Det stora beslutet

Oron i Östnyland är stor för en eventuell urangruvdrift i trakten. Det franska bolaget Cogema spenderar hela 1,7 miljoner euro för undersökning om lönsamheten för en eventuell gruvdrift. Om gruvdrift inleds, så transporteras malmen ut på världsmarknaden troligen via hamnen i Valkom.

Transporten blir desto lönsammare ju högre uranhalt malmen innehåller, därför behöver en urangruva ett uranverk, som producerar urankoncentrat, ett pulver som innehåller 70-85 % uran. Detta koncentrat förs sedan sjövägen till en konverteringsanläggning t.ex Areva/Cogemas anläggning i LA Hague, Nordmandie, Frankrike. Kontroll av mängden kärnämne, sker vid dessa konverteringsanläggningar. Detta för att förhindra att uranet används till militära ändamål. Det är den här kontrollen, som t.ex. Iran inte vill underkasta sig.

Användt kärnbränsle, kan liksom uranmalmen, uppbearbetas till nytt kärnbränsle. Franska Areva uppbearbetar användt kärnbränsle bl.a i sin egen anläggning i LA Hague, men transporterar också ansenliga mängder via S:t Petrsburg till uppbearbearbetningsanläggningar i Ryssland. Det uppbearbetade uranet transporteras senare tillbaks till Areva i Frankrike. I praktiken går hela den ryska handeln med uran via Finska viken. Enligt Tekniikka ja Talous (16.3.06) så transporteras årligen via hamnen i S:t Petersburg 50 tusen ton uran till ett värde av två miljarder euro. Handeln med kärnbränsle via Ryssland har stigit till sådana mått att Ryssland planerar att bygga ett stort lager för utbränt kärnbränsle i hamnstaden Ust-Luga vid Finska viken.

Hur säkra är då dessa transporter? Vid konvertering ändras uranet, till uranhexafluorid (UF6). Uranhexafluorid (UF6) reagerar med luftens fuktighet, och transporteras därför alltid i slutna system för att förhindra läckage till omgivningen. Hur rostiga och slitna är då dessa transportkärl?

STUK:s Rautjärvi säger enligt Tekniikka ja Talous att hexafluorid hålls i kristallform ända till 60 grader och därför inte ger anledning till oro samt att det ryska bolaget Tenex transportkärl fyller alla internationella avtal. TVO:s uranexpert Tuula Purra uttalar sig på ett annat sätt. Riskerna är enligt henne relativa, då transporten av tio uranton motsvatar en energimängd på en miljon ton olja. Den verkliga risken är enligt henne den, att uranet hamnar i fel händer!

Hur som hellst, redan nu har Östersjön stora problem med övergödning och alger. Nya orosmoment, till de enorma transporterna på Finska viken, är byggnadsverksamheten på havbottnet. En kabel, med en effekt av ett stort kärnkraftverk, torde dras i en snar framtid från Sosnovy Bor till Mussalo ytterom Kotka. En gasledning, 1200 kilometer lång, bestående av två gasrör med en diameter var på ungefär 1,5 meter, byggs som bäst mellan Viborg och Tyskland.

Insyn i allt vad berör Östersjön måste vara mera öppen, som läget nu är, så vet man inte ens vem, som släppt ut oljan, som för en tid sedan samladess in med stor möda i Tallin-bukten.

Magnus Rögård Nurmijärvi

Källskrifter bl.a. http://www.contranetz.de/atom/news/newsanzeige.php?anzeige=true&newsid=171
och http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=868926

Magnus Rögård kirjoitti:

Oron i Östnyland är stor för en eventuell urangruvdrift i trakten. Det franska bolaget Cogema spenderar hela 1,7 miljoner euro för undersökning om lönsamheten för en eventuell gruvdrift. Om gruvdrift inleds, så transporteras malmen ut på världsmarknaden troligen via hamnen i Valkom.

Transporten blir desto lönsammare ju högre uranhalt malmen innehåller, därför behöver en urangruva ett uranverk, som producerar urankoncentrat, ett pulver som innehåller 70-85 % uran. Detta koncentrat förs sedan sjövägen till en konverteringsanläggning t.ex Areva/Cogemas anläggning i LA Hague, Nordmandie, Frankrike. Kontroll av mängden kärnämne, sker vid dessa konverteringsanläggningar. Detta för att förhindra att uranet används till militära ändamål. Det är den här kontrollen, som t.ex. Iran inte vill underkasta sig.

Användt kärnbränsle, kan liksom uranmalmen, uppbearbetas till nytt kärnbränsle. Franska Areva uppbearbetar användt kärnbränsle bl.a i sin egen anläggning i LA Hague, men transporterar också ansenliga mängder via S:t Petrsburg till uppbearbearbetningsanläggningar i Ryssland. Det uppbearbetade uranet transporteras senare tillbaks till Areva i Frankrike. I praktiken går hela den ryska handeln med uran via Finska viken. Enligt Tekniikka ja Talous (16.3.06) så transporteras årligen via hamnen i S:t Petersburg 50 tusen ton uran till ett värde av två miljarder euro. Handeln med kärnbränsle via Ryssland har stigit till sådana mått att Ryssland planerar att bygga ett stort lager för utbränt kärnbränsle i hamnstaden Ust-Luga vid Finska viken.

Hur säkra är då dessa transporter? Vid konvertering ändras uranet, till uranhexafluorid (UF6). Uranhexafluorid (UF6) reagerar med luftens fuktighet, och transporteras därför alltid i slutna system för att förhindra läckage till omgivningen. Hur rostiga och slitna är då dessa transportkärl?

STUK:s Rautjärvi säger enligt Tekniikka ja Talous att hexafluorid hålls i kristallform ända till 60 grader och därför inte ger anledning till oro samt att det ryska bolaget Tenex transportkärl fyller alla internationella avtal. TVO:s uranexpert Tuula Purra uttalar sig på ett annat sätt. Riskerna är enligt henne relativa, då transporten av tio uranton motsvatar en energimängd på en miljon ton olja. Den verkliga risken är enligt henne den, att uranet hamnar i fel händer!

Hur som hellst, redan nu har Östersjön stora problem med övergödning och alger. Nya orosmoment, till de enorma transporterna på Finska viken, är byggnadsverksamheten på havbottnet. En kabel, med en effekt av ett stort kärnkraftverk, torde dras i en snar framtid från Sosnovy Bor till Mussalo ytterom Kotka. En gasledning, 1200 kilometer lång, bestående av två gasrör med en diameter var på ungefär 1,5 meter, byggs som bäst mellan Viborg och Tyskland.

Insyn i allt vad berör Östersjön måste vara mera öppen, som läget nu är, så vet man inte ens vem, som släppt ut oljan, som för en tid sedan samladess in med stor möda i Tallin-bukten.

Magnus Rögård Nurmijärvi

Källskrifter bl.a. http://www.contranetz.de/atom/news/newsanzeige.php?anzeige=true&newsid=171
och http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=868926

Lue lisää

Mahdollinen uraanikaivostoiminta tulevaisuudessa on synnyttänyt levottomuutta Itä-Uusimaalla. Ranskalainen Cogema (Compagnie génerále des Matières nuclèaires) käyttää Suomessa 1,7 miljoona euroa uraanikaivostoiminnan kannattavuuden tutkimiseen. Mikäli kaivostoimintaan ryhdytään, niin uraanimalmi kuljetetaan mitä todennäköisimmin Valkon sataman kautta maailmalle. Malmin kuljetus tulee sitä edullisemmaksi, mitä suurempi uraanipitoisuus malmissa on. Siksi on edullisinta rakentaa rikastuslaitos uraanikaivoksen läheisyyteen. Pulverimuotoinen uraanirikaste (U3O8) eli ”Yellow cake” sisältää noin 70 - 90 % uraania. Uraanirikaste siirretään sitten esim. meriteitse Ranskaan, Le Havren sataman kautta, eteläranskalaiseen Malevesiin kaupunkiin, jossa Arevan Cogemalla on konversiolaitos. Konversiolaitoksessa uraanirikaste muunnetaan uraaniheksafluoridiksi (UF6). Polttoaineen rauhanomainen koostumus tarkastetaan konversiolaitoksessa kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n toimesta. Juuri tätä tarkastusta ei Iran halua antaa IAEA:n suoritettavaksi maassaan.

Käytetty ydinpolttoaine voidaan, kuten uraanirikaste, muuntaa tai jälleenkäsitellä uudeksi ydinvoimapolttoaineeksi. Areva myös jälleenkäsittelee käytettyä ydinpolttoainetta uudeksi polttoaineeksi Malvesin laitoksessaan. Areva kuljettaa huomattavia määriä käytettyä ydinpolttoainetta ja uraanimalmia Le Havren satamasta Pietariin merisataman kautta Venäjälle käsiteltäväksi. Jälleenkäsitelty polttoaine viedään myöhemmin Suomenlahden kautta takaisin maailmalle uudelleen käytettäväksi. Tekniikka ja Talous -lehden 16.3. mukaan käytännössä koko Venäjän uraanin ulkomaankauppa kulkee Suomenlahden kautta. Vuodessa Pietarin satamaan tulee ja lähtee 50 tuhatta tonnia uraania kahden miljardin euron edestä. Kasvua silmällä pitäen Venäjä kaavailee omaa uraaniterminaalia Pietarin lähettyville rakennettavaan Ust-Lugan suursatamaan.

Kuinka turvallisia ovat sitten uraanikuljetukset? Konversiolaitoksessa syntynyt uraaniheksafluoridi (UF6) on hyvin reaktiivista ja syövyttävää joutuessaan veden, esimerkiksi ilman kosteuden kanssa tekemisiin. Aine säilytetään ja kuljetetaan kaasutiiviissä terässäiliöissä.
Kuinka ruosteiset ja kuluneet ovat sitten nämä kuljetusastiat? Tekniikka ja Talous -lehden mukaan STUK:n Juha Rautjärvi kertoo, että heksafluoridi(UF6) pysyy kidemuodossa lähes 60 asteeseen saakka. Hänen mukaansa kyseessä on normaali kansainvälisten sopimusten mukainen kidemäisen raaka-aineen kuljettaminen viranomaisvalvonnan alaisuudessa. Venäläisen Tenexin kuljetusastiat täyttävät kansainväliset normistot. TVO:n uraaniasiantuntija Tuula Purran mielestä riskit ovat suhteellisia. Kuljetettavan kymmenen uraanitonnin energiamäärä vastaa lähes miljoonan tonnin öljykuljetuksia. Paljon tärkeämpää on, että uraani ei päädy vääriin käsiin.

Itämerellä on jo ennestään suuria ongelmia rehevöitymisen ja sinilevien takia. Uusia uhkakuvia Suomenlahden valtaviin kuljetuksiin on merenalainen rakennustoiminta. Ydinvoimalatehoinen merenalainen kaapeli tultaneen rakentamaan Sosnovyi Borista Kotkan Mussaloon. 1200 kilometriä pitkää kaasuputkea käsittäen kaksi sisähalkaisijaltaan 1,5 metriä teräsputkea rakennetaan parhaillaan Viipurin ja Saksan välille.

Nyt tarvitaan avoimuutta kaikkien Itämeren valtioiden välillä. Niin kuin asiat nyt ovat, niin ei edes varmuudella tiedetä, mistä laivasta öljy on peräisin, joka muutamia viikkoja sitten saastutti Tallinnan lahden rantoja.

Magnus Rögård Nurmijärvi

Lähteet: muun muassa: http://www.tekniikkatalous.com/doc.ot?f_id=868926
http://www.contranetz.de/atom/news/newsanzeige.php?anzeige=true&newsid=171

Priset på uran kommer att gå upp. Uranet kommer också att bli strategiskt viktigt. 33 firmor söker malm för tillfället i Finland, bara några av dem är inhemska och hittills är det enbart Cogema som har planer på att börja söka uran.

"Jag tror int" att motståndet är lika stort om vi talar om att Outokumpu söker i stället för Cogema.

Pengar åt markägaren brukar också hjälpa till och varför skulle inte de östnyländska transportföretagen vara intresserade att köra malm till hamnen i Valkom?

Men kanske vi till en början låter Cogema i lugn och ro ta reda på hur mycket uranmalm det finns i den östnyländska berggrunden. Jag tror det är bättre att uttala sig då litet mera fakta har fåtts än vad som existerar i dag!

Magnus Rögård Nurmijärvi eller om du vill Mallu från Lovisa

Magnus Rögård kirjoitti:

Priset på uran kommer att gå upp. Uranet kommer också att bli strategiskt viktigt. 33 firmor söker malm för tillfället i Finland, bara några av dem är inhemska och hittills är det enbart Cogema som har planer på att börja söka uran.

"Jag tror int" att motståndet är lika stort om vi talar om att Outokumpu söker i stället för Cogema.

Pengar åt markägaren brukar också hjälpa till och varför skulle inte de östnyländska transportföretagen vara intresserade att köra malm till hamnen i Valkom?

Men kanske vi till en början låter Cogema i lugn och ro ta reda på hur mycket uranmalm det finns i den östnyländska berggrunden. Jag tror det är bättre att uttala sig då litet mera fakta har fåtts än vad som existerar i dag!

Magnus Rögård Nurmijärvi eller om du vill Mallu från Lovisa

Lue lisää

Muutamien yhteyydenottojen johdosta haluan ilmoittaa, että Loviisan puolesta - För Lovisa ry ei ole tehnyt minkäänlaista virallista puoltaavaa tai kieltävää päätöstä mahdollisesta uraanikaivoksesta Itä-Uudellamaalle. Eikä ole yhdistyksen puheenjohtajakaan sitä tehnyt, vaan on ainoastaan tuonnut esiin sen seikan, että Loviisa ympäristökuntineen on taas suurien päätöksien edessä. Yhdistyksemme lopullinen kanta mahdolliseen uraanikaivokseen voidaan ottaa vasta sen jälkeen, kun kaikki tutkimukset mahdollisesta kaivostoiminnasta on tehty. Tutkimukset koeporauksineen vievät aikaa viidestä kymmeneen vuoteen. Se, että ranskalainen Cogema käyttää Suomessa 1,7 miljoona euroa uraanikaivostoiminnan kannattavuuden tutkimiseen ei tarkoita sitä, että kaivostoiminta nyt aloitettaisiin. Yhdistyksemme jäsenten epävirallinen kanta tutkimuksiin ja koeporauksiin tuli selvästi ilmi pari viikkoa sitten yhdistyksemme tutustumismatkalla Olkiluodon ydinvoimatyömaalle. Yleisesti pahoiteltiin kiihkeimpien uraanikaivosvastustajien kannanottoja siitä, ettei edes tutkimuksia uraaniesiintymisistä saa Itä-Uusimaalla tehdä. Kirjoitukseni "Suuri päätös", perustuu pitkälti bussissa esiintyvien mielipiteiden pohjalle. Suurin toiveeni on, että seudun nuorille jatkossakin riittäisi töitä ja hyvinvointia. Liian moni nuori joutui 60-luvulla jättämään Itä-Uudenmaan töiden puuttuessa, niin minäkin.

Magnus Rögård puheenjohtaja
Loviisan puolesta - för Lovisa ry
http://koti.mbnet.fi/peter88/loviisan_puolesta/
http://www.saunalahti.fi/rog

Magnus Rögård kirjoitti:

Muutamien yhteyydenottojen johdosta haluan ilmoittaa, että Loviisan puolesta - För Lovisa ry ei ole tehnyt minkäänlaista virallista puoltaavaa tai kieltävää päätöstä mahdollisesta uraanikaivoksesta Itä-Uudellamaalle. Eikä ole yhdistyksen puheenjohtajakaan sitä tehnyt, vaan on ainoastaan tuonnut esiin sen seikan, että Loviisa ympäristökuntineen on taas suurien päätöksien edessä. Yhdistyksemme lopullinen kanta mahdolliseen uraanikaivokseen voidaan ottaa vasta sen jälkeen, kun kaikki tutkimukset mahdollisesta kaivostoiminnasta on tehty. Tutkimukset koeporauksineen vievät aikaa viidestä kymmeneen vuoteen. Se, että ranskalainen Cogema käyttää Suomessa 1,7 miljoona euroa uraanikaivostoiminnan kannattavuuden tutkimiseen ei tarkoita sitä, että kaivostoiminta nyt aloitettaisiin. Yhdistyksemme jäsenten epävirallinen kanta tutkimuksiin ja koeporauksiin tuli selvästi ilmi pari viikkoa sitten yhdistyksemme tutustumismatkalla Olkiluodon ydinvoimatyömaalle. Yleisesti pahoiteltiin kiihkeimpien uraanikaivosvastustajien kannanottoja siitä, ettei edes tutkimuksia uraaniesiintymisistä saa Itä-Uusimaalla tehdä. Kirjoitukseni "Suuri päätös", perustuu pitkälti bussissa esiintyvien mielipiteiden pohjalle. Suurin toiveeni on, että seudun nuorille jatkossakin riittäisi töitä ja hyvinvointia. Liian moni nuori joutui 60-luvulla jättämään Itä-Uudenmaan töiden puuttuessa, niin minäkin.

Magnus Rögård puheenjohtaja
Loviisan puolesta - för Lovisa ry
http://koti.mbnet.fi/peter88/loviisan_puolesta/
http://www.saunalahti.fi/rog

Lue lisää

De börja redan.Motståndet.Itäväylä 24.04. Cale Andersson Forsby.Du har bekanta som kan faxa skrivelsen åt dej.

Ja tror int kirjoitti:

De börja redan.Motståndet.Itäväylä 24.04. Cale Andersson Forsby.Du har bekanta som kan faxa skrivelsen åt dej.

Jo det skrivs i Uusimaa och Hbl att jag inte förstår mig på hur allvarligt det är med att Cogema börjar undersöka jordmånen i Östnyland. Här efter ett litet omarbetat inlägg som givits Hbl och som troligen publiceras endera dagen.

"Föreningen Loviisan puolesta - För Lovisa ry vill med anledning av den respons som fåtts efter artiklar i uusimaa och Hbl betona att vi inte tar ställning för varken för eller emot urangruvdrift enbart med hysterisk rädsla för nedsmutsning av miljön som grund. Ett beslut kan tidigast göras efter slutförda undersökningar med dit tillhörande provborrningar. Det att franska Cogema spenderar 1,7 miljoner euro för undersökning om lönsamheten för en eventuell urangruvdrift betyder inte att en eventuell gruvdrift inledes. Cogemas undersökning ger alla berörda i Östnyland en bättre inblick i berggrundens uranhalt och därmed också en säkrare grund för framtida beslut om lämpliga bostadsområden med tillräcklig låg uran- och radonhalt.
Föreningen ”För Lovisa” hoppas på att alla, som vill bo och arbeta i Östnyland också kan göra det nu och i framtiden. Allt för många måste lämna Lovisanejden i brist på arbete på 60-talet, så också jag. Kärnkraft och urangruvdrift ger arbete men är svåra saker. All tillgänglig fakta behövs. Lovisa med omnejd står igen inför stora beslut.

Magnus Rögård ordf. för
Loviisan puolesta – För Lovisa ry

Magnus Rögård kirjoitti:

Jo det skrivs i Uusimaa och Hbl att jag inte förstår mig på hur allvarligt det är med att Cogema börjar undersöka jordmånen i Östnyland. Här efter ett litet omarbetat inlägg som givits Hbl och som troligen publiceras endera dagen.

"Föreningen Loviisan puolesta - För Lovisa ry vill med anledning av den respons som fåtts efter artiklar i uusimaa och Hbl betona att vi inte tar ställning för varken för eller emot urangruvdrift enbart med hysterisk rädsla för nedsmutsning av miljön som grund. Ett beslut kan tidigast göras efter slutförda undersökningar med dit tillhörande provborrningar. Det att franska Cogema spenderar 1,7 miljoner euro för undersökning om lönsamheten för en eventuell urangruvdrift betyder inte att en eventuell gruvdrift inledes. Cogemas undersökning ger alla berörda i Östnyland en bättre inblick i berggrundens uranhalt och därmed också en säkrare grund för framtida beslut om lämpliga bostadsområden med tillräcklig låg uran- och radonhalt.
Föreningen ”För Lovisa” hoppas på att alla, som vill bo och arbeta i Östnyland också kan göra det nu och i framtiden. Allt för många måste lämna Lovisanejden i brist på arbete på 60-talet, så också jag. Kärnkraft och urangruvdrift ger arbete men är svåra saker. All tillgänglig fakta behövs. Lovisa med omnejd står igen inför stora beslut.

Magnus Rögård ordf. för
Loviisan puolesta – För Lovisa ry

Lue lisää

Så här Jan-Erik Enestam i Vasabbladet
http://www.vasabladet.fi/inrikes.asp?docID=15671
i dag:

"Om uranbrytning:
Jan-Erik Enestam betonar att uranbrytning är en väldigt långsam process. Efter en eventuell provborrning ska det göras en miljökonsekvensbedöming som blir avgörande för fortsättningen.

–Jag förstår att de som bor i grannskapet protesterar men det finns många aspekter på
frågan. Vi har gått in för ett femte kärnkraftverk som behöver uran. Därför kan vi inte helt förbjuda uranbrytning i Finland och enbart fortsätta att importera från andra länder där kontrollen inte är så omfattande.

Gruvlagen är enligt Enestam föråldrad och också lagen om miljökonsekvensbedömning borde ändras. Han driver på en förändring av den senare som skulle göra att uranbrytning – precis som asbestbrytning – alltid skulle kräva en bedömning av konsekvenserna för miljön, också när det handlar om små mängder. Ändringsförslaget
ligger i riksdagen och torde klubbas av inom en nära framtid.

Om avfallslagringen, ett problem som inte ett enda land hittills presterat en slutgiltig lösning på:
–Det där är handels- och industriministeriets område. Jag trampar ogärna in där.

Magnus rögård nurmijärvi

Magnus Rögård kirjoitti:

Så här Jan-Erik Enestam i Vasabbladet
http://www.vasabladet.fi/inrikes.asp?docID=15671
i dag:

"Om uranbrytning:
Jan-Erik Enestam betonar att uranbrytning är en väldigt långsam process. Efter en eventuell provborrning ska det göras en miljökonsekvensbedöming som blir avgörande för fortsättningen.

–Jag förstår att de som bor i grannskapet protesterar men det finns många aspekter på
frågan. Vi har gått in för ett femte kärnkraftverk som behöver uran. Därför kan vi inte helt förbjuda uranbrytning i Finland och enbart fortsätta att importera från andra länder där kontrollen inte är så omfattande.

Gruvlagen är enligt Enestam föråldrad och också lagen om miljökonsekvensbedömning borde ändras. Han driver på en förändring av den senare som skulle göra att uranbrytning – precis som asbestbrytning – alltid skulle kräva en bedömning av konsekvenserna för miljön, också när det handlar om små mängder. Ändringsförslaget
ligger i riksdagen och torde klubbas av inom en nära framtid.

Om avfallslagringen, ett problem som inte ett enda land hittills presterat en slutgiltig lösning på:
–Det där är handels- och industriministeriets område. Jag trampar ogärna in där.

Magnus rögård nurmijärvi

Lue lisää

Areva, Cogema, Framatome ja Bouygues Travaux Publics (julkaistu Loviisan Sanomissa 3.2.06)

Meiltä Loviisan puolesta – för Lovisa ry -yhdistykseltä on kysytty, mikä on meidän kantamme mahdolliseen Suomeen tulevaan uraanikaivokseen. Ranskalainen kaivosyhtiö Cogema on tehnyt valtausvarauksen selvittääkseen kaivostoiminnan mahdollisuuksia yhteensä 772 neliökilometrin alueella Askolassa, Myrskylässä, Mäntsälässä, Pernajassa, Pornaisissa, Porvoossa ja Pukkilassa. Yhdistyksemme käsitteli asiaa kokouksessamme 25.1.06 pöytäkirjan mukaan seuraavasti: Keskusteltiin uraanikaivostoiminnasta Itä-Uudellamaalla julkisuudessa olleista tiedoista. Kokous totesi, ettei mahdollinen kaivosalue ulotu Loviisan saakka. Julkisuudessa ei ole ollut tietoja siitä, tarvitaanko mahdollisesti Loviisan satamaa malmin kuljetuksiin.
Koska asia puhuttaa ihmisiä, yritän yksityishenkilönä kertoa, mitä tiedän käytännön uraanikaivos-toiminnasta.

Turvallisuussyistä on yleisön pääsy alueelle, jossa uraanimalmia louhitaan tai rikastetaan, rajoitettua. Koska uraanimalmi on radioaktiivista, niin malmin käsittely aiheuttaa säteilyvaaraa. Säteily on käytännössä kotoisin kolmesta päälähteestä:
1) suora säteily maaperän uraanilähteestä tai työstettävästä malmista
2) ilman radonpitoisuudet kohoavat jonkin verran kaivoksen välittömässä läheisyydessä, kun esiintymä kaivetaan avolouhoksissa esiin ja kaivosten välittömässä ympäristössä ilman radonpitoisuudet kohoavat kaivostoiminnan johdosta
3) rikastustoiminnan kaivos- ja louhosjätteestä.
Kauemmas uraanilouhoksesta mentäessä radonpitoisuudet laskevat kuitenkin nopeasti, koska radon lyhytikäisenä aineena hajoaa nopeasti muiksi aineiksi. Kymmenen kilometrin päässä kaivoksesta pitoisuus on pudonnut huomattavasti, eikä kaivoksen vaikutus enää erotu ympäristön luonnollisesta vaihtelusta, joka kuitenkin on Itä-Uudellamaalla suuri.

Uraanimalmin käsittelytilojen radonpitoisuutta pienennetään tehokkaalla ilmanvaihdolla. Vertaa STUK:n ohjeita ilmanvaihdon tarpeellisuudesta ja sen rakentamisesta omakotitalojen kohdalta maaperän radonpitoisuuksien poistamiseksi. Uraanipitoinen pöly taas sidotaan malmiin kostuttamalla. Tiloissa, jossa rikaste pakataan, on käytettävä hengityssuojaimia. Kaivostoiminnassa on käytettävä suojavaatteita ja koko kehon suihkuttaminen työrupeaman jälkeen on pakollista.

Mahdollinen kaivostoiminta Itä-Uudellamaalla tapahtuisi todennäköisesti In Situ Leaching (ISL) menetelmän mukaisesti. Menetelmässä pumpataan happoa uraania sisältävään kallioperään. Uraani liukenee pohjaveteen, joka pumpataan ylös. Uraanin erottamisen jälkeen vesi pumpataan takaisin maahan. Halpuutensa vuoksi yhtiöt haluaisivat käyttää ISL-menetelmää laajemminkin. Ongelmana on, ettei voida olla varmoja siitä, mitä maan alla tapahtuu, sillä liuenneessa muodossa oleva uraani saattaa liikkua kallioperässä. Pohjaveden liikkeistä ei ole myöskään tehty tutkimuksia. Menetelmä on pilannut pohjavettä monilla seuduilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

"Radioaktiiviset kaivosjätteet" taas ovat sitä samaa peruskalliota, mitä ko. paikalla on joka tapauksessa. On luonnollista, että niissä on jonkin verran uraania ja sen hajoamistuotteita, koska sitä on joka tapauksessa ko. alueen kallioperässä. Tämä ei ole haitta, vaan se on positiivinen asia. Se kun tarkoittaa, että radioaktiivisten hajoamisten aiheuttaman terveydelle haitallisen ionisoivan säteilyn taso on olematon. Rikastuksen yhteydessä radonin lähtöaineet (Ra-226 ja Th-230) jäävät puuromaiseen kaivosjätteeseen ja muodostavat potentiaalisen radonlähteen vielä pitkäksi ajaksi varsinaisen kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. Kaivosjätteen huolellisella käsittelyllä radonpäästöt voidaan kuitenkin saada jopa alle ennen kaivostoimintaa vallinneen tason. Tietysti pitäisi vastuullisen kaivosyhtiön suorittaa kaivosalueen maisemointi kaivostoiminnan loputtua.

Sitten kaikkia askarruttavaan kysymykseen, pitäisikö antaa lupa ranskalaiselle Cogema-yhtiölle kaivostoiminnan aloittamiseen.
- Ei pitäisi, mutta jos muodostetaan yhtiö, jossa suomalaisilla on taloudellinen ja päätösvaltainen enemmistö, niin kyllä, koska on moraalisesti oikein, että koko ydinenergiaympyrä on suomalaisten käsissä alkaen uraanin louhinnasta ja päättyen ydinjätteen loppusijoitukseen.
Ranskalainen Cogema-yhtiö kuuluu samaan yritysryppääseen Framatomen kanssa eli Arevaan. Framatome toimittaa reaktorin Olkiluotoon. Ranskalainen rakennusjätti Bouygues Travaux Publics toimii useimmiten pääurakoitsijana, kun Areva rakentaa maailmalla. Niin myös Suomessa ja Olkiluodossa, jossa pääurakoitsijana toimii Bouygues Travaux Publics. Allekirjoittaneella on huonoja kokemuksia Moskovasta ranskalaisten yhteistyöstä muun maalaisten kanssa. Bouygues Travaux Publics toimi pääurakoitsijana neuvostoaikaisessa 14-kerroksisessa rakennuskolossissa, joka saneerattiin länsimaistyyliseksi konttoriksi ranskalais-venäläis- öljy- ja pankkiyhtiölle Nikoilille. http://www.nikoil.ru/portal.nsf/ShowLMenu.nikoil?Open&IDSP=13A44E4D42892BC6C32569D5002DDFD4
http://www.stroi.ru/eng/default.aspx?d=15&dr=34&m=9
Minä taas laadin paikan päällä LVI- ja energia-työpiirustuksia kahdeksan kuukauden ajan.

Lopuksi sanon pari sanaa kuudennesta ydinvoimalasta. Halukasta rakentajayhtiötä ei ole ilmaantunut eikä ilmaannu ennen vuotta 2008. Silloin selviää Suomen lopullinen sähköntarve. Suomi on ollut mukana hyväksymässä EU-direktiiviä, joka antaa teollisuudelle luvan myydä päästöoikeuksia viiden vuoden ajan sen jälkeen, kun päästöoikeuspiiriin kuuluva tehdas suljetaan ja jos päätös sulkemisesta tehdään ennen vuotta 2008. Tämä ja muut samaan suuntaan vaikuttavat tekijät ajavat paljon energiaa käyttävien teollisuuden, kuten metsäteollisuuden, päästökaupan ulkopuolisiin maihin.

http://www.saunalahti.fi/rog
Magnus Rögård Nurmijärvi

Magnus Rögård kirjoitti:

Areva, Cogema, Framatome ja Bouygues Travaux Publics (julkaistu Loviisan Sanomissa 3.2.06)

Meiltä Loviisan puolesta – för Lovisa ry -yhdistykseltä on kysytty, mikä on meidän kantamme mahdolliseen Suomeen tulevaan uraanikaivokseen. Ranskalainen kaivosyhtiö Cogema on tehnyt valtausvarauksen selvittääkseen kaivostoiminnan mahdollisuuksia yhteensä 772 neliökilometrin alueella Askolassa, Myrskylässä, Mäntsälässä, Pernajassa, Pornaisissa, Porvoossa ja Pukkilassa. Yhdistyksemme käsitteli asiaa kokouksessamme 25.1.06 pöytäkirjan mukaan seuraavasti: Keskusteltiin uraanikaivostoiminnasta Itä-Uudellamaalla julkisuudessa olleista tiedoista. Kokous totesi, ettei mahdollinen kaivosalue ulotu Loviisan saakka. Julkisuudessa ei ole ollut tietoja siitä, tarvitaanko mahdollisesti Loviisan satamaa malmin kuljetuksiin.
Koska asia puhuttaa ihmisiä, yritän yksityishenkilönä kertoa, mitä tiedän käytännön uraanikaivos-toiminnasta.

Turvallisuussyistä on yleisön pääsy alueelle, jossa uraanimalmia louhitaan tai rikastetaan, rajoitettua. Koska uraanimalmi on radioaktiivista, niin malmin käsittely aiheuttaa säteilyvaaraa. Säteily on käytännössä kotoisin kolmesta päälähteestä:
1) suora säteily maaperän uraanilähteestä tai työstettävästä malmista
2) ilman radonpitoisuudet kohoavat jonkin verran kaivoksen välittömässä läheisyydessä, kun esiintymä kaivetaan avolouhoksissa esiin ja kaivosten välittömässä ympäristössä ilman radonpitoisuudet kohoavat kaivostoiminnan johdosta
3) rikastustoiminnan kaivos- ja louhosjätteestä.
Kauemmas uraanilouhoksesta mentäessä radonpitoisuudet laskevat kuitenkin nopeasti, koska radon lyhytikäisenä aineena hajoaa nopeasti muiksi aineiksi. Kymmenen kilometrin päässä kaivoksesta pitoisuus on pudonnut huomattavasti, eikä kaivoksen vaikutus enää erotu ympäristön luonnollisesta vaihtelusta, joka kuitenkin on Itä-Uudellamaalla suuri.

Uraanimalmin käsittelytilojen radonpitoisuutta pienennetään tehokkaalla ilmanvaihdolla. Vertaa STUK:n ohjeita ilmanvaihdon tarpeellisuudesta ja sen rakentamisesta omakotitalojen kohdalta maaperän radonpitoisuuksien poistamiseksi. Uraanipitoinen pöly taas sidotaan malmiin kostuttamalla. Tiloissa, jossa rikaste pakataan, on käytettävä hengityssuojaimia. Kaivostoiminnassa on käytettävä suojavaatteita ja koko kehon suihkuttaminen työrupeaman jälkeen on pakollista.

Mahdollinen kaivostoiminta Itä-Uudellamaalla tapahtuisi todennäköisesti In Situ Leaching (ISL) menetelmän mukaisesti. Menetelmässä pumpataan happoa uraania sisältävään kallioperään. Uraani liukenee pohjaveteen, joka pumpataan ylös. Uraanin erottamisen jälkeen vesi pumpataan takaisin maahan. Halpuutensa vuoksi yhtiöt haluaisivat käyttää ISL-menetelmää laajemminkin. Ongelmana on, ettei voida olla varmoja siitä, mitä maan alla tapahtuu, sillä liuenneessa muodossa oleva uraani saattaa liikkua kallioperässä. Pohjaveden liikkeistä ei ole myöskään tehty tutkimuksia. Menetelmä on pilannut pohjavettä monilla seuduilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

"Radioaktiiviset kaivosjätteet" taas ovat sitä samaa peruskalliota, mitä ko. paikalla on joka tapauksessa. On luonnollista, että niissä on jonkin verran uraania ja sen hajoamistuotteita, koska sitä on joka tapauksessa ko. alueen kallioperässä. Tämä ei ole haitta, vaan se on positiivinen asia. Se kun tarkoittaa, että radioaktiivisten hajoamisten aiheuttaman terveydelle haitallisen ionisoivan säteilyn taso on olematon. Rikastuksen yhteydessä radonin lähtöaineet (Ra-226 ja Th-230) jäävät puuromaiseen kaivosjätteeseen ja muodostavat potentiaalisen radonlähteen vielä pitkäksi ajaksi varsinaisen kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. Kaivosjätteen huolellisella käsittelyllä radonpäästöt voidaan kuitenkin saada jopa alle ennen kaivostoimintaa vallinneen tason. Tietysti pitäisi vastuullisen kaivosyhtiön suorittaa kaivosalueen maisemointi kaivostoiminnan loputtua.

Sitten kaikkia askarruttavaan kysymykseen, pitäisikö antaa lupa ranskalaiselle Cogema-yhtiölle kaivostoiminnan aloittamiseen.
- Ei pitäisi, mutta jos muodostetaan yhtiö, jossa suomalaisilla on taloudellinen ja päätösvaltainen enemmistö, niin kyllä, koska on moraalisesti oikein, että koko ydinenergiaympyrä on suomalaisten käsissä alkaen uraanin louhinnasta ja päättyen ydinjätteen loppusijoitukseen.
Ranskalainen Cogema-yhtiö kuuluu samaan yritysryppääseen Framatomen kanssa eli Arevaan. Framatome toimittaa reaktorin Olkiluotoon. Ranskalainen rakennusjätti Bouygues Travaux Publics toimii useimmiten pääurakoitsijana, kun Areva rakentaa maailmalla. Niin myös Suomessa ja Olkiluodossa, jossa pääurakoitsijana toimii Bouygues Travaux Publics. Allekirjoittaneella on huonoja kokemuksia Moskovasta ranskalaisten yhteistyöstä muun maalaisten kanssa. Bouygues Travaux Publics toimi pääurakoitsijana neuvostoaikaisessa 14-kerroksisessa rakennuskolossissa, joka saneerattiin länsimaistyyliseksi konttoriksi ranskalais-venäläis- öljy- ja pankkiyhtiölle Nikoilille. http://www.nikoil.ru/portal.nsf/ShowLMenu.nikoil?Open&IDSP=13A44E4D42892BC6C32569D5002DDFD4
http://www.stroi.ru/eng/default.aspx?d=15&dr=34&m=9
Minä taas laadin paikan päällä LVI- ja energia-työpiirustuksia kahdeksan kuukauden ajan.

Lopuksi sanon pari sanaa kuudennesta ydinvoimalasta. Halukasta rakentajayhtiötä ei ole ilmaantunut eikä ilmaannu ennen vuotta 2008. Silloin selviää Suomen lopullinen sähköntarve. Suomi on ollut mukana hyväksymässä EU-direktiiviä, joka antaa teollisuudelle luvan myydä päästöoikeuksia viiden vuoden ajan sen jälkeen, kun päästöoikeuspiiriin kuuluva tehdas suljetaan ja jos päätös sulkemisesta tehdään ennen vuotta 2008. Tämä ja muut samaan suuntaan vaikuttavat tekijät ajavat paljon energiaa käyttävien teollisuuden, kuten metsäteollisuuden, päästökaupan ulkopuolisiin maihin.

http://www.saunalahti.fi/rog
Magnus Rögård Nurmijärvi

Lue lisää

Bra Mallu när du står på dej

Benko kirjoitti:

Bra Mallu när du står på dej

Kauppa- ja teollisuusministeriö on päivittänyt kotisivujaan. Osoitteesta http://www.ktm.fi/index.phtml?s=1682 löytyy Cogeman vastine kuntien lausuntoihin, sekä päivitetyt kartat valtausalueesta.

Magnus Rögård Nurmijärvi stod för infon

Magnus Rögård kirjoitti:

Kauppa- ja teollisuusministeriö on päivittänyt kotisivujaan. Osoitteesta http://www.ktm.fi/index.phtml?s=1682 löytyy Cogeman vastine kuntien lausuntoihin, sekä päivitetyt kartat valtausalueesta.

Magnus Rögård Nurmijärvi stod för infon

Lue lisää

Oletko Magnus lukenut tämän päivän Lovaria? Jos et, lue ja anna roppakaupalla takaisin!

Pena J kirjoitti:

Oletko Magnus lukenut tämän päivän Lovaria? Jos et, lue ja anna roppakaupalla takaisin!

Tom ha fått uranschitun ti i Borgå. Tom ä haltassoga me sitt uraanasi!

Ulla kirjoitti:

Tom ha fått uranschitun ti i Borgå. Tom ä haltassoga me sitt uraanasi!

P.Lipponen finner inget hinder för urangruvor om det finns material i Ö:Nyland för gruvverksamhet.Han anser att det 6:tte atomkraftverket skall planeras för att uppfylla kraven för "ilmastointisopimus ennen 2012".Så nu kommer de,säj va ni säjer.

Ja tror int kirjoitti:

P.Lipponen finner inget hinder för urangruvor om det finns material i Ö:Nyland för gruvverksamhet.Han anser att det 6:tte atomkraftverket skall planeras för att uppfylla kraven för "ilmastointisopimus ennen 2012".Så nu kommer de,säj va ni säjer.

Lue lisää

Tom är väl Dem skulle jag tro!
Har Du annars läst:
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id33269.html

Eduskunnan talousvaliokunnassa selvä enemmistö kannattaa kuudennen ydinvoimalan rakentamista Suomeen, ilmenee Aamulehden kyselystä.

Valiokunnan 17 jäsenistä kymmenen ilmoitti kannattavansa lisäydinvoimaa. Sitä vastusti ainoastaan vihreiden Oras Tynkkynen. Neljä edustajaa pidättäytyi vastaamasta ja kahta ei tavoitettu.

SDP:n Jouko Skinnari ilmoitti kertovansa kantansa vasta, kun valiokunnan valmistelema ilmasto- ja energiaselonteko julkaistaan 2. kesäkuuta.

Teollisuuden Voimalla on jo valmis suunnitelma kuudennesta ydinvoimalasta, kertoi YLEn TV-uutiset perjantaina. Voimalan suunnitellaan toimivan ennen vuotta 2016, jolloin tiukentuvien päästömääräyksien arvioidaan sulkevan muita voimaloita kahden ydinvoimalan tehojen verran.

Seuraava hallitus päättää asiasta ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.

TVO rakentaa parhaillaan viidettä ydinvoimalaa Olkiluotoon. Sen on määrä valmistua vuoteen 2010 mennessä.

Magnus Rögård Nurmijärvi

Ulla kirjoitti:

Tom ha fått uranschitun ti i Borgå. Tom ä haltassoga me sitt uraanasi!

De flesta av ledamöterna i riksdagens finansutskott vill att det byggs en sjätte kärnkraftsreaktor i Finland, visar tidningen Aamulehtis förfrågan.

http://www.yle.fi/internytt/artikel.php?id=74623_Inrikes

Enligt enkäten är 10 av utskottets sammanlagt 17 medlemmar för en ytterligare utbyggnad av kärnkraft.

Ulla

En utskottsmedlem, de grönas Oras Tynkkynen, motsätter sig en utbyggnad, fyra vill inte säga sin åsikt och två medlemmar kunde inte nås.

Den femte kärnreaktorn byggs som bäst i Olkiluoto och den väntas stå färdig år 2009.

Ulla kirjoitti:

De flesta av ledamöterna i riksdagens finansutskott vill att det byggs en sjätte kärnkraftsreaktor i Finland, visar tidningen Aamulehtis förfrågan.

http://www.yle.fi/internytt/artikel.php?id=74623_Inrikes

Enligt enkäten är 10 av utskottets sammanlagt 17 medlemmar för en ytterligare utbyggnad av kärnkraft.

Ulla

En utskottsmedlem, de grönas Oras Tynkkynen, motsätter sig en utbyggnad, fyra vill inte säga sin åsikt och två medlemmar kunde inte nås.

Den femte kärnreaktorn byggs som bäst i Olkiluoto och den väntas stå färdig år 2009.

Lue lisää

Bästa (K(ära)N)Ulla - ...

Ja´ ha´ försökt ti´läsa alla bokstäver i dina texter...men ha´ int´ kuna´ hitta någon röd/grön tråd - va´e´biffen?

Have a Veri Shiny Dei - in Askola!

Anonymous kirjoitti:

Bästa (K(ära)N)Ulla - ...

Ja´ ha´ försökt ti´läsa alla bokstäver i dina texter...men ha´ int´ kuna´ hitta någon röd/grön tråd - va´e´biffen?

Have a Veri Shiny Dei - in Askola!

Lue lisää

He verkar som om dem sku ha hitta hiid nu å dem di fänis språkhetsaran. Best je e vel ti itt lååss om dem

(K(. . . N)Ulla kirjoitti:

He verkar som om dem sku ha hitta hiid nu å dem di fänis språkhetsaran. Best je e vel ti itt lååss om dem

Lyssn´ nu boyki!

Varifrån e du him? Plattländare va?

Skit me det, va betyder: "fänis språkhetsaran" på vargspråk.

Tackar på förhand! O ha en skön da på det platta!

Pena J kirjoitti:

Oletko Magnus lukenut tämän päivän Lovaria? Jos et, lue ja anna roppakaupalla takaisin!

Tässä vastaukseni perjantai lehteen!

Yhdistys Loviisan puolesta – För Lovisa ry haluaa korostaa, Aaro Toivosen, Uraaniton org. Laki- ja hallintotyöryhmän puheenjohtaja, kirjoituksen johdosta, ettemme tee eivätkä viranomaisetkaan voi tehdä uraanikaivospäätöksiä pelkästään hysteerisen ympäristön likaamisen pelon pohjalta. Päätöksiä voidaan aikaisintaan tehdä, kun lopulliset tutkimukset koeporauksineen on tehty. Se, että ranskalainen Cogema käyttää Suomessa 1,7 miljoona euroa uraanikaivostoiminnan kannattavuuden tutkimiseen ei tarkoita sitä, että kaivostoiminta nyt aloitettaisiin. Cogeman tutkimus koeporauksineen antaa kaikille osallisille parempaa tietoa Itä-Uudenmaan maaperän uraanipitoisuudesta ja sitä myöten myös viranomaisille varmempaa tietoa asumiseen sopivista alueista, joissa uraani- ja radonpitoisuus on alhainen.

Yhdistys ”Loviisan puolesta” toivoo, että seudun nuorille jatkossakin riittäisi töitä ja hyvinvointia. Liian moni nuori joutui 60-luvulla jättämään Itä-Uudenmaan töiden puuttuessa, niin minäkin. Ydinenergia- ja uraanikaivostoiminta ovat vaikeita asioita, mutta oikein toteutettuina ne antavat työtä ja hyvinvointia. Loviisa ympäristökuntineen on taas suurien päätöksien edessä.

Magnus Rögård puheenjohtaja
Loviisan puolesta - För Lovisa ry
http://koti.mbnet.fi/peter88/loviisan_puolesta/
http://www.saunalahti.fi/rog

Magnus Rögård kirjoitti:

Tässä vastaukseni perjantai lehteen!

Yhdistys Loviisan puolesta – För Lovisa ry haluaa korostaa, Aaro Toivosen, Uraaniton org. Laki- ja hallintotyöryhmän puheenjohtaja, kirjoituksen johdosta, ettemme tee eivätkä viranomaisetkaan voi tehdä uraanikaivospäätöksiä pelkästään hysteerisen ympäristön likaamisen pelon pohjalta. Päätöksiä voidaan aikaisintaan tehdä, kun lopulliset tutkimukset koeporauksineen on tehty. Se, että ranskalainen Cogema käyttää Suomessa 1,7 miljoona euroa uraanikaivostoiminnan kannattavuuden tutkimiseen ei tarkoita sitä, että kaivostoiminta nyt aloitettaisiin. Cogeman tutkimus koeporauksineen antaa kaikille osallisille parempaa tietoa Itä-Uudenmaan maaperän uraanipitoisuudesta ja sitä myöten myös viranomaisille varmempaa tietoa asumiseen sopivista alueista, joissa uraani- ja radonpitoisuus on alhainen.

Yhdistys ”Loviisan puolesta” toivoo, että seudun nuorille jatkossakin riittäisi töitä ja hyvinvointia. Liian moni nuori joutui 60-luvulla jättämään Itä-Uudenmaan töiden puuttuessa, niin minäkin. Ydinenergia- ja uraanikaivostoiminta ovat vaikeita asioita, mutta oikein toteutettuina ne antavat työtä ja hyvinvointia. Loviisa ympäristökuntineen on taas suurien päätöksien edessä.

Magnus Rögård puheenjohtaja
Loviisan puolesta - För Lovisa ry
http://koti.mbnet.fi/peter88/loviisan_puolesta/
http://www.saunalahti.fi/rog

Lue lisää

Marssi-kuvia mielenosoituksesta löytyy tästä:
http://www.hiekkalaatikko.fi/uraaniton/

Pena J kirjoitti:

Marssi-kuvia mielenosoituksesta löytyy tästä:
http://www.hiekkalaatikko.fi/uraaniton/

Lue lisää

Kyllä niillä työttömillä on aikaa keskellä päivää....