anonyymi kirjoitti:

Uli uli. Naissäveltäjiä mitä tiiän aika monta, niin on monet heistä tosi osaavia ja se menee niin että naissäveltäjät on jääneet miesten jalkoihin koska ensinnäkin naissäveltäjiä on paljon vähemmän, etenkin silloin vanhoina aikoinan koska miehet pani naiset tekeen ruokaa ja hoitaan kotia mut nykyään on tilanne onneksi eri mut nykyäänkin on enemmän miessäveltäjiä kuin naissäveltäjiä ja ihan puhtaan helepon matematiikan kautta miessäveltäjiä kun on enemmän niin myös se meinaa matemaattisesti sitä että heitä on enemmän ns huipulla, mutta naissäveltäjiä ei sovi väheksyä ja heidät etenkin vanhoina aikoina jätettiin taka.alalle koska miehet syrji naisia. Hienoa että nykyeliitti nostaa esille naissäveltäjiä koska siellä on paljon laatua. Tasaisen vahvaa laatua eikä aina välttämättä maailman kuuluisimpia teoksia jotka ei kaupallisesti saavuttaneet aina kaikki suurta suosiota, mutta kokonaisuus tasaisen vahvan kova. Esim fanny mendelssohn etevä ja kokonaiskuvassa tasaisen vahva ja on niitä paljon muitakin.

Lue lisää

Lähestulkoon kaikki tai ainakin useimmat radiokanavilla soitetuista 1900 luvun säveltäjistä tuppaavat olemaan vallitsevan trendin mukaan valtaosaltaan naisia, myös suomalaisista säveltäjistä, eikä suomalaisia aliarvostettuja miessäveltäjiä juuri kuulla. Tämä tietysti sinällään on tietenkin hyvä asia ja tärkeää, että unohdettujen naissäveltäjien aikaansaannoksia ja saavutuksia säveltaiteen alalla tuodaan esille, ettei säveltaiteesta syntyvä kuva olisi pelkästään miesvaltaisen taiteenalan kuva. Mutta Missä ovat unohdettujen suomalaisten miessäveltäjien teokset? Ei musiikissa kilpailla miesten ja naisten välillä, eikä miessäveltäjien musiikin soittaminen sorra millään tavalla naissäveltäjiä, varsinkin kun nyt on herätty huomaamaan naisten vankka maailmanlaajuinen edustus säveltäjinä. Musiikki on kuitenkin sukupuoletonta ja vailla seksuaalisia ulottuvuuksia. Ei sitä voida jakaa sukupuolen mukaan nais-ja miessäveltäjien edustamaksi säveltaiteeksi, vaan musiikki on aineettomassa muodossaan olemassa sukupuolisuudesta riippumatta itsessään ja sinänsä olemassa olevana esittäessään oliota sinänsä, joka on tahto. Minusta myös unohdetuilla suomalaisilla miessäveltäjillä on oikeus saada teoksensa esille ja kuuluviin radiossa.

Anonyymi kirjoitti:

Uli uli. Naissäveltäjiä mitä tiiän aika monta, niin on monet heistä tosi osaavia ja se menee niin että naissäveltäjät on jääneet miesten jalkoihin koska ensinnäkin naissäveltäjiä on paljon vähemmän, etenkin silloin vanhoina aikoinan koska miehet pani naiset tekeen ruokaa ja hoitaan kotia mut nykyään on tilanne onneksi eri mut nykyäänkin on enemmän miessäveltäjiä kuin naissäveltäjiä ja ihan puhtaan helepon matematiikan kautta miessäveltäjiä kun on enemmän niin myös se meinaa matemaattisesti sitä että heitä on enemmän ns huipulla, mutta naissäveltäjiä ei sovi väheksyä ja heidät etenkin vanhoina aikoina jätettiin taka.alalle koska miehet syrji naisia. Hienoa että nykyeliitti nostaa esille naissäveltäjiä koska siellä on paljon laatua. Tasaisen vahvaa laatua eikä aina välttämättä maailman kuuluisimpia teoksia jotka ei kaupallisesti saavuttaneet aina kaikki suurta suosiota, mutta kokonaisuus tasaisen vahvan kova. Esim fanny mendelssohn etevä ja kokonaiskuvassa tasaisen vahva ja on niitä paljon muitakin.

Lue lisää

Niin, tokihan taitavia naispuolisia muusikoita ja säveltäjä on ollut, kuten Fanny Mendelssohn. Mutta kuten itsekin toteat, vastaavia miespuolisia on ollut monin verroin enemmän. Heistä siis vain muutamat ovat nousseet klassikon asemaan.

Konserttien ohjelmistopolitiikassa ratkaisuihin vaikuttavat teosten kiinnostavuuden ja taiteellisen tason ohella nykyään myös säveltäjän sukupuoli. Siinä tarkastelussa nykyään naiset ovat miehiä paremmassa asemassa. Miesten kesken on kova kilpailu ja nainen saa näkyvyyttä jo sillä perusteella, että on nainen.

Menneiden vuosisatojen olot olivat toisenlaiset kuin nykyiset eikä ole ongelmatonta projisioida nykypäivän oletuksia silloisiin oloihin. Esimerkiksi sellaisia keskeisiä seikkoja kuin luotettavia ehkäisyvälineitä tai yhteiskunnan järjestämää lastenhoitoa ei ollut. Feministit tietenkin esittävät asiat ikään kuin kaikki mikä nykyään on mahdollista olisi silloinkin ollut mahdollista, mutta miehet eivät pahaa pahuuttaan sallineet tätä naisille. Tämä ei ole ainoa feministien väite, joka perustuu anakronismiin, eli asioiden sijoittamiseen väärään aikakauteen.

Sitä paitsi, kun viittaat menneisiin vuosisatoihin: esimerkiksi Beethoven, Schubert ja Brahms jäivät koko iäkseen naimattomiksi. Miespuolisella säveltäjällä oli ilmiselviä vaikeuksia vakuuttaa tasoisensa nainen (tai tämän isä) siitä, että pystyy elättämään perheensä. Schumann sai nuorena miehenä kokea tämän kouriintuntuvasti. Sen sijaan naisen, kuten Clara Wieckin (sittemmin Schumann) avioitumismahdollisuuksia ei mitenkään haitannut se, että oli pianisti, päin vastoin.

Perheellisten säveltäjien ruuan laittamisesta: esimerkiksi Mozartilla oli palvelijoita, niin oli myös Sibeliuksella Ainolassa kotiapulaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tokihan taitavia naispuolisia muusikoita ja säveltäjä on ollut, kuten Fanny Mendelssohn. Mutta kuten itsekin toteat, vastaavia miespuolisia on ollut monin verroin enemmän. Heistä siis vain muutamat ovat nousseet klassikon asemaan.

Konserttien ohjelmistopolitiikassa ratkaisuihin vaikuttavat teosten kiinnostavuuden ja taiteellisen tason ohella nykyään myös säveltäjän sukupuoli. Siinä tarkastelussa nykyään naiset ovat miehiä paremmassa asemassa. Miesten kesken on kova kilpailu ja nainen saa näkyvyyttä jo sillä perusteella, että on nainen.

Menneiden vuosisatojen olot olivat toisenlaiset kuin nykyiset eikä ole ongelmatonta projisioida nykypäivän oletuksia silloisiin oloihin. Esimerkiksi sellaisia keskeisiä seikkoja kuin luotettavia ehkäisyvälineitä tai yhteiskunnan järjestämää lastenhoitoa ei ollut. Feministit tietenkin esittävät asiat ikään kuin kaikki mikä nykyään on mahdollista olisi silloinkin ollut mahdollista, mutta miehet eivät pahaa pahuuttaan sallineet tätä naisille. Tämä ei ole ainoa feministien väite, joka perustuu anakronismiin, eli asioiden sijoittamiseen väärään aikakauteen.

Sitä paitsi, kun viittaat menneisiin vuosisatoihin: esimerkiksi Beethoven, Schubert ja Brahms jäivät koko iäkseen naimattomiksi. Miespuolisella säveltäjällä oli ilmiselviä vaikeuksia vakuuttaa tasoisensa nainen (tai tämän isä) siitä, että pystyy elättämään perheensä. Schumann sai nuorena miehenä kokea tämän kouriintuntuvasti. Sen sijaan naisen, kuten Clara Wieckin (sittemmin Schumann) avioitumismahdollisuuksia ei mitenkään haitannut se, että oli pianisti, päin vastoin.

Perheellisten säveltäjien ruuan laittamisesta: esimerkiksi Mozartilla oli palvelijoita, niin oli myös Sibeliuksella Ainolassa kotiapulaisia.

Lue lisää

Leiviskää ja Farrencea lukuun ottamatta naissäveltäjillä ei juuri taida olla yhtä merkittäviä laajamuotoisia orkesterille sävellettyjä suurteoksia kuten lukuisilla miessäveltäjillä, jotka tästä huolimatta ovat totaalisesti unohdettuja. Kokonainen sukupolvi sodan jälkeisen ajan suomalaisia miessäveltäjiä on joutunut historian romukoppaan eikä edes Melartininkaan sinfonioita juuri esitetä. Niin ovat Pylkkäset, Sonniset, Tuukkaset., Aaltoset, Fordellit, Saikkolat, Ahti karjalaiset, Törnet, ja monet muut Härköset, Pentti Soinit ja Fredrik Isacssonit tulleet täysin syrjäytetyksi ohjelmistosta. Leiviskää silti pitäisin kaikkien aikojen merkittävimpänä naissinfonikkona. Näin väitän vaikken kaikkia sinfonioita tietystikään tunne.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tokihan taitavia naispuolisia muusikoita ja säveltäjä on ollut, kuten Fanny Mendelssohn. Mutta kuten itsekin toteat, vastaavia miespuolisia on ollut monin verroin enemmän. Heistä siis vain muutamat ovat nousseet klassikon asemaan.

Konserttien ohjelmistopolitiikassa ratkaisuihin vaikuttavat teosten kiinnostavuuden ja taiteellisen tason ohella nykyään myös säveltäjän sukupuoli. Siinä tarkastelussa nykyään naiset ovat miehiä paremmassa asemassa. Miesten kesken on kova kilpailu ja nainen saa näkyvyyttä jo sillä perusteella, että on nainen.

Menneiden vuosisatojen olot olivat toisenlaiset kuin nykyiset eikä ole ongelmatonta projisioida nykypäivän oletuksia silloisiin oloihin. Esimerkiksi sellaisia keskeisiä seikkoja kuin luotettavia ehkäisyvälineitä tai yhteiskunnan järjestämää lastenhoitoa ei ollut. Feministit tietenkin esittävät asiat ikään kuin kaikki mikä nykyään on mahdollista olisi silloinkin ollut mahdollista, mutta miehet eivät pahaa pahuuttaan sallineet tätä naisille. Tämä ei ole ainoa feministien väite, joka perustuu anakronismiin, eli asioiden sijoittamiseen väärään aikakauteen.

Sitä paitsi, kun viittaat menneisiin vuosisatoihin: esimerkiksi Beethoven, Schubert ja Brahms jäivät koko iäkseen naimattomiksi. Miespuolisella säveltäjällä oli ilmiselviä vaikeuksia vakuuttaa tasoisensa nainen (tai tämän isä) siitä, että pystyy elättämään perheensä. Schumann sai nuorena miehenä kokea tämän kouriintuntuvasti. Sen sijaan naisen, kuten Clara Wieckin (sittemmin Schumann) avioitumismahdollisuuksia ei mitenkään haitannut se, että oli pianisti, päin vastoin.

Perheellisten säveltäjien ruuan laittamisesta: esimerkiksi Mozartilla oli palvelijoita, niin oli myös Sibeliuksella Ainolassa kotiapulaisia.

Lue lisää

minusta tuntuu ikävältä ettet havahdu siihen seikkaan mitä mä väitän. Ei kestä päivänvaloa nuo väitteesi feminismitä jossa naiset otetaan esille ainoastaan nykyään. Ei ole totta tuo väitteesi. Pyrkimys on tuoda esille naisia nykyään on juuri se mistä oon kirjottanut nyt eli kun naisia on aliarvioitu niin nyt kun ajat on muuttuneet niin pyritään huomioimaan naisten teoksia (menneisyydestä kuin nykyhetkestä) jolla pyritään tasa-arvoon. Vieläkin on tehtävää tasa-arvoasioissa eli vieläkin näen tarvetta nostaa esille naisten teoksia enemmän koska vieläkään tasa-arvo ei ole niin hyvä kuin voiisi olla. Kyse ei ole feminismistä johon olet nyt juuttunut, mutta ehkä se kertoo hieman siitä ettet ole perillä mitä tarkoittaa sana feminismi. Siis puhun nyt järkevästä ja terveestä feminismistä jolla pyritään tasa-arvoon enkä suinkaan itse kannata sellaista feminismin muotoa jolla pyritään naisylivaltaan suhteessa miehiin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tokihan taitavia naispuolisia muusikoita ja säveltäjä on ollut, kuten Fanny Mendelssohn. Mutta kuten itsekin toteat, vastaavia miespuolisia on ollut monin verroin enemmän. Heistä siis vain muutamat ovat nousseet klassikon asemaan.

Konserttien ohjelmistopolitiikassa ratkaisuihin vaikuttavat teosten kiinnostavuuden ja taiteellisen tason ohella nykyään myös säveltäjän sukupuoli. Siinä tarkastelussa nykyään naiset ovat miehiä paremmassa asemassa. Miesten kesken on kova kilpailu ja nainen saa näkyvyyttä jo sillä perusteella, että on nainen.

Menneiden vuosisatojen olot olivat toisenlaiset kuin nykyiset eikä ole ongelmatonta projisioida nykypäivän oletuksia silloisiin oloihin. Esimerkiksi sellaisia keskeisiä seikkoja kuin luotettavia ehkäisyvälineitä tai yhteiskunnan järjestämää lastenhoitoa ei ollut. Feministit tietenkin esittävät asiat ikään kuin kaikki mikä nykyään on mahdollista olisi silloinkin ollut mahdollista, mutta miehet eivät pahaa pahuuttaan sallineet tätä naisille. Tämä ei ole ainoa feministien väite, joka perustuu anakronismiin, eli asioiden sijoittamiseen väärään aikakauteen.

Sitä paitsi, kun viittaat menneisiin vuosisatoihin: esimerkiksi Beethoven, Schubert ja Brahms jäivät koko iäkseen naimattomiksi. Miespuolisella säveltäjällä oli ilmiselviä vaikeuksia vakuuttaa tasoisensa nainen (tai tämän isä) siitä, että pystyy elättämään perheensä. Schumann sai nuorena miehenä kokea tämän kouriintuntuvasti. Sen sijaan naisen, kuten Clara Wieckin (sittemmin Schumann) avioitumismahdollisuuksia ei mitenkään haitannut se, että oli pianisti, päin vastoin.

Perheellisten säveltäjien ruuan laittamisesta: esimerkiksi Mozartilla oli palvelijoita, niin oli myös Sibeliuksella Ainolassa kotiapulaisia.

Lue lisää

Olen siis mies sukupuoleltani joka nyt hieman väittelee kanssasi niin minusta sun argumentit ei kestä oikein päivänvaloa mitä tuossa kirjoitit feminismistä eli kun nykyään kun nostetaan esiin naisia monessa eri paikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tokihan taitavia naispuolisia muusikoita ja säveltäjä on ollut, kuten Fanny Mendelssohn. Mutta kuten itsekin toteat, vastaavia miespuolisia on ollut monin verroin enemmän. Heistä siis vain muutamat ovat nousseet klassikon asemaan.

Konserttien ohjelmistopolitiikassa ratkaisuihin vaikuttavat teosten kiinnostavuuden ja taiteellisen tason ohella nykyään myös säveltäjän sukupuoli. Siinä tarkastelussa nykyään naiset ovat miehiä paremmassa asemassa. Miesten kesken on kova kilpailu ja nainen saa näkyvyyttä jo sillä perusteella, että on nainen.

Menneiden vuosisatojen olot olivat toisenlaiset kuin nykyiset eikä ole ongelmatonta projisioida nykypäivän oletuksia silloisiin oloihin. Esimerkiksi sellaisia keskeisiä seikkoja kuin luotettavia ehkäisyvälineitä tai yhteiskunnan järjestämää lastenhoitoa ei ollut. Feministit tietenkin esittävät asiat ikään kuin kaikki mikä nykyään on mahdollista olisi silloinkin ollut mahdollista, mutta miehet eivät pahaa pahuuttaan sallineet tätä naisille. Tämä ei ole ainoa feministien väite, joka perustuu anakronismiin, eli asioiden sijoittamiseen väärään aikakauteen.

Sitä paitsi, kun viittaat menneisiin vuosisatoihin: esimerkiksi Beethoven, Schubert ja Brahms jäivät koko iäkseen naimattomiksi. Miespuolisella säveltäjällä oli ilmiselviä vaikeuksia vakuuttaa tasoisensa nainen (tai tämän isä) siitä, että pystyy elättämään perheensä. Schumann sai nuorena miehenä kokea tämän kouriintuntuvasti. Sen sijaan naisen, kuten Clara Wieckin (sittemmin Schumann) avioitumismahdollisuuksia ei mitenkään haitannut se, että oli pianisti, päin vastoin.

Perheellisten säveltäjien ruuan laittamisesta: esimerkiksi Mozartilla oli palvelijoita, niin oli myös Sibeliuksella Ainolassa kotiapulaisia.

Lue lisää

mut kiitos kuitenkin väittelystä. Suomi on vappaa demokraattinen maa eli täällä voi sanoa mielipije, mut toisin on venäjällä tai Kiinassa.

Anonyymi kirjoitti:

Olen siis mies sukupuoleltani joka nyt hieman väittelee kanssasi niin minusta sun argumentit ei kestä oikein päivänvaloa mitä tuossa kirjoitit feminismistä eli kun nykyään kun nostetaan esiin naisia monessa eri paikassa.

Lue lisää

Minua ei kiinnosta sinun sukupuolesi, ei sen enempää kuin kenenkään säveltäjänkään sukupuoli. Saat toki olla mitä mieltä tahansa siitä, mitä kirjoitin, mutta jos haluat väitellä, esitä väitteillesi perusteet.

Anonyymi kirjoitti:

Leiviskää ja Farrencea lukuun ottamatta naissäveltäjillä ei juuri taida olla yhtä merkittäviä laajamuotoisia orkesterille sävellettyjä suurteoksia kuten lukuisilla miessäveltäjillä, jotka tästä huolimatta ovat totaalisesti unohdettuja. Kokonainen sukupolvi sodan jälkeisen ajan suomalaisia miessäveltäjiä on joutunut historian romukoppaan eikä edes Melartininkaan sinfonioita juuri esitetä. Niin ovat Pylkkäset, Sonniset, Tuukkaset., Aaltoset, Fordellit, Saikkolat, Ahti karjalaiset, Törnet, ja monet muut Härköset, Pentti Soinit ja Fredrik Isacssonit tulleet täysin syrjäytetyksi ohjelmistosta. Leiviskää silti pitäisin kaikkien aikojen merkittävimpänä naissinfonikkona. Näin väitän vaikken kaikkia sinfonioita tietystikään tunne.

Lue lisää

Omina kouluaikoinani silloisen oppikoulun alaluokkien musiikkitunneilla Leiviskä kyllä otettiin esiin aivan siinä missä saman ikäpolven miessäveltäjätkin. Viimeaikaisten feministitutkijoiden väitteet siitä, että joku patriarkaatti olisi poistanut naissäveltäjät historiankirjoituksesta näiden sukupuolen perusteella, ei ole uskottava.

Anonyymi kirjoitti:

minusta tuntuu ikävältä ettet havahdu siihen seikkaan mitä mä väitän. Ei kestä päivänvaloa nuo väitteesi feminismitä jossa naiset otetaan esille ainoastaan nykyään. Ei ole totta tuo väitteesi. Pyrkimys on tuoda esille naisia nykyään on juuri se mistä oon kirjottanut nyt eli kun naisia on aliarvioitu niin nyt kun ajat on muuttuneet niin pyritään huomioimaan naisten teoksia (menneisyydestä kuin nykyhetkestä) jolla pyritään tasa-arvoon. Vieläkin on tehtävää tasa-arvoasioissa eli vieläkin näen tarvetta nostaa esille naisten teoksia enemmän koska vieläkään tasa-arvo ei ole niin hyvä kuin voiisi olla. Kyse ei ole feminismistä johon olet nyt juuttunut, mutta ehkä se kertoo hieman siitä ettet ole perillä mitä tarkoittaa sana feminismi. Siis puhun nyt järkevästä ja terveestä feminismistä jolla pyritään tasa-arvoon enkä suinkaan itse kannata sellaista feminismin muotoa jolla pyritään naisylivaltaan suhteessa miehiin.

Lue lisää

Kirjoitit: "...mitä tarkoittaa sana feminismi. Siis puhun nyt järkevästä ja terveestä feminismistä...".

Se tapa, miten rajaat feminismin kirjosta jonkun osan nimellä "järkevä ja terve feminismi", on kestämätön. Tuolla tavalla voidaan kaikki feminismin pimeät puolet sivuuttaa vetoamalla siihen, että ne eivät kuulu järkevän ja terveen feminismin alaan. Kyseessä on argumentaatiovirhe, jota kutsutaan nimellä "no true Scotsman" (Ei yksikään todellinen skotti) ks. https://en.wikipedia.org/wiki/No_true_Scotsman