Luonnonvalinta lisäsi diversiteettiä

"Suljetussa" keskustelupiirissä, johon olen osallisena, akatemiatutkija kertoi miten hän oli poteissa kasvavista pajuklooneista, joita oli istuttanut joensuulaiselle pellolle, havainnut geneettisen diversiteetin kohonneen alkutilanteesta. Heterogeenisyys selittyi muurahais-kirva-lehdensyöjähyönteis-valintapaineella. Metrin päässä muurahaispolusta menestyi eri kloonit. Hajottavan valinnan seurauksena populaation geneettisen diversiteetin kohoamisen tutkija oli mitannut kasvunopeudesta ja resistenssistä kahta lehdensyöjähyönteistä vastaan.

(Lisäksi tutkijakollega tekee tutkimusta mutaatioiden vaikutuksista pajuissa, mutta näistä tuloksista hän ei ollut vielä kuullut..)

Eikö kreationistit (kuten tuttumies ?) väitä, että diversiteetti on alati vähenevä ja luonnonvalinta vähentää lisää ?

12

1285

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • seistään sitten

      Kello on kolme nolla kaksi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä :D. Tähän aikaan viikonlopusta en osaa edes kirjoittaa sanaa biodiversiteetti (muutaman kerran piti yrittää, ennen kuin sain tuon oikein).

      Voi, kun olisi minullakin samanasteinen into tutkia tuota minulle langetettua tehtävää. Maanantaista perjantaihin aamusta iltakuuteen kyllä riittää...

      Olen jo pitemmän aikaa ihaillut kykyäsi kertoa tieteellisiä faktoja niin, että tyhmempikin ne ymmärtää. Jos et vielä ole minkään tiedejulkaisun toimittaja, niin kannattaisi varmaankin kysellä jos vain aikaa parin artikkelin laatimiseen kuukaudessa riittää. Ei mitenkään olisi pahaksi mainita, että olet SE MrKAT, joka palstoillakin on vaikuttanut...

      Ja nyt kello on jo 3:39...

      • Mr.K.A.T.

        tiede-lehden sisarlehdelle Tähdet ja Avaruus- lehteen esinnä. Jos vain joskus saisin kefeidijuttua pap..läppärille auki niin että itsekin sen ymmärtäisin. ;)


    • esox_lucius

      Tutkimus josta kerroit kuulosti mielenkiintoiselta, tosin sen ongelmana on, että ihmisellä tulisi olla edes perustiedot biologiasta ja varsinkin ekologiasta, ennen kuin sen pystyy ymmärtämään.

      Luonnonvalinta on kirosana kreationisteille, jotka näyttävät olevan omalla kannallaan vain tietyn osan päivästä.

      En ymmärrä miten luonnonvalinta mielletään täällä offtopiciksi, vaikka otsikkona on evoluutio ja kreationismi.

      Ehkäpä tämä ei ole oikea palsta biologiasta kiinnostuneille. Vai ovatko kreationistit kiinnostuneita biologiasta? Eikö tällaisessa keskustelussa tulisi olla kiinnostunut siitä mitä kyseenalaista osapuoli sanoo?

      Ehkei kreationismilla ja ekologialla ole mitään tekemistä keskenään? Mene ja tiedä.

    • Vetoan Teihin

      Vilpittömästi toivon, että Sinäkin avaisit silmäsi etkä antaisi evouskosi johtaa Sinua ikuiseen kadotukseen.

      Kehotan Sinuakin lukemaan vilpittömin sydämin Raamattua ja rukoilemaan, niin Jeesus kyllä varmasti tulee Sinunkin sydämeesi ja poistaa Sinulta tuon pahan olon,joka saa sinut hyökkäilemään meitä uskovia vastaan kuin Saatana etsien niitä joita saisi niellä.

      TOIVON PARASTASI JA PUOLESTASI RUKOILLAAN!

    • täh?

      Eli valintapaine suosi eri etäisyyksillä eri ominaisuuksia, ja luonto sopeutui siihen. Mikä tuossa havainnossa on (muka) kreationismin vastaista?

      Laajempi luonnon biodiversiteetti muuten on eri juttu, kuin geneettinen diversiteetti: tietty voi laskea sitä, miten jollekin yhdelle jutulle käy, ja havaita siinä muutosta. Kokonaisuus kuitenkin pitäisi pitää samalla mielessä.

    • Haulla löysin tällaisen keskustelun (katso myös aloitus yms):
      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000010077515

      Kyse on siis luonnonvalinnan määritelmästä, liittyykö se variaation syntyyn.

      Mutta itse pajujuttuun ei voi ottaa kunnolla kantaa, jos ei siitä saa enempää tietoa.

      Hieman ihmetyttää, jos on kyse kloonatusta pajupellosta ja sitten siellä on "eri klooneja", jotka menestyvät paremmin toisessa ympäristössä.

      Eli onko siellä tapahtunut mutaatiota? Ovatko mutaatiot jossakin suhteessa kasvaneeseen diversiteettiin?

      Hmm... olisiko tässä jokin sellainen osapopulaatioden välinen keskimääräisen alleelisuhteen muutos laskettu diversiteetin kasvuksi? Mikä siis oli diversiteetin mittari/yksikkö?

      Ja pääsääntöä ei kumottane yhdellä esimerkillä, siis jos luonnonvalinta karsii _pääsääntöisesti_ diversiteettiä.

      • Mr.K.A.T.

        Tutkija kyseli aprikoi ääneen tutkimuksensa seurauksena, että onko istutettu alunperin "yhtä puuta" olevan koivikkometsikkö lopulta tietyn ajan kuluttua luonnonvalintojen tuloksena iloisen heterogeeninen eliöyhteisö.

        Mikä olisi sinun "pääsääntöinen ennuste" ?


      • Mr.K.A.T. kirjoitti:

        Tutkija kyseli aprikoi ääneen tutkimuksensa seurauksena, että onko istutettu alunperin "yhtä puuta" olevan koivikkometsikkö lopulta tietyn ajan kuluttua luonnonvalintojen tuloksena iloisen heterogeeninen eliöyhteisö.

        Mikä olisi sinun "pääsääntöinen ennuste" ?

        Pääsääntö rakentuu tietenkin useammasta havainnosta kuin yhdestä. Esim. eliöiden sukupuutto on luonnonvalinnnan seurausta, ja siinä näyttäisi lajin sisäinen monimuotoisuus vähenevän ennen sammumista. Ei nyt tule mieleen yhtään luonnonvalinnan aiheuttamaa sukupuuttoa, jossa kehitys olisi päinvastainen, että monimuotoisuus "leimahtaisi" ennen sammumista. Ehkä sinulla on antaa esimerkkejä tästä.

        Jos kyse oli "yhtä puuta" olevasta kloonimetsästä/pusikosta, niin onko tässä nyt sitten mutaatiotkin laskettu luonnonvalintaan? Mistä se karsinta (=valinta) voi luoda monimuotoisuutta, jos kaikki ovat alkujaan samanlaisia eikä mutaatiota esiinny?


      • Alex
        tuttumies kirjoitti:

        Pääsääntö rakentuu tietenkin useammasta havainnosta kuin yhdestä. Esim. eliöiden sukupuutto on luonnonvalinnnan seurausta, ja siinä näyttäisi lajin sisäinen monimuotoisuus vähenevän ennen sammumista. Ei nyt tule mieleen yhtään luonnonvalinnan aiheuttamaa sukupuuttoa, jossa kehitys olisi päinvastainen, että monimuotoisuus "leimahtaisi" ennen sammumista. Ehkä sinulla on antaa esimerkkejä tästä.

        Jos kyse oli "yhtä puuta" olevasta kloonimetsästä/pusikosta, niin onko tässä nyt sitten mutaatiotkin laskettu luonnonvalintaan? Mistä se karsinta (=valinta) voi luoda monimuotoisuutta, jos kaikki ovat alkujaan samanlaisia eikä mutaatiota esiinny?

        Moi !

        Eikös se ole aika luonnollista että lajinsa viimeisen geenipooli on piemepi kuin kymmentuhatpäisen lajipopulaation.

        Vai mitä tarkoitat sanomalla että "lajin sisäinen monimuotoisuus vähenee ennen sammumista"?

        --


      • Ymmärrät luonnonvalinnan hiukan suppeasti: luonnonvalinnalla tarkoitetaan koko sitä mekanismia, jossa ei-satunnaiset menestyserot tuottavat ympäristöönsä sopeutumista. Siihen vaikuttavat variaatiot/muuntelu, kelpoisuuserot, ominaisuuksien periytyvyys ja hyödyllisten ominaisuuksien kertyminen.

        Yksittäistä sukupolvea tarkasteltaessa luonnonvalinta on karsiva prosessi, mutta olennaista onkin se, että lajiutuminen tapahtuu luonnonvalinnan kautta. Luonnonvalinta johtaa ympäristössään eniten lisääntymistä edistävien alleelien yleistymiseen, ja siten erilaisissa oloissa asuvien populaatioiden eriytymiseen ja lajiutumiseen.

        Väitänpä siis edelleenkin, että luonnonvalinta itse asiassa lisää monimuotoisuutta.

        Jos luonnonvalintaa ei olisi, niin lisääntymisen kannalta hyödylliset ominaisuudet eivät valikoituisi variaatioiden joukosta, eivätkä lajien mahdollisuudet sopeutua olisi kaksiset.

        Toisin sanoen: nimenomaan luonnonvalinta mahdollistaa populaatioiden eriytymisen menestyksekkäästi.


      • squirrel
        Alex kirjoitti:

        Moi !

        Eikös se ole aika luonnollista että lajinsa viimeisen geenipooli on piemepi kuin kymmentuhatpäisen lajipopulaation.

        Vai mitä tarkoitat sanomalla että "lajin sisäinen monimuotoisuus vähenee ennen sammumista"?

        --

        Rappeutumisteoriassa taustalla ovat empiiriset havainnot siitä, miten populaatioiden monimuotoisuus pienenee lajiutumistapahtumien yhteydessä.

        kretiinilogiikka etenee seuraavasti:

        Jos populaatioon jää lajiutumistapahtuman yhteydessä liian vähän vaihtelua, voi
        tuloksena olla virhekatastrofi.
        Virhekatastrofi ~ riittävä määrä mutaatioita on kasautunut populaatioon, laskee yksilöiden selviytyvyys hyvin nopeasti siten, että populaatio lopulta kuolee sukupuuttoon.
        Virhekatastrofin mahdollisuus on osoitettu ainakin bakteereilla, hiivalla ja mahdollisesti perhosilla, se ei siis ole pelkkää soopaa.
        ->Rappeutumisteoria ennustaa, että lajiutumisten tai yleistäen populaation jakautuessa
        yhteydessä jäljelle jääneiden populaatioiden
        monimuotoisuus on suuresti vähentynyt alkuperäiseen verrattuna.

        Rappeutumisteorian mukaan ei ole olemassa mitään (edes kuviteltavissa olevaa) mekanismia, jolla populaation pienentynyt monimuotoisuus voisi jälleen kasvaa. Evoluutioteorian mukaan mutaatiot luovat populaatioon uutta monimuotoisuutta.
        ->
        ID -logiikalla seuraa johtopäätös, että nykyiset lajit ovat rappeutuneet esi -isistään. Koska populaation tai sen yksilöiden monimuotoisuus pienenee lajiutumistapahtumien yhteydessä,eikä infoa voi tulla lisää, on alkuperäisen lajin täytynyt olla lähes äärettömän monimuotoinen.


      • squirrel
        squirrel kirjoitti:

        Rappeutumisteoriassa taustalla ovat empiiriset havainnot siitä, miten populaatioiden monimuotoisuus pienenee lajiutumistapahtumien yhteydessä.

        kretiinilogiikka etenee seuraavasti:

        Jos populaatioon jää lajiutumistapahtuman yhteydessä liian vähän vaihtelua, voi
        tuloksena olla virhekatastrofi.
        Virhekatastrofi ~ riittävä määrä mutaatioita on kasautunut populaatioon, laskee yksilöiden selviytyvyys hyvin nopeasti siten, että populaatio lopulta kuolee sukupuuttoon.
        Virhekatastrofin mahdollisuus on osoitettu ainakin bakteereilla, hiivalla ja mahdollisesti perhosilla, se ei siis ole pelkkää soopaa.
        ->Rappeutumisteoria ennustaa, että lajiutumisten tai yleistäen populaation jakautuessa
        yhteydessä jäljelle jääneiden populaatioiden
        monimuotoisuus on suuresti vähentynyt alkuperäiseen verrattuna.

        Rappeutumisteorian mukaan ei ole olemassa mitään (edes kuviteltavissa olevaa) mekanismia, jolla populaation pienentynyt monimuotoisuus voisi jälleen kasvaa. Evoluutioteorian mukaan mutaatiot luovat populaatioon uutta monimuotoisuutta.
        ->
        ID -logiikalla seuraa johtopäätös, että nykyiset lajit ovat rappeutuneet esi -isistään. Koska populaation tai sen yksilöiden monimuotoisuus pienenee lajiutumistapahtumien yhteydessä,eikä infoa voi tulla lisää, on alkuperäisen lajin täytynyt olla lähes äärettömän monimuotoinen.

        Kreationistit väittää,että mutaatiot aiheuttavat pienessä populaatiossa error catastrophe –ilmiön ~ virhekatastrofi johtuu mutaatioista, ei perimien yksipuolistumisesta.

        Populaation kelpoisuus siis romahtaa siksi,että luonnonvalinta ei ovi karsia virheellisiä geenejä pois

        Biologisten havaintojen
        mukaan sukusiitos aiheuttaa samanlaisten geenimuotojen suhteellisen lisääntymisen
        populaatiossa, eikä suinkaan kasvanutta mutaatiomäärää, kuten virhekatastrofiteoria edellyttää.

        Tosin minun järkeeni ei mahdu,miten "variaatio voi vähentyä" ja "mutaatiot lisääntyä" samanaikaisesti... Tämä kun on suora johdos rappeutumisteorian ennusteista...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      16
      5313
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      221
      2751
    3. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      35
      2163
    4. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      39
      2045
    5. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      33
      2006
    6. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1717
    7. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      9
      1358
    8. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      164
      1282
    9. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      38
      1270
    10. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      65
      1257
    Aihe