umpilaminaatti vs pahvitäyte

kumpi parempi?

Olen hankkimassa isompaa venettä. Mietityttää kumpi mahtaa olla parempi: vanha umpilaminaattia oleva runko vai pahvikennoston ympärille laminoitu? Jos vaikka kannen ruuvin reikä sattuu vuotamaan, niin vanhassa umpilaminaattiveessä vesi voi tippua ikävästi punkassa yöllä niskaan. Pahvikennoveneessä vesi jää laminaatin sisään imeytyen pahviin, eikä haittaa nukkumista.

Olen kuullut, että hartsin hinnan nousu olisi ratkaistu lisäämällä ensin balsaa ja sittemmin pahvia kerrosten väliin? Vai onko tällä kerrosrakenteella tähdätty rungon pidempään käyttöikään?

27

3726

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tättärää tätää

      umpilaminaatti säilyttää arvonsa pidempään. esim. Avance 36:ssa on hyvä runko. kestää myös muita kolhuja paremmin

    • sandwichrakenteinen

      Voi olla vaikea löytää venettä, jossa myös kansi olisi umpilaminaattia mm. avance36:ssa kansi on sandwichrakenteinen. Eli monessa purjeveneessä tuo kannen ruuvin liitoksen vuoto menee sinne käyttämääsi ilmaisuun "pahvikennoon".

      • hartsit

        Taisivat oppia laittamaan lasikuitukerrosten väliin balsaa kansirakenteissa 70/80-luvun vaihteessa. Runkoihin sitäkin myöhemmin. Pahvista alettiin tekmään veneitä vasta 90-luvulla.


      • Luxu
        hartsit kirjoitti:

        Taisivat oppia laittamaan lasikuitukerrosten väliin balsaa kansirakenteissa 70/80-luvun vaihteessa. Runkoihin sitäkin myöhemmin. Pahvista alettiin tekmään veneitä vasta 90-luvulla.

        Kannessa olivat aika yleisiä jo 70-luvun alussa.

        Jo H-veneen kansi on kerrosrakenteinen - suunniteltu 1965.


      • siis että
        delami kirjoitti:

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=668&posting=22000000024051894

        Eli tarkennukseksi delaminaatio tarkoittaa sitä, että pinnoite irtoaa alustastaan tai erilliset pinnoitekerrokset irtoavat toisistaan.

        Esimerkkinä tästä voi mainita sandwichrakenteisesta kannesta mm. joissakin vanhoissa albin balladeissa, joissa on tapahtunut delaminointia. Tämän voi huomata kävellessään kannella "narahduksista". Käytännössä kyseisen veneen kohdalla asialla ei ole suurempaa merkitystä kuin tuo "kannen narina".


      • väsyttää
        siis että kirjoitti:

        Eli tarkennukseksi delaminaatio tarkoittaa sitä, että pinnoite irtoaa alustastaan tai erilliset pinnoitekerrokset irtoavat toisistaan.

        Esimerkkinä tästä voi mainita sandwichrakenteisesta kannesta mm. joissakin vanhoissa albin balladeissa, joissa on tapahtunut delaminointia. Tämän voi huomata kävellessään kannella "narahduksista". Käytännössä kyseisen veneen kohdalla asialla ei ole suurempaa merkitystä kuin tuo "kannen narina".

        Jos hartsilla päällystettyä lasikuitulankaa taivuttelee eikansa se väsyy ja menettää kimmoisuuden.
        Jos pahvia taivuttelee aikansa se murtuu.
        Osta käytetty hunajakennorakenteinen high tec vene ja ala taivutella.


    • purjehduksen harrastaja

      Veneissä niinkuin missä tahansa teknisissä laitteissa, rakenneratkaisuja on useita ja ne ovat kaikki jossakin suhteessa kompromissejä ominaisuuksien suhteen.
      Sandwicrakenteisessa veneessä ydinaineena on joko balsa tai kalliimpi muoviaine esim. divinylcell. Tällöinkin vesilinjan alapuoli ja rasitetuimmat kohdat tehdään umpilaminaatista. Rakenteella haetaan lujuutta ja samalla painon säästöä. Kuten kysyjä itsekin korostaa, po. rakenne on herkkä vesivuodoille ja siksi veneen rakennuksessa ja jälkikiinnityksissa tulee toimia oikein ja käyttää järkeä. Kuten veneilyssä muutenkin!

      Täysumpilaminaatti on luja eikä ole arka kosteudelle. Se on kuitenkin raskas rakenne.

      Valtaosa nykyisestä venetuotannosta käyttää kerrosrakennetta. Samoin lentokoneteollisuus. Kun veneen koko kasvaa riittävän suureksi, runkomateriaalin ominaispaino menettää merkityksensä suorituskyvyn kannalta. Toisaalta muoti tuntuu olevan sellainen että suurimmat ja kalleimmat purret valmistetaan hienoimmista hiili- ja aramidikuiduista tyhjiömenetelmillä...

    • kerrosrakenteesta

      Kerrosrakenteen etuna suurempi lujuus suhteessa painoon, koskien koko rakenteen vääntölujuutta (ja jäykkyyttä). Pienelle alalle kohdistuvassa voimassa (esim. isku) tosin pintakerros murtuu/vaurioituu "helposti". Yleensä nuo on kyllä mitoitettu riittävän lujiksi kestämään normaalikäytössä esiintyvät pintaan kohdistuvat voimat.

      Huonona puolena päälimmäisenä tulee mieleen tuo reikien teko, kaikki reiät on tehtävä niin ettei vesi pääse täytemateriaaliin !! "Pahvikennoveneessä vesi jää laminaatin sisään imeytyen pahviin, eikä haittaa nukkumista." juu... ei haittaa nukkumista ihan heti mutta arvaappa kuinka kauan kyseinen vene kestää, täytemateriaalin kastuessa vene "mätänee" käsiin uskomattoman nopeasti.

      • väliaineet

        Käyttämällä aireksia tai hereksiä väliaineena ei mitään ongelmaa kastumisesta, molemmat vettähylkiviä ja mätänevät kuin lasi!


      • uusi bava
        väliaineet kirjoitti:

        Käyttämällä aireksia tai hereksiä väliaineena ei mitään ongelmaa kastumisesta, molemmat vettähylkiviä ja mätänevät kuin lasi!

        Ostin viimekeväänä Bavaria 33:en. Minkälainen rakenne veneessä oikein on? Myyjä vakuutti sen vastaavan kaikien suurimpien veistämöjen käyttämiä standardeja. Mitkä nuo standardit on?


      • 80 pros tekee niin
        uusi bava kirjoitti:

        Ostin viimekeväänä Bavaria 33:en. Minkälainen rakenne veneessä oikein on? Myyjä vakuutti sen vastaavan kaikien suurimpien veistämöjen käyttämiä standardeja. Mitkä nuo standardit on?

        Usko vaan se on ihan jees. Suomen kirkkon kuuluu vieläkin ton verran, joten veneesi pysyy pinalla.


      • pinnalla.
        80 pros tekee niin kirjoitti:

        Usko vaan se on ihan jees. Suomen kirkkon kuuluu vieläkin ton verran, joten veneesi pysyy pinalla.

        Veneen runkoon kohdistuu melkoisia rasituksia kovassa aallokossa. Keula voi pudota aallonharjalta muutaman metrinkin, ja veneen osuessa aallonpohjaan se tärähtää niin, että hirvittää.

        Onkohan missäänpäin maailmaa sattunut rungon murtumia ja veneitä haaksirikkoutunut siitä syystä?


      • lukuisia esimerkkejä
        pinnalla. kirjoitti:

        Veneen runkoon kohdistuu melkoisia rasituksia kovassa aallokossa. Keula voi pudota aallonharjalta muutaman metrinkin, ja veneen osuessa aallonpohjaan se tärähtää niin, että hirvittää.

        Onkohan missäänpäin maailmaa sattunut rungon murtumia ja veneitä haaksirikkoutunut siitä syystä?

        Dramaattisin ja tunnetuin vaurio varmaan tapahtui kesken America´s Cupin kisaa, jossa raaserin runko katkesi maston kohdalta. Tämä vene tietenkin oli rakennettu mahdollisimman kevyeksi ja vain ko kisaa varten eikä kelikään ollut paha, mutta samantapaisia vaurioita on nähty jopa joissakin sarjavalmisteisissa matkaveneissä. Erään 39-jalkaisen sarjavalmisteisen matkaveneen rungon repeäminen kölin etureunan kohdalle aiheutti runsaan vuodon, joka onneksi oli pumpuilla hallittavissa. Pienemmät delaminaatio-ongelmat eivät liene kovin harvinaisia.
        Eriasteisia runkovaurioita on taidettu raportoida useastakin maailmaympäri-skabasta. Ehkä googlesta voisit löytää linkkejä. Myös Sydney-Hobartista on raportoitu sekä runkovaurioita että kansirakenteiden repeämiä (dramaattinen kuva ruffin katon repeämisestä löytyy Bob Mundlen kirjoittamasta kirjasta "Fatal storm" - päälle murtuvan aallon kuormitus voi olla useita tonneja!).

        Olet siis aivan oikeassa. Ne kammottavat jysäykset ja ravistukset tuntuvat toisinaan siltä, että "vene ei voi millään kestää tällaista menoa". Yhdessä aikaisemmassa veneessäni todettiin reissun jälkeen toista metriä pitkiä hiushalkeamia vesilinjan alapuolella keulassa. Ne syntyivät juuri näin. Säikähdin ja vaihdoin järeämpään paattiin. (Vanha vene korjattiin asianmukaisesti ennenkuin luovuin siitä).


      • kuikka
        lukuisia esimerkkejä kirjoitti:

        Dramaattisin ja tunnetuin vaurio varmaan tapahtui kesken America´s Cupin kisaa, jossa raaserin runko katkesi maston kohdalta. Tämä vene tietenkin oli rakennettu mahdollisimman kevyeksi ja vain ko kisaa varten eikä kelikään ollut paha, mutta samantapaisia vaurioita on nähty jopa joissakin sarjavalmisteisissa matkaveneissä. Erään 39-jalkaisen sarjavalmisteisen matkaveneen rungon repeäminen kölin etureunan kohdalle aiheutti runsaan vuodon, joka onneksi oli pumpuilla hallittavissa. Pienemmät delaminaatio-ongelmat eivät liene kovin harvinaisia.
        Eriasteisia runkovaurioita on taidettu raportoida useastakin maailmaympäri-skabasta. Ehkä googlesta voisit löytää linkkejä. Myös Sydney-Hobartista on raportoitu sekä runkovaurioita että kansirakenteiden repeämiä (dramaattinen kuva ruffin katon repeämisestä löytyy Bob Mundlen kirjoittamasta kirjasta "Fatal storm" - päälle murtuvan aallon kuormitus voi olla useita tonneja!).

        Olet siis aivan oikeassa. Ne kammottavat jysäykset ja ravistukset tuntuvat toisinaan siltä, että "vene ei voi millään kestää tällaista menoa". Yhdessä aikaisemmassa veneessäni todettiin reissun jälkeen toista metriä pitkiä hiushalkeamia vesilinjan alapuolella keulassa. Ne syntyivät juuri näin. Säikähdin ja vaihdoin järeämpään paattiin. (Vanha vene korjattiin asianmukaisesti ennenkuin luovuin siitä).

        Myös veneen keulan (pohjan) muoto vaikuttaa siihen , kuinka paljon nämä keulaan veteen iskeytymiset rasittavat veneen rakenteita JA miehistön mukavuutta. Lähes itsestään selvää on että pohjasta tasainen keula lämähtää paljon kovemmalla voimalla veteen kuin terävä v-muotoinen keula, joka "leikkaa" vetää eikä siis lyö niin kovalla voimalla


      • Keulapuu
        kuikka kirjoitti:

        Myös veneen keulan (pohjan) muoto vaikuttaa siihen , kuinka paljon nämä keulaan veteen iskeytymiset rasittavat veneen rakenteita JA miehistön mukavuutta. Lähes itsestään selvää on että pohjasta tasainen keula lämähtää paljon kovemmalla voimalla veteen kuin terävä v-muotoinen keula, joka "leikkaa" vetää eikä siis lyö niin kovalla voimalla

        Ennen tehtiin keulat ihan toisen mallisiksi. Mitenköhän nuo uudet pytysuorat keulat käyttäytyvät?


      • asldkjflfskj
        Keulapuu kirjoitti:

        Ennen tehtiin keulat ihan toisen mallisiksi. Mitenköhän nuo uudet pytysuorat keulat käyttäytyvät?

        Kerrohan nyt miten vitussa keulan pystysuoruus vaikuttaa aallokkoon iskeytymiseen, eikös nyt puhuttu siitä että veneen pohja osuu aaltoon.


      • Keulapuu
        asldkjflfskj kirjoitti:

        Kerrohan nyt miten vitussa keulan pystysuoruus vaikuttaa aallokkoon iskeytymiseen, eikös nyt puhuttu siitä että veneen pohja osuu aaltoon.

        kun en varmaksi tiedä. Vanhan mallin keula oli yhtä terävää särmää köliin asti, joten sehän nyt ainakin leikkasi nätisti aallon.

        Kai se pystysuorakin leikkaa ...pienen aallon. Jos sattuu lätsähtämään pohja edellä aaltoon, niin sitten lätsähtää kunnolla.

        Taitaa olla ihan vesilinjan jatkamiseksi tehty koko typeryys, kas kun eivät tee bulbeja niihin.


      • itsekin
        asldkjflfskj kirjoitti:

        Kerrohan nyt miten vitussa keulan pystysuoruus vaikuttaa aallokkoon iskeytymiseen, eikös nyt puhuttu siitä että veneen pohja osuu aaltoon.

        jos viitsisit edes vähän miettiä asiaa, että kyllä pystysuora keula pahentaa tuota keulan iskun jysähdystä.

        Pysty keula aiheuttaa sen, että lähes tasaista pohjaa on aivan keulaan saakka. Tasainen alue on noin metri pitempi kuin viistokeulaisissa. Ja tasaisen alueen pinta-ala ehkä 50% suurempi.

        Lisäksi pystykeulaisissa veneissä pohja on usein viistokeulaisia tasaisempi.


      • meikäläisellä
        itsekin kirjoitti:

        jos viitsisit edes vähän miettiä asiaa, että kyllä pystysuora keula pahentaa tuota keulan iskun jysähdystä.

        Pysty keula aiheuttaa sen, että lähes tasaista pohjaa on aivan keulaan saakka. Tasainen alue on noin metri pitempi kuin viistokeulaisissa. Ja tasaisen alueen pinta-ala ehkä 50% suurempi.

        Lisäksi pystykeulaisissa veneissä pohja on usein viistokeulaisia tasaisempi.

        "Pysty keula aiheuttaa sen, että lähes tasaista pohjaa on aivan keulaan saakka. Tasainen alue on noin metri pitempi kuin viistokeulaisissa. Ja tasaisen alueen pinta-ala ehkä 50% suurempi. "

        Paljonko on 50% lisää nollaan? Meikälaisen veneessä ei nimittäin ole tasaista pohjaa ollenkaan keulassa ennen köliä. Mutta sen onkin vanhanaikaista venesuunnittelua, siltä ajalta kun veneet tehtiin vielä purjehtimaan, ei asuntovaunuiksi.


      • itsekin
        meikäläisellä kirjoitti:

        "Pysty keula aiheuttaa sen, että lähes tasaista pohjaa on aivan keulaan saakka. Tasainen alue on noin metri pitempi kuin viistokeulaisissa. Ja tasaisen alueen pinta-ala ehkä 50% suurempi. "

        Paljonko on 50% lisää nollaan? Meikälaisen veneessä ei nimittäin ole tasaista pohjaa ollenkaan keulassa ennen köliä. Mutta sen onkin vanhanaikaista venesuunnittelua, siltä ajalta kun veneet tehtiin vielä purjehtimaan, ei asuntovaunuiksi.

        Vai oletko saivartelija?
        Puhe viestiketjussa oli nimenomaan tasapohjaisen veneen paukuttelusta.
        Koettaisit jaksaa olla välillä hiljaa sen vanhan pikkuskandisin kanssa, jos sinulla kerran ei ole mitään sanottavaa itse asiaan.


      • Luxu
        itsekin kirjoitti:

        jos viitsisit edes vähän miettiä asiaa, että kyllä pystysuora keula pahentaa tuota keulan iskun jysähdystä.

        Pysty keula aiheuttaa sen, että lähes tasaista pohjaa on aivan keulaan saakka. Tasainen alue on noin metri pitempi kuin viistokeulaisissa. Ja tasaisen alueen pinta-ala ehkä 50% suurempi.

        Lisäksi pystykeulaisissa veneissä pohja on usein viistokeulaisia tasaisempi.

        Ajaminen on aika hankalaa vanhan tuulen isossa aallokossa kun tuuli on moinannut.
        Ei pysy paatti tarpeeksi kallellaan, jotta terävä vee leikkaisi aallon, vaan suoraan sivuun jysähtää maininki. Vaatii aktiivista ajamista, että saan keulan halkaisemaan aallon.
        Tässä nykyiset pystykeulaiset, joiden suunnittelija on uhrannut pari ajatusta kryssille keulapunkan leveyden maksimoinnin sijaan, ovat pyöreäpohjaisina parempia ja helpompia ajaa isossa aallokossa. Leveän, tasaisen perän ongelmat kryssillä hallitaan tarpeeksi syvällä peräsimellä.

        Leveäkeulaiset loma-asunnot taas jysähtävät vasta-aallokkoon kuin seinään ja niin saa peltigenua töitä.


      • elämä on
        Luxu kirjoitti:

        Ajaminen on aika hankalaa vanhan tuulen isossa aallokossa kun tuuli on moinannut.
        Ei pysy paatti tarpeeksi kallellaan, jotta terävä vee leikkaisi aallon, vaan suoraan sivuun jysähtää maininki. Vaatii aktiivista ajamista, että saan keulan halkaisemaan aallon.
        Tässä nykyiset pystykeulaiset, joiden suunnittelija on uhrannut pari ajatusta kryssille keulapunkan leveyden maksimoinnin sijaan, ovat pyöreäpohjaisina parempia ja helpompia ajaa isossa aallokossa. Leveän, tasaisen perän ongelmat kryssillä hallitaan tarpeeksi syvällä peräsimellä.

        Leveäkeulaiset loma-asunnot taas jysähtävät vasta-aallokkoon kuin seinään ja niin saa peltigenua töitä.

        Tos on satsi Sydney - Hobart racesta. Kannattaa erityisesti katsoa ton ensimmäisen sivun kuvat kuinka toi "Skandi" ottaa edestä tulevan aallon. Leveä runko ei mene aallon läpi vaan nousee sen päälle ja keula on melkein köliin asti ilmasssa ja sitten PLÄTS...
        http://www.sailingscuttlebutt.com/photos/05/sydneyhobart/index.asp

        Nämäkö luoviveneitä???


      • se olikin
        elämä on kirjoitti:

        Tos on satsi Sydney - Hobart racesta. Kannattaa erityisesti katsoa ton ensimmäisen sivun kuvat kuinka toi "Skandi" ottaa edestä tulevan aallon. Leveä runko ei mene aallon läpi vaan nousee sen päälle ja keula on melkein köliin asti ilmasssa ja sitten PLÄTS...
        http://www.sailingscuttlebutt.com/photos/05/sydneyhobart/index.asp

        Nämäkö luoviveneitä???

        aina ilman köliä


    • puuta

      Puu taitaa olla painoonsa nähden paras. Veto ja murtolujuus vertaansa vailla, pistemäisestä iskusta ei millänsäkkään. Laho puheet on suurinta paskaa mitä maa päällään kantaa. Kyllähän jossain 50 v puuveneessä voi olla pieniä lahovaurioita mutta mitä on 50 v lasikuituveneessä? Ylläpidon vaativuus on myös suurta paskaa.

      • tämä...

        keskustelu liittyy kuunari koivistoon? pääsitkö puosulta karkuun ilman lääkkeitä?


      • on se
        tämä... kirjoitti:

        keskustelu liittyy kuunari koivistoon? pääsitkö puosulta karkuun ilman lääkkeitä?

        Toi on se koiviston höylämuseon hoitaja, joka liikkuu talttapäässä kotkan suuntaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      38
      3280
    2. Niin voimakkaat tunteet

      Että ajattelin hänen olevan se elämän rakkaus. Silmien edessä vikitteli toista ja hyvästelemättä hylkäs niin tyhjyys jäi
      Ikävä
      16
      2595
    3. Nainen, sinä viisas ja ymmärtäväinen

      sekä hyvällä huumorintajulla varustettu. Kun kaikki muut ovat kaikonneet, vain sinä olet jäljellä. Ellet kestä kirjoituk
      Ikävä
      24
      2564
    4. Puhe on halpaa

      Katso mitä hän tekee.Teot kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.Uskokaa punaisia lippuja.Hyvää yötä.
      Ikävä
      44
      1816
    5. Halaisin sua mies

      Jos voisin 💗
      Ikävä
      25
      1536
    6. Oletko harrastanut

      seksiä kaivattusi kanssa? 🤔
      Ikävä
      121
      1301
    7. Nainen, se on vain karu totuus, että

      sinut on luotu synnyttämään ja mies siittämään. Niin on luomakunnassa säädetty ja niin se on. Sinut luotiin heikoksi ja
      Ikävä
      279
      1248
    8. Joko aiheuttamani pettymys

      on lieventynyt? Toivottavasti. Uskallan heittää lentosuukon näin etäältä ja nimettömänä 😘.
      Ikävä
      90
      1229
    9. Kosulan Keisari karviossa

      Non ni. Kosulan keisari karviossa käväsemässä,kamera pyöri ja tubetulot lopsahti tilille,myös VEROVÄHENNYLSIIN ajo
      Tuusniemi
      24
      1146
    10. Arvasin että sen profiilin takana on sinä

      Ja nyt suutuit. Pidähän tuo äläkä enää haikaile sitten, rakas 😉
      Tunteet
      13
      1110
    Aihe