Löytyiskö ketään viksua joka vois kertoa miten vanhan hirsitalon multipenkkisysteemiä vois muokata vähän toimivammaks.Meidän projektissa ns. kaksoissokkeli luonnonkivistä ja sen välissä multaa.Alimmat hirret luonnollisesti lahot.Tarkoitus ois säilyttäää alkuperäinen ajatus,mut miten toteuttaa..Oisko esim. lekasora vaihtoehto.
multipenkki!!
optimisti
15
8259
Vastaukset
- alahirret
ja laittaisn harkkoja alle sopivin välein ja harkon alle valmis betonilaatta jos maa ei atrpeeksi kantavaa.
- optimisti
jep,tarkoitus olis vaihtaa hirret.Multaa kaivettu pois sen verran et vaihto onnistuis.Mut en tahtois lähtee sotkeen harkkoja hirsiseinään enkä myöskään betonia.Muuttaminen rossipohjaks ois kai tavallisin ratkaisu mut jostain syystä kiehtoo ajatus korjata multipenkki.Ihan siksikin et on mielestäni ollut nerokas ajatus pitää seinä ja lattia rakenteet erillään.
- Rakennuskonservaattori
Tämän päivän multapenkki tehdään seuraavan laisesti:
Alhaalta ylöspäin
-Humusperäinen maa-aines poistetaan
-Alimmaksi kylvetään booraksi
-Kapillaarikatkoksi soraa 5-10 cm
-Lecapapua alimman hirren alapintaan asti
-selluvilla lattialankkujen alapintaan asti
-ilmansulkupaperi
-lattialankut- Pehku
Mistä olet tämän rakenteen keksinyt? Onko omaa ajattelua vai mistä kotoisin? Kuullostaa fiksulta tavalta modernisoida multipenkki. Onko tällä menetelmällä toteutettu multipenkin korjauksia jossain päin?
Meillä tuvassa multipenkki, joka harvinaista kyllä, melkein virheetön! Lahoa hyvin vähän. Syynä lienee korkea kivijalka ja kuiva rakennuksen maaperä. Mutta täytyyhän se ajastaan aukaista, ja hieman kaivella... - Rakennuskonservaattori
Pehku kirjoitti:
Mistä olet tämän rakenteen keksinyt? Onko omaa ajattelua vai mistä kotoisin? Kuullostaa fiksulta tavalta modernisoida multipenkki. Onko tällä menetelmällä toteutettu multipenkin korjauksia jossain päin?
Meillä tuvassa multipenkki, joka harvinaista kyllä, melkein virheetön! Lahoa hyvin vähän. Syynä lienee korkea kivijalka ja kuiva rakennuksen maaperä. Mutta täytyyhän se ajastaan aukaista, ja hieman kaivella...Rakenne ei ole minun kehittämä, mutta sen on piirtänyt/suunnitellut yksi rakennusarkkitehti. Kohteena on (tässä tapauksessa)pirun iso kaksifooninkinen pohjalaistalo, joka päivitetään 2000-luvulle.
Tuohon kohteeseen oli tehty perinteinen "kunnostustyö" 1970-luvulla, eli iso osa multipenkeistä oli korvattu betonilaatalla... Arvatahan sen jo saattaa, että mitä siitä oli seurannut seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana. Läpi mätä! Tuon talon tupaan oli jätetty laatta valamatta eli siellä oli multapenkki säästynyt. Mätä oli tosin tuokin. Koko talon matkalta olisi pitänyt alin hirsi kengittää, mutta mittavasta kengitykstyöstä ja yläkerran tulisijoista johtuen tyydyttiin paikkaamaan alin hirsi "pystypönkillä".
Tupa, yksi kamari ja eteinen palautettiin multapenkille noilla aikaisemmin mainitsemillani rakenteilla. Keittiö, sauna ja pesutilat toteutettiin rossilla, koska rakennuksen noilta oli se oli korkeussuunnassa mahdollista (lue: ryömintätilaa riittävästi).
Itse luotan rakenteeseen, vaikka en sitä omaan talooni haluaisikaan. - optimisti
Rakennuskonservaattori!Saiskos vielä hiukan tarkennusta.Humusperäisen maa aineksen poistaminen=kuinka paljon kaivetaan?Tuleeko lecan ja sellun väliin jotain?Entä eristetäänkö muu lattia miten(keskilattia)?Kiitos etukäteen!
- Rakennuskonservaattori
optimisti kirjoitti:
Rakennuskonservaattori!Saiskos vielä hiukan tarkennusta.Humusperäisen maa aineksen poistaminen=kuinka paljon kaivetaan?Tuleeko lecan ja sellun väliin jotain?Entä eristetäänkö muu lattia miten(keskilattia)?Kiitos etukäteen!
Humusperäinen materiaali on periaatteessa sellaista, jossa on maatuvaa ainesta. Käytin hieman virheellisesti tuota termiä aiemmin. Poistaa kannattaa siis vanhan multapenkin maa-aines eli mullat/hiekat. Jos alapohjassa on muuten jotain maatuvaa, kuten purua, lastuja jne, joita yleensä vanhoista taloista löytyy, niin kaikki tuollainen pois!
Ei tarvitse siis Kiinaan asti kaivautua, vaan kuorit lähinnä pintamaan pois sekä sen vanhan penkin... Lecan ja sellun väliin ei tule mitään, paitsi ellet halua ehdontahdon jotakin suodatinkangasta siihen laittaa. Sellun asentaminen onnistuu hyvin lecapapun päälle eivätkä ne sekoitu. "Multapenkille" on tehtävä takaseinä, jotta eristeet eivät valahda seinustoilta pois. Tuohon on hyvä käytää lautaa sekä kiveä.
Keskilattiaan en laittaisi mitään. Lecapapua sinne voi kerroksen levittää, mutta silloin on oltava korkeussuunnassa tarpeeksi tilaa. Mikäli tunget keskilattian osuuksilla selluvillaa lattialankkujen alapintaan asti, NIIN MITEN AIOT HOITAA TUULETUKSEN..? ;) Perinteisesti multapenkissä on siis eristetty ainoastaan ulkoseinät (ja jossakin tapauksessa väliseinät, jota tapaa itsekkin suosittelen). En näe syytä lähteä tuota tapaa muuttamaan. Jos keskilattian haluat eristää, niin yhtä hyvin voit sitten jo sen laatankin sinne valaa... - Rakennuskonservaattori
Rakennuskonservaattori kirjoitti:
Humusperäinen materiaali on periaatteessa sellaista, jossa on maatuvaa ainesta. Käytin hieman virheellisesti tuota termiä aiemmin. Poistaa kannattaa siis vanhan multapenkin maa-aines eli mullat/hiekat. Jos alapohjassa on muuten jotain maatuvaa, kuten purua, lastuja jne, joita yleensä vanhoista taloista löytyy, niin kaikki tuollainen pois!
Ei tarvitse siis Kiinaan asti kaivautua, vaan kuorit lähinnä pintamaan pois sekä sen vanhan penkin... Lecan ja sellun väliin ei tule mitään, paitsi ellet halua ehdontahdon jotakin suodatinkangasta siihen laittaa. Sellun asentaminen onnistuu hyvin lecapapun päälle eivätkä ne sekoitu. "Multapenkille" on tehtävä takaseinä, jotta eristeet eivät valahda seinustoilta pois. Tuohon on hyvä käytää lautaa sekä kiveä.
Keskilattiaan en laittaisi mitään. Lecapapua sinne voi kerroksen levittää, mutta silloin on oltava korkeussuunnassa tarpeeksi tilaa. Mikäli tunget keskilattian osuuksilla selluvillaa lattialankkujen alapintaan asti, NIIN MITEN AIOT HOITAA TUULETUKSEN..? ;) Perinteisesti multapenkissä on siis eristetty ainoastaan ulkoseinät (ja jossakin tapauksessa väliseinät, jota tapaa itsekkin suosittelen). En näe syytä lähteä tuota tapaa muuttamaan. Jos keskilattian haluat eristää, niin yhtä hyvin voit sitten jo sen laatankin sinne valaa...Lecan ja sellun välissä ei tarvitse käyttää huopaa tai vastaavaa kosteuskatkona, sillä lecan alla on jo 5-10 senttiä soraa katkaisemassa kapillaarista kosteuden nousua...
- optimisti
Rakennuskonservaattori kirjoitti:
Lecan ja sellun välissä ei tarvitse käyttää huopaa tai vastaavaa kosteuskatkona, sillä lecan alla on jo 5-10 senttiä soraa katkaisemassa kapillaarista kosteuden nousua...
Ensinnäkin:Kiitoksia kovasti vastauksesta!On yöunet jo kovasti ruvennu kärsimään mokoman tötterön takia.Nyt kun kävi tuuri ja löytyi tältä palstalta joku ihan asintuntija(ainakin kuvittelen niin)ni kysyisin vielä henkilökohtasta mielipidettä kannattaako?Eli kuinka kylmäksi lattia jää tällä menetelmällä(jäätyykö sukat talvella kiinni..)?Oisko sulla mielessä joku parempi vaihtoehto?Eli kärsiikö koko meidän perhe kylmyydestä vaan siksi että minä haluan säilyttää alkuperäisen...
- optimisti
optimisti kirjoitti:
Ensinnäkin:Kiitoksia kovasti vastauksesta!On yöunet jo kovasti ruvennu kärsimään mokoman tötterön takia.Nyt kun kävi tuuri ja löytyi tältä palstalta joku ihan asintuntija(ainakin kuvittelen niin)ni kysyisin vielä henkilökohtasta mielipidettä kannattaako?Eli kuinka kylmäksi lattia jää tällä menetelmällä(jäätyykö sukat talvella kiinni..)?Oisko sulla mielessä joku parempi vaihtoehto?Eli kärsiikö koko meidän perhe kylmyydestä vaan siksi että minä haluan säilyttää alkuperäisen...
vielä siitä keskilattiasta.En siis tarkottanu koko tilan täyttämistä(ryömintätilaa n.1m)vaan sitä et jos laittais vasoihin kannakkeet,tuulensuojan ja puhaltais hirren verran sellua.Oonko ihan hakoteillä siis..?
- Rakennuskonservaattori
optimisti kirjoitti:
vielä siitä keskilattiasta.En siis tarkottanu koko tilan täyttämistä(ryömintätilaa n.1m)vaan sitä et jos laittais vasoihin kannakkeet,tuulensuojan ja puhaltais hirren verran sellua.Oonko ihan hakoteillä siis..?
Itse korvaisin multapenkin rossilla, jos ryömintätilassa korkeutta riittää. Omakohtaista kokemusta ei tuon multapenkin "kylmyydestä" ole, koska tuohon pohjalaistaloon, johon multapenkin toteutimme, saadaan lämmöt päälle vasta ensi syksynä. Jos multapenkki on tehty hyvin ja talvella riittää lunta talon seinustoille sekä tulisijat ovat käytössä, niin rakenteen PITÄISI olla lämmin. Valitettavasti minulla ei siis ole ennen ensi talvea omakohtaista kokemusta rakenteen lämpimyydestä/kylmyydestä.
Vaikka kyseessä onkin/olisikin hyvä ja toimiva rakenne, niin itse en sitä välttämättä omaan talooni ottaisi. Rossi on rossi ja sitä arvostan sekä hyvänä ja toimivana pidän!
Jos pirtissäsi on noin metrin verran ryömintätilaa lattian alla, niin kyllä rossia ainakin harkita voi. Silloinkin on otettava huomioon, että onko rakenteille riittävästi korkeussuunnassa tilaa, joudutaanko lattiaa nostamaan korkeammalle, jolloin ikkunat jäävät liian alas ja ovet rakenteen sisään. Onko rossiin mahdollisuutta eristeitä 30-40 senttiä? Mikäli siis vanha multapenkkisi on jo korjauskunnossa ja joudut esimerkiksi kengitystöihin, niskojen vaihtoon jne, niin itse tuossa vaiheessa harkitsisin rakenteen muuttamista rossiksi. Tuossa pohjalaistalokohteessamme oli osiin huoneista mahdollista toteuttaa muutostyö, koska kaikki rakenteet jouduttiin lahosta johtuen jokatapauksessa vaihtamaan ja niskat sekä lankut tekemään uudesta tavarasta. Ryömintätilassa oli juuri ja juuri tarpeeksi korkeutta, joten korvasimme multapenkin rossilla.
Missä päin kohteesi on? Voisin tuota tulla vilkaisemaan, jos ei hävyttömän kaukana ole..? Viestiä voit laittaa vaikka sähköpostilla osoitteeseen
[email protected] - äitee Pohjanmaalta
Rakennuskonservaattori kirjoitti:
Itse korvaisin multapenkin rossilla, jos ryömintätilassa korkeutta riittää. Omakohtaista kokemusta ei tuon multapenkin "kylmyydestä" ole, koska tuohon pohjalaistaloon, johon multapenkin toteutimme, saadaan lämmöt päälle vasta ensi syksynä. Jos multapenkki on tehty hyvin ja talvella riittää lunta talon seinustoille sekä tulisijat ovat käytössä, niin rakenteen PITÄISI olla lämmin. Valitettavasti minulla ei siis ole ennen ensi talvea omakohtaista kokemusta rakenteen lämpimyydestä/kylmyydestä.
Vaikka kyseessä onkin/olisikin hyvä ja toimiva rakenne, niin itse en sitä välttämättä omaan talooni ottaisi. Rossi on rossi ja sitä arvostan sekä hyvänä ja toimivana pidän!
Jos pirtissäsi on noin metrin verran ryömintätilaa lattian alla, niin kyllä rossia ainakin harkita voi. Silloinkin on otettava huomioon, että onko rakenteille riittävästi korkeussuunnassa tilaa, joudutaanko lattiaa nostamaan korkeammalle, jolloin ikkunat jäävät liian alas ja ovet rakenteen sisään. Onko rossiin mahdollisuutta eristeitä 30-40 senttiä? Mikäli siis vanha multapenkkisi on jo korjauskunnossa ja joudut esimerkiksi kengitystöihin, niskojen vaihtoon jne, niin itse tuossa vaiheessa harkitsisin rakenteen muuttamista rossiksi. Tuossa pohjalaistalokohteessamme oli osiin huoneista mahdollista toteuttaa muutostyö, koska kaikki rakenteet jouduttiin lahosta johtuen jokatapauksessa vaihtamaan ja niskat sekä lankut tekemään uudesta tavarasta. Ryömintätilassa oli juuri ja juuri tarpeeksi korkeutta, joten korvasimme multapenkin rossilla.
Missä päin kohteesi on? Voisin tuota tulla vilkaisemaan, jos ei hävyttömän kaukana ole..? Viestiä voit laittaa vaikka sähköpostilla osoitteeseen
[email protected]Mulla n kaksi tupaa. Toisessa on osa multipenkilla ja toinen kammari rossilla. Sitten on vaha tupa, jossa on ollut koko talossa multipenkki. Se ollaan kaivettu pois ja laitetaan rossipohja. Tähän toiseen taloon, jossa on kumpaakin sorttia, ollaab tyytyväisiä. Ei multipenkki ola välttämättä kylmä. Kannattaa asua ja kokeilla. Jos maa on painunut tai ilmastointi ei ole kunnossa on aiheelista korjata asia.
- Timppa@75
Rakennuskonservaattori kirjoitti:
Itse korvaisin multapenkin rossilla, jos ryömintätilassa korkeutta riittää. Omakohtaista kokemusta ei tuon multapenkin "kylmyydestä" ole, koska tuohon pohjalaistaloon, johon multapenkin toteutimme, saadaan lämmöt päälle vasta ensi syksynä. Jos multapenkki on tehty hyvin ja talvella riittää lunta talon seinustoille sekä tulisijat ovat käytössä, niin rakenteen PITÄISI olla lämmin. Valitettavasti minulla ei siis ole ennen ensi talvea omakohtaista kokemusta rakenteen lämpimyydestä/kylmyydestä.
Vaikka kyseessä onkin/olisikin hyvä ja toimiva rakenne, niin itse en sitä välttämättä omaan talooni ottaisi. Rossi on rossi ja sitä arvostan sekä hyvänä ja toimivana pidän!
Jos pirtissäsi on noin metrin verran ryömintätilaa lattian alla, niin kyllä rossia ainakin harkita voi. Silloinkin on otettava huomioon, että onko rakenteille riittävästi korkeussuunnassa tilaa, joudutaanko lattiaa nostamaan korkeammalle, jolloin ikkunat jäävät liian alas ja ovet rakenteen sisään. Onko rossiin mahdollisuutta eristeitä 30-40 senttiä? Mikäli siis vanha multapenkkisi on jo korjauskunnossa ja joudut esimerkiksi kengitystöihin, niskojen vaihtoon jne, niin itse tuossa vaiheessa harkitsisin rakenteen muuttamista rossiksi. Tuossa pohjalaistalokohteessamme oli osiin huoneista mahdollista toteuttaa muutostyö, koska kaikki rakenteet jouduttiin lahosta johtuen jokatapauksessa vaihtamaan ja niskat sekä lankut tekemään uudesta tavarasta. Ryömintätilassa oli juuri ja juuri tarpeeksi korkeutta, joten korvasimme multapenkin rossilla.
Missä päin kohteesi on? Voisin tuota tulla vilkaisemaan, jos ei hävyttömän kaukana ole..? Viestiä voit laittaa vaikka sähköpostilla osoitteeseen
[email protected]Hieman vanhaan ketjuun kirjoittelen, mutta täällä näyttää askarruttavan sama aihe kuin mikä meitäkin mietityttää.
Eli tilanne on se,että olemme ostamassa vanhaa 1850-luvulla rakennettua isohkoa hirsitä maataloa (250m2). Talo on säilyttänyt hyvin ryhtinsä, eli seinissä ei ole pullistumia ja hormeissa (5kpl) ei ole murtumia. Talon historiaa on sen verran tiedossa,että se olisi tosiaan rakennettu 1850-luvulla ja 1920-luvulla siihen on lisätty pystyrimalaudoitus ja huonerakennetta muutettu. 1970-luvun alussa sisälle on rakennettu kosteita tiloja, joista toinen on aiheuttanut vuotaessaan vesivahingon lattian rakenteisiin. Onneksi tämä tila ei ole ollut ulkoseinää vasten, joten hirret ovat toivottavasti säästyneet. Talon perustan rakennetta olen arvuutellut ja päätynyt siihen,että se on varmaankin alunperin saattanut olla multapenkki rakenne, sillä kivistä ladotussa kivijalassa ei ole nähtävissä rossipohjalle tyypillisiä tuuletusaukkojen kohtia. Kosteusvaurioiden kartoittamiseksi avasin lattiaa ja yllätyksekseni sieltä löytyi seuraava rakenne (ylhäältä alaspäin): lastulevy (varmaan 70-luvulta),pontattu lauta (laho), painunutta eristettä (sammalta, purua, hiekkaa, tiilenpalasia jne.), paksulti pikeä ja lopuksi betoni. Laudoituksen ja betonin välinen tila on noin 40cm. Avasin lattiaa myös terveeltä kohdalta toisesta päästä taloa ja siellä oli vastassa sama rakenne.
Eristeistä päättelin,että betonilaatta lienee valettu silloin 1920-luvulla vaikka asiasta ei ole missään erillistä mainintaa.
Mikäli ostamme talon tarkoitus on ottaa lattiat auki betonia myöten juoksujen, putkien ja eristämisen takia. Betonilaattaan ei liene viisasta koskea? Mikä olisi hyvä eriste vanhojen purujen tilalle? Selluvillako?
- täältä
Rakennuskeskus Herrala Ilmajoki. Siellä on joku tyyppi, joka on tehnyt näitä uusia multipenkkejä.
Meillä kaivettiin vanha kivjalka tyhjäksi ja tehdään parhaillaan rossipohjaa. Tämä talo on 1890-luvulta ja hirret olivat ehjiä lukuunottamatta yhtä nurkkaa, jossa oli sadevesi juossut kivijalkaan päin ja maa kohonnut ulkopuolella.
Toisessa 1920-talossamme on puolet talosta multipenkkiä. Sitä emme ole ajatelleet muuttaa, koska on hyvässä kunnossa ja lämmin. Tuuletus toimii hyvin katolle vedetyn putken kautta. Joten emme sorki turhaan. - AP14
Meillä on myös 150v vanha talo, jossa tontissa hieman kallistusta ja ylärinteen puoli multapenkillä, alarinteessä jää hieman ilmarakoa. Purimme lattiat pois kengittääksemme alimmat hirret muutamasta ongelmakohdasta, kuten tulisijojen alle tehtyjen betoniperustusten takaa ja ylärinteen puolelta yhden huoneen kohdalta, jonne oli ilmisesti jo ennen 60-lukujen(?) lattiaremonttia tullut lähes hirsien läpi menneet kosteusvauriot jostain. Yllättävän hyvässä kunnossa multapenkissä makaavat niskat olivat, vaikka lattiarakennetta oli uusittu ja siellä oli ties mitä villoja ja muovimattoja eristeiden alla pitämässä edes vähän ilmavuotoja kurissa. Liekö sammal/jäkälä sitten niin hapanta, että estää mikrobitoiminnan, vaikka etupihalta tuleekin hulevesia talon alle?
Jos rakenteen muuttaisi rossiksi, saisi vain 30cm ryömintätilaa uuden kunnolla tehdyn rossipohjan alle pelkän orgaanisen pintamaan poistamisella ja pihan muotoilulla saisi hulevedet pois. Mutta heräsi huoli siitä, että jos alamme kaivamaan oikein urakalla niin kivijalka saattaa muuttaa routimiskäyttäytymistään. Nyt talo on aivan suora ja liika ei haluaisi muuttaa.
Perinnerakentamiseen erikoistunut mestarimme sanoi, ettei kivijalkaa kannata korottaa, sillä nykyinen perustus on hyvin elämätön ja talon tunkkaaminen täytyy tehdä niin varoen, että homma tulee aivan liian kalliiksi hyötyihin nähden. Mietittiin pitkään rossipohjaa, mutta lopulta rakennusmestari tuli tulokseen, että lecasoralla tehty maavarainen "multapenkkiperustus" voisi toimia tässä kohteessa rossia paremmin:
1) Ei tarvitse kaivaa liikaa perustuksia esiin, joten riskit sille minimoituvat.
2) Routaeristys tulee soran mukana.
3) Pieneläimet eivät tule talon alle.
4) Kapilaarikatko toimii kuin rossissa ja pienet kosteusmäärät haihtuvat kyllä puulattoiden ja irtokiviperustuksen läpi pois, jos ei käytä muoveja tai vääränlaisia pintakäsittelyjä lattioille.
5) Leca maksaa, mutta se yksinkertaistaa sitten taas sen päälle tulevan "rossin" rakennetta, koska puukuitueristettä ei tarvitse tukea alhaalta levyttämällä.
Ehdotus oli seuraavanlainen alhaalta ylöspäin:
1) Kuituverkko maata vasten, joka nostetaan seinälle ja painellaan irtokiviperustusta vasten niin, ettei jää onkaloita.
2) Lecasora (30cm?). Painellaan kivijalkaa ja maata vasten niin tiiviiksi, kun saa.
3) Mahdollisesti paperointi.
4) Selluvilla (30cm?) ja siihen liittyvät niskat ja koolaukset. Niskat tuetaan lecaharkkoantureilla maahan, mutta jätetään kellumaan seinää vasten. Eli seinään tulee vain tapitetut pystytuet niskojen molemmin puolin, joiden välissä niskat ovat irti. Tämä mahdollistaa talon ja kivijalan pienen elämisen ilman, että lattia elää. Eikä tarvi mitään metallisia U-systeemejä eikä ruuveja :)
5) Paperointi. Nostetaan seinälle ja liisteröidään kiinni seinään, jottei tule mistään ilmavuotoja. Jätetään hieman löysää elämisvaran takia. Liisteriä käytetään kaikkeen, mihin se vaan sopii, sillä se on kestävämpi kuin kalliit teippaukset. Tarvittaessa naulataan vielä lista paperin päälle. Anturien ja paperien raot voidaan tiivistää bitumilla(muistaakseni, saattoi olla jokin muukin termi) parista ongelmakohdasta, koska se joustaa hyvin elävissä liitoskohdissa.
6) Lattialämmitykset ja lankut.
Mietin itsekin vielä, että noinkohan tuulettuu riittävästi, koska rakenne on umpinainen. Mutta jos edellinen puuosia vastaan ottanut multapenkki toimi niin miksei tuokin. Varsinkin, kun hulevedet kallistetaan jatkossa pois ja ylärinteeseen tulee salaojitus. Radonia varten saatetaan laittaa vielä salaojaputkea maan ja lecan väliin, vaikkei sitä tällä alueella pitäisi paljon ollakaan.
Siinä jotain ideoita. Kuulostaako järkevältä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Iso poliisioperaatio Lapualla
Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo804727Kuinka Riikka Purra on parantanut Suomen kansalaisen elämää?
Haastan kaikki perussuomalaisten kannattajat kertomaan konkreettisia esimerkkejä kuinka Riikka Purran harjoittama politi2194626Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin
Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks682398Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys
Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä752386- 602326
Venäjän armeijan evp-upseeri: Armeija surkeassa tilassa, jonka läpäisee kaiken kattava
valehtelu. Venäläiset alkaneet pohtia julkisesti maan todellisia tappioita. Z-bloggari ja 3. luokan kapteeni (evp.) Mak682161- 531886
- 281537
Kehu kaivattuasi
Mikä hänessä on parasta? Jos osaat kertoa muuta kuin ulkonäköön liittyvää, niin ansaitset mitalin.1101348Vuoksesi kaiken
Tekisin vuoksesi kaiken. Enemmänkin. Kunpa tietäisi ja hyväksyisit sen. Ymmärtäisit, en voi elää ilman sinua. En halua1171328