sisäilman omatoiminen tutkiminen

ja siellä puhuttiin vain asunnon tarkastuksista (kerrostaloissa), siis tuleeko tarkastaja omakotitaloonkin pyydettäessä, vai pitääkö tilata jokin firma hoitamaan homma?

tolla sivulla ei todellakaan kannata ottaa tosissaan.

juttuja kirjoitti:

tolla sivulla ei todellakaan kannata ottaa tosissaan.

?????????

jop kirjoitti:

?????????

v:ttaa että mulla on oikeata tietoa ja joudun lukemaan tollasta huuhaata!

juttuja kirjoitti:

tolla sivulla ei todellakaan kannata ottaa tosissaan.

voi lähteä tarpomaan vaikka täältä:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/elinymparisto/hometalo_ja_kosteusvaurio/

se mua kirjoitti:

v:ttaa että mulla on oikeata tietoa ja joudun lukemaan tollasta huuhaata!

tietoa kysyjälle, niin odotetaan kysyjän tietoa siitä kumpiko meistä on OIKEASSA!!!

Kävin minäkin noilla sivuilla.Voiko olla laillista levittää noin väärää tietoa? Siellähän esimerkiksi jopa kehotetaan ylipaineistamaan talo.Huhhuh.Voiko olla enää varmempaa konstia tehdä kämpästään hometalo.Suomen ilmastossa ilmanvaihdon on pakko AINA olla vähän alipaineinen.Muuten menee kaikki kosteudet suoraan rakenteisiin ja lyhyessä ajassa on varma homepommi.

Arto2 kirjoitti:

Kävin minäkin noilla sivuilla.Voiko olla laillista levittää noin väärää tietoa? Siellähän esimerkiksi jopa kehotetaan ylipaineistamaan talo.Huhhuh.Voiko olla enää varmempaa konstia tehdä kämpästään hometalo.Suomen ilmastossa ilmanvaihdon on pakko AINA olla vähän alipaineinen.Muuten menee kaikki kosteudet suoraan rakenteisiin ja lyhyessä ajassa on varma homepommi.

Lue lisää

tuo ylipaineistaminen tehdään. Näitä tilanteita on tasan tarkkaan kaksi-1.silloin kun on kyse kokopullotalosta ja 2.silloin kun on kyse hometalosta, vai kannattaako mielestäsi sääliä jo homehtuneita rakenteita ja IMEÄ KOSTEUSVAURIOHOMEITIÖT JA -MYRKYT ASUKKAIDEN HENGITETTÄVÄKSI!!! EI VARMANA KANNATA!!!

Ja neuvon kosteat tilat alipaineistamaan AINA!!!

Mietippä tätä: Meillä Suomessa on 80% RAKENNUKSISTA hommeessa ja jokaisessa rakennuksessa kaikki tilat on alipaineistettu!!??

jop kirjoitti:

tuo ylipaineistaminen tehdään. Näitä tilanteita on tasan tarkkaan kaksi-1.silloin kun on kyse kokopullotalosta ja 2.silloin kun on kyse hometalosta, vai kannattaako mielestäsi sääliä jo homehtuneita rakenteita ja IMEÄ KOSTEUSVAURIOHOMEITIÖT JA -MYRKYT ASUKKAIDEN HENGITETTÄVÄKSI!!! EI VARMANA KANNATA!!!

Ja neuvon kosteat tilat alipaineistamaan AINA!!!

Mietippä tätä: Meillä Suomessa on 80% RAKENNUKSISTA hommeessa ja jokaisessa rakennuksessa kaikki tilat on alipaineistettu!!??

Lue lisää

julistit,että kaikki Suomen homevauriot johtuu kiertovesipumpuista.Nyt olet sitten sitä mieltä että ne johtuukin ilmanvaihdosta.Eri homehtumistapoja on tuhat ja yksi.Ilmanvaihdosta sinulla ei ole haisuakaan.Kokopullotaloissa alipaineinen ilmanvaihto on kaikkein tärkeintä.Aloita opiskelu tästä: http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf

aikaisemmin kirjoitti:

julistit,että kaikki Suomen homevauriot johtuu kiertovesipumpuista.Nyt olet sitten sitä mieltä että ne johtuukin ilmanvaihdosta.Eri homehtumistapoja on tuhat ja yksi.Ilmanvaihdosta sinulla ei ole haisuakaan.Kokopullotaloissa alipaineinen ilmanvaihto on kaikkein tärkeintä.Aloita opiskelu tästä: http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf

Lue lisää

ymmärtämään sen miksi meillä Suomessa on 80 rakennusta 100.sta hommeessa!!!

Ja lueppa tuon aloitussivun alusta tuo- "seisova ilmalukko" pähkinänkuoressa, tuosta seisovasta ilmalukosta johtuu noin 60% vesivahingoista!!! Näin olen julistanut jo 6`vuotta. julistan ja tulen julistamaan edelleen!!!
Mikä on tämä yhtälö: 10%, 60%, 30% ? http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriot-Mista%20johtuu.htm

olet sieltä homehörhöjen palstalta. Mitäs jos tulen sinne esittämään tuon luotettavan pulla/leipä-hometestin. Tiedä vaikka saataisiin kaikki palstalaiset innostumaan sen tekemiseen. Siitähän tulisi oikein laajamittainen tutkimus. Ja nyt talvella on mitä sopivin aika sen suorittamiseen. Ulkoilmassa kun ei juurikaan ole mikrobeja liikkeellä. Jos pulla/leipä-näytteeseen jää jotain saaliiksi, ovat varmaankin vain kotihomeita.
Saataisiin sinne homehörhöjen palstalle ihan asiakeskustelua. Sielä kun on viimeisen kuukauden aikana vain keskitytty toisten haukkumiseen ja mustamaalaamiseen.
Voisin ottaa jonkun ihan asiallisen nimimerkin...vaikkapa..."kotitoksikolooki", niin luulevat minun olevan ihan alan asiantuntijan. Jotta en jäisi keskustelussa täysin yksin ja alakynteen, niin antaisit minulle hiukan taustatukea. Suostuthan.

Pysyttelen täällä rakennustekniikan parissa. En tule sinne homehörhöjen palstalle riitelemään. Tosiaankin. Onhan minulla rakentamisessa pitkäaikainen kokemus. Silloin kun rakentelin taloja, käytettiin vain kiveä, puuta ja tervaa. Ja tietenkin myös rautanauloja.
Yritän myös vastailla mikäli jollakin on rakentamisessa tai remontissa psyykkisiä ongelmia, kuten tämän kirjoitus-sarjan aloittajalla. Tyylistä en nyt oikein tiedä.
Äläkä turhaan meitä säälittele. Meillä on vielä pitkä matka sinne homehörhöjen palstalle. Kunhan rakennetaan oikein eikä sorruta mihinkään muoti-ilmiöihin, kuten kosteusmittajien vietäväksi, niin tuskin sinne joudutaan.
Kiva kun kävit turisemassa. Tulehan joskus toistenkin.

kotitoksikolooki kirjoitti:

Pysyttelen täällä rakennustekniikan parissa. En tule sinne homehörhöjen palstalle riitelemään. Tosiaankin. Onhan minulla rakentamisessa pitkäaikainen kokemus. Silloin kun rakentelin taloja, käytettiin vain kiveä, puuta ja tervaa. Ja tietenkin myös rautanauloja.
Yritän myös vastailla mikäli jollakin on rakentamisessa tai remontissa psyykkisiä ongelmia, kuten tämän kirjoitus-sarjan aloittajalla. Tyylistä en nyt oikein tiedä.
Äläkä turhaan meitä säälittele. Meillä on vielä pitkä matka sinne homehörhöjen palstalle. Kunhan rakennetaan oikein eikä sorruta mihinkään muoti-ilmiöihin, kuten kosteusmittajien vietäväksi, niin tuskin sinne joudutaan.
Kiva kun kävit turisemassa. Tulehan joskus toistenkin.

Lue lisää

Välillä sinusta saattaa tuntua, että arkielämästä selviäminen tekee vaikeaksi vilpittömästi hyödyntää kauan kaupaamaasi menestystä. Sinun voi olla vaikea uskoa, että luottaminen perusteltuihin väitteisiin ei ehkä saa sinua käyttämään omia ajatuksiasi. Luonnollisesti jo pelkästään todella luotettavan ihmisen löytäminen pakottaa sinut harkitsemaan turhien murheiden unohtamista.

Voit olla huoleti, vaikka arkinen aherruksesi voi vain edistää myönteistä suhtautumista kanssaihmisiin.

En ole kirjoittanut homehörhöjen palstalle!

on tosi. kirjoitti:

Välillä sinusta saattaa tuntua, että arkielämästä selviäminen tekee vaikeaksi vilpittömästi hyödyntää kauan kaupaamaasi menestystä. Sinun voi olla vaikea uskoa, että luottaminen perusteltuihin väitteisiin ei ehkä saa sinua käyttämään omia ajatuksiasi. Luonnollisesti jo pelkästään todella luotettavan ihmisen löytäminen pakottaa sinut harkitsemaan turhien murheiden unohtamista.

Voit olla huoleti, vaikka arkinen aherruksesi voi vain edistää myönteistä suhtautumista kanssaihmisiin.

Lue lisää

Ko. aihe kun ei kuulu tänne kosteusvauriot-palstalle, niin vastaan tuolla:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000034&posting=22000000021328709

Kertoisitko miten terveystarkastaja otti näytteitä? Ilmasta vai materiaalinäytteen?

Jopa on asiallisia vastauksia. Homekoirat löytää joka ikisestä talosta hometta, koska joka ikisessä talossa sitä on jonkin verran. Ne eivät osaa kertoa onko sitä yli sallittujen määrien. Siinä sitten ihmiset hysterisoituvat ja lähtevät purkamaan talojaan.

pitäisi pysyä loitolla sanovat (ei-kaupalliset) asiantuntijat.

Lue koko viestiketju!!:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000015238118

Tuo sisäilman tutkiminen pitää suorittaa VÄHINTÄÄN 6x15minuuttia/2 tunnin välein (12h), ennenkuin tulosta voidaan pitää luotettavana-
http://www.oulunsisailmatutkimus.fi

Tiedätkö että meidän homesairaiden kimpussa on yrityksiä ja kauppiaita, jotka yrittävät hyötyä jos jonkinlaisilla huuhaa laitteilla ja muka-ilmanpuhdistajilla ja vitamiineilla meidän homeesta sairastuneiden kustannuksella. Minunkin kohdalleni osui näitä vitamiinikauppiaita, jotka kumpikin sanoivat että "vain meidän tuote auttaa ja tuo toinen tuote ei auta".

Homeesta oireileville ja sairastuneille kun ei auta mikään muu kuin homeisista tiloista poissa pysyminen ja tietenkin lääkärin määräämät lääkkeet. Itselläni on erittäin vaikeahoitoinen astma, allerginen nuha ja allerginen silmätulehdus. Homepaikoissa saan välittömän astmakohtauksen, vesinuhan , aivastelua, silmäsäryn ja päänsäryn. Onneksi haistan hometalon hajun ja voin poistua nopeasti, etten saa oireita.

Ota yhteys terveystarkastajaan tai luotettavaan yksityiseen firmaan. Kuntotarkastajinakin esiintyy jos jonkinlaisia rahankerääjiä. Pyydä nähdä tarkastajan sertifikaatti todistus. Myös korjausalalla on monenlaista rahankerääjää ja korjaus voidaan tehdä huolimattomasti. Luotettavia ja rehellisiä ihmisiä toki löytyy.

Joskus vanhan korjaaminen ei onnistu ja sekin on otettava huomioon. Joskus on turvallisempaa purkaa vanha talo ja rakentaa uusi talo.

Oletko työssä vai kotona? Onko lapsesi päiväkodissa hometta? Onko puolisosi työpaikalla tai omalla työpaikallasi hometta?


Toivon sinun löytävän hyviä ja luotettavia asiantuntijoita.

Terveisin Hilkka

Voit olla yhteydessä minuunkin sähköpostilla
homentikko(at)suomi24.fi

hilkkaliisa kirjoitti:

Tiedätkö että meidän homesairaiden kimpussa on yrityksiä ja kauppiaita, jotka yrittävät hyötyä jos jonkinlaisilla huuhaa laitteilla ja muka-ilmanpuhdistajilla ja vitamiineilla meidän homeesta sairastuneiden kustannuksella. Minunkin kohdalleni osui näitä vitamiinikauppiaita, jotka kumpikin sanoivat että "vain meidän tuote auttaa ja tuo toinen tuote ei auta".

Homeesta oireileville ja sairastuneille kun ei auta mikään muu kuin homeisista tiloista poissa pysyminen ja tietenkin lääkärin määräämät lääkkeet. Itselläni on erittäin vaikeahoitoinen astma, allerginen nuha ja allerginen silmätulehdus. Homepaikoissa saan välittömän astmakohtauksen, vesinuhan , aivastelua, silmäsäryn ja päänsäryn. Onneksi haistan hometalon hajun ja voin poistua nopeasti, etten saa oireita.

Ota yhteys terveystarkastajaan tai luotettavaan yksityiseen firmaan. Kuntotarkastajinakin esiintyy jos jonkinlaisia rahankerääjiä. Pyydä nähdä tarkastajan sertifikaatti todistus. Myös korjausalalla on monenlaista rahankerääjää ja korjaus voidaan tehdä huolimattomasti. Luotettavia ja rehellisiä ihmisiä toki löytyy.

Joskus vanhan korjaaminen ei onnistu ja sekin on otettava huomioon. Joskus on turvallisempaa purkaa vanha talo ja rakentaa uusi talo.

Oletko työssä vai kotona? Onko lapsesi päiväkodissa hometta? Onko puolisosi työpaikalla tai omalla työpaikallasi hometta?


Toivon sinun löytävän hyviä ja luotettavia asiantuntijoita.

Terveisin Hilkka

Voit olla yhteydessä minuunkin sähköpostilla
homentikko(at)suomi24.fi

Lue lisää

mutta edellisessä työpaikassani oli paha kosteusvaurio: katto vuoti jo uutena ja varmasti koko talo oli mätä. Sain astman. Nuha minulla on ollut koko ikäni. Päíväkodissakin oli vuosi sitten paha vesivahinko, mutta tietääkseni korjattiin hyvin, enkä ole kuullut terveysongelmista siellä. Lastenkin oireet meillä alkoivat jo ennen tätä tapausta.
En usko mihinkään vitamiineihin enkä vippaskonsteihin, emmekä niitä ole kokeilleetkaan, mutta tutkimuksia tässä on nyt alettava puuhata.Kuinkahan luotettavasti allergiatestit näyttävät näitä homeallergioita?

Mir24 kirjoitti:

mutta edellisessä työpaikassani oli paha kosteusvaurio: katto vuoti jo uutena ja varmasti koko talo oli mätä. Sain astman. Nuha minulla on ollut koko ikäni. Päíväkodissakin oli vuosi sitten paha vesivahinko, mutta tietääkseni korjattiin hyvin, enkä ole kuullut terveysongelmista siellä. Lastenkin oireet meillä alkoivat jo ennen tätä tapausta.
En usko mihinkään vitamiineihin enkä vippaskonsteihin, emmekä niitä ole kokeilleetkaan, mutta tutkimuksia tässä on nyt alettava puuhata.Kuinkahan luotettavasti allergiatestit näyttävät näitä homeallergioita?

Lue lisää

Kyllä testit näyttävät kyllä allergiat, mutta kun se homeoireilu ei aina perustukaan allergiaan. Kosteusvauriomikrobit tuottavat myös myrkkyjä, joilla on vaikutusta oireiluun.

Kopio:
Myrkkyjä käytetään rakennusmateriaaleissa
Kirjoittanut: Liisa/ 6.10.2006 klo 14.04
   
Rakennusmateriaalit voivat olla hyvinkin myrkyllisiä ja niiden emissiot voivat jatkua vuosiakin. Joidenkin emissiotuotanto voi kiihtyä vasta materiaalin vanhetessa. Toksiineille voi siis altistua myös rakennus-, sisustus- ym. materiaalien vaikutuksesta ilman, että ylimääräistä kosteuttakaan olisi läsnä.
Nämä sisäilmaa pilaavat orgaaniset yhdisteet luokitellaan yleensä neljään ryhmään:
VVOC = erittäin haihtuvat
VOC = haihtuvat
SVOC = puolihaihtuvat
POM = hiukkasiin sitoutuvat Viime aikoina keskusteluun on noussut SVOC-yhdisteet ja niitä on alettu tutkia lähemmin. Suomessa ei vielä määritetä näitä puolihaihtuvia yhdisteitä sisäilmasta.
SVOC-yhdisteitä käytetään rakennus- ja sistusmateriaaleissa, huonekaluissa, sähkölaitteissa, muovituotteissa ja tekstiileissä. SVOC-ryhmän yhdisteiden haitallisista vaikutuksista tiedetään tällä hetkellä, että useat ftalaatit ja PCP ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä. Bromatut palonestoaineet (DEHP ja PCP) ovat mahdollisia syövän aiheuttajia. PAH-yhdisteet tiedetään syöpää aiheuttaviksi. Joidenkin PBDE- ja PCB-yhdisteiden kuten myös PCP:n oletetaan aiheuttavan maksa- ja munuaisvaurioita. Lisääntymistä vahingoittavat PCP, DEHP ja PCP. Jotkut SVOC-yhdisteet pystyvät myös heikentämään immuunijärjetelmää. Tässä on linkki, jossa on tutkittu lähinnä muovimattojen myrkyllisyyttä (ja käytetty VOC-analyytikkaa): http://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/julkaisut2001/julkaisu 15_01.pdf#search=%22rakennusmateriaalien%20myrkyt%22






Toksiini
myrkky; (mikrobin, kasvin tai eläimen tuottama) myrkyllinen aine

Katso myös ttl:n sivuilta Kari Reijulan artikkeli "Kosteusvaurioihin liittyy oireilua ja sairauksia":
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkole hdet/Tyoterveiset/2002-04/03.htm



Minulta ei otettu työpaikallani kaikkia oikeita hometestejä ja itse ottamissani testeissä tuli esille "sädesieniallergia" eli sädesieni on aktinobakteeri, maaperäbakteeri, aktinomykeetti, joka pesiytyessään hometaloihin, voi olla terveydelle hyvin vaarallinen.

Kosteusvaruiokohteissa viihyvät myös varastopölypunkit, joiden tiedetään aiheuttavan astmaa ja allergista nuhaa. Minulla on myös varastopöypunkkiallergia itselläni.

Jos et saa apua terveyskeskuksesta, niin pyydä lähete allergologian erikoislääkärille.

Tuossa vähän faktatietoa homeoireista ja -sairauksista:
Homeiden aiheuttamat hengitystiesairaudet ovat alun perin olleet paljolti maanviljeli-jöiden sairauksia, mutta virheellisestä rakentamisesta johtuen kosteusvauriomikrobeita – homeita, hiivoja ja sädesieniä, jopa ameboita - on alkanut esiintyä haitallisissa määrin myös asuinrakennuksissa. Varsin selvästi 1970-luvulta alkaen on lisääntyvästi lääkärei-den vastaanotoille hakeutunut erikoisesti oireilevia henkilöitä, jotka ovat työskennelleet kosteusvauriomikrobien saastuttamissa taloissa tai joiden asunnoissa on ollut hometta. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985, 49, 61, 86.) Kansanterveyslaitoksen selvityk-sen mukaan 1970-luvun tasakatoista 73 %:ssa oli esiintynyt läpivuotoja. 1980-luvun rakennuksissa esiintyy usein kosteusvaurioita seinärakenteissa sekä usein myös pesuti-loissa, joiden vesieristys on toteutettu puutteellisesti. (Nordman 1996, 76.) Seurin ym. mukaan 1990-luvun lamaan liittyi myös rakennusalan lama, ja monia yrityksiä lopetet-tiin. Rakennusten valmistumisen jälkeiset korjaukset saattoivat jäädä tekemättä tai vii-västyivät. Lisäksi monissa rakennuksissa on ollut putkivuotoja. Korjausten viivästymi-nen lisää kustannuksia, koska itsestään korjaantuvia kattovuotoja, putkivuotoja tai sala-ojitusta ei ole. (Seuri 1996, 9-11.)

1980-luvulla käynnistyneestä monitieteellisestä ja laajasta uurastuksesta huolimatta ra-kennusten ja ihmisten kärsimiä homehaittoja koskeva tieto on vielä hajanaista (Ruukki 2003, 21 – 25). Reijulan mukaan sairaaloiden homeet ovat henkilökunnan lisäksi vaaral-lisia leikkauspotilaille ja voivat aiheuttaa sieni-infektion, joka voi johtaa potilaan kuo-lemaan varsinkin leukemia- ja luuydinsiirtopotilaille. (Turunen 2002, 4).

Jos rakennuksessa on kosteus- ja homevaurio, siinä työskentelevät tai asuvat altistuvat rakenteista peräisin oleville mikrobeille, niiden itiöille ja kuolleista mikrobeista peräisin oleville partikkeleille (osasille), sekä mikrobien MVOC - (haihtuville aineenvaihdunta-) tuotteille ja mykotoksiineille (homemyrkyille). Kosteusvauriorakennusten mikrobit ovat peräisin maaperästä ja ympäröivästä luonnosta, mutta kasvaessaan kostuneissa rakenteissa niiden aineenvaihduntatuotteet voivat olla erilaisia kuin muussa ympäristössä. Mikrobilajien yhteisvaikutukset keskenään ja vaurioituneista rakenteista ympäristöön emittoituvien (emissio = aineesta lähtöisin oleva haitallinen päästö) kaasumaisten ja hiukkasmaisten aineiden kanssa voivat olla osasyy siihen, miksi kosteusvauriorakennuksissa työskenteleville saattaa aiheutua odotettua voimakkaampia oireita ja sairauksia. Puhuttaessa kosteusvaurioituneiden rakennusten ”homeista” tarkoitetaan mikrobeja, jotka ovat homesieniä, hiivoja, bakteereja, erityisesti sädesieniä eli aktinomykeettejä (grampositiivisia maaperäbakteereja) sekä sinistäjä- ja lahottajasieniä. Altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja ja homepölylle altistuminen on ilmeinen terveysuhka. (Reijula 2003, 7-14.)

Tuomaisen ja Seurin mukaan kostuneista rakenteista vapautuu ympäristöön kaasumaisia altisteita, lukuisia erilaisia kemikaaleja, joilla voi myös olla terveysvaikutuksia (esim. formaldehydi, ammoniakki). Muovimatot voivat vaurioitua kulutuksen, lämmön, kos-teuden ja mikrobien aiheuttaman hajoamisen seurauksena. Hajoamista voi tapahtua myös muovimaton lisäksi liimoissa ja tasoitteissa, hajoamistuotteet voidaan tunnistaa sisäilmanäytteiden tai vaurioituneen materiaalin tutkimuksien perusteella. Liiman tai muovin hajoamisen syynä tavallisesti on päällysteiden asentaminen liian kostean beto-nin päälle. Jos muovin hajoaminen käynnistyy, se usein jatkuu, vaikka lattia myöhem-min kuivaisikin. Tästä syystä pelkkä lattialaatan kosteuden mittaaminen ei välttämättä paljasta ongelmaa. Rakennusmateriaalien hajotessa kosteuden ja mikrobien toiminnan vaikutuksesta ilmaan emittoituu sekä kemikaaleja että hiukkasmaisia yhdisteitä. Koste-usvauriorakennuksen sisäilmastossa voi siis olla lukuisia epänormaaleja päästölähteitä, jota omalla tavallaan lisäävät ilman saastekuormaa ja ajanmittaan todennäköisesti aina-kin joillekin altistuneille aiheuttavat oireita ja jopa terveysvaaraa. (www.miame.net tulostettu internet10.7.2004.)

Hirvosen mukaan monet ”hometalo” - mikrobeista vapautuvat ärsykkeet käynnistävät tulehdusreaktioita limakalvoilla ja voivat vaurioittaa, jopa tuhota elimistön puolustusjärjestelmän soluja. Hänen mielestään erityinen haaste on ongelmatalon tunnistaminen. Pelkkä kosteuden määrä tai tietyn mikrobin löytyminen ei riitä. Monet kohteet voivat olla pitkään kosteusvaurioisia, mutta altistuneille ei välttämättä ole koitunut ongelmia, toisissa kohteissa taas varsin monet altistuneet oireilevat ja sairastuvatkin. Joskus homeiden aiheuttamat sairaudet ”ryvästyvät”, kertyvät, tiettyihin kohteisiin. Sitä, mikä niissä on lisääntyneen oireilun ja sairastavuuden syy, ei ole voitu varmuudella osoittaa. Myöskään emme toistaiseksi voi luotettavasti ennustaa, mikä nimenomainen nyt kostunut kohde tulisi olemaan tällainen suuren sairastavuuden yksikkö. Siksi kaikki kosteusvauriot pitää korjata nopeasti ja hyvin. (Ruukki 2003, 22.)

Pasasen ja Anderssonin mukaan monet mikrobit tyytyvät vähään, kunhan kosteutta vain riittää, ravinteita yleensä on riittävästi. Väliaikainen kuivuminenkaan ei tuhoa kasvustoa kokonaan, ainakin itiöitä jää odottamaan uutta kosteutta. Itiöt ja kuolleitten mikrobien osat voivat myös aiheuttaa oireita ja siksi kuivunut homeinen rakennekin voi aiheuttaa haittoja. Homeiden myrkyt, mykotoksiinit, voivat ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Homeet ja bakteerit voimistavat toistensa vaikutusta. Soluviljelmissä ja eläinkokeissa on testattu tavallisessa sisäilmassa esiintyviä luontaisia lajeja, kuten Penicillium-homeita, jotka runsastuvat, kun kosteus pääsee valloilleen. Myös streptomykeettien ja mykobakteerien itiöillä tehdyissä kokeissa viljellyillä ihmissoluilla ja hiiren keuh-kosoluilla on todettu solukuoleman lisääntyvän. Mikrobien haitat voivat yltää myös pernasoluihin, mikä saattaa heikentää immuunipuolustusta ja altistaa infektioille. Bak-teereista poiketen homeet käynnistävät tulehdusta ja aiheuttavat välitöntä solukuolemaa vain heikosti soluissa ja koe-eläimissä. Tarkasti ei tiedetä, mitkä tekijät kosteusvaurio-mikrobien saastuttamassa ilmassa sairastuttavat. (Ruukki 2003, 22-23.)

Koska terveyshaitan aiheuttajaa ei varmuudella voida osoittaa, ei myöskään ilman mik-robipitoisuudelle ole annettu haitalliseksi tunnettuja pitoisuusarvoja eikä terveysperus-teisia raja-arvoja. Jo sairastunut henkilö ei välttämättä aina pysty työskentelemään sa-neerauksen jälkeenkään kyseessä olevassa tilassa. Mikäli työntekijä oireilee remontin jälkeen, on se merkki myös siitä, ettei remontti ole onnistunut riittävän kattavasti ja ettei korjauksissa ole onnistuttu eliminoimaan kaikkia kosteusvauriomikrobeja riittävästi. (Lapinlampi 2001 ja 2003, sisäilmaseminaari.)

Allergiseen nuhaan, allergiseen alveoliittiin ja astmaan liittyy immunologisia mekanismeja, joiden vuoksi sairaudet saattavat jatkua altistumisen loputtuakin. Jotkut sairastuneista eivät parane kokonaan vaan nuha ja astmaoireisto jäävät pysyviksi ja allerginen alveoliitti voi toistua uudelleen kosteusvauriomikrobeille altistuttaessa. (Nordman 2002. Sisäilmaseminaari luentomoniste.)

2.1   Homealtistuksen aiheuttamia oireita
Kosteusvauriomikrobeille (homeille, hiivoille, bakteereille) altistuminen ei vielä tarkoita sairastumista, mutta jopa puolet näiden saastuttamalle sisäilmalle altistuneista henkilöistä potee muutamassa viikossa altistukseen liittyen ihon, silmien ja hengitysteiden ärsy-tysoireita, joihin voi liittyä myös yleisoireita. (Reijula 2003, 48.) Kosteusvauriomikrobit saattavat aiheuttaa allergista nuhaa, silmien sidekalvotulehdusta (konjuktiviittia), astmaa, ODTS (orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä), allergista bronkopulmonaaris-ta aspergilloosia, invasiivista aspergilloosia, aspergilloomaa sekä allergista alveoliittia (Haahtela ym. 2002, 15.) Homealtistus lisää alttiutta herkistyä myös ympäristön tavan-omaisille allergeeneille (liite 1). Kosteusvauriomikrobien aiheuttamat terveyshaitat voi-daan karkeasti jakaa 1) yleisoireisiin, 2) ärsytysoireisiin, 3) yliherkkyyssairauksiin ja 4) toistuviin infektioihin. (Nordman 1996, 76-78.)

Nevalaisen ja Husmanin mukaan kymmenen vuotta sitten ajateltiin, että hometaloissa oireilevat vain ennestään allergiset ja herkät ihmiset. Nyt tiedämme myös täysin terveiden ihmisten limakalvojen reagoivan, ne saattavat tulehtua ja turvota: silmät ärtyvät, nenä vuotaa, lihaksissa ja nivelissä on särkyä ja voimakas väsymys painaa. Mikrobien erilai-silla mekanismeilla aikaansaamat tulehdusmuutokset saattavat selittää hengitystievaivat, mutta sekalaiset keskushermosto-oireet kuten voimakas väsymys, keskittymisvaikeudet ja muistihäiriöt saattavat myös olla home- ja bakteerimyrkkyjen vaikutusten seurauksia. Nämä mikrobeista erittyvät myrkylliset eli toksiset aineet voivat aiheuttaa vahinkoa puo-lustusjärjestelmän solujen ohella myös muille kudoksille. Ärsytys- ja yleisoireissa ei yleensä ole kyse allergioista vaan jostakin muista toistaiseksi huonosti tunnetusta ilmiös-tä. (Ruukki 2003, 21.)

Yleisoireet ovat tyypiltään epäspesifejä, kuten väsymys, voimattomuus, päänsärky, masennus, hengästyminen, lämpöily, lihas- ja nivelsäryt ja pahoinvointi. Lisäksi voi esiintyä iho-oireita, immuunipuolustuksen häiriöihin viittaavina tavanomaisten infektioiden ylisairastavuutta flunssatyyppisiin infektioihin sekä bakterielleihin silmä-, poskiontelo- ja hengitystietulehduksiin. Toksiinien vaikutus solujen energia-aineenvaihduntaan, immuunipuolustukseen ja viestiliikenteeseen voisi selittää altistuneiden henkilöiden kokemia sairausoireita. Toksiineilla ja muilla ärsykkeillä voi olla vaikutuksia myös autonomisen hermoston toimintaan, joka voisi selittää unen ja sydämen toimintahäiriöitä sekä masennusoireita. (Salkinoja-Salonen 1999, 51-52.)

Yleisiä kosteusvauriomikrobien aiheuttamia ärsytysoireita ovat silmien ärsytysoireet (esim. roskan tunne ja vesivuoto), nenän ärsytysoireet (esim. kirvely, tukkoisuus, kars-toittuminen), verenvuoto nenästä, nielun punoitus ja turvotus, äänen käheys, pitkittynyt yskä ja astman kaltainen tulehdus, hengenahdistus, liman eritys alemmista hengitysteis-tä, ahdistuksen ja painon tunne rintakehällä tai kipu hengitysteissä, hengityksen vinku-minen ja rahina. Hengityselinallergikon ja astmaatikon oireet sekä atooppinen ihottuma usein pahentuvat (Nordman, Pohjola 1998, 9-10; Suomen Lääkärilehti, Majvikin suosi-tus 1998, 2149-2155.) Nordmanin (1996, 78) mukaan eräät kosteusvauriomikrobimyr-kyt, esimerkiksi Stachybotrys atran erittämä mykotoksiini, vaikuttavat myös voimak-kaasti suuontelon ja ruoansulatuskanavan limakalvoon ja ne ärsyttävät ihoakin. Tyypil-listä yleis- ja ärsytysoireille on, että ne lievittyvät tai katoavat oleskeltaessa muualla ja ilmaantuvat taas palattaessa hometiloihin. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

2.2   Yleisimpiä homealtistuksen aiheuttamia sairauksia
Salkinoja - Salosen mukaan monet tutkimusryhmät (Maroni & Lundgren 1998, Anders-son 1996, Reijula 1998, Rylander 1995, Johanning, Hodgson 1995) ovat havainneet, että sisätilojen mikrobikasvustot liittyvät niille altistuvan ihmisen sairastumiseen, mutta ei ole olemassa mitään tiettyä ”hometalotautia” tai ”sisäilmasyndroomaa”, vaan terve-yshaitat ovat eri ihmisillä ja eri taloissa erilaisia (Salkinoja - Salonen 1999, 51).

Nykyisen käsityksen mukaan home voi olla eräiden sairauksien aiheuttaja, näitä ovat allerginen nuha, astma, homepölykeuhko eli allerginen alveoliitti, ODTS ja eräät yli-herkkyyssairaudet, jotka liittyvät homeiden aiheuttamaan kolonisaatioon (mikrobin asettuminen limakalvolle aiheuttamatta kudosta tuhoavaa tautia) alemmissa ilmateissä – esim. allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi, jonka kaltaista allergista bronko-pulmonaarista mykoosia (liite 1) voivat myös eräät muut homeet aiheuttaa .(Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Joissakin kohteissa kosteusvauriomikrobeille altistuneet saattavat sairastua suurena joukkona, joka kuitenkin on melko harvinaista. Esimerkkinä Luonetjärven varuskunta-sairaala, jossa oli ollut vuosia runsaasti erilaisia kosteusvaurioita ja niihin liittyviä mik-robikasvustoja. (Seuri, Husman, Kinnunen, Reiman, Kreus, Kuronen, Lehtomäki, Paa-nanen 2000, Indoor Air 2000; 10:138-145.)

Jantusen (2001, 117) mukaan homeet ja hiivat voivat aiheuttaa immuunivasteeltaan hei-kentyneelle henkilölle (esim. pahanlaatuisia veritauteja potevat, elinsiirtopotilaat, sytos-taatteja saavat henkilöt) suoran tulehduksen, esim. Aspergillus-homeiden aiheuttama aspergilloosi (Jantunen 2001, Duodecim 2001;117 (17): 1715-9.) Ramsayn ja Ta-piovaaran (2004) mukaan ne voivat aiheuttaa tulehduksia myös välikorviin (Asper-gillus, Penicillium, Candida) ja poskionteloihin (Mucor: mucormycosis liite 1/5). Tu-lehdukset voivat olla septisiä (verenmyrkytystä synnyttävä) ja kuolleisuus niihin on suu-ri. (http://personal.fimnet.fi/laakari/hannu.tapiovaara/allerginen_sinuiitti.htm tulostettu 3.5.2004.)

Allerginen nuha voi puhjeta kosteusvaurioaltistuksen seurauksena, IgE-välitteinen her-kistyminen kosteusvauriomikrobeille on mahdollinen, mutta tavallisempaa on niiden katalysoima herkistyminen yleisesti allergista nuhaa aiheuttaville pölyille: pölypunkeil-le, siitepölyille ja eläinpölyille. Kosteusvauriokohteissa esiintyy yleisesti pöly- ja varas-topunkkeja, joka mahdollistaa tavallista helpomman herkistymisen niillekin. Kosteus-vauriotilojen sisäilman epäpuhtaudet raivaavat tietä IgE-välitteiselle herkistymiselle aiheuttamalla ilmateiden limakalvolle vaurioita, jolloin immunologisesti aktiivisia aller-geeneja pääsee tunkeutumaan limakalvoon. (Malmberg, Rinne 1999, 214-219.)

Allergisessa nuhassa oireet johtuvat nenän limakalvon tulehduksesta, joka aiheuttaa turvotusta (nenäntukkoisuus), vesinuhaa ja liman erittymistä, aivastelua, nenän kutinaa, usein silmien sidekalvot reagoivat samanaikaisesti (punoitus, kutina, roskan tunne…). Tavallisimpia komplikaatioita ovat poskiontelotulehdukset ja hajuaistin huononeminen sekä joskus nenäpolyypit. (Ruoppi, YKT 9.6.2003.) Allerginen nuha usein edeltää ast-maan sairastumista. (Nordman 2002, 171).


Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus. Astmassa esiintyy tyypillisesti yleistä keuhkoputkien ahtautumista, joka vaihtelee lyhyessä ajassa joko itsestään, ulkoisten tekijöiden tai lääkkeen vaikutuksesta. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.) Homeastma on vaikea astma. Se on todettu kansainvälisessä tutkimuksessa: BMJ 2002;Volume 325 24 August:411 Sensitisation to airborne moulds and severity of asthma: cross sectional study from European community respiratory health survey (http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/abstract/325/7361/411?view=abstractfp=411&vol=325&lookupType=volpage.)

Pentzinin mukaan yli 350 000 suomalaista kärsii astman oireista ja heistä yli 250000 saa Kelan erityiskorvattavaa lääkehoitoa (Penzin 2004, 4.) Keuhkoputkien limakalvoilla esiintyy tulehdusmuutoksia (inflammaatio) jo aivan astman alkuvaiheessa. Tyypillistä astmalle on monien tulehdussolujen, kuten syöttösolujen, eosinofiilien, jopa neutrofiili-en lisääntyminen keuhkojen limakalvoilla. (Kinnula ym. 2000, 256.) Kosteusvauriora-kennuksissa astmaan sairastumisen riski on kaksinkertainen. On laskettu, että joka kol-mas astma jäisi puhkeamatta, jos kosteusvauriorakennusongelmaa ei olisi. (Seuri 8.1.2004, luento.)

Paanasen (2004) mukaan astmassa ilmatieahtauma on seurausta tulehduksen aiheutta-masta limakalvon turvotuksesta, sitkeän liman erittymisestä ja ilmateiden ympärillä ole-van sileän lihaksen supistustilasta ja myöhemmässä vaiheessa myös limakalvon ja li-haskerroksen paksuuntumisesta. Astman oireet ovat seurausta limakalvotulehduksesta: yskä, limannousu, hengityksen vinkuminen ja rohina, herkkä hengästyminen ja hen-genahdistus. Tyypillinen piirre astmassa on ilmateiden hyperreaktiviteetti, ylireaktiivi-suus, jolla tarkoitetaan astmaattisten ilmateiden lisääntynyttä supistusherkkyyttä tavalli-siin ärsykkeisiin, kuten kylmä ilma, savut, käryt, hajut jne. jotka terveille eivät aiheuta minkäänlaisia keuhkoreaktioita tai oireita. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonan-to.)

Astmatulehduksen astetta voidaan arvioida mm. uloshengitysilman typpioksidimäärityksin, veren eosinofiilisen kationisen proteiinin (s-ECP) määrityksin ja ysköksen eosinofiilisolujen määrityksin, joiden avulla saadaan melko karkeaa tietoa itse tulehduksesta. Astmaattista ilmatieahtaumaa ja sen muutoksia voidaan mitata PEF-mittareilla (mittaa maksimaalisesti suoritetun uloshengityksen aikaansaamaa virtausnopeutta), ja spirometrilla (jolla voidaan määrittää keuhkoihin maksimaalisesti saatava ja sieltä ulospuhallettava ilmamäärä litroina, spirometrin piirtämästä käyrästä voidaan myös määrittää se suhteellinen helppous, jolla ilma kulkee keuhkoputkistossa). Muutokset näissä suureissa kuvastavat ilmatieahtaumaa – ja tietyllä tavalla myös astmatulehduksen astetta. Ilmateiden poikkeavaa supistusherkkyyttä voidaan määrittää esim. histamiini- tai metakoliini-inhalaatiokokeilla, ja kylmän ilman hengittämiskokeella. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Ammattiastmalla tarkoitetaan sairautta, joka syntyy altistumisesta ja herkistymisestä työympäristön biologisille tai kemiallisille aiheuttajille. Tämä määritelmä on johdettu Suomen ammattitautilaista ottamalla huomioon, että ammattiastmalla on monta meka-nismia. Kaikki mekanismit eivät perustu allergiaan. (Haahtela ym.1985, 122-125.) Työssä voi altistua herkistävien pölyjen lisäksi myös kaasuille tai huuruille, jolloin am-mattiastmakirjoon kuuluvat myös byssinoosi (puuvillan tai hampun pitkäaikaisesta hen-gittämisestä aiheutuva keuhkosairaus) ja RADS, Reactive Airways Dysfunction Syn-drome (liite 1) (Kinnula ym. 2000,604).

Ammattiastman oireet voivat vaivata vuosia altistumisen loputtuakin, sillä alun perin vain altistuksen yhteydessä ilmaantuva astmatulehdus voi kroonistua vaikeaksi ja kroo-niseksi astmaksi. Taudin varhainen toteaminen onkin tärkeää ennusteen kannalta: mitä pikemmin sairastunut saadaan altistuksesta pois ja astmatulehdus hoidetaan kunnolla, sen parempi on sairauden ennuste; alkuvaiheessa hyvin hoidettu työperäinen astma saattaa jopa parantua. (Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 373.)

Allerginen alveoliitti on keuhkokudoksen granulomatoottinen (lukuisia granuloomia eli tulehdussolukertymiä käsittävä) tulehdusreaktio eloperäisiin pölyihin ja kemikaaleihin. (Kava ym. Duodecim 1994;110 (17):1593.) Alveoliitissa allergiset reaktiot tapahtuvat keuhkorakkuloissa (keuhkoalveoleissa) sekä respiratorisissa bronkioleissa, jotka ovat keuhkokudoksen pienempiä ilmakanavia ennen alveoleja. Sairauden voivat aiheuttaa monet homeet (Aspergillus fumigatus, Sporobolomyces, Rhodotorula ja Penicillium) ja homeita muistuttavat bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet. (Nordman 1996, 76, Pohjola 1999, 11.) Seurin (2004) mukaan alveoliitissa muodostuu keuhkokudokseen immunologinen reaktio, joka johtaa keuhkokudoksen solun ulkoisen nestemäärän lisääntymiseen, kaasujen vaihdon heikkenemiseen ja jatkuessaan keuhkokudoksen sidekudoksen lisääntymiseen ja altistuksen jatkuessa jopa kuolemaan. (Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Tulehdusreaktion seurauksena alveolien seinämät paksuuntuvat (tulehdussolukertymät, granuloomat). Seurauksena on hapen siirtymisen vaikeutuminen alveoleista niitä ympä-röivään kapillaarisuonistoon. Kroonisessa vaiheessa granuloomat (tulehduskertymät) häviävät ja tilalle ilmaantuu sidekudosta, fibroosia, alveolien välitilaan. Seurauksena on keuhkokudoksen jäykistyminen, joka huonontaa keuhkojen ilmapumppaustoimintaa entisestään. Tulehdus ja fibroosi aiheuttavat valtimoveren hapen pitoisuuden vähenemi-sen, erityisesti ponnistellessa, kun ilmapumpun kyky toimittaa lisääntyvän lihastyön vaatimaa lisähappea kudoksiin heikkenee. Näitä ilmiöitä voidaan mitata valtimoveren happipitoisuusmäärityksin ja keuhkojen diffuusiokapasiteettitutkimuksin. Keuhkoku-doksen jäykistyminen keuhkorakkula-tulehduksen ja fibroosin vuoksi pienentää hengi-tystilavuuksia, joka huonontaa keuhkojen ilmapumpputoimintaa. Näitä ilmiöitä voidaan mitata mm. spirometrian avulla. (Haahtela, Mönkäre, Torvela, Vilkka: Duodecim 1992; 108 (17):1487.)

Alveoliitin oireita ovat yskä ja hengenahdistus, jotka vaikeutuvat liikkuessa, ja kuumei-lu. Alkuvaihe muistuttaa flunssaa. Yleisiä ovat myös päänsärky ja nivel- ja lihaskivut. Oireet tyypillisesti vaikeutuvat 4 – 8 tunnin kuluttua allergeenialtistuksen jälkeen. Val-timoveren happipitoisuus voi laskea niin matalalle, että potilas on syanoottinen (”sini-nen”). Keuhkokuvassa voi olla maitolasimaisia samentumia. (Terho 1997, 388-390.) Tauti useimmiten paranee, mutta erityisesti toistuvasti uusiutuessaan (altistusten jatku-essa tai toistuessa) voi johtaa korjautumattomaan keuhkofibroosiin (sidekudoksen muo-dostumiseen muun kudoksen tilalle ja joukkoon), joka johtaa keuhkojen toiminnan py-syvään huononemiseen. (Haahtela, Mönkäre, Torvela, Vilkka: Duodecim 1992; 108 (17):1487.)

Allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi (ABPA) tarkoittaa Aspergillus-sienen aiheuttamaa harvinaista keuhkotulehdusta, jossa Aspergillus kasvaa keuhkoputkien seinämissä. Aspergillus toimii keuhkoissa sekä tulehdusta aiheuttavana mikrobina että allergeenina (liite 1), ja sitä vastaan kehittyy myös IgE-vasta-aineita, jotka osaltaan ovat aiheuttamassa vaikeaa astmaa muistuttavaa tilaa. Aspergilluksen aiheuttamasta tulehduksesta on seurauksena huomattavaa limanmuodostusta, josta voi aiheuttaa pieniä ilmateitä tukkivia limatulppia seuraamuksellisine atelektaaseineen ja bronkiektasioineen. Huonosti hoidettuna tauti voi johtaa pysyviin keuhkovaurioihin, jopa kuolemaan. (Haahtela ym. 1999, 400-402.)

Vaikka ei olekaan lopullista näyttöä siitä, että kosteusvauriomikrobit aiheuttavat reu-masairauksia monesti homealtistuneilla on todettu nivelreumaa, selkärankareumaa, erilaisia niveltulehduksia, esim. reaktiivista artriittia ( reaktiivinen niveltulehdus), pso-riasis artriitteja (psoriaasiin liittyvä niveltulehdus), spondylartroosia ( nikamarappeutu-ma), vaskuliittia (= verisuonten seinämän tulehdus) ja fibromyalgiaa. Oireita ja löydök-siä on ollut selkärangassa, ranteissa, käsien pikkunivelissä, lonkissa, polvissa ja varpais-sa. Kosteusvauriomikrobien etiologinen osuus näissä tapauksissa on epäselvää. Asiaa tutkitaan parhaillaan. Lisäksi homealtistuneilla on esiintynyt kroonista bronkiittia, bron-kietaksioita, sydänsairauksia, verenpainetautia, selkäsairauksia, diabetesta, munuaissai-rauksia, Raynaudin oireyhtymä (liite 1/6), vatsakipua, virtsavaivoja ja ripulia. (Husman ym. 2003, 22, 23, 27, 39.)

ODTS (organic dust toxic syndrome eli orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oi-reyhtymä) tarkoittaa äkillisten, voimakkaiden orgaanisen pölyn altistumisten yhteydes-sä ilmaantuvaa oireyhtymää, johon ei välttämättä liity keuhkorakkuloiden reaktioita. Tilaan liittyy allergista alveoliittia muistuttavia oireita kuitenkin ilman radiologisia (röntgenkuvassa havaittavia) muutoksia keuhkokuvissa: kuumeilua, vilunväristyksiä, lihas- ja nivelkipuja, pahoinvointia, hengenahdistusta ja yskää. Tilan aiheuttajaksi on epäilty bakteeriperäisiä endotoksiineita. Sairauden mekanismia ei kunnolla tunneta. En-nuste vaikuttaa hyvältä. Toistuvat episodit voivat johtaa krooniseen keuhkokatarriin, tai ne voivat edeltää allergista alveoliittia. (Terho 1997, 391.)

ODTS oireyhtymästä ei yleensä aiheudu pysyviä muutoksia keuhkojen toimintaan, mut-ta tutkimuksia pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tehty (www.ktl.fi Tietoa terveydestä 22.1.2004). Arvellaan, että keuhkojen toiminta huononee, jos sairautta ei hoideta, voi olla pysyvä keuhkotoiminnan heikkeneminen. (Pohjola 1998, 11; Haahtela ym. 1993, 44.)

ODTS:ään ei liity allergisen alveoliitin tapaan keuhkokudoksen solujen ulkoisen nestemäärän lisääntymistä eikä sidekudoksen kertymistä. Tyypillinen ODTS ilmentymä on ns. puimurikuume, jossa viljelijä saa puimakauden ensimmäisinä päivinä joko puinnin jälkeen illalla tai yöllä kuumeisen reaktion, joka muutaman päivän työskentelyn jälkeen loppuu eli toinen puimaviikko menee jo ongelmitta, mutta seuraavana vuonna sama on edessä. Nykyisin ODTS termin käyttö sairaustiloja kuvaavana diagnoosina on laajentunut koskemaan myös kosteusvauriorakennuksissa ilmaantuvia tiloja, joissa altistuksiin liittyy lämpöilyä, väsymystä, ja erilaisia keuhko-oireita, mutta lievempänä kuin ODTS:ssa. (Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Homeallergia potilaan tyypillisiä oireita voivat olla silmien kutina, vetistys, kangerrus, luomiturvotus; aivastelu, nenän tukkoisuus, vesinuha; huulien kutina, huulten ja kurkun turvotus; atooppisen ihottuman paheneminen, urtikariakohtaukset; hengenahdistus, herkkä hengästyminen ja alentunut ponnistelun sieto, hengityksen vinkuna, yskä yöllä ja päivällä, lämpöily altistusten yhteydessä, jolloin lamaavaa väsymystä. Oireet lievittyvät altistuksen loputtua, mutta uusiutuvat herkästi luonnonhomeidenkin altistustilanteissa (esim. keväällä lumien sulaessa, sateen jälkeen, marjametsässä, vatukossa, kasvihuo-neissa, maakellareissa…). Näillä potilailla on usein samanaikaisesti homeallergiaa ja varastopölypunkkiallergiaa. Homeallergia-potilaalle voi kehittyä ruokaintoleranssi esi-merkiksi homejuustoihin, viineihin ja sieniin. IgE-vasta-aineita on todettu myös ak-tinomykeeteille (sädesienille). (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Homealtistuspotilaan toksisen oireyhtymän syynä on voimakas altistuminen home-myrkyille. Husmanin (1988) mukaan oireille on tunnusomaista työkykyä uhkaavat voimakkaat yleisoireet, kuten kuumeilu, laihtuminen ja niveloireisto, joihin voi liittyä immunologisia poikkeavuuksia. Näillä potilailla tavalliset kipu- ja allergialääkkeet aut-tavat huonosti. Kortisoni sammuttaa oireita. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Viime aikoina on esitetty arveluita, että jotkut kosteusvauriomikrobit ja niiden aineen-vaihduntatuotteet voivat aiheuttaa syöpää. (Salkinoja – Salonen 1999, 67; Hintikka, Reijula, Nikulin 1998, 2171). Lisätietoa edellä mainituista ja harvinaisemmista home-sairauksista liitteessä 1.
(HN 2004)

Terveisin Hilkka N