Te, jotka olette päätyneet kivitaloon perustelkaa, miksi päädyitte siihen. Miksi ei esim. hirsitalo?
Kivitalo vs. hirsitalo!?
kahden vaiheilla
40
14682
Vastaukset
- koska
hirsi on tarkoitettu mökkiin...
- girlyfjlkdjfklsd
mitä helvettiä
- girlyfjlkdjfklsd
girlyfjlkdjfklsd kirjoitti:
mitä helvettiä
Ja vuoden nosto -palkinto menee.. girlyfjlkdjfklsd. Onneksi olkoon!
- pari kommenttia
Hisitalo vuotaa ja falskaa sekä ilmaa että energiaa. Hirisipinnat ei sovi perheeseen jossa on allergiaa ja astmaa.
- asia
on aivan päinvastoin tossa allergiaväitteessäsi.
- Sohvatiikeri
asia kirjoitti:
on aivan päinvastoin tossa allergiaväitteessäsi.
Kato ne hirren raot kerää hirveän määrän pölyä. Kyllä siivousrätti saa kyytiä allergisten hirsitalossa.
- Pari kommenttia
asia kirjoitti:
on aivan päinvastoin tossa allergiaväitteessäsi.
Hirsitalomyyjät puhuu terveellisyydestä ja moni näkyy uskovan horinat.
Puupinnat kerää pölyä, varsinkin kun saumat on vaakatasossa. - noastma
Tiedätkö mitä? Sinun kivitalot tekee just näitä allergiaongelmia; niitä ei ennen kyllä ollutkaan kun tehtiin talot oikeasta puusta. Missään talossa ei saa niin hyvää hengitysilmaa kuin oikeassa puutalossa eli hirsitalossa. Voit työntää ne kivitalopiirustukset sinne mihin päivä ei paista.
- jii
ei saavuteta sellaista u-arvoa (lämmöneristävyyttä) joka passaisi omalotitaloon. Pitää laitella lisäeristeitä, ja silloin koko hommasta putoaa pohja pois, mun mielestäni.
Mökillä on hirttä, ja sinällään se on hieno materiaali. - Sohvatiikeri
Ei massiivihirsitalo sovi kaupunkiin. Ei tosin tutkittu, mutta eikös se tarvitse lisäeristeet? Sisäpuoli ei ainakaan saisi olla hirsipinnalla.
Sitten se hirren ainainen eläminen, ja siihen varautuminen... ei kiitos. - Repe
Kivitalosta saa yksilöllisen, laadukkaan ratkaisun.
Hirsi sopii kesämökin tai vapaa-ajanasunnon materiaaliksi, mutta mielestäni ei vakinaiseen asumiseen tarkoitettuun omakotitaloon. - betonimies
on puumateriaalin väärinkäyttöä. Ennenmuinoin ei juurikaan ollut vaihtoehtoa ainakin ns. köyhällä kansanosalla. V-a asuntona ok jos halutaan luoda kaupunkiasunnosta poikkeavaa romanttista tunnelmaa.
- Lyydi
hirrestä rakensivat kyllä muutkin kuin köyhä kansanosa. Valtaosa Suomen 1700-1800-luvun kartanoista on hirttä. Kelpaa asua!
Ilmeisesti täällä porukka mieltää hirsitalon kesämökiksi, joka on hirttä yltäpäältä, pitkänurkkainen ja niin edespäin. Aivan totta, ettei sellainen sovikaan kaupunkiin, mutta käykääpä katsomassa vanhaa Porvoota tai Raumaa - kyllä ne puutalot ovat hirrestä ihan joka ikinen.
Miksei nykyaikanakin voisi rakentaa modernia hirsitaloa kaupunkiinkin: julkisivuverhous, lyhytnurkat, ja kuka käskee että siellä sisällä pitää olla hirret näkyvissä niin kuin jossain Lapin eräkämpässä? Lisäeristettynä ja ilmatiiviinä hirsi on erittäin terveellinen ja hyvä runkomateriaali edelleenkin. - modern.
Lyydi kirjoitti:
hirrestä rakensivat kyllä muutkin kuin köyhä kansanosa. Valtaosa Suomen 1700-1800-luvun kartanoista on hirttä. Kelpaa asua!
Ilmeisesti täällä porukka mieltää hirsitalon kesämökiksi, joka on hirttä yltäpäältä, pitkänurkkainen ja niin edespäin. Aivan totta, ettei sellainen sovikaan kaupunkiin, mutta käykääpä katsomassa vanhaa Porvoota tai Raumaa - kyllä ne puutalot ovat hirrestä ihan joka ikinen.
Miksei nykyaikanakin voisi rakentaa modernia hirsitaloa kaupunkiinkin: julkisivuverhous, lyhytnurkat, ja kuka käskee että siellä sisällä pitää olla hirret näkyvissä niin kuin jossain Lapin eräkämpässä? Lisäeristettynä ja ilmatiiviinä hirsi on erittäin terveellinen ja hyvä runkomateriaali edelleenkin.Aivan. Ja entäs pystyhirsirakenne? Ei painu, mutta tekniikka taitaa olla hukassa?
Tiedän yhden päältäpäin rapatun tavallisen näköisen rintamamiestalon, joka on kuulemma oikein punaista ja lujaa honkaa, hirret pystyssä.
Miten hirret kiinnitetään toisiinsa? Entäs nurkat? Työjärjestys?
- Palpatine
Rapattu kivitalo on kai ainoa, jolla seinästä saadaan "absoluuttisen" ilmatiivis. Nurkat eivät aukea vuosikymmenienkään kuluessa eikä sähköstöpseleistä tule pakkasilmaa sisään. Seinän rakenne on yksinkertainen, se syntyy yksinkertaisilla ja helposti tarkastettavilla työvaiheilla. Siten asennusvirheet eivät ole niin vaarallisia. Ei niistä tietenkään hyötyäkään ole joten asennusvalvonnan pitää olla tarkkana kivitaloissakin.
Hirsitalon seinä vuotaa ilmaa kuin seula, huonosti tiivistettävää saumaa saattaa olla kilometri. Sisäverhous ei sitä paranna, ellet sitten vetäse höyrysulkua sisäpintaan, mutta sellainen ei kai oikein sovi hirsitaloon.
Hirsiseinän k -arvo on aika heikko sekin. Markkinoilla on tosin näitä lämpöhirsiä, millaisia ne mahtavat olla, en osaa sanoa.
Huomattava osa näitä 1.5 kerroksisista puutaloista, joita suomeen on tehty ennen ja jälkeen sotien taitavat muuten olla hirsirunkoisia. Kyllä niistäkin mukavan kodin saa, mutta silloin pitää hyväksyä mm. korkeammat lämmityskustannukset. Hirsitalojen runkorakenne vaatii myös huoltoa, mm. alimman varvin kengitystä yms. "pientä", nämä tuppaavat jäämään nykyaikana tekemättä.- Lyydi
käsitystäsi, ilmeisesti puhut rintamamiestaloista kun mainitset nuo 1,5-kerroksiset puutalot. Valtaosa niistä on puurunkorakenteisia, purueristeisiä, ei hirrestä kuten arvelit. Toki myös sotien jälkeen rakennetuista taloista osa on edelleen hirttä, mutta tuskin muualla kuin maalla, jossa puuta oli saatavana omasta metsästä. Pula-aikana runkorakentaminen yleistyi juuri raaka-ainepulan vuoksi.
Hirsitalon kengittäminen on tarpeen ainoastaan, jos alimmat hirsikerrat ovat lahonneet. Jos rakennus perustetaan riittävän korkealle kivijalalle ja huolehditaan, ettei maanpinta ympärillä nouse tai vettä muuten pääse kertymään alimpiin hirsikertoihin, eivät ne hirret lahoa yhtään mihinkään eikä taloa siis tarvitse kengittää. Käsityksesi on ajalta, jolloin pienissä maaseudun tölleissä oli multipenkki alapohjana, hirsirunko lepäsi nurkkakivien päällä ja oli tosiaankin melko lailla maata vasten. Tottahan silloin taloja täyti aika ajoin kengittää! - Lyydi
Lyydi kirjoitti:
käsitystäsi, ilmeisesti puhut rintamamiestaloista kun mainitset nuo 1,5-kerroksiset puutalot. Valtaosa niistä on puurunkorakenteisia, purueristeisiä, ei hirrestä kuten arvelit. Toki myös sotien jälkeen rakennetuista taloista osa on edelleen hirttä, mutta tuskin muualla kuin maalla, jossa puuta oli saatavana omasta metsästä. Pula-aikana runkorakentaminen yleistyi juuri raaka-ainepulan vuoksi.
Hirsitalon kengittäminen on tarpeen ainoastaan, jos alimmat hirsikerrat ovat lahonneet. Jos rakennus perustetaan riittävän korkealle kivijalalle ja huolehditaan, ettei maanpinta ympärillä nouse tai vettä muuten pääse kertymään alimpiin hirsikertoihin, eivät ne hirret lahoa yhtään mihinkään eikä taloa siis tarvitse kengittää. Käsityksesi on ajalta, jolloin pienissä maaseudun tölleissä oli multipenkki alapohjana, hirsirunko lepäsi nurkkakivien päällä ja oli tosiaankin melko lailla maata vasten. Tottahan silloin taloja täyti aika ajoin kengittää!aloittajan alkuperäiseen kysymykseen, että jos rakentaisin nyt uuden talon, tekisin sen kivestä. Se olisi varmaankin helpoin tapa toteuttaa nykyiset energiamääräykset, ja lisäksi turvallinen rakenne ilman home- ja muita pelkoja. Nykyaikaisessa yltäpäältä muovitetussa puurunkoisessa talossa, jossa ilma tuodaan ja viedään koneellisesti, en haluaisi asua.
Mutta en ole rakentamassa uutta taloa, sillä asun ja viihdyn erinomaisesti 100-vuotiaassa hirsitalossani. On lämmintä, kohtuullisen vedotonta, ja kesällä upean viileää. Huoltoa talo toki vaatii, mutta niin se kai 100-vuotias kivitalokin... - näin!
Lyydi kirjoitti:
aloittajan alkuperäiseen kysymykseen, että jos rakentaisin nyt uuden talon, tekisin sen kivestä. Se olisi varmaankin helpoin tapa toteuttaa nykyiset energiamääräykset, ja lisäksi turvallinen rakenne ilman home- ja muita pelkoja. Nykyaikaisessa yltäpäältä muovitetussa puurunkoisessa talossa, jossa ilma tuodaan ja viedään koneellisesti, en haluaisi asua.
Mutta en ole rakentamassa uutta taloa, sillä asun ja viihdyn erinomaisesti 100-vuotiaassa hirsitalossani. On lämmintä, kohtuullisen vedotonta, ja kesällä upean viileää. Huoltoa talo toki vaatii, mutta niin se kai 100-vuotias kivitalokin...Komppaan. Se satavuotias kivitalo onkin oikea kivitalo, kun täällä puhutaan Siporex-näkkileivästäkin kivitalona. ;)
- ???
näin! kirjoitti:
Komppaan. Se satavuotias kivitalo onkin oikea kivitalo, kun täällä puhutaan Siporex-näkkileivästäkin kivitalona. ;)
kuulostaa pahasti siltä että tarvit ammattiauttajaa
- raksaaja--sh
Yksinkertaisenpi, lämpimänpi, kestävänpi, jne...
- kahden vaiheilla
Paljon hyvää tietoa sain. Päällimmäiseksi jäi kysymys, että onko hirsitalon lämmön vuotaminen ja korkeat lämmityskustannukset absoluuttinen totuus?
- oliko muita kysymyksiä ;-)
"onko hirsitalon lämmön vuotaminen ja korkeat lämmityskustannukset absoluuttinen totuus?"
Toki hirsitalonkin voi tehdä monella tavalla. Ja jos hyvin onnistuu, ollaan ilmanpitävyydessä lähempänä 1:stä kuin 10:tä. Molemmat on hirsitaloissa nähty.
Ilmanpitävyys on varmaan kivitalojen yksi suurimmista valteista. Ne ei elä aikojenkaan saatossa ja siten ilmanpitävyys säilyy.
Se tulee huomata että kun hirsitalojen yksi etu on massiivisuus, sitä etua ei ole verrattaessa kivitaloihin. päinvastoin hirsitalo on kevytsarjalainen. ;-)
- raksaaja - kahden vaiheilla
oliko muita kysymyksiä ;-) kirjoitti:
"onko hirsitalon lämmön vuotaminen ja korkeat lämmityskustannukset absoluuttinen totuus?"
Toki hirsitalonkin voi tehdä monella tavalla. Ja jos hyvin onnistuu, ollaan ilmanpitävyydessä lähempänä 1:stä kuin 10:tä. Molemmat on hirsitaloissa nähty.
Ilmanpitävyys on varmaan kivitalojen yksi suurimmista valteista. Ne ei elä aikojenkaan saatossa ja siten ilmanpitävyys säilyy.
Se tulee huomata että kun hirsitalojen yksi etu on massiivisuus, sitä etua ei ole verrattaessa kivitaloihin. päinvastoin hirsitalo on kevytsarjalainen. ;-)
- raksaajakuten arvata saattaa, kivitalon puolelle. Onko muita vaakaa suuntaan tai toiseen kallistavia tekijöitä kenenkään tiedossa?
- muualla
kahden vaiheilla kirjoitti:
kuten arvata saattaa, kivitalon puolelle. Onko muita vaakaa suuntaan tai toiseen kallistavia tekijöitä kenenkään tiedossa?
Tottakai betonitaloja kannatetaan kun tällä sivulla kyselet.. Makuja on monia, itse en vaihtais hirsitaloani mistään hinnasta betonimöhkäleeseen.
- raksaaja--sh
kahden vaiheilla kirjoitti:
kuten arvata saattaa, kivitalon puolelle. Onko muita vaakaa suuntaan tai toiseen kallistavia tekijöitä kenenkään tiedossa?
Puuta voi käyttää kivitalossakin pehmentämässä sen lookkia yms.
- tekemässä
rinnetaloa. Alakerta on Lammin lämpöharkkoa ja yläkerta tulee pyöröhirrestä. Uskoisin, että lämpövuotoja ei tule, koska hirsi tulee olemaan 300mm. Materiaalien valinta kannattaa ottaa maun mukaan. Ei kannata tehdä kivitaloa, jos pitää puun lämpimästä sävystä ja "perinteisestä pehmeydestä". Hirsitaloa taas ei kannata tehdä jos haluaa modernin "arkitehdin märän unen"... Ja onhan olemassa nykyään kivitaloja jotka on tehty näyttämään kelohirreltä. Esim. loma-asuntomessuilla tänä kesänä oli sellainen. Googletappas, niin näät!
- jjj_
Kyllä se hirsiosuus on ilmantiiveyden kannalta melkoinen "harakan pesä" verrattuna kellariisi...
Kivitalonkin voi verhoilla puulla, sekä ulkoa että sisältä.
- kahden vaiheilla
Edelleen mietinnän alla...
- Hirsitaloasukki
Kyllä suurin osa energiasta haihtuu katon kautta, joten hirsiseinää voi kompensoida aavistuksen paksummalla yläpohjan eristyksellä. Toinen iso hukka on ikkunat. Monet uudet talot ovat yhtä isoa lasiseinää. Kolmas hukka on ilmanvaihto. Seinän osuus on loppujen lopuksi marginaalinen.
Uudet liimatut hirret eivät myöskään käytännössä painu, joten sekään ei ole mikään suuri ongelma.
Loppujen lopuksi kyse on makuasiasta.
Kivitalon ongelma on kovuus ja ainakin isoissa tiloissa yllättävän kova äänen kaikuminen. Tätä voi toki häivyttää sisustustekstiileillä.
Hirsi on nopeampi rakentaa ja tulee kerralla valmis pinta. Ulkomaali ja sopiva vaha/öljy sisäpintaan omana työnä. Halpaa ja helppoa. Kivipinta vaatii muurausta, tasoitusta, rappausta, maalausta ja sisäpintaan tasoitusta, hiontaa, taas tasoitusta, lasikuitutapetin ja maalauksen. Näistä töistä suurimman osan tekee kallis ammattilainen.
Hirsitalo on kerralla kuiva ja lämmin. Kivitalo vaatii aikaa rakennusaikaisen kosteuden poistumiseen.
Hirsitalo ei ole ollenkaan arka mahdollisille routavaurioille - kivitalossa olisi heti halkeama.
Taulujen ja tavaroiden kiinnitäminen seinänä on hirsitalossa helppoa ja lopputulos pysyy. Ruuvin poisto jättää tuskin mitään jälkeä. Kivitalossa homma vaatii aina porakonetta ja tarvikkeita ja seinään jää aina iso reikä! Siporexiin kiinnittäminen kuuluu sitten jo aivan omaan sarjaansa - lopputulos aina susi.
Ja jos joku joskus rakentaa maanjäristysalueelle, niin hirsitalo on ylivoimaisen luja. Kivitalo sortuu päälle... :) - rakentanut
Hirsitaloasukki kirjoitti:
Kyllä suurin osa energiasta haihtuu katon kautta, joten hirsiseinää voi kompensoida aavistuksen paksummalla yläpohjan eristyksellä. Toinen iso hukka on ikkunat. Monet uudet talot ovat yhtä isoa lasiseinää. Kolmas hukka on ilmanvaihto. Seinän osuus on loppujen lopuksi marginaalinen.
Uudet liimatut hirret eivät myöskään käytännössä painu, joten sekään ei ole mikään suuri ongelma.
Loppujen lopuksi kyse on makuasiasta.
Kivitalon ongelma on kovuus ja ainakin isoissa tiloissa yllättävän kova äänen kaikuminen. Tätä voi toki häivyttää sisustustekstiileillä.
Hirsi on nopeampi rakentaa ja tulee kerralla valmis pinta. Ulkomaali ja sopiva vaha/öljy sisäpintaan omana työnä. Halpaa ja helppoa. Kivipinta vaatii muurausta, tasoitusta, rappausta, maalausta ja sisäpintaan tasoitusta, hiontaa, taas tasoitusta, lasikuitutapetin ja maalauksen. Näistä töistä suurimman osan tekee kallis ammattilainen.
Hirsitalo on kerralla kuiva ja lämmin. Kivitalo vaatii aikaa rakennusaikaisen kosteuden poistumiseen.
Hirsitalo ei ole ollenkaan arka mahdollisille routavaurioille - kivitalossa olisi heti halkeama.
Taulujen ja tavaroiden kiinnitäminen seinänä on hirsitalossa helppoa ja lopputulos pysyy. Ruuvin poisto jättää tuskin mitään jälkeä. Kivitalossa homma vaatii aina porakonetta ja tarvikkeita ja seinään jää aina iso reikä! Siporexiin kiinnittäminen kuuluu sitten jo aivan omaan sarjaansa - lopputulos aina susi.
Ja jos joku joskus rakentaa maanjäristysalueelle, niin hirsitalo on ylivoimaisen luja. Kivitalo sortuu päälle... :)Itsekkin hirsitalon rakentaneena. Pitää paikkansa että suurin lämmön hukka ja vedontunne johtuu ikkunoista.
Tosin kyllä hirsi painuu, siitä ei pääse mihinkään. Lisäksi en ole aivan samaa mieltä nopeammasta rakentamisesta. Näytti kaverin kivitalo nousevan ihan samaan tahtiin. Lopullisissa hinnoissakaan ei suurta eroa muodostunnut.
Eli sanoisin että makuasia. Molemmista saa hienoja ja toimivia ja molemmat saa varmasti epäonnistumaan.
Joku aiemmin kommentoi ettei hirsitaloa kaupunkiin ja siinä olen samaa mieltä. Mielestäni hirsitalo sopii paremmin haja-asutusalueelle. Mutta se ei ole tässätapauksessa argumentti puolesta tai vastaan. - Hirsitaloasukki
rakentanut kirjoitti:
Itsekkin hirsitalon rakentaneena. Pitää paikkansa että suurin lämmön hukka ja vedontunne johtuu ikkunoista.
Tosin kyllä hirsi painuu, siitä ei pääse mihinkään. Lisäksi en ole aivan samaa mieltä nopeammasta rakentamisesta. Näytti kaverin kivitalo nousevan ihan samaan tahtiin. Lopullisissa hinnoissakaan ei suurta eroa muodostunnut.
Eli sanoisin että makuasia. Molemmista saa hienoja ja toimivia ja molemmat saa varmasti epäonnistumaan.
Joku aiemmin kommentoi ettei hirsitaloa kaupunkiin ja siinä olen samaa mieltä. Mielestäni hirsitalo sopii paremmin haja-asutusalueelle. Mutta se ei ole tässätapauksessa argumentti puolesta tai vastaan.ei kuitenkaan haittaa, jos sen huomioi rakennusvaiheessa ja se loppuu joka tapauksessa parissa vuodessa, kun hirsi on asettunut.
Tuoreesta pyöröhirrestä painuminen voi olla 8-10 cm/metri ja kuivasta liimahirrestä valmistetun painuminen on ehkä alle sentin/metri.
Mutta kuten kaikki ovat todenneet - makuasioita... - raksaaja--sh
Hirsitaloasukki kirjoitti:
Kyllä suurin osa energiasta haihtuu katon kautta, joten hirsiseinää voi kompensoida aavistuksen paksummalla yläpohjan eristyksellä. Toinen iso hukka on ikkunat. Monet uudet talot ovat yhtä isoa lasiseinää. Kolmas hukka on ilmanvaihto. Seinän osuus on loppujen lopuksi marginaalinen.
Uudet liimatut hirret eivät myöskään käytännössä painu, joten sekään ei ole mikään suuri ongelma.
Loppujen lopuksi kyse on makuasiasta.
Kivitalon ongelma on kovuus ja ainakin isoissa tiloissa yllättävän kova äänen kaikuminen. Tätä voi toki häivyttää sisustustekstiileillä.
Hirsi on nopeampi rakentaa ja tulee kerralla valmis pinta. Ulkomaali ja sopiva vaha/öljy sisäpintaan omana työnä. Halpaa ja helppoa. Kivipinta vaatii muurausta, tasoitusta, rappausta, maalausta ja sisäpintaan tasoitusta, hiontaa, taas tasoitusta, lasikuitutapetin ja maalauksen. Näistä töistä suurimman osan tekee kallis ammattilainen.
Hirsitalo on kerralla kuiva ja lämmin. Kivitalo vaatii aikaa rakennusaikaisen kosteuden poistumiseen.
Hirsitalo ei ole ollenkaan arka mahdollisille routavaurioille - kivitalossa olisi heti halkeama.
Taulujen ja tavaroiden kiinnitäminen seinänä on hirsitalossa helppoa ja lopputulos pysyy. Ruuvin poisto jättää tuskin mitään jälkeä. Kivitalossa homma vaatii aina porakonetta ja tarvikkeita ja seinään jää aina iso reikä! Siporexiin kiinnittäminen kuuluu sitten jo aivan omaan sarjaansa - lopputulos aina susi.
Ja jos joku joskus rakentaa maanjäristysalueelle, niin hirsitalo on ylivoimaisen luja. Kivitalo sortuu päälle... :)>Kyllä suurin osa energiasta haihtuu katon kautta, joten hirsiseinää voi kompensoida aavistuksen paksummalla yläpohjan eristyksellä.
Höpöhöpö.
Tokihan jos ajatellaan että yläpohjassa on vain vähyän eristettä niin sieltä menee paljon energiaa hukkaan.
Mutta kun nykyisin on kaikissa taloissa 40-50 cm eristettä ei yläpohjasta enään mene hukkaan energiaa niin että siinä olisi mitään säöästettävää.
Totuus on että se mikä seinästä menee harakoille menee harakoille eikä sitä saa takaisin.
Esim U=0.25 seinät on meillä suurin yksittäinen lämpöenergianhukka.
> Toinen iso hukka on ikkunat. Monet uudet talot ovat yhtä isoa lasiseinää. Kolmas hukka on ilmanvaihto. Seinän osuus on loppujen lopuksi marginaalinen.
Käytin erästä Väinö Niemelän (kukalie) laatimista excel taulukkoista joka antaa ihan käypät energiankulutuslukemat (kun vertaan muihin laskureihin).
Sen mukaan meillä menee:
- 11% vuotoilmaan (voi olla vähemmän, on käytetty extreme huolellisuutta)
- 7% ilmanvaihtoon (80% LTO)
- 9% alapohjaan (200mm EPS)
- 7% yläpohjaan (450mm Ekovilla Paroc)
- 4% ovista (U=noin 1,2)
- 22% ikkunoista (Tehoselektiivi ja Superlasi)
- 8% maanpaineseinistä (120mm EPS)
- 32% ulkoseinistä (120mm EPS)
kts:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000019490387
>Kivitalon ongelma on kovuus
Höpö höpö.
Se ei ole sen kovenpi kuin maalipinta puu tai kyprok seinässä.
Kun siihen kopasee luudanvarrella, jää seinään kolo/kuoppa. (betoniseinänkin päällä on tasoitetta yms. about sentti)
> ja ainakin isoissa tiloissa yllättävän kova äänen kaikuminen. Tätä voi toki häivyttää sisustustekstiileillä.
Sama asia kaikissa taloissa joissa on sileät pinnat. Ääni heijastuu "kovasta" maalikelmusta.
>Hirsi on nopeampi rakentaa ja tulee kerralla valmis pinta. Ulkomaali ja sopiva vaha/öljy sisäpintaan omana työnä. Halpaa ja helppoa.
>Kivipinta vaatii muurausta, tasoitusta, rappausta, maalausta ja sisäpintaan tasoitusta, hiontaa, taas tasoitusta, lasikuitutapetin ja
>maalauksen. Näistä töistä suurimman osan tekee kallis ammattilainen.
Meitä on moneen lähtöön. Toisella pysyy kädessä paremmin vasara ja toisella poravasara.
>Hirsitalo on kerralla kuiva ja lämmin. Kivitalo vaatii aikaa rakennusaikaisen kosteuden poistumiseen.
Ei merkittävää eroa. Jos kivitalo haukkaa ensimmäisenä vuotena 7000kwh enemmän lämmitystehoa, se sen saman säästää parin seuraavan vuoden aikana, verrattuna hirsitaloon.
>Hirsitalo ei ole ollenkaan arka mahdollisille routavaurioille - kivitalossa olisi heti halkeama.
Harva hirsitalo on tehty täysin hirrestä. Miltei kaikissa on kivirakenteita jotka ei kestä routimista.
On huonoa rakentamista jos perustukset pääsee routimaan.
Jos ei osaa rakentaa kunnolla, ei kannata rakentaa mitään. Kaiken voi ryssiä.
>Taulujen ja tavaroiden kiinnitäminen seinänä on hirsitalossa helppoa ja lopputulos pysyy. Ruuvin poisto jättää tuskin mitään jälkeä. Kivitalossa homma vaatii aina porakonetta ja tarvikkeita ja seinään jää aina iso reikä!
Niinpä kyllä.
>Ja jos joku joskus rakentaa maanjäristysalueelle, niin hirsitalo on ylivoimaisen luja. Kivitalo sortuu päälle... :)
Jep jep. Luulis että jaappanissa ja iranissa ei muusta kuin puusta kannata edes rakentaa.
Meillä ei kamalasti oo järissyt. Ja tuskin järisee. Jos järisee niin luulis teräsbetonisten rakenteiden kestävän paremmin kuin etelän savimajat. - raksaaja--sh
rakentanut kirjoitti:
Itsekkin hirsitalon rakentaneena. Pitää paikkansa että suurin lämmön hukka ja vedontunne johtuu ikkunoista.
Tosin kyllä hirsi painuu, siitä ei pääse mihinkään. Lisäksi en ole aivan samaa mieltä nopeammasta rakentamisesta. Näytti kaverin kivitalo nousevan ihan samaan tahtiin. Lopullisissa hinnoissakaan ei suurta eroa muodostunnut.
Eli sanoisin että makuasia. Molemmista saa hienoja ja toimivia ja molemmat saa varmasti epäonnistumaan.
Joku aiemmin kommentoi ettei hirsitaloa kaupunkiin ja siinä olen samaa mieltä. Mielestäni hirsitalo sopii paremmin haja-asutusalueelle. Mutta se ei ole tässätapauksessa argumentti puolesta tai vastaan."Itsekkin hirsitalon rakentaneena. Pitää paikkansa että suurin lämmön hukka ja vedontunne johtuu ikkunoista."
Tuossakin pitää huomata että hirsitalossa ei voi uretaanilla tiivistää ikkunanympäryksiä ilmanpitäviksi niinkuin kivitalossa voi.
Siitäkin johtuu että kivitalossa vetää ikkunoista enemmän kuin muissa taloissa. - raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
"Itsekkin hirsitalon rakentaneena. Pitää paikkansa että suurin lämmön hukka ja vedontunne johtuu ikkunoista."
Tuossakin pitää huomata että hirsitalossa ei voi uretaanilla tiivistää ikkunanympäryksiä ilmanpitäviksi niinkuin kivitalossa voi.
Siitäkin johtuu että kivitalossa vetää ikkunoista enemmän kuin muissa taloissa."Itsekkin hirsitalon rakentaneena. Pitää paikkansa että suurin lämmön hukka ja vedontunne johtuu ikkunoista."
Tuossakin pitää huomata että hirsitalossa ei voi uretaanilla tiivistää ikkunanympäryksiä ilmanpitäviksi niinkuin kivitalossa voi.
Siitäkin johtuu että HIRSITALOSSA vetää ikkunoista enemmän kuin muissa taloissa. - Hirsitaloasukki
raksaaja--sh kirjoitti:
"Itsekkin hirsitalon rakentaneena. Pitää paikkansa että suurin lämmön hukka ja vedontunne johtuu ikkunoista."
Tuossakin pitää huomata että hirsitalossa ei voi uretaanilla tiivistää ikkunanympäryksiä ilmanpitäviksi niinkuin kivitalossa voi.
Siitäkin johtuu että HIRSITALOSSA vetää ikkunoista enemmän kuin muissa taloissa.uretanilla. Alapuoli ja pystyosat (=pystykaran ja lasin väli) heti rakennusvaiheessa ja ikkunoiden päällisenkin mainitun parin vuoden kuluttua.
- rakentanu
raksaaja--sh kirjoitti:
"Itsekkin hirsitalon rakentaneena. Pitää paikkansa että suurin lämmön hukka ja vedontunne johtuu ikkunoista."
Tuossakin pitää huomata että hirsitalossa ei voi uretaanilla tiivistää ikkunanympäryksiä ilmanpitäviksi niinkuin kivitalossa voi.
Siitäkin johtuu että HIRSITALOSSA vetää ikkunoista enemmän kuin muissa taloissa.Pieni kielellinen ero ei siis "Siitäkin johtuu että HIRSITALOSSA vetää ikkunoista enemmän kuin muissa taloissa" vaan puhuin vedon tunteesta ikkunoiden kohdalla. Tämä sama juttu esiintyy kaikissa taloissa, joissa on suuria lasipintoja eikä lämmitettyjä laseja.
Tarkennuksena vielä; ikkunat saa tiiviiksi eikä niistä vedä.
En hirveesti puolustele hirsitaloa oikeana vaihtoehtona, tuolla hirsipuolella totesinkin että näillä tiedoilla valitsisin kivitalon. Syynä hirsipuolen toimittajien ongelmat.
- kahden vaiheilla
kaikille vastanneille! Erittäin asiallista ja tarpeellista tietoa vastauksistanne saa. Se, että helpottuuko valinta, onkin sitten toinen juttu :)
- gzmi
Hei
Miten teillä kävi, että mihin valintaan päädyitte?
Meillä on talotoimittajan valinta auki ja pöydällä on Jokeri, Kannus, Sami, Teri ja Vieska-talojen rinnalla Mammuttihirsitalo.
Ymmärrän tämän painumisasian, että se on enintään luokkaa 1 cm metrin matkalta.
Mammutin kanssa olemme suunnitelleet hirrenpaksuudeksi 27 cm, ja että hirttä olisi 2-kerroksisessa talossa aivan ylös asti.
Ystävällisesti
_________________
gzmi
gzmi yahoo.com
Espoo
_________________
- SiiliMiäs85
Itse rakennan sellaisen talon missä on NS. kivisydän(mm. kaikki muut seinät(tiiltä tai kiveä) paitsi ulkoseinät.), sen ympärille hirrestä ulkoseinät. Eli olisi sydän rakenne joka pitää taloa kauan lämpimänä talvella(saattaa alkutalvesta nostaa lämmityskuluja, ratkaisu puulämmitys). Käyttäisin kelohirttä talon julkisivuissa(omasta mielestäni kaunis). äs en jaksa kirjoittaa tarkemmin millaista meinaan mutta varmaan tässä jo selvisi tärkeimmät asiat. LUKEKAA joskus vaikka jostain lehdestä tulevasta talostani joka on omavarainen, niin sähkön kuin lämmityksenkin suhteen ja vesi tulee omasta lähteestämme.
- Lapinvoimaa
Meillä tehtiin kesämökki, kellariperustus, kaksi kerrosta eps-harkoilla n. kymmenen vuotta sitten. Kellarin osuus pinnoitettiin liuskekivillä ja yläosaan tuli hirsipaneeli irtonurkilla.
Näyttää hirsitalolta, mutta käyttäytyy kuin hyvin eristetty kivitalo.
Talossa pidetään osalämpöä n. 10 astetta ja kun tulemme mökille, napsautan termostaatin 20 asteeseen, talo lämpiää parissa tunnissa, kun ei tarvitse seiniä lämmittää. Minkäänlaista vetoa tai kosteuden tunnetta ei ole ollut.
Liuskekivien pysyvyyttä sokkelissa epäiltiin, mutta siinä istuu ja näyttää hyvältä.
Hirsipaneelin alla on ilmarako, jonka koolaus kävi kätevästi pitkin ruuvein ennen valua, samoin sisäpuolella joissa kohtaa paneeli. Sisäpuolella myös koristekiviseinää ja saunassa , sekä pesuhuoneessa normaalit omakotitalon rakenteet. Tinapaperi ja tervalepät, sekä kaakelit vedeneristeellä eristepintaan suoraan kiinni.
Mökissä on molempien hyvät puolet niin puun, kuin betoninkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik124070MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar822091Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5501658Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin991395Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671117Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331048Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt216943Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60893- 171864
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3838