Hengittävä hirsitalo

talo ilman muovia(höyrysulkua) on harvoin hyväksi. Sisäilman ja kosteuden siirtyessä sisältä ulos(paine-ero ja lämpötila ero) kosteus voi tiivistyä vedeksi. Se voi aiheuttaa kosteusvauritoia tai jopa pakkaus vaurioita. Meillä on 150mm hirret ja pakko on käyttää höyrynsulkua. pitkillä pakkasilla kosteutta kondentuisi hirren sisäpintaan. Ulkoseinärakenteiden on hengittävä(oikea maali mm), mutta ei ole syytä jäättää höyrysulku pois. tuloilma on tarpeen huolehdittava venttiilillä ettei ilma pakoteta ikkunoiden ja rakojen läpi.

Kiitokset vastauksista.

Unohdetaan hetkeksi hengittäminen ja mietitään asiaa nimenomaan ilmanvaihdon kannalta.

Jos otetaan lähtökohdaksi se että rakennetaan energiataloudellinen talo jossa on hyvä sisäilma, niin miten tähän oikein päästäisiin järkevimmin?

Pullotalo on varmasti vedoton, mutta ilmanvaihdon on oltava jatkuvasti päällä, muuten koko huoneisto alkaa haista kuin ketunpesä. Lämpöähän hukkuu sitäkin kautta. Kertomasi mukaan hirsitalon kaasujen vaihto tapahtuu taas vuotamalla ilmaa hiljaksiin hirsien väleistä niin että lämpö kuitenkin imeytyy seiniin. Jos ajatellaan että kumpaankin vaihtoehtoon saadaan näillä tavoin kohtuullinen ilmanlaatu, niin mikä on saldo energiatalouden kannalta? Kumpi vaihtoehto kuluttaa energiaa vähemmän?

Hirsitalon nurkkahan on lämmöneristyksen kannalta se hankalin paikka. Minkälainen salvos on sitten kaikkein tiivein? Tietysti se on työn laadusta eli sovituksistakin kiinni, mutta eikö perinteisistä salvoksista lohenpyrstö ole kuitenkin se tiivein? Vuokatti-taloillahan on joku uusi salvostekniikka jonka pitäisi olla perinteisiä ratkaisuja tiiviimpi.

Itse en pidä hirrestä pintamateriaalina, vaan jos rakentaisin tai kunnostaisin hirsitalon, seinän pitäisi olla verhottu kummaltakin puolen. Olisiko silloin seuraavanlainen ratkaisu teidän mielestänne järkevä sekä ilmanvaihdon (kaasujenvaihdon) että rakenteen hengittävyyden kannalta?:

Ulkoseinään hirttä vasten tuulensuojalevy, sen jälkeen päälle rimoitus (20...30 mm) ja sitten päälilaudoitus joka maalataan pellavaöljymaalilla. Sisäpuolelle suoraan hirttä vasten (tai seinälinjaa oikaisevien rimojen varaan) haltexlevy ja sen päälle tapetti. Rossipohjaan ensin tervapahvi, sitten haltexlevy pohjaan ja ulkoseiniä vasten, sen jälkeen selluvilla ja siihen laudoitus. Kattopanelin yläpuolelle tervapahvi ja sen yläpuolelle selluvilla. Ja jos yläkertaan haluaa tehdä lattian niin ensin ruskea paperi (ei kiiltäväpintainen) ja sen päälle lattia.

Tuo rossipohjan eristäminen haltexlevyillä on oma ideani. Ei varmaan ihan järjetön?

Entäpä tervapahvi tai bitumipaperi, miksi sitä nyt kutsutaankaan, onko se liian tiivis? Onko sellainen järkevä laittaa seinään edellä mainitussa esimerkissä? Ja jos on, niin mihin väliin? Ja miten vanhassa hirsitalossa nurkkien tiivistystä kannattaisi korjata?

Vulkan kirjoitti:

Kiitokset vastauksista.

Unohdetaan hetkeksi hengittäminen ja mietitään asiaa nimenomaan ilmanvaihdon kannalta.

Jos otetaan lähtökohdaksi se että rakennetaan energiataloudellinen talo jossa on hyvä sisäilma, niin miten tähän oikein päästäisiin järkevimmin?

Pullotalo on varmasti vedoton, mutta ilmanvaihdon on oltava jatkuvasti päällä, muuten koko huoneisto alkaa haista kuin ketunpesä. Lämpöähän hukkuu sitäkin kautta. Kertomasi mukaan hirsitalon kaasujen vaihto tapahtuu taas vuotamalla ilmaa hiljaksiin hirsien väleistä niin että lämpö kuitenkin imeytyy seiniin. Jos ajatellaan että kumpaankin vaihtoehtoon saadaan näillä tavoin kohtuullinen ilmanlaatu, niin mikä on saldo energiatalouden kannalta? Kumpi vaihtoehto kuluttaa energiaa vähemmän?

Hirsitalon nurkkahan on lämmöneristyksen kannalta se hankalin paikka. Minkälainen salvos on sitten kaikkein tiivein? Tietysti se on työn laadusta eli sovituksistakin kiinni, mutta eikö perinteisistä salvoksista lohenpyrstö ole kuitenkin se tiivein? Vuokatti-taloillahan on joku uusi salvostekniikka jonka pitäisi olla perinteisiä ratkaisuja tiiviimpi.

Itse en pidä hirrestä pintamateriaalina, vaan jos rakentaisin tai kunnostaisin hirsitalon, seinän pitäisi olla verhottu kummaltakin puolen. Olisiko silloin seuraavanlainen ratkaisu teidän mielestänne järkevä sekä ilmanvaihdon (kaasujenvaihdon) että rakenteen hengittävyyden kannalta?:

Ulkoseinään hirttä vasten tuulensuojalevy, sen jälkeen päälle rimoitus (20...30 mm) ja sitten päälilaudoitus joka maalataan pellavaöljymaalilla. Sisäpuolelle suoraan hirttä vasten (tai seinälinjaa oikaisevien rimojen varaan) haltexlevy ja sen päälle tapetti. Rossipohjaan ensin tervapahvi, sitten haltexlevy pohjaan ja ulkoseiniä vasten, sen jälkeen selluvilla ja siihen laudoitus. Kattopanelin yläpuolelle tervapahvi ja sen yläpuolelle selluvilla. Ja jos yläkertaan haluaa tehdä lattian niin ensin ruskea paperi (ei kiiltäväpintainen) ja sen päälle lattia.

Tuo rossipohjan eristäminen haltexlevyillä on oma ideani. Ei varmaan ihan järjetön?

Entäpä tervapahvi tai bitumipaperi, miksi sitä nyt kutsutaankaan, onko se liian tiivis? Onko sellainen järkevä laittaa seinään edellä mainitussa esimerkissä? Ja jos on, niin mihin väliin? Ja miten vanhassa hirsitalossa nurkkien tiivistystä kannattaisi korjata?

Lue lisää

Ei tarvi teititellä jos mulle vastailit.

ns.Pullotalon koneellisen ilmanvaihdon tarpeellisuus ei tule pelkästään ilmanvaihdosta vaan lähinnä kosteuskäyttäytymisestä.
Likaisesta ilmasta pääsee eroon ikkunoita avaamalla mutta huoneilmaan tiivistyvä kosteus on se suurempi huoli miksi konevipperää tarvitaan. Muovillinen rakenne ei siis hengitä eli varaa kosteutta jolloin se kaikki kosteus on sisäilmassa aiheuttaen sen pullo-tai kasvihuone ilmaston.
Tähän asiaan herättiin 70-luvulla kun ekoja höyrynsulkuja alettiin laittamaan.

Kokonais energiatalouden määrittäminen on matemaattisesti mielestäni mahdotonta koska hirsitalossa on omat erityspiirteensä ja muuttujansa joita käytettävät laskelmat eivät ota huomioon. Ainoa järkevä tapa mielestäni on tilastollinen energiakulutus vertailu vastaavan kokoisissa ja käyttötarkoitukseltaan samankaltaisissa taloissa. Kokonaiskustannuserot eri talotyypeillä tuskin on asumisen kannalta kovinkaan merkityksellisiä.
Sen lisäksi kustannuksia arvioidessa pitää ottaa huomioon käytettävä lämmitysenergiamuoto ja varsinkin sen kustannukset.
Monasti hirsitaloja vastustavat tuijottavat sitkeästi hirsiseinän laskennallisia k-arvoja ja vetävät niiden perusteella syvälle luotaavia näkemyksiä hirsitalon energiankulutus tarpeista,ymmärtämättä todellisuudesta hönkäsen pöläystä.

Ei ole syytä miettiä tai nipottaa rakenteen k-arvoista jos käytettävä lämmitysenergia on halpaa tai ilmaista. Monen on vaikea ymmärtää,että vielä nykyäänkin monet lämmittävät puilla taloansa vaikka ei olisikaan pakko. Se vaan on yksi päivärutiini ja harrastus ei välttämättä pakollinen vaiva lämpöä saadakseen.


Tuolla salvoksen laadulla en niin pidä kovin suurta profiilinnostoarvoa. Hirsitalotehtaat ovat liiketaloudellisia yrityksiä ja niitä ajetaan markkinoiden lainalaisuuksilla. Eli toisin sanoen tuote eli tässä tapauksessa se salvos pyritään tekemään mahdollisimman tekniseksi ja monimutkaiseksi joka on kiva kasata kuin legopalikka ja näyttää hyvältä ja tekee asiakkaaseen vaikutuksen. Todellisuudessa puu elää aina veisti sen nurkan ihan miten vaan. Ite tekisin salvoksen niin ,että sitä on mahdollista jälkitiivistää myöhemmin ja on rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertainen.
Loput asiasta on sitten ihan maku-ja valinta kysymyksiä. Joku pitää teknisistä ratkaisuista joku toinen yksinkertaisista molemmat kuitenkin voivat olla sekä hyviä tai huonoja.

Noista rakenne ehdotuksista vielä sen verran,että kannattaa miettiä miksi haluaa hirsitalon jos se ei pidä sen näöstä ja haluaa sen vuorata? Silloin voi ihan tavallinen puurunko talo olla halvempi ja miellyttävämpi.
Muuten nuo ehdotukset on teknisesti melko ok.
Jos ulkoseinässä käytetään tuuletusrimoja maalityypillä ei ole suurta merkitystä vaikka tietenkin maalitehtailla on omat näkemyksensä. Valinta riippuu omista tarpeista ei talon tarpeista. Tuo pellavaöljymaalikin käy toki mutta ite laittaisin jotakin muuta.

Vanhassa hirsitalossa ei tarvi ihan niin paljon ottaa huomioon painuntavaroja kun seiniä vetelee umpeen mutta uudessa se on tärkeää. Sen lisäksi halltex on melko arvokasta laittaa rossipohjaan yleensä siellä käytetään tuulileijonaa tms. Halltex on sisustus levy kattoon ja seinään sitä ei myöskään kannata tapetoida.
Välikaton lattiaan ei kannata laittaa mitään kallista tai arvokasta.eli sellu käy mutta samoin puru. Tervapaperia vaan siksi että eristeeet ei varise,mitään sulkumerkitystä sillä ei ole.
tervapaperi hengittää sen mitä sitten hengittääkin joten sitä voi laittaa kattoon lattiaan seinään jne.

huuhaata kirjoitti:

Ei tarvi teititellä jos mulle vastailit.

ns.Pullotalon koneellisen ilmanvaihdon tarpeellisuus ei tule pelkästään ilmanvaihdosta vaan lähinnä kosteuskäyttäytymisestä.
Likaisesta ilmasta pääsee eroon ikkunoita avaamalla mutta huoneilmaan tiivistyvä kosteus on se suurempi huoli miksi konevipperää tarvitaan. Muovillinen rakenne ei siis hengitä eli varaa kosteutta jolloin se kaikki kosteus on sisäilmassa aiheuttaen sen pullo-tai kasvihuone ilmaston.
Tähän asiaan herättiin 70-luvulla kun ekoja höyrynsulkuja alettiin laittamaan.

Kokonais energiatalouden määrittäminen on matemaattisesti mielestäni mahdotonta koska hirsitalossa on omat erityspiirteensä ja muuttujansa joita käytettävät laskelmat eivät ota huomioon. Ainoa järkevä tapa mielestäni on tilastollinen energiakulutus vertailu vastaavan kokoisissa ja käyttötarkoitukseltaan samankaltaisissa taloissa. Kokonaiskustannuserot eri talotyypeillä tuskin on asumisen kannalta kovinkaan merkityksellisiä.
Sen lisäksi kustannuksia arvioidessa pitää ottaa huomioon käytettävä lämmitysenergiamuoto ja varsinkin sen kustannukset.
Monasti hirsitaloja vastustavat tuijottavat sitkeästi hirsiseinän laskennallisia k-arvoja ja vetävät niiden perusteella syvälle luotaavia näkemyksiä hirsitalon energiankulutus tarpeista,ymmärtämättä todellisuudesta hönkäsen pöläystä.

Ei ole syytä miettiä tai nipottaa rakenteen k-arvoista jos käytettävä lämmitysenergia on halpaa tai ilmaista. Monen on vaikea ymmärtää,että vielä nykyäänkin monet lämmittävät puilla taloansa vaikka ei olisikaan pakko. Se vaan on yksi päivärutiini ja harrastus ei välttämättä pakollinen vaiva lämpöä saadakseen.


Tuolla salvoksen laadulla en niin pidä kovin suurta profiilinnostoarvoa. Hirsitalotehtaat ovat liiketaloudellisia yrityksiä ja niitä ajetaan markkinoiden lainalaisuuksilla. Eli toisin sanoen tuote eli tässä tapauksessa se salvos pyritään tekemään mahdollisimman tekniseksi ja monimutkaiseksi joka on kiva kasata kuin legopalikka ja näyttää hyvältä ja tekee asiakkaaseen vaikutuksen. Todellisuudessa puu elää aina veisti sen nurkan ihan miten vaan. Ite tekisin salvoksen niin ,että sitä on mahdollista jälkitiivistää myöhemmin ja on rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertainen.
Loput asiasta on sitten ihan maku-ja valinta kysymyksiä. Joku pitää teknisistä ratkaisuista joku toinen yksinkertaisista molemmat kuitenkin voivat olla sekä hyviä tai huonoja.

Noista rakenne ehdotuksista vielä sen verran,että kannattaa miettiä miksi haluaa hirsitalon jos se ei pidä sen näöstä ja haluaa sen vuorata? Silloin voi ihan tavallinen puurunko talo olla halvempi ja miellyttävämpi.
Muuten nuo ehdotukset on teknisesti melko ok.
Jos ulkoseinässä käytetään tuuletusrimoja maalityypillä ei ole suurta merkitystä vaikka tietenkin maalitehtailla on omat näkemyksensä. Valinta riippuu omista tarpeista ei talon tarpeista. Tuo pellavaöljymaalikin käy toki mutta ite laittaisin jotakin muuta.

Vanhassa hirsitalossa ei tarvi ihan niin paljon ottaa huomioon painuntavaroja kun seiniä vetelee umpeen mutta uudessa se on tärkeää. Sen lisäksi halltex on melko arvokasta laittaa rossipohjaan yleensä siellä käytetään tuulileijonaa tms. Halltex on sisustus levy kattoon ja seinään sitä ei myöskään kannata tapetoida.
Välikaton lattiaan ei kannata laittaa mitään kallista tai arvokasta.eli sellu käy mutta samoin puru. Tervapaperia vaan siksi että eristeeet ei varise,mitään sulkumerkitystä sillä ei ole.
tervapaperi hengittää sen mitä sitten hengittääkin joten sitä voi laittaa kattoon lattiaan seinään jne.

Lue lisää

"Ainoa järkevä tapa mielestäni on tilastollinen energiakulutus vertailu vastaavan kokoisissa ja käyttötarkoitukseltaan samankaltaisissa taloissa. Kokonaiskustannuserot eri talotyypeillä tuskin on asumisen kannalta kovinkaan merkityksellisiä."

Juuri tätä hain, eli lämmityskustannukset / kuutiometri eri talotyyppien kesken. Tästä olisi mukava saada tieteellistä näyttöä. Onkohan tästä tehty mitään vertailua?

Lämmitystapa tietysti vaikuttaa todella paljon kustannuksiin, mutta se on mielestäni kokonaan toinen asia.

Luulisi salvoksen pitävyyteen vaikuttavan aika oleellisesti sen seikan että kulkeeko rako kohtisuoraan seinän läpi vai tekeekö se mutkan.

Pidän hirrestä rakennusmateriaalina ja suurimman osan tähänastisesta elämästäni olen asunut 1920-luvulla rakennetussa hirsitalossa. En kuitenkaan pidä hirrestä pintamateriaalina. En siis kuulu niihin karvalakki- ja tuohivirsuromantiikan vaalijoihin, jotka repivät lautavuorauksen pois ja naulaavat seinät täyteen erilaisia menneiden vuosisatojen tarvekaluja.

Mitä muita vaihtoehtoja on jos haluaa rakentaa sellaisen talon jonka rakenteet hengittävät?

Vulkan kirjoitti:

"Ainoa järkevä tapa mielestäni on tilastollinen energiakulutus vertailu vastaavan kokoisissa ja käyttötarkoitukseltaan samankaltaisissa taloissa. Kokonaiskustannuserot eri talotyypeillä tuskin on asumisen kannalta kovinkaan merkityksellisiä."

Juuri tätä hain, eli lämmityskustannukset / kuutiometri eri talotyyppien kesken. Tästä olisi mukava saada tieteellistä näyttöä. Onkohan tästä tehty mitään vertailua?

Lämmitystapa tietysti vaikuttaa todella paljon kustannuksiin, mutta se on mielestäni kokonaan toinen asia.

Luulisi salvoksen pitävyyteen vaikuttavan aika oleellisesti sen seikan että kulkeeko rako kohtisuoraan seinän läpi vai tekeekö se mutkan.

Pidän hirrestä rakennusmateriaalina ja suurimman osan tähänastisesta elämästäni olen asunut 1920-luvulla rakennetussa hirsitalossa. En kuitenkaan pidä hirrestä pintamateriaalina. En siis kuulu niihin karvalakki- ja tuohivirsuromantiikan vaalijoihin, jotka repivät lautavuorauksen pois ja naulaavat seinät täyteen erilaisia menneiden vuosisatojen tarvekaluja.

Mitä muita vaihtoehtoja on jos haluaa rakentaa sellaisen talon jonka rakenteet hengittävät?

Lue lisää

Kyllä niistä on todennäköisesti tehty vaikka minkälaista vertailua. En nyt juuri osaa sanoa mitään,mutta hirsitalovalmistajilta nyt ainakin saa lisäinfoa ja jatko-ohjeita. Myös tilastokeskus tekee vaikka minkämoisia tilastoja maksusta joten uskoisin,että sielläkin on aiheesta väsätty yhtä sun toista.

Lämmitystapa ei missään nimessä ole lämmityskustannuksia miettittäessä eri asia. Se kuuluu kustannusrakennetta ja hyvää ratkaisua etsittäessä oleellisesti asiaan. Kuten sanoin tuo matemaattinen kulutuslaskelma tuijottelu ei anna kokonaisuudesta oikeaa kuvaa. Eli voit laskelmissa saada eri ratkaisuilla mitä hienompia tuloksia ja jopa mahdottoman suuria eroja vaihtoehtojen välillä mutta niiden käytännön toteutuminen on eri juttu.

Salvoksen pitävyyden kannalta reiän kulkumatkalla ei ole suurta merkitystä,tosin nuo tuulilukko systeemit toimii juuri sillä tavalla.Eli pyrkivät tekemään niitä esteitä sinne että läpivirtaava ilma joutuisi mutkittelemaan mahdollisimman paljon. Mutta tosiasia on,että mitä enemmän siellä on vekkejä ja nurkkia sitä vaikeampi sitä on tiftailla.
Mutta kuten todettu nämä on näitä yksi pitää jostakin joku jostakin muusta.

Hirsi voi olla nykypäivänäkin pintamateriaali sisällä tai ulkona ilman mitään tuohivirsuromantiikkaakin. Asia on toki makukysymys mutta hirsirunkoa ei kannata uutena tehdä vain hirsirungon vuoksi se tulee kalliiksi ja ei palvele tarkoitusperiä.

Hengittäviä muita vaihtoetoja on esim. kivitalot tai oikeastaan melkein kaikki talot voidaan rakentaa hengittäviksi niin haluttaessa.Lämmöneristeen valinnassa ja ilmansulkua mietittäessä se pitää ottaa vaan huomioon mutta asiansa osaavalle suunittelijalle ei pitäisi olla mitenkään vaikea juttu.

huuhaata kirjoitti:

Kyllä niistä on todennäköisesti tehty vaikka minkälaista vertailua. En nyt juuri osaa sanoa mitään,mutta hirsitalovalmistajilta nyt ainakin saa lisäinfoa ja jatko-ohjeita. Myös tilastokeskus tekee vaikka minkämoisia tilastoja maksusta joten uskoisin,että sielläkin on aiheesta väsätty yhtä sun toista.

Lämmitystapa ei missään nimessä ole lämmityskustannuksia miettittäessä eri asia. Se kuuluu kustannusrakennetta ja hyvää ratkaisua etsittäessä oleellisesti asiaan. Kuten sanoin tuo matemaattinen kulutuslaskelma tuijottelu ei anna kokonaisuudesta oikeaa kuvaa. Eli voit laskelmissa saada eri ratkaisuilla mitä hienompia tuloksia ja jopa mahdottoman suuria eroja vaihtoehtojen välillä mutta niiden käytännön toteutuminen on eri juttu.

Salvoksen pitävyyden kannalta reiän kulkumatkalla ei ole suurta merkitystä,tosin nuo tuulilukko systeemit toimii juuri sillä tavalla.Eli pyrkivät tekemään niitä esteitä sinne että läpivirtaava ilma joutuisi mutkittelemaan mahdollisimman paljon. Mutta tosiasia on,että mitä enemmän siellä on vekkejä ja nurkkia sitä vaikeampi sitä on tiftailla.
Mutta kuten todettu nämä on näitä yksi pitää jostakin joku jostakin muusta.

Hirsi voi olla nykypäivänäkin pintamateriaali sisällä tai ulkona ilman mitään tuohivirsuromantiikkaakin. Asia on toki makukysymys mutta hirsirunkoa ei kannata uutena tehdä vain hirsirungon vuoksi se tulee kalliiksi ja ei palvele tarkoitusperiä.

Hengittäviä muita vaihtoetoja on esim. kivitalot tai oikeastaan melkein kaikki talot voidaan rakentaa hengittäviksi niin haluttaessa.Lämmöneristeen valinnassa ja ilmansulkua mietittäessä se pitää ottaa vaan huomioon mutta asiansa osaavalle suunittelijalle ei pitäisi olla mitenkään vaikea juttu.

Lue lisää

Haluan pitää lämmitystavan eri asiana siksi että haluan verrata nimenomaan rakennusten seinien ominaisuuksia, kuten lämmöneristävyys ja hengittävyys. Se on sitten toinen asia mistä lämmitykseen käytettävät kilowatit tulevat, oli se sitten sähkö-, pelletti-, öljylämmitys, tai vaikka perinteinen kakluuni. Totta kai kaikki vaikuttaa kaikkeen, eli loppukädessä kokonaisylläpitokustannukset ja ylläpitotyö merkkaavat myös.

"Mutta kuten todettu nämä on näitä yksi pitää jostakin joku jostakin muusta."

En ole kiinnostunut makuasioista, pelkästään teknisistä ja fysikaalisista ominaisuuksista ja muodostan mielipiteeni niiden pohjalta.

Ulkoverhous on siksi kannattavaa että sää ja UV-säteet kuluttavat puun ligniiniä. Hirsi on tietysti hyvä suojella tältä, ulkolaudoituksen saa kyllä vaihdettua silloin kun huvittaa.

Jos otetaan toiseksi vaihtoehdoksi lautarunkoinen talo, niin miten sen seinät ja välipohjat silloin kannattaisi tehdä?

Tiilihän kyllä hengittää ihan luonnostaan eli tiilirungossa ei taida olla mitään ihmeellisyyksiä.

Vulkan kirjoitti:

Haluan pitää lämmitystavan eri asiana siksi että haluan verrata nimenomaan rakennusten seinien ominaisuuksia, kuten lämmöneristävyys ja hengittävyys. Se on sitten toinen asia mistä lämmitykseen käytettävät kilowatit tulevat, oli se sitten sähkö-, pelletti-, öljylämmitys, tai vaikka perinteinen kakluuni. Totta kai kaikki vaikuttaa kaikkeen, eli loppukädessä kokonaisylläpitokustannukset ja ylläpitotyö merkkaavat myös.

"Mutta kuten todettu nämä on näitä yksi pitää jostakin joku jostakin muusta."

En ole kiinnostunut makuasioista, pelkästään teknisistä ja fysikaalisista ominaisuuksista ja muodostan mielipiteeni niiden pohjalta.

Ulkoverhous on siksi kannattavaa että sää ja UV-säteet kuluttavat puun ligniiniä. Hirsi on tietysti hyvä suojella tältä, ulkolaudoituksen saa kyllä vaihdettua silloin kun huvittaa.

Jos otetaan toiseksi vaihtoehdoksi lautarunkoinen talo, niin miten sen seinät ja välipohjat silloin kannattaisi tehdä?

Tiilihän kyllä hengittää ihan luonnostaan eli tiilirungossa ei taida olla mitään ihmeellisyyksiä.

Lue lisää

Ilmeisesti et oikein ole ymmärtänyt mitä yritän sanoa.
Eli siis jos haluat tutkia tieteellisesti ja laskennallisesti pelkästään hirsitalo seinän lämpötalous ominaisuuksia niin hirsi on niiden valossa huono valinta ominaisuuksiltaan. Jos esittämääsi näkökantaa pidettäisiin tärkeänä valinta kriteerinä hirsitalo olisi huono valinta.

Asian ydin on juuri se,että pelkän hirsiseinän lämpötalous ominaisuudet koko talon energiakulutuksen ja muiden ominaisuuksien kannalta on melko vähäinen. Seinien läpi hukkuu lämmitysenergiaa ehkä noin 15-20% Suurimmat hukat löytyy muualta.
Ei ole käytännössä eikä tilastollisesti hyötyä/järkeä jäädä tuijottelemaan kokonaisuuden yhden osatekijän funktiota varsinkaan jos yhden tekijän prosentuaalinen osuus kokonaisuudesta ei ole kovinkaan merkittävä.

Lämmitysenergian suurimmat hukat tulee ilmavuodoista,ikkunoista,yläpohjasta. Vanhoissa taloissa vanhanaikaisista lämmityslaitteista ja niiden kulumista. Sitten vasta seinät ja lattiat.

Eli siis jos talon rakennuksen ja suunittelun pääprioriteetti on käyttökustannusten minimointi ivestointikustannuksista juurikaan välittämättä ja halutaan keskittyä pelkästään käytetyn energian säästön sen kustannusrakennetta miettimättä niin hirsitalo ei näytä hyvältä vaihtoehdolta.

Parempi on ns. matalaenergiakulutus talo eli esim. nykyään pientalorakentamisessa paljon käytetty höyrynsulullinen lto-varustettu talo. Tämän lisäksi 3-kertaiset selektiivilasit,vahva yläpohjaeristys,seinät ja erilaiset ilmaisenergiaa hyödyntävät tekniset ratkaisut ilmalämpöpumput,aurinkopaneelit,aurinkovaraajat,
maalämpöpumput tms. Myös erilaisiin käyttösähköratkaisuihin voidaan kiinnittää huomiota esim. kuitu-ja ledvaloratkaisuilla valaistusohjausautomatiikalla ym. mitä nyt vaan mielikuvitus haluaa keksiä.
Edellä mainittu rakennustapa ja suunittelusuuntaus on tällä hetkellä vallitseva koska se on koetaan yleishyödylliseksi ja sillä on talouskasvua tukeva vaikutus. Mutta samalla se nostaa rakentamisen hintaa ja pidentää asuntolainoja,sekä ihmisten sitoutumista lainariskeihin.

Jos tosiaan et ole kiinnostunut makuasioista ja olet kiinnostunut teknisistä ja fysikaallisista ominaisuuksista niin useimmiten tavallinen puurunko rakentaminen palvelee paremmin niitä tarpeita.

Yleisesti ottaen hirsitaloon päädytään tunnesyistä.

Hirsirunkoa ei tarvi suojata erikseen säitä vastaan verhouksella. Niin voi halutessaan tehdä mutta turhaa rahanmenoa. Ulkoverhousta parempi tapa suojata runkohirttä on esim. leveät räystäät,korkea kivijalka,kapillaarikatkaisut ja ammattimainen rakennustapa eli työ-ja rakennusvirheiden välttäminen. Hyvin suuniteltu ja tehty hirsitalo kestää satoja vuosia oli siinä verhous tai ei.
Ligniini ym. kemialliset kulumiset on käytännön kannalta merkityksettömiä. Myös harkittu maaliratkaisu antaa hyvän suojan.

Lautarunkoista taloa ei saa rakentaa. Mutta jos tarkoitat tavallista puurunkotaloa ns. metritavarasta niin semmoinen kannattaa rakentaa oikein. Eli oikeita työmenetelmiä ja rakenneratkaisuja yhdistellen. Pääsuunittelijan nykypäivänä kuuluu tietää miten ne tehdään.
Vaihtoehtoina on siis hengittävä tai muovillinen höyrynsulkutalo.Molemmat ovat mahdollisia mutta molemmissa suunittelijan pitää tietää etukäteen kumpaa ratkaisua toteutetaan.

Tiilirunko on tosiaan oma juttunsa joka ei ole omaa alaa mutta tiilirungon höyrynsulku ratkaisun nykykäsityksestä en tiedä.Joskus sitä ei koettu tarpeelliseksi joskus taas koettiin. Nykytilanteesta en tiedä.Oletettavasti riippuu käytettävästä eristeestä.

Vulkan kirjoitti:

"Ainoa järkevä tapa mielestäni on tilastollinen energiakulutus vertailu vastaavan kokoisissa ja käyttötarkoitukseltaan samankaltaisissa taloissa. Kokonaiskustannuserot eri talotyypeillä tuskin on asumisen kannalta kovinkaan merkityksellisiä."

Juuri tätä hain, eli lämmityskustannukset / kuutiometri eri talotyyppien kesken. Tästä olisi mukava saada tieteellistä näyttöä. Onkohan tästä tehty mitään vertailua?

Lämmitystapa tietysti vaikuttaa todella paljon kustannuksiin, mutta se on mielestäni kokonaan toinen asia.

Luulisi salvoksen pitävyyteen vaikuttavan aika oleellisesti sen seikan että kulkeeko rako kohtisuoraan seinän läpi vai tekeekö se mutkan.

Pidän hirrestä rakennusmateriaalina ja suurimman osan tähänastisesta elämästäni olen asunut 1920-luvulla rakennetussa hirsitalossa. En kuitenkaan pidä hirrestä pintamateriaalina. En siis kuulu niihin karvalakki- ja tuohivirsuromantiikan vaalijoihin, jotka repivät lautavuorauksen pois ja naulaavat seinät täyteen erilaisia menneiden vuosisatojen tarvekaluja.

Mitä muita vaihtoehtoja on jos haluaa rakentaa sellaisen talon jonka rakenteet hengittävät?

Lue lisää

hirsitalolle on esim. Siporex.
Suunnittelimme hirsitaloa, mutta päädyimme lopulta Siporexiin. Molemmille yhteistä massiivinen ja homogeninen (yksinkertainen) rakenne. Muutenkin kannattaa pitää yhtenä rakentamisenkin ohjenuorana sanontaa: "keep it simple, stupid..."

S. Rex kirjoitti:

hirsitalolle on esim. Siporex.
Suunnittelimme hirsitaloa, mutta päädyimme lopulta Siporexiin. Molemmille yhteistä massiivinen ja homogeninen (yksinkertainen) rakenne. Muutenkin kannattaa pitää yhtenä rakentamisenkin ohjenuorana sanontaa: "keep it simple, stupid..."

Lue lisää

Siis hengittävä vaihtoehto hirsitalolle. Ja se on siis siporex.Hirsi kuule hengittää ja muutenkaan siposta ja hirsitalosta ei kannata puhua samassa lauseessa.

Hirsi on sentään satojen vuosien aikana hyväksi todettu rakennusmateriaali. Sipo puolestaan on näitä nykyajan ylimarkkinoituja tuotemerkkejä.
Kyllä siitä paskasta talojakin tehdään mutta ite en navettaa parempii viitsisi.

"keep it to youself stupid"