Mä en varmaan näe sua enää koskaan.
Mä kaipaan sua niin helvetisti että välillä tulee kyyneleet. Mutta mulla ei saa olla sua ikävä.
Miksi olet sekoittanut mun pääni, tiesit mun olevan varattu - sä et ole!
Mä en miestäni sun takiasi koskaan jätä! Olen mä sen sulle sanonut, mutta sä haluat olla sitkeä. Miksi et voi luovuttaa ja alkaa etsimään itsellesi ihmistä jostakun toisesta - vapaasta ihmisestä. Minäkin toivon sitä!
Mutta sä et halua ketään muuta kun mut.
(voi olla sanahelinääkin - toivottavasti!)
Silti - mulla on sua ikävä - yritän pysytellä täysjärkisenä, kyllä sä mut lopulta jätät kun huomaat etten tee haluamaasi ratkaisua.
Ikävä sua!
Täällä vain
8
753
Vastaukset
- mamabeard
Tuollaisissa jutuissa voi kyllä hetken kokea kuin onnea ja ihanuutta toisen kanssa mutta yleensä ne jutut myöhemmin särkyy ja siinä vaiheessa on myöhäistä olla viisaampi.
Hyvä kun olet viisas jo nyt. Pidä järkipäätöksistä kiinni. Vakiintuneessa ihmissuhteessa ei välttämättä ole joka päivä sitä romanttista hehkua minkä syrjähyppy tai hullaantuminen sydämentykytyksineen kaikkineen tarjoaa, mutta sittenkin - tosi rakkaus löytyy sitoutumisesta ja uskollisuudesta.
Rakkaus joka vaatii hylkäämistä, pettämistä ja jättämistä ei ole oikeaa rakkautta, korkeintaan on rakastumisen tunnetta, ei rakastamista. Se on kuin haihtuva unikuva. Liian monet on sellaisen perässä juostessaan rikkoneet sen mikä sittenkin olisi ollut tärkeintä ja kantanut eteenpäin tulevaisuutta kohti.
Tänä päivänä kun ihmiset niin naiset kuin miehet juoksee ruokkien päiväunelmiaan, kuin pienet lapset sännäten olemattoman hattaran perässä, nostan sinulle hattua että tahdot - vaikka sinulla onkin ikävä, niin kuin kirjoitat - pitää moraalistasi kiinni.
Tsemppiä.
T: mamabeard (ei nimimerkistä päätellen nainen kuitenkaan vaan se jälkiosa, siis parta). - mamabeard
Kun sinulla kaikesta päätellen on ymmärrystä asioiden suhteen niin rohkaisen, ota ymmärryksesi tosissaan.
Jos siis aloituksellasi puhut oikeasta asiasta?
Jotenkin kun tässä tulee lukijalle sellainen mielikuva, että toisaalta pyydät häntä lähtemään ja toisaalta kuitenkin tahdot ruokkia hänessä tunteita, että ei lähtisi.
Älä todistele ikävääsi ihmiselle jonka tahdot lähtevän... Ainakaan jos hän ei ole selväjärkinen ja ei oikeasti kunnioita sinua niin että rakkaudessa luovuttaisi sinut kumppanillesi ja kunnioittaisi elämääsi niin. Jos hän olisi selväjärkinen - ei antaisi tunteiden mennä moraalin edelle - ja todellisesti rakastaisi - niin paljon että olisi valmis jättämään sinut rauhaan - sellaisessa tilanteessa voisitte toisillenne ihastumisenne ja ikävänne tunnustaa ja sitten päättää ettette enää ole missään yhteydessä. Nyt lienee parempi että teet lujan päätöksen ilman näkyvää tunteilua. Muuten ihan turhaan leikitte tulella.
Kummallakin on vastuunsa.
Sitten on turha syyttää voimakkaita tunteita tai olosuhteita jos jotain tapahtuu, kun itse ryhtyi leikkimään ihmiselämän kanssa.
Tämä vaan henkilökohtaisena kommenttina, en tiedä käsitinkö väärin tai oikein, sanoinpa vaan... Ihan rohkaisuna... Olen niin paljon nähnyt ja kuullut ihmisten tuskaa tässä maailmassa ja monet kipeimmät rikkinäisyydet ihmisten elämässä on lähteneet "kauniilta" pohjalta. Ei maailmassa eniten kärsimystä tuota viha vaan eniten kärsimystä tuottaa rakkaus. Itsekkäästi toteutettuna.
Mietipä sitä. Rohkeutta!- Ensikertalainen palstalla
Itsekästä niin. Itsekästä on aloittaa flirttailu varattuna. Siinä kun käy niin että se vapaa osapuoli ihastuu eikä aina tiedä että flirttailija voi olla varattu.
Mitä sitten tehdä jos kummallakin on tunne että on toisessa ihmisessä löytänyt puolikkaan itsestään? Sen lopullisen jonka tähden on valmis luopumaan elämästäänkin jos tarvitsisi.
Jos vapaa osapuoli on usein jäänyt yksin juuri tuosta syystä että ihmiset lähtevät paremman haavekuvan perään. Eikö hänellä olisi oikeutta saada kokea onnea? Ei toisten kustannuksella, mutta minkä ihminen voi tunteilleen.
Ei mikään luonnonlaki määrää että ihmisten kuuluu olla aina yhdessä suhteessa. Miksi ihmisten täytyy tehdä elämäänsä kipua pitämällä kiinni ihmisten(=ei viisas eläin) jonkinlaisesta laista, vaikka ei laki olekaan, jos eivät osapuolet ole onnellisia ja tyytyväisiä siinä?
Rakkauden laki on luojasta lähtöisin, miksi se juuri pitäisi kieltää?
Pahuuden alku on tekopyhyys mikä käskee pysymään järjettömässä, onnettomassa liitossa. Kuinka moni on murhannut aviopuolisonsa kun ei ole saanut irtautua? Sellaisiakin surullisia tapauksia on. - mamabeard
Ensikertalainen palstalla kirjoitti:
Itsekästä niin. Itsekästä on aloittaa flirttailu varattuna. Siinä kun käy niin että se vapaa osapuoli ihastuu eikä aina tiedä että flirttailija voi olla varattu.
Mitä sitten tehdä jos kummallakin on tunne että on toisessa ihmisessä löytänyt puolikkaan itsestään? Sen lopullisen jonka tähden on valmis luopumaan elämästäänkin jos tarvitsisi.
Jos vapaa osapuoli on usein jäänyt yksin juuri tuosta syystä että ihmiset lähtevät paremman haavekuvan perään. Eikö hänellä olisi oikeutta saada kokea onnea? Ei toisten kustannuksella, mutta minkä ihminen voi tunteilleen.
Ei mikään luonnonlaki määrää että ihmisten kuuluu olla aina yhdessä suhteessa. Miksi ihmisten täytyy tehdä elämäänsä kipua pitämällä kiinni ihmisten(=ei viisas eläin) jonkinlaisesta laista, vaikka ei laki olekaan, jos eivät osapuolet ole onnellisia ja tyytyväisiä siinä?
Rakkauden laki on luojasta lähtöisin, miksi se juuri pitäisi kieltää?
Pahuuden alku on tekopyhyys mikä käskee pysymään järjettömässä, onnettomassa liitossa. Kuinka moni on murhannut aviopuolisonsa kun ei ole saanut irtautua? Sellaisiakin surullisia tapauksia on.on mielestäni osittain totta.
Ei tietenkään tarvitse hinnalla millä hyvänsä pysyä järjettömässä, onnettomassa liitossa. Esimerkiksi liitossa joka on täynnä henkisistä ja/tai fyysistä väkivaltaa tai jos kaikki tunteet on aikaa sitten kuolleet eikä puolisot tunne mitään toisiaan kohtaan.
Mutta tuo
> tunne että on toisessa ihmisessä löytänyt puolikkaan itsestään <
on useinkin lapsellista utopiaa.
Tietysti se on tunteena totta ja ne tunteet voi olla hyvinkin syvät, mutta en ole samaa mieltä kanssasi:
> minkä ihminen voi tunteilleen. <
Yhtenä päivänä se toinen puolikas on joku, mutta kun arki tulee vastaan ja tunteet laimenee eikä tämäkään suhde tuonut elämään sitä syvää tyydytystä ja täyttymystä mitä kuviteltiin, sitten taas kohta se toinen puolikas löytyy jostain muualta ja on joku muu, näin ihminen juoksee onneaan etsien.
Ja kadottaa sen.
Olen vakaasti sitä mieltä, että
onni löytyy elämän arjesta, missä ihminen sitoutuu kohtaamaan realiteetit ja tahtoo aina mennä pintaa syvemmälle. Myös sen toisen kanssa. Kyllä ne tunteetkin siinä sitten on kauniisti, mutta se ei ole jotakin pintakuohua joka hetken hurjasti ja hullaannuttavana vaahtoaa, vaan on vakaata ja tervettä. En tarkoita ettei elämään kuulu hullaantumisen tunnetta ja voimakkaita kokemuksia, mutta on syytä miettiä arvojärjestyksiä ja perustaa millä seisoo. Muuten käy niin että ihmisen tunne-elämä siinä onnen etsinnässä menee lopulta vaan rikki.
> Rakkauden laki on luojasta lähtöisin, miksi se juuri pitäisi kieltää? <
Niinpä juuri, hyvin sanoit. Mutta kun meillä ihmisillä on useinkin taipumus määritellä rakkaus omien mielikuvien eikä niiden Luojan lakien mukaan.
Mielestäni en kovinkaan paljon kärjistä jos sanon, että tässä maailmassa on paljon tuskaa ja kärsimystä juuri rakkauden tähden. Ei viha vaan rakkaus on tuottanut maailmaan eniten ahdinkoa. Perheitä on hajotettu rakkauden tähden. Syrjähyppyjä tehty rakkauden tähden. Lapsia jätetty heitteille rakkauden tähden. Iskusanoina on "seuraa sydämesi ääntä" (olkoon se kuinka pimeä tahansa) ja "tämä ei voi olla väärin, kun tämä tuntuu niin hyvältä" (tunnekokemus on totuuden mittapuu) sekä "tein sen rakkaudesta" (tunteeni vallassa).
Rakkautta on alistaa omat tunteensa moraalisen käsityskyvyn ja raittiin ajattelun alamaisuuteen. Tässä kuvassa, minkä aloitus eteemme piirtää - on se provo tai ei - rakkauden laki ei juurikaan tule vielä näkyviin.
Se rakkauden laki, missä rakkaus ei ole vain RAKASTUMISTA vaan RAKASTAMISTA: moraalisen oikeudenmukaisuuden tähden olen valmis vaikka menettämään rakkauteni kohteen, jotta voisin omistaa hänet sydämessäni puhtaana, kauniina.
Itsekäs nautintohakuisuus ei ole (ei sittenkään vaikka tapahtuisi yhteisestä sopimuksesta ja olisi kummankin mielestä kivaa) rakkautta rakkauden lain alamaisuudessa, vaikka se jonkinlaista rakkautta olisikin.
Tällainen käsitys minulle on muodostunut.
Tämä keskustelu voi kyllä olla väärä runopalstalle mutta käsitelty aihe on sellainen mikä monellakin tavalla on rakkausrunoissa läsnä. Onhan asiassa vielä sekin puoli, että runoilulla voidaan kiihottaa tietynlaisia mielikuvia ja aistimuksia että moraalin ääni on sitten helpompi haudata voimakkaan elämyksellisyyden alle, eikä tarvitse kohdata realiteetteja. Elämysten tuottama onni on helppo ratkaisu pikaruokaloiden aikakautta elävän länsimaisen kulttuurin ihmiselle, mutta - kuten totesin - olen vakaasti sitä mieltä, että todempi onni, mikä on sopusointua Luojan luomien lakien kanssa, vaatii elämyksiä syvemmälle menevää itsensä kohtaamista. - Ensikertalainen palstalla
mamabeard kirjoitti:
on mielestäni osittain totta.
Ei tietenkään tarvitse hinnalla millä hyvänsä pysyä järjettömässä, onnettomassa liitossa. Esimerkiksi liitossa joka on täynnä henkisistä ja/tai fyysistä väkivaltaa tai jos kaikki tunteet on aikaa sitten kuolleet eikä puolisot tunne mitään toisiaan kohtaan.
Mutta tuo
> tunne että on toisessa ihmisessä löytänyt puolikkaan itsestään <
on useinkin lapsellista utopiaa.
Tietysti se on tunteena totta ja ne tunteet voi olla hyvinkin syvät, mutta en ole samaa mieltä kanssasi:
> minkä ihminen voi tunteilleen. <
Yhtenä päivänä se toinen puolikas on joku, mutta kun arki tulee vastaan ja tunteet laimenee eikä tämäkään suhde tuonut elämään sitä syvää tyydytystä ja täyttymystä mitä kuviteltiin, sitten taas kohta se toinen puolikas löytyy jostain muualta ja on joku muu, näin ihminen juoksee onneaan etsien.
Ja kadottaa sen.
Olen vakaasti sitä mieltä, että
onni löytyy elämän arjesta, missä ihminen sitoutuu kohtaamaan realiteetit ja tahtoo aina mennä pintaa syvemmälle. Myös sen toisen kanssa. Kyllä ne tunteetkin siinä sitten on kauniisti, mutta se ei ole jotakin pintakuohua joka hetken hurjasti ja hullaannuttavana vaahtoaa, vaan on vakaata ja tervettä. En tarkoita ettei elämään kuulu hullaantumisen tunnetta ja voimakkaita kokemuksia, mutta on syytä miettiä arvojärjestyksiä ja perustaa millä seisoo. Muuten käy niin että ihmisen tunne-elämä siinä onnen etsinnässä menee lopulta vaan rikki.
> Rakkauden laki on luojasta lähtöisin, miksi se juuri pitäisi kieltää? <
Niinpä juuri, hyvin sanoit. Mutta kun meillä ihmisillä on useinkin taipumus määritellä rakkaus omien mielikuvien eikä niiden Luojan lakien mukaan.
Mielestäni en kovinkaan paljon kärjistä jos sanon, että tässä maailmassa on paljon tuskaa ja kärsimystä juuri rakkauden tähden. Ei viha vaan rakkaus on tuottanut maailmaan eniten ahdinkoa. Perheitä on hajotettu rakkauden tähden. Syrjähyppyjä tehty rakkauden tähden. Lapsia jätetty heitteille rakkauden tähden. Iskusanoina on "seuraa sydämesi ääntä" (olkoon se kuinka pimeä tahansa) ja "tämä ei voi olla väärin, kun tämä tuntuu niin hyvältä" (tunnekokemus on totuuden mittapuu) sekä "tein sen rakkaudesta" (tunteeni vallassa).
Rakkautta on alistaa omat tunteensa moraalisen käsityskyvyn ja raittiin ajattelun alamaisuuteen. Tässä kuvassa, minkä aloitus eteemme piirtää - on se provo tai ei - rakkauden laki ei juurikaan tule vielä näkyviin.
Se rakkauden laki, missä rakkaus ei ole vain RAKASTUMISTA vaan RAKASTAMISTA: moraalisen oikeudenmukaisuuden tähden olen valmis vaikka menettämään rakkauteni kohteen, jotta voisin omistaa hänet sydämessäni puhtaana, kauniina.
Itsekäs nautintohakuisuus ei ole (ei sittenkään vaikka tapahtuisi yhteisestä sopimuksesta ja olisi kummankin mielestä kivaa) rakkautta rakkauden lain alamaisuudessa, vaikka se jonkinlaista rakkautta olisikin.
Tällainen käsitys minulle on muodostunut.
Tämä keskustelu voi kyllä olla väärä runopalstalle mutta käsitelty aihe on sellainen mikä monellakin tavalla on rakkausrunoissa läsnä. Onhan asiassa vielä sekin puoli, että runoilulla voidaan kiihottaa tietynlaisia mielikuvia ja aistimuksia että moraalin ääni on sitten helpompi haudata voimakkaan elämyksellisyyden alle, eikä tarvitse kohdata realiteetteja. Elämysten tuottama onni on helppo ratkaisu pikaruokaloiden aikakautta elävän länsimaisen kulttuurin ihmiselle, mutta - kuten totesin - olen vakaasti sitä mieltä, että todempi onni, mikä on sopusointua Luojan luomien lakien kanssa, vaatii elämyksiä syvemmälle menevää itsensä kohtaamista.Se siitä, yritin järkeillä tälleen 16-vuotiaan silmin.
En ajatellut pitkälle enkä jaksa järkeillä enempää. Hih.
- miehestäsi
kiinni, niin kauvan kuin rakkaus säilyy, muista pitää siitä hyväähuolta.
Sulje ovesi perässäsi, sillä tuossa kirjoituksessasi oli toive muusta! - yykaakoonee
arvasinko oikke joku vanahapiika repässy, tai
puliukko viihettä runopalstalle?????- toinen varattu
totuudesta en tiedä, mutta ainakin väärä palsta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Toiko Helen laivalastillisen vieraslajeja Suomeen?
Loviisan satamaan tuotiin laivalastillinen pähkinänkuoria Norsunluurannikolta Loviisan satamaan kiinnittyi vapun al1252611Elikkä Riikka Purra ei kannusta Suomea edes euroviisuissa
Sellaista on persujen "isänmaallisuus", oma kansa viimeiseksi ja ulkomaalaiset ensimmäisiksi. https://www.iltalehti.fi/522008Koulujen kesälomien siirto
Koulujen kesälomaa voitaisiin siirtää viikon verran. Se voisi olla hyvä kompromissi. Pääsiäsiseen voitaisiin lisätä muut1341750Riikka: 3 euron bensa, Ruotsi: bensavero jopa alle EU-minimin
Eipä vaan suomalainen autoilija saa kaikkien rakastamalta Riikalta sympatiaa. Ruotsissa on eri meininki, siellä diskutee191638- 1141538
- 1381288
Nainen, mistä johtuu että joskus et vain ymmärrä?
Älä sitä, älä tätä. Ei niitä varoituksia turhaan sanota. Älä laita sormeasi sirkkeliin. Älä hengaile sen murhaaja poruka1441015Victoria-tytär, 16, vertaa Martina Aitolehteä ja Esko Eerikäistä: "Iskä on enemmän..."
Martina Aitolehti ja Esko Eerikäinen ovat ex-pari ja heillä on yksi yhteinen tytär, Victoria. Eerikäinen oli Huomenta Su811008"UKRAINA HYÖKKÄÄ LATVIAN ÖLJYVARASTOON JA JUNAAN"!!!
"MATKUSTAJAJUNA SAI UKRAINALAISLENNOKEISTA VAKAVIA VAURIOITA"!!!46952Yhä pyörit mielessä,
ja tällä kertaa huomasin yhden asian: Sinusta välittyi sellaista lempeyttä ja välittämisen tunnetta, jota ei voi unohtaa29897