Biodieselin hinta

kenny

Suorittakaapa joku muukin pieni laskutuoimitus:

1. Hehtaarin rypsin tuki keskimäärin hehtaarin rypsistä saatavat myyntitulot jaettuna hehtaarilta saatava biodiesel-hehtaarin viljelyyn kuluva diesel-tuotteiden rahteihin kuluva diesel. mikä on tulos? Minä pääsin 3€ tienoille litrahinnassa. halapaa....

38

3880

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • enää juuri

      verottaa polttoaineverolla.

      Samaan on päästy myös amerikassa, jossa etanolia tehdään maissista. Ei ole "luomubensakaan" halpaa.

    • Isäntä

      Laskisit asian siten että öljykasvia saa viljellä velvoitekesantoalalla. Öljyä tulee n. 800l/ha lisäksi rouhetta 1200kg/ha rouhe palaa stokerilla tai farmjet pellettipolttimella. Öljyn voi polttaa joko kuivurinpannussa tai rivipumpullisessa traktorissa.
      Eli tulopuolelle pitäisi jäädä verrattuna ostettuun löpöön.

      • kaikki.

        Keskisato on meillä n.1000 kg.Siitä saadaan öljyä 300kg.Sulla on kaksinkertaset luvut.Eikä sitä öljyä tule kuin 30%.


      • ...........
        kaikki. kirjoitti:

        Keskisato on meillä n.1000 kg.Siitä saadaan öljyä 300kg.Sulla on kaksinkertaset luvut.Eikä sitä öljyä tule kuin 30%.

        "Keskisato on meillä n.1000 kg.Siitä saadaan öljyä 300kg.Sulla on kaksinkertaset luvut.Eikä sitä öljyä tule kuin 30%."

        Menikö yksiköt kilogramma ja litra sekaisin? Öljymäärä litroissa, "jäte" kiloissa. Montako kiloa on litra rypsiöljyä?


      • Isäntä
        kaikki. kirjoitti:

        Keskisato on meillä n.1000 kg.Siitä saadaan öljyä 300kg.Sulla on kaksinkertaset luvut.Eikä sitä öljyä tule kuin 30%.

        Keskisato 1000kg/ha 3v. keskisato omalla tilalla on toi 2000kg/ha.


      • Vaka Vanha
        Isäntä kirjoitti:

        Keskisato 1000kg/ha 3v. keskisato omalla tilalla on toi 2000kg/ha.

        Eli jos on 100 hehetaaria rypsiä, niin siitä saa noin 80 000 litraa rypsiöljyä, oma kulutus noin 2500 litraa öljyä tuossa viljelyssä.

        Jos tuottaja saisi rypsiöljystä noin 0,5 €/ litra niin homma olisi jo hyvinkin kannattavaa.

        Jos saa vähempi niin pitää vain viljellä suurempaa alaa.

        Sen muun rouheen voi syöttää karjalle, josta sitten saa lannoitetta pelloille.


      • sun satojas
        Isäntä kirjoitti:

        Keskisato 1000kg/ha 3v. keskisato omalla tilalla on toi 2000kg/ha.

        Kysymysessä on tietysti maamme keskisato.Hyvinä vuosina voidaan etelän savimailla saada moninkertaisia satoja.Tämä rypsijuttu vain on monelta kantilta turhaa elämöimistä,ei siitä mitään tule muuta kuin rahan kulua.Tuolla 600e peltotuella pystyy nytkin ostamaan öljyä 1000 litraa.Mitä järkeä on koko touhulla,kun siinä on yhtä paljon muitakin kuluja?


      • Vaka Vanha
        sun satojas kirjoitti:

        Kysymysessä on tietysti maamme keskisato.Hyvinä vuosina voidaan etelän savimailla saada moninkertaisia satoja.Tämä rypsijuttu vain on monelta kantilta turhaa elämöimistä,ei siitä mitään tule muuta kuin rahan kulua.Tuolla 600e peltotuella pystyy nytkin ostamaan öljyä 1000 litraa.Mitä järkeä on koko touhulla,kun siinä on yhtä paljon muitakin kuluja?

        Valtion kannalta siinä voi olla paljonkin järkeä ...

        Nimittäin jos ajatellaan, että vaikka 5 - 10 %:tia polttoneisteistä kuten Bensiini ja Diesel tuotetaan biopolttoaineina.

        Jos tämä linja otetaan käyttöön koko Euroopassa, niin sillä on varmasti hintoja alentava vaikutus.

        Jos öljyn maailmanmarkkinahinnat tämän politiikan seurauksena laskevat vaikka vain 10 %:tia niin sillä on suurempi vaikutus säästöinä kuin on koko tuotetun 10 %:tin biopolttoaineen kokonaishinta.

        Ei sillä ole merkitystä kansantalouden kannalta mitä maksaa tuo 10 %:tia biopolttoainetta litrahinnaltaan tuotettuna, vaan merkitys on nimenomaan sillä että mitä maksaa tuo ostettu öljy arabimaista jota kuluu se 90 %:tia kaikesta kulutuksesta.

        Itseasiassa kaikki energiayhtiöt on aina manipuloineet hintoja, eli ne pyrkivät dumppaamaan hintoja ylöspäin.
        Jos valtiovalta omilla toimillaan pyrkisi joskus edes vähän alentamaan hintoja, niin vaikutus olisi varmaan paljon myönteisempi.


    • Vaka Vanha

      En tiedä mitä oikein laskit, mutta jos järkevästi ajatellaan.

      Niin jos hehtaarilta saadaan ehkä 1000 litraa rypsiöljyä ja sen korjaamiseen, kyntämiseen jne. menee jotain 25-50 litraa, niin voittoa jää noin 950 litraa rypsiöljyä.

      Se miten mikäkin hinnoitellaan on sitten toinen juttu ...

      • kenny

        Saa olla ylypiä saavutuksestaan jos kahdelta hehtaarilta saa tuon 1000 litraa. meinaan 500 litraa on melekolailla maksimi mtä saa irti hehtaarilta, jos hyvin onnistuu. 400 saattaa olla keskitasoa. 1600 kiloa hehtaari, öljy% 30. Eli 350 litraa hehtaarilta kerkiää myyntiin. 1000 litran tuottamiseen tarvitan noin 3300 kiloa rypsiä. Täälpäin ei aina kaurasta saa tuollaista määrää hehtaarilta, kuinkas sitte rypsistä?

        hehtaarisato on erittäin ratkaisevassa asemassa litrahintaa laskettaessa.

        Peruna olisi erittäin tuottava ja viljelyvarma etanolilähde, miksei sitä käytetä? Vain ohrasta ja sokerijuurikkaasta puhutaan.


      • 5000 l?

        Näyttäisi vielä paremmalta.Todellisuudessa se jää 300 litraan.Ainahan voi uneksia.
        Jos myös lannoitat pellon,niin siihen kuluu 300 kg öljyä.Ja kuljetukset,jalostus ym.Kyllähän juttu on niin,että biodiesel on sota-ajan tuote,ei sitä muulloin kannata tehdä.


      • la cacca
        5000 l? kirjoitti:

        Näyttäisi vielä paremmalta.Todellisuudessa se jää 300 litraan.Ainahan voi uneksia.
        Jos myös lannoitat pellon,niin siihen kuluu 300 kg öljyä.Ja kuljetukset,jalostus ym.Kyllähän juttu on niin,että biodiesel on sota-ajan tuote,ei sitä muulloin kannata tehdä.

        Paskan levittämiseen 300 kg öljyä?

        Kuljetukseen kuluva öljymäärä on varmaan pieni verrattuna tuhansien kilometrien päästä Siperiasta rahdattuun maaöljyyn, josta osa valuu matkalla saastuttaen luonnon.


      • Vaka Vanha
        5000 l? kirjoitti:

        Näyttäisi vielä paremmalta.Todellisuudessa se jää 300 litraan.Ainahan voi uneksia.
        Jos myös lannoitat pellon,niin siihen kuluu 300 kg öljyä.Ja kuljetukset,jalostus ym.Kyllähän juttu on niin,että biodiesel on sota-ajan tuote,ei sitä muulloin kannata tehdä.

        No miten siinä lannoituksessa tuomonen määrä öljyä kuluu ...
        Eihän peltoja öljyllä lannoiteta.

        Rahtikuluja on turha laskeskella, koska rahtikulut on myös öljyllä kun se rahdataan jostakin Siberian tundralta tai Arabian aavikoilta.

        Eikä se pohjanmerelläkään itsestään sinne pintaan pomppaa.

        Itseasiassa on ihan sama paljonko hehtaarilta saadaan, kyse on vain tilakoon kasvattamisesta ja hehtaarien lisäämisestä.
        Niin homma kannattaa.


      • valmistukseen
        la cacca kirjoitti:

        Paskan levittämiseen 300 kg öljyä?

        Kuljetukseen kuluva öljymäärä on varmaan pieni verrattuna tuhansien kilometrien päästä Siperiasta rahdattuun maaöljyyn, josta osa valuu matkalla saastuttaen luonnon.

        kuluu tuo määrä öljyä.


      • metsäveli
        valmistukseen kirjoitti:

        kuluu tuo määrä öljyä.

        Ainakin läheltä liippaa. Kemira hankkii nykyisin typpilannoitteisiin tarvittavan ammoniakin venäjältä,joka taas tekee sen käyttäen maakaasua raaka-aineena.
        Ammoniakki on jytyä ainetta sinänsä,joten sen valmistaminen vie runsaasti energiaa.
        Energiatehokkuudeltaan parhaasta päästä oleva "Aspen plus" menetelmä kuluttaa ammoniakki tonnia kohti 615 kiloa maakaasua.
        Metaanissa on pyöreästi 25 % enemmän energiaa kiloa kohden kuin kevyessä polttoöljyssä, joten määrä vastaa noin 800 kiloa polttoöljyä.
        Kun otetaan huomioon ammoniakin jatkojalostuksen vaatima energia, tulokseksi tulee että yksi typpikilo vaatii 1,5 kiloa polttoöljyä vastaavan valmistusenergian.
        Ja hehtaari vaatii noin 100 kiloa alkuainetyppeä.
        No venäläisethän sen kuluttaa, voisi sanoa mutta yksi pikku juttu pilaa asian.
        Nimittäin se millä tavalla me nykyisin kehitetään rahat ammoniakin ostoon. Kalliit on laulujen lunnaat voisi sanoa. Hei, minäpä keksin, vaihdetaan sitä rypsiöljyllä, ...jokin tässä nyt mättää...
        Toisinkin voitaisiin menetellä. Presidentti Kekkosen aikaan tehtiin Ouluun varsin onnistunut koelaitos joka teki ammoniakkiin tarvittavan vetykaasun turpeesta. No se oli sitä aikaa kun tätä isänmaata vielä haluttiin rakentaa, - nythän kaikki on myynnissä.


      • Vaka Vanha
        metsäveli kirjoitti:

        Ainakin läheltä liippaa. Kemira hankkii nykyisin typpilannoitteisiin tarvittavan ammoniakin venäjältä,joka taas tekee sen käyttäen maakaasua raaka-aineena.
        Ammoniakki on jytyä ainetta sinänsä,joten sen valmistaminen vie runsaasti energiaa.
        Energiatehokkuudeltaan parhaasta päästä oleva "Aspen plus" menetelmä kuluttaa ammoniakki tonnia kohti 615 kiloa maakaasua.
        Metaanissa on pyöreästi 25 % enemmän energiaa kiloa kohden kuin kevyessä polttoöljyssä, joten määrä vastaa noin 800 kiloa polttoöljyä.
        Kun otetaan huomioon ammoniakin jatkojalostuksen vaatima energia, tulokseksi tulee että yksi typpikilo vaatii 1,5 kiloa polttoöljyä vastaavan valmistusenergian.
        Ja hehtaari vaatii noin 100 kiloa alkuainetyppeä.
        No venäläisethän sen kuluttaa, voisi sanoa mutta yksi pikku juttu pilaa asian.
        Nimittäin se millä tavalla me nykyisin kehitetään rahat ammoniakin ostoon. Kalliit on laulujen lunnaat voisi sanoa. Hei, minäpä keksin, vaihdetaan sitä rypsiöljyllä, ...jokin tässä nyt mättää...
        Toisinkin voitaisiin menetellä. Presidentti Kekkosen aikaan tehtiin Ouluun varsin onnistunut koelaitos joka teki ammoniakkiin tarvittavan vetykaasun turpeesta. No se oli sitä aikaa kun tätä isänmaata vielä haluttiin rakentaa, - nythän kaikki on myynnissä.

        Höpöpöhöpö ...

        Keinolannoitus saattoi ollakkin joskus 60-70 luvulla suunnilleen tuollaista.

        Mutta nykyään on siinäkin menty eteenpäin, eikä lannoitetta käytetä kuin murto-osa entisestä.

        Lannoitus voidaan hoitaa myös luonnonmukaisesti, jos kustannukset tulee ongelmaksi.

        Jos lannoitteet ja niiden hinta nousee, niin Savukoskella on esiintymä joka pystyy tyydyttämään EU:n lannoitetarpeen seuraavat 70-140 vuotta, riippuen rikastuksen tarpeesta ...

        Sitä vaan ei avattu koskaan, kun lannoitteet on nykyään niin helvetin halpoja.


      • metsäveli
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Höpöpöhöpö ...

        Keinolannoitus saattoi ollakkin joskus 60-70 luvulla suunnilleen tuollaista.

        Mutta nykyään on siinäkin menty eteenpäin, eikä lannoitetta käytetä kuin murto-osa entisestä.

        Lannoitus voidaan hoitaa myös luonnonmukaisesti, jos kustannukset tulee ongelmaksi.

        Jos lannoitteet ja niiden hinta nousee, niin Savukoskella on esiintymä joka pystyy tyydyttämään EU:n lannoitetarpeen seuraavat 70-140 vuotta, riippuen rikastuksen tarpeesta ...

        Sitä vaan ei avattu koskaan, kun lannoitteet on nykyään niin helvetin halpoja.

        Valitettavasti olet väärässä. Itse asiassa kyseessä on varsin yleinen "musta piste". Ei yksinkertaisesti ole tietoa nykyisen ihmiskunnan ruokkimiseksi tarvittavasta energiamäärästä.
        Itse asiaan: Tuossa mtt:n biodiesel tutkimuksessa oli eräänä aiheena osoittaa sormella nykyisiä rypsinviljelijöitä liian pienistä viljelypanoksista, -mikä tarkoittaa lannoituksessa pihistelyä.
        Mainittiin Kemiran viljelykokeet, joissa oli päästy yli 2 tonnin simensatoon hehtaarilta. Tähän oli päästy 100 kilon typpilannoituksen avulla. Lisäksi tarvittiin tietenkin muut pääravinteet plus hivenet. Tämä merkitsee lähes tonnia seoslannotteita hehtaarille.Tarvitsee varmaan nyt mainita että koko tämä paino ei tietenkään ole pääravinteita, vaan erinäisistä hyvistä syistä lisättyjä muita aineita.
        Ei siis riitä mitkään "murto-osat".
        Luonnonmukainen lannoitus?,- no jos tyydytään luonnonmukaiseen satotasoon, ja ruokitaan peltoa eikä ihmisiä.
        Halvat lannoitteet ja energia on syy jonka avulla ihmiskunta on voinut jatkaa "pirttiviljelyä" nykyiseen mittaan.
        Vallalla oleva usko teknologian kaikkivoipaisuuteen tulee estämään ne muutokset jotka tarvitaan seuraavassa linkissä esitetyn "ruusuisen " tulevaisuuden estämiseksi.
        Pitää nyt kuitenkin lisätä että en suinkaan ole kiistämässä tekniikan ansioita sinänsä,-itse asiassa olen mukana "romunomiassa" että "pulakemiassa", mutta aivan yleisesti puuttuu tietämys rajoittavista tekijöistä, ja tämä tulee käymään kalliiksi.

        http://takku.rbgi.net/article.php/20051118210545442


      • --------
        metsäveli kirjoitti:

        Valitettavasti olet väärässä. Itse asiassa kyseessä on varsin yleinen "musta piste". Ei yksinkertaisesti ole tietoa nykyisen ihmiskunnan ruokkimiseksi tarvittavasta energiamäärästä.
        Itse asiaan: Tuossa mtt:n biodiesel tutkimuksessa oli eräänä aiheena osoittaa sormella nykyisiä rypsinviljelijöitä liian pienistä viljelypanoksista, -mikä tarkoittaa lannoituksessa pihistelyä.
        Mainittiin Kemiran viljelykokeet, joissa oli päästy yli 2 tonnin simensatoon hehtaarilta. Tähän oli päästy 100 kilon typpilannoituksen avulla. Lisäksi tarvittiin tietenkin muut pääravinteet plus hivenet. Tämä merkitsee lähes tonnia seoslannotteita hehtaarille.Tarvitsee varmaan nyt mainita että koko tämä paino ei tietenkään ole pääravinteita, vaan erinäisistä hyvistä syistä lisättyjä muita aineita.
        Ei siis riitä mitkään "murto-osat".
        Luonnonmukainen lannoitus?,- no jos tyydytään luonnonmukaiseen satotasoon, ja ruokitaan peltoa eikä ihmisiä.
        Halvat lannoitteet ja energia on syy jonka avulla ihmiskunta on voinut jatkaa "pirttiviljelyä" nykyiseen mittaan.
        Vallalla oleva usko teknologian kaikkivoipaisuuteen tulee estämään ne muutokset jotka tarvitaan seuraavassa linkissä esitetyn "ruusuisen " tulevaisuuden estämiseksi.
        Pitää nyt kuitenkin lisätä että en suinkaan ole kiistämässä tekniikan ansioita sinänsä,-itse asiassa olen mukana "romunomiassa" että "pulakemiassa", mutta aivan yleisesti puuttuu tietämys rajoittavista tekijöistä, ja tämä tulee käymään kalliiksi.

        http://takku.rbgi.net/article.php/20051118210545442

        Mikä estää paskan käytön lannoituksessa?


      • Vaka Vanha
        metsäveli kirjoitti:

        Valitettavasti olet väärässä. Itse asiassa kyseessä on varsin yleinen "musta piste". Ei yksinkertaisesti ole tietoa nykyisen ihmiskunnan ruokkimiseksi tarvittavasta energiamäärästä.
        Itse asiaan: Tuossa mtt:n biodiesel tutkimuksessa oli eräänä aiheena osoittaa sormella nykyisiä rypsinviljelijöitä liian pienistä viljelypanoksista, -mikä tarkoittaa lannoituksessa pihistelyä.
        Mainittiin Kemiran viljelykokeet, joissa oli päästy yli 2 tonnin simensatoon hehtaarilta. Tähän oli päästy 100 kilon typpilannoituksen avulla. Lisäksi tarvittiin tietenkin muut pääravinteet plus hivenet. Tämä merkitsee lähes tonnia seoslannotteita hehtaarille.Tarvitsee varmaan nyt mainita että koko tämä paino ei tietenkään ole pääravinteita, vaan erinäisistä hyvistä syistä lisättyjä muita aineita.
        Ei siis riitä mitkään "murto-osat".
        Luonnonmukainen lannoitus?,- no jos tyydytään luonnonmukaiseen satotasoon, ja ruokitaan peltoa eikä ihmisiä.
        Halvat lannoitteet ja energia on syy jonka avulla ihmiskunta on voinut jatkaa "pirttiviljelyä" nykyiseen mittaan.
        Vallalla oleva usko teknologian kaikkivoipaisuuteen tulee estämään ne muutokset jotka tarvitaan seuraavassa linkissä esitetyn "ruusuisen " tulevaisuuden estämiseksi.
        Pitää nyt kuitenkin lisätä että en suinkaan ole kiistämässä tekniikan ansioita sinänsä,-itse asiassa olen mukana "romunomiassa" että "pulakemiassa", mutta aivan yleisesti puuttuu tietämys rajoittavista tekijöistä, ja tämä tulee käymään kalliiksi.

        http://takku.rbgi.net/article.php/20051118210545442

        Totuus on, että nykyiset lannoitehinnat pitävät sisällään myös lannoiteissa olevan energian hinnan.

        Lannoitteet on silti aika halpoja, eli energiaa lannoitekiloa kohti ei ole voinut kulua esim. öljylitraa edes.

        Lannoitekilo kummikin monikymmenkertaistuu pellolla jos lasketaan tuotettu kilowatti ja mitä se maksaa.

        Kysymys on lopulta vain siitä paljonko kilowatti maksaa, myös öljy voidaan laskea kilowatteina.

        Nykyisillä öljyn hinnoilla kilwatin tuottaminen maksaa 0,8 € öljyllä, noin 0,35 € pelleteillä, rypsi menee todennäköisesti senkin alle, mutta itsetehdyn hakkeen hintaan se ei ehkä pääse joka on noin 0,12 € kilowatti.


      • metsäveli
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Totuus on, että nykyiset lannoitehinnat pitävät sisällään myös lannoiteissa olevan energian hinnan.

        Lannoitteet on silti aika halpoja, eli energiaa lannoitekiloa kohti ei ole voinut kulua esim. öljylitraa edes.

        Lannoitekilo kummikin monikymmenkertaistuu pellolla jos lasketaan tuotettu kilowatti ja mitä se maksaa.

        Kysymys on lopulta vain siitä paljonko kilowatti maksaa, myös öljy voidaan laskea kilowatteina.

        Nykyisillä öljyn hinnoilla kilwatin tuottaminen maksaa 0,8 € öljyllä, noin 0,35 € pelleteillä, rypsi menee todennäköisesti senkin alle, mutta itsetehdyn hakkeen hintaan se ei ehkä pääse joka on noin 0,12 € kilowatti.

        Täsmälleen näin.
        Mutta pieni täsmennys: Kun sanotaan että hehtaari lannoitetaan 100:lla kilolla typpeä, ei tarkoiteta 100 kiloa typpilannoiterakeita, vaan 100 kiloa alkuaine typpeä.
        Lannoitteissa taas on kovin erilaiset prosentit typpeä. Esimerkiksi oulunsalpietari n. 25 % ,kalkkisalpietari 15,5 % , urea 46,3 %.
        Niimpä 100 kilon typpilannoitukseen tarvitaan esimerkiksi oulunsalpietaria noin 400 kiloa.
        Tuo ylimääräinen paino on enimmäkseen kalkkikivijauhoa.
        Niimpä typen sitomiseen kulunut energia plus häviöt vastaa n. 375 grammaa ölyä per kilo lannoiterakeita. Sitten on tietenkin kalkkikiven jauhamiseen kulunut sähkö, kuljetukset ym. lisäksi.
        Ammoniakin hinta seuraa kuitenkin enemmän maakaasun hintaa, joten esimerkiksi Ukraina pystyi viime talvena myymään sikahalvan venäläisen maakaasun avulla tehtyä ammoniakkia hintaan 260 dollaria tonni, kun samaan aikaan Yhdysvalloissa hinta käväisi 500 doll. tonni.
        Arvattavasti Ukrainan "nahkatakkimiesten" kannatti tilata lisää kullattuja vessanpyttyjä.
        No Putinhan sai sitten herätyksen...
        Yhdysvallat alkaa olla riippuvainen typen osalta tuontilannotteista, johtuen maan maakaasuvarojen ehtymisestä. Tuonti on jo yli 40 %. Maalla olisi kyllä kivihiilivaroja, mutta ammoniakin hinta nousisi ainakin !,5 kertaiseksi.
        Uusi iso ostaja markkinoilla on johtanut lannotteiden hinnan nousuun myös meillä.


      • tiedoista.
        metsäveli kirjoitti:

        Täsmälleen näin.
        Mutta pieni täsmennys: Kun sanotaan että hehtaari lannoitetaan 100:lla kilolla typpeä, ei tarkoiteta 100 kiloa typpilannoiterakeita, vaan 100 kiloa alkuaine typpeä.
        Lannoitteissa taas on kovin erilaiset prosentit typpeä. Esimerkiksi oulunsalpietari n. 25 % ,kalkkisalpietari 15,5 % , urea 46,3 %.
        Niimpä 100 kilon typpilannoitukseen tarvitaan esimerkiksi oulunsalpietaria noin 400 kiloa.
        Tuo ylimääräinen paino on enimmäkseen kalkkikivijauhoa.
        Niimpä typen sitomiseen kulunut energia plus häviöt vastaa n. 375 grammaa ölyä per kilo lannoiterakeita. Sitten on tietenkin kalkkikiven jauhamiseen kulunut sähkö, kuljetukset ym. lisäksi.
        Ammoniakin hinta seuraa kuitenkin enemmän maakaasun hintaa, joten esimerkiksi Ukraina pystyi viime talvena myymään sikahalvan venäläisen maakaasun avulla tehtyä ammoniakkia hintaan 260 dollaria tonni, kun samaan aikaan Yhdysvalloissa hinta käväisi 500 doll. tonni.
        Arvattavasti Ukrainan "nahkatakkimiesten" kannatti tilata lisää kullattuja vessanpyttyjä.
        No Putinhan sai sitten herätyksen...
        Yhdysvallat alkaa olla riippuvainen typen osalta tuontilannotteista, johtuen maan maakaasuvarojen ehtymisestä. Tuonti on jo yli 40 %. Maalla olisi kyllä kivihiilivaroja, mutta ammoniakin hinta nousisi ainakin !,5 kertaiseksi.
        Uusi iso ostaja markkinoilla on johtanut lannotteiden hinnan nousuun myös meillä.

        On hyvä,että näillä palstoilla edes kerran tapaa henkilön,jolla on todellista tietoa,eikä vain suuria luuloja ja utopioita.Nämä tiedot olisi saatava myös politrukkien päähän,jotta ne eivät tuhoaisi kaikkien elämää ikiliikkuja-luuloillaan.Tuo öljyn loppuminen aiheuttaa väistämättä valtavan ruokapulan maailmaan,eikä korvaavat energiat tee muuta,kuin pahentavat tilannetta.


      • Vaka Vanha
        tiedoista. kirjoitti:

        On hyvä,että näillä palstoilla edes kerran tapaa henkilön,jolla on todellista tietoa,eikä vain suuria luuloja ja utopioita.Nämä tiedot olisi saatava myös politrukkien päähän,jotta ne eivät tuhoaisi kaikkien elämää ikiliikkuja-luuloillaan.Tuo öljyn loppuminen aiheuttaa väistämättä valtavan ruokapulan maailmaan,eikä korvaavat energiat tee muuta,kuin pahentavat tilannetta.

        Höpöhöpö ...

        Lannoiteiden hinta seuraa aina energian hintaa, kuten jo yllä olevasta kirjoituksesta näit.

        Energianhinta määräytyy öljyn mukaan, öljy on energia joka määrää muidenkin energioiden hintahaarukan.

        Lannoitekiloon sitoutunut energia on murto-osa siitä energiamäärästä klowatteina mikä lannoite kilosta saadaan esim. rypsillä kasvatettuna.
        Samajuttu muilla kasveilla ...
        Eli energianmäärä kilowatteina lisääntyy kun peltoja lannoitetaan ja kasvatetaan kasveja energiantuottamista varten.

        Rahtikuluilla ei ole oleellista merkitystä, ne on olemassa jo nyt eri tuotantoketjuissa.

        Mitään oikeaa ruokapulaa ei ole ollut olemassa eikä sellaista tule, pula on rahasta jolla ruokaa voisi ostaa.
        Näin on ollut kautta historian, esim. 1600 luvulla ei viljaa kannattanut yleensä kuljettaa yli 100 km, koska rahtikulut olisivat nostaneet sen hinnan niin ylös ettei ihmisillä olisi ollut varaa ostaa sitä.
        Eli kyseessä ei ollut viljapula aan rahapula, kun ihmiset kuolivat nälkään ...

        Näin se on nykyäänkin, jos sinulla löytyy pätäkkää lompakosta niin voit keskellä kuivinta afrikkaa tilata ravintolassa riekonrintaa ja jäätelöä lakkahilloilla.
        Kun maksaja on tiedossa niin ruokakin kyllä tulee ...

        Jos ei ole rahaa, niin kuolet nälkään sellaisessa maassa missä ei ole sosiaalihuoltoa köyhistä huolehtimassa.


      • metsäveli
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Höpöhöpö ...

        Lannoiteiden hinta seuraa aina energian hintaa, kuten jo yllä olevasta kirjoituksesta näit.

        Energianhinta määräytyy öljyn mukaan, öljy on energia joka määrää muidenkin energioiden hintahaarukan.

        Lannoitekiloon sitoutunut energia on murto-osa siitä energiamäärästä klowatteina mikä lannoite kilosta saadaan esim. rypsillä kasvatettuna.
        Samajuttu muilla kasveilla ...
        Eli energianmäärä kilowatteina lisääntyy kun peltoja lannoitetaan ja kasvatetaan kasveja energiantuottamista varten.

        Rahtikuluilla ei ole oleellista merkitystä, ne on olemassa jo nyt eri tuotantoketjuissa.

        Mitään oikeaa ruokapulaa ei ole ollut olemassa eikä sellaista tule, pula on rahasta jolla ruokaa voisi ostaa.
        Näin on ollut kautta historian, esim. 1600 luvulla ei viljaa kannattanut yleensä kuljettaa yli 100 km, koska rahtikulut olisivat nostaneet sen hinnan niin ylös ettei ihmisillä olisi ollut varaa ostaa sitä.
        Eli kyseessä ei ollut viljapula aan rahapula, kun ihmiset kuolivat nälkään ...

        Näin se on nykyäänkin, jos sinulla löytyy pätäkkää lompakosta niin voit keskellä kuivinta afrikkaa tilata ravintolassa riekonrintaa ja jäätelöä lakkahilloilla.
        Kun maksaja on tiedossa niin ruokakin kyllä tulee ...

        Jos ei ole rahaa, niin kuolet nälkään sellaisessa maassa missä ei ole sosiaalihuoltoa köyhistä huolehtimassa.

        Kirjahyllystäni löytyy kirja Polttonestetuotanto biomassasta.Kirja on vuodelta 1994 jolloin
        valtiovalta halusi selvittää onko touhu järjellistä. Selvitettiin mm. energiataseet,
        hiilidioksidi päästöt ym.
        Energiatasetta laskettaessa otettiin huomioon viljelyn vaatima energia kuten lannoitus,
        muokkaus, kylvö, korjuu, kuivaus sekä jatkoprosessointi. Pois jätettiin koneisiin,
        rakennuksiin ja laitteisiin vaadittu energiapanos.
        Tulokseksi saatiin nettoenergia josta edelleen panos-tuotos suhde.
        Rypsin osalta kirjattiin nämä arvot: Satotaso 1800 kg/hehtaari, nettoenergia 17 GJ/ha,
        panos-tuotos suhde 2,1. Eli kilowattitunti sisään, 2.1 ulos.
        Luvussa on mukana puristusjäte (rehu) jota on arvostettu suhteella metyyli-esteri 28, rehu 4,
        joten moottoripolttoaineen osuus on pienempi kuin 2,1. Toisaalta rypsin olkisatoa ei
        huomioitu.
        Ohra-etanoli pärjäsi huonosti, suhdeluku ainoastaan 1,3.
        Pitänee paikkansa vieläkin, kovin paljon ei ole tapahtunut muutoksia viljelyssä taikka
        tekniikassa.
        Nälänhätä vaiko ei?. Valitettavasti se on jo alkanut, juuri tältä se näyttää.
        -Mutta varastoisahan on viljaa, viimeisin tieto on 61 vuorokauden tarve. Niin on ja tulee
        vastakin olemaan, ne on juuri "pätäkkäväelle",-
        Ei ikipäivänä tulla päästämään varastoja nollille.
        Ruppukansa kuolkoon, niinkuin se par´ aikaa tekeekin.
        Tässäpä pari linkkiä: Maailman ruokahuoltoa seuranneille nämä ovat yhtä kuin viikatemies.
        No miksi tästä ollaan hiljaa?,-no kun nyt on aika tahkota rahaa, nyt saa vielä halvalla,
        kohta viljafutuurit ne vaan paukkuu...

        http://www.drought.unl.edu/dm/monitor.html

        Kappas, toinen linkki liian pitkä, no se korjautuu googlaamalla Global drought monitor


      • ...........
        metsäveli kirjoitti:

        Kirjahyllystäni löytyy kirja Polttonestetuotanto biomassasta.Kirja on vuodelta 1994 jolloin
        valtiovalta halusi selvittää onko touhu järjellistä. Selvitettiin mm. energiataseet,
        hiilidioksidi päästöt ym.
        Energiatasetta laskettaessa otettiin huomioon viljelyn vaatima energia kuten lannoitus,
        muokkaus, kylvö, korjuu, kuivaus sekä jatkoprosessointi. Pois jätettiin koneisiin,
        rakennuksiin ja laitteisiin vaadittu energiapanos.
        Tulokseksi saatiin nettoenergia josta edelleen panos-tuotos suhde.
        Rypsin osalta kirjattiin nämä arvot: Satotaso 1800 kg/hehtaari, nettoenergia 17 GJ/ha,
        panos-tuotos suhde 2,1. Eli kilowattitunti sisään, 2.1 ulos.
        Luvussa on mukana puristusjäte (rehu) jota on arvostettu suhteella metyyli-esteri 28, rehu 4,
        joten moottoripolttoaineen osuus on pienempi kuin 2,1. Toisaalta rypsin olkisatoa ei
        huomioitu.
        Ohra-etanoli pärjäsi huonosti, suhdeluku ainoastaan 1,3.
        Pitänee paikkansa vieläkin, kovin paljon ei ole tapahtunut muutoksia viljelyssä taikka
        tekniikassa.
        Nälänhätä vaiko ei?. Valitettavasti se on jo alkanut, juuri tältä se näyttää.
        -Mutta varastoisahan on viljaa, viimeisin tieto on 61 vuorokauden tarve. Niin on ja tulee
        vastakin olemaan, ne on juuri "pätäkkäväelle",-
        Ei ikipäivänä tulla päästämään varastoja nollille.
        Ruppukansa kuolkoon, niinkuin se par´ aikaa tekeekin.
        Tässäpä pari linkkiä: Maailman ruokahuoltoa seuranneille nämä ovat yhtä kuin viikatemies.
        No miksi tästä ollaan hiljaa?,-no kun nyt on aika tahkota rahaa, nyt saa vielä halvalla,
        kohta viljafutuurit ne vaan paukkuu...

        http://www.drought.unl.edu/dm/monitor.html

        Kappas, toinen linkki liian pitkä, no se korjautuu googlaamalla Global drought monitor

        kun on ilmaista karjanpaskaakin


      • rypsiöljyn tuottaminen
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Höpöhöpö ...

        Lannoiteiden hinta seuraa aina energian hintaa, kuten jo yllä olevasta kirjoituksesta näit.

        Energianhinta määräytyy öljyn mukaan, öljy on energia joka määrää muidenkin energioiden hintahaarukan.

        Lannoitekiloon sitoutunut energia on murto-osa siitä energiamäärästä klowatteina mikä lannoite kilosta saadaan esim. rypsillä kasvatettuna.
        Samajuttu muilla kasveilla ...
        Eli energianmäärä kilowatteina lisääntyy kun peltoja lannoitetaan ja kasvatetaan kasveja energiantuottamista varten.

        Rahtikuluilla ei ole oleellista merkitystä, ne on olemassa jo nyt eri tuotantoketjuissa.

        Mitään oikeaa ruokapulaa ei ole ollut olemassa eikä sellaista tule, pula on rahasta jolla ruokaa voisi ostaa.
        Näin on ollut kautta historian, esim. 1600 luvulla ei viljaa kannattanut yleensä kuljettaa yli 100 km, koska rahtikulut olisivat nostaneet sen hinnan niin ylös ettei ihmisillä olisi ollut varaa ostaa sitä.
        Eli kyseessä ei ollut viljapula aan rahapula, kun ihmiset kuolivat nälkään ...

        Näin se on nykyäänkin, jos sinulla löytyy pätäkkää lompakosta niin voit keskellä kuivinta afrikkaa tilata ravintolassa riekonrintaa ja jäätelöä lakkahilloilla.
        Kun maksaja on tiedossa niin ruokakin kyllä tulee ...

        Jos ei ole rahaa, niin kuolet nälkään sellaisessa maassa missä ei ole sosiaalihuoltoa köyhistä huolehtimassa.

        Viljelijä saa tukea n 600 e/ha.Lannoite maksaa n 200 e.Siemen,kasvinsuojelu,konekulut,kuivaaminen ja pääomakulut n 400 e.Yhteensä n 1200 e.Lopputuloksena saadaan n 300 l öljyä,jonka hinta on nykyään n 100-200 e.
        Mikä hitto tässä kannattaa,kun jo pelkällä tuella voi ostaa moninkertaisen määrän maaöljyä?


      • voi syödä
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Höpöhöpö ...

        Lannoiteiden hinta seuraa aina energian hintaa, kuten jo yllä olevasta kirjoituksesta näit.

        Energianhinta määräytyy öljyn mukaan, öljy on energia joka määrää muidenkin energioiden hintahaarukan.

        Lannoitekiloon sitoutunut energia on murto-osa siitä energiamäärästä klowatteina mikä lannoite kilosta saadaan esim. rypsillä kasvatettuna.
        Samajuttu muilla kasveilla ...
        Eli energianmäärä kilowatteina lisääntyy kun peltoja lannoitetaan ja kasvatetaan kasveja energiantuottamista varten.

        Rahtikuluilla ei ole oleellista merkitystä, ne on olemassa jo nyt eri tuotantoketjuissa.

        Mitään oikeaa ruokapulaa ei ole ollut olemassa eikä sellaista tule, pula on rahasta jolla ruokaa voisi ostaa.
        Näin on ollut kautta historian, esim. 1600 luvulla ei viljaa kannattanut yleensä kuljettaa yli 100 km, koska rahtikulut olisivat nostaneet sen hinnan niin ylös ettei ihmisillä olisi ollut varaa ostaa sitä.
        Eli kyseessä ei ollut viljapula aan rahapula, kun ihmiset kuolivat nälkään ...

        Näin se on nykyäänkin, jos sinulla löytyy pätäkkää lompakosta niin voit keskellä kuivinta afrikkaa tilata ravintolassa riekonrintaa ja jäätelöä lakkahilloilla.
        Kun maksaja on tiedossa niin ruokakin kyllä tulee ...

        Jos ei ole rahaa, niin kuolet nälkään sellaisessa maassa missä ei ole sosiaalihuoltoa köyhistä huolehtimassa.

        Tuo raha ei auta kun ruokaa ei ole.Historia on täynnä yhteiskuntia,jotka ovat kuolleet ruokapulaan kun ruuantuotannosta ei ole kannettu huolta.Siinä menee niin köyhät kuin rikkaat.Juuri näin on tapahtumassa läsimaissa,joissa on ruuantuotanto pantu yhden kortin varaan.Suurtilat eivät pysty kauaakaan tuottamaan ruokaa meille,koska öljy loppuu.Samalla myös rikkaat köyhtyvät,koska rikkaudet on luotu öljyn avulla.Että tervetuloa joukkoon hurjaan.


      • Vaka Vanha
        metsäveli kirjoitti:

        Kirjahyllystäni löytyy kirja Polttonestetuotanto biomassasta.Kirja on vuodelta 1994 jolloin
        valtiovalta halusi selvittää onko touhu järjellistä. Selvitettiin mm. energiataseet,
        hiilidioksidi päästöt ym.
        Energiatasetta laskettaessa otettiin huomioon viljelyn vaatima energia kuten lannoitus,
        muokkaus, kylvö, korjuu, kuivaus sekä jatkoprosessointi. Pois jätettiin koneisiin,
        rakennuksiin ja laitteisiin vaadittu energiapanos.
        Tulokseksi saatiin nettoenergia josta edelleen panos-tuotos suhde.
        Rypsin osalta kirjattiin nämä arvot: Satotaso 1800 kg/hehtaari, nettoenergia 17 GJ/ha,
        panos-tuotos suhde 2,1. Eli kilowattitunti sisään, 2.1 ulos.
        Luvussa on mukana puristusjäte (rehu) jota on arvostettu suhteella metyyli-esteri 28, rehu 4,
        joten moottoripolttoaineen osuus on pienempi kuin 2,1. Toisaalta rypsin olkisatoa ei
        huomioitu.
        Ohra-etanoli pärjäsi huonosti, suhdeluku ainoastaan 1,3.
        Pitänee paikkansa vieläkin, kovin paljon ei ole tapahtunut muutoksia viljelyssä taikka
        tekniikassa.
        Nälänhätä vaiko ei?. Valitettavasti se on jo alkanut, juuri tältä se näyttää.
        -Mutta varastoisahan on viljaa, viimeisin tieto on 61 vuorokauden tarve. Niin on ja tulee
        vastakin olemaan, ne on juuri "pätäkkäväelle",-
        Ei ikipäivänä tulla päästämään varastoja nollille.
        Ruppukansa kuolkoon, niinkuin se par´ aikaa tekeekin.
        Tässäpä pari linkkiä: Maailman ruokahuoltoa seuranneille nämä ovat yhtä kuin viikatemies.
        No miksi tästä ollaan hiljaa?,-no kun nyt on aika tahkota rahaa, nyt saa vielä halvalla,
        kohta viljafutuurit ne vaan paukkuu...

        http://www.drought.unl.edu/dm/monitor.html

        Kappas, toinen linkki liian pitkä, no se korjautuu googlaamalla Global drought monitor

        Vuoden 1994 jälkeen on maailmassa tapahtunut aika paljon, mm. kännykät on tullit joka ukolle ...

        Se voi olla noinkin, että kiwatteina laskettuna energian määrä ei monikymmenkertaistu.
        Mutta jos oettaan huomioon lämmitys, kuivaus jne. energiantarve, niin kaikkea tuota energiaa ei tarvitse tuotta öljyllä, eikä rypsiöljyllä.

        Eli rakennuksia voidaan lämmittää hakkeella, belleteillä, jne ... sähköä voidaan tuottaa tuulella, jne ...

        Eli rypsiöljy on hyvä tapa tuottaa kannatavasti öljyä, jo nyky hinnoilla.

        Sitten sellainen kommentti, näille energian hinnan kommentoijille ja sitä seuraavan maailmanlopun toitottajille.

        Kun energian hinta nousee, niin siitä seuraa että kaikki muutkin hinnat nousee.
        Mutta nousu on sitä suurempi suhtessa mitä pitemmälle jalostettu tuote on kyseessä.
        Eli lopputuote nousee aina enempi mitä komponentit mistä se muodostuu.

        Näinollen korkea energian hinta suosii aina niitä, jotka tuottaa pitkälle jalostettuja tuotteita.
        Koska niille se merkitsee sitä, että vähemmällä tuotannolla saa yhä enempi vähemmän jalostettuja komponentteja.

        Eli jos halvan energian aikaan piti myydä yksi lopputuote saadakseen ostettua komponentit kolmeen lopputuotteesen, niin kun energian hinta nousee yhden lopputuotteen myymisellä voi ostaa komponentit viiteen tai kuuteen lopputuotteeseen.

        Mitä kalliimaksi energia nousee, sitä suuremmaksi ero kasvaa.
        Koska hinnan nousu aina kumuloituu tuotantoprosesseissa ...

        Eli kallis enrgia tekee maataloudesta yhä kannattavamman ja lisää itseasiassa tuotantoa maailmanlaajuisesti, jos vain löytyy tuotteille ostajat jostakin ( energian pitää olla kallista tietenkin maailmanlaajuisesti, muuten menee kilpailukyky ).
        Jos ostajia ei löydy, niin vika on siinä ettei ihmisillä ole rahaa ostaa ruokaa ...
        Ei siinä että energia on liian kallista.


      • Vaka Vanha
        rypsiöljyn tuottaminen kirjoitti:

        Viljelijä saa tukea n 600 e/ha.Lannoite maksaa n 200 e.Siemen,kasvinsuojelu,konekulut,kuivaaminen ja pääomakulut n 400 e.Yhteensä n 1200 e.Lopputuloksena saadaan n 300 l öljyä,jonka hinta on nykyään n 100-200 e.
        Mikä hitto tässä kannattaa,kun jo pelkällä tuella voi ostaa moninkertaisen määrän maaöljyä?

        Ei energiatuotannossa tarvitse maksaa tukia, ei Brasiliassakaan makseta tukia energiatuotannossa.
        Homma kannattaa, se kannattaa myös täällä ...


      • Vaka Vanha
        voi syödä kirjoitti:

        Tuo raha ei auta kun ruokaa ei ole.Historia on täynnä yhteiskuntia,jotka ovat kuolleet ruokapulaan kun ruuantuotannosta ei ole kannettu huolta.Siinä menee niin köyhät kuin rikkaat.Juuri näin on tapahtumassa läsimaissa,joissa on ruuantuotanto pantu yhden kortin varaan.Suurtilat eivät pysty kauaakaan tuottamaan ruokaa meille,koska öljy loppuu.Samalla myös rikkaat köyhtyvät,koska rikkaudet on luotu öljyn avulla.Että tervetuloa joukkoon hurjaan.

        Mainitseppa yksi yhteiskunta, joka on kaatunut ruokapulaan.

        Jään mielelläni odottamaan, koska olet ilmeisesti tehnyt ihan uuden tulkinnan historiasta ...


      • pari.
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Mainitseppa yksi yhteiskunta, joka on kaatunut ruokapulaan.

        Jään mielelläni odottamaan, koska olet ilmeisesti tehnyt ihan uuden tulkinnan historiasta ...

        Rooman valtakunta.Maiojen yhdyskunta.Molemmissa jäi jäljelle rauniot,ei muuta.Kummankin ruuansaanti perustui orjatyövoimaan,aivan kuten nyt EU:ssa.Talonpoikien vapaus on siksi tärkeä asia.


      • ei makseta
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Ei energiatuotannossa tarvitse maksaa tukia, ei Brasiliassakaan makseta tukia energiatuotannossa.
        Homma kannattaa, se kannattaa myös täällä ...

        kaikille tukea,nimittäin puuenergia ei saa mitään.Jos halonhakkuu saisi yhtä paljon tukea,kuin ruokohelpi,niin kaikki suomalaiset hakkaisi halkoja kirveellä.
        Taitaisi täällä jäädä ilman tukia muu energiatuotanto pois.Miten ihmeessä luuletkin tuollaista?


      • Vaka Vanha
        pari. kirjoitti:

        Rooman valtakunta.Maiojen yhdyskunta.Molemmissa jäi jäljelle rauniot,ei muuta.Kummankin ruuansaanti perustui orjatyövoimaan,aivan kuten nyt EU:ssa.Talonpoikien vapaus on siksi tärkeä asia.

        Rooman valtakunta tuhoutui, koska valtakunta jaettiin kahteen pääkaupunkiin, josta sitten seurasi että Itä vaurastui ja Länsi köyhtyi ...

        Roomassa oli sanonta, että "leipää ja sirkushuveja kansalle".
        Käytännössä se tarkoitti että kansa sai leivän ilmaiseksi, tällä estettiin mellakoita ja rikollisuutta.

        Leivän maksoi valtio, joka joutui ostamaan viljan.
        Koska suurin viljantoimittaja oli egytpi joka kuului Itä-roomalle.
        Niin tämä jatkuva valuutavirta lännestä itään johti lännessä hallitsemattomaan inflaatioon.
        Joka romutti sekä rahan arvon että myös muunkin talouden.

        Jatkuvasti köyhtyvä Länsi-rooman valtio ei kyennyt lopussa enää pitään yllä tarpeeksi legioonioita turvatakseen rajansa, liian pieni armeija ei kyennyt estämään Germaanien ja Hunnien invaasiota alueelleen.

        Orjilla ei ole mitään tekemistä koko prosessin kanssa ....

        Mayojen valtakunta kasvoi liian suureksi, kun metsät oli hakattu niin maan kosteustasapaino romahti, tuli kuiva aika ja kastelujärjestelmät ei enää toimineet.
        Mayat hylkäsivät kaupungit lopulta, sekä muuttivat muualle.
        Mayoillakaan ei orjilla ollut mitään osuutta prosessissa, kysymys oli ekokatastrofista.


    • vaihtoehto

      Vaan jospa viljeleekin kauraa, ja polttaa siemensadon ja oljet, niin saa moninverroin enemmän energiaa per hehtaari kuin rypsin biodieselistä. Eikö olisi parempi säätää löpö moottorien polttoaineeksi, ja käyttää bioenergia lämmön ja sähkön tuotantoon?

      • olla realistinen

        vaihtoehto, mädättämällä kaasua, lopusta saisi hyvää pellonparannusainetta.


      • ...........

        "Eikö olisi parempi säätää löpö moottorien polttoaineeksi, ja käyttää bioenergia lämmön ja sähkön tuotantoon?"

        Valitettavasti löpö ei säästy mitenkään. Joku ulkomaalainen käyttää sen ja saa pikkuisen halvemmalla kun kysyntä vähenee. Öljyriippuvuudesta on päästävä eroon sillä jos öljyä ei jostain syystä saada hankittua Suomeen (kriisit, öljypula, kiristys ym.), kaikki liikenne pysähtyy. Ruokaa ei saada kauppoihin eikä työntekijät pääse työpaikoilleen. Öljyntuottajamaa voi myös käyttää öljyä aseena öljyriippuvaisia vastaan: "jos ette tee niinkuin tahdomme, ette saa öljyä". Iran uhkailee öljyn viennin lopettamisella ja Venäjäkin on uhitellut.


      • maksimointi
        ........... kirjoitti:

        "Eikö olisi parempi säätää löpö moottorien polttoaineeksi, ja käyttää bioenergia lämmön ja sähkön tuotantoon?"

        Valitettavasti löpö ei säästy mitenkään. Joku ulkomaalainen käyttää sen ja saa pikkuisen halvemmalla kun kysyntä vähenee. Öljyriippuvuudesta on päästävä eroon sillä jos öljyä ei jostain syystä saada hankittua Suomeen (kriisit, öljypula, kiristys ym.), kaikki liikenne pysähtyy. Ruokaa ei saada kauppoihin eikä työntekijät pääse työpaikoilleen. Öljyntuottajamaa voi myös käyttää öljyä aseena öljyriippuvaisia vastaan: "jos ette tee niinkuin tahdomme, ette saa öljyä". Iran uhkailee öljyn viennin lopettamisella ja Venäjäkin on uhitellut.

        Kun viljellään rypsiä biodieseliksi, saadaan hehtaaria kohti muutama sata litraa biodieseliä jolla voi korvata polttoöljyä tai dieseliä. Kun viljellään jotain ergiakasvia (esimerkiksi ruokohelpi tai kaura) saadaan hehtaaria kohti poltettavaa massaa määrä joka vastaa noin 2000 litraa polttoöljyä.
        Niin kauan öljyä tai maakaasua käytetään asuntojen ja kiinteistöjen lämmitykseen, sähkön tuotantoon jne., eikö olisi taloudellisempaa aloittaa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla näistä käyttökohteista? Kun kerran tällä tavalla samalla pinta-alalla saadaan korvattua moninkertainen määrä fossiilisia polttoaineita?
        Sitten kun fossiiliset polttoaineet alkaa totaalisesti loppua, tilanne on tietysti toinen.


    • metsäveli

      Mutkikas juttu, Tästä löydät parhaan käytettävissä olevan selvityksen. En ole vielä ehtinyt itse märehtiä tätä läpi, mutta tutkimus näyttää varsin perusteelliselta.

      http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts115.pdf

      • Vaka Vanha

        No viimeinkin asiaa, tosta voi jokainen lukea.
        Homma on kannattavaa ja sillä selvä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Linnanjuhlat: Tiina Kaukasen asu aivan kauhea lankaviritelmä

      Ja loukkaus arvokkaita juhlia, maata, veteraaneja, Salea ja muita juhlijoita kohtaan. Siis miten joku kehtaa alittaa riman niin pahasti, koska voisi t
      Maailman menoa
      199
      1522
    2. Olet mielenkiintonen ja kiehtova. Erikoinen epänormaali ihminen

      Siksi kiinnostava. Hyvää yötä. Saan kai sanoa ystäväni? Saanhan ?
      Ikävä
      50
      1357
    3. Mikä nyt on

      Ihmisiä katoaa, ruumiita löytyy. Suntista löytynyt ruumis...
      Kokkola
      79
      1184
    4. Oho! Dannyyn liitetty Helmi Loukasmäki poseeraa sensuellissa pitsiasussa! Some kuumana: "Merenneito"

      Onko tämä sitten Suomineito vai merenneito? Helmi Loukasmäki tuli julkisuuteen Dannyn assistenttina. Nuori nainen on totuttu näkemään somessa varsin
      Kotimaiset julkkisjuorut
      40
      1178
    5. Nyt mies ryhdistäydytään

      molemmat IRL. Jos molemmilla on tunteita. Ei heitetä niitä roskiin. Hyvää yötä.
      Ikävä
      124
      1160
    6. Haapaveden hiippari

      Jokos sen kylillä pyörivät hiipparin henkilöllisyys on selvinny joka tuijottelee ikkunoista ja tulee yöllä taloihin sisälle?
      Haapavesi
      28
      936
    7. Nyt on irvokas kuva Sannasta

      Sanna Marinille lämmin vastaan­otto Albaniassa suomen itsenäisyyspäivänä https://is.mediadelivery.fi/img/658/c0b897a1f79adf3fb623b0485bdec65f.jpg.web
      Maailman menoa
      253
      844
    8. Mulle kyllä riittäisi

      🥰 kun ekaksi vaan pitäisit kädestä kiinni 🤝 ja katselisit silmiin. 👀
      Ikävä
      43
      735
    9. Ano Turtiaisen kättely huipentaa Linnan juhlat!

      Koska kaikki kansanedustajat on aina kutsuttu Linnan juhlin, siellä tulee pian näkymään myös Ano Turtiaisen mahtava urheilijanvartalo! Ei ole epäilys
      Maailman menoa
      101
      733
    10. Sille Rakkaudelle joka on tarkoitettu

      Meijän on pakko yrittää kun muita vaihtoehtoja ei ole. Eikä sitä voi jättää tekemättä.
      Rakkaus ja rakastaminen
      83
      652
    Aihe