Biodieselin hinta

Keskisato on meillä n.1000 kg.Siitä saadaan öljyä 300kg.Sulla on kaksinkertaset luvut.Eikä sitä öljyä tule kuin 30%.

kaikki. kirjoitti:

Keskisato on meillä n.1000 kg.Siitä saadaan öljyä 300kg.Sulla on kaksinkertaset luvut.Eikä sitä öljyä tule kuin 30%.

"Keskisato on meillä n.1000 kg.Siitä saadaan öljyä 300kg.Sulla on kaksinkertaset luvut.Eikä sitä öljyä tule kuin 30%."

Menikö yksiköt kilogramma ja litra sekaisin? Öljymäärä litroissa, "jäte" kiloissa. Montako kiloa on litra rypsiöljyä?

kaikki. kirjoitti:

Keskisato on meillä n.1000 kg.Siitä saadaan öljyä 300kg.Sulla on kaksinkertaset luvut.Eikä sitä öljyä tule kuin 30%.

Keskisato 1000kg/ha 3v. keskisato omalla tilalla on toi 2000kg/ha.

Isäntä kirjoitti:

Keskisato 1000kg/ha 3v. keskisato omalla tilalla on toi 2000kg/ha.

Eli jos on 100 hehetaaria rypsiä, niin siitä saa noin 80 000 litraa rypsiöljyä, oma kulutus noin 2500 litraa öljyä tuossa viljelyssä.

Jos tuottaja saisi rypsiöljystä noin 0,5 €/ litra niin homma olisi jo hyvinkin kannattavaa.

Jos saa vähempi niin pitää vain viljellä suurempaa alaa.

Sen muun rouheen voi syöttää karjalle, josta sitten saa lannoitetta pelloille.

Isäntä kirjoitti:

Keskisato 1000kg/ha 3v. keskisato omalla tilalla on toi 2000kg/ha.

Kysymysessä on tietysti maamme keskisato.Hyvinä vuosina voidaan etelän savimailla saada moninkertaisia satoja.Tämä rypsijuttu vain on monelta kantilta turhaa elämöimistä,ei siitä mitään tule muuta kuin rahan kulua.Tuolla 600e peltotuella pystyy nytkin ostamaan öljyä 1000 litraa.Mitä järkeä on koko touhulla,kun siinä on yhtä paljon muitakin kuluja?

sun satojas kirjoitti:

Kysymysessä on tietysti maamme keskisato.Hyvinä vuosina voidaan etelän savimailla saada moninkertaisia satoja.Tämä rypsijuttu vain on monelta kantilta turhaa elämöimistä,ei siitä mitään tule muuta kuin rahan kulua.Tuolla 600e peltotuella pystyy nytkin ostamaan öljyä 1000 litraa.Mitä järkeä on koko touhulla,kun siinä on yhtä paljon muitakin kuluja?

Lue lisää

Valtion kannalta siinä voi olla paljonkin järkeä ...

Nimittäin jos ajatellaan, että vaikka 5 - 10 %:tia polttoneisteistä kuten Bensiini ja Diesel tuotetaan biopolttoaineina.

Jos tämä linja otetaan käyttöön koko Euroopassa, niin sillä on varmasti hintoja alentava vaikutus.

Jos öljyn maailmanmarkkinahinnat tämän politiikan seurauksena laskevat vaikka vain 10 %:tia niin sillä on suurempi vaikutus säästöinä kuin on koko tuotetun 10 %:tin biopolttoaineen kokonaishinta.

Ei sillä ole merkitystä kansantalouden kannalta mitä maksaa tuo 10 %:tia biopolttoainetta litrahinnaltaan tuotettuna, vaan merkitys on nimenomaan sillä että mitä maksaa tuo ostettu öljy arabimaista jota kuluu se 90 %:tia kaikesta kulutuksesta.

Itseasiassa kaikki energiayhtiöt on aina manipuloineet hintoja, eli ne pyrkivät dumppaamaan hintoja ylöspäin.
Jos valtiovalta omilla toimillaan pyrkisi joskus edes vähän alentamaan hintoja, niin vaikutus olisi varmaan paljon myönteisempi.

Saa olla ylypiä saavutuksestaan jos kahdelta hehtaarilta saa tuon 1000 litraa. meinaan 500 litraa on melekolailla maksimi mtä saa irti hehtaarilta, jos hyvin onnistuu. 400 saattaa olla keskitasoa. 1600 kiloa hehtaari, öljy% 30. Eli 350 litraa hehtaarilta kerkiää myyntiin. 1000 litran tuottamiseen tarvitan noin 3300 kiloa rypsiä. Täälpäin ei aina kaurasta saa tuollaista määrää hehtaarilta, kuinkas sitte rypsistä?

hehtaarisato on erittäin ratkaisevassa asemassa litrahintaa laskettaessa.

Peruna olisi erittäin tuottava ja viljelyvarma etanolilähde, miksei sitä käytetä? Vain ohrasta ja sokerijuurikkaasta puhutaan.

Näyttäisi vielä paremmalta.Todellisuudessa se jää 300 litraan.Ainahan voi uneksia.
Jos myös lannoitat pellon,niin siihen kuluu 300 kg öljyä.Ja kuljetukset,jalostus ym.Kyllähän juttu on niin,että biodiesel on sota-ajan tuote,ei sitä muulloin kannata tehdä.

5000 l? kirjoitti:

Näyttäisi vielä paremmalta.Todellisuudessa se jää 300 litraan.Ainahan voi uneksia.
Jos myös lannoitat pellon,niin siihen kuluu 300 kg öljyä.Ja kuljetukset,jalostus ym.Kyllähän juttu on niin,että biodiesel on sota-ajan tuote,ei sitä muulloin kannata tehdä.

Lue lisää

Paskan levittämiseen 300 kg öljyä?

Kuljetukseen kuluva öljymäärä on varmaan pieni verrattuna tuhansien kilometrien päästä Siperiasta rahdattuun maaöljyyn, josta osa valuu matkalla saastuttaen luonnon.

5000 l? kirjoitti:

Näyttäisi vielä paremmalta.Todellisuudessa se jää 300 litraan.Ainahan voi uneksia.
Jos myös lannoitat pellon,niin siihen kuluu 300 kg öljyä.Ja kuljetukset,jalostus ym.Kyllähän juttu on niin,että biodiesel on sota-ajan tuote,ei sitä muulloin kannata tehdä.

Lue lisää

No miten siinä lannoituksessa tuomonen määrä öljyä kuluu ...
Eihän peltoja öljyllä lannoiteta.

Rahtikuluja on turha laskeskella, koska rahtikulut on myös öljyllä kun se rahdataan jostakin Siberian tundralta tai Arabian aavikoilta.

Eikä se pohjanmerelläkään itsestään sinne pintaan pomppaa.

Itseasiassa on ihan sama paljonko hehtaarilta saadaan, kyse on vain tilakoon kasvattamisesta ja hehtaarien lisäämisestä.
Niin homma kannattaa.

la cacca kirjoitti:

Paskan levittämiseen 300 kg öljyä?

Kuljetukseen kuluva öljymäärä on varmaan pieni verrattuna tuhansien kilometrien päästä Siperiasta rahdattuun maaöljyyn, josta osa valuu matkalla saastuttaen luonnon.

Lue lisää

kuluu tuo määrä öljyä.

valmistukseen kirjoitti:

kuluu tuo määrä öljyä.

Ainakin läheltä liippaa. Kemira hankkii nykyisin typpilannoitteisiin tarvittavan ammoniakin venäjältä,joka taas tekee sen käyttäen maakaasua raaka-aineena.
Ammoniakki on jytyä ainetta sinänsä,joten sen valmistaminen vie runsaasti energiaa.
Energiatehokkuudeltaan parhaasta päästä oleva "Aspen plus" menetelmä kuluttaa ammoniakki tonnia kohti 615 kiloa maakaasua.
Metaanissa on pyöreästi 25 % enemmän energiaa kiloa kohden kuin kevyessä polttoöljyssä, joten määrä vastaa noin 800 kiloa polttoöljyä.
Kun otetaan huomioon ammoniakin jatkojalostuksen vaatima energia, tulokseksi tulee että yksi typpikilo vaatii 1,5 kiloa polttoöljyä vastaavan valmistusenergian.
Ja hehtaari vaatii noin 100 kiloa alkuainetyppeä.
No venäläisethän sen kuluttaa, voisi sanoa mutta yksi pikku juttu pilaa asian.
Nimittäin se millä tavalla me nykyisin kehitetään rahat ammoniakin ostoon. Kalliit on laulujen lunnaat voisi sanoa. Hei, minäpä keksin, vaihdetaan sitä rypsiöljyllä, ...jokin tässä nyt mättää...
Toisinkin voitaisiin menetellä. Presidentti Kekkosen aikaan tehtiin Ouluun varsin onnistunut koelaitos joka teki ammoniakkiin tarvittavan vetykaasun turpeesta. No se oli sitä aikaa kun tätä isänmaata vielä haluttiin rakentaa, - nythän kaikki on myynnissä.

metsäveli kirjoitti:

Ainakin läheltä liippaa. Kemira hankkii nykyisin typpilannoitteisiin tarvittavan ammoniakin venäjältä,joka taas tekee sen käyttäen maakaasua raaka-aineena.
Ammoniakki on jytyä ainetta sinänsä,joten sen valmistaminen vie runsaasti energiaa.
Energiatehokkuudeltaan parhaasta päästä oleva "Aspen plus" menetelmä kuluttaa ammoniakki tonnia kohti 615 kiloa maakaasua.
Metaanissa on pyöreästi 25 % enemmän energiaa kiloa kohden kuin kevyessä polttoöljyssä, joten määrä vastaa noin 800 kiloa polttoöljyä.
Kun otetaan huomioon ammoniakin jatkojalostuksen vaatima energia, tulokseksi tulee että yksi typpikilo vaatii 1,5 kiloa polttoöljyä vastaavan valmistusenergian.
Ja hehtaari vaatii noin 100 kiloa alkuainetyppeä.
No venäläisethän sen kuluttaa, voisi sanoa mutta yksi pikku juttu pilaa asian.
Nimittäin se millä tavalla me nykyisin kehitetään rahat ammoniakin ostoon. Kalliit on laulujen lunnaat voisi sanoa. Hei, minäpä keksin, vaihdetaan sitä rypsiöljyllä, ...jokin tässä nyt mättää...
Toisinkin voitaisiin menetellä. Presidentti Kekkosen aikaan tehtiin Ouluun varsin onnistunut koelaitos joka teki ammoniakkiin tarvittavan vetykaasun turpeesta. No se oli sitä aikaa kun tätä isänmaata vielä haluttiin rakentaa, - nythän kaikki on myynnissä.

Lue lisää

Höpöpöhöpö ...

Keinolannoitus saattoi ollakkin joskus 60-70 luvulla suunnilleen tuollaista.

Mutta nykyään on siinäkin menty eteenpäin, eikä lannoitetta käytetä kuin murto-osa entisestä.

Lannoitus voidaan hoitaa myös luonnonmukaisesti, jos kustannukset tulee ongelmaksi.

Jos lannoitteet ja niiden hinta nousee, niin Savukoskella on esiintymä joka pystyy tyydyttämään EU:n lannoitetarpeen seuraavat 70-140 vuotta, riippuen rikastuksen tarpeesta ...

Sitä vaan ei avattu koskaan, kun lannoitteet on nykyään niin helvetin halpoja.

Vaka Vanha kirjoitti:

Höpöpöhöpö ...

Keinolannoitus saattoi ollakkin joskus 60-70 luvulla suunnilleen tuollaista.

Mutta nykyään on siinäkin menty eteenpäin, eikä lannoitetta käytetä kuin murto-osa entisestä.

Lannoitus voidaan hoitaa myös luonnonmukaisesti, jos kustannukset tulee ongelmaksi.

Jos lannoitteet ja niiden hinta nousee, niin Savukoskella on esiintymä joka pystyy tyydyttämään EU:n lannoitetarpeen seuraavat 70-140 vuotta, riippuen rikastuksen tarpeesta ...

Sitä vaan ei avattu koskaan, kun lannoitteet on nykyään niin helvetin halpoja.

Lue lisää

Valitettavasti olet väärässä. Itse asiassa kyseessä on varsin yleinen "musta piste". Ei yksinkertaisesti ole tietoa nykyisen ihmiskunnan ruokkimiseksi tarvittavasta energiamäärästä.
Itse asiaan: Tuossa mtt:n biodiesel tutkimuksessa oli eräänä aiheena osoittaa sormella nykyisiä rypsinviljelijöitä liian pienistä viljelypanoksista, -mikä tarkoittaa lannoituksessa pihistelyä.
Mainittiin Kemiran viljelykokeet, joissa oli päästy yli 2 tonnin simensatoon hehtaarilta. Tähän oli päästy 100 kilon typpilannoituksen avulla. Lisäksi tarvittiin tietenkin muut pääravinteet plus hivenet. Tämä merkitsee lähes tonnia seoslannotteita hehtaarille.Tarvitsee varmaan nyt mainita että koko tämä paino ei tietenkään ole pääravinteita, vaan erinäisistä hyvistä syistä lisättyjä muita aineita.
Ei siis riitä mitkään "murto-osat".
Luonnonmukainen lannoitus?,- no jos tyydytään luonnonmukaiseen satotasoon, ja ruokitaan peltoa eikä ihmisiä.
Halvat lannoitteet ja energia on syy jonka avulla ihmiskunta on voinut jatkaa "pirttiviljelyä" nykyiseen mittaan.
Vallalla oleva usko teknologian kaikkivoipaisuuteen tulee estämään ne muutokset jotka tarvitaan seuraavassa linkissä esitetyn "ruusuisen " tulevaisuuden estämiseksi.
Pitää nyt kuitenkin lisätä että en suinkaan ole kiistämässä tekniikan ansioita sinänsä,-itse asiassa olen mukana "romunomiassa" että "pulakemiassa", mutta aivan yleisesti puuttuu tietämys rajoittavista tekijöistä, ja tämä tulee käymään kalliiksi.

http://takku.rbgi.net/article.php/20051118210545442

metsäveli kirjoitti:

Valitettavasti olet väärässä. Itse asiassa kyseessä on varsin yleinen "musta piste". Ei yksinkertaisesti ole tietoa nykyisen ihmiskunnan ruokkimiseksi tarvittavasta energiamäärästä.
Itse asiaan: Tuossa mtt:n biodiesel tutkimuksessa oli eräänä aiheena osoittaa sormella nykyisiä rypsinviljelijöitä liian pienistä viljelypanoksista, -mikä tarkoittaa lannoituksessa pihistelyä.
Mainittiin Kemiran viljelykokeet, joissa oli päästy yli 2 tonnin simensatoon hehtaarilta. Tähän oli päästy 100 kilon typpilannoituksen avulla. Lisäksi tarvittiin tietenkin muut pääravinteet plus hivenet. Tämä merkitsee lähes tonnia seoslannotteita hehtaarille.Tarvitsee varmaan nyt mainita että koko tämä paino ei tietenkään ole pääravinteita, vaan erinäisistä hyvistä syistä lisättyjä muita aineita.
Ei siis riitä mitkään "murto-osat".
Luonnonmukainen lannoitus?,- no jos tyydytään luonnonmukaiseen satotasoon, ja ruokitaan peltoa eikä ihmisiä.
Halvat lannoitteet ja energia on syy jonka avulla ihmiskunta on voinut jatkaa "pirttiviljelyä" nykyiseen mittaan.
Vallalla oleva usko teknologian kaikkivoipaisuuteen tulee estämään ne muutokset jotka tarvitaan seuraavassa linkissä esitetyn "ruusuisen " tulevaisuuden estämiseksi.
Pitää nyt kuitenkin lisätä että en suinkaan ole kiistämässä tekniikan ansioita sinänsä,-itse asiassa olen mukana "romunomiassa" että "pulakemiassa", mutta aivan yleisesti puuttuu tietämys rajoittavista tekijöistä, ja tämä tulee käymään kalliiksi.

http://takku.rbgi.net/article.php/20051118210545442

Lue lisää

Mikä estää paskan käytön lannoituksessa?

metsäveli kirjoitti:

Valitettavasti olet väärässä. Itse asiassa kyseessä on varsin yleinen "musta piste". Ei yksinkertaisesti ole tietoa nykyisen ihmiskunnan ruokkimiseksi tarvittavasta energiamäärästä.
Itse asiaan: Tuossa mtt:n biodiesel tutkimuksessa oli eräänä aiheena osoittaa sormella nykyisiä rypsinviljelijöitä liian pienistä viljelypanoksista, -mikä tarkoittaa lannoituksessa pihistelyä.
Mainittiin Kemiran viljelykokeet, joissa oli päästy yli 2 tonnin simensatoon hehtaarilta. Tähän oli päästy 100 kilon typpilannoituksen avulla. Lisäksi tarvittiin tietenkin muut pääravinteet plus hivenet. Tämä merkitsee lähes tonnia seoslannotteita hehtaarille.Tarvitsee varmaan nyt mainita että koko tämä paino ei tietenkään ole pääravinteita, vaan erinäisistä hyvistä syistä lisättyjä muita aineita.
Ei siis riitä mitkään "murto-osat".
Luonnonmukainen lannoitus?,- no jos tyydytään luonnonmukaiseen satotasoon, ja ruokitaan peltoa eikä ihmisiä.
Halvat lannoitteet ja energia on syy jonka avulla ihmiskunta on voinut jatkaa "pirttiviljelyä" nykyiseen mittaan.
Vallalla oleva usko teknologian kaikkivoipaisuuteen tulee estämään ne muutokset jotka tarvitaan seuraavassa linkissä esitetyn "ruusuisen " tulevaisuuden estämiseksi.
Pitää nyt kuitenkin lisätä että en suinkaan ole kiistämässä tekniikan ansioita sinänsä,-itse asiassa olen mukana "romunomiassa" että "pulakemiassa", mutta aivan yleisesti puuttuu tietämys rajoittavista tekijöistä, ja tämä tulee käymään kalliiksi.

http://takku.rbgi.net/article.php/20051118210545442

Lue lisää

Totuus on, että nykyiset lannoitehinnat pitävät sisällään myös lannoiteissa olevan energian hinnan.

Lannoitteet on silti aika halpoja, eli energiaa lannoitekiloa kohti ei ole voinut kulua esim. öljylitraa edes.

Lannoitekilo kummikin monikymmenkertaistuu pellolla jos lasketaan tuotettu kilowatti ja mitä se maksaa.

Kysymys on lopulta vain siitä paljonko kilowatti maksaa, myös öljy voidaan laskea kilowatteina.

Nykyisillä öljyn hinnoilla kilwatin tuottaminen maksaa 0,8 € öljyllä, noin 0,35 € pelleteillä, rypsi menee todennäköisesti senkin alle, mutta itsetehdyn hakkeen hintaan se ei ehkä pääse joka on noin 0,12 € kilowatti.

Vaka Vanha kirjoitti:

Totuus on, että nykyiset lannoitehinnat pitävät sisällään myös lannoiteissa olevan energian hinnan.

Lannoitteet on silti aika halpoja, eli energiaa lannoitekiloa kohti ei ole voinut kulua esim. öljylitraa edes.

Lannoitekilo kummikin monikymmenkertaistuu pellolla jos lasketaan tuotettu kilowatti ja mitä se maksaa.

Kysymys on lopulta vain siitä paljonko kilowatti maksaa, myös öljy voidaan laskea kilowatteina.

Nykyisillä öljyn hinnoilla kilwatin tuottaminen maksaa 0,8 € öljyllä, noin 0,35 € pelleteillä, rypsi menee todennäköisesti senkin alle, mutta itsetehdyn hakkeen hintaan se ei ehkä pääse joka on noin 0,12 € kilowatti.

Lue lisää

Täsmälleen näin.
Mutta pieni täsmennys: Kun sanotaan että hehtaari lannoitetaan 100:lla kilolla typpeä, ei tarkoiteta 100 kiloa typpilannoiterakeita, vaan 100 kiloa alkuaine typpeä.
Lannoitteissa taas on kovin erilaiset prosentit typpeä. Esimerkiksi oulunsalpietari n. 25 % ,kalkkisalpietari 15,5 % , urea 46,3 %.
Niimpä 100 kilon typpilannoitukseen tarvitaan esimerkiksi oulunsalpietaria noin 400 kiloa.
Tuo ylimääräinen paino on enimmäkseen kalkkikivijauhoa.
Niimpä typen sitomiseen kulunut energia plus häviöt vastaa n. 375 grammaa ölyä per kilo lannoiterakeita. Sitten on tietenkin kalkkikiven jauhamiseen kulunut sähkö, kuljetukset ym. lisäksi.
Ammoniakin hinta seuraa kuitenkin enemmän maakaasun hintaa, joten esimerkiksi Ukraina pystyi viime talvena myymään sikahalvan venäläisen maakaasun avulla tehtyä ammoniakkia hintaan 260 dollaria tonni, kun samaan aikaan Yhdysvalloissa hinta käväisi 500 doll. tonni.
Arvattavasti Ukrainan "nahkatakkimiesten" kannatti tilata lisää kullattuja vessanpyttyjä.
No Putinhan sai sitten herätyksen...
Yhdysvallat alkaa olla riippuvainen typen osalta tuontilannotteista, johtuen maan maakaasuvarojen ehtymisestä. Tuonti on jo yli 40 %. Maalla olisi kyllä kivihiilivaroja, mutta ammoniakin hinta nousisi ainakin !,5 kertaiseksi.
Uusi iso ostaja markkinoilla on johtanut lannotteiden hinnan nousuun myös meillä.

metsäveli kirjoitti:

Täsmälleen näin.
Mutta pieni täsmennys: Kun sanotaan että hehtaari lannoitetaan 100:lla kilolla typpeä, ei tarkoiteta 100 kiloa typpilannoiterakeita, vaan 100 kiloa alkuaine typpeä.
Lannoitteissa taas on kovin erilaiset prosentit typpeä. Esimerkiksi oulunsalpietari n. 25 % ,kalkkisalpietari 15,5 % , urea 46,3 %.
Niimpä 100 kilon typpilannoitukseen tarvitaan esimerkiksi oulunsalpietaria noin 400 kiloa.
Tuo ylimääräinen paino on enimmäkseen kalkkikivijauhoa.
Niimpä typen sitomiseen kulunut energia plus häviöt vastaa n. 375 grammaa ölyä per kilo lannoiterakeita. Sitten on tietenkin kalkkikiven jauhamiseen kulunut sähkö, kuljetukset ym. lisäksi.
Ammoniakin hinta seuraa kuitenkin enemmän maakaasun hintaa, joten esimerkiksi Ukraina pystyi viime talvena myymään sikahalvan venäläisen maakaasun avulla tehtyä ammoniakkia hintaan 260 dollaria tonni, kun samaan aikaan Yhdysvalloissa hinta käväisi 500 doll. tonni.
Arvattavasti Ukrainan "nahkatakkimiesten" kannatti tilata lisää kullattuja vessanpyttyjä.
No Putinhan sai sitten herätyksen...
Yhdysvallat alkaa olla riippuvainen typen osalta tuontilannotteista, johtuen maan maakaasuvarojen ehtymisestä. Tuonti on jo yli 40 %. Maalla olisi kyllä kivihiilivaroja, mutta ammoniakin hinta nousisi ainakin !,5 kertaiseksi.
Uusi iso ostaja markkinoilla on johtanut lannotteiden hinnan nousuun myös meillä.

Lue lisää

On hyvä,että näillä palstoilla edes kerran tapaa henkilön,jolla on todellista tietoa,eikä vain suuria luuloja ja utopioita.Nämä tiedot olisi saatava myös politrukkien päähän,jotta ne eivät tuhoaisi kaikkien elämää ikiliikkuja-luuloillaan.Tuo öljyn loppuminen aiheuttaa väistämättä valtavan ruokapulan maailmaan,eikä korvaavat energiat tee muuta,kuin pahentavat tilannetta.

tiedoista. kirjoitti:

On hyvä,että näillä palstoilla edes kerran tapaa henkilön,jolla on todellista tietoa,eikä vain suuria luuloja ja utopioita.Nämä tiedot olisi saatava myös politrukkien päähän,jotta ne eivät tuhoaisi kaikkien elämää ikiliikkuja-luuloillaan.Tuo öljyn loppuminen aiheuttaa väistämättä valtavan ruokapulan maailmaan,eikä korvaavat energiat tee muuta,kuin pahentavat tilannetta.

Lue lisää

Höpöhöpö ...

Lannoiteiden hinta seuraa aina energian hintaa, kuten jo yllä olevasta kirjoituksesta näit.

Energianhinta määräytyy öljyn mukaan, öljy on energia joka määrää muidenkin energioiden hintahaarukan.

Lannoitekiloon sitoutunut energia on murto-osa siitä energiamäärästä klowatteina mikä lannoite kilosta saadaan esim. rypsillä kasvatettuna.
Samajuttu muilla kasveilla ...
Eli energianmäärä kilowatteina lisääntyy kun peltoja lannoitetaan ja kasvatetaan kasveja energiantuottamista varten.

Rahtikuluilla ei ole oleellista merkitystä, ne on olemassa jo nyt eri tuotantoketjuissa.

Mitään oikeaa ruokapulaa ei ole ollut olemassa eikä sellaista tule, pula on rahasta jolla ruokaa voisi ostaa.
Näin on ollut kautta historian, esim. 1600 luvulla ei viljaa kannattanut yleensä kuljettaa yli 100 km, koska rahtikulut olisivat nostaneet sen hinnan niin ylös ettei ihmisillä olisi ollut varaa ostaa sitä.
Eli kyseessä ei ollut viljapula aan rahapula, kun ihmiset kuolivat nälkään ...

Näin se on nykyäänkin, jos sinulla löytyy pätäkkää lompakosta niin voit keskellä kuivinta afrikkaa tilata ravintolassa riekonrintaa ja jäätelöä lakkahilloilla.
Kun maksaja on tiedossa niin ruokakin kyllä tulee ...

Jos ei ole rahaa, niin kuolet nälkään sellaisessa maassa missä ei ole sosiaalihuoltoa köyhistä huolehtimassa.

Vaka Vanha kirjoitti:

Höpöhöpö ...

Lannoiteiden hinta seuraa aina energian hintaa, kuten jo yllä olevasta kirjoituksesta näit.

Energianhinta määräytyy öljyn mukaan, öljy on energia joka määrää muidenkin energioiden hintahaarukan.

Lannoitekiloon sitoutunut energia on murto-osa siitä energiamäärästä klowatteina mikä lannoite kilosta saadaan esim. rypsillä kasvatettuna.
Samajuttu muilla kasveilla ...
Eli energianmäärä kilowatteina lisääntyy kun peltoja lannoitetaan ja kasvatetaan kasveja energiantuottamista varten.

Rahtikuluilla ei ole oleellista merkitystä, ne on olemassa jo nyt eri tuotantoketjuissa.

Mitään oikeaa ruokapulaa ei ole ollut olemassa eikä sellaista tule, pula on rahasta jolla ruokaa voisi ostaa.
Näin on ollut kautta historian, esim. 1600 luvulla ei viljaa kannattanut yleensä kuljettaa yli 100 km, koska rahtikulut olisivat nostaneet sen hinnan niin ylös ettei ihmisillä olisi ollut varaa ostaa sitä.
Eli kyseessä ei ollut viljapula aan rahapula, kun ihmiset kuolivat nälkään ...

Näin se on nykyäänkin, jos sinulla löytyy pätäkkää lompakosta niin voit keskellä kuivinta afrikkaa tilata ravintolassa riekonrintaa ja jäätelöä lakkahilloilla.
Kun maksaja on tiedossa niin ruokakin kyllä tulee ...

Jos ei ole rahaa, niin kuolet nälkään sellaisessa maassa missä ei ole sosiaalihuoltoa köyhistä huolehtimassa.

Lue lisää

Kirjahyllystäni löytyy kirja Polttonestetuotanto biomassasta.Kirja on vuodelta 1994 jolloin
valtiovalta halusi selvittää onko touhu järjellistä. Selvitettiin mm. energiataseet,
hiilidioksidi päästöt ym.
Energiatasetta laskettaessa otettiin huomioon viljelyn vaatima energia kuten lannoitus,
muokkaus, kylvö, korjuu, kuivaus sekä jatkoprosessointi. Pois jätettiin koneisiin,
rakennuksiin ja laitteisiin vaadittu energiapanos.
Tulokseksi saatiin nettoenergia josta edelleen panos-tuotos suhde.
Rypsin osalta kirjattiin nämä arvot: Satotaso 1800 kg/hehtaari, nettoenergia 17 GJ/ha,
panos-tuotos suhde 2,1. Eli kilowattitunti sisään, 2.1 ulos.
Luvussa on mukana puristusjäte (rehu) jota on arvostettu suhteella metyyli-esteri 28, rehu 4,
joten moottoripolttoaineen osuus on pienempi kuin 2,1. Toisaalta rypsin olkisatoa ei
huomioitu.
Ohra-etanoli pärjäsi huonosti, suhdeluku ainoastaan 1,3.
Pitänee paikkansa vieläkin, kovin paljon ei ole tapahtunut muutoksia viljelyssä taikka
tekniikassa.
Nälänhätä vaiko ei?. Valitettavasti se on jo alkanut, juuri tältä se näyttää.
-Mutta varastoisahan on viljaa, viimeisin tieto on 61 vuorokauden tarve. Niin on ja tulee
vastakin olemaan, ne on juuri "pätäkkäväelle",-
Ei ikipäivänä tulla päästämään varastoja nollille.
Ruppukansa kuolkoon, niinkuin se par´ aikaa tekeekin.
Tässäpä pari linkkiä: Maailman ruokahuoltoa seuranneille nämä ovat yhtä kuin viikatemies.
No miksi tästä ollaan hiljaa?,-no kun nyt on aika tahkota rahaa, nyt saa vielä halvalla,
kohta viljafutuurit ne vaan paukkuu...

http://www.drought.unl.edu/dm/monitor.html

Kappas, toinen linkki liian pitkä, no se korjautuu googlaamalla Global drought monitor

metsäveli kirjoitti:

Kirjahyllystäni löytyy kirja Polttonestetuotanto biomassasta.Kirja on vuodelta 1994 jolloin
valtiovalta halusi selvittää onko touhu järjellistä. Selvitettiin mm. energiataseet,
hiilidioksidi päästöt ym.
Energiatasetta laskettaessa otettiin huomioon viljelyn vaatima energia kuten lannoitus,
muokkaus, kylvö, korjuu, kuivaus sekä jatkoprosessointi. Pois jätettiin koneisiin,
rakennuksiin ja laitteisiin vaadittu energiapanos.
Tulokseksi saatiin nettoenergia josta edelleen panos-tuotos suhde.
Rypsin osalta kirjattiin nämä arvot: Satotaso 1800 kg/hehtaari, nettoenergia 17 GJ/ha,
panos-tuotos suhde 2,1. Eli kilowattitunti sisään, 2.1 ulos.
Luvussa on mukana puristusjäte (rehu) jota on arvostettu suhteella metyyli-esteri 28, rehu 4,
joten moottoripolttoaineen osuus on pienempi kuin 2,1. Toisaalta rypsin olkisatoa ei
huomioitu.
Ohra-etanoli pärjäsi huonosti, suhdeluku ainoastaan 1,3.
Pitänee paikkansa vieläkin, kovin paljon ei ole tapahtunut muutoksia viljelyssä taikka
tekniikassa.
Nälänhätä vaiko ei?. Valitettavasti se on jo alkanut, juuri tältä se näyttää.
-Mutta varastoisahan on viljaa, viimeisin tieto on 61 vuorokauden tarve. Niin on ja tulee
vastakin olemaan, ne on juuri "pätäkkäväelle",-
Ei ikipäivänä tulla päästämään varastoja nollille.
Ruppukansa kuolkoon, niinkuin se par´ aikaa tekeekin.
Tässäpä pari linkkiä: Maailman ruokahuoltoa seuranneille nämä ovat yhtä kuin viikatemies.
No miksi tästä ollaan hiljaa?,-no kun nyt on aika tahkota rahaa, nyt saa vielä halvalla,
kohta viljafutuurit ne vaan paukkuu...

http://www.drought.unl.edu/dm/monitor.html

Kappas, toinen linkki liian pitkä, no se korjautuu googlaamalla Global drought monitor

Lue lisää

kun on ilmaista karjanpaskaakin

Vaka Vanha kirjoitti:

Höpöhöpö ...

Lannoiteiden hinta seuraa aina energian hintaa, kuten jo yllä olevasta kirjoituksesta näit.

Energianhinta määräytyy öljyn mukaan, öljy on energia joka määrää muidenkin energioiden hintahaarukan.

Lannoitekiloon sitoutunut energia on murto-osa siitä energiamäärästä klowatteina mikä lannoite kilosta saadaan esim. rypsillä kasvatettuna.
Samajuttu muilla kasveilla ...
Eli energianmäärä kilowatteina lisääntyy kun peltoja lannoitetaan ja kasvatetaan kasveja energiantuottamista varten.

Rahtikuluilla ei ole oleellista merkitystä, ne on olemassa jo nyt eri tuotantoketjuissa.

Mitään oikeaa ruokapulaa ei ole ollut olemassa eikä sellaista tule, pula on rahasta jolla ruokaa voisi ostaa.
Näin on ollut kautta historian, esim. 1600 luvulla ei viljaa kannattanut yleensä kuljettaa yli 100 km, koska rahtikulut olisivat nostaneet sen hinnan niin ylös ettei ihmisillä olisi ollut varaa ostaa sitä.
Eli kyseessä ei ollut viljapula aan rahapula, kun ihmiset kuolivat nälkään ...

Näin se on nykyäänkin, jos sinulla löytyy pätäkkää lompakosta niin voit keskellä kuivinta afrikkaa tilata ravintolassa riekonrintaa ja jäätelöä lakkahilloilla.
Kun maksaja on tiedossa niin ruokakin kyllä tulee ...

Jos ei ole rahaa, niin kuolet nälkään sellaisessa maassa missä ei ole sosiaalihuoltoa köyhistä huolehtimassa.

Lue lisää

Viljelijä saa tukea n 600 e/ha.Lannoite maksaa n 200 e.Siemen,kasvinsuojelu,konekulut,kuivaaminen ja pääomakulut n 400 e.Yhteensä n 1200 e.Lopputuloksena saadaan n 300 l öljyä,jonka hinta on nykyään n 100-200 e.
Mikä hitto tässä kannattaa,kun jo pelkällä tuella voi ostaa moninkertaisen määrän maaöljyä?

Vaka Vanha kirjoitti:

Höpöhöpö ...

Lannoiteiden hinta seuraa aina energian hintaa, kuten jo yllä olevasta kirjoituksesta näit.

Energianhinta määräytyy öljyn mukaan, öljy on energia joka määrää muidenkin energioiden hintahaarukan.

Lannoitekiloon sitoutunut energia on murto-osa siitä energiamäärästä klowatteina mikä lannoite kilosta saadaan esim. rypsillä kasvatettuna.
Samajuttu muilla kasveilla ...
Eli energianmäärä kilowatteina lisääntyy kun peltoja lannoitetaan ja kasvatetaan kasveja energiantuottamista varten.

Rahtikuluilla ei ole oleellista merkitystä, ne on olemassa jo nyt eri tuotantoketjuissa.

Mitään oikeaa ruokapulaa ei ole ollut olemassa eikä sellaista tule, pula on rahasta jolla ruokaa voisi ostaa.
Näin on ollut kautta historian, esim. 1600 luvulla ei viljaa kannattanut yleensä kuljettaa yli 100 km, koska rahtikulut olisivat nostaneet sen hinnan niin ylös ettei ihmisillä olisi ollut varaa ostaa sitä.
Eli kyseessä ei ollut viljapula aan rahapula, kun ihmiset kuolivat nälkään ...

Näin se on nykyäänkin, jos sinulla löytyy pätäkkää lompakosta niin voit keskellä kuivinta afrikkaa tilata ravintolassa riekonrintaa ja jäätelöä lakkahilloilla.
Kun maksaja on tiedossa niin ruokakin kyllä tulee ...

Jos ei ole rahaa, niin kuolet nälkään sellaisessa maassa missä ei ole sosiaalihuoltoa köyhistä huolehtimassa.

Lue lisää

Tuo raha ei auta kun ruokaa ei ole.Historia on täynnä yhteiskuntia,jotka ovat kuolleet ruokapulaan kun ruuantuotannosta ei ole kannettu huolta.Siinä menee niin köyhät kuin rikkaat.Juuri näin on tapahtumassa läsimaissa,joissa on ruuantuotanto pantu yhden kortin varaan.Suurtilat eivät pysty kauaakaan tuottamaan ruokaa meille,koska öljy loppuu.Samalla myös rikkaat köyhtyvät,koska rikkaudet on luotu öljyn avulla.Että tervetuloa joukkoon hurjaan.

metsäveli kirjoitti:

Kirjahyllystäni löytyy kirja Polttonestetuotanto biomassasta.Kirja on vuodelta 1994 jolloin
valtiovalta halusi selvittää onko touhu järjellistä. Selvitettiin mm. energiataseet,
hiilidioksidi päästöt ym.
Energiatasetta laskettaessa otettiin huomioon viljelyn vaatima energia kuten lannoitus,
muokkaus, kylvö, korjuu, kuivaus sekä jatkoprosessointi. Pois jätettiin koneisiin,
rakennuksiin ja laitteisiin vaadittu energiapanos.
Tulokseksi saatiin nettoenergia josta edelleen panos-tuotos suhde.
Rypsin osalta kirjattiin nämä arvot: Satotaso 1800 kg/hehtaari, nettoenergia 17 GJ/ha,
panos-tuotos suhde 2,1. Eli kilowattitunti sisään, 2.1 ulos.
Luvussa on mukana puristusjäte (rehu) jota on arvostettu suhteella metyyli-esteri 28, rehu 4,
joten moottoripolttoaineen osuus on pienempi kuin 2,1. Toisaalta rypsin olkisatoa ei
huomioitu.
Ohra-etanoli pärjäsi huonosti, suhdeluku ainoastaan 1,3.
Pitänee paikkansa vieläkin, kovin paljon ei ole tapahtunut muutoksia viljelyssä taikka
tekniikassa.
Nälänhätä vaiko ei?. Valitettavasti se on jo alkanut, juuri tältä se näyttää.
-Mutta varastoisahan on viljaa, viimeisin tieto on 61 vuorokauden tarve. Niin on ja tulee
vastakin olemaan, ne on juuri "pätäkkäväelle",-
Ei ikipäivänä tulla päästämään varastoja nollille.
Ruppukansa kuolkoon, niinkuin se par´ aikaa tekeekin.
Tässäpä pari linkkiä: Maailman ruokahuoltoa seuranneille nämä ovat yhtä kuin viikatemies.
No miksi tästä ollaan hiljaa?,-no kun nyt on aika tahkota rahaa, nyt saa vielä halvalla,
kohta viljafutuurit ne vaan paukkuu...

http://www.drought.unl.edu/dm/monitor.html

Kappas, toinen linkki liian pitkä, no se korjautuu googlaamalla Global drought monitor

Lue lisää

Vuoden 1994 jälkeen on maailmassa tapahtunut aika paljon, mm. kännykät on tullit joka ukolle ...

Se voi olla noinkin, että kiwatteina laskettuna energian määrä ei monikymmenkertaistu.
Mutta jos oettaan huomioon lämmitys, kuivaus jne. energiantarve, niin kaikkea tuota energiaa ei tarvitse tuotta öljyllä, eikä rypsiöljyllä.

Eli rakennuksia voidaan lämmittää hakkeella, belleteillä, jne ... sähköä voidaan tuottaa tuulella, jne ...

Eli rypsiöljy on hyvä tapa tuottaa kannatavasti öljyä, jo nyky hinnoilla.

Sitten sellainen kommentti, näille energian hinnan kommentoijille ja sitä seuraavan maailmanlopun toitottajille.

Kun energian hinta nousee, niin siitä seuraa että kaikki muutkin hinnat nousee.
Mutta nousu on sitä suurempi suhtessa mitä pitemmälle jalostettu tuote on kyseessä.
Eli lopputuote nousee aina enempi mitä komponentit mistä se muodostuu.

Näinollen korkea energian hinta suosii aina niitä, jotka tuottaa pitkälle jalostettuja tuotteita.
Koska niille se merkitsee sitä, että vähemmällä tuotannolla saa yhä enempi vähemmän jalostettuja komponentteja.

Eli jos halvan energian aikaan piti myydä yksi lopputuote saadakseen ostettua komponentit kolmeen lopputuotteesen, niin kun energian hinta nousee yhden lopputuotteen myymisellä voi ostaa komponentit viiteen tai kuuteen lopputuotteeseen.

Mitä kalliimaksi energia nousee, sitä suuremmaksi ero kasvaa.
Koska hinnan nousu aina kumuloituu tuotantoprosesseissa ...

Eli kallis enrgia tekee maataloudesta yhä kannattavamman ja lisää itseasiassa tuotantoa maailmanlaajuisesti, jos vain löytyy tuotteille ostajat jostakin ( energian pitää olla kallista tietenkin maailmanlaajuisesti, muuten menee kilpailukyky ).
Jos ostajia ei löydy, niin vika on siinä ettei ihmisillä ole rahaa ostaa ruokaa ...
Ei siinä että energia on liian kallista.

rypsiöljyn tuottaminen kirjoitti:

Viljelijä saa tukea n 600 e/ha.Lannoite maksaa n 200 e.Siemen,kasvinsuojelu,konekulut,kuivaaminen ja pääomakulut n 400 e.Yhteensä n 1200 e.Lopputuloksena saadaan n 300 l öljyä,jonka hinta on nykyään n 100-200 e.
Mikä hitto tässä kannattaa,kun jo pelkällä tuella voi ostaa moninkertaisen määrän maaöljyä?

Lue lisää

Ei energiatuotannossa tarvitse maksaa tukia, ei Brasiliassakaan makseta tukia energiatuotannossa.
Homma kannattaa, se kannattaa myös täällä ...

voi syödä kirjoitti:

Tuo raha ei auta kun ruokaa ei ole.Historia on täynnä yhteiskuntia,jotka ovat kuolleet ruokapulaan kun ruuantuotannosta ei ole kannettu huolta.Siinä menee niin köyhät kuin rikkaat.Juuri näin on tapahtumassa läsimaissa,joissa on ruuantuotanto pantu yhden kortin varaan.Suurtilat eivät pysty kauaakaan tuottamaan ruokaa meille,koska öljy loppuu.Samalla myös rikkaat köyhtyvät,koska rikkaudet on luotu öljyn avulla.Että tervetuloa joukkoon hurjaan.

Lue lisää

Mainitseppa yksi yhteiskunta, joka on kaatunut ruokapulaan.

Jään mielelläni odottamaan, koska olet ilmeisesti tehnyt ihan uuden tulkinnan historiasta ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Mainitseppa yksi yhteiskunta, joka on kaatunut ruokapulaan.

Jään mielelläni odottamaan, koska olet ilmeisesti tehnyt ihan uuden tulkinnan historiasta ...

Rooman valtakunta.Maiojen yhdyskunta.Molemmissa jäi jäljelle rauniot,ei muuta.Kummankin ruuansaanti perustui orjatyövoimaan,aivan kuten nyt EU:ssa.Talonpoikien vapaus on siksi tärkeä asia.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei energiatuotannossa tarvitse maksaa tukia, ei Brasiliassakaan makseta tukia energiatuotannossa.
Homma kannattaa, se kannattaa myös täällä ...

kaikille tukea,nimittäin puuenergia ei saa mitään.Jos halonhakkuu saisi yhtä paljon tukea,kuin ruokohelpi,niin kaikki suomalaiset hakkaisi halkoja kirveellä.
Taitaisi täällä jäädä ilman tukia muu energiatuotanto pois.Miten ihmeessä luuletkin tuollaista?

pari. kirjoitti:

Rooman valtakunta.Maiojen yhdyskunta.Molemmissa jäi jäljelle rauniot,ei muuta.Kummankin ruuansaanti perustui orjatyövoimaan,aivan kuten nyt EU:ssa.Talonpoikien vapaus on siksi tärkeä asia.

Lue lisää

Rooman valtakunta tuhoutui, koska valtakunta jaettiin kahteen pääkaupunkiin, josta sitten seurasi että Itä vaurastui ja Länsi köyhtyi ...

Roomassa oli sanonta, että "leipää ja sirkushuveja kansalle".
Käytännössä se tarkoitti että kansa sai leivän ilmaiseksi, tällä estettiin mellakoita ja rikollisuutta.

Leivän maksoi valtio, joka joutui ostamaan viljan.
Koska suurin viljantoimittaja oli egytpi joka kuului Itä-roomalle.
Niin tämä jatkuva valuutavirta lännestä itään johti lännessä hallitsemattomaan inflaatioon.
Joka romutti sekä rahan arvon että myös muunkin talouden.

Jatkuvasti köyhtyvä Länsi-rooman valtio ei kyennyt lopussa enää pitään yllä tarpeeksi legioonioita turvatakseen rajansa, liian pieni armeija ei kyennyt estämään Germaanien ja Hunnien invaasiota alueelleen.

Orjilla ei ole mitään tekemistä koko prosessin kanssa ....

Mayojen valtakunta kasvoi liian suureksi, kun metsät oli hakattu niin maan kosteustasapaino romahti, tuli kuiva aika ja kastelujärjestelmät ei enää toimineet.
Mayat hylkäsivät kaupungit lopulta, sekä muuttivat muualle.
Mayoillakaan ei orjilla ollut mitään osuutta prosessissa, kysymys oli ekokatastrofista.

vaihtoehto, mädättämällä kaasua, lopusta saisi hyvää pellonparannusainetta.

"Eikö olisi parempi säätää löpö moottorien polttoaineeksi, ja käyttää bioenergia lämmön ja sähkön tuotantoon?"

Valitettavasti löpö ei säästy mitenkään. Joku ulkomaalainen käyttää sen ja saa pikkuisen halvemmalla kun kysyntä vähenee. Öljyriippuvuudesta on päästävä eroon sillä jos öljyä ei jostain syystä saada hankittua Suomeen (kriisit, öljypula, kiristys ym.), kaikki liikenne pysähtyy. Ruokaa ei saada kauppoihin eikä työntekijät pääse työpaikoilleen. Öljyntuottajamaa voi myös käyttää öljyä aseena öljyriippuvaisia vastaan: "jos ette tee niinkuin tahdomme, ette saa öljyä". Iran uhkailee öljyn viennin lopettamisella ja Venäjäkin on uhitellut.

........... kirjoitti:

"Eikö olisi parempi säätää löpö moottorien polttoaineeksi, ja käyttää bioenergia lämmön ja sähkön tuotantoon?"

Valitettavasti löpö ei säästy mitenkään. Joku ulkomaalainen käyttää sen ja saa pikkuisen halvemmalla kun kysyntä vähenee. Öljyriippuvuudesta on päästävä eroon sillä jos öljyä ei jostain syystä saada hankittua Suomeen (kriisit, öljypula, kiristys ym.), kaikki liikenne pysähtyy. Ruokaa ei saada kauppoihin eikä työntekijät pääse työpaikoilleen. Öljyntuottajamaa voi myös käyttää öljyä aseena öljyriippuvaisia vastaan: "jos ette tee niinkuin tahdomme, ette saa öljyä". Iran uhkailee öljyn viennin lopettamisella ja Venäjäkin on uhitellut.

Lue lisää

Kun viljellään rypsiä biodieseliksi, saadaan hehtaaria kohti muutama sata litraa biodieseliä jolla voi korvata polttoöljyä tai dieseliä. Kun viljellään jotain ergiakasvia (esimerkiksi ruokohelpi tai kaura) saadaan hehtaaria kohti poltettavaa massaa määrä joka vastaa noin 2000 litraa polttoöljyä.
Niin kauan öljyä tai maakaasua käytetään asuntojen ja kiinteistöjen lämmitykseen, sähkön tuotantoon jne., eikö olisi taloudellisempaa aloittaa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla näistä käyttökohteista? Kun kerran tällä tavalla samalla pinta-alalla saadaan korvattua moninkertainen määrä fossiilisia polttoaineita?
Sitten kun fossiiliset polttoaineet alkaa totaalisesti loppua, tilanne on tietysti toinen.

No viimeinkin asiaa, tosta voi jokainen lukea.
Homma on kannattavaa ja sillä selvä.