Nyrkkeilijä

max-life

Lihaksikkaat käsivarret kiilsivät. Hän istui puisella jakkaralla ja puristeli vuoron perään käsiään nyrkkiin. Sidotut rystyset tuntuivat hyviltä, voimakkailta. Nenän pää tiputti hikipisaran silloin tällöin. Pään roikottaminen sai niskan venymään ja tuntumaan irtonaiselta. Lämmittely toimi, koko keho oli elossa. Jo kauan sitten hänen vartalonsa oli täyttänyt yleisen kauneusihanteen, nyt kyse oli ammattiurheilusta. Nyrkkeilijä oli keskittynyt, kehonsa tiukaksi trimmattu ja koordinaatio viimeistä piirtoa myöten hiottu.

- No niin, mentiin..!, sanoi valmentaja ja läimäisi olalle. Nyrkkeilijä nousi, asteli eteenpäin käsiään irrotellen ja pieniä potkuja tehden. Huoneen oven takaa kuului yleisön pauhu. Valmentaja tarrasi kaksin käsin miehen olkapäistä ja painotti kaiken antamista. Nyrkkeilijä nyökytteli ja iski hanskojaan yhteen. Valmentaja avasi pukuhuoneen oven. Samalla kun ovi aukesi naristen, nyrkkeilijä veti syvään henkeä ja sulki silmänsä.

Pieni poika työnsi vanhempiensa narisevan makuuhuoneen oven auki. Jo liiankin tutuksi tullut haju lemahti pojan nenään, mutta nyt jokin oli toisin. Ei huutoa, ei sanoja, ei ääntä laisinkaan. Kukaan ei tullut hänen luokseen kertomaan valheita, että isi ja äiti vaan keskustelevat. Sen sijaan poika katsoo äitiään, joka istuu lysähtäneenä nurkassa, nyyhkyttää ja silmäkulma valuu verta. Poika katsoo isäänsä, joka istuu selin häneen vuoteen reunalla ja roikottaa päätään. Isä havahtuu, kääntää päätään ja yrittää tarkentaa katsettaan poikaansa.

-Hei! Sitten mentiin!, valmentaja huudahtaa ja nyrkkeilijä havahtuu. He astelevat eteenpäin rautaisten aitojen rajaamaa katsojakujaa pitkin. Yleisö pauhaa ja rohkeimmat huutelevat ohjeita nyrkkeilijälle. Nyrkkeilijä nousee kehään, ponnahtelee ja heittelee muutaman haamuiskun ilmaan. Ne lähtevät nopeasti ja yleisö kohisee. Vastustaja on selin häneen, nojaa köysiin ja kääntelee niskaansa. Nyrkkeilijä seisahtuu, tuntee kuinka viha kasvaa ja adrenaliini kihoaa esiin.
-Tules istumaan, valmentaja sanoo,- vielä minuutti.. Nyrkkeilijä istahtaa ja kuuntelee kuulematta valmentajansa viime hetken ohjeet.

-Tulesh ishtumaan..
Pieni poika istuutuu isänsä kehotuksesta tämän viereen. Isä haisee ja toinen rystynen on veressä. Isän katse on häntä kohti, mutta pojasta tuntuu ettei isä näe. Isä yrittää jotain sanoa, mutta sanoja ei vaan tule eivätkä ne pojan lamauttavaa pelkoa olisi auttaneetkaan. Poika istuu kireänä ja jännittyneenä. Välillä hän uskaltautuu vilkaisemaan olkansa yli äitiään, joka on haudannut kasvonsa kämmeniinsä.
-Kato ku..siish.. ei isi niinku tahallaa.., isä tapailee. Poika yrittää olla Iso poika. Kuunnella, ymmärtää ja jopa jutella kuten mies miehelle juttelee, sillä ei isi ole ennen tällaista elettä suonut. Poika näkee sivusilmällä, miten äiti hapuilee pystyyn , seisoo hetken ja horjahtaa sitten kuparista koriste kahvipannua vasten.

Kongi kumahtaa. Nyrkkeilijä nousee ja tanssahtelee kehässä. Askeleet tuntuvat keveiltä, kädet irtonaisilta, mutta sisällä tuntuu pimeys ja viiltävä kipu. Hän ottaa vastaan iskun, toisen, mutta ne tuntuvat hyvin kaukaisilta. Vasen jalka eteen, oikea käsi lähtee, liike alkaa jaloista ja koko kehon paino on takana. Nyrkkeilijä tuskin tajuaa saati tuntee iskua kädessään. Musta, synkkä raivo purkautuu sekunnin murto-osissa, pimeä tuska siirtyy hanskasta leukaan ja vastustaja kaatuu miltei suorilta jaloilta kanveesiin. Nyrkkeilijältä menee kauan tajuta, että hän on ottelijoista ainoa joka seisoo.

Vastustaja saadaan vihdoin ja viimein virvotettua. Tuomari asettuu miesten väliin ja nostaa nyrkkeilijän käden ylös. Vuosien omistautuminen, treeni ja rääkki saa palkinnon. Nyrkkeilijä huutaa molemmat kädet suorina ja antaa kaiken tulla. Urheiluselostajat pauhaavat urheilijan omistautumisesta, yleisö hehkuttaa kovasta jätkästä ja samaistuu voittamisen tunteeseen, mutta yksi nainen yleisössä purskahtaa itkuun. Hän kuulee huudossa muutakin kuin voitonriemua. Hän kuulee hentoa, mutta syvältä viiltävää tuskaa.

Äidit tuntevat poikansa.

47

2544

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pumpulipaj

      sun teksteistä, ne on liian raakoja.

      Sori.

      • Pussipuskapiru

        ne on kertomuksia jotka antaa aina ajattelemisen aihetta.
        Raakaa kyllä, mutta sitähän elämä aivan oikeasti monille on.

        Ne pitäs lukee muutamaan kertaan, että pääsee jyvälle tarinan oikeesta tarkoituksesta.
        Hieno kertomus taas kerran!


      • max-life

        Kolme viimeisintä ovat olleet mustempia. Raakuudesta en niinkään tiedä. Itse asiassa näitä synkempiä juttuja ei taida juuri muita ollakaan kuin nämä kolme viimeisintä, jos oikein muistan.

        Kuten naputteluinto niin juttujen sävykin aaltoilee ja vaihtelee.


      • max-life
        Pussipuskapiru kirjoitti:

        ne on kertomuksia jotka antaa aina ajattelemisen aihetta.
        Raakaa kyllä, mutta sitähän elämä aivan oikeasti monille on.

        Ne pitäs lukee muutamaan kertaan, että pääsee jyvälle tarinan oikeesta tarkoituksesta.
        Hieno kertomus taas kerran!

        Uudelleen lukiessa kirjan tai katsoessa leffan voi tosiaan löytää ihan uusiakin puolia.

        Mitä tähän juttuuni tulee, niin toki sitä kirjoittaessa ajattelen tietyllä tavalla, mutta lukijan näkemys voi olla aika lailla erilainen.

        Ja kumpikaan ei ole väärässä tai oikeassa eli ehdotonta oikeaa tarkoitusta ei olekaan.=)


      • Pumpulipaj
        max-life kirjoitti:

        Kolme viimeisintä ovat olleet mustempia. Raakuudesta en niinkään tiedä. Itse asiassa näitä synkempiä juttuja ei taida juuri muita ollakaan kuin nämä kolme viimeisintä, jos oikein muistan.

        Kuten naputteluinto niin juttujen sävykin aaltoilee ja vaihtelee.

        Osasit löytää oikean sanan; synkkä.

        Ja sitten en pidä pullistelevista adjektiiveistsi, liikaa tunteita liian suuresti.

        Anteeksi siitäkin.


      • max-life
        Pumpulipaj kirjoitti:

        Osasit löytää oikean sanan; synkkä.

        Ja sitten en pidä pullistelevista adjektiiveistsi, liikaa tunteita liian suuresti.

        Anteeksi siitäkin.

        Olet kova pyytelemään anteeksi..=)

        Niin, tapani kirjoittaa on tuo. Kun en kirjoittamista ole opiskellut, enkä kyllä aiokaan, niin teksti on sellaista kuin se luonnostaan tulee.

        Joku sanoo, että oikea kirjailija kirjoittaa hyvin. lyhyitä. lauseita. ja. typistää. kaiken. Jari Tervon kirjoittamistyyli muistaakseni on sellainen. Tosin en yhtään hänen kirjaansa ole lukenut, lehtijuttuja joskus.


      • Pumpulipaj
        max-life kirjoitti:

        Olet kova pyytelemään anteeksi..=)

        Niin, tapani kirjoittaa on tuo. Kun en kirjoittamista ole opiskellut, enkä kyllä aiokaan, niin teksti on sellaista kuin se luonnostaan tulee.

        Joku sanoo, että oikea kirjailija kirjoittaa hyvin. lyhyitä. lauseita. ja. typistää. kaiken. Jari Tervon kirjoittamistyyli muistaakseni on sellainen. Tosin en yhtään hänen kirjaansa ole lukenut, lehtijuttuja joskus.

        Vaikkei tekstisi saakaan minua hurmokseen ;D

        En ole lukenut Jari Tervoa, yritin kerran enkä pitänyt siitäkään.

        Mutta kirjoita sinä vaan, täällä on todella monta lukijaa, jotka pitävät kirjoituksistasi, kuten huomaat saamastasi palautteesta.


      • max-life
        Pumpulipaj kirjoitti:

        Vaikkei tekstisi saakaan minua hurmokseen ;D

        En ole lukenut Jari Tervoa, yritin kerran enkä pitänyt siitäkään.

        Mutta kirjoita sinä vaan, täällä on todella monta lukijaa, jotka pitävät kirjoituksistasi, kuten huomaat saamastasi palautteesta.

        Ei se viime kädessä tekstin tehtävä olekaan, millä sinut hurmokseen saadaan...;)

        Jokainenhan joka palstalle kirjoittaa haluaa tulla luetuksi, muutoin sitä kirjoittaisi pöytälaatikkoon. Vaikka tulisi vain kielteistä kommenttia jokaiseen kommenttiini tai juttuuni, toki se latistaisi. Kuitenkaan en uskoisi siinäkään tapauksessa tämän olleen viimeinen juttu, minkä naputtelen.

        Elämästä ei toisaalta koskaan tiedä.. siksi Carpe diem.=)


      • Pumpulipaj
        max-life kirjoitti:

        Ei se viime kädessä tekstin tehtävä olekaan, millä sinut hurmokseen saadaan...;)

        Jokainenhan joka palstalle kirjoittaa haluaa tulla luetuksi, muutoin sitä kirjoittaisi pöytälaatikkoon. Vaikka tulisi vain kielteistä kommenttia jokaiseen kommenttiini tai juttuuni, toki se latistaisi. Kuitenkaan en uskoisi siinäkään tapauksessa tämän olleen viimeinen juttu, minkä naputtelen.

        Elämästä ei toisaalta koskaan tiedä.. siksi Carpe diem.=)

        ...ärsyttää, koska olen suoran toiminnan nainen, niin se on sulle

        *HOJO HOJO* ja *ruki veer*


      • Pussipuskapiru
        max-life kirjoitti:

        Uudelleen lukiessa kirjan tai katsoessa leffan voi tosiaan löytää ihan uusiakin puolia.

        Mitä tähän juttuuni tulee, niin toki sitä kirjoittaessa ajattelen tietyllä tavalla, mutta lukijan näkemys voi olla aika lailla erilainen.

        Ja kumpikaan ei ole väärässä tai oikeassa eli ehdotonta oikeaa tarkoitusta ei olekaan.=)

        jo erilaisessa mielentilassa esimerkiks ton sun tarinas vois tulkita eri tavalla.
        Hyvässä tarinassa se tulkintajuttu on se mikä kiinnostaa. Jos tarina on liian "valmis" se ei ole niin mielenkiintoinen.

        Vähän ninkun liian valmis lelu lapsella on tylsä, mutta mielikuvitusta vaativa jaksaa kiinnostaa.

        Jatka hienoja kirjotuksias, niitä on aina mielenkiintosta lukea, ne pysäyttää tälläsen tuulihaukankin aina miettimään vakavampiakin asioita...


    • merliNi

      tuli mieleen...miten paljon tarinoiden aineksia tosielämä sisältääkään.
      Toisilla on kyky kirjoittaa ja yhdistellä niistä pienistä osasista kiehtovaa ja koskettavaa luettevaa.
      Kiitos, vaikkakin tunneihmisenä jäin pohtimaan syntyjä ja tuntoja syviä, ja mullakun piti olla jotain hauskaa kerrottavaa:)

      • Taikis

        lukeminen vaikuttaa omaan mielialaankin, se on totta. Empaattisuus nostaa nokkaansa. Max-lifehän taitaa tarinankerronnan :)

        Minä en pidä nyrkkeilystä,en näe siinä mitään mieltä, mutta eihän siitä olekaan nyt kysymys :)

        Millaista kerrottava sinulla olisi ollut?


      • merliNi
        Taikis kirjoitti:

        lukeminen vaikuttaa omaan mielialaankin, se on totta. Empaattisuus nostaa nokkaansa. Max-lifehän taitaa tarinankerronnan :)

        Minä en pidä nyrkkeilystä,en näe siinä mitään mieltä, mutta eihän siitä olekaan nyt kysymys :)

        Millaista kerrottava sinulla olisi ollut?

        oli iloinen ja onnellinen olo:)
        Joskus sitä löytää itsestään uusia ulottuvuuksia ja kun sekaan ripauttaa vielä himpun rohkeutta niin...melkein kuin uusi ihminen.
        Koskaan ei taida olla liian vanha kokeilemaan jotain uutta:)

        Sitten oli muutamia ihan tavallisia kommelluksia vaan:)

        Ei silti, ei tämäkään päivä hassumpi ole:D


      • max-life

        ...jos mustensin päivääsi..

        Vaan hauskat kerrottavat kuulostavat vielä hauskemmilta, jos välillä on kontrastina synkkyyttä.. kait? =)


      • max-life
        Taikis kirjoitti:

        lukeminen vaikuttaa omaan mielialaankin, se on totta. Empaattisuus nostaa nokkaansa. Max-lifehän taitaa tarinankerronnan :)

        Minä en pidä nyrkkeilystä,en näe siinä mitään mieltä, mutta eihän siitä olekaan nyt kysymys :)

        Millaista kerrottava sinulla olisi ollut?

        Vaikka kommenttisi ei minulle suoraan ollutkaan, kirjoitan silti.

        Empatia on merkittävä asia. Jos nykyihminen pystyisi paremmin menemään sen toisen asemaan ja katsomaan asiaa hänen kannaltaan, saattaisi moni asia olla paremmin? Myötäelämällä maailma avartuu.


      • Taikis
        max-life kirjoitti:

        Vaikka kommenttisi ei minulle suoraan ollutkaan, kirjoitan silti.

        Empatia on merkittävä asia. Jos nykyihminen pystyisi paremmin menemään sen toisen asemaan ja katsomaan asiaa hänen kannaltaan, saattaisi moni asia olla paremmin? Myötäelämällä maailma avartuu.

        taidettiinkin jo sivuta aiemmin, siinä kohtaamasi vanhan koulukaverin jutussa ;D

        Kyllä empaattisuus on ihmiselle tärkeä lahja, ja myös kanssa-ihmisille.


      • merliNi
        max-life kirjoitti:

        ...jos mustensin päivääsi..

        Vaan hauskat kerrottavat kuulostavat vielä hauskemmilta, jos välillä on kontrastina synkkyyttä.. kait? =)

        päivä paistoi ja paistaa yhä:)

        Vaikkakin pelkkä tarina täällä, niin kenties jollekin todellisuus.Hetken sitä miettii onko oikein iloita, toisaalta taas kiitollisuus kasvaa niitä pieniä onnellisia asioita kohtaan.

        Monimutkaista tämä elämä:)


      • vain.

        olikin?? Mä otin melkein tosissani! Pitäis vissiin lukea enemmän, mutta kun tälläinen on aloituksena, ilman mitään johdatusta, niin...


    • Kertomuksesi on jälleen koskettava. Kuinka toivoton olo tuleekaan kun tietää kuinka monen perheen seinien sisäpuolelle tuollaista tuskaa kätkeytyykään.

      Iltalehden sivuilla on adressi johon voi käydä laittamassa nimensä lasten puolesta perheväkivaltaa vastaan. Siellä on myös koskettavia kertomuksia perheen sisäisestä väkivallasta. Rankkoja kokemuksia, toivottavasti jotain voidaan jatkossa tehdä.
      Jos suonet maxi, laitan tähän pari lainausta sieltä:

      "Niin kauan kuin asuin kotona, isä hakkasi äitiä. Meitä lapsiakin joskus. Kaikki juhlapyhät, joulut ym. olen ollut vaatekaapissa piilossa leikkimässä, ettei isä herää sammuttuaan".

      "Jäljet jäi ja vielä näin kolmekymppisenä tulee mieleen välähdyksiä lapsuudesta. Kun avaan oman huoneeni oven yöllä, näen kun isä raahaa itkevää äitiä hiuksista makuuhuoneeseen ja sulkee oven perässä. Äiti huusi meitä lapsia apuun kun isä puristi sitä kurkusta. Isän lasittunut katse. Onneksi tällaista lapsuutta ei tarvitse siirtää perintönä eteenpäin vaan omat lapset saavat turvallisen lapsuuden".

      • max-life

        Toki avauksieni alle saa kirjoittaa mitä tahansa.

        Tuo Iltalehden kampanja on sinänsä kannatettavaa, vaikka juuri Iltalehti oli aiemmin etunenässä mässäilemässä raaoilla perheväkivalta tapauksilla.

        Esimerkiksi Maria Guzenina kolumnissaan kertoi lapsuudestaan väkivallan pelon kanssa.


    • &%(/&)(/)=

      Niitä kun laittaa peräkkäin muodostuu sanoja.
      Kun on pyrkyä niin asioita yhdistelemällä saa luotua mielikuvia jotka alkavat elää ihmisten ajatuksissa omaa elämäänsä. Tietynlainen manipulaation muoto siis.

      nyrkkeilijä - vaimonhakkaaja

      Muita asiapareja saattaisivat olla esimerkiksi:

      poliisi - tyhmä ihminen
      blondi - yksinkertainen nainen
      lääkäri - ahne paskiainen
      yritysjohtaja - työväen vihollinen

      nettinovellisti - homo

      • lukea

        uudelleen, niin ymmärtäisit jutun oikein.


      • Kalle-Aaretti

        Se on taitolaji. Joillekin lahja on suotu, harjoitus tehnyt mestarin. Toiset vain laittaa kirjaimia peräkkäin ja kuvittelevat olevansa nokkelia.


      • max-life

        Tapoja manipuloida on monia, kirjoittaminen tai siis teksti yksi sellainen.

        Aavistuksen ohi ymmärsit nyrkkeilijän roolin jutussani. Tai sen, miten kirjoittaessani olin sen ajatellut.

        Kokeilin asiaparejasi ja tässä minun intuitioni:

        nyrkkeilijä - vaimonhakkaajan poika
        poliisi - kapeakatseinen ryhdikkyys
        blondi - isot, pyöreät ja terhakan oloiset.. silmät
        lääkäri - kutsumustaan seuraava
        yritysjohtaja - vatsakas vastuunkantaja

        nettinovellisti - nero hetero

        Sellaista ;)


      • hahmottui
        max-life kirjoitti:

        Tapoja manipuloida on monia, kirjoittaminen tai siis teksti yksi sellainen.

        Aavistuksen ohi ymmärsit nyrkkeilijän roolin jutussani. Tai sen, miten kirjoittaessani olin sen ajatellut.

        Kokeilin asiaparejasi ja tässä minun intuitioni:

        nyrkkeilijä - vaimonhakkaajan poika
        poliisi - kapeakatseinen ryhdikkyys
        blondi - isot, pyöreät ja terhakan oloiset.. silmät
        lääkäri - kutsumustaan seuraava
        yritysjohtaja - vatsakas vastuunkantaja

        nettinovellisti - nero hetero

        Sellaista ;)

        hienosti tässä vastineessasi. *hymy*

        Omani:

        nyrkkeilijä - urheilija
        poliisi - lainvalvoja
        blondi - kaunis nainen
        lääkäri - ammattilainen
        yritysjohtaja - pamppu


        nettinovellisti - ihminen


      • )(/&(/&/%¤%&/
        max-life kirjoitti:

        Tapoja manipuloida on monia, kirjoittaminen tai siis teksti yksi sellainen.

        Aavistuksen ohi ymmärsit nyrkkeilijän roolin jutussani. Tai sen, miten kirjoittaessani olin sen ajatellut.

        Kokeilin asiaparejasi ja tässä minun intuitioni:

        nyrkkeilijä - vaimonhakkaajan poika
        poliisi - kapeakatseinen ryhdikkyys
        blondi - isot, pyöreät ja terhakan oloiset.. silmät
        lääkäri - kutsumustaan seuraava
        yritysjohtaja - vatsakas vastuunkantaja

        nettinovellisti - nero hetero

        Sellaista ;)

        Tarkoitin toki asioiden sekoittamista toisiinsa, en novellisi tapahtumia muuten kuin valitsemiesi asiayhteyksien osalta.

        Tarkennan että ymmärrät

        vaimonhakkaus - nyrkkeily

        Nehän nyt halusit yhdistää, eikö niin?


      • Pumpulipaj
        hahmottui kirjoitti:

        hienosti tässä vastineessasi. *hymy*

        Omani:

        nyrkkeilijä - urheilija
        poliisi - lainvalvoja
        blondi - kaunis nainen
        lääkäri - ammattilainen
        yritysjohtaja - pamppu


        nettinovellisti - ihminen

        nyrkkeilijä-urheilija
        poliisi-virkapuku
        blondi-nainen
        lääkäri-lekuri
        yritysjohtaja-miljardööri
        nettinovelisti-yrittäjä


      • max-life
        )(/&(/&/%¤%&/ kirjoitti:

        Tarkoitin toki asioiden sekoittamista toisiinsa, en novellisi tapahtumia muuten kuin valitsemiesi asiayhteyksien osalta.

        Tarkennan että ymmärrät

        vaimonhakkaus - nyrkkeily

        Nehän nyt halusit yhdistää, eikö niin?

        Tuli fiilis, että voisi kirjoittaa nyrkkeilystä. Väkivaltainen lapsuudenkoti tuli siihen mukaan kuin itsestään.

        Kärjistäen voi sanoa, että tarinassa yhdistyvät vaimonhakkaaminen ja nyrkkeily, vaikka noita asioita eri henkilöt tekivätkin.

        Paremminkin näkisin tarinan yhdistävän väkivaltaisen lapsuuden ja nyrkkeilyn, vaikka väkivalta juuri vaimonhakkaamista olikin. Hakkaaminen oli kuitenkin lapsen näkökulmasta kuvattu.


    • vastakohta

      Mies saapui pitkään venähtäneen palaverin jälkeen kotiin. Hän avasi ulko-oven, astui sisään ja jähmettyi eteiseen. Siellä nainen seisoi hievahtamatta lievähkössä haara-asennossa. Hitaasti nainen kurotti lonkaltaan vastahankitun valurautaisen. Kaari naisen lonkalta miehen ohimoon oli kuitenkin nopea. Mies uikahti, riisui kenkänsä ja asettautui naulakon alle nukkumaan. Nainen toi herätyskellon miehen viereen ja peitteli hänet. Kauhun tasapaino oli palautettu.

      • max-life

        Valuraudalla ohimoon ja silti miehessä kuuliaisuutta riisua kenkänsä. Vaimokulta huolehti vielä herätyskellosta, että se oma mussukka herää aamulla.

        Erityisesti korostaisin sitä, että valurautainen oli vastahankittu. Kyllähän suomalainen mies pitää naisestaan huolen ja kodin kapineet ovat aina priima kunnossa! Ja kuitenkin naiset jaksavat kitistä. Sitähän se on, kun mikään ei riitä...;)


      • korostan
        max-life kirjoitti:

        Valuraudalla ohimoon ja silti miehessä kuuliaisuutta riisua kenkänsä. Vaimokulta huolehti vielä herätyskellosta, että se oma mussukka herää aamulla.

        Erityisesti korostaisin sitä, että valurautainen oli vastahankittu. Kyllähän suomalainen mies pitää naisestaan huolen ja kodin kapineet ovat aina priima kunnossa! Ja kuitenkin naiset jaksavat kitistä. Sitähän se on, kun mikään ei riitä...;)

        sitä että yleensä naiset suorittavat keittiövälineiden hankinnan...:DD


      • max-life
        korostan kirjoitti:

        sitä että yleensä naiset suorittavat keittiövälineiden hankinnan...:DD

        Minä kun olen ollut siinä uskossa, että ne keittiöroippeet ovat juuri äitienpäivien, joulun ja synttäreiden ehdottomia ykköshittejä..?

        Kyllä kotiaskareissa uupuneen emännän katse kirkastuu ja sydänala lämpiää, kun hän saa syntymäpäivälahjaksi upouuden kattilan tai jopa imurin!=)


      • taidamme
        max-life kirjoitti:

        Minä kun olen ollut siinä uskossa, että ne keittiöroippeet ovat juuri äitienpäivien, joulun ja synttäreiden ehdottomia ykköshittejä..?

        Kyllä kotiaskareissa uupuneen emännän katse kirkastuu ja sydänala lämpiää, kun hän saa syntymäpäivälahjaksi upouuden kattilan tai jopa imurin!=)

        elää eritavoin, olen ymmärtänyt että hittejä ovat niukat yö-ja alusasut, sekä kukkaset ja konvehdit.

        Valurautaisen paistinpannun hankintaa ei voi uskoa miehelle, imurilla on taas hankalampi saada täsmäosumaa ;D


      • max-life
        taidamme kirjoitti:

        elää eritavoin, olen ymmärtänyt että hittejä ovat niukat yö-ja alusasut, sekä kukkaset ja konvehdit.

        Valurautaisen paistinpannun hankintaa ei voi uskoa miehelle, imurilla on taas hankalampi saada täsmäosumaa ;D

        Imurilla täsmäosuma..hmm..

        Siitä tulikin mieleeni se entinen kesämies, joka luuli uuden tyttöystävänsä lempinimen "imuri" viittaavaan aktiiviseen kodinhoitoon.

        Vaan ei kesämiestä erehdys kauheasti jälkikäteen sitten harmittanut...;)


    • SikurLiina

      ..oli kaikessa sen sisältämässä vakavuudessa,
      kipeydessään ja raadollisuudessaankin hienosti ja koskettavasti kirjoitettu, ilman kirjoittajan alleviivauksia.

      Kirjallinen ja kielellinen lahjaakkuutesi välittyi sanoisikko, jopa runollisten kuvauskulmien kautta täysin ymmärettäväksi ja elämän todellisuuteen kuuluvaksi.
      Psygologinen syvyys terävöittää tekstin.Nyrkkeilijän
      takautumat; pienen pojan pelon ja ahdistuksen täyttämään lapsuuteen, ottelun keskellä, ovat kaikessa tuskaisuudessankin hienovarasta kuvausta.
      Kuinka lapsi kykenisikkään päättämään; ketä hänen pitäisi vihata ja kenen puolelle asettautua.
      Isä on isä, huolimatta siitä, että hän teki juuri jotain pahaa äidille. Isä on se kaveri, johon pojan on osittaisesti samaistuttava. Eikähän isä tahallaan, niin kuin pojalle jo lauhtunut isä selittää. Kuitenkin pojan kireä jännittynyt keho kertoo sisäisen ristiriidan tunkeutuneen lihaksistoon ja repivän hajalleen tunteet.Lapsen katse suuntautuu väliin äitiin, joka horjahtelee tuskin valittamatta. Äänettömänä tuntuisi seinistä kaikuvan: Kyllä se siitä, kaikki paranee, ei tapahtunutkaan mitään peruuttamatonta.

      Valmentaja on jatke isälle.Toisaalta se toinen puoli isää on se vastustaja, joka hakataan tajuttomaksi. Yleisö hurraa.Käsi kohotetaan ylös.

      Hän oli voittaja.Hän voitti jotain nimeämätöntä, kasvotonta ja syvälle itsessään piiloitettua. Viha oli nyt hyväksyttä ja nyrkit olivat saaneet heilahtaa: Isän käskystä ja isän nuppiin.

      Kuinka upeasti tämä tarina olikaan lopetettu.
      Se nainen ,joka yleisön joukossa yksin itki.
      Voisikko äiti olla itkemättä, äiti joka poikansa tunsi.

      -On todellakin taito kirjoittaa tälläinen tarina, näin vaikeasta ja surullisesta aiheesta, joka on edelleenkin jokapäiväisen totta.-

      • max-life

        Paljon löysit näkökantoja tarinastani. Toisaalta, aika lailla noita asioita ajattelin itsekin. Siis en juuri kirjoittaessani, mutta kun luin uudelleen virheitä poistaessani, niin tuollaisia aatoksia minullekin tuli.

        Alitajunta suoltaa kaikenlaista.=)


    • Ellen

      Maximus, kiitos tarinasta.

      Netissäkin

      on jotain
      pysyvää,
      hyvää,
      kaunista.

      (*.*)cµccµµ

      Elämä on.

      • max-life

        Kukkuu kukkuu kaakana kukkuu. Savolainen lintu, se kaakana..

        Muuta nyt ei tullut mieleen.=)


      • Ellen
        max-life kirjoitti:

        Kukkuu kukkuu kaakana kukkuu. Savolainen lintu, se kaakana..

        Muuta nyt ei tullut mieleen.=)

        No miepä olenkin Lähempänä ;D


    • lisää tälläistä

      Miksi et ole yhtä aktiivinen kuin nuo kahvilamöröttäret

      • Taikis

        ketjun sisällä. Siellä on myös TittaHiffasin koskettava tarina "Eräs päivistä", suosittelen lukemaan.


    • ihmettelix

      piti lukea useaan kertaan, ensin kokonaan, sitten poimien pienen pojan tarina ja sitten vielä uudelleen. Jossain vaiheessa jotain puuhatessani huomasin että elin tarinaa pidemmälle kuin mitä kirjoitit ajatuksissani ja mietin. Ja mietin mikä laki on siinä että jos on kasvanut vihan ja väkivallan ilmapiirissä se siirtyy perintönä isältä pojalle ja siitä edelleen .... Ja usein käy niin että vaikka lapsena ajattelee ettei ainakaan tekisi niinkuin on nähnyt vanhempiensa tekevän, kuitenkin tekee niitä samoja tekoja. Eikö ole olemassa mitään muuta keinoa kuin päästää viha valloilleen ja sillä satuttaa jotain vaikka sitten sopertaakin ettei tahallaan, mikä voima siinä on ettei sille voi mitään.

      Ja mikä on miehellä kun aivot loppuvat niin nyrkit alkavat?

      Hyvin kirjoitettu, saat sanat elämään :)

      • max-life

        Niin se vaan taitaa olla, että lapsena nähty tai koettu väkivalta tuppaa tunkemaan kyseisen ihmisen toimintamalliksi hänen aikuistuessaan. Riski ainakin on suurempi. Vaikka äkkiseltään luulisi lapsuuden ikävien kokemusten saavan aikaan nimenomaan päinvastaisen kehityksen.

        Väkivaltaan useinmiten todellakin sortuu mies. Heitän yleistävän oletuksen vailla faktatietoa, mutta mielestäni etenkään suurten ikäluokkien miehet eivät osaa käsitellä eivätkä ilmaista vihaa tai muita kielteisiä tuntemuksia ja siksi nyrkki puhuu herkemmin. Toisaalta käsite "naista ei lyödä" on kunnia-asia, mutta juuri siksi sen rikkominen saa miehen mielen entistä matalammaksi. Muun vihan päälle tulee vielä itseinho.


    • hurlumi

      ...sinun novellit: miten tarkkanäköistä psykologista kuvausta. Tässä tulee mieleen lapsuuden déjà vu:t, pienen lapsen voimakas viha konkretisoituu aikuisen miehen nyrkkeilyssä. Depression tärkein aiheuttaja on viha ja harvemmin se aggressio puretaan muihin. Yleisempää lienee omaan itseen kohdistuva viha, joka tulee esiin oman elämän tuhoamisviettinä: alkoholismina, huumeiden käyttönä, suicidaalisuutena etc.

      Kiitos taas kerran pysähdyttävästä lukuhetkestä.

      • max-life

        Halusin jostain ihmeen syystä kirjoittaa nyrkkeilystä, mutta pelkän matsin kuvaaminen tuntui hiukan tyhjältä. Niinpä puolivahingossa mukaan tuli noita nyrkkeilijän lapsuuden takaumia. Sitä en tiedä ja onko tutkittukaan, millaiset taustat nyrkkeilijöillä on tai ovatko heidän lapsuutensa keskivertoa väkivaltaisempia.

        Aiemminkin olen siitä puhunut, mutta kirjoitan pikaisesti, mutta kuitenkin jutun hahmoon eläytyen. Tekstin tuotto vaan tuntuu kovin vaivattomalta. Ihmiseen taasen on sisäänrakennettu, että on vaikeaa arvostaa jotakin, mikä tulee tai minkä saa vaivatta. Siksi kun kirjoitit "Tarkkanäköistä psykologista kuvausta..." hmm, nöyränä poikana otan vastaan sanasi.=)


    • sinä tällä

      yritit kertoa? Ettäkö äidit tuntevat poikansa. Miksi näin julma tarina?
      Samoin TittaHiffas:lle, miksi nämä tarinat?
      Onko kaikki hyvin?

      • luin vähän

        enemmän sieltä sun täältä tät ketjua. Ei ollut mukavaa luettavaa. Saankohan enää unta?


    Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi

      Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit
      Maailman menoa
      161
      8398
    2. KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!

      STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
      Maailman menoa
      446
      7512
    3. Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?

      On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei
      Maailman menoa
      74
      3854
    4. Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta

      Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-2000011780852
      Maailman menoa
      154
      3590
    5. Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti

      Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT
      Maailman menoa
      112
      3019
    6. Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan

      Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään
      Maailman menoa
      54
      2685
    7. Onko kaivattusi

      liian vetovoimainen seksuaalisesti?
      Ikävä
      126
      2036
    8. Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan - hullua

      MOT-ohjelman jakso ”Loma vaihtui kahleisiin” kertoi, kuinka Suomessa ja muualla Euroopassa asuvat somaliperheet lähettäv
      Maailman menoa
      37
      2021
    9. Puolen vuoden koeaika

      Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro
      Ikävä
      23
      1873
    10. Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan

      Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju
      Kotimaiset julkkisjuorut
      181
      1540
    Aihe