Erään nimimerkin hautajaiset

Siksi sen tekee ne tunteet jolla sitä eletään, suuremmoisen rakkauden, sen surun ja pettymyksen, ikävän ja kaipuun, yksinäisyyden ja tyhjyyden tunteet, ilon kun löytää elämänsä jälleen, sen tunteen kun on ihastunut ja elämä näyttää kauneimmat puolensa. Tätä elämää en osaisi, enkä haluaisi elää muulla tavoin kuin kokemalla suuria tunteita niin rakastuessani kuin silloin kun rakkaus hylkää minut. Elämä on suuremmoista juuri niiden suurten tunteiden vuoksi.

On varmasti kunnioitettavia urotekoja takanaan ja yksi elämän suurimpia on kohdata avioerojen myrskyt, käsitellä tunteita pohjamutia myöten, repiä ja raivota niitä jotenkin pihalle.

Jokainen toimii omalla taidollaan ja tavallaan..olisi hienoa jos kaikista tehtäisiin jossain vaiheessa elokuva ja elokuvaa itsestään voisi katsella vähän ulkopuolisena - näyttäisi varmasti erilaiselta, kun näkisi itsensä valkokankaalta...ja katsomot olisivat täynnä ystäviä, sukulaisia ja naapureita...jos ei ketään muita...tai sitten ei edes heitä...

"Suomen Matilla" kirjoitti:

On varmasti kunnioitettavia urotekoja takanaan ja yksi elämän suurimpia on kohdata avioerojen myrskyt, käsitellä tunteita pohjamutia myöten, repiä ja raivota niitä jotenkin pihalle.

Jokainen toimii omalla taidollaan ja tavallaan..olisi hienoa jos kaikista tehtäisiin jossain vaiheessa elokuva ja elokuvaa itsestään voisi katsella vähän ulkopuolisena - näyttäisi varmasti erilaiselta, kun näkisi itsensä valkokankaalta...ja katsomot olisivat täynnä ystäviä, sukulaisia ja naapureita...jos ei ketään muita...tai sitten ei edes heitä...

Lue lisää

tulisi tehdä jokaisesta suurelokuva, jotta itse tietäisi ulkopuolisena missä itse on menossa...mutta onko se kuinka tärkeää...voihan se ollakin...? :)

Kippis ja kulaus, joku muukin vai kännissä kun minä.
No haudataan nimimerkki, otetaan sille!

On aika turha jäädä jonkun tilnanteen, tunnetilan, nimimerkin vangiksi. Tämähän tavallaan vielä sitoisi minut menneeseen, nyt on aika löytää jotain uutta tilalle. Kevät on tulossa, kohta on kesää rinnassa, tiedä mitä tapahtuu.

Elämässä kirjoitti:

On aika turha jäädä jonkun tilnanteen, tunnetilan, nimimerkin vangiksi. Tämähän tavallaan vielä sitoisi minut menneeseen, nyt on aika löytää jotain uutta tilalle. Kevät on tulossa, kohta on kesää rinnassa, tiedä mitä tapahtuu.

Lue lisää

On tärkeää päästä jossain vaiheessa itsensä ulkopuolellekin - avata ovet kuvainnollisesti sepposen selälleen, kohdata ulkopuolinen maailma ja löytää sen ilot. Sisäänpäin käpertyminen vie aina oman aikansa, mutta lopulta tapahtuu kuitenkin käytännössä se ulospäin suuntautuminen, kun aika on siihen kypsä ja ihminen itse siihen valmis.

Ja ala sen jälkeen kirjoittamaan vaikka tänne, kun on alkuun päässyt on vaika lopettaa. Silloin tulee purettua ne tunteet mitä on sisällä lukkojen takana, niin johan alkaa tulemaan kommenttia ja kun niitä lukee, vastailee niin yllätävästi ajatukset alkavat selkeytymään.

..kaikki tunteesi- Älä yritä niitä sammuttaa ennenkuin olet käynyt ne läpi ja käsitellyt. Äläkä säikähdä vaikka joku päivä tunnet myös vihaa tai halveksuntaa. Ne voi tulla...tai olla tulematta. Vahvat tunteet voivat olla voimaannuttavia tai uuvuttavia. Ei niitä pakoon pääse. Ehkä väliaikaisesti, mutta edestään löytää. Kuukauden vasta asunut erossa? Se tie on vasta alussa. Prosessi saattaa kestää vuosia. Se psykologinen ero. Fyysisestihän ero on jo tapahtunut. Välillä mennään harppauksin eteenpäin, välillä pienen pienin askelin. On aika jolloin ei edetä, jopa otetaan askeleita taaksepäin. Mutta suunta on eteenpäin.

Kunnes pääsi tuntuu halkeavan kirjoitti:

Ja ala sen jälkeen kirjoittamaan vaikka tänne, kun on alkuun päässyt on vaika lopettaa. Silloin tulee purettua ne tunteet mitä on sisällä lukkojen takana, niin johan alkaa tulemaan kommenttia ja kun niitä lukee, vastailee niin yllätävästi ajatukset alkavat selkeytymään.

Lue lisää

tunteet välillä johonkin.
Vaikka en ryyppäämistä hyväksykkään. se silti välillä tuulettaa ajatuksia.
Tosin seuraavana aamuna voi olla kaksinkertainen krapula mutta se on aamulla.

Siis joko Jukka sai lapset nukkumaan, niin voi kallistaa vanhalle nimimerkille?

ei vaan, johan tästä aiheesta vaihdettiin ajatuksia. Päivällä.

ja hukuta ne kirjoitti:

tunteet välillä johonkin.
Vaikka en ryyppäämistä hyväksykkään. se silti välillä tuulettaa ajatuksia.
Tosin seuraavana aamuna voi olla kaksinkertainen krapula mutta se on aamulla.

Siis joko Jukka sai lapset nukkumaan, niin voi kallistaa vanhalle nimimerkille?

ei vaan, johan tästä aiheesta vaihdettiin ajatuksia. Päivällä.

Lue lisää

Mie en kestä itseäni humalassa yksin, pitää olla joku jonka kanssa saa puhua. Joten tuo koti jopottelu on jokseenkin jäänyt yhden konjaki pullon tuhoamiseen josta taisin myös jossain vaiheessa kertoa.

ehkäpä ensi viikonloppuna kirjoitti:

Mie en kestä itseäni humalassa yksin, pitää olla joku jonka kanssa saa puhua. Joten tuo koti jopottelu on jokseenkin jäänyt yhden konjaki pullon tuhoamiseen josta taisin myös jossain vaiheessa kertoa.

Lue lisää

meidät täällä. Mehän kuunnellaan sua kyllä.
Hyvinhän säkin luet hiukka pöhnässä kirjoitetut virheetkin.
Ja kuten sanoin aamulla tupla krapula. oikea ja moraali sellainen.
Munkin pitää aamulla jo olla vaikka missä. Nyt juon hiukka kirkasta. Ihmetteklin tässä kun meni tippa päähän, se kun olikin 50 volttista...

nyt aliarvioit kirjoitti:

meidät täällä. Mehän kuunnellaan sua kyllä.
Hyvinhän säkin luet hiukka pöhnässä kirjoitetut virheetkin.
Ja kuten sanoin aamulla tupla krapula. oikea ja moraali sellainen.
Munkin pitää aamulla jo olla vaikka missä. Nyt juon hiukka kirkasta. Ihmetteklin tässä kun meni tippa päähän, se kun olikin 50 volttista...

Lue lisää

Olisi varsin mielenkiintoista saada tämä porukka livenä kokoon, siinä varmaan riitäisi jutun tynkää jos olisi mukana varsinkin jotain ilolientä joka kielen krvoittaa.

Pois se minusta kirjoitti:

Olisi varsin mielenkiintoista saada tämä porukka livenä kokoon, siinä varmaan riitäisi jutun tynkää jos olisi mukana varsinkin jotain ilolientä joka kielen krvoittaa.

hyvin sanottu...tässä vaiheessa pe-iltaa... ;))

perinteinen suomalainen kirjoitti:

hyvin sanottu...tässä vaiheessa pe-iltaa... ;))

Kattomassa tuolla Jukan sivulla, nimimerkki sellaisella.
No ethän ole iällä pilattu - en minäkään- sähän ehdit vielä löytää vaikka minkä unelmien prinsesssan.
Siis eikun menoksi, älä enää menneitä murehdi!

kävin tuossa kirjoitti:

Kattomassa tuolla Jukan sivulla, nimimerkki sellaisella.
No ethän ole iällä pilattu - en minäkään- sähän ehdit vielä löytää vaikka minkä unelmien prinsesssan.
Siis eikun menoksi, älä enää menneitä murehdi!

Lue lisää

Paikka tulee avoimeen hakuun 14.5.2006 jälkeen. Minä olen uskollinen loppuun saakka, joten asiat etenevät vasta harkinta ajan jälkeen.

Mutta kunigattaren kirjoitti:

Paikka tulee avoimeen hakuun 14.5.2006 jälkeen. Minä olen uskollinen loppuun saakka, joten asiat etenevät vasta harkinta ajan jälkeen.

ollut.
Tilaisuuksia on ollut vaikka kuinka joissa olisin voinut pettää. Mutta kun takaraivossa jyskyttää ain a se helvetin uskollinen pikkusielu.
Välillä on ottanut aamulla päähän kun on herännyt omasta sängystä, että voi viulu!
Ja ihan yksin vielä.
Olispahan sitten saanut exä samalla mitalla takaisin. Miltä se tuntuu kun toinen pettää.
Paska soittaa ja vartioi mua vieläkin.Ei sille kuulu enää mitenkään mitä minä teen.
Mutta kai se ottaa päähän jos mut viekin joku muu, kun hälle olin uskollinen 23 vuotta.
Itse valitsi!

Niin en muistanut, että sulla on prinsessa, se on tuo ursus vodkan syytä!

minäkin olen kirjoitti:

ollut.
Tilaisuuksia on ollut vaikka kuinka joissa olisin voinut pettää. Mutta kun takaraivossa jyskyttää ain a se helvetin uskollinen pikkusielu.
Välillä on ottanut aamulla päähän kun on herännyt omasta sängystä, että voi viulu!
Ja ihan yksin vielä.
Olispahan sitten saanut exä samalla mitalla takaisin. Miltä se tuntuu kun toinen pettää.
Paska soittaa ja vartioi mua vieläkin.Ei sille kuulu enää mitenkään mitä minä teen.
Mutta kai se ottaa päähän jos mut viekin joku muu, kun hälle olin uskollinen 23 vuotta.
Itse valitsi!

Niin en muistanut, että sulla on prinsessa, se on tuo ursus vodkan syytä!

Lue lisää

ei oloe suloinen - näin on moni sanonut, kärvisteellyt aikansa yksin ja lopulta ollut edes siitä onnellinen itselleen, vaikkai mistään muusta ikinä olisikaan.

koston tie kirjoitti:

ei oloe suloinen - näin on moni sanonut, kärvisteellyt aikansa yksin ja lopulta ollut edes siitä onnellinen itselleen, vaikkai mistään muusta ikinä olisikaan.

näkökenttä on nyt huono, mutta asia lienee ihan hyvä...vai eikö ole ollenkaan?

minäkin olen kirjoitti:

ollut.
Tilaisuuksia on ollut vaikka kuinka joissa olisin voinut pettää. Mutta kun takaraivossa jyskyttää ain a se helvetin uskollinen pikkusielu.
Välillä on ottanut aamulla päähän kun on herännyt omasta sängystä, että voi viulu!
Ja ihan yksin vielä.
Olispahan sitten saanut exä samalla mitalla takaisin. Miltä se tuntuu kun toinen pettää.
Paska soittaa ja vartioi mua vieläkin.Ei sille kuulu enää mitenkään mitä minä teen.
Mutta kai se ottaa päähän jos mut viekin joku muu, kun hälle olin uskollinen 23 vuotta.
Itse valitsi!

Niin en muistanut, että sulla on prinsessa, se on tuo ursus vodkan syytä!

Lue lisää

minun mielestäni ihan kauniisti ilmaistu. :)

toi oli muuten kirjoitti:

minun mielestäni ihan kauniisti ilmaistu. :)

Ihan oikeesti päätin lähtiessäni että nyt minä teen sen ensimmäisen kerran eläessäni. Ja se kaverikin oli ihan kiva, niin eikös sitä sitten lähdetä kiltisti kotiin. Ja sanota hyvät yöt vai oliko se aamut ja lähdetään ERI suuntiin, vaihtamatta edes puhelinnumeroita.
Niin eikös se ole siloin sitä itteänsä?

kun se ärsyttää kirjoitti:

Ihan oikeesti päätin lähtiessäni että nyt minä teen sen ensimmäisen kerran eläessäni. Ja se kaverikin oli ihan kiva, niin eikös sitä sitten lähdetä kiltisti kotiin. Ja sanota hyvät yöt vai oliko se aamut ja lähdetään ERI suuntiin, vaihtamatta edes puhelinnumeroita.
Niin eikös se ole siloin sitä itteänsä?

Lue lisää

tuplahautajaiset.
Hautasin tänään avioliittoni.
Pystyn ja osaan tunnustaa että se on ohi. Ja eihän sitä liittoa voi enää ollakkaan, koska paperit on lähetetty käräjäoikeuteen ja olen saanut niistä tiedon. Eli voin huokaista ja tunnustaa, etä se liitto kesti 10 vuotta, yhteiselo 23 vuotta ja nyt se on ohi.

Oikeastaan olo on helpottunutkin, sain sen sanottua.

Ja tänään ne sanoin. Ne sanat tulivat hampaitteni välistä sivaltaen kuin ruoska. Tiesin että ne sattuvat, uppoavat syvälle niiden tuottaman kivun takia. Mutta minun oli ne sanottava vaikka ne sattuivat aivan yhtä paljon minuun. Minun oli kerrottava se mikä on suurin rasite siinä tulevaisuudessa missä joudumme olemaan yhteishuoltajuuden vuoksi. Pakkohan sitä on kumminkin on asioita hoitaa, enkä voinut jättää sitä sisälleni.

Mikään teko tai tekemättä jättäminen ei voi loukata sinua niin paljon kuin se että näet sen ihmisen silmistä joka on kumppanisi ollut, hetken ajan mitä tunteita hänellä on jäljellä sinua kohtaan. Silmät ovat sielun peili ja ne voivat kertoa kaiken. Kuinka minä olen voinut olla niin ilkeä, paha, mustasukkainen, katkera, vihainen ettei jäljellä ole kuin halveksuntaa. Kuinka minä inhoan itseäni sen vuoksi että tämä on tuloksena. Aivan yhtä paljon kuin inhoan niitä tunteita mitä minulla on jäljellä häntä kohtaan.

Mutta nekin on käytävä läpi jotta eivät jäisi roikkumaan mukaasi rasitteena. Mitä sen jälkeen on jäljellä. On vain se yhteinen historia ja ajanjakso joka loppui tavalla mitä kukaan ei oleisi halunnut. Voiko tulevaisuudessa olla ystävä, sitä en tiedä. On tapahtunut niin pahoja ja ilkeitä asioita molemmin puolin, että tässä tilanteessa se näyttää epätodennäköiseltä.

Mitä tämän kaiken jälkeen, no on jatkettava elämää, katsottava eteen päin ja uskottava tulevaisuuteen. Kyllä se tuo vielä niin sinunkin niin kuin minunkin eteen kauniita asioita, eräs ajanjakso elämästä on päättymässä ja jotain uutta on tulossa tilalle.

Asian tiimoilta, mutta päätin antaa vielä hautua ensi viikon. Mutta tuleepa julkaistua se nimimerkkit millä tarina jatkuu.

Jukka.

Juk44 kirjoitti:

Asian tiimoilta, mutta päätin antaa vielä hautua ensi viikon. Mutta tuleepa julkaistua se nimimerkkit millä tarina jatkuu.

Jukka.

Niin, voimia sulle.
Itse otin tänään vaikean askeleen, päätin hakea yksinhuoltajuutta.
Mietin myös viikon ja tänä aamuna soitin käräjäoikeuteen ja pyysin lisäaikaa.

vaikea päätös, mutta eihän asia muutenkaan ole helppo.
Voi jos voisi kiertää aikaa eteenpäin, en haluaisi tulevia kokea.
Mietin useasti mitä pahaa olen tehnytkään, kun näin kävi tai mihin mua vahvistetaan näin kovin, mitä joudun kokemaan.
Sillä uskon kuitenkin vahvasti siihen että kaikella on tarkoituksensa niin outoa kuin se onkin...

taas hei kirjoitti:

Niin, voimia sulle.
Itse otin tänään vaikean askeleen, päätin hakea yksinhuoltajuutta.
Mietin myös viikon ja tänä aamuna soitin käräjäoikeuteen ja pyysin lisäaikaa.

vaikea päätös, mutta eihän asia muutenkaan ole helppo.
Voi jos voisi kiertää aikaa eteenpäin, en haluaisi tulevia kokea.
Mietin useasti mitä pahaa olen tehnytkään, kun näin kävi tai mihin mua vahvistetaan näin kovin, mitä joudun kokemaan.
Sillä uskon kuitenkin vahvasti siihen että kaikella on tarkoituksensa niin outoa kuin se onkin...

Lue lisää

Nämä ratkaisut jota joutuu tekemään ovat aina vaiketa ja raskaita tehdä. Haluaisi pysyä menneesä kiinni vaikka tietää sen mahdottomaksi. Älä turhaa syylistä itseäsi tarpeetomasti, se että näkee ne asiat jotka olisi omalta kohdaltaan voinut tehdä toisin on hyvä. Mutta se että ottaa kaiken syyn suhteen päättymisestä on jo aivan liikaa, parisuhteessa on aina kaksi ihmistä. Ei voi, eikä kannata ottaa syitä toisen tekemistä valinnoista. Vastuun voi kantaa vain omista teoistaan.

Kuinka tässä itsekkin on koko ajan kahden vaiheilla, kun pitäisi ositus suorittaa ja se edellyttää asunnon myymistä. Se että sitä pitkittää tekee vain asian hankalammaksi. Muutenkin tiedän jo etukäteen että tästä vuodesta tulee raskas, tietenkin tulee hetkiä ja ajanjaksoja jolloin jaksaa aivan normaalisti, mutta raskas vuosi on edessä.

Haluaisinko takaisin siihen mikä oli. En enää, sillä kun on mennyt tätä tietä tarpeeksi pitkälle ei enää halua kääntyä takaisn. Nyt tämä on vain kuljettava loppuun saakka, mihin se vie, sen tulevaisuus näyttää. Tähän vain päättyi eräs ajanjakso elämästäni ja nyt on tulossa jotain muuta tilalle.

Jokainen ero on oma surullinen tarinansa, näissä tarinoissa ei ole voittajia. Vaikka sen kuinka tekee, hyppää toisen syliin tai käy tämän tuskaisen matkan yksin silti siinä menettää enemmän kuin ikinä tulee saamaan. On tietenkin poikkeuksia, mutta ne ovat oma lukunsa.

Juk44 kirjoitti:

Nämä ratkaisut jota joutuu tekemään ovat aina vaiketa ja raskaita tehdä. Haluaisi pysyä menneesä kiinni vaikka tietää sen mahdottomaksi. Älä turhaa syylistä itseäsi tarpeetomasti, se että näkee ne asiat jotka olisi omalta kohdaltaan voinut tehdä toisin on hyvä. Mutta se että ottaa kaiken syyn suhteen päättymisestä on jo aivan liikaa, parisuhteessa on aina kaksi ihmistä. Ei voi, eikä kannata ottaa syitä toisen tekemistä valinnoista. Vastuun voi kantaa vain omista teoistaan.

Kuinka tässä itsekkin on koko ajan kahden vaiheilla, kun pitäisi ositus suorittaa ja se edellyttää asunnon myymistä. Se että sitä pitkittää tekee vain asian hankalammaksi. Muutenkin tiedän jo etukäteen että tästä vuodesta tulee raskas, tietenkin tulee hetkiä ja ajanjaksoja jolloin jaksaa aivan normaalisti, mutta raskas vuosi on edessä.

Haluaisinko takaisin siihen mikä oli. En enää, sillä kun on mennyt tätä tietä tarpeeksi pitkälle ei enää halua kääntyä takaisn. Nyt tämä on vain kuljettava loppuun saakka, mihin se vie, sen tulevaisuus näyttää. Tähän vain päättyi eräs ajanjakso elämästäni ja nyt on tulossa jotain muuta tilalle.

Jokainen ero on oma surullinen tarinansa, näissä tarinoissa ei ole voittajia. Vaikka sen kuinka tekee, hyppää toisen syliin tai käy tämän tuskaisen matkan yksin silti siinä menettää enemmän kuin ikinä tulee saamaan. On tietenkin poikkeuksia, mutta ne ovat oma lukunsa.

Lue lisää

Niin taas totuuden sanoja pistit.
Ehkä olen minäkin kantanut syyllisyyttä niistä toisen teoista, enkä tajua etten voi niille mitään. Ja eihän mun tarvii kantaa vastuuta muuta kuin omista teoistani.
Mutta kun on nuo lapset niin joutuuhan niille selittämään milloin mitäkin niin tavallaan siinä ottaa niskoilleen sen toisenkin synnit.
surullistahan kaikki erot ovat. Olen aina eläessäni ollut surullinen ku joku eroaa ja toivoin aina että he palaavat yhteen. En voi siis tajuta että nyt olen siinä itse.

Olen ollut surullinen kun lapset menettävät toisen vanhempansa ja nyt mun omat lapset ovat samassa tilanteessa.
Miksi mulla onkin taipumus napata kaikki maailman murheet mukaani, ihan kun ei omia olis tarpeeksi.

Muuten miten olet pärjännyt?
Mua on tänään taas itkettänyt aivan sairaasti. Mutta tarvii vain purkaa se ulos. Hävettää vaan kulkea kaupassa punasilmäisenä.

minä täällä kirjoitti:

Niin taas totuuden sanoja pistit.
Ehkä olen minäkin kantanut syyllisyyttä niistä toisen teoista, enkä tajua etten voi niille mitään. Ja eihän mun tarvii kantaa vastuuta muuta kuin omista teoistani.
Mutta kun on nuo lapset niin joutuuhan niille selittämään milloin mitäkin niin tavallaan siinä ottaa niskoilleen sen toisenkin synnit.
surullistahan kaikki erot ovat. Olen aina eläessäni ollut surullinen ku joku eroaa ja toivoin aina että he palaavat yhteen. En voi siis tajuta että nyt olen siinä itse.

Olen ollut surullinen kun lapset menettävät toisen vanhempansa ja nyt mun omat lapset ovat samassa tilanteessa.
Miksi mulla onkin taipumus napata kaikki maailman murheet mukaani, ihan kun ei omia olis tarpeeksi.

Muuten miten olet pärjännyt?
Mua on tänään taas itkettänyt aivan sairaasti. Mutta tarvii vain purkaa se ulos. Hävettää vaan kulkea kaupassa punasilmäisenä.

Lue lisää

Eli pikku hiljaa. Välillä suivii aika suunnattomast, mutta minkäs teet. Miettinyt tuota viimistä aihetta ja sen käsittelyä, aika vaikea pala purtavaksi. Jos sais jotenkin jäsenneltyä niin voisi käsitellä pois. Sitten ei olisi mitään jäljellä mikä sitoisi menneeseen. Voi olla että kysyy hiukan enemmän aikaa.

Muuten on vaihtopäivä huomenna, joten pääsee siivoomaan täällä. Aivan hirveä kaaos tuolla tytön huoneessa, mutta eiköhän se järjesty kun on torstaina etäpäivä. Sitten vois miettiä lähteekö käymään baarissa mutkan víikonloppuna tai jotain.

Vieläkin toivoo hetkittäin että tämä olisi pahaa unta josta heräisi. En minä sitä sano, että "miksi aina minulle", itehän tätä soppaa on ollut keittämässä joten.... Toisinaan on aika vaikea kestää itseään ja sitä minkä lainen kusipää ihminen sitä on... voisin jatkaa hiukan pitemmälle tuota ajatusta mutta sitten täällä taas kaikki luulee että olen päätymässä radikaleihin ratkaisuihin.

Tällä hetkellä elämä tuntuu kieltämättä aika turhalta reisulta. Mutta eikö voimia ja jaksamista kyllä me selvitään koska selvittävä on.

Enkeleitä onko heitä, no tämän Gabrielin ajatukset ovat ainakin luonasi.

Juk44 kirjoitti:

Eli pikku hiljaa. Välillä suivii aika suunnattomast, mutta minkäs teet. Miettinyt tuota viimistä aihetta ja sen käsittelyä, aika vaikea pala purtavaksi. Jos sais jotenkin jäsenneltyä niin voisi käsitellä pois. Sitten ei olisi mitään jäljellä mikä sitoisi menneeseen. Voi olla että kysyy hiukan enemmän aikaa.

Muuten on vaihtopäivä huomenna, joten pääsee siivoomaan täällä. Aivan hirveä kaaos tuolla tytön huoneessa, mutta eiköhän se järjesty kun on torstaina etäpäivä. Sitten vois miettiä lähteekö käymään baarissa mutkan víikonloppuna tai jotain.

Vieläkin toivoo hetkittäin että tämä olisi pahaa unta josta heräisi. En minä sitä sano, että "miksi aina minulle", itehän tätä soppaa on ollut keittämässä joten.... Toisinaan on aika vaikea kestää itseään ja sitä minkä lainen kusipää ihminen sitä on... voisin jatkaa hiukan pitemmälle tuota ajatusta mutta sitten täällä taas kaikki luulee että olen päätymässä radikaleihin ratkaisuihin.

Tällä hetkellä elämä tuntuu kieltämättä aika turhalta reisulta. Mutta eikö voimia ja jaksamista kyllä me selvitään koska selvittävä on.

Enkeleitä onko heitä, no tämän Gabrielin ajatukset ovat ainakin luonasi.

Lue lisää

Kyllä sitä aina jotenkin eteenpäin mennään, joskus lennetään korkealla ,joskus taas matalalla.
Mutta matka jatkuu. Tänään on vuorostaan minulla hyvä päivä ja osaan nauttia tulevasta vapaasta viikonlopusta. Ehkäpä jopa minäkin piipahdan pubissa tai ravintolassa.

Minullakin ositus käynnissä ja olen mielenkiinnolla seurannut sinun matkaasi. Olet hieman pidemmällä kuin minä, mutta suunnilleen samat asiat tässä on läpikäytävä. Tulevaisuus on vielä kovin avoinna. Ympäristön paine stressaa ehkä eniten. Pelottaa, miten se vaikuttaa lapsiin. Ratkaisut on kuitenkin tehty ja prosessi jatkuu. Liian paljon on tapahtunut, jotta enää voisi perääntyä.

Mielestäni kuuluukin pelottaa, jos takana on pitkä liitto ja nyt on jatkamassa yksin aikuisena matkaa. Oli lapsia tai ei. On vain elettävä, että tehty ratkaisu oli oikea ja suunnattava uuteen. Muistoja on paljon ja jossain vaiheessa ne eivät enää ahdista. Ompahan monta kokemusta rikkaampi. Tärkeintä on, ettei anna itsensä katkeroitua.

Minun ainakin on hyvä nyt näin lasten kanssa suunnitella tulevaisuutta. Hyväksyttävä on myös se, että lasten isä kuuluu aina elämäämme jollainlailla. Ne yhteistyön sävelet on vain löydettävä lasten vuoksi, oli omat arvet vielä kuinka arkoja tahansa. Uskon, että ajan kanssa muodostuu kyllä minullekin se ihan hyvä uusi elämä, ehkä uusi suhdekin. Eihän sitä koskaan tiedä, kuka vastaan kävelee. On vain jatkettava huomiseen, vaikkei aina jaksaisikaan. Helpompaahan se voisi olla kumppanin kanssa, mutta periksi ei anneta.

uskon kirjoitti:

Kyllä sitä aina jotenkin eteenpäin mennään, joskus lennetään korkealla ,joskus taas matalalla.
Mutta matka jatkuu. Tänään on vuorostaan minulla hyvä päivä ja osaan nauttia tulevasta vapaasta viikonlopusta. Ehkäpä jopa minäkin piipahdan pubissa tai ravintolassa.

Minullakin ositus käynnissä ja olen mielenkiinnolla seurannut sinun matkaasi. Olet hieman pidemmällä kuin minä, mutta suunnilleen samat asiat tässä on läpikäytävä. Tulevaisuus on vielä kovin avoinna. Ympäristön paine stressaa ehkä eniten. Pelottaa, miten se vaikuttaa lapsiin. Ratkaisut on kuitenkin tehty ja prosessi jatkuu. Liian paljon on tapahtunut, jotta enää voisi perääntyä.

Mielestäni kuuluukin pelottaa, jos takana on pitkä liitto ja nyt on jatkamassa yksin aikuisena matkaa. Oli lapsia tai ei. On vain elettävä, että tehty ratkaisu oli oikea ja suunnattava uuteen. Muistoja on paljon ja jossain vaiheessa ne eivät enää ahdista. Ompahan monta kokemusta rikkaampi. Tärkeintä on, ettei anna itsensä katkeroitua.

Minun ainakin on hyvä nyt näin lasten kanssa suunnitella tulevaisuutta. Hyväksyttävä on myös se, että lasten isä kuuluu aina elämäämme jollainlailla. Ne yhteistyön sävelet on vain löydettävä lasten vuoksi, oli omat arvet vielä kuinka arkoja tahansa. Uskon, että ajan kanssa muodostuu kyllä minullekin se ihan hyvä uusi elämä, ehkä uusi suhdekin. Eihän sitä koskaan tiedä, kuka vastaan kävelee. On vain jatkettava huomiseen, vaikkei aina jaksaisikaan. Helpompaahan se voisi olla kumppanin kanssa, mutta periksi ei anneta.

Lue lisää

Niin siinäpä kysymys millä välttää katkeroituminen? Ken osaa sen taidon voisi mullekkin pari hyvää vinkkiä kertoa.
Tänään on tosi vaikea päivä. Tulin luvanneeksi lähteä treffeille ja takaraivossa jyskyttää epäilys. teenkö oikein?
Olen keskustellut ja tapellut exän kanssa taas melkein nyrkkitappeluun asti ja itkenyt olen taas itseäni neljänneksen kuivemmaksi.
Miksi en pääse tästä helvetin vuoristoradasta pois. en mä ole tykännyt ajaa sillä ikinä ja nyt vaan on pakko istua kyydissä ja vauhti on kamala. vatsasta riepoo, oksennus meinaa tulla.
Pitääkö vaon ottaa vauhtia ja hypätä pois, antaa toisten jatkaa matkaa.
Lainasin kirjastosta kirjoja, niissä annettin ohjeita miten tehdään suhteen päättörituaali. Tee senkin vaikka joka päivä, jos vaan pääsis tästä yököttävästä olosta eroon.
taas tänään kun vien lapset hoitoon, tulee se hemmetin kamala yksinolon ahdistus, jossa meinaa seinille hyppiä. Miten te muut täytätte sen tyhjän kohdan, mitä teette silloin kun seinät kaatuvat? Vai olenko mä ainoa?

Kiitos Gabriel ajatuksista. Huomasin miettiväni sua kun tein lumitöitä pihalla.