Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Unissakävely

The Sleepwalker

Oon 15v poika ja mulla on eräs ikävä yöongelma. Tällä kertaa ei ole kyse yökastelusta. Otsikostakin jo näkee: "Unissakävely".
Toissayönäkin olin lähtenyt ulos kävelemään yövaattesillani toinen kenkä jalassa. Isä oli onneks nähny ja sit ohjas takas kotiin nukkuu ja lukitsi ovet. Näin kuulemma oli käynyt ja nyt ihan viimeyönä kun naapurin tyttöjä oli yökylässä, niin olin mennyt niitten sänkyy nukkuu ja aamulla katoin et oonpas mä kummas paikkaa nukkumassa ja nousun äkkii huomattuani ja menin omaa sänkyy jatkaa uniani. Onneks ne oli viel unessa ettei huomannu, olis ollu tosi noloa. Sitten mun isosysteri on kertonutmulle nähneensä mut kusemassa parvekkeelta alas joskus kolmen aikaa yöllä. En ollut uskoa, kunnes näin sen märän haisevan läntin mentyäni ulos tarkistamaan. Nykyään me pidetään ulko-ovia säpissä ja lukossa, etten enää lähe hortoilemaan. Kerran lukittuani huoneeni oven, olin yöllä herännyt kauheaan rasahdukseen. Hämmästyksekseni näin, että minulla oli luja ote oveni kahvassa; Olin repinyt sen väkivalloin auki unissani kun se oli lukittu. Koko lukko meni totaalisesti paskaks ja se ovenkarmi piti liimata, hioa, kitata ja taas hioa sekä maalata uusiksi, sillä se repesi vedettyäni sitä unissani. Kaikkei omituisinta siinä oli, että se ovenkarmi on tehty sentään hyvin vahvasta puusta, eikä siihen tule lommojakaan kovin helposti.
Ja sitten on niitä noloimpia, inhottavimpia tapauskia, jolloin olen riisuutunut unissani ja mennyt nukkumaan...öhh...oman siskoni peiton alle. No ei siinä mitään, sain oikeen mojovan rummutuksen päähän heti aamutuimaan kun tämä oli herännyt. Olin ihan paniikissa juossut huoneeseeni. Joo, siis tämä on jo vakavanpuoleista. Kaikki meidän perheenjäsenet koittavat olla ymmärtäväisiä (paitsi sisko) ja yrittävät auttaa parhaansa mukaan, mutta mitä minun pitäisi oikeasti tehdä tälle asialle. Terveydenhoitaja patisti menemään aikaisemmin nukkumaan, mutta kun en saa unta ennen KYMMENTÄ illalla. Tämä on ollut jo niin häpeällisen tuntuista kerrottavaa, että lopetan tähän. Aivan, luit oikein, en kerro niitä IHAN noloimpia asioita joita olen hölmönä tehnyt unissani!! Saisin hävetä koko lopunikääni.

Onko täällä muita unissakävelijöitä? Saa kertoa kokemuksia, vaikka ei olisi normaalisti unissakävelijä, mutta on joskus vaan käynyt niin.

Huoh.. Toivottavasti tämä lakkaa iän myötä tai edes vähenee :l

28

5977

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vierestä nähnyt

      Isoveljeni käveli aikoinaan paljon unissaan. Jutteli paljon vanhemmille keittiössä yöllä. Vanhempani onneksi tiesi ettei saa pakottaa silloin mihinkään, vaan piti käyttäytyä normaalisti.
      Eräänkin kerran veljeni juoksi n.400m naapuriin äitini perässään. Naapurin ovea hän pääsi koputtelemaan aamuyöllä.
      Vanhemmiten ei ole hän enää kävellyt unissaan.
      Kannattaisi puhua sille terkkarille, että unissaankävely alkaa saada vaarallisia piirteitä, esim. lähteminen ulos. Terveydenhuollosta löytyy ammattilaisia jotka kyllä tutkii, mikä sitä syvää unta häiritsee. Siis jokin häiriöhän unessasi on kyseessä.

    • missiiii

      Olen lukenut että unissa kävely saattaa johtua stressistä tai joistakin traumaattisista kokemuksista.. Onko sinulla?

      Apua en osaa antaa, mutta jos vaikka puhuminen auttaisi, tai selvittäisit nyt ensin että mistä tämä johtuu, ja sitten puuttuisit asiaan..

      En tiedä, mutta toivotan onnea!!

    • Tiuku

      Harrastin myös unissakävelyä, tosin ikää oli silloin 5-6 vuotta. Nousin omasta sängystäni, pistin kaikki valot päälle, kuljin alakertaan ja yritin päästä ulos.

      Tuolloin asuttiin talossa, jossa ulko-oven lukko oli todella jäykkä ja vanhemmillakin oli vaikeuksia saada sitä auki. Eli pikkuinen minä ei tietenkään ulos päässyt vaan luovutti, sammutti kaikki valot ja meni takaisin nukkumaan.

      Ja tätä tapahtui joka yö ja äiti pelkäsi, että joku kerta pääsen vielä ulos.

      Sitten yhtenä yönä nousin taas ja olin puolivälissä käytävää, kun näin/kuulin/vaistosin, että äiti heräsi ja kuiskasi unenpöpperössä mun nimeä. Se oli ehkä hirvein tunne ikinä, kun havahtui siitä horroksesta, seisoi silmät auki keskellä käytävää.

      Ja siis siksi unissakävelijää ei koskaan saa herättää: välitön shokkitila, aloin kirkua ja itkeä ja huutaa kurkku suorana. En osaa sanoa miksi, tilanne kuitenkin oli aika viaton, eikä äiti tahalleen herättänyt. Siihen kyllä loppui kävely :)

      Siskoni harrasti tuota toisten sänkyyn änkeemistä, yleensä tosin pikkuisena meni isin viereen, isin tyttö kun oli. Teki tuota 12-13 -vuotiaaksi asti, sitten se loppui itestään. Sisko sai myös unissaan raivokohtauksia, eli alkoi tyhjässä huoneessaan yhtäkkiä kirkumaan ja potkimaan seinää ja hyökkäsi kimppuun, jos meni liian lähelle. Tämäkin loppui ajan kanssa.

      Myös avomieheni harrasti kumpaakin: anoppi kertoi, että mies oli 3v vaellellut käytävällä ja kun anoppi oli ihmetellyt, mitä poika puuhasi käytävässä keskellä yötä, oli 3v poika hyökännyt äitinsä kimppuun eläimenraivolla. Ja tietysti umpiunessa.

      Mies edelleen puhuu unissaan ja siskoni harrastaa sitä myös. Esim. viime yönä mies herätti mut ja kysyi, missä kaikki muut ovat :) Ollaan asuttu kahdestaan jo jonkin aikaan, joten töksäytin, että mitkä muut. No, ne muut, ja kuorsaus jatkui :P

      Onhan noista paljon teorioita traumoista yms. asioista. En sitten osaa sanoa. Olen saanut teininä useita unihalvauksia, jotka on johtanut melkein shokkitilaan. On tullut ihan riivattu olo. Itsestään nuo ovat hävinneet, enkä muista mitään sen kummempaa traumaa omassa elämässäni.

    • lörpöttelijä

      Mäki oon kävelly ja puhunu unissani. Esim, oon vieny peiton äitin ja iskän huoneen oven ettee, ja etsiskelly samalla siskooni. Sitte oon myös huutanu täysillä! Ja eräänä yönä tyynyni oli ilmestynyt vessanpöntön päälle. xD

    • The Sleepwalker

      Olin kyllä n. vuosi sitten auto-onnettomuudessa, auto meni aivan lyttyyn mutta me selvittiin vammoitta (mä ja faija), muita ei ollu kyydissä onneks. Mutta siis olenhan jo harrastanut tätä aktiviteettia jo vuosia, joten se voi korkeintaan lisätä unissani käyttäytymistäni o_O

      Voin kertoa mitä tein juuri viime yönä...
      Menin tavallisesti nukkumaan ja näin unen. Siinä unessa, jos oikein muistan, niin siinä oli semmoinen vekotin, jolla voi siirrellä huonekaluja paikasta toiseen ilman painovoimaa (jotkut voivat ymmärtää paremmin, jos sanon vaan "Gravity Gun").
      No kuitenkin, siinä unessa järjestelin olohuoneen aika vänkän näköisesti ja sitten se vekotin simahti ja alko piristä. Heräsin. Puhelin soi ja menin vastaamaan. Se oli vain isä joka kysyi olenko jo herännyt. Sitten hätkähdin kun käännyin ympäri ja huomasin pöytäni ja nojatuolini vaihtaneen paikkaa. Ne olivat vielä hyvin suoraan aseteltu. Kukaan muu ei ollut tätä tehnyt. Minä todennäköisesti.

      Onkos kellään ollut "unisiirtymiä"? Eli että unessa esiintyvä hahmo/esine tulee mukaan herätessä ja sen voi nähdä? MINÄ OLEN JA VOI ELÄMÄ SENKIN ASIAN KANSSA!!! Näin todella karmivaa unta, olin sadan zombin saartama ja minulla oli vain pistooli kädessä, ne vartoivat paikallaan pimeässä, hämärästi valaistetussa kehässä, sitten karjuin lujaa kuin pystyin ja aloin ampua niitä pyörien ja sitten viimeinen kuvan minkä unesta muistin, oli juuri päälle hyökkäävä, verinen zombie. Ja kuinkas ollakaan, tämä tuli siirtymänä ja joskus neljän aikaa yöllä!! Voi hyvä luoja että mä sätkähdin sängyssä kun se seiso mun nenän edessä realistisen näköisenä, kädet sivuille levitettyinä, julma ilme kasvoillaan. Tuijotin sitä sen synkkiin silmiin hetken ja painoin pääni alas ja ajattelin, että "tämä on unta, TÄMÄ ON UNTA!!!" Jonkin aikaa siinä maatessani, totesin olevani hereillä ja varovasti käänsin pääni. Siellä ei ollut ketään... Sydän hakkasi tuhatta ja sataa, voitte vaan kuvitella mikä tilanne se oli.

      On myös niitä huvittaviakin tapauksia, että minulla on kultaharkko/tukko viisisatasia kourassa ja hetken voin ne nähdä herättyäni, mutta sitten ne haihtuvat pois kuvaharhana. :(

      Joskus tosissaan pelottaa mennä nukkumaan. Näen usein ihmisiä, jopa edesmenneitä tuttujani huoneessani herättyäni. Usein jään niitä tuijottamaan, mutta ne eivät koskaan katso silmiin minua, ONNEKSI, sillä se kuolleen katse jäisi minun mieleeni loppuiäkseni ja saisin mielenterveyshäiriöitä tms... no eiköhän nämä ole jo sellaisia. Kuinka tehdä loppu tälle, kunpa vain tietäisin... :l

      En enään pelkää unisiirtymiä, usein jopa ihailen niitä niin kauan kuin ne kestävät, mutta silti varauksella :/ Nykyisin pelkään herääväni siskoni vuoteesta, herään sieltä niin usein. Ei ole todellakaan kivaa hänelekään. Pari päivää sitten olin ottanut hänen toisen tyynynsä ja tunkenut avonaisen ikkunan väliin. Hän lupasi tehdä minulle häijyn ansan jota en tule unohtamaan :D Jooh, se miksi mä oikeesti pelkään, niin on se, että se kierittää mut aina kovalle lattialle. Aamusin jomottaakin joskus päätä ja voi vain kuvitella missä on viimeyönä ollut.
      Vessassakäynti tapahtuu öisin minulla automaattisesti unissani: Nousen sängystä, menen vessaan a hoidan asiani ja palaan vuoteeseeni tai sitten herään siellä vessassa kusilammikkoon jalkojen juuressa xD

      • Tiuku

        Harhoja on ollut myös jonkin verran :P Vähän kovempaa kamaa kuitenkin ;) Eli olen herännyt, mutta olen nähnyt herätessäni eri paikan kuin missä olen ollut oikeasti. Tällä paikalla ei myöskään ole ollut mitään tekemistä uneni kanssa. Hitaasti on näky haihtunut, jotenkin karmivaa :P

        Ja noista hahmoista ja henkilöistä: mulla on koko ikäni ollut yksi tietty hahmo, joka sulvasti voi olla olemassa sekä valveilla että unessa. Yleensä en erota näitä unia todellisuudesta, enkä voi varmuudella sanoa, että ne edes ovat unta. Tämän miehen kasvot on yleensä kätketty ja se seisoo makkarin ovella.

        Muistan ihan pikkuisena pölpöttäneeni tälle miehelle kaiken maan juttuja, ja vähän vanhempana ärsytti aivan vietävästi, että joku tuijottaa, kun nukun. Mutta jos yllättäen pomppasi pystyyn ja katsoi, eihän siellä tietysti ollut ketään :P Tuijotus kyllä tuntui selässä, ei joka yö kuitenkaan.

        Viimeisin kerta oli karmiva, siitä taitaa nyt olla noin vuosi. Heräsin siihen, että tämä mies seisoi _taas_ makkarin ovella. Uudessa kämpässä makkarin ovi poikkeuksellisesti on hyvin valoisa paikka, kun keittiön ikkunasta tipahtaa kaikki valo siihen. Eli miekkonen näkyi varsin hyvin :P

        Aloin kiskoa avomiestä hereille ja mumisin jotain paniikissa, että nyt se tulee ja herää. Mies ei heräänyt, käänsi vain kylkeä. Uniukkeli lähti kulkemaan kohti mua, kiersi sängyn ja tuli ihan mun viereen. En pystynyt liikkumaan, makasin vaan paikoillaani ja puristin peittoa. Vähän unihalvauksen tapanen olotila, mutta mulla oli silmät auki. Se kumartu mun viereen ja kuiskasi jotain. Sitten nukahdin samantien :P Tai ehkä olin koko ajan ollut unessa? Harmittaa vaan, kun en muista tai kuullut, mitä se sanoi :P

        Kevennykseksi vielä se, että harrastan todella paljon unissani puhelimeen vastaamista, jos känny pirisee yöllä :) On hyvin mielenkiintoista herätä siihen, että puhelin on korvalla ja joku innoissaan selittää toisessa päässä jotain. Siinä sitten aletaan miettimään, että a) kenen kanssa mä oikein puhunu, b) mitä se puhuu, c) mitä ihmettä mä olen puhunut. Seurustelun alkuaikoina avomieheltä oli mennä hermot, kun soitteli jotain rakkaudentunnustuksia ja minä sitten totesin kesken pitkän avautumisen: "Hei, mä heräsin vasta nyt. Mistä me puhuttiinkaan?"

        Niin, ja kaikki edelliset kruunaava juttu! Mies oli lähdössä töihin yhtänä aamuna ja minä tietysti nukuin pitkään (iltatyö oli silloin). Olin niin väsynyt, etten saanut silmiä kunnolla auki, mutta mulla oli jotain todella tärkeetä sanottavaa miehelle. Käheellä äänellä sitten pyysin, että se tulisi siihen ja yritin kertoa tätä maailmaa mullistavaa asiaa ja ulos tuli: Kuule, mä oon kaalin ja salaatin välissä :P

        Tajusin, mitä olin sanonut heti, kun se tuli kurkusta ulos :) ja jäin pohtimaan, että ei se noin pitänyt olla, kun mies lähti kikatellen töihin.


      • Anonyymi

        Oot vissiin pelannu vähän liika garrys modia


    • tässä poika

      Kerran olin vain jyystänyt huoneeni ovea hysteerisenä keskellä yötä ja huutanut jotain tyyliin: "Heeep, päästäkää mut poisssss..." Aamulla kuulin kivaa horrorjuttua.

      Kerran lähdin pienelle kävelylle vanhempien makuuhuoneeseen. Olin ottanut peitot ja lähtenyt kuljettamaan niitä vessaan. Toisen peiton olin tunkenut vessanpönttöön, kunnes isä kantoi minut takaisin sänkyyn.

      Kerran taas lähdin pienelle visiitille alushousut jalassa taloyhtiömme pihalle. Olin ollut matkalla naapuriin.

      Sitten kerran pengoin keskellä yötä eteisessä pöytälaatikkoa. Äiti oli tullut ihmettelemään ja käskenyt mennä takaisin nukkumaan. Olin huutanut: "Pitää löytää kortsut!!!!". Äiti oli rauhoitellut ja isosiskokin siihen oli tullut. Olin vaih huutanut, että pitää löytää kortsut. Äiti oli sanonut, että mennään nukkumaan ja etsitään niitä kortsuja sitten aamulla. Ei vähän nolottanut aamulla, kun sisko tirskui keittiössä, mutta ei sanonut mitään, kun äiti oli kieltänyt.

      Tämä on paras: Olin mennyt keskellä yötä vanhempien makuuhuoneeseen. Olin heiluttanut etusormeani opettavaiseen tyyliin ja hokenut "karhu on lubendiooni". WTF, oli ihmetellyt äiti. Yhtäkkiä isä oli herännyt, pompannut ylös ja huutanut: "Mitä, palaako talo?".

    • lissu

      olen ilmneisesti alkanut taas kävelemään unissani..luultavasti stressin takia...sain kuulla että olen poikapuoltani alkanut keskellä yötä raahaamaan rappukäytävään..itse en muista tästä mittään ja järkytyin kovasti tapahtumasta koska meidän perheelämä on takkuillut viimeaiokoina paljon...en tiedä heittääkö mies mut nyt pihalle koska en voi mitenkään todistaa että olisin sen tehnyt unissani ja en todellakaan muista tapahtumasta yhtään mitään..mieheni sukulaisetkin on saanut tiedon tästä tapahtumasta ja luultavasti pitää minua hulluna...mitä tässä asiassa voi enää tehdä..oottaa vaan että mies tulee töistä kotiin ja sanoo että pakkaa ämmä laukut?!? :(

      • nainen, nyt 20v

        Ensimmäinen unissakävelyni tapahtui kun oli jotain 2-3 vuotta. Kylmänä sydäntalven aamuna olin juossut ulos maitoauton perään, kuski huomasi minut ja avasi auton oven. Kiivettyäni autoon olin havahtunut ja tajunnut ettei kuski olekaan isäni ja jähmettynyt kauhusta. Onneksi vanhempani olivat heränneet ja isäni oli tuli hakemaan pienen vaippaikäisensä sisälle lämpimään.

        Myöhemmin n. 14-vuotiaana äitini herätti minut päivä/iltaunilta saunaan. Olin etsinyt pyyhkeeni, mennyt ulkosaunaamme ja asettunut ylimmälle lauteelle maate (koko ajan täydessä unessa). Vasta kun äitini (omalla suostumuksellani!!) suihkutti päälleni viileää vettä, havahduin. Äitini järkyttyi, että olin nukkunut kuumassa saunassa, käski minun ottaa viileän suihkun ja mennä ulos vilvoittelemaan. Tein työtä käskettyä, kääriydyin pyyhkeeseen ja menin ulon istumaan. Havahduin n. 15min myöhemmin kun äitini huudahti ovelta "NUKUTKO sä täällä?". Hiukseni olivat jäätyneet ja vähän kylmäkin oli, pakkasta yli 15 astetta... Äiti käski mennä SISÄLLE suihkuun ja nukkumaan, joten otin tavarani ja heräsin hieman myöhemmin sisällä suihkussa huuhtoessani shampoota hiuksistani. Sen jälkeen ei oo kukaan herättäny mua saunaan...

        Erikoisalaani on kuitenkin sekavana havahtumiset ja puuta heinää puhuminen, olen ilmoittanut sukulaistytölle, että "mä pesen ikkunoita", rippikoulussa sanoin yöllä meluaville isospojille kesken unieni "hysssh, mä istutan puuroa" jne....Sammutttelen myös lämpöpattereita talvella ja suljen ikkunoita kesäisin unissani.

        Jo legendaksi muodostunut episodi tapahtui 2004 joulukuussa kun näin painajaista nyrkin kokoisesta lintuhämähäkistä mahani alla. Ryömin mahallani maaten sivusuuntaan kohti sängyn reunaa uskomattoman nopeasti, ponnistin itseni makuultani ilmalentoon ja lennähdin n.metrin päässä olevaan kirjahyllyyn, pudoten sieltä sitten lattialle. Kirjahylly meinasi kaatua kihlattuni päälle mutta pysyi onneksi pystyssä. Havahduin lattialta ja nousin katsomaan hyvin epäluuloisena sänkyä. Kihlattuni kysyessä, olinko pudonnut sängystä vastasin "Ei...ku mä syöksähdin". Mies kutsui minut takaisin sänkyyn ja pian olin kysynyt vahingoniloisesti "Enks ollukki vikkelä?!" Heräsin lopullisesti vasta kihlattuni nauruun ja muistin kyllä kaikki puheeni. Saan kuulla tapahtuneesta vieläkin...

        Keväällä (-06) näin unta, jossa olin niityllä ja korvaani lensi mehiläinen. Jotenkin muistan nähneeni välähdyksenomaisen kuvan kihlatustani nukkumassa vieressäni tyytyväisesti hymyillen, joten hymyilystä närkästyneenä hyökkäsin kihlattuni kimppuun, iskin häntä kolme tai neljä kertaa kyynärpäällä napakasti keskelle rintalastaa ja ilmoitin "Mul on mehiläinen korvassa!!" Voimaakin oli iskuissa ollut kuulemma jonkin verran...

        Viimeisin unissakävelyni tapahtui tänä kesänä. Heräsin päivä/iltauniltani siihen, että seison vessassa ja katselen peilin kautta olohuoneeseen. Menin takaisin sänkyyn nukkumaan ja parin tunnin kuluttua kihlattuni tuli herättämään. Lyhyen, sekavahkon keskustelun jälkeen hän käski tulla olohuoneeseen katsomaan hänen uutta kypäräänsä (en pysty vastustamaan käskyjä nukkuessani vaan tottelen...sitä on joskus hyötyäkin, esim. kissan ulos päästäminen käy vaivattomasti yöllä...), nousin ja tasapainon pettäessä otin sivuaskelia ja JUOKSIN kaappia päin. Siihen sitten heräsin.

        Ja näitä tarinoita riittää, mut eiköhän tässä ollu tarpeeks yhdelle kertaa...


    • sep-poh

      Jos olen nukkunut edellisenä yönä huonosti niin seuraavana päivänä alkaa yleensä nukuttaa n. klo. 17 ja kun nukahdan siihen aikaan niin alan kävellä unissani. Kerran kun olimme perheen kanssa kylässä mummolassa niin menin yläkertaan nukkumaan ja kävelin unissani portaat alas alakertaan. Herätessäni en muistanut mitään.
      Tai no muistin sen hämärästi, aivan kuin olisin nähnyt unta.

    • ajan kanssa

      nyt kun joku oli nostanut tämän kolme vuotta vanhan aiheen esille, kysyisin kiinnostuneena onko oireet hävinneet näin kolme vuotta myöhemmin?

      • pikku--neiti

        Mäki kävelen välillä unissani ja puhun kaikkee, oon monesti heränny siihe et itken, nauran tai huudan unissani :D En oikee tiiä että mikä tohon auttais mut jos nukun jonku vieres ni nukun iha hiljaa :D


    • Omituista, pelottava

      Viime yönä minäkin olin tietämättäni lähtenyt porttikäytävään unissani ja ulos. Kukaan ei ollut huomannut. Kello oli jotain 00.00?? Muistan, kun juoksin koululleni ja rämpytin ovea. Juoksin sen jälkeen takaisin kotiin. Koululle on matkaa jotain 200m. "Heräsin" siihen, kun olin rappukäytäväni ovella yrittäen avata sitä. Se ei auennut. Olin yöpaita päällä, ilman kännykkää tai avaimia. En käsittänyt, miksi olin ulkona. Hetken miltei kaikkea yritettyäni menin naapuriin ja soitin isälleni. Hän oli nukkumassa, mutta kuitenkin tuli 13,5 kilometrin päästä hakemaan minut nukkumaan lämpimään. ( äitini nukkui sisällä. asun 2 kerroksessa )

      • themanaaja

        Kuulostaa aika naurettavalta mutta teillä on jotain ihmelahjoja tai teitä manataan =o


      • unikävelydude
        themanaaja kirjoitti:

        Kuulostaa aika naurettavalta mutta teillä on jotain ihmelahjoja tai teitä manataan =o

        Olin nukkumassa entisen tyttöystävän vieressä ja hän oli herännyt joskus aamuyöstä ja mä olin pitäny tyhjää kättä korvalla ja höpöttäny niinku puhelimeen (puhuin puhelimessa tyttöystävälleni) ja sit olin avannu silmät, kattonu mun tyttöystävää silmiin (samalla kun höpötin olemattomaan kännykkään tyttöystävälleni), sitten sanoin vieressä olevalle tyttöystävälle "oota hetki", sitte puhuin puhelimeen "nyt täytyy lopettaa ku Enni on vieressä, heippa". Sit laskin käden ja käännyin kattomaan taas tyttöystävää ja sanoin "mä en kerenny puhuu ku sä oot siinä"

        Sitte samaisen tytön luona, tyttöystävä oli heränny ni mä olin seissy sängyn vieressä ku se heräs joskus yöllä, kävelin oven luo ja kurkkasin toisee huoneesee ja menin takas sänkyy nukkuun.

        Kolmas kerta samaisen tytön kanssa, tyttöystävä jälleen kerran oli hereillä yöllä ku olin sängyllä noussu istuma-asentoon ja tuijottanu puoliksavatuilla silmillä sitä mun tyttöystävää ja osottanu ovee ja sanonu "tosta pääse pois". Toivottavasti ei ottanu luokkauksena :D

        Mutta sitte aina jos ollu jossain juhlissa (tanssimassa kovaäänisessä paikassa esim. baarissa) niin kaikki kaverit tulee mukaan illalla sieltä mnu sänkyyn. Nään ne harhoina ja yritän hätistellä niitä pois ja sanon vaan " menkää pois haluun nukkua".

        Aina ihan mielenkiintosta ollu :P toivottavasti tänäkin yönä tapahuu jotain :D


      • saetwe
        unikävelydude kirjoitti:

        Olin nukkumassa entisen tyttöystävän vieressä ja hän oli herännyt joskus aamuyöstä ja mä olin pitäny tyhjää kättä korvalla ja höpöttäny niinku puhelimeen (puhuin puhelimessa tyttöystävälleni) ja sit olin avannu silmät, kattonu mun tyttöystävää silmiin (samalla kun höpötin olemattomaan kännykkään tyttöystävälleni), sitten sanoin vieressä olevalle tyttöystävälle "oota hetki", sitte puhuin puhelimeen "nyt täytyy lopettaa ku Enni on vieressä, heippa". Sit laskin käden ja käännyin kattomaan taas tyttöystävää ja sanoin "mä en kerenny puhuu ku sä oot siinä"

        Sitte samaisen tytön luona, tyttöystävä oli heränny ni mä olin seissy sängyn vieressä ku se heräs joskus yöllä, kävelin oven luo ja kurkkasin toisee huoneesee ja menin takas sänkyy nukkuun.

        Kolmas kerta samaisen tytön kanssa, tyttöystävä jälleen kerran oli hereillä yöllä ku olin sängyllä noussu istuma-asentoon ja tuijottanu puoliksavatuilla silmillä sitä mun tyttöystävää ja osottanu ovee ja sanonu "tosta pääse pois". Toivottavasti ei ottanu luokkauksena :D

        Mutta sitte aina jos ollu jossain juhlissa (tanssimassa kovaäänisessä paikassa esim. baarissa) niin kaikki kaverit tulee mukaan illalla sieltä mnu sänkyyn. Nään ne harhoina ja yritän hätistellä niitä pois ja sanon vaan " menkää pois haluun nukkua".

        Aina ihan mielenkiintosta ollu :P toivottavasti tänäkin yönä tapahuu jotain :D

        Hei auttakaa mä en harrasta (tietääkseni) tota unissakävelyä, mutta yleensä junassa tai bussissa tai lentokoneessa, kun nukahdan niin kiroilen unessa tai puhun jotain sekavaa? Toi kiroileminen on aika tyhmää ku aamul ku herään esim junassa nii mutsi kertoo et oon kiroillut yöllä ja sitten kun junassa on vielä muita niin neki kuulee... Hieman noloa toi on!


    • It öö right

      Itsekkin olen kävellyt unissani, mutta se oli paljon lievempää. Jos se yhtään lohduttaa nin minulta se loppui iän myötä melkein kokonaan. Olen nyt 17 ja en ole kuullut enää kenenkään sanovan että olisin kävellyt unissani. Eli se voi hyvinkin loppua ajan myötä itsestään =)

    • minävain

      oon kans lähteny pari kertaa ulos yöl ja sytyttäny melkeee tulipalon kotona sun muuta oon tehny. nyt oon onneks vähäse rauhottunu etten lähe ulos jne. kunha kävelen sisällä ilma syytä ja aamuisi herään millo missäki. ei oo kauheen kivaa. mut oon 16v ja oon ollu pienest asti unissakävelijä.

    • Mulla on toiminu

      Jos kärsii unissakävelystä, kannattaa sitoa itsensä jollain köydellä kiinni sänkyyn. Ottaa riittävän pitkän köyden ja sitoo toisen pään sänkyyn ja toisen pään vaikka omaan jalkaansa tms. Siihenpä sitten loppuu unissakävelyt. Mut köydestä voi toki tehdä sen verran pitkän, että ois mahdollisuus kävellä unissaan vessaan esim. jos sattuu kävelemään unissaan kuselle. Mulla on muutaman kerran sattunu niin.

      • Aikamatkustaja

        Heräsin kerran noin neljältä yöllä. Menin takaisin nukkumaan ja heräsin kolmelta yöllä! Lisäksi olin puhunut äidilleni ensimmäisen heräämisen jälkeen ja äiti muisti keskustelun. En ollut myöskään nukkunut kellon ympäri! Aivan kuin olisin matkannut ajassa!


      • 05jh9234jh9j
        Aikamatkustaja kirjoitti:

        Heräsin kerran noin neljältä yöllä. Menin takaisin nukkumaan ja heräsin kolmelta yöllä! Lisäksi olin puhunut äidilleni ensimmäisen heräämisen jälkeen ja äiti muisti keskustelun. En ollut myöskään nukkunut kellon ympäri! Aivan kuin olisin matkannut ajassa!

        kerran kyl näin unta että joku joi mun cokikset, niin olin kuulemma kiroillut varmaa 5 minuutti yhteen putkeen. Sen jälkeen kun muut olivat menneet takaisin nukkumaan niin pääsi multa charmikas lopetus: "PERKELEEN PERKELEEN PERKELE!"
        aamulla kaikki katto oudosti, tää tapahtu riparilla.


    • Unissakävelevätyttö

      Mä kävelen kans unissa ja esim kerran menin äitin huoneesee ja pyysin särkylääkettä "menkkoihin" sit kerran rikoin terassin oven kahvan

      • tyttökäveleeunissaan

        tänä aamuna heräsin ihan normaalisti ja en huomannut että mikään olisi poikennut normaalieista aamuistani kunnes isäni kertoo että olin yöllä 1 aikaan mennyt vessaan ja samalla sytyttänyt huoneisiin valot vaikka en sitä KOSKAAN yöllä tee enkä mene vessaan muutenkaan. isäni oli sanonut että älä sytytä niitä valoja mutta en puhunut mitään missään vaiheessa. isäni oli siis tekemässä ruokaa yöllä kun tämän huomasi xd. muistan hämärästi että hän olisi minulle valoista sanonut mutta en mitään muuta muista. luulin että oli unta.


    • Unissakävelijäsuihku

      Kerran kävin suihkussa unissani

    • tohtori-tolonen

      Mene jo lääkäriin.Nyt ei ole kaikki kunnossa.

    • Anonyymi

      Mac saanto jako yöllä kävellä hoitajolta yöunesa soittavat 1 vuoden saaja

    • Anonyymi

      Synnyinkotini on pieni maatila. Olin jotain 10 vuotias. Loppukesällä menin illalla sänkyyn nukkumaan, ja aamulla heräsin ladosta heinäkasassa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      70
      2317
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2103
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      78
      1718
    4. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1536
    5. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1530
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1447
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1419
    8. 52
      1288
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      66
      1234
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      30
      1209
    Aihe