Mitä vanhoja lapualaisia murresanoja teille tulee mieleen?
Vietin lapsuuteni Lapualla (oon siis paljasjalkainen) ja muistan ainakin seuraavat sanat:
Trossata = kehua
trampata = kuljeskella
fruukata = olla tapana
friskata = tervehtyä
trengätä = ei ole sopivaa
fiksata = korjata
flipata = ammentaa
prissata = kiusata
pruuvata = sovittaa pukua
fyllata = täyttää
prittaalla = toimia huonosti
träkätä = ei riittää
räknätä = laskea
hippastilla = viinan välittöjä
pryky = viinan myyjä
frisu = tehdä palvelus
laureehinsa = jatkuvasti
trooppi = kaivo
nätty = helppo
följata = seurata
talterikki = lautanen
kahveli = haarukka
kurmoottaa = kurittaa
jne. Nuo nyt tuli yhtäkkiä mieleen. Noitahan löytyy tuhansia. Täydentäkää listaa jos muistatte vanhoja sanoja tai sanontoja.
Vietin lapsuuteni Lapualla (oon siis paljasjalkainen) ja muistan ainakin seuraavat sanat:
Trossata = kehua
trampata = kuljeskella
fruukata = olla tapana
friskata = tervehtyä
trengätä = ei ole sopivaa
fiksata = korjata
flipata = ammentaa
prissata = kiusata
pruuvata = sovittaa pukua
fyllata = täyttää
prittaalla = toimia huonosti
träkätä = ei riittää
räknätä = laskea
hippastilla = viinan välittöjä
pryky = viinan myyjä
frisu = tehdä palvelus
laureehinsa = jatkuvasti
trooppi = kaivo
nätty = helppo
följata = seurata
talterikki = lautanen
kahveli = haarukka
kurmoottaa = kurittaa
jne. Nuo nyt tuli yhtäkkiä mieleen. Noitahan löytyy tuhansia. Täydentäkää listaa jos muistatte vanhoja sanoja tai sanontoja.
Vastaukset 66
Vanhimmat
No eipä ollut tuttuja sanoja ku ainoastaan kurmoottaa.
Pukata = (avata/työntää esim. pukkaa ovi auki)
..oisko kuitenkin että nua on etelä-pohjalaasia sanoja?? aika moni tuloo ruattin kiälestä...pitääkö teirän luulla nuataki omiksenna??..tierän vaikka kuinka palio sanoja, mutten kerro ku ei niitä kehtaasi enää itte käyttää- ku sä julitat notta ne o kotoosi lapualta! fundeeraa tuata!
Soon kuule tää suupohojas prunni ja monttu on krooppi.Kovaa sielä lykätähän f ja t kiriaanta.Mutta ei tää kannata tosiaankaa ruveta murresana luetteloa tekemähän. Kärsii jotenki niinku inflaation,joten oon vähä samaa mieltä ku erellinen.
Paskaanen=likainen
mut ite oon ilmajoelta ja kyllä nuosta yli puolet sanoista tutulta kuullostaa
pitää olla "lapualaanen",senkin pöyröö!
Täällä oltihin ihan oikias, nottei isoon osa näistä sanoosta oo mitenkään erityysesti lapualaasia, vaan "yleiseteläpohojalaasia".
Osa näistä "muistumista" oli ihan oikeen, mutta jokku oli hiukka hakuuses:
Esim. TRENGÄTÄ on TARVITA, vaikka sen kansanlaulun sanoja tulkiten ("ei trenkää olla nöyrä") voikin tuolla tavoin väärin ymmärtääkin.
Varsinkaan meilläpäin, murrealueen rajalla, ei juurikaan käytetä kirjoottajan tapaan F:ä, T:tä eikä P:tä noin paljon sanojen alussa. Sanotaan esim. "rossata, ruukata, völjätä, rampata..."
Epäilen kans, sanotahanko Lapuallakaan: "fruukata", veikkaisin "pruukaamista"
Mutta jos ExLapualaasta tai jotakuta muuta kiinnostaa EP-murteen rikas sanasto, kannattaa tutustua vaikka Kerttu Karhun "Eheroon taharoon" murresanakirjaan (WSOY). Sieltä löytyy erityisesti vanahoja sanoja, joista osa on kylläkin vielä ihan yleesesti käytös.
Tietysti pitää muistaa, jotta murresanoja käyttävät eniten vanahat ihimiset. Ei siis mikään ihime, etteivät varsinkaan nuoret lapualaasetkaan enää ymmärrä kuin osan tämän listan sanoosta (no, Lapuahan on suuri city, kai siellä halutahan olla jotenkin urbaanimimpia... ;-)
Mutta pitäkää murre kunnias, vaikka sitte muuttaasitta starihin!
En ajattele teoreetisesti. Minulle jokainen vanha sana on melkein aarre, jonka kautta mahdollisesti löydän itseni ja elämäni. Siksi kysyn noita sanoja.
Meillä Hellanmaassa kyllä sanottiin "Fruukata"
Amurissa sanotaan , ruukata.
Moi.minä muistan ainakin sellasen ku
-haltija =lapsen vahti
muuta en sit muistakaan..
tarkoottanee samaa kun prissaaminen eli huonosti kohorella jotakin asiaa esimerkiksi kaasu pohojas kuavittaa autolla
Sanoosin ku Panulan Jorma Sitä ei pirä tuollalailla prääsätä hevoosellakaa.
Isooskyröös sanotahan "Molthin markinoolla"
Hilukku= huivi
Hornaa= kuorsata
Hinkki= maitoastia
Hupulaanen= Kaveri, seuralainen
Aviisi= sanomalehti
Flänkyttää= kinata ja vastustaa
Hantuuki= pyyhe
Nurruunen= alakuloinen
Nytyyttää= tärinää, pientä heilumista
Porstua= kuistin ja tuvan välissä oleva eteistila
Poukkooloo= kiirutaa, hätäilee
Siinä olis nyt ainakin joitakin murresanoja.
Minun Hellaanmaani- kirjassa on paljon lisää
hantuuki on käspyyhe, en nyt juuri muista mitä -tuuki loppuisia sanoja niitä on onkaa, mut ainaki tuo. porstuaa ja poukkooloo sanoja käyttää mun mummoni melkei joka viikko ku siä käyrähän :D
Mulla on sellaanen käsitys jotta sana "SAKIA", joka siis tarkoottaa tyhymää, on vaan lähinnä Lapuan alueella käytös. Oonko oikias??
Entäs sitten sana "MIÄHELTÄ", siis esim. "Arska on kyllä vähä liikaa miäheltä". Tarkoottaa samaa ku miähistellä tai olla olevinansa jotaki. Onko kyseenen sanonta tuttu muille Eteläpohojalaasille?
Liiankin tuttuja sanoja!!! Siistiä vaan nähdä että joku muistuttelee siitä mistä sitä on oikein kotoisin!! Itte oon jo murteen melkeen unohtanu... Ei hyvä! Pitäkää murteistanne kiinni!!!
Sakia sanaa ainaki mul koulus käyttää tosi moni. "ookko vähä sakia!?" tai sit "toi likka näyttää iha miäheltä"
Tarkottako kiki rintoja, vai jotain muuta?
Kyllä sä varmaan tiäsit ittekkin että rinta on kikki kunhan kysyyt1 tIÄRÄKKÖS SINÄ MIKÄ ON KÖPPÄÄNEN?
Köppääne on lapualaasten hianoon murresana. Soon niin hiano, nottei sitä voi eres selittää ulukopaikkakuntalaasillen. Köppääne kertoo ittesnänsä kaiken ihimisestä :)
Murre ON rikkaus
Tiäräkkö köppääne, mitä tarkoottaa sakia?
Kyllä Jurvaskin Sakia melekoosta kissipöyröötä tarkootti ja varmahan tarkoottaa huamennakin viälä.
Etelä-Pohjanmaan murteesta on tehty oikein sankirjakin, jos jotakuta kiinnosta. Eli Kerttu Karhun Eheroon taharoon (6. painos 2001). Hauska teos, hakusanoja melkeen 2 300 kpl.
Ensiksi murresanasto:
pruukata= olla tapana
trengätä = tarvita (neg.)
krooppi = avokaivo
tuo murret jotta kirioottakaas lapualaaset jokin juttu ihan murteella, jotta me muut saarahan ihimetellä sanan voimaa...
Netissä löytyy Karhun sanakirja Kauhajoen sivuilla
http://etusivu.kauhajoki.fi/murre/murre.asp?t=haku&k=suomi
Karhu on julkaissut kaksi kirjaa:
Karhu, Kerttu, Eheroon taharoon. Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirja. Juva 1998.
Karhu, Kerttu, Ei lisä pahoota. Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirja. Juva 2003.
Kirjakaupat koko maassa
Tosin suupohjan murre eroaa Lapuan-Härmän murteesta aika tavalla.
Eikös joku vuosi sitten julkaistu lapualainenkin murresanakirja, mutta painos loppui pian.
Kauhavalla on murresanakirjahanke.
Tässä mukava murrepakina (Teuvalta ?):
http://pohopekka.blogspot.com/
Pidetään murteet voimissaan!!
Olen samaan mieltä pohjanmaan murre on hienoo vaikka oon etelän likkoja. Murteet on katoava perinne
meillä kauhajoella Fruukata on kyl pruukata :D Kurmoottaa - sanal on sama merkitys meilläkin
mikä on kokki---ehei se mikään keittäjä täl kertaa oo-se on vintti,yläkerta
Noista on oikein testikin netis, eli käännettäväksi pitkä kirjoitus.
Joskus vituttaa, kun siionissa joku yrittää värittää juttuansa kirjoittamalla meidän murteella ja ei raukka sitä ollenkaan osaa. Vastenmielistä
Kaati=Essu
Karteeki=Ikkunanverho
Nämäkin sanoja, jota ei nykyysin tuu käytettyä, mutta eipä nykyään enään kaatia ookkaan.
Yksi säilynyt sana on "putukihveli", jotenkin sen korvaava sana "rikkalapio" on luonnoton.
Mulla on rikat hyväs järijestykses autotallis, eikä niitä ainakaan oo niin palijo, että pitääs lapiollla paasata.
Yks hyvä sana, joka oli jo unohtunu, mutta jota kakarana käytettiin on "antaa läsihin", jota joku tälläkin palstalla vilijeli.
"Antaa turpaan" on jotenkin niin raakaa ja brutaalia, mutta "antaa läsihin" on melekeen, kun antaas pusun.
hevonen, jolla on valkoinen laikku naamalla, on pläsipäähevonen.
Kaati, förkkeli ('förkläde')= essu.
Meidän huushollissa on käytössä vain kihveli. Sen etymologia olis kiva tietää. Ruotsin 'giffel' kun näyttää tarkoittavan korvapuustia ja Itä-Suomessa ...
"Kihvelillä ymmärrettiin tadikon ohella vuosisadan vaihteessa tehdastekoista rautapesäistä lapiota, jota käytettiin ennen kaikkea hiekka-, mutta myös sontalapiona."
eikä tadikko. Ei meillä oo olemaskaa reetä. Tiärättäkö muute, mitä tarkootetha, kun sanotha, että MITÄ NUA KERSAT OIKEE TUALA KOKILLA KUURNIKOOTTOO? Eikö oo muute vaikia kirioottaa murthella?!
Kriuhnaases ny sillä pirunkeuhkollas oikeen se jalasjärven polokka ja mää juon tös kuullelles pläsipääkaffeet. äläkä ryykää sinne kamarihin potilles ku anna ny vain soira ku et muuta osaa ekkä viitti. Ja sitte mun pitääs käyrä huomenis tuola rannanaliinan kaupas jotta kattokki jotte lähäre mun vituseerilla krannihin niinku viimmeeksi, Ketales.
Terveisiä Peräseinäjoen peräkamarin pojalta ja kiitos avaajalle.
Jottei kirijootajan nimi vain olisi Asko ?
Jos on ja luet niin muistakko ku ostit mun aliovariksen markalla.
Ja mitä sitte kävi.
Ku päästit sen muoristuvalla loorasta niin oli ensi lentäny katonharijallen. Hetken kattellu ja tuli takaasi.
Meirän muori sanoo notta ny on poijat paree jotta lopetatta tuo raakkukaupan ja sää annat sillen askolle sen markan takaasi. Ku toin sitä markkaa variksen kans muistan kuinka Aini tätis koitti saara Hiilipsistä uulumahan kirkonmenoja. Rario pääasias roha virrensijasta ja tätis pamahutti sitä nyrkillä, jotta perkele ku sääki saatana sekaat ku sokia simuna roskaa. (pillua på finska)
Sellaistahan se oli lapsuus sanasluoman maisemissa.
Terveiset vaan jos luet. Martti
Normaalisti perso tarkoittaa mielitekoa suomen kielellä mutta olen kuullut härmän murteella sen tarkoittavan päinvastaista eli nirsoa. Pitääkö tämä paikkkansa ?
Kyllä mäkin oon kuullu jotta persoo on kun ei kelepaa. Muuten näistä murresanoosta ei kai tartte kenenkään oikee ruveta omimahan kyllähän täälä niitä samoja sanoja viliellähän vähän joka pitäjäs toisis vaan voi olla eres äffä tai pee johonakin se on iliman kumpaakaan.
Voi herttiman leeri...
Löysin tällääsen ihanan palstan pohojammaan murtehesta.. Pikkaasen muuten rupiaa katuamahan tää koko murre, ku oon keski-suames ny asunu jonkusen vuaren.
Mutta AIVAN älyttömän ihana oli lukia noita vanhoja sanoja jotka on tosiaan jääny ittelläki pois. Pitääs saara takaasi päin näitä.
Yks tuli miäleen kans mitä en ny aikanaan löytäny täältä niin on punkka. Kuinka monelle se tarkoottaa lasten kylpyammetta. Monethan nimeää sen siis sängyks mutta ittelle se on aina ollu lasten punkka. (vanna) Ja tua kiffeli! Voi vinde! :DD kukaan varmaan tiiä täällä mikä se on :D Ainakaan tuttava piiristä.
Lisää vaan näitä sanoja.. :)
Ja muuten korvee on toinen :D (saavi)
Kaisan noukkimat murresanat ja niiren suamennukset: http://pikkuk.vuodatus.net/blog/category/Keskiviikon murresana
Ynnä muita aivan ihimeellisiä sanoja on tullu tamperelaasille opetetuksi. Sen ny ymmärtää, nottei ne tuallaasia oo kuullukkaan. Mutta kerraasti, kun sanoon notta "laitakko vähä koolihin vettä", kaikki vaan kattoo suu ja silimät auki. Nottei ny nuan selevää sanaa ymmärtäny..?
mitä tarkoottaa. uskonnuppa nottei sarvet kasva
Voisin arvata erellistä, vaikken oo kuullu...Usko nuppa nottei sarvet kasva....Nuppa on sarvetoon esim. lehemä. Vähä o kyllä vaikia seliittää kuinka mä tuan käsittääsin. Jos mä väittelen jonkun kaas niin toinen vois mulle sanua nuan. Se olis sen merkki jotta mun olis turha jatkaa väittämistä. Tosiasia jollei voi mitää...Usko nuppa nottei sarvet kasva ja solis siinä...ei voi väittää päivänselevälle asialle vastaha!
Työväentaloon tympiä kuuluu myöskin lapualaiseen murresivistyssanastoon!
Mitä mahtaa tarkoittaa "mokkelo"?
Jesuksemmoone tarkoottaa isoa ...
Kullinluikaasu tarkoottaa äkkinäästä.
Hauhaalla
lapset leikkivät sippaa Lapualla
Joskus muistan että Lapualla pelattiin nassikkana "saukkosta", en muista kuinka se meni, mutta joku oli saukkonen ja se yritti muita kiinni. Lumihankeen tehtiin jotkin polut joita pitkin piti mennä.
Kotkoospelto= kynnöspelto
Mun hermot oli aivan rauskana, kun Kanada tasoitti pelin.
"Lapata napolla vettä kooliin", on kuulemma johonakin päin käsittämätön lause, taikka "pestä verellä naamansa."
Ei Lapualla mutta Laihialla oli aikoinaan Verenojan verenottamo
ristus kun porottaa kroppaa
Mornee. En tiärä onko lapualaanen sana, mutta jokkuk käyttää..
morna=kissa
Toi fruukata on ihan outo...eiks se oo pruukata joka puolella...ruottin kieleski se on bruka...
Pöliä
Tillata itikoota = ruokkia lehmiä.
Mötiäästä ja vapsahaasta ei taharo tuntia maailmalla. Mötiäänen=Kimalaanen, se iso pyäriä ötökkä. Vapsahaanen= Pitkä hoikka raitaperse.
herramunjee sus siunakkohon
Älä leikkaa niitä tomaattia siihe kuivamaha
Joskus muistan että Lapualla pelattiin nassikkana "saukkosta", en muista kuinka se meni, mutta joku oli saukkonen ja se yritti muita kiinni. Lumihankeen tehtiin jotkin polut joita pitkin piti mennä.
-------------------------
Tarkootakkohan, ku hankehen tehtiin ypyränmuatohon poloku, joka jaettihin nelijähän osahan ja näihin nelijän osahan tallattiin "putka."
Yks ajoo porukkaa takaa ja yritti koskettamalla vaihtaa osia takaa-ajettavaksi?
Meillä tätä leikkiä sanottihin surenringiksi.
Onkos torellisuuren olemas sellaasta sanaa, kuin "mulukkero" se oli sellaanen piäni sangallinen pärekoppa, jota käytettihin meillä marijannoukinnas. Siihen meni jotain pualisangoollista marjoja. Isoohin pärekoppaan meni suurinpiirtein korveellinen.
Eräs Salme oli aikoinaan mennyt Helsingissä Stokmannille ja kysynyt nuorelta myyjätytöltä että onko teillä maittilaknekkuja? Ei ollut ihan tuolla kysymällä stadin friidu ymmärtänyt että mistä on kyse. 😅
Mä lesin sut = annan sua tauluhun