Painon muutos

eräs gallup

Tämä kysymys ei ole teini-ikäisille eikä alle 100-kiloisille, paitsi jos pituutesi on jotain 165 senttiä tai vähemmän.
Muistatko paljoko painoit 15-vuotiaana? Enta 20-vuotiaana, 25-vuotiaana tai 30-vuotiaana? Entä 35-vuotiaana tai 40 täyttäessäsi? Onko painosi kasvanut tasaisesti vai pyrähdyksin vaiko sahannut edes taas?

92

5788

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mutta ikäjana tynkä ;)

      175cm pituutta jo 10-11 vuotiaana.

      Muistatko paljoko painoit:

      15-vuotiaana 58 kg
      20-vuotiaana 62kg
      25-vuotiaana 64kg
      Sain kaksi lasta
      30-vuotiaana 86kg
      35-vuotiaana 114kg
      40 vuotiaana 109kg
      50 vuotiaana 78kg
      55 vuotiaana 98kg
      58 vuotiaana 109kg

      Olen tunnesyöjä, en tupakoi, enkä juo alkoholia, tai limpsoja.
      Palkitsen itseäni suolaisella hyvällä.
      Itken makeaa suklaata tai jäätelöä

    • eräs tyttönen

      Pituus on 155 cm, joten kuulun kohderyhmään.

      15- vuotiaana 47 kg
      18- vuotiaana n.40 kg
      20-23- vuotiaana 53 kg
      kohta 25-vuotiaana 73 kg.

      Tiedän, epätavallisen kovia heittoja. Välillä normaali, välillä liian laiha, nyt liian lihava.

    • MNN

      pituus 175cm
      paino 15-vuotiaana 60kg
      paino 20-vuotiaana 65kg
      paino 25-vuotiaana 55kg
      paino 30-vuotiaana 70kg
      paino 35-vuotiaana 75kg
      paino 40-vuotiaana 85kg
      paino 45-vuotiaana 90kg
      paino 50-vuotiaana 75kg
      paino 55-vuotiaana 100kg

      Tästä taulukostani selviää, ettei mikään muu lihota niin paljon kuin laihduttaminen. Painoni on noussut muuten tasaisesti, mutta olen pari kertaa laihduttanut, jonka jälkeen painoni on kohonnut lyhyessä ajassa rajusti. Olen nyt 57-vuotias ja painan edellen 100kg. Miten saisin ylimääräiset kilot pois, niin että ne eivät tulisi takaisin?

      • ihanainen lihavainen

        www.msn.fi>yhteisöt>terveys ja hyvinvointi>tukiryhmät>paino>ihanaiset lihavaiset
        siellä meitä on,keskustelemassa ja vaihtamassa vinkkejä,olemme elämäntaparemonttiryhmä, ei laihdutuskuurilaisia,tervetuloa mukaan.


      • Retha

        Tässä tämä kaikessa karmeudessaan.
        Pituutta 167 cm
        Paino 15 vuotiaana 56 Kg
        Paino 20 vuotiaana 80 Kg
        Paino 25 vuotiaana 105 Kg
        Paino 30 vuotiaana 120 Kg

        Ja noiden välissä on kymmenittäin laihdutuskuureja, kymmeniä pudotettuja kiloja ja aina ovat palanneet korkojen kanssa takaisin. Nyt olen puolessatoista vuodessa pudottanut 18 kiloa ja näyttäisivät pysyneen poissa. Hidas on tahti mutta suunta on oikea. Kaikki painonmuutokset on aiemmin tapahtuneet minulla todella nopeasti eli paino pudonnut nopeasti ja taas palannut yllättävän nopeasti. Ei tässä ole mitään muuta mahdollisuutta kuin lopullinen elämäntapojen muutos ja sitä teen pikkuhiljaa.


      • eiei
        Retha kirjoitti:

        Tässä tämä kaikessa karmeudessaan.
        Pituutta 167 cm
        Paino 15 vuotiaana 56 Kg
        Paino 20 vuotiaana 80 Kg
        Paino 25 vuotiaana 105 Kg
        Paino 30 vuotiaana 120 Kg

        Ja noiden välissä on kymmenittäin laihdutuskuureja, kymmeniä pudotettuja kiloja ja aina ovat palanneet korkojen kanssa takaisin. Nyt olen puolessatoista vuodessa pudottanut 18 kiloa ja näyttäisivät pysyneen poissa. Hidas on tahti mutta suunta on oikea. Kaikki painonmuutokset on aiemmin tapahtuneet minulla todella nopeasti eli paino pudonnut nopeasti ja taas palannut yllättävän nopeasti. Ei tässä ole mitään muuta mahdollisuutta kuin lopullinen elämäntapojen muutos ja sitä teen pikkuhiljaa.

        Pituus 163
        paino:
        14-vuotiaana 74 kiloa
        15-vuotiaana 65 kiloa
        18-vuotiaana 54 kiloa
        20-vuotiaana 104 kiloa
        25-vuotiaana 85 kiloa.

        Eli ei kannattanut laihduttaa.


    • 183 cm 33 v.

      15v 95 kg
      20v 120 kg
      25v 145 kg
      30v 170 kg
      33v 215 kg

      Pieniä painonlaskuja välillä ilman laihareita. 20v inttiin mennessä 118 kg, joka alokasaikana tippui 112 kiloon ja intin loputtua 128 kg. Paino ei ole tullut mitenkään "vahingossa", vaan tarkoituksella hyvältä maistuvalla ja runsaalla ruualla ja loppujen lopuksi aika vähäisellä liikunnalla.

      Paino on kasvanut viime vuodet tasaisesti, mutta hidastunut ihan viime aikoina lisääntyneiden työkiireiden vuoksi. Monta rautaa voi olla tulessa, vaikka olisikin kookas ja komea immeinen. 8v työelämässä putkeen ja sen aikana vain 2 kertaa 2 päivää saikkua.

      Muita yli 200 kiloisia ?

      Täältä taitaa muuten vielä puuttua Laihuus-ryhmä, jossa ns. kukkakepit voisivat mitellä "paremmuuttaan" ja "normaaleuttaan" ihan keskenään.

      • ????

        Ikävuosien välilä 25 - 30 painoa tuli lisää 25 kiloa mutta ikävuosien 30 - 330 eli kolmessa vuodessa painoa tullut lisää 45 kiloa? Siis noin 15 kiloa vuodessa? Täytyy kysyä että syötkö sä vuorokauden ympäri?


      • ???? kirjoitti:

        Ikävuosien välilä 25 - 30 painoa tuli lisää 25 kiloa mutta ikävuosien 30 - 330 eli kolmessa vuodessa painoa tullut lisää 45 kiloa? Siis noin 15 kiloa vuodessa? Täytyy kysyä että syötkö sä vuorokauden ympäri?

        No eihän sitä nyt tarvitse vuorokauden ympäri sentäs syödä :) Pelkästään jo työkin asettaa omat rajoitukset. Sekin riittää pelkästään, että syö ja juo kerran päivässä esim illalla normaalia tukevammin normaalin työlounaan lisäksi. Tuossakin on tullut välillä noin 30 kiloa lisää vajaassa vuodessa ja sitten on voinut olla puolikin vuotta ilman että paino on noussut.


      • elli-iida
        kotleetti kirjoitti:

        No eihän sitä nyt tarvitse vuorokauden ympäri sentäs syödä :) Pelkästään jo työkin asettaa omat rajoitukset. Sekin riittää pelkästään, että syö ja juo kerran päivässä esim illalla normaalia tukevammin normaalin työlounaan lisäksi. Tuossakin on tullut välillä noin 30 kiloa lisää vajaassa vuodessa ja sitten on voinut olla puolikin vuotta ilman että paino on noussut.

        Saako kysyä että mitä työtä teet, noin suunnilleen? Tarkoitan että varmaankin istumatyötä?
        Mutta vähän uskomattomalta tuntuu että mikä tuoli kantaa, mistä saat vaatteita, mahdutko auton rattiin jne? Tuntuu uskomattomalta että yli 200-likoinen yleensä liikkuu omin voimin ja vielä käy töissä.
        Ja kuinka painavaksi luulet oikein tulevasi? Eikö pelota esim 250 kiloa?


      • elli-iida kirjoitti:

        Saako kysyä että mitä työtä teet, noin suunnilleen? Tarkoitan että varmaankin istumatyötä?
        Mutta vähän uskomattomalta tuntuu että mikä tuoli kantaa, mistä saat vaatteita, mahdutko auton rattiin jne? Tuntuu uskomattomalta että yli 200-likoinen yleensä liikkuu omin voimin ja vielä käy töissä.
        Ja kuinka painavaksi luulet oikein tulevasi? Eikö pelota esim 250 kiloa?

        Istumatyötä tosiaankin ja välillä kiiruhtaen siinä välissä palavereihin/puhelinpalavereihin. Hyvinhän nuo tuolit ovat kestäneet. Tosin en mielelläni kokeile muovituolien kestävyyttä jos muitakin tuoleja on saatavilla. Yhdellä huoltoasemalla tuolin käsinojista toinen napsasti irti aika lailla "helposti" jokunen aika sitten. Ei ollut muovituoli ja kyseessä puinen käsinoja.

        Vaatteitahan saa aika monesta paikasta, esim. Mr Big ja BigForMen stadissa sekä Spesiaalikoot Tampereelta ja parista muustakin liikkeistä jossa tulee asioitua. Puvun takin pitää kyllä nyt tehdä seuraavaksi mittatilauksesta. Sopivan pitkää vyötä meinasi olla hankala saada, mutta sekin järjestyi kesällä. Sitä ennen löytyivät hyvät henkselit.
        Autoonkin on vielä hyvin mahduttu ja jopa ratinkin väliin. No eihän siihen nyt älyttömästi jää varaakaan kuvun ja ratin väliin. Suurin riesa autoissa ovat liian lyhyet vyöt.

        Tämän hetkinen paino on ihan ok. Puntarissa ei tosin ole enää kauheasti jäljellä asteikkoa, joten saas nähdä missä sitten tulee käytyä puntarilla, jos reilu 10 kiloa vielä tulee lisää.
        Tai sitten tulee laitettua vain uusi puntari tilaukseen :)


      • i am flying
        kotleetti kirjoitti:

        Istumatyötä tosiaankin ja välillä kiiruhtaen siinä välissä palavereihin/puhelinpalavereihin. Hyvinhän nuo tuolit ovat kestäneet. Tosin en mielelläni kokeile muovituolien kestävyyttä jos muitakin tuoleja on saatavilla. Yhdellä huoltoasemalla tuolin käsinojista toinen napsasti irti aika lailla "helposti" jokunen aika sitten. Ei ollut muovituoli ja kyseessä puinen käsinoja.

        Vaatteitahan saa aika monesta paikasta, esim. Mr Big ja BigForMen stadissa sekä Spesiaalikoot Tampereelta ja parista muustakin liikkeistä jossa tulee asioitua. Puvun takin pitää kyllä nyt tehdä seuraavaksi mittatilauksesta. Sopivan pitkää vyötä meinasi olla hankala saada, mutta sekin järjestyi kesällä. Sitä ennen löytyivät hyvät henkselit.
        Autoonkin on vielä hyvin mahduttu ja jopa ratinkin väliin. No eihän siihen nyt älyttömästi jää varaakaan kuvun ja ratin väliin. Suurin riesa autoissa ovat liian lyhyet vyöt.

        Tämän hetkinen paino on ihan ok. Puntarissa ei tosin ole enää kauheasti jäljellä asteikkoa, joten saas nähdä missä sitten tulee käytyä puntarilla, jos reilu 10 kiloa vielä tulee lisää.
        Tai sitten tulee laitettua vain uusi puntari tilaukseen :)

        Oletkos kokeillut lentokoneen vyötä tai istuinta yleensä viime aikoina?


      • i am flying kirjoitti:

        Oletkos kokeillut lentokoneen vyötä tai istuinta yleensä viime aikoina?

        Ei ole tullut kokeiltua lentokoneen istuinta/vyötä, mutta epäilisin että voisi tehdä aika tiukkaa mahtua pelkästään jo istumaan. Joten ei ole mitään kokemusta.
        VR:n junissa on aika ahtaat penkit käsinojat laskettuna puhumattakaan linja-auton tai sporan penkkien leveystä. Hyvä jos monessa linja-autossa pääsee juuri ja juuri penkkien välistä etenemään, ainakin noissa reittivuoroissa.


      • kysyn
        kotleetti kirjoitti:

        Istumatyötä tosiaankin ja välillä kiiruhtaen siinä välissä palavereihin/puhelinpalavereihin. Hyvinhän nuo tuolit ovat kestäneet. Tosin en mielelläni kokeile muovituolien kestävyyttä jos muitakin tuoleja on saatavilla. Yhdellä huoltoasemalla tuolin käsinojista toinen napsasti irti aika lailla "helposti" jokunen aika sitten. Ei ollut muovituoli ja kyseessä puinen käsinoja.

        Vaatteitahan saa aika monesta paikasta, esim. Mr Big ja BigForMen stadissa sekä Spesiaalikoot Tampereelta ja parista muustakin liikkeistä jossa tulee asioitua. Puvun takin pitää kyllä nyt tehdä seuraavaksi mittatilauksesta. Sopivan pitkää vyötä meinasi olla hankala saada, mutta sekin järjestyi kesällä. Sitä ennen löytyivät hyvät henkselit.
        Autoonkin on vielä hyvin mahduttu ja jopa ratinkin väliin. No eihän siihen nyt älyttömästi jää varaakaan kuvun ja ratin väliin. Suurin riesa autoissa ovat liian lyhyet vyöt.

        Tämän hetkinen paino on ihan ok. Puntarissa ei tosin ole enää kauheasti jäljellä asteikkoa, joten saas nähdä missä sitten tulee käytyä puntarilla, jos reilu 10 kiloa vielä tulee lisää.
        Tai sitten tulee laitettua vain uusi puntari tilaukseen :)

        Hei! Älä nyt suutu mutta vaikutat ihan fiksulta kaverilta, ehkä koulujakin käyneeltä. Pidätkö lihavuudesta niin paljon että olet päästänyt itsesi paisumaan vai pidätkö vaan niin paljon syömisestä? Kun kerran töissä olet niin varmaan myös työterveyslääkäriin olet joskus törmännyt. Eikö lääkäri ole sanonut mitään painostasi? Tai tiedätkö edes itse kolesteroli- ja sokeriarvosi?
        Kiusaannutko koskaan jos joku vaikka vaivihkaa katselee syömistäsi?
        Housujutustasi tulee mieleen että sinulla ei taida vatsa roikkua housun kauluksen yli vaan vatsa supersuurten housujen sisällä. Muuten, käytätkö aina henkseleitä vai riittääkö vyö?


      • 0147
        kotleetti kirjoitti:

        Ei ole tullut kokeiltua lentokoneen istuinta/vyötä, mutta epäilisin että voisi tehdä aika tiukkaa mahtua pelkästään jo istumaan. Joten ei ole mitään kokemusta.
        VR:n junissa on aika ahtaat penkit käsinojat laskettuna puhumattakaan linja-auton tai sporan penkkien leveystä. Hyvä jos monessa linja-autossa pääsee juuri ja juuri penkkien välistä etenemään, ainakin noissa reittivuoroissa.

        No rohkeasti sä ainakin ihmisten ilmoilla liikut. Huomaatko edes muiden tuijotusta? (kyllä ne joka tapauksessa tuijottaa)
        Äskettäin lentokoneessa (lomalennolla) olleena huvitti tuo kysymys lentokoneesta, kun tilaa oli vähänlaisesti mullekin (163 cm, 60 kg) ja viereisessä penkissä pullea rouva sai vyön just ja just kiinni mutta pöytä ei mahtunut laskeutumaan syliin kun masu oli tiellä.


      • 0147 kirjoitti:

        No rohkeasti sä ainakin ihmisten ilmoilla liikut. Huomaatko edes muiden tuijotusta? (kyllä ne joka tapauksessa tuijottaa)
        Äskettäin lentokoneessa (lomalennolla) olleena huvitti tuo kysymys lentokoneesta, kun tilaa oli vähänlaisesti mullekin (163 cm, 60 kg) ja viereisessä penkissä pullea rouva sai vyön just ja just kiinni mutta pöytä ei mahtunut laskeutumaan syliin kun masu oli tiellä.

        No varmaan tuijottavat, mutta mitäs siitä. Ei mua tuijotus häiritse ja lähinnä vain huvittavat esim lasten kommentit uimahallissa, että "Isi, kato kuinka iso maha on tolla miehellä" ja huvittaa vielä enemmän kun isi ei ole kuulevinaan ja poika toistaa saman vielä pariin otteeseen.


      • kysyn kirjoitti:

        Hei! Älä nyt suutu mutta vaikutat ihan fiksulta kaverilta, ehkä koulujakin käyneeltä. Pidätkö lihavuudesta niin paljon että olet päästänyt itsesi paisumaan vai pidätkö vaan niin paljon syömisestä? Kun kerran töissä olet niin varmaan myös työterveyslääkäriin olet joskus törmännyt. Eikö lääkäri ole sanonut mitään painostasi? Tai tiedätkö edes itse kolesteroli- ja sokeriarvosi?
        Kiusaannutko koskaan jos joku vaikka vaivihkaa katselee syömistäsi?
        Housujutustasi tulee mieleen että sinulla ei taida vatsa roikkua housun kauluksen yli vaan vatsa supersuurten housujen sisällä. Muuten, käytätkö aina henkseleitä vai riittääkö vyö?

        Pidän isokokoisuudesta ja tietty pidän myös hyvästä ruuasta.
        Työterveyslääkäriin ei ole pahemmin tullut törmättyä, mutta olen 3 kertaa kuitenkin käynyt lekurilla työhöntulotarkastuksen jälkeen.
        Ekalla kerralla oli angiina, toisella kerralla pelkkää kurkkukipua angiinan tavoin (ei siis ollut angiina eli ei tippunut saikkua) ja viimeisin kerta kun piti saada todistus oksennus- ja ripulitaudista, joka sinänsä oli musta aika turha käynti pelkän todistuksen takia. Kyllähän terkkari kertalleen on maininnut painosta työhöntulotarkastuksessa, mutta siitä on jo jonkin verran aikaa, niin en muista kovin tarkkaan.

        Noin kolme vuotta sitten otettiin sokeri- ja kolestrolit työterkkarilla. Paastoverensokeri oli 5,1 ja kokonaiskolestroli 4,7 , josta toinen 1,1 ja toinen 3,6. Myöhemminkin on tullut otettua verensokerin mittaus (viimeksi kesällä) ja pahimmallaan on näyttänyt 5,9 mutta yleensä 4,9 ja 5.5 välillä.

        En kiusaannu vaikka joku kattelisi työpaikan ruokalassa, ravintolassa yms. syömisiäni. Eihän sitä ole erikseen kiellettykään.

        Enimmäkseen tulee käytettyä henkseleitä ja kesällä löytyi myös riittävän pitkiä vöitä, kun laitoin asian vireille jo keväällä ja odottelin muutaman kuukauden. Joka paikassa pituudet loppuivat 160 senttiin. No nyt on 2 metrin vyö käytössä. Big For Men :ltä (Hki) muuten löytyy vöitä aina 225 cm saakka, jos täällä saa sen verran mainostaa. Toki nasu on housujen sisällä. Kesällä oli tosin mukavempaa pitää nasua shortsien kauluksen yli.


      • äimän käkenä
        kotleetti kirjoitti:

        No eihän sitä nyt tarvitse vuorokauden ympäri sentäs syödä :) Pelkästään jo työkin asettaa omat rajoitukset. Sekin riittää pelkästään, että syö ja juo kerran päivässä esim illalla normaalia tukevammin normaalin työlounaan lisäksi. Tuossakin on tullut välillä noin 30 kiloa lisää vajaassa vuodessa ja sitten on voinut olla puolikin vuotta ilman että paino on noussut.

        Mitenkäs sujuu rakkauselämäsi tuolla painolla? Vai kiinnostaako ollenkaan?


      • äimän käkenä kirjoitti:

        Mitenkäs sujuu rakkauselämäsi tuolla painolla? Vai kiinnostaako ollenkaan?

        Sujuu ja sujuu. Vaan on yksi tärkeä seikka joka meinaa useammalta kerta toisensa jälkeen unohtua eli että rakkaus ei tosiaankaan aseta ehtoja.
        Vaikka ihastuksen kohteita on ollut, niin rakastamisesta sen varsinaisessa merkityksessä ei ole voinut puhua.
        Sellaiset eivät ole kiinnostaneet yhtään sen pidempään, jotka ovat sanoneet kavereiden kautta, että kelpais mikäli painais vaikkapa muutaman kymmenen kiloa vähemmän.

        Pitäisi sanoa tuohon sänkyhommien uteluun yhtä hauskasti kuten eräs tuttu, jolta asiaa oli udeltu. Oli sanomansa mukaan tokaissut vaimolleen , että "Ota mitä saat" :)


      • elli-iida
        kotleetti kirjoitti:

        Istumatyötä tosiaankin ja välillä kiiruhtaen siinä välissä palavereihin/puhelinpalavereihin. Hyvinhän nuo tuolit ovat kestäneet. Tosin en mielelläni kokeile muovituolien kestävyyttä jos muitakin tuoleja on saatavilla. Yhdellä huoltoasemalla tuolin käsinojista toinen napsasti irti aika lailla "helposti" jokunen aika sitten. Ei ollut muovituoli ja kyseessä puinen käsinoja.

        Vaatteitahan saa aika monesta paikasta, esim. Mr Big ja BigForMen stadissa sekä Spesiaalikoot Tampereelta ja parista muustakin liikkeistä jossa tulee asioitua. Puvun takin pitää kyllä nyt tehdä seuraavaksi mittatilauksesta. Sopivan pitkää vyötä meinasi olla hankala saada, mutta sekin järjestyi kesällä. Sitä ennen löytyivät hyvät henkselit.
        Autoonkin on vielä hyvin mahduttu ja jopa ratinkin väliin. No eihän siihen nyt älyttömästi jää varaakaan kuvun ja ratin väliin. Suurin riesa autoissa ovat liian lyhyet vyöt.

        Tämän hetkinen paino on ihan ok. Puntarissa ei tosin ole enää kauheasti jäljellä asteikkoa, joten saas nähdä missä sitten tulee käytyä puntarilla, jos reilu 10 kiloa vielä tulee lisää.
        Tai sitten tulee laitettua vain uusi puntari tilaukseen :)

        Saakos kysyä koulutustasi, oletko esim. ylioppilas? Korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu vai jotain muuta? Tekstisi on vaan sen verran hyvää.
        Jonkunlaista ennakkoluulottomuutta osoittaa noin painavan palkkaaminen, tai siis olit varmaan hoikempi poika töihin mennessäsi. Mutta minkälaisella ruoalla itseäsi lihotat, makealla vai rasvaisella vaiko olusella?
        Ja ilmeisesti täällä ei muita 200-kiloisiä käy koska sinusta tuli tämän palstan freakki. Ilmeisesti itsetuntosi kestää sen. Onko sinulle koskaan sattunut tilannetta että olet nolostunut lihavuudestasi?


      • elli-iida kirjoitti:

        Saakos kysyä koulutustasi, oletko esim. ylioppilas? Korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu vai jotain muuta? Tekstisi on vaan sen verran hyvää.
        Jonkunlaista ennakkoluulottomuutta osoittaa noin painavan palkkaaminen, tai siis olit varmaan hoikempi poika töihin mennessäsi. Mutta minkälaisella ruoalla itseäsi lihotat, makealla vai rasvaisella vaiko olusella?
        Ja ilmeisesti täällä ei muita 200-kiloisiä käy koska sinusta tuli tämän palstan freakki. Ilmeisesti itsetuntosi kestää sen. Onko sinulle koskaan sattunut tilannetta että olet nolostunut lihavuudestasi?

        Mekaanikon paperit ovat ryppyisenä takataskussa amiksen jäljiltä. Tekua tuli käytyä ja yli 90 % suoritettua ja siis reilusti yli 100 opintoviikkoa. Valinnaisia tuli suoritettua enemmänkin kuin olisi tarvinnut.
        Sitten vei työelämä ja opiskelut jäivät suorittamatta loppuun. Eipä ole tosin kaduttanut. Työelämään astuessa olin 145 kiloinen. Sen jälkeen on vielä ihan hiljattain tullut vaihdettua "parempiin" tehtäviin ja tuossa välissä pariin otteeseen ovat työtehtävät muuttuneet. Eikä kukaan ole kysellyt painoani haastattelutilanteessa. Tehty työ sekä tietotaito ovat puhuneet puolestaan.

        Ruokana oli nyt illalla pussillinen paistettuja röstiperunoita sekä kanankoipia ja päälle purkillinen täysmaito. Tietty vielä päälle sokeripitoista juomaa. Tuommoisella sitä painoa tulee, kun annokset ovat riittävän suuria.
        Rasvaista ja makeaa siis.
        Oluesta en ole koskaan pitänyt, mutta muutaman kerran sitäkin on tullut kokeiltua anniskeluikäisenä. Pitäisi varmaan kokeilla uudelleen. Mieluiten käytän kirkkaita alkoholijuomia.

        Itsetunto kyllä kestää vaikka friikkinä olemisen.

        En nyt heti muista mitään erityistä tilannetta, jossa olisin nolostunut. Pitää miettiä ja laittaa, jos tulee jotain mieleen.


      • minäkin osallistun tähän
        kotleetti kirjoitti:

        Sujuu ja sujuu. Vaan on yksi tärkeä seikka joka meinaa useammalta kerta toisensa jälkeen unohtua eli että rakkaus ei tosiaankaan aseta ehtoja.
        Vaikka ihastuksen kohteita on ollut, niin rakastamisesta sen varsinaisessa merkityksessä ei ole voinut puhua.
        Sellaiset eivät ole kiinnostaneet yhtään sen pidempään, jotka ovat sanoneet kavereiden kautta, että kelpais mikäli painais vaikkapa muutaman kymmenen kiloa vähemmän.

        Pitäisi sanoa tuohon sänkyhommien uteluun yhtä hauskasti kuten eräs tuttu, jolta asiaa oli udeltu. Oli sanomansa mukaan tokaissut vaimolleen , että "Ota mitä saat" :)

        Tätä ei varmaan kukaan ole sulta kysynyt: pystytkö vielä solmimaan kengännauhat ja saatko sukat jalkaan helposti.


      • ei voi muuta sanoa
        kotleetti kirjoitti:

        Sujuu ja sujuu. Vaan on yksi tärkeä seikka joka meinaa useammalta kerta toisensa jälkeen unohtua eli että rakkaus ei tosiaankaan aseta ehtoja.
        Vaikka ihastuksen kohteita on ollut, niin rakastamisesta sen varsinaisessa merkityksessä ei ole voinut puhua.
        Sellaiset eivät ole kiinnostaneet yhtään sen pidempään, jotka ovat sanoneet kavereiden kautta, että kelpais mikäli painais vaikkapa muutaman kymmenen kiloa vähemmän.

        Pitäisi sanoa tuohon sänkyhommien uteluun yhtä hauskasti kuten eräs tuttu, jolta asiaa oli udeltu. Oli sanomansa mukaan tokaissut vaimolleen , että "Ota mitä saat" :)

        Olen lukenut näitä sun kirjoittamia juttuja ja en voi muuta sanoa kuin mahtava asenne ja hyvä itsetunto sinulla. Puhumattakaan sitten fiksuudesta, huumorista yms, joka kuvastuu näistä teksteistä.

        Olet mahtava esimerkki kaikille. Jokainen on sitä mitä on ja saa olla ylpeä siitä mitä on. Vaikka olisi minkälainen ei silti kaikki tykkäisi. Pääasia, että itse on tyytyväinen elämäänsä ja itseensä.

        Kyllä noin ihanalle miehelle se oma kulta vielä varmasta löytyy. Olisihan se aivan järjetöntä, jos noin kivalle miehelle ei mukavaa naista löytyisi. Menisi hyvä mies hukkaan. Itse olisin todella kiinnostunut, mutta olen varattu ja minulla on jo oma ihana nallekarhu.


      • minäkin osallistun tähän kirjoitti:

        Tätä ei varmaan kukaan ole sulta kysynyt: pystytkö vielä solmimaan kengännauhat ja saatko sukat jalkaan helposti.

        Kyllä nuo kengännauhat tulee itse sidottua edelleen. Suurin ongelma on siinä, ettei meinaa löytyä tarpeeksi suuria kanootteja, sillä kengän koko on 46-47 riippuen valmistajasta. Lisäksi jalka on rintava ja leveä.
        Viimeksi kesällä tuli ensimmäistä kertaa valittua loaferit (ne ulkonäöllisesti paljon parjatut), sillä saman jalkineen nauhallinen versio oli turhan tiukan oloinen. Vaelluskengät ovat kyllä maastossa aivan loistavat antamansa hyvän tuen vuoksi ja nekin tulee solmittua ihan itse.

        Sukatkin menevät jalkaan seisomalla ja samalla taittamalla toisen jalan tai sitten vaihtoehtoisesti laittamalla jalan hiukan ylemmäksi vaikkapa tuolin istuimen päälle ja sitten pujottamalla sukan. Sellaisesta sirkustempusta olen jo luopunut että asettaisin toisen jalan toisen polven päälle. Siinähän jo nasukin asettaa omat rajoitteensa moiselle yritelmälle :)


      • ei voi muuta sanoa kirjoitti:

        Olen lukenut näitä sun kirjoittamia juttuja ja en voi muuta sanoa kuin mahtava asenne ja hyvä itsetunto sinulla. Puhumattakaan sitten fiksuudesta, huumorista yms, joka kuvastuu näistä teksteistä.

        Olet mahtava esimerkki kaikille. Jokainen on sitä mitä on ja saa olla ylpeä siitä mitä on. Vaikka olisi minkälainen ei silti kaikki tykkäisi. Pääasia, että itse on tyytyväinen elämäänsä ja itseensä.

        Kyllä noin ihanalle miehelle se oma kulta vielä varmasta löytyy. Olisihan se aivan järjetöntä, jos noin kivalle miehelle ei mukavaa naista löytyisi. Menisi hyvä mies hukkaan. Itse olisin todella kiinnostunut, mutta olen varattu ja minulla on jo oma ihana nallekarhu.

        Tähän ei voi muuta sanoa kuin, että kiitosta kiitosta. Oli erittäin mukavaa ja helppolukuista tekstiä :)


      • peräkammarin poika?
        kotleetti kirjoitti:

        Kyllä nuo kengännauhat tulee itse sidottua edelleen. Suurin ongelma on siinä, ettei meinaa löytyä tarpeeksi suuria kanootteja, sillä kengän koko on 46-47 riippuen valmistajasta. Lisäksi jalka on rintava ja leveä.
        Viimeksi kesällä tuli ensimmäistä kertaa valittua loaferit (ne ulkonäöllisesti paljon parjatut), sillä saman jalkineen nauhallinen versio oli turhan tiukan oloinen. Vaelluskengät ovat kyllä maastossa aivan loistavat antamansa hyvän tuen vuoksi ja nekin tulee solmittua ihan itse.

        Sukatkin menevät jalkaan seisomalla ja samalla taittamalla toisen jalan tai sitten vaihtoehtoisesti laittamalla jalan hiukan ylemmäksi vaikkapa tuolin istuimen päälle ja sitten pujottamalla sukan. Sellaisesta sirkustempusta olen jo luopunut että asettaisin toisen jalan toisen polven päälle. Siinähän jo nasukin asettaa omat rajoitteensa moiselle yritelmälle :)

        Asustatko yksin vai ootko mamman hoiteissa ja mammako sulle ruokaa laittaa


      • peräkammarin poika? kirjoitti:

        Asustatko yksin vai ootko mamman hoiteissa ja mammako sulle ruokaa laittaa

        Ihan on oma asunto (pankin siis vielä vajaa 10 vuotta) ja mamman luo on reilu pari sataa kilometriä. Mutta osaa toki laittaa hyvää ruokaa kuten varmaan oletit :)


      • ..................
        kotleetti kirjoitti:

        Mekaanikon paperit ovat ryppyisenä takataskussa amiksen jäljiltä. Tekua tuli käytyä ja yli 90 % suoritettua ja siis reilusti yli 100 opintoviikkoa. Valinnaisia tuli suoritettua enemmänkin kuin olisi tarvinnut.
        Sitten vei työelämä ja opiskelut jäivät suorittamatta loppuun. Eipä ole tosin kaduttanut. Työelämään astuessa olin 145 kiloinen. Sen jälkeen on vielä ihan hiljattain tullut vaihdettua "parempiin" tehtäviin ja tuossa välissä pariin otteeseen ovat työtehtävät muuttuneet. Eikä kukaan ole kysellyt painoani haastattelutilanteessa. Tehty työ sekä tietotaito ovat puhuneet puolestaan.

        Ruokana oli nyt illalla pussillinen paistettuja röstiperunoita sekä kanankoipia ja päälle purkillinen täysmaito. Tietty vielä päälle sokeripitoista juomaa. Tuommoisella sitä painoa tulee, kun annokset ovat riittävän suuria.
        Rasvaista ja makeaa siis.
        Oluesta en ole koskaan pitänyt, mutta muutaman kerran sitäkin on tullut kokeiltua anniskeluikäisenä. Pitäisi varmaan kokeilla uudelleen. Mieluiten käytän kirkkaita alkoholijuomia.

        Itsetunto kyllä kestää vaikka friikkinä olemisen.

        En nyt heti muista mitään erityistä tilannetta, jossa olisin nolostunut. Pitää miettiä ja laittaa, jos tulee jotain mieleen.

        Huh huh, mulle riittäis tosta ruokamäärästä neljännes perunapussista ja yks kanankoipi koko päivän ateriaks. Ja maitoo en juo vaan vettä. Onks sun ainoo harrastus syöminen?
        Eik sua kiusattu koulussa lihavuuden takia?


      • .................. kirjoitti:

        Huh huh, mulle riittäis tosta ruokamäärästä neljännes perunapussista ja yks kanankoipi koko päivän ateriaks. Ja maitoo en juo vaan vettä. Onks sun ainoo harrastus syöminen?
        Eik sua kiusattu koulussa lihavuuden takia?

        No tuleehan sitä käytyä uimassa ja lisäksi tulee seurattua urheilua paikan päällä esim. jääkiekköä, yleisurheilua ym. Samoin urheilua tulee seurattua tv:stä eli voisin kutsua itseäni ihan hyvin penkkiurheilijaksi. Lisäksi hyvälle musiikille ja leffoille löytyy aikaa. Samoin löytyy aikaa hyville ystäville.

        Koulussahan nyt pilkattin kaikesta mahdollisesta: lihavuudesta, vaatteista, ynnä monesta muusta erittäin epäoleellisesta asiasta. Monea ottivat toki päähän myös hyvin mennnet opiskelutkin. Yläasteen jälkeen kiusaamista ei ollut ja olihan aika monelle jo siihen mennessä kasvanut hiukan järkeäkin.


      • ????????
        kotleetti kirjoitti:

        No tuleehan sitä käytyä uimassa ja lisäksi tulee seurattua urheilua paikan päällä esim. jääkiekköä, yleisurheilua ym. Samoin urheilua tulee seurattua tv:stä eli voisin kutsua itseäni ihan hyvin penkkiurheilijaksi. Lisäksi hyvälle musiikille ja leffoille löytyy aikaa. Samoin löytyy aikaa hyville ystäville.

        Koulussahan nyt pilkattin kaikesta mahdollisesta: lihavuudesta, vaatteista, ynnä monesta muusta erittäin epäoleellisesta asiasta. Monea ottivat toki päähän myös hyvin mennnet opiskelutkin. Yläasteen jälkeen kiusaamista ei ollut ja olihan aika monelle jo siihen mennessä kasvanut hiukan järkeäkin.

        Vuokraatko leffat kotiin vai ahtaudutko teatterin penkkiin? Ja ekös ne jääkiekkokatsomoiden penkitkin ole joskus vähän ahtaita?
        Tosi hyvät ystävät eivät varmaan välitä painostasi mutta pystytkö kaikkeen mihin hekin, kulkemaan mukana jne?


      • myöskin
        kotleetti kirjoitti:

        Istumatyötä tosiaankin ja välillä kiiruhtaen siinä välissä palavereihin/puhelinpalavereihin. Hyvinhän nuo tuolit ovat kestäneet. Tosin en mielelläni kokeile muovituolien kestävyyttä jos muitakin tuoleja on saatavilla. Yhdellä huoltoasemalla tuolin käsinojista toinen napsasti irti aika lailla "helposti" jokunen aika sitten. Ei ollut muovituoli ja kyseessä puinen käsinoja.

        Vaatteitahan saa aika monesta paikasta, esim. Mr Big ja BigForMen stadissa sekä Spesiaalikoot Tampereelta ja parista muustakin liikkeistä jossa tulee asioitua. Puvun takin pitää kyllä nyt tehdä seuraavaksi mittatilauksesta. Sopivan pitkää vyötä meinasi olla hankala saada, mutta sekin järjestyi kesällä. Sitä ennen löytyivät hyvät henkselit.
        Autoonkin on vielä hyvin mahduttu ja jopa ratinkin väliin. No eihän siihen nyt älyttömästi jää varaakaan kuvun ja ratin väliin. Suurin riesa autoissa ovat liian lyhyet vyöt.

        Tämän hetkinen paino on ihan ok. Puntarissa ei tosin ole enää kauheasti jäljellä asteikkoa, joten saas nähdä missä sitten tulee käytyä puntarilla, jos reilu 10 kiloa vielä tulee lisää.
        Tai sitten tulee laitettua vain uusi puntari tilaukseen :)

        Oletko ajatellut miten helposti sinulle tulee painoa lisää, tuo 10kiloa voi tulla piankin ja sitten 20. Jossain vaiheessa ylipainosi varmasti aiheuttaa terveyshaittoja. Pidätkö niin paljon isosta mahastasi vai pidätkö syömisestä niin paljon että et välitä sivuvaikutuksista? Etkö välitä elätkö vain 40-vuotiaaksi. Et voi olla tietämättä että ylipaino lisää sairausriskiä ja sinun kohdalla ei oli edes pientä ylipainoa vana suuri.


      • ???????? kirjoitti:

        Vuokraatko leffat kotiin vai ahtaudutko teatterin penkkiin? Ja ekös ne jääkiekkokatsomoiden penkitkin ole joskus vähän ahtaita?
        Tosi hyvät ystävät eivät varmaan välitä painostasi mutta pystytkö kaikkeen mihin hekin, kulkemaan mukana jne?

        Vuokrausta en pahemmin harrasta. Joko käyn katsomassa leffan teatterissa tai sitten katson Canalilta leffan tai kaupasta ostetun leffan omassa kotiteatterissa. Paras fiilis on tietenkin leffateatterissa. Leffateattereissa on hyvät istuimet ja yleensä myös hyvin polvitilaa.

        Jotkut paikat jääkiekkokatsomoissa varmaan ovatkin tosi ahtaita, mutta itse suosin ns. parhaita paikkoja. Tosin parhaissakin paikossa saisi olla jokunen sentti enemmän polvitilaa. Silloin tietty jos on toinenkin lähes samaa kaliiberia oleva vieressä, niin rupeaa tuntumaan, että ollaan kuin "sillit purkissa".

        No laskettelu on tosin hitaanlaista ja osaksi myös siitäkin syystä että sitä tuli alettua harrastamaan vasta täysin aikuisena. Mutta jätän kaverini sitten vuorostani uidessa.
        Ystäväthän ovat toki haastamassa paikkaan jos toiseenkin ja samoin tulee myös tehtyä itsekin ja kalenteri täyttyy jos jonkinlaisesta menemisestä.
        Eipä ystäviä ole haitannut kokoni millään tavalla. Miksi erilaisuuden pitäisi haitata...


      • myöskin kirjoitti:

        Oletko ajatellut miten helposti sinulle tulee painoa lisää, tuo 10kiloa voi tulla piankin ja sitten 20. Jossain vaiheessa ylipainosi varmasti aiheuttaa terveyshaittoja. Pidätkö niin paljon isosta mahastasi vai pidätkö syömisestä niin paljon että et välitä sivuvaikutuksista? Etkö välitä elätkö vain 40-vuotiaaksi. Et voi olla tietämättä että ylipaino lisää sairausriskiä ja sinun kohdalla ei oli edes pientä ylipainoa vana suuri.

        Juu toki voi tulla lisää, mutta mitäs sitä nyt murehtimaan etukäteen maailmanloppua peläten. Toki kaikenmaailman riskit on annettu hyvinkin tiedostaa. Ei sillä. Tykkään vain olla se isomahainen ja syödä myös hyvin.
        "Sivuvaikutuksena" ovatkin jo ne tuijotukset, sanomiset, ihmettelyt ym.
        Tuskin osaisin nauttia siinä määrin jokapäiväisestä elämästä, jos ajattelin vain koko ajan mahdollisia terveyshaittoja kaikessa tekemisessäni. Tuollainen ajattelu jo rajoittaakin tekemisiä.

        Nauttikaamme elämästä kukin tavallaan ja toteuttamalla itseään :)


      • "palander"
        kotleetti kirjoitti:

        Vuokrausta en pahemmin harrasta. Joko käyn katsomassa leffan teatterissa tai sitten katson Canalilta leffan tai kaupasta ostetun leffan omassa kotiteatterissa. Paras fiilis on tietenkin leffateatterissa. Leffateattereissa on hyvät istuimet ja yleensä myös hyvin polvitilaa.

        Jotkut paikat jääkiekkokatsomoissa varmaan ovatkin tosi ahtaita, mutta itse suosin ns. parhaita paikkoja. Tosin parhaissakin paikossa saisi olla jokunen sentti enemmän polvitilaa. Silloin tietty jos on toinenkin lähes samaa kaliiberia oleva vieressä, niin rupeaa tuntumaan, että ollaan kuin "sillit purkissa".

        No laskettelu on tosin hitaanlaista ja osaksi myös siitäkin syystä että sitä tuli alettua harrastamaan vasta täysin aikuisena. Mutta jätän kaverini sitten vuorostani uidessa.
        Ystäväthän ovat toki haastamassa paikkaan jos toiseenkin ja samoin tulee myös tehtyä itsekin ja kalenteri täyttyy jos jonkinlaisesta menemisestä.
        Eipä ystäviä ole haitannut kokoni millään tavalla. Miksi erilaisuuden pitäisi haitata...

        Sinä lasketteluasussa, varmaan muistutat michelin-ukkoa! Ja jos mahallesi kaadut niin pehmeäähän se on mutta jos kaadut niin että jalka vääntyy allesi niin se on sitten mennyttä se jalka. Ai niin, sähän et huolehdi/murehdi turhia etukäteen.


      • !#¤%&/
        kotleetti kirjoitti:

        Juu toki voi tulla lisää, mutta mitäs sitä nyt murehtimaan etukäteen maailmanloppua peläten. Toki kaikenmaailman riskit on annettu hyvinkin tiedostaa. Ei sillä. Tykkään vain olla se isomahainen ja syödä myös hyvin.
        "Sivuvaikutuksena" ovatkin jo ne tuijotukset, sanomiset, ihmettelyt ym.
        Tuskin osaisin nauttia siinä määrin jokapäiväisestä elämästä, jos ajattelin vain koko ajan mahdollisia terveyshaittoja kaikessa tekemisessäni. Tuollainen ajattelu jo rajoittaakin tekemisiä.

        Nauttikaamme elämästä kukin tavallaan ja toteuttamalla itseään :)

        Satuin näkemään tänään tv:ssä "mainoksen" (ykkösellä joten se ei ole oikea mainoa). Pitkä tarina mutta yksi kohta iski mieleen ja korviin: elämättömästä elämästä ei saa rahoja takaisin.
        Siinä se tais tulla sinun elämäsi motto, ja hyvä olisi jos minun ja monen muunkin motto. Mitä ilmeisemmin ei sinun tarvitse yksin koko viikonloppua viettää mahasi kanssa.


      • "palander" kirjoitti:

        Sinä lasketteluasussa, varmaan muistutat michelin-ukkoa! Ja jos mahallesi kaadut niin pehmeäähän se on mutta jos kaadut niin että jalka vääntyy allesi niin se on sitten mennyttä se jalka. Ai niin, sähän et huolehdi/murehdi turhia etukäteen.

        Tekstisi oli hauska, huumorintajuinen ja aika osuva :) Näky voi olla kyllä yhtä huvittavan hauska samoin kuin myös nuoriso viisi numeroa liian suurissa housuissa.
        Eipä ole pahemmin tullut kaaduttua tähän mennessä lasketellessa ja kyllä monot ovat irronneet siteistä kuten kuuluukin kaatumistilanteessa. Yksi hauska kokemus jäi Sallasta, kun kerran kaaduttuani ja kömmittyäni pystyyn kaaduin vielä pariin otteeseen niille sijoitteleni jäisen rinteen takia. Sitä seuratessa varmaan olisi ollut katsojilla hauskaa.


      • !#¤%&/ kirjoitti:

        Satuin näkemään tänään tv:ssä "mainoksen" (ykkösellä joten se ei ole oikea mainoa). Pitkä tarina mutta yksi kohta iski mieleen ja korviin: elämättömästä elämästä ei saa rahoja takaisin.
        Siinä se tais tulla sinun elämäsi motto, ja hyvä olisi jos minun ja monen muunkin motto. Mitä ilmeisemmin ei sinun tarvitse yksin koko viikonloppua viettää mahasi kanssa.

        Tuo on kyllä hyvä motto ja hyvä ohjenuora. Jotain tuontapaista olen itselleni kaivannut.

        Eipä tartte yksin viettää viikonloppuja, mutta silti on hyvä viettää edes muutama viikonloppu vuodessa ihan omissa oloissaan akkuja lataillen, kun viikolla sattuu olemaan tämän tästäkin työmatkaa ja lepääminen sekä uni jää vähälle.

        Joskus käy jopa niinkin hyvin, että työmatkan yhteyteen saa rakennnettua myös viikonlopuksi ohjelmaa kavereiden kanssa.


      • onnekas
        kotleetti kirjoitti:

        Tekstisi oli hauska, huumorintajuinen ja aika osuva :) Näky voi olla kyllä yhtä huvittavan hauska samoin kuin myös nuoriso viisi numeroa liian suurissa housuissa.
        Eipä ole pahemmin tullut kaaduttua tähän mennessä lasketellessa ja kyllä monot ovat irronneet siteistä kuten kuuluukin kaatumistilanteessa. Yksi hauska kokemus jäi Sallasta, kun kerran kaaduttuani ja kömmittyäni pystyyn kaaduin vielä pariin otteeseen niille sijoitteleni jäisen rinteen takia. Sitä seuratessa varmaan olisi ollut katsojilla hauskaa.

        Oikeastaan oot onnekas kun vielä pystyt liikkumaan noinkin paljon. Oon kuullut eräästä kaverin kaverista joka oli myös hurjan lihava. Hänellä oli vaikeeta punnertaa sängystä ylös ison mahan takia. Ja kerran sattui istumaan jakkaralle joka petti. Tämä lensi selälleen maahan eikä meinannut päästä ylös mahan takia. Piti kaverin avulla kääntyö kyljelleen ja konttausasentoon josta kaveri veti ylös. Tuo henkilö on nykyisin jonkun verran laihtunut vaikka normaalipainoinen ei oo vieläkään.


      • onnekas kirjoitti:

        Oikeastaan oot onnekas kun vielä pystyt liikkumaan noinkin paljon. Oon kuullut eräästä kaverin kaverista joka oli myös hurjan lihava. Hänellä oli vaikeeta punnertaa sängystä ylös ison mahan takia. Ja kerran sattui istumaan jakkaralle joka petti. Tämä lensi selälleen maahan eikä meinannut päästä ylös mahan takia. Piti kaverin avulla kääntyö kyljelleen ja konttausasentoon josta kaveri veti ylös. Tuo henkilö on nykyisin jonkun verran laihtunut vaikka normaalipainoinen ei oo vieläkään.

        Eipä ole tosiaan tarvinnut tähän mennässä kavereiden tai nosturin apua.
        Liekö kaverisi kaveri sitten ollut vielä kookkaampi kuin minä, sillä kyllä lattialta edelleen pääsen ylös ilman apua, eikä kavereiden tarvitse avittaa. Eikä ole tähän mennessä vielä jakkara pettänyt, että olisin lattialle rojahtanut. Tosin tuolin käsinojan olen saanut hajotettua kertaalleen.
        Pitäisi varmaan koputtaa puuta saman tien :)


      • multakin
        kotleetti kirjoitti:

        Vuokrausta en pahemmin harrasta. Joko käyn katsomassa leffan teatterissa tai sitten katson Canalilta leffan tai kaupasta ostetun leffan omassa kotiteatterissa. Paras fiilis on tietenkin leffateatterissa. Leffateattereissa on hyvät istuimet ja yleensä myös hyvin polvitilaa.

        Jotkut paikat jääkiekkokatsomoissa varmaan ovatkin tosi ahtaita, mutta itse suosin ns. parhaita paikkoja. Tosin parhaissakin paikossa saisi olla jokunen sentti enemmän polvitilaa. Silloin tietty jos on toinenkin lähes samaa kaliiberia oleva vieressä, niin rupeaa tuntumaan, että ollaan kuin "sillit purkissa".

        No laskettelu on tosin hitaanlaista ja osaksi myös siitäkin syystä että sitä tuli alettua harrastamaan vasta täysin aikuisena. Mutta jätän kaverini sitten vuorostani uidessa.
        Ystäväthän ovat toki haastamassa paikkaan jos toiseenkin ja samoin tulee myös tehtyä itsekin ja kalenteri täyttyy jos jonkinlaisesta menemisestä.
        Eipä ystäviä ole haitannut kokoni millään tavalla. Miksi erilaisuuden pitäisi haitata...

        Tietävätkö sun ystäväsi sun painosi? En minäkään jokaiselle vastaantulijalle painoani kerro mutta jos he ovat pitkäaikaisia ystäviä niin ovathan he varmaan huomanneet pulskistuneen ulkomuotosi. Oletko koskaan yöpynyt kavereillasi että he olisivat joutuneet miettimään että kestääkö varapunkka painosi? Jos yövytte hotellissa niin otatko aina yhden hengen huoneen? Ja rinteistä tuli meileen että jos on kahden hengen tuolihissi niin sä menet varmaan yksin. Vois muuten keinahtaa vähän toispuoliseksi?
        Jaa hissit yleensä, taitaa nuo esim neljän hengen hissit täyttyä sinusta yksin. Pystytkö yhtään kävelemään rappusia?
        Muuten tunnut olevan hauska tyyppi, kiloistasi huolimatta. Vai olisko paremmin sanottu mukava ja järkevä. Hauskasta tulee mieleen pelle. Oletko sinä ryhmän pelle?


      • multakin kirjoitti:

        Tietävätkö sun ystäväsi sun painosi? En minäkään jokaiselle vastaantulijalle painoani kerro mutta jos he ovat pitkäaikaisia ystäviä niin ovathan he varmaan huomanneet pulskistuneen ulkomuotosi. Oletko koskaan yöpynyt kavereillasi että he olisivat joutuneet miettimään että kestääkö varapunkka painosi? Jos yövytte hotellissa niin otatko aina yhden hengen huoneen? Ja rinteistä tuli meileen että jos on kahden hengen tuolihissi niin sä menet varmaan yksin. Vois muuten keinahtaa vähän toispuoliseksi?
        Jaa hissit yleensä, taitaa nuo esim neljän hengen hissit täyttyä sinusta yksin. Pystytkö yhtään kävelemään rappusia?
        Muuten tunnut olevan hauska tyyppi, kiloistasi huolimatta. Vai olisko paremmin sanottu mukava ja järkevä. Hauskasta tulee mieleen pelle. Oletko sinä ryhmän pelle?

        Osa tietää ainakin muutaman vuoden takaa painoni, osa ei millään tavalla ja toimeen on silti tultu. Ei muakaan ole kiinnostanut kavereiden paino, vaan enemmänkin se, että mitä heille kuuluu. Osa tuttuavista tietää tämänhetkisen painon, ei sillä.
        Varapunkka on ollut harvoin edes tarjolla, yleensä pelkkä patja ja hyvinhän siinäkin on tullut nukuttua. Ainahan ei voi edes vaikuttaa hotellivaraukseen ja ihan lähiaikoina on tullut yövyttyä 2 hengen huoneessa usempaankin otteeseen. Ei se mua haitannut, mahdollisesti kenties kuorsauksen muodossa.
        Tuolihissiin on menty ihan kahdestaan ja mitäs siitä vaikka se keikkuisi toispuoleisesti.
        Kolmen hengen hissit täyttyvät ainakin painon osalta lähestulkoon, mutta silti jää tilaa vaikka yhdelle tai kahdelle kanssamatkustajalle. En nyt sentään ole "niin iso kaappi" :)
        Joka työpäivä kävelen rappusia kahteen kertaan pari kerrosta, ei tosin ole hissiäkään. En nyt silti tosin lähtisi stadikan torniin kiipeämään rappusia, kun hissikin on käytettävissä.
        Ehkä olen porukan pelle suullisesti, mutta en koe olevani sitä muuten ulkoisesti.


      • mä vaan
        kotleetti kirjoitti:

        Osa tietää ainakin muutaman vuoden takaa painoni, osa ei millään tavalla ja toimeen on silti tultu. Ei muakaan ole kiinnostanut kavereiden paino, vaan enemmänkin se, että mitä heille kuuluu. Osa tuttuavista tietää tämänhetkisen painon, ei sillä.
        Varapunkka on ollut harvoin edes tarjolla, yleensä pelkkä patja ja hyvinhän siinäkin on tullut nukuttua. Ainahan ei voi edes vaikuttaa hotellivaraukseen ja ihan lähiaikoina on tullut yövyttyä 2 hengen huoneessa usempaankin otteeseen. Ei se mua haitannut, mahdollisesti kenties kuorsauksen muodossa.
        Tuolihissiin on menty ihan kahdestaan ja mitäs siitä vaikka se keikkuisi toispuoleisesti.
        Kolmen hengen hissit täyttyvät ainakin painon osalta lähestulkoon, mutta silti jää tilaa vaikka yhdelle tai kahdelle kanssamatkustajalle. En nyt sentään ole "niin iso kaappi" :)
        Joka työpäivä kävelen rappusia kahteen kertaan pari kerrosta, ei tosin ole hissiäkään. En nyt silti tosin lähtisi stadikan torniin kiipeämään rappusia, kun hissikin on käytettävissä.
        Ehkä olen porukan pelle suullisesti, mutta en koe olevani sitä muuten ulkoisesti.

        Toi oli hauska kysymys ja hyvä vastaus. Mä en ole koskaan nähnyt 200-kiloista ihmistä mutta kerran olin menossa kerrostalohissiin ja siellä oli tuhti setä. Ehkä 140-150 kilonen. Vetäydyin pois ja sanoin että mä voi kävellä ja kävelin raput kolmanteen kerrokseen. Loukkasinkohan mä sitä? Kun mä ajattelin vaan hätäsesti että jos se on kiusaantunu. Luulee vaikka että mä tuijotan sen kaulaa tai mahaa.


      • unelmissasi
        kotleetti kirjoitti:

        Sujuu ja sujuu. Vaan on yksi tärkeä seikka joka meinaa useammalta kerta toisensa jälkeen unohtua eli että rakkaus ei tosiaankaan aseta ehtoja.
        Vaikka ihastuksen kohteita on ollut, niin rakastamisesta sen varsinaisessa merkityksessä ei ole voinut puhua.
        Sellaiset eivät ole kiinnostaneet yhtään sen pidempään, jotka ovat sanoneet kavereiden kautta, että kelpais mikäli painais vaikkapa muutaman kymmenen kiloa vähemmän.

        Pitäisi sanoa tuohon sänkyhommien uteluun yhtä hauskasti kuten eräs tuttu, jolta asiaa oli udeltu. Oli sanomansa mukaan tokaissut vaimolleen , että "Ota mitä saat" :)

        Minkälainen se sinun unelmanaisesi olisi? Täällä kun väitetään että lihavat miehet haluaa kuitenkin hoikan naisen.


      • matkatoimistolainen
        kotleetti kirjoitti:

        Ei ole tullut kokeiltua lentokoneen istuinta/vyötä, mutta epäilisin että voisi tehdä aika tiukkaa mahtua pelkästään jo istumaan. Joten ei ole mitään kokemusta.
        VR:n junissa on aika ahtaat penkit käsinojat laskettuna puhumattakaan linja-auton tai sporan penkkien leveystä. Hyvä jos monessa linja-autossa pääsee juuri ja juuri penkkien välistä etenemään, ainakin noissa reittivuoroissa.

        Siitä vaan lentämään, ei sun painosi konetta pudota! Vitsi, vitsi. Mutta reittilennolla on vähän parempi istuintila kuin noilla lomalennoilla. Ja jos menet ihan henkilökohtaisesti matkaa varaamaan ja pyydät istuinpaikan koneessa esimerkiksi varauloskäynnin kohdalta niin eiköhän järjesty. Näkevät nimittäin että tarvitset vähän enemmän tilaa kuin muut. Lentoemonen tuo huomaamattomasti vyön jatkeen. Kyllä Eiffel-torni sun painosi kestää eikä Colosseum Roomassa lopullisesti hajoa vaikka sisään astelisit. Ja italialainen ruoka maistunee sulle.
        Eri asia tietty jos matkustelu ei kiinnosta.


      • matkatoimistolainen kirjoitti:

        Siitä vaan lentämään, ei sun painosi konetta pudota! Vitsi, vitsi. Mutta reittilennolla on vähän parempi istuintila kuin noilla lomalennoilla. Ja jos menet ihan henkilökohtaisesti matkaa varaamaan ja pyydät istuinpaikan koneessa esimerkiksi varauloskäynnin kohdalta niin eiköhän järjesty. Näkevät nimittäin että tarvitset vähän enemmän tilaa kuin muut. Lentoemonen tuo huomaamattomasti vyön jatkeen. Kyllä Eiffel-torni sun painosi kestää eikä Colosseum Roomassa lopullisesti hajoa vaikka sisään astelisit. Ja italialainen ruoka maistunee sulle.
        Eri asia tietty jos matkustelu ei kiinnosta.

        Ok, pidetään nuo ohjeet mielessä. Matkustelu kaukomaihin ei nyt erityisesti liiemmin kiinnosta, sillä pelkästään Suomessa ja Pohjoismaissa riittää tarpeeksi katsottavaa. Vaan uskaltaisikos sitä mennä Pisan kaltevaan torniin ? :)


      • unelmissasi kirjoitti:

        Minkälainen se sinun unelmanaisesi olisi? Täällä kun väitetään että lihavat miehet haluaa kuitenkin hoikan naisen.

        Ei minulla ole älyttömän suuria vaatimuksia ulkonäön suhteen. Kelpaa suht normaalipainoisesta aina tukevampaan. Saa olla brunette kuin blondikin. En ole koskaan ajatellut, että "tuo on nyt noin iso, etten voisi ajatellakaan sen kanssa seurustelevani". Tietenkin toivon että unelmanaisella olisi samanlaiset harrastuskohteet ja mielenkiinto samantyyppisiin asioihin. Toki erilaisuus täydentää toisiaan.
        Se, että millainen henkilön arvomaailma, ajatukset, itsetunto, huumori ym ovat, ovat minulle paljon merkityksellisimpiä asioita kuin ulkokuori.
        Itse en nyt kovin viehättävänä (omasta mielestäni) pidä siilitukkaista naista tai liikaa hajusteista (parfyymeista) pitävää. Pidän kuitenkin huolen siitä, etten sorru arvostelemaan heitä millään muotoa.


      • lentsikka
        kotleetti kirjoitti:

        Ok, pidetään nuo ohjeet mielessä. Matkustelu kaukomaihin ei nyt erityisesti liiemmin kiinnosta, sillä pelkästään Suomessa ja Pohjoismaissa riittää tarpeeksi katsottavaa. Vaan uskaltaisikos sitä mennä Pisan kaltevaan torniin ? :)

        Heh, myisköhän ne sulle lippua PIsan torniin?
        Joo en suosittele heti ekaksi charterlentoa vaikka jonnekin Phuketiin. 13 - 14 tuntia koneessa mallia sardiinipurkki.
        Ajattelin muuten että kestät ilmeisesti hyvin leikinlaskun painostasi, vai miten? Onko susta koskaan tuntunut pahalta jonkun möläytys?


      • oivariini
        kotleetti kirjoitti:

        Ei minulla ole älyttömän suuria vaatimuksia ulkonäön suhteen. Kelpaa suht normaalipainoisesta aina tukevampaan. Saa olla brunette kuin blondikin. En ole koskaan ajatellut, että "tuo on nyt noin iso, etten voisi ajatellakaan sen kanssa seurustelevani". Tietenkin toivon että unelmanaisella olisi samanlaiset harrastuskohteet ja mielenkiinto samantyyppisiin asioihin. Toki erilaisuus täydentää toisiaan.
        Se, että millainen henkilön arvomaailma, ajatukset, itsetunto, huumori ym ovat, ovat minulle paljon merkityksellisimpiä asioita kuin ulkokuori.
        Itse en nyt kovin viehättävänä (omasta mielestäni) pidä siilitukkaista naista tai liikaa hajusteista (parfyymeista) pitävää. Pidän kuitenkin huolen siitä, etten sorru arvostelemaan heitä millään muotoa.

        Tuolla "Minun elämäni"-ketjussa on puhuttu syömishäiriöstä lihavuuden syynä. Oletko sinä mielestäsi syömishäiriöinen tai ruoka-addikti? Eli voisitko lopettaa liian syömisen ja alkaa laihduttamaan jos haluaisit? Entä kehtaisitko hakea esim. johonkin Suurin pudottaja -kisaan jos haluaisit? En tiedä mahdetaanko sitä tehdä toista kautta, mutta viimeksihän siellä oli se Ari joka laihtui ihan mahtavasti.

        Sä olet kyllä tosi cool, kun pystyt puhumaan avoimesti näinkin arasta aiheesta.


      • oivariini kirjoitti:

        Tuolla "Minun elämäni"-ketjussa on puhuttu syömishäiriöstä lihavuuden syynä. Oletko sinä mielestäsi syömishäiriöinen tai ruoka-addikti? Eli voisitko lopettaa liian syömisen ja alkaa laihduttamaan jos haluaisit? Entä kehtaisitko hakea esim. johonkin Suurin pudottaja -kisaan jos haluaisit? En tiedä mahdetaanko sitä tehdä toista kautta, mutta viimeksihän siellä oli se Ari joka laihtui ihan mahtavasti.

        Sä olet kyllä tosi cool, kun pystyt puhumaan avoimesti näinkin arasta aiheesta.

        No jos syömishäiriöiseksi luetellaan että syö normaalin annoksen asemesta esim. tuplasti muihin nähden vaikkapa iltaisin, niin sitten varmaan.
        Varmaan voisin kuvitella osallistuvani kisaan, jos sitä vain haluaisin. Tosin työ estää moiseen osallistumisen. Samoin sitä voisin tehdä elämäntapamuutoksen, mikäli sitä itse haluaisin. Ulkopuolisen sitä on turha yrittää, sillä olen ihan tyytyväinen itseeni.


      • eräs vaan
        kotleetti kirjoitti:

        No eihän sitä nyt tarvitse vuorokauden ympäri sentäs syödä :) Pelkästään jo työkin asettaa omat rajoitukset. Sekin riittää pelkästään, että syö ja juo kerran päivässä esim illalla normaalia tukevammin normaalin työlounaan lisäksi. Tuossakin on tullut välillä noin 30 kiloa lisää vajaassa vuodessa ja sitten on voinut olla puolikin vuotta ilman että paino on noussut.

        Tämä voi kuullostaa kreisiltä mutta olis hauska tietää mitä painat vuoden kuluttua. Vaan vieläköhän sitä täällä silloin keskustellaan ja vieläkö tämä palsta silloin kiinnostaa. Kukapa tietää.


      • lentsikka kirjoitti:

        Heh, myisköhän ne sulle lippua PIsan torniin?
        Joo en suosittele heti ekaksi charterlentoa vaikka jonnekin Phuketiin. 13 - 14 tuntia koneessa mallia sardiinipurkki.
        Ajattelin muuten että kestät ilmeisesti hyvin leikinlaskun painostasi, vai miten? Onko susta koskaan tuntunut pahalta jonkun möläytys?

        Osaan nauraa itselleni ja osaan laskea leikkiä painostani ja sitä tehdään harva se kerta tosituttujen kesken. Eipä nyt tullut mitään möläytystä mieleen, joka olisi tuntunut pahalta.

        Jokuhan olisi voinut pahastua kysymyksestä, jonka aika hoikka ja lyhyt noin 70 vuotias herrasmies esitti ruokakaupassa koputettuaan ensin oltapäätän ja kysyen, että: "Milläs olet saanut noin ison mahan ?"
        Kerroin toki että milläs tavoin se on tullut ja että paljonko massaa myös löytyy, vaikkei sitä kysynytkään. Ei meinannut mies saada sanaa suustaan ihmetellessään mielessään painoani :)


      • eräs vaan kirjoitti:

        Tämä voi kuullostaa kreisiltä mutta olis hauska tietää mitä painat vuoden kuluttua. Vaan vieläköhän sitä täällä silloin keskustellaan ja vieläkö tämä palsta silloin kiinnostaa. Kukapa tietää.

        Sepä se, yritetään pitää mielessä. Niin no, saahan sitä myös vaikka arvaillakin painoa vuoden päähän, mikäli joku haluaa.


      • -------------------
        kotleetti kirjoitti:

        Osaan nauraa itselleni ja osaan laskea leikkiä painostani ja sitä tehdään harva se kerta tosituttujen kesken. Eipä nyt tullut mitään möläytystä mieleen, joka olisi tuntunut pahalta.

        Jokuhan olisi voinut pahastua kysymyksestä, jonka aika hoikka ja lyhyt noin 70 vuotias herrasmies esitti ruokakaupassa koputettuaan ensin oltapäätän ja kysyen, että: "Milläs olet saanut noin ison mahan ?"
        Kerroin toki että milläs tavoin se on tullut ja että paljonko massaa myös löytyy, vaikkei sitä kysynytkään. Ei meinannut mies saada sanaa suustaan ihmetellessään mielessään painoani :)

        Onko sun paino sitten kertynyt pelkästään mahaan? Eikö reisiin, hartioille, entä rinnat?
        Miten muuten selkäsi ja selkälihakset kestää ton mahasi kantamisen? Eikö koskaan jomota?


      • mumeloinen
        kotleetti kirjoitti:

        Osaan nauraa itselleni ja osaan laskea leikkiä painostani ja sitä tehdään harva se kerta tosituttujen kesken. Eipä nyt tullut mitään möläytystä mieleen, joka olisi tuntunut pahalta.

        Jokuhan olisi voinut pahastua kysymyksestä, jonka aika hoikka ja lyhyt noin 70 vuotias herrasmies esitti ruokakaupassa koputettuaan ensin oltapäätän ja kysyen, että: "Milläs olet saanut noin ison mahan ?"
        Kerroin toki että milläs tavoin se on tullut ja että paljonko massaa myös löytyy, vaikkei sitä kysynytkään. Ei meinannut mies saada sanaa suustaan ihmetellessään mielessään painoani :)

        Ehkäpä sitä papparaista ihmetytti vielä sekin että olet noin nuorena noin lihava. (väitit itseäsi 33-vuotiaaksi, näytätkö myös siltä?)
        Itsekin jotenkin ajattelen että viisi-kuusikympiset miehet (ja naisetkin) voi olla jo pyöristyneitä, joskus jopa paisuneita mutta nuoremmissa se hieman ihmetyttää.


      • hyvä ihminen
        mumeloinen kirjoitti:

        Ehkäpä sitä papparaista ihmetytti vielä sekin että olet noin nuorena noin lihava. (väitit itseäsi 33-vuotiaaksi, näytätkö myös siltä?)
        Itsekin jotenkin ajattelen että viisi-kuusikympiset miehet (ja naisetkin) voi olla jo pyöristyneitä, joskus jopa paisuneita mutta nuoremmissa se hieman ihmetyttää.

        silmiäsi! Nimenomaan nuorethan ne nykyisin ovat lihavia!


      • ------------------- kirjoitti:

        Onko sun paino sitten kertynyt pelkästään mahaan? Eikö reisiin, hartioille, entä rinnat?
        Miten muuten selkäsi ja selkälihakset kestää ton mahasi kantamisen? Eikö koskaan jomota?

        Suurimmaksi osaksi sitä on kertynyt mahaan ja sitten jonkin verran myös reisiin.
        Rintoja ei voi sanoa pahemmin olevan ja hartoiden sijaan on kertynyt painoa myös selkäpuolelle.
        Selkä on kestänyt hyvin ja samoin jalat. Usein on tullut seisoskeltua montakin tuntia putkeen erilaisissa yleisötilaisuuksissa ilman ongelmia. Tosin monen tunnin seisoskelun jälkeen voi jalkapohjassa ruveta tuntumaan rasitusta, kuten niin varmaan monella muullakin, eipä siinä.
        Selkää kyllä voi jomottaa aamusta, jos on nukkunut sopimattomassa sängyssä ja joka ei tue oikealla tavalla.


      • mumeloinen kirjoitti:

        Ehkäpä sitä papparaista ihmetytti vielä sekin että olet noin nuorena noin lihava. (väitit itseäsi 33-vuotiaaksi, näytätkö myös siltä?)
        Itsekin jotenkin ajattelen että viisi-kuusikympiset miehet (ja naisetkin) voi olla jo pyöristyneitä, joskus jopa paisuneita mutta nuoremmissa se hieman ihmetyttää.

        Ikää on tosiaan 33v. Varmaan ehkä ajatteli niinkin, että jo näin nuorena olen tämän kokoinen, vaikka papparainen ei sitä mitenkään maininnut.
        Mielestäni näytän ikäiseltä, vaikka joku muu tuntematon voisi olla se paras mittari iän suhteen. En ainakaan mitenkään pukeudu tai leikkauta hiuksiani siten, josta voisi olettaa olevani vanhempi.


      • mä vaan kirjoitti:

        Toi oli hauska kysymys ja hyvä vastaus. Mä en ole koskaan nähnyt 200-kiloista ihmistä mutta kerran olin menossa kerrostalohissiin ja siellä oli tuhti setä. Ehkä 140-150 kilonen. Vetäydyin pois ja sanoin että mä voi kävellä ja kävelin raput kolmanteen kerrokseen. Loukkasinkohan mä sitä? Kun mä ajattelin vaan hätäsesti että jos se on kiusaantunu. Luulee vaikka että mä tuijotan sen kaulaa tai mahaa.

        Ehkä tuhti setä ajatteli, että olipa hyvä ettet tullut hissiin, jos painorajoitus olisi tullut vastaan mennessäsi hissiin ja tuhti setä painoikin mahdollisesti enemmän kuin arvelit.
        Saattoi myös huokaista helpotuksesta, mikäli hissi oli todella pieni ja mennessäsi hissiin tila olisi käynyt hyvin ahtaaksi ja epämiellyttäväksi.
        Onhan niitä 3 henkilön/240 kilon hissejä tullut vastaan ja ainakaan meikäläisen lisäksi sinne on turha yrittää ottaa aikuista kanssamatkustajaa vaikka tilaa olisikin yhdelle henkilölle. Eipä tosin ko. tilannetta ole vielä tullut.
        Kumpaa sitten olisit katsonut mieluummin, kaksoisleukaa vai pönäkkää mahaa ?


      • ympäriinsä
        kotleetti kirjoitti:

        Suurimmaksi osaksi sitä on kertynyt mahaan ja sitten jonkin verran myös reisiin.
        Rintoja ei voi sanoa pahemmin olevan ja hartoiden sijaan on kertynyt painoa myös selkäpuolelle.
        Selkä on kestänyt hyvin ja samoin jalat. Usein on tullut seisoskeltua montakin tuntia putkeen erilaisissa yleisötilaisuuksissa ilman ongelmia. Tosin monen tunnin seisoskelun jälkeen voi jalkapohjassa ruveta tuntumaan rasitusta, kuten niin varmaan monella muullakin, eipä siinä.
        Selkää kyllä voi jomottaa aamusta, jos on nukkunut sopimattomassa sängyssä ja joka ei tue oikealla tavalla.

        Sä olet hyvä tyyppi. Menet rohkeesti vaan muitten ihmisten joukkoon kaikkien 200 kilon kanssa. Itsetuntosi on hyvä mutta onko aina ollut hyvä?

        Olet varmaan tosi ystävä omillesi mutta vaadit varmaan samaa heiltä. Toisaalta, joku vähemmän tosi ystävä ei ehkä kehtaisi liikkukaan kanssasi. Jaa semmoinen tuli mieleen että onko ystäväpiirisi miehiä vai naisia vai miehiä ja naisia? Perheellisiä vai perheettömiä?


      • ympäriinsä kirjoitti:

        Sä olet hyvä tyyppi. Menet rohkeesti vaan muitten ihmisten joukkoon kaikkien 200 kilon kanssa. Itsetuntosi on hyvä mutta onko aina ollut hyvä?

        Olet varmaan tosi ystävä omillesi mutta vaadit varmaan samaa heiltä. Toisaalta, joku vähemmän tosi ystävä ei ehkä kehtaisi liikkukaan kanssasi. Jaa semmoinen tuli mieleen että onko ystäväpiirisi miehiä vai naisia vai miehiä ja naisia? Perheellisiä vai perheettömiä?

        Itsetunto ei ole ollut tietty parhaimmillaan ala- ja yläasteella, jolloin sitä muka jotenkin aatteli, että onko mulla muiden mielestä ok vaatteet, hiukset, olemus, kaverit yms. Murrosikäisenä sitä on tietty altis kaikelle sanomiselle, arvostelulle ja haukkumiselle pienemmässäkin määrin. Ja aivan turhaan.
        Yläasteen jälkeen ei ole ollut ongelmia itsetunnon kanssa. Yläasteen jälkeen kasvoin sinuiksi hyvän oman itsetunnnon suhteen.
        No aivan missä tahansa hiukankin tuntevat tulevat morjestamaan sekä nykyiset tutut että myös työkaverit, vanhat työkaverit, koulututut, sukulaiset, inttikaverit ym. Sitten on niitä tuttujen tuttuja, jotka monesti muistavat minut, mutta minä en välttämättä muista heitä ja se kyllä harmittaa itseäni, kun ei meinaa tuntea naamaltakaan ja on oltu tekemisissä ja puheissa. Ystäväpiiri sekä tutut koostuvat perheellisistä, eronneista ja sinkuista.

        Toki olen hyvä ystävä, mutta en koe vaativani mitään, sillä ystävyyden pitää olla vapaa turhista vaateista. Toki tiettyjä sanomattomia "pelisääntöjä" on tullut vuosien varrella joitakin kavereiden ja tuttujen kanssa, jotta yhteydenpito, tekeminen ym hoituvat kitkatta ja helposti.

        Siis on täysin turhaan estää oman mielikuvituksen rajoittaa menemisiä, tekemisiä ja toimimisia tuttujen, kavereiden, tuntemattomien ym kanssa.


      • Akrobaatti
        kotleetti kirjoitti:

        Sujuu ja sujuu. Vaan on yksi tärkeä seikka joka meinaa useammalta kerta toisensa jälkeen unohtua eli että rakkaus ei tosiaankaan aseta ehtoja.
        Vaikka ihastuksen kohteita on ollut, niin rakastamisesta sen varsinaisessa merkityksessä ei ole voinut puhua.
        Sellaiset eivät ole kiinnostaneet yhtään sen pidempään, jotka ovat sanoneet kavereiden kautta, että kelpais mikäli painais vaikkapa muutaman kymmenen kiloa vähemmän.

        Pitäisi sanoa tuohon sänkyhommien uteluun yhtä hauskasti kuten eräs tuttu, jolta asiaa oli udeltu. Oli sanomansa mukaan tokaissut vaimolleen , että "Ota mitä saat" :)

        Tää on hauska juttu. Noita sun tarinoita lukiessa mulle tulee mieleen että pystyisitkä halaamaan ja suukottelemaan tyttöä vai olisko vatsa tiellä? Tyttö tuskin saisi käsiään sun ympäri vai mitä?


      • ^^^^^^^^^^
        kotleetti kirjoitti:

        Itsetunto ei ole ollut tietty parhaimmillaan ala- ja yläasteella, jolloin sitä muka jotenkin aatteli, että onko mulla muiden mielestä ok vaatteet, hiukset, olemus, kaverit yms. Murrosikäisenä sitä on tietty altis kaikelle sanomiselle, arvostelulle ja haukkumiselle pienemmässäkin määrin. Ja aivan turhaan.
        Yläasteen jälkeen ei ole ollut ongelmia itsetunnon kanssa. Yläasteen jälkeen kasvoin sinuiksi hyvän oman itsetunnnon suhteen.
        No aivan missä tahansa hiukankin tuntevat tulevat morjestamaan sekä nykyiset tutut että myös työkaverit, vanhat työkaverit, koulututut, sukulaiset, inttikaverit ym. Sitten on niitä tuttujen tuttuja, jotka monesti muistavat minut, mutta minä en välttämättä muista heitä ja se kyllä harmittaa itseäni, kun ei meinaa tuntea naamaltakaan ja on oltu tekemisissä ja puheissa. Ystäväpiiri sekä tutut koostuvat perheellisistä, eronneista ja sinkuista.

        Toki olen hyvä ystävä, mutta en koe vaativani mitään, sillä ystävyyden pitää olla vapaa turhista vaateista. Toki tiettyjä sanomattomia "pelisääntöjä" on tullut vuosien varrella joitakin kavereiden ja tuttujen kanssa, jotta yhteydenpito, tekeminen ym hoituvat kitkatta ja helposti.

        Siis on täysin turhaan estää oman mielikuvituksen rajoittaa menemisiä, tekemisiä ja toimimisia tuttujen, kavereiden, tuntemattomien ym kanssa.

        Arvaathan miksi tuttujen tutut tuntee sinut vaikka sinä et heitä muistaisi ja tuntisikaan. Kun eivät ole nähneet toista noin lihavaa miestä! Sorry mutta se on totuus.
        Kuuluukos niinhin pelisäntöihin se että sulle ei väkisin yritetä tyrkyttää ketään naisimmeistä?


      • olin
        mumeloinen kirjoitti:

        Ehkäpä sitä papparaista ihmetytti vielä sekin että olet noin nuorena noin lihava. (väitit itseäsi 33-vuotiaaksi, näytätkö myös siltä?)
        Itsekin jotenkin ajattelen että viisi-kuusikympiset miehet (ja naisetkin) voi olla jo pyöristyneitä, joskus jopa paisuneita mutta nuoremmissa se hieman ihmetyttää.

        180kg jo 20 vuotiaana.en ole kyllä toista yhtä lihavaa nuorta nähnyt.halusin vain sanoa että on se mahdollista.ja maailma on aika armoton noin lihavalle nuorelle.


      • ????
        olin kirjoitti:

        180kg jo 20 vuotiaana.en ole kyllä toista yhtä lihavaa nuorta nähnyt.halusin vain sanoa että on se mahdollista.ja maailma on aika armoton noin lihavalle nuorelle.

        No minkäs ikäinen nyt olet ja paljonko painat? Miten niin armoton? Kaverit hylkii ja tytöt kiertää kaukaa vai mitä?


      • ^^^^^^^^^^ kirjoitti:

        Arvaathan miksi tuttujen tutut tuntee sinut vaikka sinä et heitä muistaisi ja tuntisikaan. Kun eivät ole nähneet toista noin lihavaa miestä! Sorry mutta se on totuus.
        Kuuluukos niinhin pelisäntöihin se että sulle ei väkisin yritetä tyrkyttää ketään naisimmeistä?

        Juu näinhän sen varmaan onkin, että tuttujen tutut tunnistavat isosta koosta, eikä siinä mun puolesta ole mitään pahaa. Ei jää ainakaan vahingossakaan huomaamatta.
        Ei noihin pelisääntöihin tuommoista kuulu, että väkisin yritetä tyrkyttää ketään. Jokainen vaan on ihan oman onnensa seppä.


      • Akrobaatti kirjoitti:

        Tää on hauska juttu. Noita sun tarinoita lukiessa mulle tulee mieleen että pystyisitkä halaamaan ja suukottelemaan tyttöä vai olisko vatsa tiellä? Tyttö tuskin saisi käsiään sun ympäri vai mitä?

        Kyllä sitä pystyy halaamaan ja yhtä lailla suukottelemaan. Mitäs se nyt haittaa vaikka mahaa olisikin, tuleepahan ainakin tiivimpi tunnelma. Eipä tytöt saa käsiä ympäri, mutta eiköhön se riitä että saavat kädet edes kaulan ympäri :)


      • vai mikä?
        kotleetti kirjoitti:

        Ihan on oma asunto (pankin siis vielä vajaa 10 vuotta) ja mamman luo on reilu pari sataa kilometriä. Mutta osaa toki laittaa hyvää ruokaa kuten varmaan oletit :)

        Ei sinun ole pakko vastata ellet halua mutta onko perheessäsi tai lähisuvussasi muita joille ruoka on maistunut niin hyvin että se näkyy?
        Ja oletko laskenut paljonko sinulta kuluu rahaa ruokaan esimerkiksi kuukaudessa? Tai paljonko on mennyt rahaa kun housut tai paita on käynyt liian pieneksi? Tietysti itse sinä palkkasi ansaitset ja itse sen saat kuluttaa mihin haluat.


      • vai mikä? kirjoitti:

        Ei sinun ole pakko vastata ellet halua mutta onko perheessäsi tai lähisuvussasi muita joille ruoka on maistunut niin hyvin että se näkyy?
        Ja oletko laskenut paljonko sinulta kuluu rahaa ruokaan esimerkiksi kuukaudessa? Tai paljonko on mennyt rahaa kun housut tai paita on käynyt liian pieneksi? Tietysti itse sinä palkkasi ansaitset ja itse sen saat kuluttaa mihin haluat.

        Perheessä ja lähisuvussa ovat kyllä ihan normaalipainoisia tai lievästi ylipainoisia, joten siitä on turha syytä hakea. Meikäläiselle vaan maistuu hyvä ruoka ja siinä syy aika vähäisen liikunnan ohella.

        En ole laskeskellut tai tarkkaillut, että paljonko menee kuukaudessa ruokaan, menee mikä menee. Päivisin syön lounaan työpaikan ravintolassa tai työantajan maksaman lounaan silloin tällöin ja se mikä menee iltaisin ja viikonloppuisin (silloin harvoin kun olen himassa viikonloppuisin) niin ei ole mielestäni mitenkään iso kulu. Kenties varmaan 1,5-2 henkilön ruokakulut normaaliin nähden.
        Toki vaatteisiin kuluu rahaa. Yleensä ostan kalliimpaa (isot koot ovat harvoin alennuksessa) ja juuri sellaista jota oikeasti haluan ja jota käytän ja siitä syystä käytän niitä joko niin kauan että hajoavat tai jäävät pieniksi. Mittapukua tarvitaan tietty, vaikka muut saakin tukeville tarkoitetuista erikoiskaupoista.
        Plussapuolena tietty se, ettei tarvitse ajatella soppailla kovin monessa eri vaateliikkeessä. Lisäksi erikoisliikkeissä saa henkilökohtaisen palvelun ja nopeasti. Tietävät myös, etten mene katselemaan tarjontaa vain huvin vuoksi :)


      • gallupin tekijä

        Uskoitko vastatessasi että saat tällaisen kyselyketjun aikaiseksi?


      • gallupin tekijä kirjoitti:

        Uskoitko vastatessasi että saat tällaisen kyselyketjun aikaiseksi?

        Enpä nyt ihan tällaista kyselyketjua luullut saavani aikaiseksi. Näemmä sitä on sitten jonkinmoinen friikki ja kummajainen. Jaksan toki vastailla kysymyksiin edelleen, sillä näemmä porukalla on mitä ihmeellisimpiä käsityksiä lihavista ja varsinkin tämän kokoluokan ihmisistä päivittäisten asioiden suhteen.
        Mieluiten sitä vastailisi ihan rekisteröidyllä nimimerkillä kirjoitettuihin kysymyksiin, mutta aika moni ilmeisesti karsastaa nimimerkin rekisteröintiä. Se ei nyt ole kuitenkaan este vastaamiselle.


      • iältäni
        ???? kirjoitti:

        No minkäs ikäinen nyt olet ja paljonko painat? Miten niin armoton? Kaverit hylkii ja tytöt kiertää kaukaa vai mitä?

        27.juuri näin kaverit hylkii ja tytöt kiertää kaukaa.painan tällä hetkellä 118.


      • friikki
        kotleetti kirjoitti:

        Enpä nyt ihan tällaista kyselyketjua luullut saavani aikaiseksi. Näemmä sitä on sitten jonkinmoinen friikki ja kummajainen. Jaksan toki vastailla kysymyksiin edelleen, sillä näemmä porukalla on mitä ihmeellisimpiä käsityksiä lihavista ja varsinkin tämän kokoluokan ihmisistä päivittäisten asioiden suhteen.
        Mieluiten sitä vastailisi ihan rekisteröidyllä nimimerkillä kirjoitettuihin kysymyksiin, mutta aika moni ilmeisesti karsastaa nimimerkin rekisteröintiä. Se ei nyt ole kuitenkaan este vastaamiselle.

        Kyllä sä friikki olet tuossa koko luokassa ja tuolla asenteella, nimittäin posotiivisessa mielessä. Tavallisimmin ylipainoset valittaa masennuksesta ja yksinäisyydestä ja ihmissuhteiden puuttumisesta ja ettei saa vaatteita ja pysyttelee kotona yksikseen. Ja yrittää epätoivoisesti hammasta purren laihduttaa.
        Hyvää jatkoa sulle mutta pidä huoli terveydestäsi.


    • painoa aina paljon.

      10-vuotiaana n.60kg, 15-vuotiaana painoni oli n.80kg, 20-vuotiaana n.108kg ja 25-vuotiaana n.105kg. Nykyään painoni pyörii 100-109kg välillä. Useimmiten 105kg

    • Ei koskaan laiha

      174 cm 33 v.

      15v 70 kg
      20v 92 kg
      25v 80 kg
      30v 112 kg
      33v 112 kg

      • paperille

        kerätä tuo tilasto.
        174cm 52v. aina iso ja lihava!


        10v 60kg
        15v 75
        21v 127 (poika tuli noin 5kg)
        23v 70 (tosi rankka "kuuri")
        25v 80
        28v 62
        30v 80 (avioero)
        35v 130
        40v 80
        45v 80
        50v 140 (ja taatusti saan olla rauhassa, en miellytä miehiä enkä naisia, lapsenlapsi ainoa joka hyväksyy!!!


      • Urheilija_
        paperille kirjoitti:

        kerätä tuo tilasto.
        174cm 52v. aina iso ja lihava!


        10v 60kg
        15v 75
        21v 127 (poika tuli noin 5kg)
        23v 70 (tosi rankka "kuuri")
        25v 80
        28v 62
        30v 80 (avioero)
        35v 130
        40v 80
        45v 80
        50v 140 (ja taatusti saan olla rauhassa, en miellytä miehiä enkä naisia, lapsenlapsi ainoa joka hyväksyy!!!

        Pomppimisesta huomaa että olet laihduttaja. Ongelmilta oltaisiin taas säästytty kun olisit heti alusta lähtien vaihtanut elämäntapoja.


      • varmaan pitänyt
        Urheilija_ kirjoitti:

        Pomppimisesta huomaa että olet laihduttaja. Ongelmilta oltaisiin taas säästytty kun olisit heti alusta lähtien vaihtanut elämäntapoja.

        vaihtaa pää!
        Aikuisena olen omat valintani tehnyt, mutta sodanjälkeisen tyylin mukaan vauvat lihotettiin sokerivedellä ja lapsena oli aina anemia ja sitätehden aina nälkä.

        Äitini,ei ikäväkyllä tiennyt terveellisen ja monipuolisen ravinnon merkitystä.
        15 vuotiaaksi asti olin kotona ja sen jälkeen omat valinnat.

        70-luvulla siirryin kasvisruokaan ja kohtasin kovat vastustukset, esim. appiukko melkein heitti ruokapöydästä pois kun en paistia huolinut.

        Se elämäntapakoulutus olisi pitänyt aloittaa silloin 50 luvulla emolleni.

        Itse olen itsestäni nykyään vastuussa ja teen valintani, jospa tämä onkin tietoinen valinta!?!?


    • 167/40/70 tahtoo 35vuotis-k...

      15v.-n.48kg

      20v.-n.50kg

      25v.-n.53kg

      30v.-n.55kg

      35v.-n.60kg

      40v.-n.70kg!!!!!!!:(

    • kateeksi

      15v.-n.48kg

      20v.-n.50kg

      25v.-n.50kg

      30v.-n.50kg

      35v.-n.50kg

      40v.-n.50kg

      • 167/40/70

        Ei käy kateeksi, ainakaan minulla.Nyt painoa itselläni on liikaa(ihannepainon yläraja 69)mutta jos vaihtoehto olisi tuo 50kg, pidättäydyn tässä painossa.

        En ollut vuosikausiin nähnyt likkakaveriani joka aiemmin oli kaunis ,mielestäni...nyt näky oli julma...vain 50kg pituisellani aikuisella ihmisellä on todella vähän.Ei puhuta edes hoikasta, vaan sairaalloisen laihasta.Eri juttu jos pituus on 150...

        Eikä ne kilot kaikkea kerro.Painetaan siskon kanssa saman verran ja silti mulla menee 1-2nroa pienemmät vaatteet.Toinen näet harrastaa kuntolikuntaa, toinen ei...


      • joka oli siis
        167/40/70 kirjoitti:

        Ei käy kateeksi, ainakaan minulla.Nyt painoa itselläni on liikaa(ihannepainon yläraja 69)mutta jos vaihtoehto olisi tuo 50kg, pidättäydyn tässä painossa.

        En ollut vuosikausiin nähnyt likkakaveriani joka aiemmin oli kaunis ,mielestäni...nyt näky oli julma...vain 50kg pituisellani aikuisella ihmisellä on todella vähän.Ei puhuta edes hoikasta, vaan sairaalloisen laihasta.Eri juttu jos pituus on 150...

        Eikä ne kilot kaikkea kerro.Painetaan siskon kanssa saman verran ja silti mulla menee 1-2nroa pienemmät vaatteet.Toinen näet harrastaa kuntolikuntaa, toinen ei...

        KYLLÄ KÄY KATEEKSI! Eikä ainoastaan minua,vaan siskoa kanssa!


      • ölli
        joka oli siis kirjoitti:

        KYLLÄ KÄY KATEEKSI! Eikä ainoastaan minua,vaan siskoa kanssa!

        Mahtaa olla vaikeaa kun noin viiraa :/


      • "!""
        ölli kirjoitti:

        Mahtaa olla vaikeaa kun noin viiraa :/

        olla vaikeaa,kun ihra noin ahdistaa,tosikko!


    • tuhto...

      15 vuotiaana painoin noin 130 kiloa ja olin 175cm pitkä. Oon ollu tosi lihava jo lapsesta lähtien. 100 kilon raja meni rikki joskus kuudennella luokalla. Nykyisin 155 kiloa, 178cm, 18 vuotta. Paino on onneks lakemaan päin, kävi pahimmillaan 160 kilossa.

      • ???????

        Siis oletko nuori mieshenkilö? Onkos tuo intti ja siitä selviäminen jo käynyt mielessäsi?
        Entä miten pärjäät tai parjäsit koulussa, kiusattiinko sinua?


      • Urheilija_
        ??????? kirjoitti:

        Siis oletko nuori mieshenkilö? Onkos tuo intti ja siitä selviäminen jo käynyt mielessäsi?
        Entä miten pärjäät tai parjäsit koulussa, kiusattiinko sinua?

        Miten tuo muuten on. Saako c paperit jos on reilusti ylipainoinen? Eli siis kykenemätön suorittamaan asepalveluksen? Sivarihan on tosin toinen vaihtoehto.


      • tuhto...
        Urheilija_ kirjoitti:

        Miten tuo muuten on. Saako c paperit jos on reilusti ylipainoinen? Eli siis kykenemätön suorittamaan asepalveluksen? Sivarihan on tosin toinen vaihtoehto.

        Inttiin ois tarkotus mennä ens kesänä. Sain B:n paperit lähinnä astman takia ja meinasivat pistää ensin A:n paperit. Eli en pahemmin saanu armahdusta lihavuuteni takia. Koulussa kiusattiin kieltämättä ihan tarpeeks, ainakin yläkoulussa. Oonkin viime aikoina mietiskelly miltä tuntuis olla laiha kun oon koko lapsuuteni ajan (noin 5 -vuotiaasta lähtien) ollu ylilihava.


      • kymysys
        tuhto... kirjoitti:

        Inttiin ois tarkotus mennä ens kesänä. Sain B:n paperit lähinnä astman takia ja meinasivat pistää ensin A:n paperit. Eli en pahemmin saanu armahdusta lihavuuteni takia. Koulussa kiusattiin kieltämättä ihan tarpeeks, ainakin yläkoulussa. Oonkin viime aikoina mietiskelly miltä tuntuis olla laiha kun oon koko lapsuuteni ajan (noin 5 -vuotiaasta lähtien) ollu ylilihava.

        Jännittääkö sinua inttiin meno? Miten muuten selvisit koulun jumppatunneista, lintsaamallako? Onko kuntosi muuten hyvä, jaksat juosta, kiivetä rappusia jne?


      • Urheilija_
        kymysys kirjoitti:

        Jännittääkö sinua inttiin meno? Miten muuten selvisit koulun jumppatunneista, lintsaamallako? Onko kuntosi muuten hyvä, jaksat juosta, kiivetä rappusia jne?

        Eihän sielä kuitenkaan pakoteta tekemään mitään mitä ei voi tehdä. Sen puolin on turha pelätä. B miehenä homma suoriutuu suhteellisen kivuttomasta ja pieni kipu kuuluu asiaan. Tosin jos kunto on todella huono niin mitähän ne sitten sielä sanovat? Olen kuullut että joku oltaisiin passitettu kotia laihtumaan.


      • seurannut.
        Urheilija_ kirjoitti:

        Eihän sielä kuitenkaan pakoteta tekemään mitään mitä ei voi tehdä. Sen puolin on turha pelätä. B miehenä homma suoriutuu suhteellisen kivuttomasta ja pieni kipu kuuluu asiaan. Tosin jos kunto on todella huono niin mitähän ne sitten sielä sanovat? Olen kuullut että joku oltaisiin passitettu kotia laihtumaan.

        kyllä b miehenä pärjää.ainut ongelma intissä voi olla vaatetus.siellä kun ei oikein ole noita xxxl kokoja.silloin kun tuli se joonas hytönen armeijassa ohjelma niin siinä oli yksi todella lihava nuorimies jolla oli omat vaatteet yllä.päässä ainoastaan armeijan lippis :) toinen ongelma voi tietty olla kiusaaminen kun on yhteiset suihkut jne.mutta se on ihan tuurista kiinni minkälaiset tupa kaverit kukin sattuu saamaan.uskon että b miehenä armeija ei ole ongelma.kunhan ei ole kovin herkkä yksilö.


      • Tuhto...
        kymysys kirjoitti:

        Jännittääkö sinua inttiin meno? Miten muuten selvisit koulun jumppatunneista, lintsaamallako? Onko kuntosi muuten hyvä, jaksat juosta, kiivetä rappusia jne?

        Koulun liikuntatunneilta en muistaakseni lintsannu kun kerran. Meillä oli aika pieni koulu eikä siellä ollu moniakaan huippukuntosia joten liikuntatunnit meni ihan ok. Kuvitelkaa, erehdyin osallistumaan 9. luokalla sählyturnaukseen ja valitsivat meikäkäisen turnauksen parhaaks pelaajaks vaikka sai juosta kieli vyön alla muitten perässä. Tein muistaakseni vielä loppuottelun ratkasumaalin. (sori pakko hehkuttaa). Inttiin meno kieltämättä jännittää mutta ois tarkotus kyllä prepata kuntoa ja painoa ennen ens kesää. Tähän mennessä on tippunu jo 8 kiloo.


      • mie vaan
        Tuhto... kirjoitti:

        Koulun liikuntatunneilta en muistaakseni lintsannu kun kerran. Meillä oli aika pieni koulu eikä siellä ollu moniakaan huippukuntosia joten liikuntatunnit meni ihan ok. Kuvitelkaa, erehdyin osallistumaan 9. luokalla sählyturnaukseen ja valitsivat meikäkäisen turnauksen parhaaks pelaajaks vaikka sai juosta kieli vyön alla muitten perässä. Tein muistaakseni vielä loppuottelun ratkasumaalin. (sori pakko hehkuttaa). Inttiin meno kieltämättä jännittää mutta ois tarkotus kyllä prepata kuntoa ja painoa ennen ens kesää. Tähän mennessä on tippunu jo 8 kiloo.

        Hienoa, ja menestystä painonpudotuksellesi. Pystyt ainakin ottamaan itseäsi niskasta kiinni.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      89
      4190
    2. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      103
      2353
    3. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      32
      2282
    4. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      96
      2084
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      1887
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      31
      1860
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1567
    8. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1531
    9. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      188
      1350
    10. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      75
      1194
    Aihe