Negatiivisesta yhteydestä

Nachtlicht

Bhagavadgitan kolmannessatoista kappaleessa puhutaan tietoisuudesta kokijana, ja tätä nimitetään sanalla ksetrajna; joka on tila jossa se mitä tiedetään (ksetra), ja se kuka tietää ovat yhtä. Minä tiedän että minä tiedän, - tai: minä tiedän että se olen minä joka tietää.

Minusta tämä tila on ihmisen todellinen identiteetti. Se on aika yksinkertainen asia. Tiedostava minuus (edelleen Bhagavadgitan mukaan) luo itsestään eri ominaisuuksia, kuten upadrsta – todistaminen, anumanta - pyhyys , bharta – tuki, bhokta – nauttiminen, mahesvara – tämän minuuden kokeminen maailmankaikkeuden rakenteen ominaisuudeksi, ja parapurusa – korkein itse.

Kun aloitin joogan, minulle tuli luonnollisena oivalluksena että ”kaikki tapahtuu minun minuuteni kautta”, ja että tämä minuus ei suinkaan ole ego. Tietenkin kaikki pitivät sitä suuruudenhulluna ajatuksena. Mutta en ole sellainen ihminen että alkaisin epäillä jotain oivallustani, vaikka porukat kääntyisivätkin minua vastaan.

Minua viehätti VT:ssä varsinkin se lause että Jumalan nimi on ”minä olen se joka minä olen”, ja ”minä olen on minun nimeni”. Minusta kaikki muu oli ylimääräistä, ja turhaakin.

Erkaannuin henkisen tien kulkijoiden porukoista kuin Lokki Joonatan, ja lentelin yksinäni. Edelleen.

Olen yrittänyt eritellä täällä mikä on tuon erkaantumisen syy. Onko syy minussa, vai muissa? Mutta niin täällä, kuin joka paikassa minun on mahdoton sanoa ajatuksiani julki, koska ihmiset keskittyvät hyökkäämään minun persoonaani ja minuuttani vastaan, riippumatta siitä mitä olen sanomassa. Olen lähinnä ihmetellyt sitä.

Olen kyllästynyt siihen että annan käyttää itseäni kynnysmattona. Mitä muuta tämä keskustelu on täällä ollut kuin etupäässä persoonani pilkkaa? Nämä tohtoriksi tekeytyvät sun muut. Onneksi suomi24:ssä on siivouskampanja, ja sanonkin että painan tuota punaista nappia tästä lähtien heti, jos joku alkaa esittämään epäasiallisia kommentteja mielenterveydestäni, tai lähettelemään ivallisia viestejä minua matkivilla nikeillä.

Tässä on valitettu että tällä foorumilla ei muka voi muusta keskustellakaan kuin pilkalliseen sävyyn persoonastani. En ainakaan minä ole pakottanut ketään pilkkaamaan itseäni. Minusta jokainen voi keksiä ihan sellaisia aloituksia kuin haluaa, ja keskustella vaikkapa idän filosofioiden suhteesta vihreisiin pikku ukkoihin. Se juttu on siinä, että kukaan ei täällä tee luovia aloituksia, kenelläkään ei ole kanttia antaa itsestään niin paljon. Nimettömiä kommentteja on helpompi vääntää, ja vielä helpompi heittäytyä riekkumaan ivallisena.

Minun näkökulmastani katsottuna ns. etsijät keskittyvät etsinnässään epäoleellisiin – jopa henkisen kasvun kannalta haitallisiin asioihin.

Itse en varsinaisesti ole mikään joogi, tai etsijä, tai uskovainen. Eikä minua edes kiinnosta vatvoa tärkeänä jotain sanskritinkielisiä knoppeja, tai vaalia puhdasoppisuutta. Saati sitten purkaa aggressiotani tasapäisestä rivistöstä erkanevia kohti. Olen tullut aika kyyniseksi ihmisen mahdollisuuksien suhteen saavuttaa yhteys Jumaluuteen. Paitsi negatiivinen yhteys tietysti, on aina. Deus Absconditus.

Tänä iltana ajattelen että tavallisella ihmisellä, joka syntyy ja kasvaa, käy töissä ja syö, ja nai, ja nukkuu, ja saa lapsia tai ei, eikä mieti henkisiä asioita, on suurempi mahdollisuus saavuttaa valaistuminen, kuin niillä jotka ovat hirveästi miettineet, muodostaneet mielikuvia, opittuja varmuuksia ja ovat kovin itsestään tietoisia.

Todellinen tieto on itsetiedotonta.

Minusta nämä ”oivaltaneet” kirjoitukset kuten Bhavadgita, VT, tai gnostilaiset tekstit eivät sinänsä ole kovin tärkeitä, vaan ne vahvistavat kokemuksemme silloin kun Kaitselmus on jo antanut meille vastaavan kokemuksen. Ksetrajna, gnoosis, samadhi, moksha, shaktipat. Useinhan juuri JÄLKIKÄTEEN ihmiset joutuvat vaikeuksiin, kun eivät ymmärrä kokemaansa, ja mieli pyrkii selittämään tapahtuneen pois, saamalla sen rationalisoinnin kautta pois. Nähdäkseni etsijöiden kardinaalivirhe on olla tajuamatta että kokemus tuli, ja meni. Koska he eivät tajua; koska he ovat kuuroja ja sokeita, he eivät voi ymmärtää että se mikä tapahtui, oli pyhää. Sitten he reagoivat tyypillisen inhimillisesti, raivolla, aggressiolla, halveksunnalla, ivalla ja pilkalla. Ja he kuvittelevat vielä olevansa tiellä, ja edistyvänsä kohti valaistumista.

Joka kohta muka koittaa; jos ei nyt, niin seuraavissa elämissä.

Minun ei-niin kiva sanomani on, että valaistuminen on jo ollut. Tosin ei siinä mielessä kuin nondualistit ja panteistit sen haluavat käsittää. Jossain muussa…

Hiukan sitten hillintää, - en aio sietää enää pilkkaa henkilöäni kohtaan. Usein ajattelen vaan omia tunteitani, - sitä hurjaa Kali-luontoani, mutta onhan myös niin että jokaisen ihmisen, muidenkin kuin minun, on syytä opetella tunteiden hillitsemistä? Vai olenko ainoa joka pystyy siihen?

Tämä nyt vaan oli jotain ajatuksia, tänä iltana. Ja mulla on myös sellainen toive, että jos ihmiset vapautuisivat täällä ivan ja pilkan hengestä, niin olisi mahdollista keskustellakin jostain. Kunnioittaa toisimme vaikkapa.

Mitään muuta ei tarvita, pelkkä minuus riittää. Minusta se on helpottava sanoma; en käsitä miksi aina tarvitsee niin hiiltyä. Mikä on uhattuna? Se ego? Jatkakaa vain hyökkäyksiä omaa tai muitten minuutta kohtaan; ei se ole oikein vaikka miten päin vääntäisi. Onko se niin suuri rikos sitä paitsi jos joku ihmisyksilö uskaltaa olla/tiedostaa oma minänsä? Koska silloin paljastuu että joku toinen ei uskalla, ja tulee kateus? Kateus minuudesta? Jokaisella on minuus. Tämä minuus on todellinen Kristus, - suuri yksinkertaisuus ja lapsenkaltaisuus. Sitä ei tarvitse – eikä saa, tappaa tai kuolettaa.

Ja vielä: Beo kuoli, kun hänet porukalla nitistettiin. Ties kuinka mones kuolema. Moni on varmaan iloinen. Tuhkasta nousi yöllä valo... Tämänkin tapatte. Loputtomia ristiinnaulitsemisia ja ylösnousemuksia...

Sakshat.

Mind springs forth from I-ness: The mind springs forth from the extremely fine sense of individuality or asmita. It is I-ness itself, that is yet free from attractions, aversions, and fears. (Patanjali, Yoga-Sutra, 4.4)

“Seagulls, as you know, never falter, never stall. To stall in the air is for them disgrace and it is dishonor.

But Jonathan Livingston Seagull, unashamed, stretching his wings again in that trembling hard curve - slowing, slowing, and stalling once more - was no ordinary bird.”

http://suchit.net/inspiration/JonathanLivingStoneSeagull.html

4

394

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nachtlicht

      Jopas hiljeni. :-o

      Siisteyskampanjan ansiota kait..? Aattelin äsken että kait osa syy on minussakin, kun ärsyynnyn niin helposti. Tai sitten en ärsynny tarpeeksi, vaan sallin koirien järsiä nilkkojani. Ei saisi reagoida, ja kuitenkin reagoin. Mikähän siinä on?

      Suuri osa kritiikistä on aika älytöntä, ja ei sitä edes voi ottaa todesta, - näitä hulluksi haukkujia. - Kun en usko olevani hullu, en usko koko käsitteeseen. Sensijaan uskon olevani kyllä ääliö ja idiootti, ja joskus tyhmä. Mutta mitäs sitten.

      Pakko tähän on nyt siteerata mainiota pohjanmaan poikaa - Artturi Leinosta. Hän julkaisi v.1931 salanimellä Erkki Urjala, romaanin "Hauta rajan takana". Se kertoo suomalaisten elämästä Neuvosto-Venäjällä.

      Leinonenhan oli ollut vankina itärajan takana... Minusta on hassua, että on ollut joku, tässä maailmassa, joka on ajatellut samoja ratoja kuin sitä itse ajattelee. Toki Leinonen oli aika kaukana nykyajan perussuomalaisesta; ensinnäkin kasvanut maaseudulla; - silloin vielä elävällä maaseudulla - ja sitten kokenut kovia. Sitä on helppo ajatella että poikkeusihmisen ajattelut ei ole merkityksellisiä.

      Varsinkin henkisen etsinnän alueella tunnutaan ajattelevan että massasta ei saisi erottua, ja samadhiin mennään porukalla. Ja että yksinäinen on hullu. Itse en niin ajattele, mutta porukat näin ajattelevat.

      Kun se on toistepäin; joukossa tiivistyy tyhmyys, ja viisas voi olla vain yksinäinen. Ja se ei ole merkityksetöntä yksinäisyyttä; vaan olevaisuuden perustan muodostavaa yksinäisyyttä, joka on sama meissä kaikissa.

      Minusta laumaihmiset ovat ihmisinä merkityksettömiä, paitsi potentiaalinsa takia. Ja yksinäinen ihminen on keskeinen, vaikka äkkiseltään ja ennakkoluuloisesta katsottuna voisi toiselta näyttää. Varsinkin jos katsoo vain silmillä, eikä sydämellä.

      "Älä koetakaan verrata minua millään tavoin, lukijani, itseesi tai muihin ihmisiin. Älä utele turhia, älä koeta sovitella minuun hyvän ja pahan tai oikean ja väärän normaalimittoja. Henkinen olemukseni on saanut sellaiset ulottuvaisuudet, ettei sitä voi mitata moraalin, ei inhimillisten sovinnaisuuksien mittapuulla. Olen monesti kysynyt itseltäni: olenko ihminen? Tämä kysymys on oikeutettu, sillä en ole siinä mielessä inhimillinen kuin varsinainen yhteiskunnallinen ihminen on.

      Tunnetko minut nyt? Sinä hymyilet, kohotat olkapäätäsi ja sanot, kuulen sen selvästi: keikari! Suuruudenhullu! Tai sitten: ruuvi,pari, irrallaan!"

      • Qadesha

        >Ei saisi reagoida, ja kuitenkin reagoin. Mikähän siinä on?

        Kuinka lukemattomia kertoja olenkaan katunut sitä että yleensä menin jotain tiettyä jonnekin kirjoittamaankaan. Minua alkaa usein hävettää, että miksi heitän löylyä, kun en kerta kestä kumminkaan kauaa istua sanomisen saunassa, kun muut innostuvat löylynlyöntikisaan. Pelkään välillä olevani pelkkä kusipää ja raukkis...

        Mutta sitten on sellaisiakin kausia, että pystyy keskustelemaan muiden kanssa ummet ja lammet ilman että kukaan hermostuu. Tälläkin hetkellä tiedän erään foorumin jossa on todella rento fiilis, ainakaan minun seuraamissa keskusteluissa ei olla oltu lynkkaamassa ketään.

        Ei se voi olla aina pelkästään omasta itsestä kiinni että "ei muka kestä keskustelua". Joku kumma energia siinä on, että joskus on niin hemmetin hyvä henki läsnä, ja joskus pelkkää kiukuttelua ja oikuttelua itsekunkin puolelta.

        ***

        Mitä tulee tuohon valaistumisen partaalle kehittymiseen, niin minusta alkaa tuntua että kaikkein pahin vaihe on juuri siinä autiomaavaiheessa kun ei enää kykene samaistumaan ihmislaumaan täysissä määrin (siis periaatteessa ymmärtää kyllä ihmisiä harvinaisen hyvin, mutta ei enää ole laumaa, kun on jo itse oma ihmislajinsa omassa päässään...) - muttei ole ihan vielä siellä perilläkään. Ja minua alkaa epäilyttää että siinä vaiheessa on kaikkein vaikeinta puhua muiden kanssa. Kaikki eletty ja koettu vuosituhansien varrelta painaa niskassa kuin kivikuorma, ja tekee ihmisestä juuri omannäköisensä poluntallaajan. Sitten siihen tulee joku väittämään että "kaikki mitä tiedät, on VÄÄRIN", ja johan siinä vähän kimpaantuu kun on se taakka siinä selässä. Se tuntuu niin todelliselta kumminkin se kaikki oma kokemus, muiden sanomiset ovat vaan suunpieksäntää...

        Haluaako edes Henki että täältä valmistuu klooni-ihmisiä, vai onkohan sittenkin tarkoitus että kukin valaistuu jotenkin persoonallisella tavalla, ilmaisten siten Hengen moninaisuutta ja näyttäen muille että tämän fyysisen maailman "ulkoreunan" voi läpäistä todella monesta kohtaa. Eikä kukaan välttämättä tule kulkemaan valmiista reiästä, vaan joutuu tekemään omansa...


      • Valo
        Qadesha kirjoitti:

        >Ei saisi reagoida, ja kuitenkin reagoin. Mikähän siinä on?

        Kuinka lukemattomia kertoja olenkaan katunut sitä että yleensä menin jotain tiettyä jonnekin kirjoittamaankaan. Minua alkaa usein hävettää, että miksi heitän löylyä, kun en kerta kestä kumminkaan kauaa istua sanomisen saunassa, kun muut innostuvat löylynlyöntikisaan. Pelkään välillä olevani pelkkä kusipää ja raukkis...

        Mutta sitten on sellaisiakin kausia, että pystyy keskustelemaan muiden kanssa ummet ja lammet ilman että kukaan hermostuu. Tälläkin hetkellä tiedän erään foorumin jossa on todella rento fiilis, ainakaan minun seuraamissa keskusteluissa ei olla oltu lynkkaamassa ketään.

        Ei se voi olla aina pelkästään omasta itsestä kiinni että "ei muka kestä keskustelua". Joku kumma energia siinä on, että joskus on niin hemmetin hyvä henki läsnä, ja joskus pelkkää kiukuttelua ja oikuttelua itsekunkin puolelta.

        ***

        Mitä tulee tuohon valaistumisen partaalle kehittymiseen, niin minusta alkaa tuntua että kaikkein pahin vaihe on juuri siinä autiomaavaiheessa kun ei enää kykene samaistumaan ihmislaumaan täysissä määrin (siis periaatteessa ymmärtää kyllä ihmisiä harvinaisen hyvin, mutta ei enää ole laumaa, kun on jo itse oma ihmislajinsa omassa päässään...) - muttei ole ihan vielä siellä perilläkään. Ja minua alkaa epäilyttää että siinä vaiheessa on kaikkein vaikeinta puhua muiden kanssa. Kaikki eletty ja koettu vuosituhansien varrelta painaa niskassa kuin kivikuorma, ja tekee ihmisestä juuri omannäköisensä poluntallaajan. Sitten siihen tulee joku väittämään että "kaikki mitä tiedät, on VÄÄRIN", ja johan siinä vähän kimpaantuu kun on se taakka siinä selässä. Se tuntuu niin todelliselta kumminkin se kaikki oma kokemus, muiden sanomiset ovat vaan suunpieksäntää...

        Haluaako edes Henki että täältä valmistuu klooni-ihmisiä, vai onkohan sittenkin tarkoitus että kukin valaistuu jotenkin persoonallisella tavalla, ilmaisten siten Hengen moninaisuutta ja näyttäen muille että tämän fyysisen maailman "ulkoreunan" voi läpäistä todella monesta kohtaa. Eikä kukaan välttämättä tule kulkemaan valmiista reiästä, vaan joutuu tekemään omansa...

        Kyllä!
        Tälläsiahan nämä 24 sen foorumit monesti on, ettei välttämättä erota koiratarhasta, toisaalta on täällä monet upeatkin keskustelut käyty.

        Jepjep, monenlaista saarnaajaa. Itse ajattelen tosta yksin jäämisestä henkisellä polulla aika paljon oman dharman mukaan elämiseksi, johonki asti luet kirjotettua jossain vaihees alat soveltaan asioita oman elämämäs ja karmas mukaisesti. Eikä ketään kuka sen paremmin tietäs kuin sinä miten hommaas eteenpäin kuskaat... Eipä tässä kukaan varmaan kiireellä oo valaistumassa, harvempi tänä aikakautena ollenkaan :) Mä ainakin pyrin elään oman elämäni, reagoimaan suuttumaan heittään löylyä ja tietysti kuunteleen oppimaan ja sen sellasta... Peace Out


      • -Q-
        Valo kirjoitti:

        Kyllä!
        Tälläsiahan nämä 24 sen foorumit monesti on, ettei välttämättä erota koiratarhasta, toisaalta on täällä monet upeatkin keskustelut käyty.

        Jepjep, monenlaista saarnaajaa. Itse ajattelen tosta yksin jäämisestä henkisellä polulla aika paljon oman dharman mukaan elämiseksi, johonki asti luet kirjotettua jossain vaihees alat soveltaan asioita oman elämämäs ja karmas mukaisesti. Eikä ketään kuka sen paremmin tietäs kuin sinä miten hommaas eteenpäin kuskaat... Eipä tässä kukaan varmaan kiireellä oo valaistumassa, harvempi tänä aikakautena ollenkaan :) Mä ainakin pyrin elään oman elämäni, reagoimaan suuttumaan heittään löylyä ja tietysti kuunteleen oppimaan ja sen sellasta... Peace Out

        Juu, erityisesti viime aikoina olen minäkin tässä pohdiskellut että täytyykö sitä niin kireänä pingottaa kaikkien tunteidensa kanssa. Niitä tulee ja menee.

        Liian paljon "henkiset" ihmiset kasaavat itselleen velvollisuuksia olla niin ja noin, ja kun eivät sitten kumminkaan pysty, pimahtavat päästään.

        Ei pisteestä A voi loikata pisteeseen Ö. Pakko nöyrästi kipittää se koko matka siitä väliltä.

        - Qadesha


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maailman suurin sanomalehti: Sanna Marin on coolein poliitikko

      Sanna saa taas ylistystä maailmalla. Ja mikäs siinä, onhan hän ylivoimaisesti paras pääministeri Suomen historiassa. https://www.iltalehti.fi/ulkomaa
      Maailman menoa
      710
      7024
    2. Sanna Marinin UUSI sähellysvideo julki. Iljettävää ja kuvottavaa katseltavaa

      En olisi uskonut että näen maamme pääministeristä näin puistattavan videon. Jos jäljellä oli vielä ripaus arvovaltaa ja kunnioitusta pääministeriä koh
      Maailman menoa
      731
      6747
    3. Mihin aikaan tulee Marinin eroilmoitus huomenna?

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cc979c9c-c331-42f5-afe6-d30bdb869e3a Yksityiset pikku bileet, taustalla kuuluu: v*ttu tästä tulee hyvä olo. Jau
      Maailman menoa
      375
      4595
    4. Sanna Marin juhlii humalassa haarat levällään

      Kuvat tulivat vihdoin julki. Melkoinen pienen lapsen äiti.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      434
      4291
    5. "Bile-Sanna" lempinimen saanut Sanna Marin selittelee: "Tiesin kyllä, että minua kuvataan, mutta..."

      Bile-Sannan bailuvideo on saanut pääministerin myrskyn silmään. Mitä mieltä olet, pitäisikö pääministerin saada olla ihan tavallinen ihminen ja juhlij
      Maailman menoa
      444
      3983
    6. Petteri Orpo väläyttää leikkauksia: 'Me joudumme säästöihin ja sopeutukseen'

      Jätti-inflaatio sähkö, polttoaineet, ruoka ym. kallistuu hurjasti ja Petterin kokoomus haluaa leikata, ja kokoomuksen tuntien leikkauksien painotus ni
      Maailman menoa
      329
      3265
    7. Parveketupakointi

      Tupakoija on itsekäs ja piittaamaton muista asukkaista, parvekkeella tupakoijan savu kulkeutuu useisiin lähistöllä oleviin asuntoihin. Ei ole mukavaa
      Maailman menoa
      249
      2080
    8. Kerrotko mies mikä minussa on vikana?

      Kun, et kerran lähesty?
      Ikävä
      217
      1827
    9. Jauhojengi äänet lisätty videoon jälkikäteen

      Kylläpäs taas jauhotettiin persupölvästit tässäkin tapauksessa :-D Hyvä läppä tuo kyllä on.
      Maailman menoa
      72
      1432
    10. Sanna Marin juhlii ja tanssii villisti julkkisporukassa.

      Videot alkoivat levitä somessa: Sanna Marin juhlii ja tanssii villisti julkkisporukassa. Pääministeri Sanna Marin tanssii ja laulaa useilla videoilla
      Pori
      243
      1376
    Aihe