Kysymyksiä lainaturvasta?

meillä on vak.yhtiön henkivakuutus lainanmäärälle ja on erittäin edullinen vrt pankin lainaturva. Lainaturvassa on vielä työttömyyden osalta ehtoja, jotka täytyy täyttää ennenkuin pankki maksaa lainaa, muistaakseni työttömyyden takia ei edes makseta kuin jotain parin vuoden ajalta ne lainat...

mieltä kirjoitti:

meillä on vak.yhtiön henkivakuutus lainanmäärälle ja on erittäin edullinen vrt pankin lainaturva. Lainaturvassa on vielä työttömyyden osalta ehtoja, jotka täytyy täyttää ennenkuin pankki maksaa lainaa, muistaakseni työttömyyden takia ei edes makseta kuin jotain parin vuoden ajalta ne lainat...

Lue lisää

Lomautettuna ei ole oikeutettu saamaan lainaturvasta mitään. Täytyy siis olla irtisanottu.

Edunsaaja "omaiset" tarkoittaa samaa kuin perillisesi siinä tilanteessa, ettei testamenttia ole. Kumminkaimoja ja muita ei ruveta tässä omaisiksi laskemaan.

Edunsaajamääräyksen tekeminen voi tosin olla hyvinkin perusteltua. Henkivakuutuskorvaukset ovat perintöverotuksessa verovapaita 35000 euroon saakka henkilöä kohden, ja puolisolle 50-prosenttisesti, jos määrä on tuota 35000 euroa suurempi. Perintöveron minimointi voi olla yksi syy edunsaajamääräykseen, toinen on tietysti se, että rahat päätyvät sille kuka niitä mielestäsi tarvitsee - esimerkiksi sen asuntolainan poismaksamiseen.

... kirjoitti:

Edunsaaja "omaiset" tarkoittaa samaa kuin perillisesi siinä tilanteessa, ettei testamenttia ole. Kumminkaimoja ja muita ei ruveta tässä omaisiksi laskemaan.

Edunsaajamääräyksen tekeminen voi tosin olla hyvinkin perusteltua. Henkivakuutuskorvaukset ovat perintöverotuksessa verovapaita 35000 euroon saakka henkilöä kohden, ja puolisolle 50-prosenttisesti, jos määrä on tuota 35000 euroa suurempi. Perintöveron minimointi voi olla yksi syy edunsaajamääräykseen, toinen on tietysti se, että rahat päätyvät sille kuka niitä mielestäsi tarvitsee - esimerkiksi sen asuntolainan poismaksamiseen.

Lue lisää

Tämä menee nyt vähän ohi viestiketjun alkuperäisestä kysymyksestä mutta täytyy vähän kommentoida tätä edellisen kirjoittajan viestiä:

"Edunsaaja "omaiset" tarkoittaa samaa kuin perillisesi siinä tilanteessa, ettei testamenttia ole. Kumminkaimoja ja muita ei ruveta tässä omaisiksi laskemaan."

Ilmeisesti kirjoittaja tarkoittaa "perillisillä" lapsia, ja ettei muulle kuolleen puolison suvulle mene mitään. Ei se kyllä ihan näin ole! Olen tarkastanut asian lakimieheltä.

Otetaanpas esim. tällainen perhe: äiti, isä, 2 lasta, ei testamenttia puolisoiden välillä. Jos vaikkapa äiti kuolisi, lapsille menisi perintökaaren mukaan 50% hänen omaisuudestaan ja loput muille omaisille. Jos lisäksi pariturvavakuutuksessa ei ole erikseen laitettu edunsaajaksi puolisoa (omaisten sijaan), käy seuraavasti. Lasten (rintaperillisten) osuuden jälkeen kuolinpesän jakavat anoppi, appiukko ja äidin sisarukset. Pariturva-vakuutusraha menee saman jakokaavan mukaan lapsille ja verisukulaisille. Elikkä tässä tapauksessa mies jäisi ilman mitään muuta kuin yhteiset asunto- ja muut velat.

Testamentin kanssa pitää myös olla erittäin tarkka. Jos esim. minä laitan testamenttiin "kaiken omaisuuteni vaimolleni..." niin tämä ei ylitä lasten (rintaperillisten) oikeutta mutta muiden pesän jakajien oikeudet kylläkin. Mutta tässäpä onkin sudenkuoppa! Esim. omistan perheemme kesämökin 50%:sti, sisareni toisen 50%. Jos kävisi vaikkapa niin että minä ja vaimo ajaisimme kolarin ja kuolisimme, lapsille jäisi tästä kesämökistä 25% ja sitten anoppi voisi tulla vaatimaan sisareltani sen toisen 25%! Näin siksi että sisareni tuli ohitetuksi ylläolevalla maininnalla testamentissa. Eli täytyy TARKKAAN miettiä mitä siihen kirjoittaa.

Lapsille vain puolet kirjoitti:

Tämä menee nyt vähän ohi viestiketjun alkuperäisestä kysymyksestä mutta täytyy vähän kommentoida tätä edellisen kirjoittajan viestiä:

"Edunsaaja "omaiset" tarkoittaa samaa kuin perillisesi siinä tilanteessa, ettei testamenttia ole. Kumminkaimoja ja muita ei ruveta tässä omaisiksi laskemaan."

Ilmeisesti kirjoittaja tarkoittaa "perillisillä" lapsia, ja ettei muulle kuolleen puolison suvulle mene mitään. Ei se kyllä ihan näin ole! Olen tarkastanut asian lakimieheltä.

Otetaanpas esim. tällainen perhe: äiti, isä, 2 lasta, ei testamenttia puolisoiden välillä. Jos vaikkapa äiti kuolisi, lapsille menisi perintökaaren mukaan 50% hänen omaisuudestaan ja loput muille omaisille. Jos lisäksi pariturvavakuutuksessa ei ole erikseen laitettu edunsaajaksi puolisoa (omaisten sijaan), käy seuraavasti. Lasten (rintaperillisten) osuuden jälkeen kuolinpesän jakavat anoppi, appiukko ja äidin sisarukset. Pariturva-vakuutusraha menee saman jakokaavan mukaan lapsille ja verisukulaisille. Elikkä tässä tapauksessa mies jäisi ilman mitään muuta kuin yhteiset asunto- ja muut velat.

Testamentin kanssa pitää myös olla erittäin tarkka. Jos esim. minä laitan testamenttiin "kaiken omaisuuteni vaimolleni..." niin tämä ei ylitä lasten (rintaperillisten) oikeutta mutta muiden pesän jakajien oikeudet kylläkin. Mutta tässäpä onkin sudenkuoppa! Esim. omistan perheemme kesämökin 50%:sti, sisareni toisen 50%. Jos kävisi vaikkapa niin että minä ja vaimo ajaisimme kolarin ja kuolisimme, lapsille jäisi tästä kesämökistä 25% ja sitten anoppi voisi tulla vaatimaan sisareltani sen toisen 25%! Näin siksi että sisareni tuli ohitetuksi ylläolevalla maininnalla testamentissa. Eli täytyy TARKKAAN miettiä mitä siihen kirjoittaa.

Lue lisää

paskaa. Toisen avioliitossa olevan kuollessa saaperinnön vain aviopuoliso (50%) ja lapset (50%). osingoille eivät varmasti pääse anopit, eikä kummin kaimat.

Väitit jopa tarkistaneesi lakimieheltä, miksi levittää väärää tietoa.

puhut kirjoitti:

paskaa. Toisen avioliitossa olevan kuollessa saaperinnön vain aviopuoliso (50%) ja lapset (50%). osingoille eivät varmasti pääse anopit, eikä kummin kaimat.

Väitit jopa tarkistaneesi lakimieheltä, miksi levittää väärää tietoa.

Lue lisää

Itse asiassa puoliso ei peri yhtään mitään ilman testamenttia, vaan koko perintö menee lapsille.

Avio-oikeuden nojalla puoliso saa kuitenkin puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Tämä on eri asia kuin perintö, ja tästä osuudesta ei tarvitse myöskään maksaa perintöveroa.

... kirjoitti:

Itse asiassa puoliso ei peri yhtään mitään ilman testamenttia, vaan koko perintö menee lapsille.

Avio-oikeuden nojalla puoliso saa kuitenkin puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Tämä on eri asia kuin perintö, ja tästä osuudesta ei tarvitse myöskään maksaa perintöveroa.

Lue lisää

Jos ei keskinäistä testamenttia, perivät lapset kaiken kuolleen vanhempansa peinnöstä. Eivät vielä elävän vanhempansa omaisuudesta.

Jos vanhemmilla on keskinäinen testamentti, jää lasten osuudeksi vain 25% omaisuudesta. Tässä vaiheessa.

Jos eloon jäänyt vanhempi ilmoittaa asuvansa esim. asunnossa, joka kuuluu kuolinpesään, ei sitä voida realisoida, ennenkuin puoliso näin haluaa.

Lapsille vain puolet kirjoitti:

Tämä menee nyt vähän ohi viestiketjun alkuperäisestä kysymyksestä mutta täytyy vähän kommentoida tätä edellisen kirjoittajan viestiä:

"Edunsaaja "omaiset" tarkoittaa samaa kuin perillisesi siinä tilanteessa, ettei testamenttia ole. Kumminkaimoja ja muita ei ruveta tässä omaisiksi laskemaan."

Ilmeisesti kirjoittaja tarkoittaa "perillisillä" lapsia, ja ettei muulle kuolleen puolison suvulle mene mitään. Ei se kyllä ihan näin ole! Olen tarkastanut asian lakimieheltä.

Otetaanpas esim. tällainen perhe: äiti, isä, 2 lasta, ei testamenttia puolisoiden välillä. Jos vaikkapa äiti kuolisi, lapsille menisi perintökaaren mukaan 50% hänen omaisuudestaan ja loput muille omaisille. Jos lisäksi pariturvavakuutuksessa ei ole erikseen laitettu edunsaajaksi puolisoa (omaisten sijaan), käy seuraavasti. Lasten (rintaperillisten) osuuden jälkeen kuolinpesän jakavat anoppi, appiukko ja äidin sisarukset. Pariturva-vakuutusraha menee saman jakokaavan mukaan lapsille ja verisukulaisille. Elikkä tässä tapauksessa mies jäisi ilman mitään muuta kuin yhteiset asunto- ja muut velat.

Testamentin kanssa pitää myös olla erittäin tarkka. Jos esim. minä laitan testamenttiin "kaiken omaisuuteni vaimolleni..." niin tämä ei ylitä lasten (rintaperillisten) oikeutta mutta muiden pesän jakajien oikeudet kylläkin. Mutta tässäpä onkin sudenkuoppa! Esim. omistan perheemme kesämökin 50%:sti, sisareni toisen 50%. Jos kävisi vaikkapa niin että minä ja vaimo ajaisimme kolarin ja kuolisimme, lapsille jäisi tästä kesämökistä 25% ja sitten anoppi voisi tulla vaatimaan sisareltani sen toisen 25%! Näin siksi että sisareni tuli ohitetuksi ylläolevalla maininnalla testamentissa. Eli täytyy TARKKAAN miettiä mitä siihen kirjoittaa.

Lue lisää

potaskaa. Ota selvää, ennen kuin kirjoitat.

... kirjoitti:

Edunsaaja "omaiset" tarkoittaa samaa kuin perillisesi siinä tilanteessa, ettei testamenttia ole. Kumminkaimoja ja muita ei ruveta tässä omaisiksi laskemaan.

Edunsaajamääräyksen tekeminen voi tosin olla hyvinkin perusteltua. Henkivakuutuskorvaukset ovat perintöverotuksessa verovapaita 35000 euroon saakka henkilöä kohden, ja puolisolle 50-prosenttisesti, jos määrä on tuota 35000 euroa suurempi. Perintöveron minimointi voi olla yksi syy edunsaajamääräykseen, toinen on tietysti se, että rahat päätyvät sille kuka niitä mielestäsi tarvitsee - esimerkiksi sen asuntolainan poismaksamiseen.

Lue lisää

http://orienteringsmoeder.nordeainvest.dk/sitemod/default/index.aspx?pid=779342

puhut kirjoitti:

paskaa. Toisen avioliitossa olevan kuollessa saaperinnön vain aviopuoliso (50%) ja lapset (50%). osingoille eivät varmasti pääse anopit, eikä kummin kaimat.

Väitit jopa tarkistaneesi lakimieheltä, miksi levittää väärää tietoa.

Lue lisää

Pariturva-henkivakuutuksen suhteen tarkistin asiat vak.yhtiön lakimieheltä ja testamentin suhteen yksityiseltä perintöasioihin erikoistuneelta lakimieheltä.
Eli älkää höpöttäkö. Jos pariturvassa ei ole merkittynä edunsaajaksi puolisoa, menee vakuutussumma perintökaaren mukaan 50% lapsille, 50% muille perillisille (verisukulaisille).
Testamentin määräämät varat/omaisuus menevät testamnetin määräämille edunsaajille, kun ensin on päältä otettu 50% osuus lapsille.
Molempien toteutus tapahtuu seuraavasti esim. jos molemmat puolisot kuolevat samassa auto-onnettomuudessa: toinen puolisoista katsotaan kuolleeksi vaikkapa sekuntia ennen toista. Sen jonka katsotaan viimeisenä kuolleeksi, omaiset perivät kaiken.
Tästä 1 sekunnin säännöstä on kuulemma käyty lukemattoamt kerrat oikeutta ja erilaiset keskinäiset testamentit ovat edelleen mutkistaneet asioita. Samoin se jos kyse on avoliitosta, ei avioliitosta; tämä sotkee asioita vielä enemmän. Älkää lukeko ohjeita netistä tai esitteistä, kysykää OIKEALTA lakimieheltä, heillä on todelliset ja ajantasaiset, laintulkintaan ja oikeudenkäynteihin perustuvat yksityiskohtaiset tiedot.

sekä vak.yhtiöstä että yksi... kirjoitti:

Pariturva-henkivakuutuksen suhteen tarkistin asiat vak.yhtiön lakimieheltä ja testamentin suhteen yksityiseltä perintöasioihin erikoistuneelta lakimieheltä.
Eli älkää höpöttäkö. Jos pariturvassa ei ole merkittynä edunsaajaksi puolisoa, menee vakuutussumma perintökaaren mukaan 50% lapsille, 50% muille perillisille (verisukulaisille).
Testamentin määräämät varat/omaisuus menevät testamnetin määräämille edunsaajille, kun ensin on päältä otettu 50% osuus lapsille.
Molempien toteutus tapahtuu seuraavasti esim. jos molemmat puolisot kuolevat samassa auto-onnettomuudessa: toinen puolisoista katsotaan kuolleeksi vaikkapa sekuntia ennen toista. Sen jonka katsotaan viimeisenä kuolleeksi, omaiset perivät kaiken.
Tästä 1 sekunnin säännöstä on kuulemma käyty lukemattoamt kerrat oikeutta ja erilaiset keskinäiset testamentit ovat edelleen mutkistaneet asioita. Samoin se jos kyse on avoliitosta, ei avioliitosta; tämä sotkee asioita vielä enemmän. Älkää lukeko ohjeita netistä tai esitteistä, kysykää OIKEALTA lakimieheltä, heillä on todelliset ja ajantasaiset, laintulkintaan ja oikeudenkäynteihin perustuvat yksityiskohtaiset tiedot.

Lue lisää

Nordean Selekta-henkivakuutus, opas edunsaajamääräyksistä, kohta "omaiset". Jos sinä olet oikeassa, niin täytyypä sanoa, että Nordean lakimiehet ovat vissiin sitten täysin ammattitaidottomia, kun tällaista tekstiä julkaisevat. Tai sitten sinä olet väärässä. :-)

http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?pid=779352

Omaiset
Kun edunsaajaksi on määrätty omaiset, puolet kuolemantapaussummasta maksetaan vakuutuksenottajan aviopuolisolle ja toinen puoli jaetaan tasan vakuutuksenottajan lasten kesken. Kuolleen lapsen tilalle tulevat hänen jälkeläisensä.

Mikäli vakuutuksenottaja ei kuollessaan ole naimisissa, puolisoiden avioero on vireillä tai heidät on tuomittu asumuseroon, joka ei ole rauennut, vakuutuksenottajan jälkeläiset saavat koko kuolemantapaussumman. Jos vakuutuksenottajalla ei ole lainkaan jälkeläisiä, vakuutuksenottajan aviopuoliso saa yksin koko kuolemantapaussumman.

Mikäli vakuutetulla ei kuollessaan ole aviopuolisoa eikä elossa olevia jälkeläisiä, kuolemantapaussumma maksetaan vakuutuksenottajan vanhemmille. Kuolleen vanhemman tilalle tulevat hänen lapsensa eli vakuutuksenottajan sisarukset ja kuolleen sisaruksen tilalle hänen jälkeläisensä. Jos vakuutuksenottajan kuollessa kumpikaan vanhemmista tai kukaan sisaruksista tai sisarusten jälkeläisistä ei ole elossa, kuolemantapaussumma maksetaan vakuutuksenottajan isovanhemmille. Kuolleen isovanhemman tilaan tulevat heidän lapsensa eli vakuutuksenottajan tädit ja sedät. Vakuutuksenottajan serkut eivät "omaiset" -määräyksellä ole oikeutettuja kuoleman-tapaussummaan, joten serkkujen ollessa lähimpiä elossa olevia sukulaisia kuolemantapaussumma maksetaan vakuutuksenottajan kuolinpesään.

... kirjoitti:

Nordean Selekta-henkivakuutus, opas edunsaajamääräyksistä, kohta "omaiset". Jos sinä olet oikeassa, niin täytyypä sanoa, että Nordean lakimiehet ovat vissiin sitten täysin ammattitaidottomia, kun tällaista tekstiä julkaisevat. Tai sitten sinä olet väärässä. :-)

http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?pid=779352

Omaiset
Kun edunsaajaksi on määrätty omaiset, puolet kuolemantapaussummasta maksetaan vakuutuksenottajan aviopuolisolle ja toinen puoli jaetaan tasan vakuutuksenottajan lasten kesken. Kuolleen lapsen tilalle tulevat hänen jälkeläisensä.

Mikäli vakuutuksenottaja ei kuollessaan ole naimisissa, puolisoiden avioero on vireillä tai heidät on tuomittu asumuseroon, joka ei ole rauennut, vakuutuksenottajan jälkeläiset saavat koko kuolemantapaussumman. Jos vakuutuksenottajalla ei ole lainkaan jälkeläisiä, vakuutuksenottajan aviopuoliso saa yksin koko kuolemantapaussumman.

Mikäli vakuutetulla ei kuollessaan ole aviopuolisoa eikä elossa olevia jälkeläisiä, kuolemantapaussumma maksetaan vakuutuksenottajan vanhemmille. Kuolleen vanhemman tilalle tulevat hänen lapsensa eli vakuutuksenottajan sisarukset ja kuolleen sisaruksen tilalle hänen jälkeläisensä. Jos vakuutuksenottajan kuollessa kumpikaan vanhemmista tai kukaan sisaruksista tai sisarusten jälkeläisistä ei ole elossa, kuolemantapaussumma maksetaan vakuutuksenottajan isovanhemmille. Kuolleen isovanhemman tilaan tulevat heidän lapsensa eli vakuutuksenottajan tädit ja sedät. Vakuutuksenottajan serkut eivät "omaiset" -määräyksellä ole oikeutettuja kuoleman-tapaussummaan, joten serkkujen ollessa lähimpiä elossa olevia sukulaisia kuolemantapaussumma maksetaan vakuutuksenottajan kuolinpesään.

Lue lisää

Nordeassa voi olla erilaiset ehdot kuin esim. Pohjolassa. Jokaisella vak.yhtiöllä voi olla omat nyanssinsa noissa ehdoissa (eli lue pieni präntti).

Kommentteja:
"Kun edunsaajaksi on määrätty omaiset, puolet kuolemantapaussummasta maksetaan vakuutuksenottajan aviopuolisolle ja toinen puoli jaetaan tasan vakuutuksenottajan lasten kesken."

MITÄ JOS ONKIN AVOLIITOSSA eikä avioliitossa?!

"Mikäli vakuutetulla ei kuollessaan ole aviopuolisoa eikä elossa olevia jälkeläisiä, kuolemantapaussumma maksetaan vakuutuksenottajan vanhemmille."

MITÄ JOS ONKIN AVOLIITOSSA EIKÄ OLE LAPSIA!

Siis: jos lapsettomalla avoliitossa olevalla parilla ei ole (keskinäistä) testamenttia ja vakuutuksessa ei ole erillistä edunsaajamääräystä puolison hyväksi, ja vaimo kuolee, niin:
- vakuutuksen kuolinkorvaus menee anopille
- yhteinen asunto jne. menee 50% anopille

Että sillä lailla. Jos ei ole sitoutunut AVIOliittoon, on todella syytä tehdä huolellinen testamentti ja merkitä tarkasti henkivakuutukseen edunsaaja(t)

Suomen laki ei vaihtele! kirjoitti:

Nordeassa voi olla erilaiset ehdot kuin esim. Pohjolassa. Jokaisella vak.yhtiöllä voi olla omat nyanssinsa noissa ehdoissa (eli lue pieni präntti).

Kommentteja:
"Kun edunsaajaksi on määrätty omaiset, puolet kuolemantapaussummasta maksetaan vakuutuksenottajan aviopuolisolle ja toinen puoli jaetaan tasan vakuutuksenottajan lasten kesken."

MITÄ JOS ONKIN AVOLIITOSSA eikä avioliitossa?!

"Mikäli vakuutetulla ei kuollessaan ole aviopuolisoa eikä elossa olevia jälkeläisiä, kuolemantapaussumma maksetaan vakuutuksenottajan vanhemmille."

MITÄ JOS ONKIN AVOLIITOSSA EIKÄ OLE LAPSIA!

Siis: jos lapsettomalla avoliitossa olevalla parilla ei ole (keskinäistä) testamenttia ja vakuutuksessa ei ole erillistä edunsaajamääräystä puolison hyväksi, ja vaimo kuolee, niin:
- vakuutuksen kuolinkorvaus menee anopille
- yhteinen asunto jne. menee 50% anopille

Että sillä lailla. Jos ei ole sitoutunut AVIOliittoon, on todella syytä tehdä huolellinen testamentti ja merkitä tarkasti henkivakuutukseen edunsaaja(t)

Lue lisää

Juuri niin. Jos et ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, avopuolisoa ei tietenkään tulkita puolisoksi. Juuri tällaisia tilanteita varten nuo edunsaajamääräykset on keksittykin. On hyvä huomata, että köyhempi avopuoliso ei myöskään voi saada samanlaista tasinkoa kuin köyhempi aviopuoliso, jos toinen puoliso kuolee. Avopuolisolle testamentattu omaisuus on perintöverotettava saanto.

Pääsääntö on, että aikuiset ihmiset tietävät kyllä tekojensa seuraukset. Avioliittoon meneminen tai menemättä jättäminen on juuri tällainen perustavaa laatua oleva valinta, jonka vaikutukset ovat melko suuria tämänkaltaisissa raha-asioissa. Vakuutusehdoissa, lainsäädännössä jne. avioliitto on edelleenkin normi, ja avoliitto poikkeama siitä. Jos puhutaan puolisosta ilman etuliitettä, tämä tarkoittaa yleensä nimenomaan aviosellaista.

... kirjoitti:

Juuri niin. Jos et ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, avopuolisoa ei tietenkään tulkita puolisoksi. Juuri tällaisia tilanteita varten nuo edunsaajamääräykset on keksittykin. On hyvä huomata, että köyhempi avopuoliso ei myöskään voi saada samanlaista tasinkoa kuin köyhempi aviopuoliso, jos toinen puoliso kuolee. Avopuolisolle testamentattu omaisuus on perintöverotettava saanto.

Pääsääntö on, että aikuiset ihmiset tietävät kyllä tekojensa seuraukset. Avioliittoon meneminen tai menemättä jättäminen on juuri tällainen perustavaa laatua oleva valinta, jonka vaikutukset ovat melko suuria tämänkaltaisissa raha-asioissa. Vakuutusehdoissa, lainsäädännössä jne. avioliitto on edelleenkin normi, ja avoliitto poikkeama siitä. Jos puhutaan puolisosta ilman etuliitettä, tämä tarkoittaa yleensä nimenomaan aviosellaista.

Lue lisää

No otetaanpas toinen esimerkki.

AVIOliitossa (siis naimisissa, vihittynä) oleva lapseton pariskunta haluaa perusteellisesti turvata toistensa taloudellisen selviytymisen, siltä varalta että puoliso kuolisi. He ottavat pariturva-henkivakuutuksen, johon vielä varmuuden vuoksi erikseen kirjataan edunsaajaksi aviopuoliso. Lisäksi he tekevät keskinäisen testamentin, jossa määräävät "...kaiken omaisuuteni aviopuolisolleni..."

Pariskunnalla on yhteinen asunto ja 2 autoa. Lisäksi miehen vanhat vanhemmat ovat lahjoittaneet hänelle ja hänen veljelleen perheen kesämökin, josta veljekset omistavat 50% kumpikin. Vaimon isä on kuollut, mutta äiti on elossa ja avoliitossa uuden miehen kanssa.

Pariskunta joutuu auto-onnettomuuteen. Mies kuolee heti ja vaimo 30min. kuluttua matkalla sairaalaan.

Pariturvavakuutuksen ehtojen mukaan miehen kuolinkorvaus maksetaan vaimon kuolinpesään, koska mies kuoli ensin. Pariturvavakuutuksen ehtojen mukaan vaimon kuolinkorvausta ei makseta lainkaan, koska edunsaaja oli jo kuollut.

Testamentillaan mies ohitti vanhempansa ja veljensä, vaimonsa hyväksi. Kaikki miehen omaisuus menee siis vaimon kuolinpesään.

Vaimon kuolinpesän perii hänen äitinsä. Eli, pariskunnan kaikki yhteinen omaisuus, sekä miehen 50% osuus oman perheensä kesämökistä, menee anopille.

Tarkkuutta, TARKKUUTTA TARKKUUTTA. Tämä on todellinen oikeustapaus ja pelottava esimerkki siitä, miten alunperin hyvällä tarkoituksella rakennettu puolisoiden välinen vakuutus- ja testamenttiturva johtaa tilanteeseen jossa perheenjäsenensä menettäneet miehen vanhemmat joutuivat vielä lisäksi kärsimään taloudellisia menetyksiä perheen pitkäaikaisesta omaisuudesta.

pariturva + testamentti kirjoitti:

No otetaanpas toinen esimerkki.

AVIOliitossa (siis naimisissa, vihittynä) oleva lapseton pariskunta haluaa perusteellisesti turvata toistensa taloudellisen selviytymisen, siltä varalta että puoliso kuolisi. He ottavat pariturva-henkivakuutuksen, johon vielä varmuuden vuoksi erikseen kirjataan edunsaajaksi aviopuoliso. Lisäksi he tekevät keskinäisen testamentin, jossa määräävät "...kaiken omaisuuteni aviopuolisolleni..."

Pariskunnalla on yhteinen asunto ja 2 autoa. Lisäksi miehen vanhat vanhemmat ovat lahjoittaneet hänelle ja hänen veljelleen perheen kesämökin, josta veljekset omistavat 50% kumpikin. Vaimon isä on kuollut, mutta äiti on elossa ja avoliitossa uuden miehen kanssa.

Pariskunta joutuu auto-onnettomuuteen. Mies kuolee heti ja vaimo 30min. kuluttua matkalla sairaalaan.

Pariturvavakuutuksen ehtojen mukaan miehen kuolinkorvaus maksetaan vaimon kuolinpesään, koska mies kuoli ensin. Pariturvavakuutuksen ehtojen mukaan vaimon kuolinkorvausta ei makseta lainkaan, koska edunsaaja oli jo kuollut.

Testamentillaan mies ohitti vanhempansa ja veljensä, vaimonsa hyväksi. Kaikki miehen omaisuus menee siis vaimon kuolinpesään.

Vaimon kuolinpesän perii hänen äitinsä. Eli, pariskunnan kaikki yhteinen omaisuus, sekä miehen 50% osuus oman perheensä kesämökistä, menee anopille.

Tarkkuutta, TARKKUUTTA TARKKUUTTA. Tämä on todellinen oikeustapaus ja pelottava esimerkki siitä, miten alunperin hyvällä tarkoituksella rakennettu puolisoiden välinen vakuutus- ja testamenttiturva johtaa tilanteeseen jossa perheenjäsenensä menettäneet miehen vanhemmat joutuivat vielä lisäksi kärsimään taloudellisia menetyksiä perheen pitkäaikaisesta omaisuudesta.

Lue lisää

parisuhdevakuutus, kun voi tehdä oman henkivakuutuksen molemmille osapuolille?

tehdä kirjoitti:

parisuhdevakuutus, kun voi tehdä oman henkivakuutuksen molemmille osapuolille?

Kuten tuolla ylempänä jo todetaan, henkivakuutus pariturvana on huomattavasti kalliimpi kuin 2 henkivakuutusta erikseen. Luokkaa 250 000 euroa pariturvana n 500 euroa/v, erillisinä henkivakuutuksina 750 euroa/v. Useimmiten on kai tarkoitus turvata puolison talous jos toinen sattuu kuolemaan (ks. alkuperäinen kysymys ketjun alussa).

Sitäpaitsi, yksittäisiin henkivakuutuksiin pätee samat edunsaajamääräyksiin liittyvät ongelmat kuin mitä yllä on esitetty pariturvaa koskien. Oli edunsaajaksi merkitty sitten omaiset tai puoliso, samat sudenkuopat uhkaavat.

henlivakuutus kallis. kirjoitti:

Kuten tuolla ylempänä jo todetaan, henkivakuutus pariturvana on huomattavasti kalliimpi kuin 2 henkivakuutusta erikseen. Luokkaa 250 000 euroa pariturvana n 500 euroa/v, erillisinä henkivakuutuksina 750 euroa/v. Useimmiten on kai tarkoitus turvata puolison talous jos toinen sattuu kuolemaan (ks. alkuperäinen kysymys ketjun alussa).

Sitäpaitsi, yksittäisiin henkivakuutuksiin pätee samat edunsaajamääräyksiin liittyvät ongelmat kuin mitä yllä on esitetty pariturvaa koskien. Oli edunsaajaksi merkitty sitten omaiset tai puoliso, samat sudenkuopat uhkaavat.

Lue lisää

KORJAUS... kirjoitin vahingossa että pariturva on kalliimpi kuin 2 henkivakuutusta erikseen... Asia on tietenkin juuri päinvastoin, kuten viestin otsikosta ja muusta asiasisällöstä selviää

nopea korjaus kirjoitti:

KORJAUS... kirjoitin vahingossa että pariturva on kalliimpi kuin 2 henkivakuutusta erikseen... Asia on tietenkin juuri päinvastoin, kuten viestin otsikosta ja muusta asiasisällöstä selviää

Lue lisää

miksi tehdä parisundevakuutus? Jos lapsia, tajuan alennuksen arvon.

pariskunta. kirjoitti:

miksi tehdä parisundevakuutus? Jos lapsia, tajuan alennuksen arvon.

Siis: jos lapseton pariskunta haluaa turvata toisensa puolison kuoleman varalta.
Katsotaan vak. määrän rungoksi vaikka: yhteiset velat miehen vuositulot vaimon vuositulot. Päädytään että otetaan vakuutus summalle 270 000 euroa.
Henkivakuutus pariturvana tälle summalle maksaa reilu 500 euroa/v.
Kaksi henkivakuutusta reaalisesti vastaavalle summalle maksaa yhteensä vajaat 800 euroa/v.

Vaikka ei olisikaan lapsia, pitäisikö olla niin hölmö että maksaa vakuutusyhtiölle lähes 300 euroa/v ylimääräistä vakuutuksista, jotka ovat rahalliselta korvaukseltaan samansuuruiset? Järki hoi.

pariturva + testamentti kirjoitti:

No otetaanpas toinen esimerkki.

AVIOliitossa (siis naimisissa, vihittynä) oleva lapseton pariskunta haluaa perusteellisesti turvata toistensa taloudellisen selviytymisen, siltä varalta että puoliso kuolisi. He ottavat pariturva-henkivakuutuksen, johon vielä varmuuden vuoksi erikseen kirjataan edunsaajaksi aviopuoliso. Lisäksi he tekevät keskinäisen testamentin, jossa määräävät "...kaiken omaisuuteni aviopuolisolleni..."

Pariskunnalla on yhteinen asunto ja 2 autoa. Lisäksi miehen vanhat vanhemmat ovat lahjoittaneet hänelle ja hänen veljelleen perheen kesämökin, josta veljekset omistavat 50% kumpikin. Vaimon isä on kuollut, mutta äiti on elossa ja avoliitossa uuden miehen kanssa.

Pariskunta joutuu auto-onnettomuuteen. Mies kuolee heti ja vaimo 30min. kuluttua matkalla sairaalaan.

Pariturvavakuutuksen ehtojen mukaan miehen kuolinkorvaus maksetaan vaimon kuolinpesään, koska mies kuoli ensin. Pariturvavakuutuksen ehtojen mukaan vaimon kuolinkorvausta ei makseta lainkaan, koska edunsaaja oli jo kuollut.

Testamentillaan mies ohitti vanhempansa ja veljensä, vaimonsa hyväksi. Kaikki miehen omaisuus menee siis vaimon kuolinpesään.

Vaimon kuolinpesän perii hänen äitinsä. Eli, pariskunnan kaikki yhteinen omaisuus, sekä miehen 50% osuus oman perheensä kesämökistä, menee anopille.

Tarkkuutta, TARKKUUTTA TARKKUUTTA. Tämä on todellinen oikeustapaus ja pelottava esimerkki siitä, miten alunperin hyvällä tarkoituksella rakennettu puolisoiden välinen vakuutus- ja testamenttiturva johtaa tilanteeseen jossa perheenjäsenensä menettäneet miehen vanhemmat joutuivat vielä lisäksi kärsimään taloudellisia menetyksiä perheen pitkäaikaisesta omaisuudesta.

Lue lisää

Kyllä. Testamenttiin voi tosin kirjata sanamuodon "jos puolisoni on kuollut ennen minua, määrään tällöin omaisuuteni meneväksi sukulaisilleni x, y, ja z:lle."

Samanlaisen sanamuodon voi laittaa myös edunsaajamääräykseen. Pariturvassa tuo "kumpi kuoli ensin" on tietysti sikäli merkityksellinen seikka, että vakuutuksesta maksetaan tosiaankin vain yksi kuolinkorvaus. Tämä on nimenomaan se syy, miksi tuo vakuutus on halvempi kuin kaksi erillistä henkivakuutusta.

... kirjoitti:

Kyllä. Testamenttiin voi tosin kirjata sanamuodon "jos puolisoni on kuollut ennen minua, määrään tällöin omaisuuteni meneväksi sukulaisilleni x, y, ja z:lle."

Samanlaisen sanamuodon voi laittaa myös edunsaajamääräykseen. Pariturvassa tuo "kumpi kuoli ensin" on tietysti sikäli merkityksellinen seikka, että vakuutuksesta maksetaan tosiaankin vain yksi kuolinkorvaus. Tämä on nimenomaan se syy, miksi tuo vakuutus on halvempi kuin kaksi erillistä henkivakuutusta.

Lue lisää

Ks. oikeustapaus edellä; miehen olisi pitänyt tarkentaa testamenttiin "...kaiken omaisuuteni, lukuunottamatta perheeni kesämökkiä..." - tällöin anoppi ei olisi vienyt 50% mökistä kaiken muun lisäksi.

Samoin testamentissa tulee ehdottomasti välttää termiä IRTAIMISTO. Tarkoitetut irtaimistoesineet tulee yksilöidä jokainen erikseen. Testamenteista joissa määrätään vaikkapa "...taloni, tonttini ja niihin liittyvän kaiken irtaimiston..." on lukuisia oikeustapauksia joissa esim. auto tai jopa kesämökki on katsottu irtaimistoksi, vaikka on ollut selvää että vainaja ei näin ollut tarkoittanut. Lainopillisesti irtaimisto voi siis olla melkein mitä hyvänsä kakkulapiosta venevajaan.