Yliluonnolliset vai älykkäät syyt?

"Varsinkin suunnattu panspermia on älykäs syy, ja täysin tieteellisesti hyväksyttävissä oleva hypoteesi."

No miksei, ihminenkin tekee sitä, ainakin vahingossa, aurinkokunnassa lentävissä peltipöntöissä, varsin huonoin tuloksin. Miksei tulevaisuudessa suunnitellustikin. Ajattelin joskus että elämä itsessään on niin viisas että se kayttää ihmisaivoja levitäkseen koko galaksiin. Ans pans kattoo.

Jonkinlainen selviö nyt on kuitenkin sekin hajatelma, että aivan koko universumi laakeine historioineen on kaikessa vastuussa lukemattomine tekijöineen elämästä pisteessä x. Myös siellä panspermaatikon kotinurkilla. (jos unohdetaan hetkeksi se myyttien suuri taikuri).

Köh köh, eli ympäristö olosuhteet, riittävän suuri otanta, pitkät kokeiluvälit, jne., mahdollistavat että ehdollistavat jonkin veistoksen muotin, elämänkin. Eli elämä olisi juuri sen näköistä kun se ikinä voikaan olla, pisteessä x. Ei kuitenkaan niinkään sen näköistä, mitä sen pitäisi olla (järjen jäynää).

En tiedä, enkä tiedä pitäisikökään, tietämäni perusteella tältä nyt vain näyttää, hyväksyn senkin että ei muutkaan tiedä.

"Toisaalta epäjaktuvuus aineistossa ei viittaa tasaiseen kehitykseen."

Nopeat kehityksen "hypyt" ovat olleet tapetilla yhä useammin viime aikoina, ans kattoo. Kuinka paljon on myöskin heilutettu, ravistettu että sekoitettu tarkasteltava näyte, maapallero.

"Miksei aukkopaikkoihin voi sijoittaa panspermiaakin?"

Miksei, miksei myös erilaisia olosuhteita, harvinaisempia sattumia, eksoottista ainetta, kultaista sydäntä, myyttistä tulkintaa ja uskomattomia taikureita. Iso kuva puuttuu sanoa jubajaabaata enempää.

Panspermiaa pohdittaessa emme kuitenkaan isommin pohdi elämän syntyä koskevia seikkoja, vaan keskitymme siinä elämän siirtoa koskeviin teknisiin menetelmiin. Jospa me sitten tosiaan jatkamme sitä pansperman levitystä lainaälymme avulla.

Hei gamoon...

Jos elämä olisi mualta kotoisin, olisimme keinotekoisia sci-fistisiä, jonkun peeceellä koodattuja tahi kloonattuja alieneita. Emmekö meet olisikaan alkuperäisiä ja aitoja aboriginaaleja kosmoksen järkyttävässä viidakossa. Kuulostaa paskalta, en tiedä onko, enhän tiedä sitäkään edes, kiinnostaako.

"älykkäät syyt biosfäärin ominaisuuksien selittämisessä välttämättä ole epätieteellisiä tai yliluonnollisia."

Kehitystä syntyy kaiken karvaisten myyttien sammuttamisesta, mutta kyllähän kaikkea pitää ainakin kerran kokeilla, paitsi ei kansantanhua !!!

Hyvää joulumyyttiä !

stardust kirjoitti:

"Varsinkin suunnattu panspermia on älykäs syy, ja täysin tieteellisesti hyväksyttävissä oleva hypoteesi."

No miksei, ihminenkin tekee sitä, ainakin vahingossa, aurinkokunnassa lentävissä peltipöntöissä, varsin huonoin tuloksin. Miksei tulevaisuudessa suunnitellustikin. Ajattelin joskus että elämä itsessään on niin viisas että se kayttää ihmisaivoja levitäkseen koko galaksiin. Ans pans kattoo.

Jonkinlainen selviö nyt on kuitenkin sekin hajatelma, että aivan koko universumi laakeine historioineen on kaikessa vastuussa lukemattomine tekijöineen elämästä pisteessä x. Myös siellä panspermaatikon kotinurkilla. (jos unohdetaan hetkeksi se myyttien suuri taikuri).

Köh köh, eli ympäristö olosuhteet, riittävän suuri otanta, pitkät kokeiluvälit, jne., mahdollistavat että ehdollistavat jonkin veistoksen muotin, elämänkin. Eli elämä olisi juuri sen näköistä kun se ikinä voikaan olla, pisteessä x. Ei kuitenkaan niinkään sen näköistä, mitä sen pitäisi olla (järjen jäynää).

En tiedä, enkä tiedä pitäisikökään, tietämäni perusteella tältä nyt vain näyttää, hyväksyn senkin että ei muutkaan tiedä.

"Toisaalta epäjaktuvuus aineistossa ei viittaa tasaiseen kehitykseen."

Nopeat kehityksen "hypyt" ovat olleet tapetilla yhä useammin viime aikoina, ans kattoo. Kuinka paljon on myöskin heilutettu, ravistettu että sekoitettu tarkasteltava näyte, maapallero.

"Miksei aukkopaikkoihin voi sijoittaa panspermiaakin?"

Miksei, miksei myös erilaisia olosuhteita, harvinaisempia sattumia, eksoottista ainetta, kultaista sydäntä, myyttistä tulkintaa ja uskomattomia taikureita. Iso kuva puuttuu sanoa jubajaabaata enempää.

Panspermiaa pohdittaessa emme kuitenkaan isommin pohdi elämän syntyä koskevia seikkoja, vaan keskitymme siinä elämän siirtoa koskeviin teknisiin menetelmiin. Jospa me sitten tosiaan jatkamme sitä pansperman levitystä lainaälymme avulla.

Hei gamoon...

Jos elämä olisi mualta kotoisin, olisimme keinotekoisia sci-fistisiä, jonkun peeceellä koodattuja tahi kloonattuja alieneita. Emmekö meet olisikaan alkuperäisiä ja aitoja aboriginaaleja kosmoksen järkyttävässä viidakossa. Kuulostaa paskalta, en tiedä onko, enhän tiedä sitäkään edes, kiinnostaako.

"älykkäät syyt biosfäärin ominaisuuksien selittämisessä välttämättä ole epätieteellisiä tai yliluonnollisia."

Kehitystä syntyy kaiken karvaisten myyttien sammuttamisesta, mutta kyllähän kaikkea pitää ainakin kerran kokeilla, paitsi ei kansantanhua !!!

Hyvää joulumyyttiä !

Lue lisää

Muutama ongelma vaan tulee mieleen panspermian kannalta mikäli vaan pidetään mielessä nykytieteen vakuuttavat käsitykset sekä maailmankaikkeuden iästä että siitä kuinka kauan maapallolla on ollut elämää:

Jos tehdään karkea oletus että evoluutio olisi muualla toteutunut suunnilleen samalla nopeudella (eli nyt on noin 4.5 mrd vuotta aurinkokuntamme synnystä) niin olisi tämän alkuperäisen sivilisaation pitänyt syntyä kun maailmankaikkeus oli vain n. 5 mrd vuotta vanha. En osaa sanoa mitään faktaa mutta epäilen oliko tuolloin syntynyt tarpeeksi elämälle välttämättömiä alkuaineita.

So.kra kirjoitti:

Muutama ongelma vaan tulee mieleen panspermian kannalta mikäli vaan pidetään mielessä nykytieteen vakuuttavat käsitykset sekä maailmankaikkeuden iästä että siitä kuinka kauan maapallolla on ollut elämää:

Jos tehdään karkea oletus että evoluutio olisi muualla toteutunut suunnilleen samalla nopeudella (eli nyt on noin 4.5 mrd vuotta aurinkokuntamme synnystä) niin olisi tämän alkuperäisen sivilisaation pitänyt syntyä kun maailmankaikkeus oli vain n. 5 mrd vuotta vanha. En osaa sanoa mitään faktaa mutta epäilen oliko tuolloin syntynyt tarpeeksi elämälle välttämättömiä alkuaineita.

Lue lisää

Ok. Tehdään pari asiaa selväksi:

Elämän syntyyn ei ole mitään perustetta vielä löydetty paitsi fysiikan lait. Tarkoitan, ettei elämän synnynnylle ole löytynyt mitään järkiperäistä selitystä, joka ei noudata luonnonlakeja.

Meidän pallo ei ole 4,5 miljardia vuotta vanha.

Mikä, toisin sanoen oli sinun argumenttisi?

Minusta,jos Jumala on, on tästä varmasti saatava havainto. ID teoreetikot eivät tähän usko,muutenhan heillä ei olisi mitään syytä kritisoida naturalismia. Ihmisen ilkeys selittyy evoluutiolla(kun vähän lukee peliteoriaa,auttaa)
Muista Occamin partaveitsi.

- - - - -
Oi,syyt naturalismille ovat seuraavat(ja kun luet ja ymmärrät,törmäät niihin falsifikaatiokriteereihinkin.)

Tietoteoreettinen syy
Havainnot ovat jotain havaitsijalle. Emme pysty sanomaan, mitä ne havainnot pohjimmiltaan ovat, mutta tiedämme että ne ovat olemassa. Muusta emme pysty sanomaan mitään: Esimerkiksi ajattelumme saattaa olle deterministisen reaktion tulos tai satunnaisia. Mutta havaintomaailma on ainut asia,jonka olemassaolosta voimme olla varmoja; eikä meillä ole tietoa, että muunlaista olisi. Näin ollen meillä ei ole syytä uskoa toisinkaan.
Naturalismi ei ole välttämättä ontologinen kannanotto: Newton uskoi Jumalaan, mutta hänen tieteensä oli tiukasti naturalistista. Toki naturalismi yksittäinen tiedemies saattaa uskoa tiukasti ontologiseen materialismiin, mutta naturalismi itsessään ei sisällä ontologista kannanottoa: se vain jättää ottamatta kantaa siihen,mitä ei tiedetä ja josta ei saada tietoa.
Kritisoitavuuden syy
Tiede nojaa siihen,että toiset asiat ovat enemmän tosia kuin toiset. Tiede etsii totuuksia. On mahdollista, että naturalistisin keinoin ei voida saada kaikkea tietoa maailmasta, josta elämme, mutta muutakaan tapaa ei ole: Esimerkiksi matemaattisen ilmiön olemassaolo riippuu täysin siitä,miten alkuarvot on asetettu. Jos alkuarvot ovat ympäristömme kannalta epätodet,on johtopäätös epätosi. Matematiikan todistusvoimalle vaikeutta tuo myös Kurt Gödelin 1931 todistama epätäydellisyysteoreema(Julkaistu nimellä "Über formal unentscheidbare Sätze der Principia Mathematica und verwandter Systeme"), jonka mukaan aksiomaattista järjestelmää ei voida osoittaa ristiriidattomaksi sen omista aksioomista lähtien. Tämä siis voisi onnistua vain laajemmassa järjestelmässä, jota ei puolestaan voida osoittaa ristiriidattomaksi. Tämä tulos merkitsi kuoliniskua toiveille saada matematiikka varmasti ristiriidattomaksi aksiomatisoimalla se perusteellisesti. Kuten Bertrand Russell sanoi: "Matematiikka on tieteenala, jossa emme koskaan tiedä mistä puhumme emmekä myöskään pitääkö sanomamme paikkansa".
Matematiikka ja logiikka ansaitsevat paikkansa, koska niiden lainalaisuudet näyttävät toimivan universumissamme. Niiden käytön luonnontieteissä oikeuttaa siis pohjimmiltaan niiden sopiminen havaintoihin.
Jos taas puhutaan intuitiosta, niin eri yksilöiden intuitioiden ollessa ristiriidassa emme pystyisi päättelemään kumpi intuitio on oikeassa. Meidän on siis aina verrattava ennustetta -joka voi olla rationaalisesta, intuitiivisesta tai jopa deterministisestä luonnonlaeista saatu- siihen ympäristöön,joka meillä on. Muuten emme pysty testaamaan väitteidemme uskottavuutta. Jotta kritiikkiin olisi aihetta, tulisi antaa keino tutkia "einaturalistista", eli yliluonnollista maailmaa tavalla,joka ei olisi mielipidesidonnainen.
Historiallinen syy
jokainen tuntemamme luonnonlaki on joskus ollut tuntematon, ja koska emme tiedä kaikkea, on perusteltua ajatella, että edelleen on olemassa tuntemattomia luonnollisia prosesseja. Useita yliluonnollisista prosesseiksi väitettyjä havaintoja on paljastettu luonnollisten ilmiöiden synnyttämiksi. Sen sijaan ainuttakaan ilmiötä -oli sitä väitetty luonnolliseksi tai yliluonnolliseksi- ei sen sijaan ole osoitettu yliluonnolliseksi. Yliluonnollisen vaihtoehdon perustelemiseksi olisi siis tehtävä lisäoletus naturalismin ulkopuolisen mahdollisesta olemassaolosta.
Yhteisöllinen syy
Tiede, joka nojaa kielen ja todellisuuden väliseen suhteeseen, määrittelee itsensä. Tiede noudattaa tiettyjä sääntöjä, joita voidaan muuttaa vain rajoitetuin ehdoin. Kaikkia pelejä pelataan niiden omilla säännöillä. Miksi tiedeyhteisön ulkopuolisen tahon tulisi päättää näistä ehdoista?
Käytännön syy
Käytännön hyötyä saadaan -olipa tieto sitten matemaattista tai empiiristä- vasta,kun tietoa sovelletaan naturalistiseen ympäristöön. Lisäksi naturalistinen tutkimus on osoittanut tehonsa tuottamalla runsaasti käytännössä havaittavia keksintöjä.
--------------------------------------------------------------------------------

Kreationistejen naturalismikritiikki:
*"rajaa vaihtoehtoja": Rajaavuus on toivottava ominaisuus, sillä se mahdollistaa tehokkaampien ennusteiden tekemisen. Hyvä teoria selittää sitä miksi havaitsemme tiettyjä tapahtumia ja toisia emme.
*"Jokainen maailmankatsomus sisältää näkemyksiä,joita ei voi todistaa tieteen keinoin": Tämä on totta: Ei ole mahdollista tehdä teoriaa, jossa ei ole perusoletuksia. Naturalismissa nämä perusoletukset on minimoitu -Kreationistit sen sijaan tarvitsevat toimivien universumin lakien lisäksi ylimääräisen Suunnittelijan. Naturalismi ei ota muihin seikkoihin kantaa -eli toimii samoin kuin kreationistit Suunnittelijan persoonansa kanssa. Naturalismi ei ole "materialistis-ateistinen" järjestelmä, vaan agnostinen, Suunnittelijan olemassaolottomuus ei ole sen oletus.
*"Naturalisti ei hyväksy yliluonnollista selitystä,vaikka parempia ei ole":Selitysmalli vaatisi edes jonkinlaista ennustuskykyä. Ominaisuuksiltaan rajaamaton yliluonnollinen entiteetti tai kaikkivaltias ei tätä tee:ei siis ole mitään vaihtoehtoista selitysmallia, joka pitäisi hyväksyä
*"Tieteen naturalistinen filosofia näkyy siinä, että se pyrkii selittämään asioita, joita se ei edes omasta määritelmästään käsin voi selittää." Emme pysty erottamaan tuntemattoman luonnonlain aikaansaannoksia sellaisesta jota mikään luonnonlaki ei aiheuta. Tämän seikan vuoksi kyseinen argumentti on pelkkä tutkimuksen kieltäminen tietämättömyyteen vedoten.
*"Naturalismi ajaa moraaliasiat tieteen ulkopuolelle":Haluammeko tosiaan tehdä uskonnot turhiksi ja antaa moraaliset kysymyksemme tiedeyhteisön annettaviksi?

Aktiivinen Suunnittelija(esim. kristittyjen Jumala) olisi helppo havaita:
Sellainen maan syntisten alta(konkreettisesti) avaava ja jopa keskusteluun kykenevä Suunnittelija olisi helppo havaita -siis jos tämä haluaisi. Jos Hän taas ei haluaisi, niin olisi sen tutkiminen syntiä taatusti.

Minua on henkilökohtaisesti ihmetyttänyt ID-kreationistien naturalismivastaisuus:Hehän väittävät,että Suunnitteluilmiöt ovat havaittavissa.(ja naturalismi=havaintoihin perustuvaa.)
Jos ovat,voidaan vaatia havaintoja.
Jos eivät,pakko pitää yliluonnollisena.