Miksi 2000 kg??

On sulla takan lämpötila, jos on 200 asteinen. Siis ulkokuori?!?!

Meillä on kanssa kaakeliuuni ja ei sen vaippa ole ikinä, kun ehkä 80 astetta korkeintaan.

Senkin olen huomannut, että jos kovilla pakkasilla sitä ei lämmitä, niin hormin kautta tulee sitä pakkasilmaa siihen takan runkoon, sen verran, että se alkaa jäähdyttämään taloa.

korkea.... kirjoitti:

On sulla takan lämpötila, jos on 200 asteinen. Siis ulkokuori?!?!

Meillä on kanssa kaakeliuuni ja ei sen vaippa ole ikinä, kun ehkä 80 astetta korkeintaan.

Senkin olen huomannut, että jos kovilla pakkasilla sitä ei lämmitä, niin hormin kautta tulee sitä pakkasilmaa siihen takan runkoon, sen verran, että se alkaa jäähdyttämään taloa.

Lue lisää

Eii sen kuoren kuulukaan olla yhtä lämmin kuin takan sisuksen...
ja olisit pistänyt pellin korkeammalle, vaikka piipun huipulle, niin ei tulisi kylmää sisälle. Vaihtoehtoja on kyllä varaavissakin takoissa.

korkea.... kirjoitti:

On sulla takan lämpötila, jos on 200 asteinen. Siis ulkokuori?!?!

Meillä on kanssa kaakeliuuni ja ei sen vaippa ole ikinä, kun ehkä 80 astetta korkeintaan.

Senkin olen huomannut, että jos kovilla pakkasilla sitä ei lämmitä, niin hormin kautta tulee sitä pakkasilmaa siihen takan runkoon, sen verran, että se alkaa jäähdyttämään taloa.

Lue lisää

2000kg takan runko eli sydän voi painaa mainitun 1000kg. Sen lämpötila on helposti 200 astetta ja enemmänkin.

Minä laskeskelin omasta takastani että sydän painaa n.1500kg ja kuori suunnilleen saman verran. Sydämen lämpötila voi vaihdella n.250 astetta kun kuoren lämpötila taas vaihtelee korkeintaan 40 astetta. Sydän siis varastoi 6 kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin kuori. Eli käytännössä kuoren massalla ja lämpötilalla ei ole paljonkaan merkitystä varaavuuteen.

Jäähdyttävyydestä sen verran että kannattaa asentaa kunnon savupelti. Savupellissä ei pitäisi myöskään olla reikiä eikä leikattuja kulmia. Samalla tavoin puun tuottama lämpö menee harakoille kuin kylmä tulee sisäänkin. Minulla on piipussa tuplapelti takan yläpuolella ja se on niin tiivis ettei tule kylmä sisään eikä mene takan lämmöt ulos.

Olen miettinyt että asentaisin yläkertaan pellin niin ylös kuin mahdollista ja siitä avaus/sulkunaru alas. Tällä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä joten nähtäväksi jää tuleeko tuota ikinä asennettua.

"Ei ainakaan meidän piipusta tule syttymisvaiheen jälkeen mitään näkyvää."

Ts. tärväätte tulikuumat palokaasut taivaan tuuliin harakoille ja tuossa pohotuksessa grillaisi piipun hatulla vaikka minkälaisen paahtopaistin :>

Poskipinnoille täydellisesti lämpönsä luovuttaneiden takkojen / polton seurauksena piipusta tupruttaa rauhakseltaan vaaleanharmaata ja lauhtunutta savua ja siitä saa korkeintaan lapasensa märäksi, jos kätensä savuvirtauksen eteen sattuisi työntämään. Ei grillaannu meillä makkarat polttokaasuissa :) Eikä kyse todellakaan ole mistään kitupoltosta. Taito sekin on, että osaa säätää ilman määrää. Niissä takan luukuissa ja aukoissa on portaaton säätö, ei pelkästään kiinni/auki ;)

YETSKA kirjoitti:

"Ei ainakaan meidän piipusta tule syttymisvaiheen jälkeen mitään näkyvää."

Ts. tärväätte tulikuumat palokaasut taivaan tuuliin harakoille ja tuossa pohotuksessa grillaisi piipun hatulla vaikka minkälaisen paahtopaistin :>

Poskipinnoille täydellisesti lämpönsä luovuttaneiden takkojen / polton seurauksena piipusta tupruttaa rauhakseltaan vaaleanharmaata ja lauhtunutta savua ja siitä saa korkeintaan lapasensa märäksi, jos kätensä savuvirtauksen eteen sattuisi työntämään. Ei grillaannu meillä makkarat polttokaasuissa :) Eikä kyse todellakaan ole mistään kitupoltosta. Taito sekin on, että osaa säätää ilman määrää. Niissä takan luukuissa ja aukoissa on portaaton säätö, ei pelkästään kiinni/auki ;)

Lue lisää

No joo, varsinkin kylmällä ilmalla se vaalea savu tosiaan näkyy, mutta makkaran grillaamiseen piipun pää on epäkäytännöllinen paikka meilläkin. Mittasin kerran takan piipun päästä voimakkaan palon aikana savun lämpötilaksi noin 120° C halvan yleismittarin lämpöanturilla. Tulos ei ole tieteellisen tarkka, mutta kiukaan hormin päästä mitattuna saman mittarin lukemat juoksivat silmänräpäyksessä pitkälle yli 250° C ja anturin eristeet vähän kärähtivät, joten aika hyvän kuvan tuollaisen perinteisen varaavan tiilitakan hyötysuhteesta testi antoi.

Kyseinen VTT:n tutkimus vertaa kevyitä varaavia tulisijoja (esim. Nunnauunin lämpöluokka I) raskaisiin varaaviin tulisijoihin (Esim. Nunnauunin lämpöluokka III).

Alkuperäinen kirjoittaja kai vertailee kahta täysin eri tyyppistä tulisijaa. Uunia ja takkaa.

Varaavat tulisijat ovat kaikki uuneja. Takkoja taas on olemassa melko monenlaisia ja yksi näistä on kiertoilmaperiaatteella toimiva takka.

Omasta mielestäni kyse on enemmän tavasta lämmittää puilla, kun siitä kumpi on parempi. Jos haluaa nopeasti lämmintä ilmaa ja haluaa huolettoman tulisijan, on valinta laadukkaassa kiertoilmatakassa. Jos taas haluaa tulisijan toimivan lämpöpatterin tavoin ja ei kaipaa nopeita lämpötilan muutoksia, on varaava uuni paras vaihtoehto. Tästä kai voisi päätellä, että sähkölämmitteiseen taloon, jossa on irtopatterit tai kaapelit lattiassa, paras vaihtoehto olisi massiivinen uuni. Maalämpö- tai kaukolämpötaloon, jossa vesikiertoinen lattialämmitys, kannattaisi valita kiertoilmatakka.

Tutkii.... kirjoitti:

Kyseinen VTT:n tutkimus vertaa kevyitä varaavia tulisijoja (esim. Nunnauunin lämpöluokka I) raskaisiin varaaviin tulisijoihin (Esim. Nunnauunin lämpöluokka III).

Alkuperäinen kirjoittaja kai vertailee kahta täysin eri tyyppistä tulisijaa. Uunia ja takkaa.

Varaavat tulisijat ovat kaikki uuneja. Takkoja taas on olemassa melko monenlaisia ja yksi näistä on kiertoilmaperiaatteella toimiva takka.

Omasta mielestäni kyse on enemmän tavasta lämmittää puilla, kun siitä kumpi on parempi. Jos haluaa nopeasti lämmintä ilmaa ja haluaa huolettoman tulisijan, on valinta laadukkaassa kiertoilmatakassa. Jos taas haluaa tulisijan toimivan lämpöpatterin tavoin ja ei kaipaa nopeita lämpötilan muutoksia, on varaava uuni paras vaihtoehto. Tästä kai voisi päätellä, että sähkölämmitteiseen taloon, jossa on irtopatterit tai kaapelit lattiassa, paras vaihtoehto olisi massiivinen uuni. Maalämpö- tai kaukolämpötaloon, jossa vesikiertoinen lattialämmitys, kannattaisi valita kiertoilmatakka.

Lue lisää

Nyt on mennyt sekaisin VTT:n tutkimuksen jutut ja hyötysuhteet.

VTT puhuu tutkimuksessaan hyödyntämisasteesta. ijor käyttää tässä väärää termiä ja puhuu hyötysuhteesta.

Hyötysuhde tarkoittaa sitä kuinka suuren osan puun sisältämästä energiasta saa takka siirrettyä asunnon lkämmittämiseen.(ja vastaavasti kuinka paljon menee ns. harkoille). Hyötysuhde on tulisijoilla tavannomaisesti 70-80%. Joillakin erikoisilla kiertoilmatakoilla on jopa 90% hyötysuhde. Mielestäni ei ole juurikaan merkitystä meneekö niitä ilmaisia(?) puita 10% enemmän vai vähemmän.

Hyödyntämisaste tarkoittaa sitä kuinka hyvin asunnon lämmitystarve kokonaisuudessaan voidaan kattaa tulisijalla. Luonnollisesti kevyempi tulisija jäähtyy nopeammin ja muu lämmitys joutuu lämmittämään ennenkuin laitetaan uudestaan tulet. Raskaalla tulisijalla jäähtyminen on hidasta ja muu lämmitys ei joudu lämmittämään juurikaan ennen kuin laitetaan uudet tulet.

Käytännössä harvassa talossa yritetään tulisijalla tuottaa mahdollisimman suurta osaa lämmöstä. Jos tulisijan on tarkoitus tuottaa vain esimerkiksi 20% vuotuisesta lämmitystarpeesta niin silloin käy kevyempikin tulisija. Kevyen tulisijan kaverina pitää vain olla nopeasti reagoiva lämmitys(ei betonilattialmmitys) ja/tai raskasrakenteinen talo. Tämä siksi että kevyt tulisija antaa enemmän lämpöä ja lyhyemmässä ajassa. Silloin lämmityksen on tiputtava nopeasti pois päältä ja/tai talon on oltava massiivinen jotta huonelämpötila ei turhaan nouse korkeaksi.

Mainittu tutkimus löytyy esim. tuolta
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI tulokset 23.12.2002.pdf

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Nyt on mennyt sekaisin VTT:n tutkimuksen jutut ja hyötysuhteet.

VTT puhuu tutkimuksessaan hyödyntämisasteesta. ijor käyttää tässä väärää termiä ja puhuu hyötysuhteesta.

Hyötysuhde tarkoittaa sitä kuinka suuren osan puun sisältämästä energiasta saa takka siirrettyä asunnon lkämmittämiseen.(ja vastaavasti kuinka paljon menee ns. harkoille). Hyötysuhde on tulisijoilla tavannomaisesti 70-80%. Joillakin erikoisilla kiertoilmatakoilla on jopa 90% hyötysuhde. Mielestäni ei ole juurikaan merkitystä meneekö niitä ilmaisia(?) puita 10% enemmän vai vähemmän.

Hyödyntämisaste tarkoittaa sitä kuinka hyvin asunnon lämmitystarve kokonaisuudessaan voidaan kattaa tulisijalla. Luonnollisesti kevyempi tulisija jäähtyy nopeammin ja muu lämmitys joutuu lämmittämään ennenkuin laitetaan uudestaan tulet. Raskaalla tulisijalla jäähtyminen on hidasta ja muu lämmitys ei joudu lämmittämään juurikaan ennen kuin laitetaan uudet tulet.

Käytännössä harvassa talossa yritetään tulisijalla tuottaa mahdollisimman suurta osaa lämmöstä. Jos tulisijan on tarkoitus tuottaa vain esimerkiksi 20% vuotuisesta lämmitystarpeesta niin silloin käy kevyempikin tulisija. Kevyen tulisijan kaverina pitää vain olla nopeasti reagoiva lämmitys(ei betonilattialmmitys) ja/tai raskasrakenteinen talo. Tämä siksi että kevyt tulisija antaa enemmän lämpöä ja lyhyemmässä ajassa. Silloin lämmityksen on tiputtava nopeasti pois päältä ja/tai talon on oltava massiivinen jotta huonelämpötila ei turhaan nouse korkeaksi.

Mainittu tutkimus löytyy esim. tuolta
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI tulokset 23.12.2002.pdf

Lue lisää

Niin ansiokasta työtä kuin VTT tekeekin, niin silti kannattaa lukea ensin tutkimuksen etusivuilta niiden yritysten nimet jotka tutkimuksen ovat rahoittaneet. Seuraavaksi kannattaa selvittää kuinka moni näistä valmistaa varaavia takkoja ja kuinka moni kiertoilmatakkoja. Sitten vasta kannattaa miettiä onko syytä käyttää juuri tätä tutkimusta kiertoilmatakkojen ja varaavien takkojen vertailuun.

VTT:n tutkiessa jotakin on rahoittajan määräysvallassa julkaistaanko tutkimusta vai ei. Harva yritys haluaa julkaista sellaisia tutkimuksia jotka asettavat omat tuotteet epäedulliseen valoon.

Varaavat takat on kehitetty Suomessa varmasti jo aika hyviksi. Tyypilliseen suomalaiseen kevytrakenteiseen taloon varaava takka on erinomainen ja mielestäni ainoa tulisijavaihtoehto.

Kivitalossa asia onkin aivan toinen. Kannattaa oikeasti tutustua kiertoilmatakkojen hyötysuhteisiin ja päästöihin ennen niiden mustamaalausta. Sama kahden tunnin polttaminen ajaa ihan saman asian kuin kahden tunnin polttaminen varaavassa takassa kevytrakenteisessa talossa. Minulla on molemmista kokemusta (mökillä varaava ja kotona kiertoilma).

jiii kirjoitti:

Varaavat takat on kehitetty Suomessa varmasti jo aika hyviksi. Tyypilliseen suomalaiseen kevytrakenteiseen taloon varaava takka on erinomainen ja mielestäni ainoa tulisijavaihtoehto.

Kivitalossa asia onkin aivan toinen. Kannattaa oikeasti tutustua kiertoilmatakkojen hyötysuhteisiin ja päästöihin ennen niiden mustamaalausta. Sama kahden tunnin polttaminen ajaa ihan saman asian kuin kahden tunnin polttaminen varaavassa takassa kevytrakenteisessa talossa. Minulla on molemmista kokemusta (mökillä varaava ja kotona kiertoilma).

Lue lisää

se kiertoilmatakka oikein on?Varaako yhtään lämpöä,miten lämpöä säädetään?Kauanko lämmittää tulen sammuttua?Jos meinaa,että lämpö varautuu huoneen kiviseiniin tai mööpeleihin,niin eikö huone silloin pitäisi lämmittää aika kuumaksi?Neuvokaa nyt tyhmää.Ketjun aloittaja kirjoitti,että varaava tulisija on vaikea sytyttää ja tuhkaa tulee paljon.Eikös kaikki tulisijat ole yhtä vaikeita tai helppoja sytyttää,taitaa olla vika sytyttäjässä.Tuhkaa tulee kai samasta puumäärästä yhtä paljon missä uunissa tahansa jos ei nyt ihan kitupolttoa harrasta.Onko yli 80% hyötysuhde huono?Korkea hyötysuhde kertoo myös puhtaasta palamisesta,kirjoittajan väittämät on ihan tuulesta temmattuja.Palaminen tapahtuu varaavassa uunissa korkeassa lämpötilassa,joka on yksi hyvän palamisen edellytys.Niissä on heti tulipesän yläpuolella palokammio,missä loputkin palokykyiset kaasut palavat.Varaavia uuneja käytetään Ruotsissa,Venäjällä ja Balttian maissa,täällä ainakin toistaseksi kylmiäkin talvia,ehkäpä sitten joskus tulevaisuudessa pääsemme osalliseksi Keski-Euroopan talven ihanuudesta,onhan tuota esimakua jo saatu.

jiii kirjoitti:

Varaavat takat on kehitetty Suomessa varmasti jo aika hyviksi. Tyypilliseen suomalaiseen kevytrakenteiseen taloon varaava takka on erinomainen ja mielestäni ainoa tulisijavaihtoehto.

Kivitalossa asia onkin aivan toinen. Kannattaa oikeasti tutustua kiertoilmatakkojen hyötysuhteisiin ja päästöihin ennen niiden mustamaalausta. Sama kahden tunnin polttaminen ajaa ihan saman asian kuin kahden tunnin polttaminen varaavassa takassa kevytrakenteisessa talossa. Minulla on molemmista kokemusta (mökillä varaava ja kotona kiertoilma).

Lue lisää

Kiertoilmatakoissa ei ole yhtään sen parempi palamishyötysuhde kuin varaavissa uuneissakaan. Molemmissa liikutaan noin 80% tuntumassa.

Kivitalossa asia ei todellakaan ole tulisijan massiivisuuden kannalta noin. Itseasiassa mitä massiivisempi talo, sitä massiivisempi tulisija sen kanssa toimii parhaiten.

Rollonimus kirjoitti:

se kiertoilmatakka oikein on?Varaako yhtään lämpöä,miten lämpöä säädetään?Kauanko lämmittää tulen sammuttua?Jos meinaa,että lämpö varautuu huoneen kiviseiniin tai mööpeleihin,niin eikö huone silloin pitäisi lämmittää aika kuumaksi?Neuvokaa nyt tyhmää.Ketjun aloittaja kirjoitti,että varaava tulisija on vaikea sytyttää ja tuhkaa tulee paljon.Eikös kaikki tulisijat ole yhtä vaikeita tai helppoja sytyttää,taitaa olla vika sytyttäjässä.Tuhkaa tulee kai samasta puumäärästä yhtä paljon missä uunissa tahansa jos ei nyt ihan kitupolttoa harrasta.Onko yli 80% hyötysuhde huono?Korkea hyötysuhde kertoo myös puhtaasta palamisesta,kirjoittajan väittämät on ihan tuulesta temmattuja.Palaminen tapahtuu varaavassa uunissa korkeassa lämpötilassa,joka on yksi hyvän palamisen edellytys.Niissä on heti tulipesän yläpuolella palokammio,missä loputkin palokykyiset kaasut palavat.Varaavia uuneja käytetään Ruotsissa,Venäjällä ja Balttian maissa,täällä ainakin toistaseksi kylmiäkin talvia,ehkäpä sitten joskus tulevaisuudessa pääsemme osalliseksi Keski-Euroopan talven ihanuudesta,onhan tuota esimakua jo saatu.

Lue lisää

Kiertoilmatakka, kuten vaikkapa Rais ja Max Blank ovat puun polton suhteen hyvinkin erilaisia verrattuna perinteiseen uuniin. Ensimmäinen ero on palamislämpötilassa. Harva uuni itseasiassa kestää 800 asteen palamislämpötiloja ja siksi palotilat tehdään mataliksi, että savukaasujen täydellistä palamista korkeassa lämpötilassa ei tapahtuisi ja uuni murenisi osiin. Harva uuni edes pääsee palamisprosessissa riittävän kuumaksi, koska lattiatasosta arinan alta otetaan kylmää ilmaa uuniin, joka viilentää palotilaa tarpeettomasti.

Kiertoilmatakka perustuu palotilan tehokkaaseen ilmahuuhteluun, jossa saavutetaan suurempi palamislämpötila ja tätä kautta parempi palamisprosessi. Hyötysuhde on sikäli parempi, että tuhkaa todella tulee vähemmän. Kymmenesosa uuniin verrattuna. Pienempi tuhkamäärä perustuu täydellisempään palamiseen uuniin verrattuna.

Mainitset, että varaavia uuneja käytetään Ruotsissa ja venäjällä ja balttian maissa. Niin varmaan käytetäänkin, mutta siellä kaikista myydyistä tulisijoista on varaavia tulisijoja vain 10%, kun meillä Suomessa varaavia on 90% kaikista myydyistä tulisijoista. Mistä tämä johtuu??? Siitä että Suomalainen tulisijateollisuus lobbaa omia tuotteitaan VTT:n tutkimusten ja ties minkä kautta.

Suomalaista rakennusalaahan vaivaa aina tämä "vanhojen mestareiden" ylivalta, jossa kaikki euroopassa keksitty on surkeaa ja huonoa ja esim. PILP:t on huonoja ja puu/alumiini-ikkunat on huonoja ja lateksimaalit on huonoja ja höyrynsulku on huono ja kaikki tuvat pitäisi varustaa painovoimaisella ilmanvaihdolla jne. Suomalaiset tulisijavalmistajat lobbaavat markkinoita, koska saavat hyvän katteen kivien myymisestä.

Ketjun aloittamisen syynä oli herättää keskustelua puolesta ja vastaan mitä tulee varaaviin tulisijoihin. Kiitettävän paljon on tullutkin kommentteja. Varaavien takkojen puolustajia vaivaa se, että heidän kokemukset kiertoilmatulisijoista perustuu johonkin Upon valmistamiin mökkikaminoihin. Nämä Suomessa kyhätyt mökkikaminat on kiertoilmatakkojen Ladoja. Jos haluaa Ferrarin on mentävä merta edemmäs kalaan. Ottakaa selvää esim. Max Blankin tai Rais:n tulisijojen palamistapahtumista, säädettävyyksistä, lämmöntuotosta, lämmön luovutusajasta, tuhkan määrästä, palotilan huuhtelusta jne.

Edelleen peräänkuulutan sitä, että euroopassa on monta paikkaa jossa on Suomea vastaava ilmasto. Ostamme ihan samoja vaatteita kuin siellä elävät ihmiset. Ajamme ihan samoilla autoilla ja teemme pitkälti samoja asioita. Miksi kuitenkin ostamme ihan täysin erilaisia tulisijoja. Ollaanko me näitä muita kylmän seudun kansoja viisaampia vai tyhmempiä?

alkuperäinen.... kirjoitti:

Kiertoilmatakka, kuten vaikkapa Rais ja Max Blank ovat puun polton suhteen hyvinkin erilaisia verrattuna perinteiseen uuniin. Ensimmäinen ero on palamislämpötilassa. Harva uuni itseasiassa kestää 800 asteen palamislämpötiloja ja siksi palotilat tehdään mataliksi, että savukaasujen täydellistä palamista korkeassa lämpötilassa ei tapahtuisi ja uuni murenisi osiin. Harva uuni edes pääsee palamisprosessissa riittävän kuumaksi, koska lattiatasosta arinan alta otetaan kylmää ilmaa uuniin, joka viilentää palotilaa tarpeettomasti.

Kiertoilmatakka perustuu palotilan tehokkaaseen ilmahuuhteluun, jossa saavutetaan suurempi palamislämpötila ja tätä kautta parempi palamisprosessi. Hyötysuhde on sikäli parempi, että tuhkaa todella tulee vähemmän. Kymmenesosa uuniin verrattuna. Pienempi tuhkamäärä perustuu täydellisempään palamiseen uuniin verrattuna.

Mainitset, että varaavia uuneja käytetään Ruotsissa ja venäjällä ja balttian maissa. Niin varmaan käytetäänkin, mutta siellä kaikista myydyistä tulisijoista on varaavia tulisijoja vain 10%, kun meillä Suomessa varaavia on 90% kaikista myydyistä tulisijoista. Mistä tämä johtuu??? Siitä että Suomalainen tulisijateollisuus lobbaa omia tuotteitaan VTT:n tutkimusten ja ties minkä kautta.

Suomalaista rakennusalaahan vaivaa aina tämä "vanhojen mestareiden" ylivalta, jossa kaikki euroopassa keksitty on surkeaa ja huonoa ja esim. PILP:t on huonoja ja puu/alumiini-ikkunat on huonoja ja lateksimaalit on huonoja ja höyrynsulku on huono ja kaikki tuvat pitäisi varustaa painovoimaisella ilmanvaihdolla jne. Suomalaiset tulisijavalmistajat lobbaavat markkinoita, koska saavat hyvän katteen kivien myymisestä.

Ketjun aloittamisen syynä oli herättää keskustelua puolesta ja vastaan mitä tulee varaaviin tulisijoihin. Kiitettävän paljon on tullutkin kommentteja. Varaavien takkojen puolustajia vaivaa se, että heidän kokemukset kiertoilmatulisijoista perustuu johonkin Upon valmistamiin mökkikaminoihin. Nämä Suomessa kyhätyt mökkikaminat on kiertoilmatakkojen Ladoja. Jos haluaa Ferrarin on mentävä merta edemmäs kalaan. Ottakaa selvää esim. Max Blankin tai Rais:n tulisijojen palamistapahtumista, säädettävyyksistä, lämmöntuotosta, lämmön luovutusajasta, tuhkan määrästä, palotilan huuhtelusta jne.

Edelleen peräänkuulutan sitä, että euroopassa on monta paikkaa jossa on Suomea vastaava ilmasto. Ostamme ihan samoja vaatteita kuin siellä elävät ihmiset. Ajamme ihan samoilla autoilla ja teemme pitkälti samoja asioita. Miksi kuitenkin ostamme ihan täysin erilaisia tulisijoja. Ollaanko me näitä muita kylmän seudun kansoja viisaampia vai tyhmempiä?

Lue lisää

Nuo peltilaatikot on kaukana hyvästä tulisijasta, puhtaasta palamisesta ja hyvistä hyötysuhteista. Noiden suunnittelussa ei ole keskitytty kuin designiin ja vesiputouksiin.

Tavallisesti takoisssa on yläpalotila. Toisekseen kaikkea ilmaa ei pidä ottaa arinan alta vaan sieltä otetaan ensiöilma ja toisioilma syötetään tulen yläpuolelle ja ilman on oltava kuumaa. ilmahuuhteluista ei ole paljonkaan apua jos lämpötilaa pitäisi saada nostettua, paremminkin päinvastoin. Kannattaisi aloittaa tutkimalla puukattiloiden ja suurempien laitosten polttomenetelmiä ja miettiä siltä pohjalta kuinka pieni tulisija voisi toimia hyvällä hyötysuhteella. En tiedä mistä ole saanut noin paljon harhaluuloja päähäsi; oleko lukenut liikaa mainosmateriaaleja...

Olen nähnyt yhden kiertoilmatakan jonka hyötysuhteen kerrotiin olevan jopa 90%. Tätä voisi pitää jo melkoisena saavutuksena sillä puukattilat ja suuremmatkin laitokset pyörivät samoissa hyötysuhdelukemissa. Näkemäni takka ei ollut kovin tyylikäs ja siinä ei ollut lasiluukkua. Lasiluukku päästäisi palokammiosta lämpöä ulos joka heikentää hyötysuhdetta. Lämpö on otettava talteen vasta yläpalon jälkeen jotta saavutetaan paras hyötysuhde.

Ongelmana on että pienissä tulisijoissa hyvään hyötysuhteeseen vaaditaan melko suuri tuli, jotta yläpalossa saavutetaan 800 asteen lämpötila ja siten syntyy paljon lämpöä(useita kilowatteja). Kiertoilmatakkojen ongelmana on juuri se että suurta tehoa ei voi hyödyntää kuin kovalla pakkasella. Kivitalo patterilämmityksellä toimisi parhaiten sellaisen kanssa myös lauhemmalla ilmalla. Tavallisin suomalainen talo on kuitenkin puuta ja lattialämmityksellä.

Huippuhyötysuhteet on pientulisijoissa (toimintatavasta riippumatta) vain haaveita kun otetaan huomioon että ilmamäärien säätökin on asiasta tietämättömän käyttöjän vastuulla ja manuaalista. Varaavalla tulisijalla on sentää jotain eväitä toimia jotenkuten edes lämmön hyödyntämisessä. Tuo linkitetyssä vtt:n julkaisussa viimeisillä sivuilla on aika hyvin kuvattu miten varaava ja varaamaton tulisija käyttäytyvät. Ilmiö muuttuisi hieman tasaisemmaksi jos talo olisi erilainen(ilman takkahuonetta) ja tulisija olisi keskellä taloa. Esimerkkitalossa lämpöpiikit kärjistyvät, mutta ilmiö tulee hyvin esiin.

Euroopassa ei käytetä tulisijoja lämmitykseen vaan sisustuksellisina seikkoina ja tunnelman luojina. Tämä sama ilmiö on vahvistumassa myös suomessa. Minusta on kuitenkin tehtävä ero sille onko tulisijan tarkoitus toimia lämmittimenä vai sisustuselementtinä. Perinteiset suomalaiset tulisijat ovat vain lämmittimiä, nykyään takka on kuitenkin pääasiassa sisutuselementti ja toisijainen lämmitin jonka käyttöaste on pieni. Tähän jälkimmäiseen tarkoitukseen kevyet tulisijat sopivat mainiosti.

alkuperäinen.... kirjoitti:

Kiertoilmatakka, kuten vaikkapa Rais ja Max Blank ovat puun polton suhteen hyvinkin erilaisia verrattuna perinteiseen uuniin. Ensimmäinen ero on palamislämpötilassa. Harva uuni itseasiassa kestää 800 asteen palamislämpötiloja ja siksi palotilat tehdään mataliksi, että savukaasujen täydellistä palamista korkeassa lämpötilassa ei tapahtuisi ja uuni murenisi osiin. Harva uuni edes pääsee palamisprosessissa riittävän kuumaksi, koska lattiatasosta arinan alta otetaan kylmää ilmaa uuniin, joka viilentää palotilaa tarpeettomasti.

Kiertoilmatakka perustuu palotilan tehokkaaseen ilmahuuhteluun, jossa saavutetaan suurempi palamislämpötila ja tätä kautta parempi palamisprosessi. Hyötysuhde on sikäli parempi, että tuhkaa todella tulee vähemmän. Kymmenesosa uuniin verrattuna. Pienempi tuhkamäärä perustuu täydellisempään palamiseen uuniin verrattuna.

Mainitset, että varaavia uuneja käytetään Ruotsissa ja venäjällä ja balttian maissa. Niin varmaan käytetäänkin, mutta siellä kaikista myydyistä tulisijoista on varaavia tulisijoja vain 10%, kun meillä Suomessa varaavia on 90% kaikista myydyistä tulisijoista. Mistä tämä johtuu??? Siitä että Suomalainen tulisijateollisuus lobbaa omia tuotteitaan VTT:n tutkimusten ja ties minkä kautta.

Suomalaista rakennusalaahan vaivaa aina tämä "vanhojen mestareiden" ylivalta, jossa kaikki euroopassa keksitty on surkeaa ja huonoa ja esim. PILP:t on huonoja ja puu/alumiini-ikkunat on huonoja ja lateksimaalit on huonoja ja höyrynsulku on huono ja kaikki tuvat pitäisi varustaa painovoimaisella ilmanvaihdolla jne. Suomalaiset tulisijavalmistajat lobbaavat markkinoita, koska saavat hyvän katteen kivien myymisestä.

Ketjun aloittamisen syynä oli herättää keskustelua puolesta ja vastaan mitä tulee varaaviin tulisijoihin. Kiitettävän paljon on tullutkin kommentteja. Varaavien takkojen puolustajia vaivaa se, että heidän kokemukset kiertoilmatulisijoista perustuu johonkin Upon valmistamiin mökkikaminoihin. Nämä Suomessa kyhätyt mökkikaminat on kiertoilmatakkojen Ladoja. Jos haluaa Ferrarin on mentävä merta edemmäs kalaan. Ottakaa selvää esim. Max Blankin tai Rais:n tulisijojen palamistapahtumista, säädettävyyksistä, lämmöntuotosta, lämmön luovutusajasta, tuhkan määrästä, palotilan huuhtelusta jne.

Edelleen peräänkuulutan sitä, että euroopassa on monta paikkaa jossa on Suomea vastaava ilmasto. Ostamme ihan samoja vaatteita kuin siellä elävät ihmiset. Ajamme ihan samoilla autoilla ja teemme pitkälti samoja asioita. Miksi kuitenkin ostamme ihan täysin erilaisia tulisijoja. Ollaanko me näitä muita kylmän seudun kansoja viisaampia vai tyhmempiä?

Lue lisää

Olen itse ollut erään kiertoilmatakkoja maahantuovan ja niitä asentavan firman hommissa sivutyönäni.
Olen asentanut muutaman kymmenen kiertoilmatakkaa.
Itselläni on myös ko. takka mökillä.
Juuri valmistuneessa ok- talossani on taas varaava 2000kg:n tulisija.
En edes harkinnut missään vaiheessa kiertoilmatakkaa talooni, koska se ei sovellu ainakaan minulle ok-taloasumiseen.
Mökille se käy, kun mökki pitää saada nopeasti lämpimäksi ja kuivaksi sen oltua esim. talvella tyhjillään. Se, että puhutaan kiertoilmatakan varauskyvystä massiivisiin seinärakenteisiin yms. on itse asiassa vain selittelyä. Tokihan kaikki tuotettu lämpö varautuu painaviin ja massiivisiin rakenteisiin, mutta jos tulisijasta halutaan todellista lämpötaloushyötyä, on tulisijan oltava massiivinen ja varaava.
Kiertoilmatakkaa lämmitetään koko ajan ja se lopettaa lämmittämisen, kun sinne ei laiteta enää puita. Varaava tulisija on tietysti eri homma.
Näitä mm. italialaisia kaminoita ja kiertoilmauuneja saa kyllä tilattua netin kautta edullisesti ja ne ovat monesti hyvän näköisiä sisustuselementtejä, mutta en näe niillä olevan lähellekään varaavan tulisijan arvoa ainakaan ensisijaisena lämmityslaitteena.
En voisi kuvitella istuvani kaiket ajat kaminan vieressä työntämässä pienin väliajoin puita pesään, kuten armeijassa tehtiin.
Asuin 90-luvulla Saksassa vanhassa ok- talossa, jossa oli sikäläinen kiertoilmauuni. Tähän uuniin oli viritetty ilmankiertoputkia eri huoneisiin, joista lämmitettäessä sitten lämmintä ilmaa levisi ympäriinsä.
Ongelmana oli lämmön on-off-ominaisuus.
Lämpöä ei ollut koskaan oikeaa määrää, sitä oli joko liikaa tai liian vähän.

alkuperäinen.... kirjoitti:

Kiertoilmatakka, kuten vaikkapa Rais ja Max Blank ovat puun polton suhteen hyvinkin erilaisia verrattuna perinteiseen uuniin. Ensimmäinen ero on palamislämpötilassa. Harva uuni itseasiassa kestää 800 asteen palamislämpötiloja ja siksi palotilat tehdään mataliksi, että savukaasujen täydellistä palamista korkeassa lämpötilassa ei tapahtuisi ja uuni murenisi osiin. Harva uuni edes pääsee palamisprosessissa riittävän kuumaksi, koska lattiatasosta arinan alta otetaan kylmää ilmaa uuniin, joka viilentää palotilaa tarpeettomasti.

Kiertoilmatakka perustuu palotilan tehokkaaseen ilmahuuhteluun, jossa saavutetaan suurempi palamislämpötila ja tätä kautta parempi palamisprosessi. Hyötysuhde on sikäli parempi, että tuhkaa todella tulee vähemmän. Kymmenesosa uuniin verrattuna. Pienempi tuhkamäärä perustuu täydellisempään palamiseen uuniin verrattuna.

Mainitset, että varaavia uuneja käytetään Ruotsissa ja venäjällä ja balttian maissa. Niin varmaan käytetäänkin, mutta siellä kaikista myydyistä tulisijoista on varaavia tulisijoja vain 10%, kun meillä Suomessa varaavia on 90% kaikista myydyistä tulisijoista. Mistä tämä johtuu??? Siitä että Suomalainen tulisijateollisuus lobbaa omia tuotteitaan VTT:n tutkimusten ja ties minkä kautta.

Suomalaista rakennusalaahan vaivaa aina tämä "vanhojen mestareiden" ylivalta, jossa kaikki euroopassa keksitty on surkeaa ja huonoa ja esim. PILP:t on huonoja ja puu/alumiini-ikkunat on huonoja ja lateksimaalit on huonoja ja höyrynsulku on huono ja kaikki tuvat pitäisi varustaa painovoimaisella ilmanvaihdolla jne. Suomalaiset tulisijavalmistajat lobbaavat markkinoita, koska saavat hyvän katteen kivien myymisestä.

Ketjun aloittamisen syynä oli herättää keskustelua puolesta ja vastaan mitä tulee varaaviin tulisijoihin. Kiitettävän paljon on tullutkin kommentteja. Varaavien takkojen puolustajia vaivaa se, että heidän kokemukset kiertoilmatulisijoista perustuu johonkin Upon valmistamiin mökkikaminoihin. Nämä Suomessa kyhätyt mökkikaminat on kiertoilmatakkojen Ladoja. Jos haluaa Ferrarin on mentävä merta edemmäs kalaan. Ottakaa selvää esim. Max Blankin tai Rais:n tulisijojen palamistapahtumista, säädettävyyksistä, lämmöntuotosta, lämmön luovutusajasta, tuhkan määrästä, palotilan huuhtelusta jne.

Edelleen peräänkuulutan sitä, että euroopassa on monta paikkaa jossa on Suomea vastaava ilmasto. Ostamme ihan samoja vaatteita kuin siellä elävät ihmiset. Ajamme ihan samoilla autoilla ja teemme pitkälti samoja asioita. Miksi kuitenkin ostamme ihan täysin erilaisia tulisijoja. Ollaanko me näitä muita kylmän seudun kansoja viisaampia vai tyhmempiä?

Lue lisää

Vuosikymmenet Alpeilla asuneena voin sanoa että joka perinteisessä maatalossa on tuhansia kiloja painava varaava uuni, keskellä pirttiä. Aivan kuin Suomessa koska pakkanen voi pudota -20 C asti!!!

alkuperäinen.... kirjoitti:

Kiertoilmatakka, kuten vaikkapa Rais ja Max Blank ovat puun polton suhteen hyvinkin erilaisia verrattuna perinteiseen uuniin. Ensimmäinen ero on palamislämpötilassa. Harva uuni itseasiassa kestää 800 asteen palamislämpötiloja ja siksi palotilat tehdään mataliksi, että savukaasujen täydellistä palamista korkeassa lämpötilassa ei tapahtuisi ja uuni murenisi osiin. Harva uuni edes pääsee palamisprosessissa riittävän kuumaksi, koska lattiatasosta arinan alta otetaan kylmää ilmaa uuniin, joka viilentää palotilaa tarpeettomasti.

Kiertoilmatakka perustuu palotilan tehokkaaseen ilmahuuhteluun, jossa saavutetaan suurempi palamislämpötila ja tätä kautta parempi palamisprosessi. Hyötysuhde on sikäli parempi, että tuhkaa todella tulee vähemmän. Kymmenesosa uuniin verrattuna. Pienempi tuhkamäärä perustuu täydellisempään palamiseen uuniin verrattuna.

Mainitset, että varaavia uuneja käytetään Ruotsissa ja venäjällä ja balttian maissa. Niin varmaan käytetäänkin, mutta siellä kaikista myydyistä tulisijoista on varaavia tulisijoja vain 10%, kun meillä Suomessa varaavia on 90% kaikista myydyistä tulisijoista. Mistä tämä johtuu??? Siitä että Suomalainen tulisijateollisuus lobbaa omia tuotteitaan VTT:n tutkimusten ja ties minkä kautta.

Suomalaista rakennusalaahan vaivaa aina tämä "vanhojen mestareiden" ylivalta, jossa kaikki euroopassa keksitty on surkeaa ja huonoa ja esim. PILP:t on huonoja ja puu/alumiini-ikkunat on huonoja ja lateksimaalit on huonoja ja höyrynsulku on huono ja kaikki tuvat pitäisi varustaa painovoimaisella ilmanvaihdolla jne. Suomalaiset tulisijavalmistajat lobbaavat markkinoita, koska saavat hyvän katteen kivien myymisestä.

Ketjun aloittamisen syynä oli herättää keskustelua puolesta ja vastaan mitä tulee varaaviin tulisijoihin. Kiitettävän paljon on tullutkin kommentteja. Varaavien takkojen puolustajia vaivaa se, että heidän kokemukset kiertoilmatulisijoista perustuu johonkin Upon valmistamiin mökkikaminoihin. Nämä Suomessa kyhätyt mökkikaminat on kiertoilmatakkojen Ladoja. Jos haluaa Ferrarin on mentävä merta edemmäs kalaan. Ottakaa selvää esim. Max Blankin tai Rais:n tulisijojen palamistapahtumista, säädettävyyksistä, lämmöntuotosta, lämmön luovutusajasta, tuhkan määrästä, palotilan huuhtelusta jne.

Edelleen peräänkuulutan sitä, että euroopassa on monta paikkaa jossa on Suomea vastaava ilmasto. Ostamme ihan samoja vaatteita kuin siellä elävät ihmiset. Ajamme ihan samoilla autoilla ja teemme pitkälti samoja asioita. Miksi kuitenkin ostamme ihan täysin erilaisia tulisijoja. Ollaanko me näitä muita kylmän seudun kansoja viisaampia vai tyhmempiä?

Lue lisää

Voisitko vastata esitettyihin kysymyksiin:

1. Millainen se kiertoilmatakka oikein on?

2. Kuinka äkkiä se alkaa puskeen lämpöä?

3. Millaisista kW-määristä on kysymys?

4. Varaako yhtään lämpöä,miten lämpöä säädetään? Joutuuko heräämään aamuyöstä lämmittään mökkiä?

5. Kauanko lämmittää tulen sammuttua?

6. Muita merkkejä kuin Rais?

on kiertoilmatakka kirjoitti:

Olen itse ollut erään kiertoilmatakkoja maahantuovan ja niitä asentavan firman hommissa sivutyönäni.
Olen asentanut muutaman kymmenen kiertoilmatakkaa.
Itselläni on myös ko. takka mökillä.
Juuri valmistuneessa ok- talossani on taas varaava 2000kg:n tulisija.
En edes harkinnut missään vaiheessa kiertoilmatakkaa talooni, koska se ei sovellu ainakaan minulle ok-taloasumiseen.
Mökille se käy, kun mökki pitää saada nopeasti lämpimäksi ja kuivaksi sen oltua esim. talvella tyhjillään. Se, että puhutaan kiertoilmatakan varauskyvystä massiivisiin seinärakenteisiin yms. on itse asiassa vain selittelyä. Tokihan kaikki tuotettu lämpö varautuu painaviin ja massiivisiin rakenteisiin, mutta jos tulisijasta halutaan todellista lämpötaloushyötyä, on tulisijan oltava massiivinen ja varaava.
Kiertoilmatakkaa lämmitetään koko ajan ja se lopettaa lämmittämisen, kun sinne ei laiteta enää puita. Varaava tulisija on tietysti eri homma.
Näitä mm. italialaisia kaminoita ja kiertoilmauuneja saa kyllä tilattua netin kautta edullisesti ja ne ovat monesti hyvän näköisiä sisustuselementtejä, mutta en näe niillä olevan lähellekään varaavan tulisijan arvoa ainakaan ensisijaisena lämmityslaitteena.
En voisi kuvitella istuvani kaiket ajat kaminan vieressä työntämässä pienin väliajoin puita pesään, kuten armeijassa tehtiin.
Asuin 90-luvulla Saksassa vanhassa ok- talossa, jossa oli sikäläinen kiertoilmauuni. Tähän uuniin oli viritetty ilmankiertoputkia eri huoneisiin, joista lämmitettäessä sitten lämmintä ilmaa levisi ympäriinsä.
Ongelmana oli lämmön on-off-ominaisuus.
Lämpöä ei ollut koskaan oikeaa määrää, sitä oli joko liikaa tai liian vähän.

Lue lisää

Voiko kiertoilmatakkaan laittaa illalla ison koivuhalon, säätää ilma-aukot mahd pienelle niin että halko kytee aamuun asti ja eikä tarvitse heräta kipinämikoksi, kuten armeijassa aikanaan?

Etsin nimittäin tulisijaa joka sekä lämmittää kylmän mökin nopeasti että myöskin ylläpitää saavutettua lämpöä siten ettei tarvitse olla koko aikaa vâijymässä tulta, kuten armeijassa aikanaan.

Jaana -74 kirjoitti:

Voisitko vastata esitettyihin kysymyksiin:

1. Millainen se kiertoilmatakka oikein on?

2. Kuinka äkkiä se alkaa puskeen lämpöä?

3. Millaisista kW-määristä on kysymys?

4. Varaako yhtään lämpöä,miten lämpöä säädetään? Joutuuko heräämään aamuyöstä lämmittään mökkiä?

5. Kauanko lämmittää tulen sammuttua?

6. Muita merkkejä kuin Rais?

Lue lisää

1. Tulisija, jossa kierrätetään huoneiston ilmaa takan läpi, siten että lattiatasolla oleva kylmä ilmamassa sekoittuu takan lämmittämään ilmaan, joka pyrkii luonnollisesti ylös. Eli takka saa ilman liikkeelle huoneistossa ja siten lämmittää huonetilaa tasaisemmin kuin uuni. Tästä nimitys kiertoilmatakka.

2. Heti kun on lämpöä, eli kun liekki on syttynyt tulipesässä. Sitä enempi lämpöä, mitä enempi tulta pesässä ja tätä voidaan säätää.

3. Uuni antaa harvoin yli 2 kW. Kiertoilmatakka antaa tyypistä riippuen säädettävää lämpötehoa 2-11 kw

4. Jos on teräskuoret, ei varaa yhtään lämpöä. Lämpöä säädetään vivusta. Jos on alle 10 tunnin yöunet niin tuskin joutuu heräämään, kun laittaa lopuksi pari isoa koivuhalkoa tulipesään ja kierron melko pienelle, niin pysyy lämpimänä aamuun asti.

5. Ei kauaakaan, jos on teräskuoret. Saa myös Rais:lta, Conturalta ja monelta muulta valmistajalta vuolukivisillä reunoilla, jolloin varaa hieman lämpöä.

6. Merkkejä on pilvin pimein. Max Blank on yksi parhaista, mutta design ei mielestäni oikein sovi suomalaiseen mökkiin. Ruotsalainen Contura voisi jo sopia. Mutta onhan noita merkkejä, kun googlettaa.

kotitarvekäristäjä kirjoitti:

Nuo peltilaatikot on kaukana hyvästä tulisijasta, puhtaasta palamisesta ja hyvistä hyötysuhteista. Noiden suunnittelussa ei ole keskitytty kuin designiin ja vesiputouksiin.

Tavallisesti takoisssa on yläpalotila. Toisekseen kaikkea ilmaa ei pidä ottaa arinan alta vaan sieltä otetaan ensiöilma ja toisioilma syötetään tulen yläpuolelle ja ilman on oltava kuumaa. ilmahuuhteluista ei ole paljonkaan apua jos lämpötilaa pitäisi saada nostettua, paremminkin päinvastoin. Kannattaisi aloittaa tutkimalla puukattiloiden ja suurempien laitosten polttomenetelmiä ja miettiä siltä pohjalta kuinka pieni tulisija voisi toimia hyvällä hyötysuhteella. En tiedä mistä ole saanut noin paljon harhaluuloja päähäsi; oleko lukenut liikaa mainosmateriaaleja...

Olen nähnyt yhden kiertoilmatakan jonka hyötysuhteen kerrotiin olevan jopa 90%. Tätä voisi pitää jo melkoisena saavutuksena sillä puukattilat ja suuremmatkin laitokset pyörivät samoissa hyötysuhdelukemissa. Näkemäni takka ei ollut kovin tyylikäs ja siinä ei ollut lasiluukkua. Lasiluukku päästäisi palokammiosta lämpöä ulos joka heikentää hyötysuhdetta. Lämpö on otettava talteen vasta yläpalon jälkeen jotta saavutetaan paras hyötysuhde.

Ongelmana on että pienissä tulisijoissa hyvään hyötysuhteeseen vaaditaan melko suuri tuli, jotta yläpalossa saavutetaan 800 asteen lämpötila ja siten syntyy paljon lämpöä(useita kilowatteja). Kiertoilmatakkojen ongelmana on juuri se että suurta tehoa ei voi hyödyntää kuin kovalla pakkasella. Kivitalo patterilämmityksellä toimisi parhaiten sellaisen kanssa myös lauhemmalla ilmalla. Tavallisin suomalainen talo on kuitenkin puuta ja lattialämmityksellä.

Huippuhyötysuhteet on pientulisijoissa (toimintatavasta riippumatta) vain haaveita kun otetaan huomioon että ilmamäärien säätökin on asiasta tietämättömän käyttöjän vastuulla ja manuaalista. Varaavalla tulisijalla on sentää jotain eväitä toimia jotenkuten edes lämmön hyödyntämisessä. Tuo linkitetyssä vtt:n julkaisussa viimeisillä sivuilla on aika hyvin kuvattu miten varaava ja varaamaton tulisija käyttäytyvät. Ilmiö muuttuisi hieman tasaisemmaksi jos talo olisi erilainen(ilman takkahuonetta) ja tulisija olisi keskellä taloa. Esimerkkitalossa lämpöpiikit kärjistyvät, mutta ilmiö tulee hyvin esiin.

Euroopassa ei käytetä tulisijoja lämmitykseen vaan sisustuksellisina seikkoina ja tunnelman luojina. Tämä sama ilmiö on vahvistumassa myös suomessa. Minusta on kuitenkin tehtävä ero sille onko tulisijan tarkoitus toimia lämmittimenä vai sisustuselementtinä. Perinteiset suomalaiset tulisijat ovat vain lämmittimiä, nykyään takka on kuitenkin pääasiassa sisutuselementti ja toisijainen lämmitin jonka käyttöaste on pieni. Tähän jälkimmäiseen tarkoitukseen kevyet tulisijat sopivat mainiosti.

Lue lisää

vahvistit käsitykseni siitä, että Suomea todella vaivaa tämä "vanhojen rakennusmestarien" vallanpito...

"Ei ole keskitytty kuin designiin ja vesiputouksiin" ...On totta että jollain kiertoilmatakkoja valmistavalla yrityksellä on myös vesiputouksella varustettu malli ja on totta, että designin suhteen nuo kiertoilmatakat usein eroaa siitä mihin suomalaiset ovat tottuneet.

Mutta mitä tulee palamisprosessiin ja palamisominaisuuksien tutkimiseen, on Suomi niin pahasti muuta Eurooppaa jäljessä tulisijojen valmistamisen suhteen ettei ole tosikaan.

Ymmärrän kyllä että edelleen joihinkin asuntoihin varaava tulisija on paras ratkaisu. Esim. sähkölämmittäjä varmasti valitsee sen 2000 kg:n kivikasan ja siinä on järkeä mutta miksi esim. kaukolämmöllä tai maalämmöllä varustettuihin taloihin ei hankita ennemmin kiertoilmatakkaa, joka antaisi pakkasen nopeasti laskiessa heti lämmintä ilmaa?

sulle..... kirjoitti:

1. Tulisija, jossa kierrätetään huoneiston ilmaa takan läpi, siten että lattiatasolla oleva kylmä ilmamassa sekoittuu takan lämmittämään ilmaan, joka pyrkii luonnollisesti ylös. Eli takka saa ilman liikkeelle huoneistossa ja siten lämmittää huonetilaa tasaisemmin kuin uuni. Tästä nimitys kiertoilmatakka.

2. Heti kun on lämpöä, eli kun liekki on syttynyt tulipesässä. Sitä enempi lämpöä, mitä enempi tulta pesässä ja tätä voidaan säätää.

3. Uuni antaa harvoin yli 2 kW. Kiertoilmatakka antaa tyypistä riippuen säädettävää lämpötehoa 2-11 kw

4. Jos on teräskuoret, ei varaa yhtään lämpöä. Lämpöä säädetään vivusta. Jos on alle 10 tunnin yöunet niin tuskin joutuu heräämään, kun laittaa lopuksi pari isoa koivuhalkoa tulipesään ja kierron melko pienelle, niin pysyy lämpimänä aamuun asti.

5. Ei kauaakaan, jos on teräskuoret. Saa myös Rais:lta, Conturalta ja monelta muulta valmistajalta vuolukivisillä reunoilla, jolloin varaa hieman lämpöä.

6. Merkkejä on pilvin pimein. Max Blank on yksi parhaista, mutta design ei mielestäni oikein sovi suomalaiseen mökkiin. Ruotsalainen Contura voisi jo sopia. Mutta onhan noita merkkejä, kun googlettaa.

Lue lisää

Tack. Onko mikä tahansa valurautakamina kiertoilmajuttu? Joku sanoi että jopa Jotul on kiertoilmatulisija:

http://www.jotul.de/content/products/ProductArticle____5385.aspx

Rohkenen epäillä.

Entä kanadalainen Bullerjan, onko se kiertoilmatulisija:

http://www.ariento.ee/

Näyttää siltä. Mutta jos on niin rohkenen epäillä koko konseptia. Naapurilla on Bullerjan ja lämmittää mutta vain niin kauan kuin tuli palaa. Jahka sammuu niin toosa on kylmä puolessa tunnissa. Heität koivuhalon sisään niin lämmittää sen minkä koivuhalko palaa eli pari tuntia. Aamuyöstä joutuu kipinämikoksi. Lämpotilat vaihtelee pakkasella 30 ja 5 välillä.

Keke Rosberg kirjoitti:

Vuosikymmenet Alpeilla asuneena voin sanoa että joka perinteisessä maatalossa on tuhansia kiloja painava varaava uuni, keskellä pirttiä. Aivan kuin Suomessa koska pakkanen voi pudota -20 C asti!!!

Lue lisää

Alppimajoissa on tuhansia, ellei miljoonia kiloja painavat tulisijat, mutta ei ne sellaisia ole kuin mitä Suomessa tehdään. Alpeilla on niin tiukat määräykset (Sveitsissä maailman tiukimmat ja takoissa usein katalysaattorit) palokaasujen palamisen suhteen, ettei yksikään suomalainen tulisija menisi siellä kaupaksi. No Nunnauunin kultaisen tulen tekniikka ehkä.

Siellä takat muurataan paikalla ja niihin laitetaan kiertoilmaperiaatteella toimiva takkasydän. Sama järkevä ajattelu saisi pikkuhiljaa tulla Suomeenkin, aivan kuten alkuperäinen kirjoittaja peräänkuuluttaa. Tosin alkuperäinen menee metsään siinä, että peltihäkkyrät on kyllä tehty melkein vain tuleen tuijottamista ja nopeaa lämmönnousua varten. Paras ratkaisu on Keke Rosbergin ehdottama alppimajamalli, jossa on varaavaa massaa kiertoilmaperiaatteella toimivan takkasydämen ympärillä.

alkuperäinen.... kirjoitti:

Kiertoilmatakka, kuten vaikkapa Rais ja Max Blank ovat puun polton suhteen hyvinkin erilaisia verrattuna perinteiseen uuniin. Ensimmäinen ero on palamislämpötilassa. Harva uuni itseasiassa kestää 800 asteen palamislämpötiloja ja siksi palotilat tehdään mataliksi, että savukaasujen täydellistä palamista korkeassa lämpötilassa ei tapahtuisi ja uuni murenisi osiin. Harva uuni edes pääsee palamisprosessissa riittävän kuumaksi, koska lattiatasosta arinan alta otetaan kylmää ilmaa uuniin, joka viilentää palotilaa tarpeettomasti.

Kiertoilmatakka perustuu palotilan tehokkaaseen ilmahuuhteluun, jossa saavutetaan suurempi palamislämpötila ja tätä kautta parempi palamisprosessi. Hyötysuhde on sikäli parempi, että tuhkaa todella tulee vähemmän. Kymmenesosa uuniin verrattuna. Pienempi tuhkamäärä perustuu täydellisempään palamiseen uuniin verrattuna.

Mainitset, että varaavia uuneja käytetään Ruotsissa ja venäjällä ja balttian maissa. Niin varmaan käytetäänkin, mutta siellä kaikista myydyistä tulisijoista on varaavia tulisijoja vain 10%, kun meillä Suomessa varaavia on 90% kaikista myydyistä tulisijoista. Mistä tämä johtuu??? Siitä että Suomalainen tulisijateollisuus lobbaa omia tuotteitaan VTT:n tutkimusten ja ties minkä kautta.

Suomalaista rakennusalaahan vaivaa aina tämä "vanhojen mestareiden" ylivalta, jossa kaikki euroopassa keksitty on surkeaa ja huonoa ja esim. PILP:t on huonoja ja puu/alumiini-ikkunat on huonoja ja lateksimaalit on huonoja ja höyrynsulku on huono ja kaikki tuvat pitäisi varustaa painovoimaisella ilmanvaihdolla jne. Suomalaiset tulisijavalmistajat lobbaavat markkinoita, koska saavat hyvän katteen kivien myymisestä.

Ketjun aloittamisen syynä oli herättää keskustelua puolesta ja vastaan mitä tulee varaaviin tulisijoihin. Kiitettävän paljon on tullutkin kommentteja. Varaavien takkojen puolustajia vaivaa se, että heidän kokemukset kiertoilmatulisijoista perustuu johonkin Upon valmistamiin mökkikaminoihin. Nämä Suomessa kyhätyt mökkikaminat on kiertoilmatakkojen Ladoja. Jos haluaa Ferrarin on mentävä merta edemmäs kalaan. Ottakaa selvää esim. Max Blankin tai Rais:n tulisijojen palamistapahtumista, säädettävyyksistä, lämmöntuotosta, lämmön luovutusajasta, tuhkan määrästä, palotilan huuhtelusta jne.

Edelleen peräänkuulutan sitä, että euroopassa on monta paikkaa jossa on Suomea vastaava ilmasto. Ostamme ihan samoja vaatteita kuin siellä elävät ihmiset. Ajamme ihan samoilla autoilla ja teemme pitkälti samoja asioita. Miksi kuitenkin ostamme ihan täysin erilaisia tulisijoja. Ollaanko me näitä muita kylmän seudun kansoja viisaampia vai tyhmempiä?

Lue lisää

Herää epäilys, oletkohan lainkaan tutustunut tulisijoihin, niiden toimintaperiaatteisiin ja ominaisuuksiin. Varaavien tulisijojen polttotekniikka on huippuluokkaa ja niissä saavutetaan 800-1200 asteen palamislämpötilat, joten se siitä väitteestäsi.

Se miksi varaavia tulisijoja käytetään täällä enemmän, johtuu käyttötarpeista (huomioi perinteinen puurakentaminen) ja sitä vastaavasta tuotekehityksestä. Tänä päivänä varaavia uuneja viedään yhä enemmän juuri eurooppaan.

Tuo kymmenesosa tuhkaa ei myöskään pidä paikkaansa. Tuhkan määrä on verrannollinen polttoaineen laatuun, määrään ja palamishyötysuhteeseen. Pellettikattiloilla voidaan päästä hiukkasmassassa tuohon jopa kymmenesosaan, mutta silloin ei enää puhutakaan panospoltosta. Panospoltto on panospolttoa kiertoilmatakassakin.

Sillanpää kirjoitti:

Voiko kiertoilmatakkaan laittaa illalla ison koivuhalon, säätää ilma-aukot mahd pienelle niin että halko kytee aamuun asti ja eikä tarvitse heräta kipinämikoksi, kuten armeijassa aikanaan?

Etsin nimittäin tulisijaa joka sekä lämmittää kylmän mökin nopeasti että myöskin ylläpitää saavutettua lämpöä siten ettei tarvitse olla koko aikaa vâijymässä tulta, kuten armeijassa aikanaan.

Lue lisää

Kitupoltto kannattaa unohtaa heti alkuunsa. Puhdas palaminen vaatii tietyn määrän happea. Pellettitakka sopii erinomaisesti tuohon tarkoitukseen. Niissä palaminen on aina puhdasta ja paloaika on automaattisen polttoaineensyötön johdosta parhaimmillaan lähes 2 vuorokautta.

................ kirjoitti:

Alppimajoissa on tuhansia, ellei miljoonia kiloja painavat tulisijat, mutta ei ne sellaisia ole kuin mitä Suomessa tehdään. Alpeilla on niin tiukat määräykset (Sveitsissä maailman tiukimmat ja takoissa usein katalysaattorit) palokaasujen palamisen suhteen, ettei yksikään suomalainen tulisija menisi siellä kaupaksi. No Nunnauunin kultaisen tulen tekniikka ehkä.

Siellä takat muurataan paikalla ja niihin laitetaan kiertoilmaperiaatteella toimiva takkasydän. Sama järkevä ajattelu saisi pikkuhiljaa tulla Suomeenkin, aivan kuten alkuperäinen kirjoittaja peräänkuuluttaa. Tosin alkuperäinen menee metsään siinä, että peltihäkkyrät on kyllä tehty melkein vain tuleen tuijottamista ja nopeaa lämmönnousua varten. Paras ratkaisu on Keke Rosbergin ehdottama alppimajamalli, jossa on varaavaa massaa kiertoilmaperiaatteella toimivan takkasydämen ympärillä.

Lue lisää

Myydäänkö Suomessa varaavia tulisijoja joissa on kiertoilmaperiaatteella toimiva takkasydän?

Jos kyllä, minkälaista tehoa luvataan tuolle takkasydämmelle (pelkissä varaavissa teho on yleensä vain 2-4kW)?

................ kirjoitti:

Alppimajoissa on tuhansia, ellei miljoonia kiloja painavat tulisijat, mutta ei ne sellaisia ole kuin mitä Suomessa tehdään. Alpeilla on niin tiukat määräykset (Sveitsissä maailman tiukimmat ja takoissa usein katalysaattorit) palokaasujen palamisen suhteen, ettei yksikään suomalainen tulisija menisi siellä kaupaksi. No Nunnauunin kultaisen tulen tekniikka ehkä.

Siellä takat muurataan paikalla ja niihin laitetaan kiertoilmaperiaatteella toimiva takkasydän. Sama järkevä ajattelu saisi pikkuhiljaa tulla Suomeenkin, aivan kuten alkuperäinen kirjoittaja peräänkuuluttaa. Tosin alkuperäinen menee metsään siinä, että peltihäkkyrät on kyllä tehty melkein vain tuleen tuijottamista ja nopeaa lämmönnousua varten. Paras ratkaisu on Keke Rosbergin ehdottama alppimajamalli, jossa on varaavaa massaa kiertoilmaperiaatteella toimivan takkasydämen ympärillä.

Lue lisää

Mitä erinomaista on tuossa alppimajamallissa, jossa on varaavaa massaa kiertoilmaperiaatteella toimivan takkasydämen ympärillä?

Jaana -74 kirjoitti:

Tack. Onko mikä tahansa valurautakamina kiertoilmajuttu? Joku sanoi että jopa Jotul on kiertoilmatulisija:

http://www.jotul.de/content/products/ProductArticle____5385.aspx

Rohkenen epäillä.

Entä kanadalainen Bullerjan, onko se kiertoilmatulisija:

http://www.ariento.ee/

Näyttää siltä. Mutta jos on niin rohkenen epäillä koko konseptia. Naapurilla on Bullerjan ja lämmittää mutta vain niin kauan kuin tuli palaa. Jahka sammuu niin toosa on kylmä puolessa tunnissa. Heität koivuhalon sisään niin lämmittää sen minkä koivuhalko palaa eli pari tuntia. Aamuyöstä joutuu kipinämikoksi. Lämpotilat vaihtelee pakkasella 30 ja 5 välillä.

Lue lisää

... varmaan joku kiertoilmaperiaatteella toimiva, mutta varaavia pintoja sisältävä tulisija. Jos pelkäät kipinämikoksi ryhtymistä, niin pelkät peltikuoriset tulisijat saa unohtaa.

Vaihtoehtojahan on lukuisia:
- Keddy
- Uuniseppien takat lämpökasetilla
- Rais ja Contura vuolukivipinnalla
- Yms.

Keke Rosberg kirjoitti:

Myydäänkö Suomessa varaavia tulisijoja joissa on kiertoilmaperiaatteella toimiva takkasydän?

Jos kyllä, minkälaista tehoa luvataan tuolle takkasydämmelle (pelkissä varaavissa teho on yleensä vain 2-4kW)?

Lue lisää

www.keddy.fi

Varaava kiertoilmatakka (myydään myös pelkkiä sydämiä). Säädettävä lämpöteho 3-13 kW ja antaa lämpöä yli 10 tuntia, kun on kunnolla lämmitetty.

Keddy on ruotsalainen firma ja tosiaan melko lailla pätevämpi tulisija, kun suomalaiset enegiakivi ja tiilikasat. Mutta makuja on monia.

Jaana -74 kirjoitti:

Mitä erinomaista on tuossa alppimajamallissa, jossa on varaavaa massaa kiertoilmaperiaatteella toimivan takkasydämen ympärillä?

No varaavan takan hyvä puoli on siinä, että se varaa lämpöä ja huono siinä, että se ei anna lämpöä pihalle heti.

Kiertoilmatakan hyvä puoli on siinä, että se antaa heti lämpöä mutta ei varaa.

No hip hurraa... Varaavalla massalla varustettu kiertoilmasydämen omaava rakenne on näiden molempien hyvät puolet omaava ratkaisu. Saat heti lämpöä. Saat järkevän palamistapahtuman ja varaavuutta.

Näistä toki vaietaan Suomessa, koska valmistajia on melko vähän ja niiden yleistyttyä pitäisi vanhoillisten suomalaisten tulisijavalmistajien ryhdistäytyä ja ne ei enää pääsisi nauttimaan 60% katteista ja kartelleista tulisijakaupassa. Mutta kuten tuossa jo joku mainitsikin, niin esim. ruotsalainen Keddy on yksi monista valmistajista.

worlds kirjoitti:

No varaavan takan hyvä puoli on siinä, että se varaa lämpöä ja huono siinä, että se ei anna lämpöä pihalle heti.

Kiertoilmatakan hyvä puoli on siinä, että se antaa heti lämpöä mutta ei varaa.

No hip hurraa... Varaavalla massalla varustettu kiertoilmasydämen omaava rakenne on näiden molempien hyvät puolet omaava ratkaisu. Saat heti lämpöä. Saat järkevän palamistapahtuman ja varaavuutta.

Näistä toki vaietaan Suomessa, koska valmistajia on melko vähän ja niiden yleistyttyä pitäisi vanhoillisten suomalaisten tulisijavalmistajien ryhdistäytyä ja ne ei enää pääsisi nauttimaan 60% katteista ja kartelleista tulisijakaupassa. Mutta kuten tuossa jo joku mainitsikin, niin esim. ruotsalainen Keddy on yksi monista valmistajista.

Lue lisää

Varaavan uunin suuluukun läpi säteilee erittäin hyvin lämpöä heti kun panos syttyy. Nimellistehons varaavat uunit saavuttavat ehkä noin 1,5-2 tuntia lämmityksen aloittamisesta.

Keke Rosberg kirjoitti:

Myydäänkö Suomessa varaavia tulisijoja joissa on kiertoilmaperiaatteella toimiva takkasydän?

Jos kyllä, minkälaista tehoa luvataan tuolle takkasydämmelle (pelkissä varaavissa teho on yleensä vain 2-4kW)?

Lue lisää

Jos kaakelipinta mielyttää silmää niin tässä löytyy
http://www.nibe.com/takat/kaakeliuunit.htm

iffii kirjoitti:

Varaavan uunin suuluukun läpi säteilee erittäin hyvin lämpöä heti kun panos syttyy. Nimellistehons varaavat uunit saavuttavat ehkä noin 1,5-2 tuntia lämmityksen aloittamisesta.

Lue lisää

Aika onneton on tuo lasiluukun läpi tuleva lämpöteho. Vain 2 kW maksimissaan. Hyvä kiertoilmatakka antaa jopa yli 10 kW.

worlds kirjoitti:

No varaavan takan hyvä puoli on siinä, että se varaa lämpöä ja huono siinä, että se ei anna lämpöä pihalle heti.

Kiertoilmatakan hyvä puoli on siinä, että se antaa heti lämpöä mutta ei varaa.

No hip hurraa... Varaavalla massalla varustettu kiertoilmasydämen omaava rakenne on näiden molempien hyvät puolet omaava ratkaisu. Saat heti lämpöä. Saat järkevän palamistapahtuman ja varaavuutta.

Näistä toki vaietaan Suomessa, koska valmistajia on melko vähän ja niiden yleistyttyä pitäisi vanhoillisten suomalaisten tulisijavalmistajien ryhdistäytyä ja ne ei enää pääsisi nauttimaan 60% katteista ja kartelleista tulisijakaupassa. Mutta kuten tuossa jo joku mainitsikin, niin esim. ruotsalainen Keddy on yksi monista valmistajista.

Lue lisää

Onko muita valmistajia kuin tuo Kiddy?

worlds kirjoitti:

No varaavan takan hyvä puoli on siinä, että se varaa lämpöä ja huono siinä, että se ei anna lämpöä pihalle heti.

Kiertoilmatakan hyvä puoli on siinä, että se antaa heti lämpöä mutta ei varaa.

No hip hurraa... Varaavalla massalla varustettu kiertoilmasydämen omaava rakenne on näiden molempien hyvät puolet omaava ratkaisu. Saat heti lämpöä. Saat järkevän palamistapahtuman ja varaavuutta.

Näistä toki vaietaan Suomessa, koska valmistajia on melko vähän ja niiden yleistyttyä pitäisi vanhoillisten suomalaisten tulisijavalmistajien ryhdistäytyä ja ne ei enää pääsisi nauttimaan 60% katteista ja kartelleista tulisijakaupassa. Mutta kuten tuossa jo joku mainitsikin, niin esim. ruotsalainen Keddy on yksi monista valmistajista.

Lue lisää

Keddy:stä on kokemuksia.
( Nimi muuten kirjoitettiin aiemmin kolmella D:llä, olisiko ollut vitsi? DDD)
Ollikkalan maahantuoma Keddy on melko arvokas, takka kyllä toimii, mutta varauskyky ei ole kovin kummoinen.
Tyypillinen mökille sopiva kiertoilmatakka, en suosittele ok-taloon korvaamaan varaavaa tulisijaa.
Jos varaavien valmisuunien markkinatilanne tai hinnat ahdistavat voi hyvän takan saada muurauttamalla sen uunimuurarilla.
Tosin esim. Tiileri-takat maksavat asennettuna kait jotain puolet vuolukiviuunin hinnasta.

Keddy kirjoitti:

www.keddy.fi

Varaava kiertoilmatakka (myydään myös pelkkiä sydämiä). Säädettävä lämpöteho 3-13 kW ja antaa lämpöä yli 10 tuntia, kun on kunnolla lämmitetty.

Keddy on ruotsalainen firma ja tosiaan melko lailla pätevämpi tulisija, kun suomalaiset enegiakivi ja tiilikasat. Mutta makuja on monia.

Lue lisää

jostain harkoista, se kevyt.

vain 2 kW kirjoitti:

Aika onneton on tuo lasiluukun läpi tuleva lämpöteho. Vain 2 kW maksimissaan. Hyvä kiertoilmatakka antaa jopa yli 10 kW.

2kW on täysin riittävä. Mitään järkeähän ei ole lämmittää ilmaa huoneilmaa normaalia lämpimämmäksi. Ilmanvaihtohan poistaa "ylimääräisen" lämmön samantien joten siinä menee suurin osa lämmöstä hukkaan.

alkuperäinen.... kirjoitti:

vahvistit käsitykseni siitä, että Suomea todella vaivaa tämä "vanhojen rakennusmestarien" vallanpito...

"Ei ole keskitytty kuin designiin ja vesiputouksiin" ...On totta että jollain kiertoilmatakkoja valmistavalla yrityksellä on myös vesiputouksella varustettu malli ja on totta, että designin suhteen nuo kiertoilmatakat usein eroaa siitä mihin suomalaiset ovat tottuneet.

Mutta mitä tulee palamisprosessiin ja palamisominaisuuksien tutkimiseen, on Suomi niin pahasti muuta Eurooppaa jäljessä tulisijojen valmistamisen suhteen ettei ole tosikaan.

Ymmärrän kyllä että edelleen joihinkin asuntoihin varaava tulisija on paras ratkaisu. Esim. sähkölämmittäjä varmasti valitsee sen 2000 kg:n kivikasan ja siinä on järkeä mutta miksi esim. kaukolämmöllä tai maalämmöllä varustettuihin taloihin ei hankita ennemmin kiertoilmatakkaa, joka antaisi pakkasen nopeasti laskiessa heti lämmintä ilmaa?

Lue lisää

bisneksestä noilla Italian tms. ihmetakoilla haaveilet, niin siitä vaan.
Neuvon kuitenkin sen verran, että valitse myyntisegmenttisi harkiten.
Älä yritäkään niillä laitteilla korvata oikeita varaavia tulisijoja.
Oikea segmentti on ne ihmiset, jotka tarvitsevat esim. pikalämpöä mökillä tai sitten eivät voi vanhaan asuntoon kantavien rakenteiden heikkouden vuoksi tehdä oikeaa varaavaa tulisijaa.
Monet tarvitsevat myös vain ns, terapiatulta.
Uskoisin, että näistä löytyy jopa uusille yrittäjille markkinoita.
Älä segmentoi väärin, sillä teet karhunpalveluksen uudelle tuotteelle.

Jaana -74 kirjoitti:

Tack. Onko mikä tahansa valurautakamina kiertoilmajuttu? Joku sanoi että jopa Jotul on kiertoilmatulisija:

http://www.jotul.de/content/products/ProductArticle____5385.aspx

Rohkenen epäillä.

Entä kanadalainen Bullerjan, onko se kiertoilmatulisija:

http://www.ariento.ee/

Näyttää siltä. Mutta jos on niin rohkenen epäillä koko konseptia. Naapurilla on Bullerjan ja lämmittää mutta vain niin kauan kuin tuli palaa. Jahka sammuu niin toosa on kylmä puolessa tunnissa. Heität koivuhalon sisään niin lämmittää sen minkä koivuhalko palaa eli pari tuntia. Aamuyöstä joutuu kipinämikoksi. Lämpotilat vaihtelee pakkasella 30 ja 5 välillä.

Lue lisää

Morjensta
Tästä löytyi Bullerjan Suomi:
http://www.rautacom.fi/bullerjan_finland.htm

Jos kiertoilmatakka on sieltä ja syvältä kuten annoit ymmärtää niin soveltuuko se minnekkään ja mihinkään olosuhteisiin???

Matti ja Teppo kirjoitti:

Jos kiertoilmatakka on sieltä ja syvältä kuten annoit ymmärtää niin soveltuuko se minnekkään ja mihinkään olosuhteisiin???

Soveltuu hienosti sinne missä tarvitaan tehokasta ja nopeaa lämmönluovutusta, kuten esim. mökillä. Varaavan tulisijan kilpailijaksi siitä ei lämmityslaitteena ole, ellei sitten joku ole vuorokaudet ympäriinsä pitämässä kipinävahtia.

mökille ok kirjoitti:

Soveltuu hienosti sinne missä tarvitaan tehokasta ja nopeaa lämmönluovutusta, kuten esim. mökillä. Varaavan tulisijan kilpailijaksi siitä ei lämmityslaitteena ole, ellei sitten joku ole vuorokaudet ympäriinsä pitämässä kipinävahtia.

Lue lisää

Jou sanoi yllä että ei tarvitse vahtia; lämmittää aamuun asti. Siis pitääkö vahtia vai ei? Onko käytännön kokemuksia? Tarkeneeko 30 asteen pakkasella jos uusi mökki asianmukaisesti eristetty?

Palamista voi säätää säästöliekille, jolloin palamisilmaa rajoitetaan ja kyseessä on kitupolttoa huonolla hyötysuhteella. Kitupoltto on päästöjen kannalta pahinta.

eerriikkii kirjoitti:

Palamista voi säätää säästöliekille, jolloin palamisilmaa rajoitetaan ja kyseessä on kitupolttoa huonolla hyötysuhteella. Kitupoltto on päästöjen kannalta pahinta.

Eräs suomalainen varaavien tulisijojen valmistaja teetti Saksassa tutkimuksen tulisijansa käytöstä ko tavalla. Vastauksessa oli että hyötysuhde tippui 25 %:iin ja nokipalon vaara kasvoi 600 %:lla. Eihän kitupoltossa mitään pahaa mutta pitäisi muistaa polttaa useasti hormi ja tulisija kovalla tulella ettei tarvitsisi nokipalon jäljiltä piippua tai tulisijaa purkaa.
Itselleni oli uutta että esim sängyn kankainen päiväpeite varaa huomattavasti lämpöä. Vasta viimeiset 10 vuotta työkseen tulisijoja asentaneea, myyneenä ja tutkineena, jotkut argumenteista todella outoja. Keskustelun määrä ei aina korvaa sen laatua.

Tulisijatieteilijä kirjoitti:

Eräs suomalainen varaavien tulisijojen valmistaja teetti Saksassa tutkimuksen tulisijansa käytöstä ko tavalla. Vastauksessa oli että hyötysuhde tippui 25 %:iin ja nokipalon vaara kasvoi 600 %:lla. Eihän kitupoltossa mitään pahaa mutta pitäisi muistaa polttaa useasti hormi ja tulisija kovalla tulella ettei tarvitsisi nokipalon jäljiltä piippua tai tulisijaa purkaa.
Itselleni oli uutta että esim sängyn kankainen päiväpeite varaa huomattavasti lämpöä. Vasta viimeiset 10 vuotta työkseen tulisijoja asentaneea, myyneenä ja tutkineena, jotkut argumenteista todella outoja. Keskustelun määrä ei aina korvaa sen laatua.

Lue lisää

Selitä nyt täsmällisesti mitä se "kitupoltto" on. Sen mitä olen näistä kirjoituksista ymmärtänyt niin siinä rajoitettaisiin palamisen ilmansaantia. Omat kokemukseni mukaan esim. kiukaissa ja varaavissa takoissa ilmansaantia voi rajoittaa mutta minun kiertoilmatakassa ei tätä mahdollisuutta ole? Neuvokaa nyt miten kitupoltto kiertoilmatakalla tehdään.

Kitupoltto on tosiaan aika likaista hommaa, hormi nokeentuu ja puusta saadaan vähän lämpöä irti ts. hyötysuhde on huono. Lisäksi tuhkaa syntyy melkoiesti. Hormi kannattaa nuohota rittävän usein ettei tule nokipaloa joka onkin sitten sen verran kuuma ahjo, että saattaapi mennä savupiippu piloille. Ja sit ei enää paljo naurata.

Jos lattia ei kuitenkaan kestä 2000kg varaavaa tuisijaa (eikä sitä voi järkevästi vahvistaa) ja/tai sellaiseen ei ole varaa, kitupoltto on ainut vaihtoehto. Vakituiseen asuntoon kitupolttoa on lähes mahdoton suositella, mutta mökillä se puolustaa paikkaasa.

Oletetaan nyt että mökki sijaitsee keskellä metsää ja se pitää silloin tällöin saada lämpimäksi viikonloppua varten. Sähköä ei ole, vaan tarvittava valo tulee Petromax:ista tai akuista. Varustukseen kuuluu varmaan kaasujääkaappi ja liesi. No, täydellä vedolla kamiina tuuppaa esim. 10kW lämpöä ja kämppä on aika pian kuiva ja (liian) kuuma. Kun pesällinen on palant ja on kova hiillos heitetään pesä täyteen kuivia isoja koivuklapeja ja laiteaan vo minimiin. Teho tietty putoaa jonnekin 2-3kW paikkeille ja aamulla saattaa olla kalsaa. No, pesä heiteään taas täyteen ja pellit avatan joloin on taas kohta täysi roihu. Tuli kytee esim. Upo-kamiinassa jopa 12 tuntia ja sytyy uudelleen kun puita lisätään ja avataan pellit. Lämpö ei ole tasaista, vaan välillä on varmsti liian kuuma ja turhan kylmä.

Mökille varaava tulisija on aivan liian hidas viikonloppukäyttöä ajatellen. 2000kg kasa tiliä joka on jäähtynyt pakkaselle hajoaa varmasti jos lyöt pesällisen puita palamaan eikä ehdi lämmitä. Päin vastoin, se toimii "kylmävaraajana" ts. imee itseensä lämmön aika tehokkaasti. Varaavaa tulisijaa on lämmitettävä vähintään joka toinen päivä lämmityskauden läpi. Leudoilla säillä riittääkin lämmitys joka toinen päivä, vähän kireämmillä kerran päivässä ja kovilla pakkasilla aamuin illoin. Täydentävänä lämmityksenä ja lämmön tasaajana esim. ilmalämpöpumppu on hyvä, sillä se myös levittää lämpöä hyvin.

Siis jos aiot polttaa pesällisen vähintään joka toinen päivä (mieluusti joka päivä), massiivinen varaava tulisija on ehdottomasti paras, ja mieluiten vielä tiili, joka on lämmönjohtavuudeltaan hidas. Jos kylmä mökki on saatava nopeasti lämpimäksi ja lämpöä on piisattava yön yli, on metallinen kamiina ja kitupoltto yön yli ainoa vaihtoehto ja epätasainen lämpö on vain hyväksyttävä. Peitto ja aamutossut on keksitty, samoin mukavan lämmin ja pehmeä fleece-puku.

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Todella hyviä ja mielenkiintoisia kannanottoja suuntaan ja toiseen. Ihmisten mielipide näyttää olevan vahvasti kallellaan varaavien uunien suuntaan ja senhän siis nuo myyntitilastotkin osoittavat.

Toivoisin tämän keskustelun palvelevan uusia rakentajia / saneerajia, jotka ovat miettimässä tulisijan hankintaa. Sen sijaan että ostaisi sen tulisijan silmillään tai hankkisi sen valtavirran antamien ohjeiden mukaan, kannattaisi tulisijan hankintaa miettiä, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihtojärjestelmän, rakennusmateriaalien, käyttötottumusten jne. mukaan. Silloin valinta ei yhdeksässä tapauksessa kymmenestä ole varaava uuni.

alkuperäinen... kirjoitti:

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Todella hyviä ja mielenkiintoisia kannanottoja suuntaan ja toiseen. Ihmisten mielipide näyttää olevan vahvasti kallellaan varaavien uunien suuntaan ja senhän siis nuo myyntitilastotkin osoittavat.

Toivoisin tämän keskustelun palvelevan uusia rakentajia / saneerajia, jotka ovat miettimässä tulisijan hankintaa. Sen sijaan että ostaisi sen tulisijan silmillään tai hankkisi sen valtavirran antamien ohjeiden mukaan, kannattaisi tulisijan hankintaa miettiä, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihtojärjestelmän, rakennusmateriaalien, käyttötottumusten jne. mukaan. Silloin valinta ei yhdeksässä tapauksessa kymmenestä ole varaava uuni.

Lue lisää

Taisi tuo suhdeluku keikahtaa sinulla ylösalaisin, heh.
No, jokainen tulee uskossaan autuaaksi, toivottavasti se usko myös lämmittää asumusta.
Käytäntö on hiukan toista kuin haihattelut.

Jokainen voi ajatella itse kehitystyön tehokkuutta verrattuna suomalaisia (pieniä) tulisijavalmistajia useampaan keskieurooppalaiseen tai pohjoismaalaiseen suureen (jopa 200 000 tulisijaa/vuosi/valmistaja) tulisijavalmistajaan. Jostain kummasta syystä vain nämä suomalaiset ovat päätyneet varaavaan takkaan. Syy tähän tietysti on että suomalainen pientalorakentaminenkin kulkee omia polkujaan (vähän Ruotsin kanssa) kevytrakenteisten levytälojen kanssa. Muualla talot rakennetaan kivestä.

Minuun ei oikein uppoa tuo kaupunki(tai maalais)-tarina siitä ettei kiertoilamatakalla voi oikeasti lämmittää. Minulla on sellainen ja rakentamisaikana se oli välillä talon ainoa lämmitin. Ttalon koko 777 m3 ja se pysyi hyvin lämpöisenä. Ja siitä ylilämmöstä ei oikein voi puhua kun sisälämpötila on talven aikana vaihdellut 20,5 asteesta 23 asteeseen. Nykyisin takassa tulee poltettua n. 2-3 pesällistä viikossa.

Ei ollut tarkoitus kehittää mitään salaliittoteoriaa VTT: toiminnasta. Olen kuitenkin sekä itse ollut tekemässä tutkimusta VTT:lle kuin myös tutkimusten tilaajana. VTT ei tee perustutkimusta eri takkatyypeillä vaan kyllä ne kaikki ovat tilaustutkimuksia. Yritykset tilaavat omista tuotteistaan erilaisia selvityksiä VTT:ltä kehittääkseen tuotteitaan. Jos tutkimus osoittaa että tuote on erityisen hyvä niin tottakai yritys julkistaa tutkimuksen. jos tulokset ovat huonoja niin tuloksia luetaan tarkaan yrityksen sisällä ja koitetaan kehittää tuotetta paremmaksi enne seuraavaa ulkopuolista tutkimusta.

Kiertoilmatakkojen palamisen puhtaudesta ja hyötysuhteesta löytyy varmasti joka valmistajalta tarkat tiedot. Taas voi harkita voisiko tilanne olla se että vain kotimaiset valmistajat puhuvat totta ja vaikka tanskalaiset ja saksalaiset tietysti valehtelevat omia tuotteita kehuessaan.

jiii kirjoitti:

Jokainen voi ajatella itse kehitystyön tehokkuutta verrattuna suomalaisia (pieniä) tulisijavalmistajia useampaan keskieurooppalaiseen tai pohjoismaalaiseen suureen (jopa 200 000 tulisijaa/vuosi/valmistaja) tulisijavalmistajaan. Jostain kummasta syystä vain nämä suomalaiset ovat päätyneet varaavaan takkaan. Syy tähän tietysti on että suomalainen pientalorakentaminenkin kulkee omia polkujaan (vähän Ruotsin kanssa) kevytrakenteisten levytälojen kanssa. Muualla talot rakennetaan kivestä.

Minuun ei oikein uppoa tuo kaupunki(tai maalais)-tarina siitä ettei kiertoilamatakalla voi oikeasti lämmittää. Minulla on sellainen ja rakentamisaikana se oli välillä talon ainoa lämmitin. Ttalon koko 777 m3 ja se pysyi hyvin lämpöisenä. Ja siitä ylilämmöstä ei oikein voi puhua kun sisälämpötila on talven aikana vaihdellut 20,5 asteesta 23 asteeseen. Nykyisin takassa tulee poltettua n. 2-3 pesällistä viikossa.

Ei ollut tarkoitus kehittää mitään salaliittoteoriaa VTT: toiminnasta. Olen kuitenkin sekä itse ollut tekemässä tutkimusta VTT:lle kuin myös tutkimusten tilaajana. VTT ei tee perustutkimusta eri takkatyypeillä vaan kyllä ne kaikki ovat tilaustutkimuksia. Yritykset tilaavat omista tuotteistaan erilaisia selvityksiä VTT:ltä kehittääkseen tuotteitaan. Jos tutkimus osoittaa että tuote on erityisen hyvä niin tottakai yritys julkistaa tutkimuksen. jos tulokset ovat huonoja niin tuloksia luetaan tarkaan yrityksen sisällä ja koitetaan kehittää tuotetta paremmaksi enne seuraavaa ulkopuolista tutkimusta.

Kiertoilmatakkojen palamisen puhtaudesta ja hyötysuhteesta löytyy varmasti joka valmistajalta tarkat tiedot. Taas voi harkita voisiko tilanne olla se että vain kotimaiset valmistajat puhuvat totta ja vaikka tanskalaiset ja saksalaiset tietysti valehtelevat omia tuotteita kehuessaan.

Lue lisää

Uskomaton teoria:

Tulisijalla ( olkoon mitä tyyppiä tahansa) lämmitetään seinät ja nämä seinät sitten luovuttaa lämpöä huoneilmaan.
Täytyy siinä kuule heitellä puoli päivää pökköä pesään, että saa kylmän kiviseinän peltikaminalla lämpiämään esim. 3 astetta.
3 astetta nyt vain esimerkkinä, jotta sitten olisi luovutettavaa lämpöä esim. seuraavaksi 12 tunniksi. ( ettei yöllä tarvitse nousta kipinävuoroon)
Tokihan kiertoilmatakalla ja varsinkin sellaisella, jossa on varaavaa massaa reilusti tekee jotain, ei sillä. Varsinkin nopeaan lämmön nostoon jossain kesämökillä talvisaikaan oiva peli.
Itsellä on massiivirakenteinen talo, pärjään puulämmityksellä erittäin hyvin, tulisijaa ei tarvitse lämmittää talvellakaan kuin joka toinen päivä. Mitenkähän kävisi varauskyvyttömällä tulisijalla?
VTT:hän tekee liikelaitoksena tilauksesta tutkimuksia, mutta oman tulisijan valintaan en ole ko. firman tutkimustuloksia tarvinnut.

teoria tuo kirjoitti:

Uskomaton teoria:

Tulisijalla ( olkoon mitä tyyppiä tahansa) lämmitetään seinät ja nämä seinät sitten luovuttaa lämpöä huoneilmaan.
Täytyy siinä kuule heitellä puoli päivää pökköä pesään, että saa kylmän kiviseinän peltikaminalla lämpiämään esim. 3 astetta.
3 astetta nyt vain esimerkkinä, jotta sitten olisi luovutettavaa lämpöä esim. seuraavaksi 12 tunniksi. ( ettei yöllä tarvitse nousta kipinävuoroon)
Tokihan kiertoilmatakalla ja varsinkin sellaisella, jossa on varaavaa massaa reilusti tekee jotain, ei sillä. Varsinkin nopeaan lämmön nostoon jossain kesämökillä talvisaikaan oiva peli.
Itsellä on massiivirakenteinen talo, pärjään puulämmityksellä erittäin hyvin, tulisijaa ei tarvitse lämmittää talvellakaan kuin joka toinen päivä. Mitenkähän kävisi varauskyvyttömällä tulisijalla?
VTT:hän tekee liikelaitoksena tilauksesta tutkimuksia, mutta oman tulisijan valintaan en ole ko. firman tutkimustuloksia tarvinnut.

Lue lisää

Ei tosiaan taitaisi päivä riittää että saisi seinät 3 astetta lämpöisemmiksi. Niin hitaasti kiviseinät lämpiää. Sisäilman kuitenkin saattaa keretä lämmittämään tuon 3 astetta ennen kuin lämpö siirtyy rakenteisiin.

jiii kirjoitti:

Ei tosiaan taitaisi päivä riittää että saisi seinät 3 astetta lämpöisemmiksi. Niin hitaasti kiviseinät lämpiää. Sisäilman kuitenkin saattaa keretä lämmittämään tuon 3 astetta ennen kuin lämpö siirtyy rakenteisiin.

Lue lisää

"Sisäilman kuitenkin saattaa keretä lämmittämään tuon 3 astetta ennen kuin lämpö siirtyy rakenteisiin."

Tuossa se kiertoilmatakan turhuus juuri esille tuleekin. Järjetöntä lämmittää ilmaa ja antaa ilmanvaihdon imeä turha lämpö pihalle. Ilmasta siirtyy myös huonommin lämpöä rakenteisiin verrattuna lämpösäteilyn avulla tapahtuvaan siirtoon.

ojiwfeoewefij kirjoitti:

"Sisäilman kuitenkin saattaa keretä lämmittämään tuon 3 astetta ennen kuin lämpö siirtyy rakenteisiin."

Tuossa se kiertoilmatakan turhuus juuri esille tuleekin. Järjetöntä lämmittää ilmaa ja antaa ilmanvaihdon imeä turha lämpö pihalle. Ilmasta siirtyy myös huonommin lämpöä rakenteisiin verrattuna lämpösäteilyn avulla tapahtuvaan siirtoon.

Lue lisää

...rakenna taloa ilman lämmöntalteenottoa?!?! Eli ei sitä lämpöä suoraan pihalle laiteta kuten ennen vanhaan, kun oli vain poistoilmanvaihto.

höpön kirjoitti:

Taisi tuo suhdeluku keikahtaa sinulla ylösalaisin, heh.
No, jokainen tulee uskossaan autuaaksi, toivottavasti se usko myös lämmittää asumusta.
Käytäntö on hiukan toista kuin haihattelut.

Lue lisää

Suhdeluku on aivan oikein. Jos ottaa huomioon nuo mainitsemani asiat, niin silloin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä ei pitäisi valita varaavaa tulisijaa, kuten nyt Suomessa tehdään.

Suomennettuna siis... Jos ihmiset paremmin tutustuisi erityyppisten tulisijojen ominaisuuksiin ja peilaisi niitä omiin käyttötottumuksiin, saisi kiertoilmatakat ja varaavalla kuorella varustetut kiertoilmatakat varmasti enemmän oikeutettua jalansijaa Suomessa ja voisimme tarkoituksenmukaisemmin nauttia puun tuottamasta lämmöstä.

enään.... kirjoitti:

...rakenna taloa ilman lämmöntalteenottoa?!?! Eli ei sitä lämpöä suoraan pihalle laiteta kuten ennen vanhaan, kun oli vain poistoilmanvaihto.

Lämmön nosto yli tarpeen on energiantuhlausta oli se lämpö sitten tuotettu millä tahansa. LTO ottaa lämmöstä osan talteen, mutta jos tuloilma on säädetty kuten sen tulee olla, eli muutaman asteen huonelämpöjä alemmaksi (esim. 17 c) niin kyllä ne lämmöt normaaliolosuhteissa enemminkin jäteilmassa näkyy. Kovilla pakkasilla jos LTO:n tehot ei riitä tuloilman lämmittämiseen niin silloin tietysti suurempi poistoilman lämpötila auttaa, mutta pelkästään sitä funktiota varten ei ehkä takkaa kannata valita. Pointti on kuitenkin edelleen se, että ylimääräinen lämpö on energian tuhlausta. Riittävä ja tasainen lämpö on kaiken a ja o.

alkuperäinen... kirjoitti:

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Todella hyviä ja mielenkiintoisia kannanottoja suuntaan ja toiseen. Ihmisten mielipide näyttää olevan vahvasti kallellaan varaavien uunien suuntaan ja senhän siis nuo myyntitilastotkin osoittavat.

Toivoisin tämän keskustelun palvelevan uusia rakentajia / saneerajia, jotka ovat miettimässä tulisijan hankintaa. Sen sijaan että ostaisi sen tulisijan silmillään tai hankkisi sen valtavirran antamien ohjeiden mukaan, kannattaisi tulisijan hankintaa miettiä, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihtojärjestelmän, rakennusmateriaalien, käyttötottumusten jne. mukaan. Silloin valinta ei yhdeksässä tapauksessa kymmenestä ole varaava uuni.

Lue lisää

Kun ajatellaan asiaa lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihtojärjestelmän, rakennusmateriaalien, käyttötottumusten jne. mukaan.

Vain käyttötottumukset voivat tukea kiertoilmatakkaa. Se käy hyvin satunnaiseen makkaran paistoon. Osa nykyihmisistä ei takkaa muuhun tarvitse. Kuitenkin on paljon sähkölämmittäjiä joilla takka on melkein päälämmönlähde.

Ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmät toimivat parhaiten kun tulisija luovuttaa lämpöä hitaasti. Lähes kaikissa uusissa taloissa on hitaasti säätyvä lattialämmitys joka ei ehdi sopeutua nopeasti lämpöä luovuttavaan tulisijaan.

Rakennusmateriaalina on tavallisesti kevytrakenteisia väliseiniä yms. jotka eivät varaa lämpöä itseensä, eivätkä pysty tasaamaan lämmön vaihteluita. Kivitalonjen osuus kaikista taloista on aika pieni.

Kiertoilmatakka ei mitenkään sovi yhdeksään kymmenestä tapauksesta. kolmesta viiteen voisi vielä mennä.

alkuperäinen... kirjoitti:

Suhdeluku on aivan oikein. Jos ottaa huomioon nuo mainitsemani asiat, niin silloin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä ei pitäisi valita varaavaa tulisijaa, kuten nyt Suomessa tehdään.

Suomennettuna siis... Jos ihmiset paremmin tutustuisi erityyppisten tulisijojen ominaisuuksiin ja peilaisi niitä omiin käyttötottumuksiin, saisi kiertoilmatakat ja varaavalla kuorella varustetut kiertoilmatakat varmasti enemmän oikeutettua jalansijaa Suomessa ja voisimme tarkoituksenmukaisemmin nauttia puun tuottamasta lämmöstä.

Lue lisää

höpön-höpön.

Heti alkuun väärille raiteille? Keskustelun avaaja kyllä, mutta eivätkös suunnilleen kaikki ole todenneet, että nopeaa lämmöntuottoa ei tarvita tasalämpöisessä asuinrakennuksessa? Oli päälämmitysjärjestelmä mikä tahansa, satunnainen hetkellinen esim. 5 kW lämpökuorma pienessä osassa taloa tuskin auttaa sen juohevaa toimintaa.

Jos talossa on "lämmitysjärjestelmä, jonka energian kulutus ei muutu vaikka tulisija tuottaisi lisälämpöä" eli ilmeisesti lämpöä säädetään vain ulkolämpötilan mukaan, niin eihän siihen voi toimivasti yhdistää minkäännäköisen takan käyttöä. Kevyttakka voisi olla sikäli parempi, että turhaan tuotettu lämpö lämmittää taloa liikaa vain hetkellisesti. Kyllä oikein toteutettu lämmitysjärjestelmä pitää sisälämpötilan tasaisena ulkolämpötilan vaihdellessakin, mutta toisaalta kevyellä ja tehokkaalla takalla voi sotkea tilanteen pahemmin kuin massiivisella.

Jos massiivinen takka pöhisee esim. suunnilleen 1...1,5 kW:n lämpötehoa tappavan tasaiseen tahtiin läpi lämmityskauden, nin mitä haittaa siitä on millekään lämmitysjärjestelmälle?

H.J. kirjoitti:

Heti alkuun väärille raiteille? Keskustelun avaaja kyllä, mutta eivätkös suunnilleen kaikki ole todenneet, että nopeaa lämmöntuottoa ei tarvita tasalämpöisessä asuinrakennuksessa? Oli päälämmitysjärjestelmä mikä tahansa, satunnainen hetkellinen esim. 5 kW lämpökuorma pienessä osassa taloa tuskin auttaa sen juohevaa toimintaa.

Jos talossa on "lämmitysjärjestelmä, jonka energian kulutus ei muutu vaikka tulisija tuottaisi lisälämpöä" eli ilmeisesti lämpöä säädetään vain ulkolämpötilan mukaan, niin eihän siihen voi toimivasti yhdistää minkäännäköisen takan käyttöä. Kevyttakka voisi olla sikäli parempi, että turhaan tuotettu lämpö lämmittää taloa liikaa vain hetkellisesti. Kyllä oikein toteutettu lämmitysjärjestelmä pitää sisälämpötilan tasaisena ulkolämpötilan vaihdellessakin, mutta toisaalta kevyellä ja tehokkaalla takalla voi sotkea tilanteen pahemmin kuin massiivisella.

Jos massiivinen takka pöhisee esim. suunnilleen 1...1,5 kW:n lämpötehoa tappavan tasaiseen tahtiin läpi lämmityskauden, nin mitä haittaa siitä on millekään lämmitysjärjestelmälle?

Lue lisää

Jos varaavaa takkaa tai varaavaa uunia lämmitetään säännöllisesti, ei talon varsinaisen lämmitysjärjestelmän hitaudella tai nopeudella ole merkitystä.
Energiaa ja rahaa säästyy, jos lämmitetään oikein.
Tokihan esim. kaukolämpötalossa on melkein se sama, millä sitä makkaraa grillaa.

samaa mieltä kirjoitti:

Jos varaavaa takkaa tai varaavaa uunia lämmitetään säännöllisesti, ei talon varsinaisen lämmitysjärjestelmän hitaudella tai nopeudella ole merkitystä.
Energiaa ja rahaa säästyy, jos lämmitetään oikein.
Tokihan esim. kaukolämpötalossa on melkein se sama, millä sitä makkaraa grillaa.

Lue lisää

Ympäri mentiin ja yhteen on tultu. Tasainen lämpötila on kaikessa jatkuvaluontoisessa lämmityksessä peruslähtökohta. Varaava takka luovuttaa säännöllisesti lämmitettynä miellyttävää lämpöä tasaisen varmasti, leikaten näin tehokkaasti lämmityslaskua mukavuuden siitä kärsimättä.

samaa mieltä kirjoitti:

Jos varaavaa takkaa tai varaavaa uunia lämmitetään säännöllisesti, ei talon varsinaisen lämmitysjärjestelmän hitaudella tai nopeudella ole merkitystä.
Energiaa ja rahaa säästyy, jos lämmitetään oikein.
Tokihan esim. kaukolämpötalossa on melkein se sama, millä sitä makkaraa grillaa.

Lue lisää

Minkä takia sitä takkaa pitäisi polttaa jatkuvasti, kun on maalämpö tai kaukolämpö?????

Kaikki talot kylmenee nopeasti, kun lämpötila laskee nopeasti alle 20 pakkasasteen. Tällöin hetkellinen ja nopea lämpötilan kohottaminen ja asumismukavuuden parantaminen on helpointa kiertoilmatakalla.

soikoon.... kirjoitti:

Minkä takia sitä takkaa pitäisi polttaa jatkuvasti, kun on maalämpö tai kaukolämpö?????

Kaikki talot kylmenee nopeasti, kun lämpötila laskee nopeasti alle 20 pakkasasteen. Tällöin hetkellinen ja nopea lämpötilan kohottaminen ja asumismukavuuden parantaminen on helpointa kiertoilmatakalla.

Lue lisää

Tuollaisia päiviä on melko harvassa, jolloin nykyaikaisessa, hyvin eristetyssä pientalossa tarvitaan nopeaa lisälämmöntuottoa. Jos kiertoilmatakka soveltuu siihen tarkoitukseen paremmin niin hyvä niin. Enää ei jää kuin parisataa lämmitettävää päivää jäljelle, jolloin varaava takka toimii paremmin. Kiertoilmatakan vahvuus on siis nopeassa lämmöntuotossa silloin kun sitä erityisesti tarvitaan. Muissa tapauksissa tuo nopea lämmöntuotto onkin sitten heikkous...

soikoon.... kirjoitti:

Minkä takia sitä takkaa pitäisi polttaa jatkuvasti, kun on maalämpö tai kaukolämpö?????

Kaikki talot kylmenee nopeasti, kun lämpötila laskee nopeasti alle 20 pakkasasteen. Tällöin hetkellinen ja nopea lämpötilan kohottaminen ja asumismukavuuden parantaminen on helpointa kiertoilmatakalla.

Lue lisää

Itse asun uudessa omakotitalossa, jossa "normaalit" eristeet. Ei täällä ainakaan tarvita koskaan nopeaa lämpötilan kohottamista. Vaikka lattialämmöt mittavat vain laatan lämpötilaa. Kovillakaan pakkasilla ole ollut tarvetta saada lämpötilaa nopeasti ylemmäs. Toisinsanoen ei lämpötila niin nopeasti putoa. Ulkolämpö mittarista on vain seuraillut, että polttaako puuta varaavassa tulisijassa joka päivä vai joka toinenpäivä.

Pari vuotta sitten purin tiensä päähän tulleen varaavantakan saaristossa olevasta mökistäni. oli huonossa kunnossa ja kun viikonlopuksi perjantaina illalla mökille menee niin lauantaina rupeaa takka vasta oikeasti lämmittämään. tilasin virosta tsekkiläisen kaakelikiertoilmatakan (7kw) ja se on ollut aiuvan huippu mökkikäytössä. nopeasti saa mökin läm´pöiseksi ja kostean sisäilman kuivattua. yksi plussa oli vielä se että sinne kun ei tule sähköä, pysyy pannukahvi kuumana pitkään kun sen laittaa takan päällä olevalle ritilälle. huonoa taas on tuo että kun löin takan täyteen ja menin saunomaan, palatessa sisällä oli 36 astetta lämmintä. ja kun vanha mökki on harva ja surkeat eristeet, jäähtyy mökki heti kun takkakin sammuu. säätötoiminto on kyllä ihan ok, muttei kyllä kokoyötä lämmitä. linkissä kuva takasta
http://www.thorma.sk/novy/index.php?detailtype=F9473K&idprodukty=320


kämpille juuri valmistyuneeseen maalämpö omakotitaloonn.200m2 taas ostin nunnauunin takkaleivinuunin juuri tuon varaavuuden ja tasaisen lämmönannon vuoksi. tutkittuani eri varaavia takkoja vakuutuin nunnauunin arinasta ja siitä että on ydintä myöten vuolukiveä. ja onhan se nättikin ;)