Gran Mal kohtauksen jälkeinen paniikki

Susanna Roine

Millaisena koette Gran Mal- kohtauksen jälkeisen tilan? Itse olen aina täysin muistamaton ja sekava, tästä syystä tila on paniikkihäiriön kaltainen, pelottava. En tiedä kuka olen, miksi, koska ja missä.
Olisi mielenkiintoista kuulla muiden kokemuksista.

32

9279

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • GM-mies

      Itse en GM-kohtauksen jälkeen muista olenko 2, 6, 10, 27, vai 100-vuotias enkä sitä missä olen. Mutta tähän asti olen aina nopeasti ymmärtänyt saaneeni kohtauksen ja tiedän, että nimi palaa, kun vain jaksaa odottaa ja levätä. Puolen tunnin päästä olen taas järjissäni, mutta olo on heikko vielä tuntikausia.

      Ikävintä on se, että tyttöystävät ovat vaihtaneet maisemaa GM-kohtauksen jälkeen... :( Se masentaa valtavasti: juuri silloin kun tarvitsisi toista, ilmoittaa hän ettei kaipaa heikkoa miestä ja alkaa pakkaamaan kamoja... :(

      • katja

        Olen pahoillani edustamani sukupuolen käytöksen vuoksi. Tuo on varmasti tarpeeton lisärasite.
        Toivon, että löydät sen oikean, joka kykenee tuntemaan empatiaa ja on itse kyllin vahva tukeakseen!
        Kaunista kesää ja vahvempia ihmissuhteita sinulle toivon!


      • Onnellinen pari
        katja kirjoitti:

        Olen pahoillani edustamani sukupuolen käytöksen vuoksi. Tuo on varmasti tarpeeton lisärasite.
        Toivon, että löydät sen oikean, joka kykenee tuntemaan empatiaa ja on itse kyllin vahva tukeakseen!
        Kaunista kesää ja vahvempia ihmissuhteita sinulle toivon!

        Tuttua tuo naisen katoaminen kohtauksen myötä.Multa tosin katos jo kun kerroin olevani epi.Sain kuulla olevani valehtelija, lurjus ja "selvästi sairas".

        Sitten otin thaivaimon ja elämä hymyilee. Kohtauksien määräkin on selvästi vähentynyt.

        Ihan vinkkinä sulle: älä ikinä, korostan sanaa ikinä, ota suomalaista naista. Ovat kaikki näitä ikäviä poikkeuksia ja häipyvät. Eivät siedä miehen heikkoutta. Ota aasian suunnalta niin ei tarvitse katua. Oops; meni vähän off topic, mutta toivottavasti tästä on hyötyä.


      • katja
        Onnellinen pari kirjoitti:

        Tuttua tuo naisen katoaminen kohtauksen myötä.Multa tosin katos jo kun kerroin olevani epi.Sain kuulla olevani valehtelija, lurjus ja "selvästi sairas".

        Sitten otin thaivaimon ja elämä hymyilee. Kohtauksien määräkin on selvästi vähentynyt.

        Ihan vinkkinä sulle: älä ikinä, korostan sanaa ikinä, ota suomalaista naista. Ovat kaikki näitä ikäviä poikkeuksia ja häipyvät. Eivät siedä miehen heikkoutta. Ota aasian suunnalta niin ei tarvitse katua. Oops; meni vähän off topic, mutta toivottavasti tästä on hyötyä.

        Nythän taisit läväyttää hiukkasen provosoivan mielipiteen, mutta mutta...olkoon omasi, mikäs minä olen tuomitsemaan (...tavallinen arvoton suomalaisnainen sentään vaan)


    • mä vaan

      Oikeastaan mulle on käyny niin, että herään kuin olisin nukkunu. Ei mitään tietoa koko kohtauksista! Jos ei mieheni olisi ollut paikalla olisin ihan tyytyväinen. Kieli tosin on kipeä ja vähän kankea olo, mutta senkin nyt voi selittää vaikka miten. (nim. optimisti) Ja tajunnanhäiriö kohtauksissa: niitä on laidasta laitaan lääkitysten muuttuessa ne on muuttaneet muotoaan. välillä tajuan, että on kohtaus ja välillä olen ihan tyytyväisesti pihalla. Ulkopuoliset ihmiset kyllä voi kuvailla tilannetta aikalailla eritavalla kuin minä.

    • Tunne on kuin olisi tapellut yksinään pataljoonaa vastaan:)

      Muisti pätkii ja kaikki lihakset TODELLA kipeinä.

    • lekuri

      On todella törkeää käyttää nimimerkkinä toisen henkilön nimeä! Oletan, ettet ole ainakaan eräs kyseinen neurologi Susanna Roine!?!

      • Susanna Roine

        Minusta on törkeää jos ei voi omalla nimelläään esiiintyä. Epilepsialiitto on sitäpaitsi pyytänyt minua nk. epilepsialähetiksi. Tässä syy miksi esiinnyn omalla nimelläni.


      • timantista,onko raikkautta
        Susanna Roine kirjoitti:

        Minusta on törkeää jos ei voi omalla nimelläään esiiintyä. Epilepsialiitto on sitäpaitsi pyytänyt minua nk. epilepsialähetiksi. Tässä syy miksi esiinnyn omalla nimelläni.

        kyseisellä henkilöllä tarpeeksi t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤


    • Hugo

      Itsellänkin on harhailua ja tajuttomuutta... kuulemani mukaan ja kamala väsymys. En tiedä koskaan missä olen ja olen luullut mm. blondia tarjoilijaa ensiksi enkeliksi. Onneksi en sentään sitä sanonut. Onneksi ei ole isoja kohtauksia pitkään aikaa ollut ja aina nuo on kyllä krapulasa tulleet tai hirvittävän valvomisen jälkeen ja stressin.

      Sanot, että Sinulla on paniikkihäiriön kaltainen tila jälkikäteen. Itse kai olen jonkinlaisessa tajuttomuuden paniikissa ja etsin apua, kun en tiedä kuka olin. Paniikin kaltainen tila minulle tulee, jos saan kohtaustuntemuksia.

    • unissakävelyineen

      sekä kesällä,että talvella,sisällä ja ulkona ,luulee tehneensä jo jonkin työn,samaa asiaa veivaa,kyl siinä oli opettelemista,et tunsi ne kuviot,pitää vaa istua rauhas,ja oottaa et järki selkiintyis,pan-suolapurkki sängyn viereen jos ymmärtää ottaa suolaa,nii pää selviää t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

    • piikki3

      Tiedän suurinpiirtein, mitä on tapahtunut.
      Voimat pois, pulssi lyö tiheämmin ja sekava olo.
      Mieluimmín on paikallaan hiljaa vähän aikaa.
      Luomet ovat turvoksissa ja on kuin olisi valvonut viikon. Vuorokauden, menee kunnes tulee normaali tilanne, ellei tule uusi kouristuskohtaus.Stesolid ollut hyvä vaikeammassa ja pitkittyneessä.

      • minä vain

        Vaikea sanoa millainen olo on, jos ensiapulääkettä ei oo annettu. Kyllä toi aivotoiminta yleensä toimii. Tosin olen sanonut nimekseni joskus mitä sattuu.
        Yleensä vaan oon niin lääketokkurassa että tekee vaan mieli nukkua.


      • Moment musical
        minä vain kirjoitti:

        Vaikea sanoa millainen olo on, jos ensiapulääkettä ei oo annettu. Kyllä toi aivotoiminta yleensä toimii. Tosin olen sanonut nimekseni joskus mitä sattuu.
        Yleensä vaan oon niin lääketokkurassa että tekee vaan mieli nukkua.

        Kova kuolemanpelko sitten kun tajuaa, mitä on tapahtunut itselle.Olen yleensä hyvin sekava ja erittäin väsynyt.Saatan nukkua uskomattoman pitkään sen jälkeen.Ahdistus ja pelko.
        Ja jos on ollut kovat kouristukset, lihakset aivan jäykät ja kipeät.Naamani on myös tulipunainen.
        Pelottavaa on, kun minulla on sellainen aura, että kuulen musiikkia oikeasta korvastani, sitten äänet risteilevät ja sekoittuvat.Kerran kuulin voimakasta sinfoniamusiikkia päässäni, mikä oli luultavasti Beethovenia -ennen kuin taju meni.
        En tiedä, johtuuko tällainen aura siitä ,että olen ammatiltani muusikko.Tämä on mystistä ja pelottavaa.
        Siksi nikkini on:Moment musical- musiikin hetki.


    • Susanna Roine

      Lisäisin vielä että usein GM kohtausten jälkeen koen myös valtavaa selittämätöntä kuolemanpelkoa.

      • mä vaan

        ...että meistä jokainen epilepsiaa sairastava joutuu käymään itsensä kanssa läpi mitä ajattelee kuolemasta. Sen jälkeen kun olen itse sen tuskaillut ja suoraan sanottuna melkein hautajaisetkin suunnitellut ja miettinyt miten läheiset kokevat kuolemani jne. Niin on helpottanut. " Voi elää, kun kerran on jo kuollu" kuulostaa ehkä pimeeltä, mutta kun painajaisen on käyny läpi niin ei tarvi miettiä sitä. Nykyään kun saan kohtauksia, kuulemma tajunnanhärtymis kohtauksissa kyyneleet valuvat ja olen hukassa, mutta itse sanoisin, että mulla on hyvä olla. Tällä hetkellä en voi muuta vaatia. Kohtauksia on niin paljon.


      • sauvatar
        mä vaan kirjoitti:

        ...että meistä jokainen epilepsiaa sairastava joutuu käymään itsensä kanssa läpi mitä ajattelee kuolemasta. Sen jälkeen kun olen itse sen tuskaillut ja suoraan sanottuna melkein hautajaisetkin suunnitellut ja miettinyt miten läheiset kokevat kuolemani jne. Niin on helpottanut. " Voi elää, kun kerran on jo kuollu" kuulostaa ehkä pimeeltä, mutta kun painajaisen on käyny läpi niin ei tarvi miettiä sitä. Nykyään kun saan kohtauksia, kuulemma tajunnanhärtymis kohtauksissa kyyneleet valuvat ja olen hukassa, mutta itse sanoisin, että mulla on hyvä olla. Tällä hetkellä en voi muuta vaatia. Kohtauksia on niin paljon.

        aikoinani omat hautajaiseni suunnitellut.
        Vaikka inhosin ja edelleen inhoan kaikkia
        lääkekokeiluja niin silti kannattaa aina
        toivossa elää ja kokeilla rohkeasti uusia lääkeyhdistelmiä.
        Voimia sinulle ja paljon jaksamista !


      • Moment musical
        sauvatar kirjoitti:

        aikoinani omat hautajaiseni suunnitellut.
        Vaikka inhosin ja edelleen inhoan kaikkia
        lääkekokeiluja niin silti kannattaa aina
        toivossa elää ja kokeilla rohkeasti uusia lääkeyhdistelmiä.
        Voimia sinulle ja paljon jaksamista !

        omat hautajaiseni.


      • sauvatar
        Moment musical kirjoitti:

        omat hautajaiseni.

        ollut pakko tehdä, kun on ollut niin huonossa kunnossa ettei koskaan ole ollut varma milloin se viimeinen kohtaus tulee ja vie mennessään.
        Muutaman kerran jopa toivoin saavani niin pahan kohtauksen etten siitä enään herää.

        Onneksi nyt on parempi aika menossa ja
        silloinen toiveeni ei toteutunut.

        Tiedän olonne, vielä puoli vuotta sitten olin samassa tilassa.
        Toivottavasti jaksatte innostua edes ajattelemaan, että jospa munkin lääketasapainoni saataisiin kuriin. Pitkää pinnaa se vaatii ja järkyttävät sivuvaikutukset, mutta älkää luovuttako.


      • Moment musical
        sauvatar kirjoitti:

        ollut pakko tehdä, kun on ollut niin huonossa kunnossa ettei koskaan ole ollut varma milloin se viimeinen kohtaus tulee ja vie mennessään.
        Muutaman kerran jopa toivoin saavani niin pahan kohtauksen etten siitä enään herää.

        Onneksi nyt on parempi aika menossa ja
        silloinen toiveeni ei toteutunut.

        Tiedän olonne, vielä puoli vuotta sitten olin samassa tilassa.
        Toivottavasti jaksatte innostua edes ajattelemaan, että jospa munkin lääketasapainoni saataisiin kuriin. Pitkää pinnaa se vaatii ja järkyttävät sivuvaikutukset, mutta älkää luovuttako.

        On kauheaa elää jatkuvasti pelon vallassa.:(
        Toivotaan että saataisiin lääkeasiat kuntoon.


      • sauvatar
        Moment musical kirjoitti:

        On kauheaa elää jatkuvasti pelon vallassa.:(
        Toivotaan että saataisiin lääkeasiat kuntoon.

        ajan kanssa kyllä oikea lääketasapaino löytyy.
        Mulle näitä hyviä jaksoja tulee aina välillä
        kunnes pää taas irti sanoo sopimukset
        ja alan saamaan taas isoja kohtauksia.
        Mikäköhän siinäkin on, kun voi puoli vuotta
        mennä hyvin ja tulee kohtaus,
        ja sitten alkaa taas tasainen puoli vuotta
        ja kohtaus ?
        Jos näin pärjään niin hyvin olen tyytyväinen
        sillä sivuoireena ei ole kuin tuo jatkuva väsymys,
        mutta senkin kanssa oppii elämään.
        Paljon pahempiakin sivuoireita on ollut,
        joten tämä ei ole niihin verrattuna mitään.

        Onko sulla Ohimolohko Epilepsia vai mikä ?
        Onko Neurokirurgista leikkaus mahdollisuutta
        kartoitettu ?


      • mä vaan
        sauvatar kirjoitti:

        ajan kanssa kyllä oikea lääketasapaino löytyy.
        Mulle näitä hyviä jaksoja tulee aina välillä
        kunnes pää taas irti sanoo sopimukset
        ja alan saamaan taas isoja kohtauksia.
        Mikäköhän siinäkin on, kun voi puoli vuotta
        mennä hyvin ja tulee kohtaus,
        ja sitten alkaa taas tasainen puoli vuotta
        ja kohtaus ?
        Jos näin pärjään niin hyvin olen tyytyväinen
        sillä sivuoireena ei ole kuin tuo jatkuva väsymys,
        mutta senkin kanssa oppii elämään.
        Paljon pahempiakin sivuoireita on ollut,
        joten tämä ei ole niihin verrattuna mitään.

        Onko sulla Ohimolohko Epilepsia vai mikä ?
        Onko Neurokirurgista leikkaus mahdollisuutta
        kartoitettu ?

        .. mitä odottaa, ehkä se tekee elämän mielenkiintoiseksi taas toisaalta on päiviä kun ei meinaa jaksaa. Odottelen itse Kuopioon pääsyä ja luulen, että toisaalta rankinta on ollut kun sai epilepsian takia töistä hatkat. Kunta-alalta vakituisesta työstä ja epilepsian takia. Toistaiseksi kunta ei ole löytänyt minulle mitään työtä mitä voisin tehdä, vaikka koulutustakin on. Se on mielestäni turhauttavaa. Saa painia sairauden kanssa ja sitten ympäristökin suhtautuu hyvin kielteisesti. Tukea ei ole tarjolla. Jo yksistään katukuvassa kohtauksen tullessa aina tuijotetaan kuin alkoholistia tai huumeidenkäyttäjää.


      • sauvatar
        mä vaan kirjoitti:

        .. mitä odottaa, ehkä se tekee elämän mielenkiintoiseksi taas toisaalta on päiviä kun ei meinaa jaksaa. Odottelen itse Kuopioon pääsyä ja luulen, että toisaalta rankinta on ollut kun sai epilepsian takia töistä hatkat. Kunta-alalta vakituisesta työstä ja epilepsian takia. Toistaiseksi kunta ei ole löytänyt minulle mitään työtä mitä voisin tehdä, vaikka koulutustakin on. Se on mielestäni turhauttavaa. Saa painia sairauden kanssa ja sitten ympäristökin suhtautuu hyvin kielteisesti. Tukea ei ole tarjolla. Jo yksistään katukuvassa kohtauksen tullessa aina tuijotetaan kuin alkoholistia tai huumeidenkäyttäjää.

        Eihän sairauden takia voi irtisanoa
        vaan voi siirtää toisiin työtehtäviin.
        Itseäni ei ole irtisanottu,
        kun kohtaustasapaino on alentunut niin
        olen ryhtynyt parityöhön ja tämän on
        lääkärini soittanut ja sanonut esimiehelleni.
        Poissa taisin olla Epilepsian takia töistä n. 2vk-1kk tarkkaa en muista.
        Sitten alkoikin kunnolla pääni temppuilemaan
        ja nyt olen ollut jo 1,5 v. s-lomalla.

        Kurjinta on juuri tuo ulkopuolisten
        reaktio miten he meihin suhtautuvat.
        Ensin katsovat, että siinä on taas
        juhlittu liikaa ja jättävät makaamaan maahan.
        Tietoa ei vieläkään ole tarpeeksi Epileptikoiden kohtauksista ja siitä kuinka toimia jos näkee
        kohtauksen saajan.

        Mene torille pitämään tietoisku Epilepsiasta ja haet terv.as:a tai sairaalasta esitteitä jakoon.
        Perheenjäsen ja tuttavasi mukaan :)


      • Moment musical
        sauvatar kirjoitti:

        ajan kanssa kyllä oikea lääketasapaino löytyy.
        Mulle näitä hyviä jaksoja tulee aina välillä
        kunnes pää taas irti sanoo sopimukset
        ja alan saamaan taas isoja kohtauksia.
        Mikäköhän siinäkin on, kun voi puoli vuotta
        mennä hyvin ja tulee kohtaus,
        ja sitten alkaa taas tasainen puoli vuotta
        ja kohtaus ?
        Jos näin pärjään niin hyvin olen tyytyväinen
        sillä sivuoireena ei ole kuin tuo jatkuva väsymys,
        mutta senkin kanssa oppii elämään.
        Paljon pahempiakin sivuoireita on ollut,
        joten tämä ei ole niihin verrattuna mitään.

        Onko sulla Ohimolohko Epilepsia vai mikä ?
        Onko Neurokirurgista leikkaus mahdollisuutta
        kartoitettu ?

        Minulla on kai se ohimolohkoepilepsia.Lisäksi luin tieteellistä kirjaa ja sain sen käsityksen, että poden myös ns.heijaste-epilepsiaa.
        Ja sitten tuli vielä myöhemmin poissaolokohtaukset, joita on jatkuvasti.

        Minulle ei ole tehty kartoitusta, mutta olen ajatellut leikkauksen mahdollisuuttakin.Olisi ihanaa päästä tästä sairaudesta ja myös- lääkkeistä eroon!!!


      • sauvatar
        Moment musical kirjoitti:

        Minulla on kai se ohimolohkoepilepsia.Lisäksi luin tieteellistä kirjaa ja sain sen käsityksen, että poden myös ns.heijaste-epilepsiaa.
        Ja sitten tuli vielä myöhemmin poissaolokohtaukset, joita on jatkuvasti.

        Minulle ei ole tehty kartoitusta, mutta olen ajatellut leikkauksen mahdollisuuttakin.Olisi ihanaa päästä tästä sairaudesta ja myös- lääkkeistä eroon!!!

        Neurologiltani voisiko mun Epilepsia
        olla sen tyyppinen, että sen voisi leikata.
        Ensimmäisen kerran vastaus oli jyrkkä EI
        n. 8v. sitten.
        Nyt vuosi sitten olin tutkimuksissa ja sanottiin, että ohimolohko Epilepsia voidaan leikata,
        kunhan vain tekevät ne luvatut tutkimukset ensin. Vuosi sitten löytyi pesäke,
        joka tuottaa ne kohtauset vasemmalta ohimolohkosta,
        mutta magneettikuvat ovat puhtaat,
        joten sieltä voisi ensi kerralla löytä
        heille selvennystä.
        Kyllä ne muutenkin tarkkaan kartoittaa
        riskit leikkausta varten.
        Poissaolokohtaukset tuskin on siihen este.
        Varaa aika Neurologillesi ja pyydä päästä tutkimuksiin.


      • Se aiemminkin ihmettelevä...
        sauvatar kirjoitti:

        Neurologiltani voisiko mun Epilepsia
        olla sen tyyppinen, että sen voisi leikata.
        Ensimmäisen kerran vastaus oli jyrkkä EI
        n. 8v. sitten.
        Nyt vuosi sitten olin tutkimuksissa ja sanottiin, että ohimolohko Epilepsia voidaan leikata,
        kunhan vain tekevät ne luvatut tutkimukset ensin. Vuosi sitten löytyi pesäke,
        joka tuottaa ne kohtauset vasemmalta ohimolohkosta,
        mutta magneettikuvat ovat puhtaat,
        joten sieltä voisi ensi kerralla löytä
        heille selvennystä.
        Kyllä ne muutenkin tarkkaan kartoittaa
        riskit leikkausta varten.
        Poissaolokohtaukset tuskin on siihen este.
        Varaa aika Neurologillesi ja pyydä päästä tutkimuksiin.

        Olen kyllä ymmärtänyt, että epilepsiaan on ns. vähän toisenlaiset suositukset neurologeilla hoitaa. Jos on kyse "ohimolohkoperäisestä" epilepsiasta niin sitähän voidaan hyvinkin tutkia ja leikkausvaihtoehto on olemassa jos on vaikeahoitoinen epilepsia = paljon kohtauksia = epilepsia ei ole hoitotasapainossa. Onkohan se teidän neurologi ihan ajantasalla hoitamaan juuri epilepsiaa??? Kyllä minun neurologini tekee ja puhuu ihan muuta!!!! Kyllä kuulostaa kamalalta. Täytyy muistaa, että lääkäritkin on ihmisiä ja kertakoulutus johonkin ammattiin ei todellakaan riitä. Kysykää nyt ihmeessä tekeekö hän työtä rahasta vai minkä takia hän sielä on? Eikö hän ole sielä jo pelkästään oman kiinnostuneisuutensa vuoksi? Millä vuosikymmenellä hän elää? Tiedän, että saamme olla kiitollisia, kaikki on niin kallista, mutta kalliiksi joutenolokin tulee!!! Ja muuhun en ainakaan itse kykene ellei Suomessa olisi korkeatasoista sairaanhoitoa. Kustannukset on asia joka riippuu siitä miten ne lasketaan!!!


      • Se aiemminkin ihmettelevä... kirjoitti:

        Olen kyllä ymmärtänyt, että epilepsiaan on ns. vähän toisenlaiset suositukset neurologeilla hoitaa. Jos on kyse "ohimolohkoperäisestä" epilepsiasta niin sitähän voidaan hyvinkin tutkia ja leikkausvaihtoehto on olemassa jos on vaikeahoitoinen epilepsia = paljon kohtauksia = epilepsia ei ole hoitotasapainossa. Onkohan se teidän neurologi ihan ajantasalla hoitamaan juuri epilepsiaa??? Kyllä minun neurologini tekee ja puhuu ihan muuta!!!! Kyllä kuulostaa kamalalta. Täytyy muistaa, että lääkäritkin on ihmisiä ja kertakoulutus johonkin ammattiin ei todellakaan riitä. Kysykää nyt ihmeessä tekeekö hän työtä rahasta vai minkä takia hän sielä on? Eikö hän ole sielä jo pelkästään oman kiinnostuneisuutensa vuoksi? Millä vuosikymmenellä hän elää? Tiedän, että saamme olla kiitollisia, kaikki on niin kallista, mutta kalliiksi joutenolokin tulee!!! Ja muuhun en ainakaan itse kykene ellei Suomessa olisi korkeatasoista sairaanhoitoa. Kustannukset on asia joka riippuu siitä miten ne lasketaan!!!

        kirjoitat:)))


      • sauvatar
        Se aiemminkin ihmettelevä... kirjoitti:

        Olen kyllä ymmärtänyt, että epilepsiaan on ns. vähän toisenlaiset suositukset neurologeilla hoitaa. Jos on kyse "ohimolohkoperäisestä" epilepsiasta niin sitähän voidaan hyvinkin tutkia ja leikkausvaihtoehto on olemassa jos on vaikeahoitoinen epilepsia = paljon kohtauksia = epilepsia ei ole hoitotasapainossa. Onkohan se teidän neurologi ihan ajantasalla hoitamaan juuri epilepsiaa??? Kyllä minun neurologini tekee ja puhuu ihan muuta!!!! Kyllä kuulostaa kamalalta. Täytyy muistaa, että lääkäritkin on ihmisiä ja kertakoulutus johonkin ammattiin ei todellakaan riitä. Kysykää nyt ihmeessä tekeekö hän työtä rahasta vai minkä takia hän sielä on? Eikö hän ole sielä jo pelkästään oman kiinnostuneisuutensa vuoksi? Millä vuosikymmenellä hän elää? Tiedän, että saamme olla kiitollisia, kaikki on niin kallista, mutta kalliiksi joutenolokin tulee!!! Ja muuhun en ainakaan itse kykene ellei Suomessa olisi korkeatasoista sairaanhoitoa. Kustannukset on asia joka riippuu siitä miten ne lasketaan!!!

        usein sattuu näin,
        mut minkäs teen ?


    • katja

      Tajun palautuessa, lähes poikkeuksetta itken vuolaasti...tai kyyneleet vaan valuu solkenaan. Sitten tajuan, että oli kohtaus...ajatus kulkee puurossa ja lihaksista on voimat kokonaan pois. Paniikki minullakin ennen kohtausta, auraan liittyvänä. GM:n jälkeen on melkein pakko päästä nukkumaan, voisin vaikka nukkua siinä esim kadulla, mistä herään. Varmasti toipuminen kokonaan kestää 10-16 tuntia, joskus ehtii uusi kohtaus tulla ennen kuin vanhasta on ihan tolkullaan vielä...siinä alkaa kyllä olla jo ennen ja jälkeen paniikki =)

    • sauvatar

      heräilin milloin mistäkin ja ensin
      tuli tietysti itku, kun taas tajusi,
      että lääkitys oli pettänyt.
      Kieli ja posket turvoksissa pureskelusta
      ym... kropassa mustelmia.
      Onneksi pahimmat on 10 tikkiä takaraivossa
      ja 5 tikkiä silmäkulmassa.
      Palautuminen kestää kauan monien
      tuntien jälkiunien jälkeen.
      Sairaskertomukset kertovat, että ikäni ym...
      tietoni ovat vaihdelleet totuudesta,
      joten jonkin aikaa kestää ennen
      kuin tajuissani olen.

      Myös sellaisia jälkitiloja on ollut,
      että olen heti kohtauksen jälkeen
      päättäväisesti jatkanut matkaani
      kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

    • tarjasusanna

      sanotaanko,että puulla päähän lyöty ja jonkinlaista paniikinomaisuutta on ollut joskus ilmassa-siksi kai yritän lähteä jonnekin ennen kuin kohtaus on kunnolla ohi..ikäänkuin paniikkia karkuun

      tuntuu siltä kuin täytyisi opetella uudelleen kaikki

    • Ei muista

      Ei muista mitaan.

      Lihaksiin alkaa sattuun muutamien tuntien kuluttua ja sattuu muutaman paivan paljon. Ei muista tavallisia asioita.

      Jotenkin tajuaa kohtauksen saaneen, ehka siksi kun joku ulkopuolinen ilmoittaa jotakin, tai sitten muuten, ei voi tietaa mista sen tietaa, kun ei muista viela sita vaihetta kun on kuitenkin ilmeisesti jo tajunnut mita tapahtuu.

      Ahdistusta sitten seuraavina paivina. Liittyyko fyysisesti johonkin vai ei, ei tietoa.

      Vasymysta. Kolhuja ja pikku vammoja, niihin sattuu tietysti riippuen kolhun kovuudesta.

      Ja muistamattomuutta, vahan tyhma olo, kun ei muisti toimi muutamaan paivaan taysin tai toimii hitaammin.

      Sitten ihan tavallista taas.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      132
      3857
    2. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      85
      1905
    3. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      1771
    4. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      54
      1412
    5. Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.

      Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat
      Haapavesi
      129
      1313
    6. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      38
      1298
    7. VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia

      Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu
      Maailman menoa
      98
      1274
    8. Nainen olet valoni pimeässä

      valaiset tietäni tietämättäsi ❤️
      Ikävä
      70
      1156
    9. Mitä toivot

      Tulevilta päiviltä?
      Ikävä
      69
      1033
    10. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      111
      1014
    Aihe